Vapaus, November 10, 1930

              ^1930
I leei
työiäistoverit, jotka aikovat lähet-
)uluksi omaisilieen rahoja Suomeen,
käyttäkää nyt tilaisuutta hyväk-
Ganadan dollarin arvon ollessa
alla. Me maksamme toistaiseksi
ista
Smk. 39.35
aiETYSKULUT:
•etyksistä alle $20.00,
taksista $ 2 0 - ? 4 9 . 9y
letyksistä $50—79,99
O lähetyksistä $80.—
sekä 50c jokaiselta
Ita sadalta dollarilta.
fktel $500.00 j a siitä
h u o ' ' " ' ^ ^ ^ ^ Bumman
!»ta.
lomalähetyksista
»hetyskulut $3.50 lähe­tä.
rahaa ostetaan.
i $2.48 sadasta Smk.
5 lähetykset osotteella:
V A P A U S ,
69, Sudbury, O n t.
stakaa pilettiasioita.
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA,
12G Peter Street.
J . KAHILA,
448 Queen St., West, tai
211 Boon Ave.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
. VAPAU^S
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake, Ont.
^pilettejä
Iisat asiamiehemme ja
IS.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
mme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
)s niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
kkeen, Vapauden, kautta.
AP AU S, Box 69, Sudbury, Ont
Maang^ntaina, marxasfc 10 p, — fejp,, HQV» 10
^l^alahjoja. Joten häntä kamiattaa' simainen ensi perjantaina, johon a -
appaleita kuuluu taas
olevan harjoitusten a l -
rä että on tullut täUai-toimintaan
ja toivoisin
tkuisi työväenliikkeen e-
!miseksi>'
ime valtakatu on ollut
laskettu uusia sement-ilna
on ollut miestä Ja
n pilvenään, mutta jos
ilmoja rupeaa jatku-oipi
työt keskeytyä täl-täällä
nykyään on mel-
"liisareilla", . melkein
joitakin mieiiiä töissä
»Iäisiä kutsutaan täällä
a kielellä pussimaina~
sin runnaa vaan kolme
kaivantoa, joissa on
Mn kolmen sadan paik-ole
ollut paljon ollen-tänä
syksynä, joten on
an työttömiä täälläkin,
i a puhui t.k. 5 p. h a a ­mutta
kai äkkinäinen
mi-ilma vaikutti että e i
msas kuulijakunta kuin
ä olisi voinut olla, —
Hearst
!t kunnostavat itsensä
ä Hearstissakin. Vilho
puukotti Vili Wiitaaii
n haavaa, oikean puoli-ihän,
rintaan ja käsivar-metsästysveitsellä,
josta
1 sairaalaan j a K i n n u -
• T.k. 4 päivä o l i oikeus-a
Vilho Kinnuselle tuo­m
i t t i in yhden vuoden vankilatuomio
j a senjälkeen karkoitettavaksi Suo­meen.
Molemmat miehet olivat per­heellisiä.
Väkijuomat olivat syynä
tähänkin tekoon.
S. J. osaston työkokous oli t.k. 2
p., m,m. päätettiin pitää 8 p. t.k.
metsämiesten iltama ja osaston
tanssit 15 p.. Vapauden kirjallisuus-iltama
päätettiin pitää 29 p. jolloin
pitäisi olla jotakin sellaista jota ei
ennen koskaan Hearstin osastolla ole
ollut. Silloin mukaan kaikki, nekin
jotka pelkää punatautia. Siellä t a ­vataan
sitten.
Osastoon yhtyi kaksi uutta jä­sentä
Valte Järvi j a Oskari Koivula.^.
']!'oivon näille tovereille toiminta-innostusta.
Osaston virkailijain valinnassa tuli
rahastonkoitajaksi Matti Johnson,
rahastonkirj uriksi Martta Koski, pöy-täkirjuriksi
Hilda Johnson, organl»
seeraajaksi ja kirjeenvaihtajaksi J .
Suutala, Uutisten kirjoittajaksi M .
Koski. Vapauden asiamieheksi J .
Suutala. — Häneltä saatte tilata
kaikkia" mitä Vapiauden liike tarjoaa
yleisölle. — l a .
