Vapaus, February 7, 1927

              SisQ 2 Maanantaina, faelmik. Z pinä—Monday, Feb. 7
VAPAUS
Canadan roomalmsen työväestön ainoa äänenkannattaja,
i l m e s ^ Sudbnryssa, Ont., maanantaina, keakiviikkona
2a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G, NEIL. ARVO VAARA.
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
M «epond elass matter..
VAPAUS (Liberty)
' The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-lirhed
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
•n*d Friday.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmiiutosilmotukset 50c kerta, Sl.OO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
' AvioeroOmotukset $2. Off kertaa, ?3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.Ö'0 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslauseelta tai muistdvärsyltä.
Halutaäntiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, ?1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. incb.„ Mi-nimnm
charge for ängle insertion 76c. The Vapaus
iB the best advertising medium among the Finnish
feople "in Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Oikeistolaiset rotuennakkoluulojen
lietsojina
Canadan työväenluokka ei ole rodullisesti yhden*
laatuinen. Canada, kuten Yhdys\'allatkin, on siirtolais-maa.
Ihmiset taalla ovat syntyperältään monista ro
. duista, monista kansallisuuksista. Canada ei ole enem­pää
«anglosaksilainen», englantilainen, kuin ranskalais-canadalainenkaan
maa. Ken tahansa lyö rumpua «ang-losaksilaisen
» «hegemonian», johtoaseman, puoleista
Canad^sa, hän tietensä tahi tietämättään palvelee ka­pitalististen
riistäjien etuja,'kirjottaa komnJunistipuo*
lueemme pää-ääiienkannattaj Maansyrityisten työläis­ten
lisäJtöi on puutavara-, vaatetus- y.m. teollisuuksien,
kaivosten ja maanviljelyksen palve|uk3e8sa kymmeniä­tuhansia
ukrainalaisia, suomalaisia, juutalaisia, englan­tilaisia,
irlantilaisia ja skotlantilaisia työläisiä. Rans-kalais-
canadalaisten asukkaiden luku nousee kahteen ja
puoleen miljoonaan^
Erästä lajia torontolaista itserakkautta on ajatella,
jatkaa lainaamamme lehti, että koko Canada täytyy
muovata uudelleen taantumuksellisen Orange-järjestön
piirustuksien mukaiseksi. •Anglosaksilainen» ^kapita-listilehdistö
puhuu aina vain canadalaistuttomisesta.
Tämäv.toain on ymmärrettävää. Se haluaa uskollisia
orjia, jotka olisivat valmiit noudattamaan «emämaan»
kutsua milloin hyvänsä' imperialismin pähkinät täytyy
poimiia tulisilta hiiliitä. Mutta on valitettavaa, että
työväenliikkeenkin riveistä voidaan löytää sellai^äia, jot*
ka:,^ani3ten, «^di^^ rotujakaantumista ja «anglosaksi­laista
» .yliherrdutta, jotka 'e^ lajia ahdais*
mielistä iteerakkautta.
Mutta puhukaamme selvemmin. On nähtävissä l i ­sääntyvä
määrä merldcejä siitä, että eräät pikeistolaiset
reformistiset ainekset, katkeroituneina mehestymätlö-myytensa,
kykenemättömyytensä johdosta, ovat Mka-neet
'herättämään kaiUcea siitäkin rotuennakkoluulosta
jilkpmaala vastaan, mikä uinunee
työväenliildceeh «anglosakBilaisessa» aineksessa. Tämä
ci olcihnictyttävää, koska nämä samat sosialidemok­raattiset
ainekset myös ovat hxitUläisen orjavaltakunnan
us;kollisia tukijoita. Me edustanune^ohjelmaa yhteisestä
rintamasta kapitalismia vastaan, Canadan työläisten,
olivatpa he sitten englannin- tai ranskankieltä puhuvia
maan- tai ulkomaalaissyntyisiä, poliittisesta ja teolli*
;scsla yhtenäisyydestä. Tästä syystä, lopettaa. lehti, va­rotamme
me ulkomaalaissyntyisiä työläisiä siitä, että
i)ikeistolaisetUi^^ inhoittavin,ta peliä viha-
{mielistyttääkseen englanninko
komaialaissyntyistä työläistoveriaan kohtaan.
aikaa mainitun jälleenrakentamisen suorittamiseen.
Keskustoimisto, joka jälleenrakentamistoimenpiteita
Iällä välin hoiti, raportissaan edustajakokoukselle mai­nitsi
vaaroista ja pyrkimyksistil, joita kapitalismin suh­teellinen
vakiintumiskausi loihtii työtätekevien joukko­jen
keskuuteen. Näitä pyrkim>'ksiä vastaan on työ­väenjärjestöjen
merkitystä ja auktoriteettia kohotetta­va,
yhä laajemmat työtätekevien kerrosten osaset liitet­tävä
työväenyhdistyksiin, yhdistykset Suomalaiseen työ­väenjärjestöön
ja senkin kautta toimintaan luokan tais-telutunnu
«ten puolesta. ^ ~
Perustettu järjestö ei suinkaan ole puolue, vaan
joukkojärjeslö, joka päätöksillään määrittelee suhteen­sa
poliittisiin puolueisiin ja toisiin joukkojärjestöihin.