Burritt
Olimme tilaisnndtessa knalemaan
sananrieskaa runsaalla mitalla, nim.
toveri J . W i r r a n puhetta. Yleisöä oli
l i k i 40 henkiliJä, joka on meidän oloi­h
i n ilahduttava ilmiö. Puhe oli kak­siosainen,
selvä, vitsikäs j a ymmär­rettävästi
esitetty, pitäen yleisön
kaikenaikaa hUpeällä mielellä ja
tarkkaavaisena. Täytyy tunustaa, et­tä
tov. Wirta omaa tyydyttäviä pu-käydä
kuulemassa. Puheensa ensi-mäinen
osa käsitteli yleismaailmalh-s
i a nykjrpäiväisiä tilanteita j a Neu­vostoliiton'
osuutta l i i i h i n , samalla
hän "totesi mitkä suuret tehtävät
ovat maailman kaikkien maitten
kommunistipuolueilla jiohtaessaan
työväen suuria jbultkoja nyTiyisen
talouskriisin puristuksissa j j x e . Toi­nen
osa puheesta käsitteli S. Järjes­tön
suhdetta luokkataistelujärjestö-nä
j a sen tehtäviä kommunistipuolue
een alkeellisimpana osana. Tämän
yhteydessä hän joutui koskettele­maan
alkohoolipaheen ilmenemis-seikkoja
osastojemme piireissä, var­sinkin
erikoisesti hän kosketteU juu­r
i seutumme alkoholipaheen juuria
osastomme piirissä mitä ankarim­min.
Samalla Wirta huomautti, ettJl
tällaisista seikoista e i ole oikeutettua
julkisenkaan sanan puitteissf vaieta,
vaan uutistenkirjoittajaln tehtävä on
ne paljastaa. Samalla hänen nyrkin­iskunsa
pöytään voimapsräisesti,
voimakkaiden laus-aiden yhteydessä
totesi että — "toverit, tällaisia pa­heita
el ole ainoastaan paljastetta­va,
se ei riitä, vaan ne on kerta­kaikkiaan
lopetettava". Tämä lau­sunto'
oli selvä ja lyhyt. Se on W i r -
ran tulkitsemana S. Järjestön tuo­mio
alkoholipaheen harjoittajille,
uhreille ja sen puolustajille, ilmenlpii
ne sitten millä muodoin tahansa.
Puheen päätyttyä otettiin esille kes­kustelukysymys:
Millaisilla keinoin
parhaiten voitaisiin tehdä kasvatus-j
a herätystyötä Canadan ranskalai­sen
väestön keskuudessa paikkakun­nallamme?
Tästä kysymyksestä käy­tettiin
runsaasti puheenvuoroja ja
kalkki asiallisia, selviä, opettavaisia,
jotka sh3ähsä muodostivat illan kol­mannen
monivaiheisen piiheen.. Tä­täkin
keskustelua seurattiin mlelen-kUnnolla.
Keskustelun tuloksena pää­tettiin
kääntyä Metsätyöläisjärjestöu
sihteeri tov. A. Hautamäen puoleen,
I että sieltäkäsin tehtäisiin alotteita
tämän p^än C. ranskalaisten järjes­tämiseksi
esimerkiksi, siten että tän­ne
järjestetään ranskankieltä puhu­vien
järjestäjäin tahi puhujien mat­koja,
mutta ennen kaikkea asetta­maan
tänne paikallinen järjestäjä,
joka voisi levittää ranskankielisiä
samoin kuin multakin lentolehtisiä
j.n.e. Tämän päätöksen Hautamäelle
lähettäjäksi valittiin M. Oikarainen.
Näin kului i l t a pikkutunneille, j o l ­loin
esitettiin tanssi, mutta yleisö oii
kiintynyt i l l an ohjelmaan siinä mää­r
i n ajatuksineen, että se jäi palkoll-len
mietteissään istumaan, ihan kuin
pettyneenä keskenkatkenneesta
koulutimnista hämmästynyt koulu­lapsi.
Tanssi el huvittanut, ainoas­taan
pari kolme pyörähdystä ja
n i i n poistuttiin.
Tällaiset illatsut on opettavia ja
virkistäviä. l<fe kasvattaa riveissäm­me
toveruustunnetta jä iimokkuuttä
toimia asiamme puolesta luokkana.
Voimistelu- ja urheiluseuran pe­rustava
kokous ja harjoitukset ovat
sunnuntaina t.k. 16 p. kello 1 haa-lllla.
Sinne jokainen, niin vanha
kuin nuorikin, sillä voimistelu on
ilynisen terveyden avain ja tei-ästä-jä.
— Niksnaks.
lustuksen esilletuojaksl yaUttiln R-Liuska.
Keskusteltiin jouhihuvista. Joka
tulisi Olanaan 27 päivänä jquliikuu-ta.
jossa tultaisiin toimimaan T i m -
minsin osaston kanssa yhdeSsä.
Päätettiin t i l a t a Vapauslehteä kol­men
kuun ajaksi 2 kappaletta.
Lehtlraportteriksi valittiin A. S u ­tinen,
joka päätettiin julasta Vapau­dessa.
Edustajakokouksen pidosta päätet­t
i i n keskustella seuraavassa kämppä-kokouksessa.
— R. Luiska.
Tämä työmaa on yksi niitä nykya­j
an heikkoja työmaita. Tässä, kat­kastaan
16 j a l an paperipuita, 4 sent­tiä
kappale kuusitoista Jalkasesta ja
3 -senttiä 12-Jalkaset, joka o n minun
käsitykseni mukaan aivan niitä näl-käpalkkoja.
Tämänkin kämpän mie­histö
on hiljakkoin tullut tänne
kultamaahan j a näs^tää että tämä
on synkkä meillekin. J a sitten Jär^
jestys — se on aivan nollassa. Vaan
tämä on toivoni, että ruvetaan nyt
jotakin aikaansaamaan kun tatvi
tässä jauhetaan..
Kämppä on aika hyvä j a ruoka on
kanssa paremman puoleinen, että
niistä e i ole mi taan nupinäa miesten
kesken.
Olemme työläiset heikossa asemas­sa
tällä kertaa, vaan toivon ett^
ensi tilassa otamme asian siihen
suuntaan, että järjestymme satapro-j ylittämään raja, vaikka huomau-pieksäminen.
sekä uhattiin lukemat­tomia
kertoja ampumisella J a t a p a ­naisella
jota tarkoitusta v a r t a i auto
pysäytettiin useita kertoja. Myöskin
peloittlvat i^östäjänl minua hirttä­misellä,
asettaen.' kaulaani nuorasta
punotun silmukan.
Hämeenlinnaan saavuttua ajoiva
ryöstäjäni autonsa erään pankin p i
haan, käyden yksi^ toisensa jälkeer
pankinjohtajan asunnossa, mikä, kn-toi
kyy^itsijöllle määräyksen jatkar^
piatkaa Lahteen, J a jonka määrä
yksen selvästi kuulin.
Murteesta päättäen ohyat kyydit-sljänl
Etelä-^Pohjanmaalta. Olen va­kuutettu
siltä, että nimismies sekii
poliisit tuntevat ryöstööni osallistu­neet
paremmin k u i n minä. Sitäpait?.
selvyyden roistoista voi saada talon­omistaja
K. Sipllältä Forssan Jär­venpäästä,
koska mainitut ryöstä­jät
asustivat hänen talossaan viik-komäärlä
eimen ryöstöäni.
Autoja vaihdettiin matkalla 7 eri
kertaa. Tämä osoittaa, että tekoa on
ollut järjestämässä jokin vissi fascis-tinen
järjestö, joka jo etukäteen on
järjestänyt sovitim linjan j a vaihto-palkat.
Oman kertomuksensa mu»
i a a n , olivat ryöstäjäni Itse naaalan-neet
harhaanjohtavan autonumeron
sekä varustaneet mukaansa kaksi l a ­piota
"uhrien hautausta varten", k u ­t
en sanoivat.
Neuvostoliiton vastaisella rajalla
pakoltettiin minut ampumisen uhal-
Nmerot piAovat
senttisestl j a rupeamme taistelemaan
omleh etujemme puolesta, "^ös y h ­tenä
miehenä tulevalle tulilinjalle!
— Kämppämles.
Fascistieii ihmisryös­töt
ja murhat Suo­messa
Forssalaisen työläisen tov. Koivulan
kirje Tammelan nimismiehelle
Paperipuutyömaalta
Selostus J . Viitaniemen kämpällä
Matagamijoen varrella pidetystä ko­kouksesta.
Kokouksen avasi E. Tuomaala. P u ­heenjohtajana
toimi Aug. Sutinen ja
sihteerinä alleklrjoittMiut.
Jäsenkhrjatarkastus osotti 8 jäsen­tä;
jotka oli aikaisemmin kuulunut
lunloon, vaan kaikki olivat nyt räs­tissä.,
j a 39 ei-jäsentä.