Määrittely on sangen seikkaperäinen ja yksityiskohtai­nen,
kuten lehdessämme julkaistuista lausunnoista nai­daan.
Kokouksen lyön merkitystä ja vaikuttaväisuutta lisäsi
kokouksessa vallitsema lämmin ja toverillinen mieliala.
Sensijaan, että vuosi sitten pidetyssä edustajakokouk
seesa ilmeni lievempää jakautuneisuutta, todettiin oi
keisto- ja vasemmistovirtaustakin, niin nyt ei sellaista
ilmennyt, vaan kaikkiin esillä ollebiin kys)-myksiin
suhtaannuttiin ennakkoluulottomasti aluekokousten ja
evästysten kannalta katsoen. Useimmat päätökset ai
vankuin muokkaantuivat keskustelun kuluessa, niin et
tei tarvittu äänestämistä, vaan ne syntyivät ja valmis­tuivat
keskustelujen kestäessä. Täten syntj-neillä pää­töksillä
luonnollisesti on kantoisa vaikutus joukko-järjestön
rakennustyöhön.
Järjestö on perustettu. Nyt on jokaisen järjestön
elimen, komitean ja toimivan jäsenen, toimeenpanevas­ta
komiteasta aina rivimieheen asti ryhdyttävä työhön
järjestön auktoriteetin ja toiminnallisuuden kohottami­seksi.
; Perustettu järjestö on tunnustettu työväenjärjes­tö.
Sen antaman jäsenkirjan omistaja kuuluu järjesty­neisiin
työläisiin. Järjestö kutsuu jokaista työtätekevää
miestä ja naista, kaiipungissa, ieollisuusseiidussa ja far
meillä liittymään mukaan ja tulemaan järjestön jäsc
nyyleen. — Vastattakoon kutsumukseen ja kohotetta­koon
järjestömme jäsenmäärä Hetimiten kymmeneen-tubanteen.
NeQvostofiton
kffi
teisestä
(Jatkoa)
koja- Siitä johtuu osaksi se, että ^
.uttaa tcsnn luoKKim ,a ve«^ "SSf \ 2 "JSSS^^^^^^ v a t ^ i ; ; ; ; ; ; t o m ; n " miärän';^^^
omalle puoleHe, neutralisoida, ^ r L ^ ^ J i f ^ Sut ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Yhdysvaltain suomalaisten työväen-listysten
edustajakokous
Lehtemme useissa viime numeroissa on julkaistu se­lostusta
Chicagossa, 111., toisella viikolla pidetystä Yh­dysvaltain
suomalaisten työväenyhdistysten edustaja­kokouksesta,
mikä kokous samalla muodostui Yhdysval­tain
suomalaisen työväenjärjestön — kuten sen viralli-rie.
T nimi kuuluu — perustavaksi kokoukseksi. Se seik­ka,
että ryhdyimme lehdessämme julkaisemaan kokouk­sesta
saamaamme selostusta, mitä voitanee pitää melko
yksityiskohtaisena ja laajana, jo sellaisenaan viittaa
toiseen seikkaan, se bn, siihen tosiasiaan, että pidämme
mainittua edustajakokousta ja sen suorittamaa työtä
eriltäin tärkeänä ja käänteentekevänä tapahtumana naa-r
purimaamme suomalaisten työläisten joukkoliikehtimi-sen
hbtoriassa. Siksi tahdomme antaa lehtemme luki­joille
tilaisuuden mahdollisimman läheisesti tutustua
tuon/kokouksen ke^usteluihin ja päätöksiin, joitten an­tamat
opetukset tullenevat olemaan suuresta ^arvosta
(^nadankin suomalaisille työläisille ja köyhille maan­viljelijöille,
ja onnittelemme yhd\-svaltalabia toverei-tamme
rakentavan ja menestyksellisen edustajakokouk­sensa
johdosta.
. Tbverilehtemme Eteenpäin lausuu toimituspalstoil-laan
tästä edustajakokouksesta seuraavaa:
Viime viikolla pidetty Suomalaisen-työväenjärjestön
edustajakokous oli raki^|eellinen jä toverillinen. Se
laski perustuksen työväenyhdistysten k^keiselle yhteis­toiminnalle,
minkä teon vaikutukset tulevat ulottumaan
kauas tulevaisuuteen. < ^ ^
.Mainitsemamme' edustajakokous on täydentävä toi­menpide
niille järjestdytoinienpiteille, joita maan työ^
täteke\'ien luokkien johtavassa puolueessa on viime vuo-
£ien kuluessa toimitettu, joulukuussa v. 1925 pidetys­sä
Workerspuolueen suomalaisen järjestön edustaja­kokouksessa
lopetettiin silloinen järjestö, koska puolu-eeia
vaxdtäjärjestömuoto kauttaaltaan uusittiin, myös­kin
sen takia, että jäsenistölle varattaisiin riittävästi
Missä ovat kommunistipuolueitten
sisäisten kiistain syyt?
Puhtaasti taktillisissa kysymyksissä voisimme ainia
kompromisoida, sanoi'tov. Stalin puhuessaan Komin­ternin
tp. k:n laajennetussa kokouksessa Neuvostoliiton
kommunistipuolueen sisäisestä kiistasta. Mutta tässä e:
olekaan kysymys taktillisista seikoista, k}'symys on peri­aatteellisesta
erimielisyydestä.. Eikä kysymys ole vain
ei|ispäiväinen, se on vanhempi asia. Tosiasiassa oh
bolshevikipuolucen historia historiaa kamppailuista,
joilla on pyritty voittamaan nämä periaatteelliset rii­dat,,
sillä niissä ei. voida tehdä kompromissia. Ei tais­televa
kommunistipuolue voi' sitä tohda, Niistä on tais­teltava
joukkojen silmien edessä siksi, kuimes asia on
selvä. Stalin lainasi tässä suhteessa Marxin ja Engel­sin
lausuntoja. Vain reformipuolueetv jommbisiksi so^
sialidemokraattiset puolueet ovat painuneet ja muuttu-.
neet, yrittävät kompromisseilla sovitella periaatteelli­setkin
kiistansa. Mutta nepä ovatkin heikkoja, kirjavia
kokoomuksia, joilta puuttuu proletaarinen taistelukunto.
Mistä syistä tällaiset sisäiset kiistat työläisten puo­lueissa,
kommunistipuolueissakin, syntyvät? Niinkö
vain rettelöimishalusta? Sellainen selitys ei ole mi­kään
selitys. /
Ne tulevat, ensiksi puolueen ulkopuoklta, yhteiskun­nasta,
missä porvarilliset t^vat ja ideologia vaikuttavat
työväestöön. Työväenluokka ei ole mikään yhteiskun­nasta
eristetty osa, vaan monilla siteillä yhteiskuntaan
yhdistetty. Ja toiseksi^ koska kommunistipuolue on
Ijöläistien puolue, johon joukkoja virtaa'^työväenluokas­ta,
on seT\'aa,~elTä~sisäisiä"eripaieIisyyks eri
kerrostumista tulevien ainesten välillä.
Tov. Stalin selosteli edellämainitussa puheessaan tä­tä
^puolta m.m. seuraavalla tavalla, mikäli proletaari-luokan
kerrostumat ovat kysymyksessä:
«Minä ajattelen, että proletariaatti Juokkana voidaan
jakaa kolmeen kerrostumaan: Eisimäinen kerrostuma:
pääasiallinen jjroletaarinen massa, sen pääaines. Se
on «perinpohjaisten» proletaarien joukko,"jaka on ai­koja^
sitte katkaissut kaikki suhteensa .kapitalistilubkan
kanssa. Tämä proletaarikerrostuma on marxilaisuuden
luotettavin tuki.
«Toinen kerrostuma: Tämä kerrostama muodostuu
niistä proletaareista, jotka äskettäin ovat tulleet ei-proletaarisistä
luokista: talonpoikaistosta, pikkuporva­ristosta
ja intelligenssista. Tämä kerrostuma, tultuaan
hiljattain ei-proletaarisista luokista, on tuonut prole­taarien,
luokkaan vanhoja tapojaan ja tottumuksiaan,
horjumisia ja q)ävannuutta. Tämä kerrostuma edustaa
suotuisinta maaperää kaikenlaisille anarkistisille^ puo-lianarkistisille
ja «ultravasemmistolaisille» ryhmit?y-miller.
;
Lopuksi on kolmas kerrostuma. Se on työv^enyli-mystö,
työväenluokan ylin kerros, jonka olosahteet
ovat vakavammat verrattuna proletariaatin toisiin osiin;
se pyrkii kompromisoimoan porvariston kanssa; sen
vallitsevin mieliala on se, että se pyrkii soveltautumoan
maailman mahtavain nrakana ja pyrkii olemaan arvo­kaseja
kumiiassapidetty. Tämä kerrostuma edustaa suo­tuisinta
maaperää julkisille reformisteille ja opportu­nisteille.
. >
«Huolimatta niiden ilmeisestä erilaisuudesta pinnalta
katsottuna, edustavat kaksi viimeksima^ttua työväen­luokan
kerrostumaa enemmän tai y^^enmiän ]^teistä
tilaa, inikä kasvattaa opportunismia: avointa ja julkis­ta
opportunismia silloin, kun työväenylimystön mieli­ala
vallitsee, jä peiteltyä «vasemmisto»-fraasieh op­portunismia
silloin, kun vallitsee sen kerrostunian mie­liala,
mikä ei ole täysin katkajssut itseään eroon pilddi-por^
arillisisla yhteyksistä.»