Nostettiin järjestäytymiskysymls-s,
j a kalkki 42 päättlvät^ärjestäytyä,
ei yhtään ollut sitä vastaan.. Kämp-pädelikfiitlksi
valittiin Aug. S u t i ­nen,
kämppäkömlteaan valittiin 3
miestä: O. Mykkänen, A. Niskanen
ja A. Kuoppala, joka._ toimii aina 2
viikkoa.
Olemme lehdessämme kertoneet
Suomen fascistien kuluneen kesän
aikana toimeenpanemista työläisten
ryöstöistä, murhista ja rajan y l i
heittämisistä y.ni. työläisiin kohdis­tetuista
väkivallantöistä. Seuraavas­sa
julkaisemme Karjalan tasavair
taan heitetyn tov. Koivulan Tamme­l
an p i i r i n nimismiehelle Suomeen lä-hettäniän
kirjeen, minkä hän on
kirjoittanut ja lähettänyt sen joh­dosta,
että sanottu nimismies on tov.
Koivulan vaimolta kä37nyt tiedustele­massa
K. ryöstöä koskevia seikkoja.
"Tammelan piirin nimismiehelle,
Forssa.
K u n allekirjoittanut Suomen fas­cistien
toimesta tuli väkivaUoin hei­tetyksi
rajan ylitse Neuvostoliittoon,
j a kun matkalla jouduin törkeän j a
raa'an väkivallan uliriksi j a k u n Te
yhdessä valtiollisen poliisin kanssa
olette käyneet Forssassa vaimoltani
tiedustamassa kyydltsljöitäni sekä
samalla minun ryöstöni jälkeen t a ­pahtunutta
kauppalan valtuuston
vasemmistolaisen jäsenen Yrjö Hol­min
murhaa ja murhatyöhön sjrylli-siä,
n i i n saatan tietoonne seuraavaa:
Heinäkuun 1 päivää vasten yöllii
1930 saapui asuntooni joukko tunte­mattomia
hiunalalsia miehiä, tunkeu­tuen
väkivalloin sisälle, ensin mur-rettuaan
ovet. Miehet pakoittlvat
ampuma-aseilla uhaten minut astu­maan
ulkona odottavaan autoon, jo.=;-
sa heti alkoi rolstomalnen pahoinpi­tely.
Auto ajoi kovaa vauhtia suo­jeluskunnan
esikunnan luo, jossa
ryöstäjäni päättivät kohtalostani.
Neuvotteluihin osallistui silloinen
suojeluskunnan piiripäällikkö sekit
A l l a n Aalto, — jolka tunsin, — Ja
joukko tuntemattomia miehiä.
Hetkisen kuluttua lähti auto aja­maan
hurjaa v a u h t i a , Hämeenlin-
Keskustelukokoukset päätettiin p i - naan johtavaa maantiet. Autossa a-tää
joka viikon torstaina, paitsi en- loltettUn heti raaka pahoinpitely ja
t i n , että minulta puuttuu tarvittavat
paperit Neuvostoliittoon menoa var­ten.
Kyydltsijänl eivät kuitenkaan
mitään väUttäneet voimassa olevista
raja-asetuksista.
Mitä taas tulee Yrjö Holmin raa­kaan
murhaan, j i i i n se tapahtui u -
selta päiviä senjälkeen, kuin "minut
oU ryöstetty, joten murhan tapahtu­mista
ei mtaulla voi olla tietoja.
Tuntuukin siltä, että uteliaisuutenne
minuun nähden on fasclstisen r i k o l ­lisuuden
peittämistä j a törkeään r i ­kokseen
syyllisten syytteeseen aset­tamisen
vitkastelua.
Viitaten edelläolevaan, voin täydel­lisesti
olla vakuutettu siitä, että sleK
15, Suomessa el työläisillä ole mitään
hengen j a oikeuden tiuraa, eivätkä
vhanomaiset kykene, eivätkä edes
tahdokaan turvata työväenluokkaan
kuuluville yksilöille "perustuslain"
suojaamia ilimls- ja kansalaisoikeuk­sia,
puhumattakaan siltä, että kyke­nisivät
selvittämään j a syytteeseen
asettamaan työläisten pahoinpiteli­jöitä,
ryöstäjiä j a murhaajia. K u n
poliisiviranomaiset itse useilla palk-kaktuinilla
ovat osallistuneet fascls-tisten
roistontöiden avustajiksi, niin
minulla on syytä olettaa, että Fors-pankin
poliisiviranomaiset minulle o-soittamlllaan
kygeiyillä pyrkivät fas­cistien
tekemien rikoksien .pelttele-tajfeen
j a luiden selville saamisen
hidastuttamiseen,
Petrpskoi, 17 päivänä lokakuuta
1930.