Kirjallisuus on sellainen väline,
jonka avulla voidaan ei ainoastaan
vMkuttaa toisiin luokkiin ja vetää
ne
tai synnyttää hajaannusta, seka- dösta,'t.s. sellaisen kehyk^n etsi-melskaa
vihollisten joukoissa, vaan ^^^^ pig^j^ ^häinen sisäi­sen
avulla voidaan myös kasvattaa töhiukkanen voisi saada suuremman
ymmärrystä, itsetietoisuutta oman ilmaisuvoiman ja kauneuden. II-itsensä
proletariaatin keskuudessa. ; sitä hyvinkin kallissisältöinen
Hän (Trotski) unohtaa myös sen, ' j^iyjotus kadottaa merkityksensä, tu­etta
proletariaatti suoritettuaan vai- , . mitättömäksL Paitsi tätä eri-lankumouksen
koko maailman mit^ ] toisesti Venäjän proletaaristen kir-takaavassa,
ei voi hetikään surtyä < jaflijoiden eteen tulee kysymys sel-luokattomaan
yhteiskuntaan, vaan i^jsten muotojen etsimisestä, joUla
kuluu pitkä aika/ fnnenkun tapah- '
tuu psykologinen muutos. Vastus-nut
siinä opetusta. Mutta proletaa­rinen,
kirjailija, joka ei. tunne vanj
haa, ei voi lähteä luozfiaan uutta-
' Siksi jaeidän täytyy opiskella Push­kinia
y.m. vanhoja klassikoita ja sa­malla
tapaa kuin muillakin kulttun-i
nn aloilla, ottaa vanhasta niin pal-
" ' • 1 jon kuin siinä on hyvää, j a kelpaa-i
vaa proletariaatille ja »n* pohjalla
eivät voineet hankkia tarvittavaa rakentaa uutta omaa kirjallisuutta
tietoisuutta, ovat taidollisesti heik-j ja omaa taidetta.
Useammat kirjailijoista kulutta-paamme
me 192S saastaisen todel­lisuuden,
?illä tqveri-MacLeod oli
edostajana feohservatiivipnolDeeii
konventsionissa. .l^aiploopsiaa.
• Clarloniit^ aoreati
Clarionin toimittajan ietkelliDea
siveellisyys ilmeni jälleen aito ka-pakkamaisena
"kerskailuna kun Mn
kirjotti: "Olemme kylSstyMet sii­hen
valhettelemiseen, petokseen
k^inaamaiEauteen, Jtannanvain-toon.^
uonitteluun, temppniluQn ja
vilppiin, joka tässä maassa nykyään
esiintyy kommunismin niinen var­jossa,
jä joka mukavana verukkeena
selittää taktiikakseen jokaisen vl-sessa
johtaa siihen, että muodosta
tulee ikäänkuin palvelasesine, joka
painaa sisällön toiselle tilalle. Vie- i
läpä huomaamme myöhemmässä i heliäisen tekonsa, ja joka vapaaaa
porvarillisessa taiteessa, että siitä j paljastuksista, omien etujensa aja-kokonaan
häviää sisältö. Tähän ei; misen takia pulottelee työväenlao-saa
joutua proletaarinen kirjaili-i kan uskollisuuden. varjossa. ja
suus. Muoto ei voi blla ilman sisäl-'^ kaikki tämä tapahtuu työväenluokan
töä. 'Sisältö hakee itselleen muo-| nnnessä." "Työväenluokalla on ual-taa
luokkataidetta luokkayhteiskun­nassa
merkitsee Eamaa kuin unoh­taa
marxilaisuuden perusaakkoset
ja hyväksyä "puhdas" taide. Pro­letaarinen
taide, samoin kuin kir­jallisuus,
ei ainoastaan tule^ ole­maan,
vaan se on välttämätön. Se
ei ainoastaan tule, vaan sitä on jo
olemassa.
Aineellisen' toimeentulon paran­tuessa
kasvavat kulttuuriset vaati­mukset.
Viime vuosien aikoina
huomaamme suunnatonta aktiivi­suuden
kohoamista laajojen joukko­jen
keskuudessa kaikilla elämän
aloilla. Joka puolelta Neuvosto­maata
saapuu vallankumpuksen nos­tamina
opinhaluisia nuorukaisia kes­kuksiin.
He tulevat sanomalehtitoi-mistoihin,
tuovat käsikirjotuksensa,
jossa he kertovat omaa elämäänsä
kaunofcirjallisesEa muodossa. He
ovat vasta-alkavia, mutta tie, jolle
he joutuvat, -on suora. Ei tarvitse
käydä niitä mutkia, joiden kautta
vanhat -kirjailij at ovat tsaristisen
vallan aikana joutuneet kulkemaan.
Vallankumous on synnyttänyt sel­laiset
kirjailijat kuin Besimenskij,
Saroy, Utkin, Moltsanov,' Kolossov,
Shubin y.m.y He eivät "ntatkassa-kulkijoitten"
tapaan hyväksyneet'
vallankumousta, vaan ^vallankumous
hyväksyt heidät. He eivät tunne
mitään muuta kuin nousevan prole­tariaatin
ideologian. Proletaarises­ta
vallankumouksesta he laulavat
— ja Taulavat niin kuin he oVat sen
itse nähneet ja eläneet. Heidän ei
tarvitse kuvitella vaUankumoulcsen
kulkua, sillä ,,he «yat% ;iuorisoliitto-laiäia^
jotka jo- heti' lunsalaissodan
alussa joutuivat kiertämään pohjoir
sesta etelään ja .etelästä pohjoiseen
eri rintamilla, ja kaikkien vaikeuk­sien,
ja kärsimysten kautta he.hank­kivat
itselleen -sen, jota "matkässa-kulkijpilta"
puuttuu. • ,
Paras ja kuuluisin nugjjisokirjai-lijoista,,
on Besimenskij. Hän pn
tullut tunnetuksi ei ainoastaan nuo­rison,
vaan myöskin • vanhemman
väen keskuudessa. Kaikki hänen
kirjotuksensa ovat nuorisosta. Nuo­rison
mukaan hän on elänyt ja sen
tuntee hyvin. Ei yksikääÄ kirjaili­joista
ole voinut kuvata nuorison
myönteiiiä ja kielteisiä puolia, luo­da
selvääj^. kuvaa niin hyvin kuin
Besimenskij. - Hänen runoelmansa
"Komsomoliä" on ikäänkuin suuri
peili, jossa kuvastuu monipuolisesti
don, eikä muoto sisältöä. Proletaa-
. . .. . . rinen kirjallisuus ei voi kulkea por-voitaisun
lahemmm lähestyä laajaa ^ ^ ^ ^ ^ rappeutuneen taiteen mu-talonpoikaistoa
ja jotka samalla
vastaisivat aikakautemme yhteis­kunta-
taloudellista kehitystä.
Räikeämpänä uusien muotojen
ajajina esiintyvät futuristit.
"Vain se.on todellinen oikea kom­munisti,
joka räjäytti sillat — pe­rääntymisen.
Futuristit, riittää jo
kulku. Hyppäys eteenpäin, Mars."
huutaa Majakovskij.
Hyljätkää vanhat muodot, runo­mitta,
sointu j.n.e. Kaikki poisi
Alkakaa alusta. Onko tämä oikea
kanta? Ei.' Näin voi asettaa ky­symyksen
ainoastaan vanha intelli­gentti,
joka on työskennellyt por­varillisessa
yhteiskunnassa ja saa­kaan.
Sen esine on yksi ja ainoa:
elämän todellisuus.. Ottaa
" . . . -^ tästä totunnaisesta kirjalli­suudesta
tai päätäpyörryttävästä
elämän tuuliäisesta taiteellisella sil-miällään,
kt/ulollaan, 'sisimmällään'
sen, minkä ohi me kuljemme, mikä
ei tee vaikutusta meihin, mikä ci ole
vielä ilmeinen..." " . . . tiivistää,
seuloa, puhdistaa, antaa se parem­pana
kuin on ja enemmän totuu­den
mukaisesti kuin realisen .reall-suus."
, •
' (Voronskij.)
— Se' merkitsee muodon lö>-tä-mistä.
(Jatk.)
ErääH sosialistin «keMtpnen»
Canadan sosialistipuolueen äänenkannattajan,
"Western Clarionin" toimittaja Hittynyt
konservatiivipuolueeseen
nen. ei ainoastaan sisältöön, vaan
myös taiteelliseen kokoonpanoon
nähden. ,
Nuorisoliittolaisten kirjotuksista
hohtaa tulta, iloa, reippautta, elä­mää.
Heidän runoissaan ei ole t i -
aa surun ääniin. Nuorisoliittolai­nen
ei tunne sitä. Kiivas, iloinen
nauru, loppumaton halu\ työhön ja
taisteluun ovat yhdistyneenä nuori­sokirjailijoissa.
Työhön ja taiste-uun
he ovat kiintyneet lujasti.
(Kaikkiin Neuvostotasavaltain liiton
vastustajiini nähden — niin äärimäi-siä
vasemmistolaisia kuin muutamat
heistä väittävät olevansakin —.. to­teutuu
ihmeellisellä tavalla sanan­lasku:
Joka ei ole meidän puoles­tamme,
hän ,on meitä vastaan. Toi­sin
sanoen, elleivät työväenliikkeen
äärimäiset vasemmistolaiset. ryhdy
tukemaan Neuvostotasavaltiäin l i i -
toii työläisten ja talonpoikain hal­litusta,
; luisuvat he ennemmin tai
myöhemtnin mustimpieii porvarien,
leiriin. Kuten muistettanee kertoi
toveri T. Carlson tämän lehden vii­me
tammikuun 5 :nnen päivän nu­merossa,
miten muuan suomalainien,
Fred Anderson-niminen syndikalis-tinen
hengeiijättiläinen ' j'a Neuvos­totasavaltain
liiton vastustaja oli
toiminut konservatiivipuolueen vaa-liagenttina.
Ja alempana olevassa
kirjotuksessa kertoo toveri Bennett'
meille samansuuntaisen, mutta pal­joa
räikeämmän jutun Oanadan sb-sialistipuolueen
eräästä' henkisestä
tukipylväästä. Nämä eivät siis ole
mitkään* satunnaisia vaan pikemmin­kin
säännöllisiä ilmiöitä. —- Suo­mentajan
huomautus.)
Tovsri Bennettin kirjotus kuuluu:
"Meistä erönneitten (Kommunis­tiseen
kansainväliseen) liittyjien
nuorison elämä. Se on monip«*WiS«UJl«^evat toteamaan heidän asi­ansa
arvon ja laadun.' Ewan
MacLeod Western ^Clarionin, /toimi-tuspalstoilla
tammikuun 16^ p :nä
1922. ..
.\Iottaessaan toimintansa täällä
kapitalistisen maailman äärimäises-sä
lännessä, oli kammuriistipuolu-eella
monia esteitä voitettavana.
Niistä eivät 'suinkaan vähimmän
hämmästyttäviä olleet Western Cla­rionin
palstoilla julkaistut kirjotuk-set,
vaikka sitä; 'äänenkannattaja'
Ennenkaikkea he lujasti.opiskele-[naan pitäneen hengenjättiläisten
vat. Kirjallisuuspiirit, joita on tu-Mahkog jäsenistö oli aikaisemmin
hansia eri puolilla Venäjää; ovat | väittänyt oleyansa kaikkein vallan-niitä
perussoluja, joissa alkava työ- j kumoukrellisin ^ järjestö tällä man-läinen,
ja talonpoika saa alkeeUista tereella. Yksitoikkoisilla ^väitteillä
opetusta kirjotustekniikassa. Nä­mä
piirit ovat seUaisia koettimia,
joitten avulla herätetään uusia ky­kyjä.
Seuratessaan lähemmin esim.
muutamia Leningradin tjröläisten
kirjallisuu^iirejä, täytyy sanoa, et­tä
niiden merkitys ei.ole vähäinen,
sillä ne tarkotustaan vastaavasti; an­tavat
hyviä tuloksia. Niinpä yksi
"Smenan" yhteydessä toimiva kir­jallisuuspiirin
jäsen.—— 15-vuotIas
poika, Hentov — - o n saavuttanut
mainitun .lehden profeetallisissa to:
mituskirjotuksissa julistettiin Cana­dan
työväenluokalle sen liikkeen po­liittista
kohtuuttomuutta j a vallaii-kumoukaellista
vajavaisuutta^^ jol^a
Venäjältä ominlupinsa tunkeutui
Canadan työväenliikkeen rauhalli­seen
piiriin. • Näistä toiimituskirjo-tuksista
huokui toveri Ewan M .
MacLeodin loukattu vallankumouk­sellinen
henki; ja ne kirjotettiin ai­kana,"
jolloin Canadan sösialistipuo-sellaisia
tuloksia, että hänestä voi Ineella oli käytettävänään/ White-erehtymättä-
odottaa yhtä todellista headin tilasta saatu 7,500 dollarin
proletaarista kirjailijaa. _ Jä kun! perintö. Mutta kaikeksi onnetto-tällaisia^
yksilöitä löy^y"^ölja -pfio-lelta
maata, ei. ole epäilystäkään
siitä, ettäkö ei voitaisi ilaoda" omaa
proletaarista kirjallisuutta, omaa
luokkataidetta. Oikeassa oli Dem-jan
Bednyij, joka sanoi, että,, ei kulu
virttäkään vuotta, kun tuleval uudet
tarkkanäköiset todelliset kirjailijat
työläis-^^ ja talonpoikaiskirjeenvaih-tajain
keskuudesta.
On ymmärrettävää, .että työ, joka
tällä alalla on alötettn. näin laajasti.
ei ote puutteeton, kotjauksiä ja^pa-rannuksia
vailla, a l l a kirjailijat ja
erikoisesti työpenkkieh' äärestä läh­teneet,
jotka ennen vallanfcumousta «en British Columbian jaoston kon-mundeksi
sanotusta tilasta saadut
rahat-hupenivat olemattomiin ja nii­den
kera Western Clarion, .^nn-ikään
poistui näyttämöltä samoihin
aikoihin toveri MacLeod ja hänen
vääristelynsä kommunistipuoluecv
toiminnasta. •
Mutta onko hän kadonnut aini­aaksi?
Eipä tietenkään! Hän on
jälleen ilmaantunut neljänkymme­nen
päivän kuluttua samoinkuin
Jeesus •—mutta ei opetuslapsilleen.
MacLeod on etsinyt itselleen uuden
toiminta-alän. Tapaamme näet hä­nen
edustajana konservatiivipuohi-yentsionissa,
mikä pidettiin Kam-loopsissa
muutama viikko sitten.
Ottakaa huomioon: ei kommunisti­puolueen,
vaan ^patavanhpillisen
konservatiivipuolueen edustajana.
Hän marssii ritirinnan William John
Bovrserin kanssa, joka lähetti High-landerien
72:nnen pataljoonan yan-couver-
saaren luokkasota-aiueelle
taistelemaan Nanaimbn, Wellingto-nin
ja Ladysmithin^ kaivosmiehiä
vastaan. MacLeod pyrkii työväen-luojckaä
vapauttaitiaazt yhdessä keur
raali McRaen, ' British Columbian
metsäalucitteh rosvoäjain ja saman
maakunnan metsätyöläisten riistä­jäin,
salaviinurieh rengaasta hyö­tyjäin
ja poliittisten rosvojen kera,
jbideh kaikkien ahnaat silmät 'on
kohdistettu Victorian /— maakun­nan
pääkaupungin — läskitynnörei-
*hin. Niin,, toveri MacLeod oli edus­tajana
koriservatiivipuolueen kon-
- ventäonissa, mikä pidettiin Kam-loopsissa.
. s \
Ne julmat . toimituskirjotukset, .
joista loisti henkinen julmuus, ovat
säilyneet muistissamme .varsin hy­vin.
Niissä kuvaili, toveri MacLeod
Kommunistista kansainvälistä. jou­koksi
"liikkuvia,, omia etujaan aja­via
lähettejä", jotka antoivat siu-.
nauksensa "Toronton romanttisille
robespierreille ja dantoneille." Niin­ikään
me muistamme miten Wor-kers'
Partya — jota Lestor^ toinen
vallankumouksellinen palkkapaimen,
nimitti Western Clariohissä hajot-tajain
puolueeksi — Itarahteerattiin
reformistien ja opportunistien se­kamelskaksi.
Kommunistipuolueen
jäsenistöä nimittä Cassidy
jo kärsittävää. Sen viimeisimpänä
vaivana on harhaluulo, jota sen uu­det
profeetat käyttävät kauppatava­ranaan-
Mutta tämä harbalaulo—
toivo jostakin semmoiseErta, minkä
profeetat tietävät mahdottomaksi
toteuttaa — j a työväenluokan ten-e
valistustyö eivät voi elää sovussa
saman katon alla." Vai niin että
terve valistustyö, tämän itsehyräi-sen
valistajan persoonassa, meni
edustajaksi Kamloopsissa jndettyjTi
konservatiivipuolueen konvent<!io-niin.
Canadan sosialistipu-olueen rip­peistä
ei toveri MacLeod. myös ole
ainoa, joka on julkisesti osottanut
petoksensa työväenluokkaa vastaan.
Tämän' aikoinaan äärimäisten val-lankumonfoellisten
ryhmän muuta­mia
entisiä jäseniä näet osallistui
— valitessaan MacLeodia edusta­jaksi
mainittuun konventsioniin —
ssnunoiriin poliittisiin silm-äinkään-netemppuihin,
joihin oikeutetusti
Voidaan kohdistaa kaikki ilkeimmät
nimitykset mitä kommunistipöoluei^
ta vastaan on,kosk£uin singahutettu.
I^aiken filosofeerauksen ja aunn-pieksemJsen
lopputuotteen julkilau-sui
tämän kirjottajalle ja toveri
Moriartylle Whitehead-maatiiiin
muuan holhoojista hurskaasti toi­voen,
että MacLeod hyötyisi jota-klri
uudeäta - asemastaan. Mutta
kaikesta viheliäisyydestään huoli­matta
tulee tällä näppärällä "Akro­baattisen
johdon" ^imerldllä- ole­maan
työväenluokalle opettava mer^
kitys. Työläiset tulevat harkitse­maan
ovatko kommunistit oikeaa
vaiko nuo joutavanaikäise:^ oppinei­suudellaan
ja tietovaroillaan tees­kentelevät
luikit.
Dietzs'enin plm^ttfi
W€stem Clarionin liniatamat toi­mittajat
ovat joutuneet hnnnikolie.
Niinpä esim. kerran Clarionin toi­mitta
jaha ollut Roy Matthcws on
tällä erää liberalismin kirkkaimpia
tähtiä juuri samassa. KantlöOpsin
kaupunjgissa, .jossa könservatiijjit pi­tivät
taannoin konventsioniaan. Eräs
toineri Clarionin toimittaja, joka
kohotettiit|i viemärien tarkastajaksi
eräässä Vancouverin .lähellä ole­vassa
.kunnassa, on tätä kohottamis­taan
juhlinut siten, että on kääntä­nyt
selkänsä entisille vallankumo­uksellisille
tuttavilleen, kun nämä
ovat tulleet kysymään työtä.
Vancouverin ympäristön, muuta­mat
orjat ovat olleet-kyDih julkeita
ehdottamaan, että ' Bö"wserin " olisi
pitänyt luopua konservatiivipuolu­een
johdosta, kun hän sai kuulla et­tä
MacLeod oli edustajana Kam-loopsin
-konventsionissa.
Dietzgenin pimeys! Siinä missä
me 1922 tapasimme yalemarxilaiE-ten
puritaanimaiseh jäykkyyden ja
kommunistien joustavuuden, ta­paamme
me, 1926 puritaanimaisen
Mac-i joustavuuden ja kommunistisen
Lepdin suosiollisella siunauksella —! jäykkyyden, kuten toveri MacLco-
"kuiskiviksi toiveiksi», "salaisiksi; din läsnäolo Kamloopsin kohvent-viitösiksi^',
"poliittisiksi seikkailijoik-; sionisaa varsin kaunopuheisesti to-
Ssli'"' J•lan" j"ian'nlfk«>aTrnilfkCsi i priillr-lu-liJklrsoii"";. .'mmae^i/dlöä-nn ' dJgJ;aa /
taktiikkamme leimattiih "petkutta-jaitt
ilmotuskeirioiksi." -Ja lainasipa
MacLeod vielä Trotskin arvostelua
Kautskysta, osottaäks^en että "me
harjotimme poliittista huiputtamis­ta."
Ja nyt toveri MacLeod on ol-^
lut edustajana konservatiivipuolu­een
konventsionissa Kamloopsissa.
Muistamme myös toveri MacLeo­din
keksimät o silloiset tunnukset,
joilla hän koetti^^meitä o ;kukikaa;
William Bennett.
•*'S'u^fnisk6*'. .Pistomme näytei-mäseurd
on > ottanut harjoteltavaksi
näytöskappaleen ^ Sui>irikko. Se on
* Hyrskeen kbrjottama, joka; seik*
"Varoko johtajianne", ^'Vasem- j ^ aellaiseiiyin' tal»a, e
paan". Eräässä vublaasto*.toimitus-.k 'sellaiseunan täkaaj^ett» kap-kirjotuksessa,
jonka nimenä ^ oli
"AkrobÄattindn johtajisto" ilac-
Leod tyhjentää i t s e n i sfeuraayaar
tapaan: "Odottakaamme toiminnan
^tamia todistuksia > (koska kerran
toimihiianaika . bn
leensa y!?tfiv|Uniriä, pitäen k ^
heti/'allasta allcaiii kiinni kapseen
juonessa.^/ Kappale on kiavaxis ame-rikalais^^
por^ariluokan^
sen,luokan : naisena sen
^ o i n ! Jälkeen kun hän pn msiiettenyt elä­mme
näemme .kir jotettu jen tai puhui*
tujen sanain merkitsrksen.". - "Jfoit>
ten temppuili jäin jidkea häpeämät-tömyys;
on kijieästi solvannut mei­dän
viattomuuttamme, jotbh mei­dän
lienee parasta kj^syä neuvoa
sielutieteilijäl^i:" Eräässä toisesfsa
teatterimaisessa - ^^/srtbksessä teima--
taan Kommunistisen kansainvälisen
päätökset "menettelytavoiksi, Mtkä
tekevät täyskäännöksen joka toinen
viikko", j a että "parempi on ollaK
jäykkä knin käyttää fanUujen paitaa
p(AiitilIisen vimmapai^den esteek-sL"
Tätä vuonna 1922 esitettyä
teoreettista puhtautta vastassa j|a-niäntoivonsa
jsv <raiaisuutensa sekä
tullut jmoranaiseksi katuiiaisek:^; ja
miten hän itseään pelastaissaan jou­tuu,
oman pelastuksensa uhrÖcsL
Kappale oii A . HauWmäeit joh­dettavana,
joka samalla tulee esiin­tymään
^.kappaleessa. Kappaleen e-sittämispäivä
ilm otetaan myöbem-mim
• . • . ,'
Georg Nieni^i ilmota;osotteesi
heti Vapauden Port Arthurin kir­jakauppaan,
sillä sin^e on kaksi
arvolähetystä, jotka pitää palaut­taa
takaism jos et lähetä oootet-tasL
•„.•,',•
Vspandea «siyiniectMi fcolceolcics-