K, Koivula».
E r o asiatsa. — Oikeuden istun­nossa
tuomari nuhteli ankarasti
erästä neekeriä vaimonsa jättämi­sestä,
Jcoettaen saada häntä ym­märtämään,
kuinka väärin hän oli
menetellyt vaimoansa kohtaan
"Vaimon jättäminen on sellainen
asia, jossa minun täytyy käyttää
lain koko ankaruutta, luullakseni,
sillä se rikos suorastaan kuohuttaa
minun tunteitani."
"Mutta, tuomari", huomautti
neekeri hädissään,' "te ette tunne
sitä vaimoihmistä. Minä en ole
mikään vaimoni-jättäjä, minä olen
pakolainen."
V i a t o n erehdy*. — "Kuuleppas,
Elina, sinun koirasi on tappanut
yhden Järvelän palkintokukoista."
"Olen kovin pahoillani, ukko
kulta. Mutta siitä ei pidä moittia
Turri parkaa — mistä se raukka
tiesi, että se kukko oli palkinnon
saanut?" . .
;Intlan työväenUikkeen
_ kosa vallankumouksen
i kahdessa maassa olisJ
Isku maailman imperia-'
iestelmälle. '
«nmät käytännölliset
tehtävät
pen luonne nykyisissä
taissa. joihin kietoutuu
yöläLsJä ja työläisnaisia,
Olsen ponnekkaasti kom-äteen,
Kominteniin pää-easti
teroitetun välttä--
a taloudellisten tais-
'Uttömästä johtamlses-
^ten puoluejärjestöjen
"npuolueet ovat jo a l k a -
tua lakkojen vanhoista
jJsta siten, että täm.^
^iim puolueen amma^
ftoiUe ja ammattniitto-ktioiUe.
Tällä suunnal­l
i n otettava vielä jouk-
* askelelta. Taloudellis-
Jen johtaminen on työ-
_ kasvaessa tultava koko
^ K s i . ja o n sUhen kes-
'uolueemme voimat, ja
uutettava koko puolue-juoden
lakkotaistelujen
««aa. että kompuoluei-
^mouksellisen ammat-
«Aom kohta ön rUttä-
•onmukaisuus Kominter-igressin
j a Ammattt-in-
J rv kongressin päätös-
Jwon sovelluttamlsessa.
«atösten toteuttammen
puolueen riveissä vas-j5^
äon varan tärkeää,
vallankumouksellisen
J«en riviaktiivin puolelta,
ja vallankuinouksel-llsen
ammattiliikkeen tehtävänä on
tarkoltuksenmukalshi käytännöllishi
tolmenpltehi kalkin mokomin saafla
näiden päätösten toteuttamfcÄDT
vauhti nopeammaksi. Profinternin
I V kongressi' merkitsi sellaisenaan
jo vakavaa murrosta koko kansain­väliselle
vallankumoukselliselle am-mattllUkkeeUe.
Komintemhi j a sen
sektioiden on k a i k i n voimin edistet­tävä
Ammatti-Intemirr'vaikutuksen
laajentumista, tekemällä tunnetuksi
sen päätökset j a järjestelmällisesti
vahvistamalla Ammatti-Intemiä ja
siihen kuuluvia järjestöjä.
3. Tämän ohessa puoluetyön paino­piste
on paljon enempi kuin ennen
keskitettävä väUttÖmästl työpalkoil­le.
Taistelukomiteat, vallankumouk­selliset
tehdaskomiteat j a tuotanto-järjestöt,
niitä tarvitsee proletariaatti
järjestäessään iivejään joukkotaiste-l
u j a varten kompuoluen johdolla.
K a i k k i e n näiden perusjärjestöjen on
pohjauduttava työpaikkoihin. Sen
tähden puoluekerhojen perustami­nen
työpalkoille j a niiden lujitta­minen,
slkäU kuin nUtä jo työpal­k
o i l l a on, saa tällä hetkellä verrat­tomasti
suuremman merkityksen
k u i n millohikaan ennen j a tulee
tärkeimmäksi koko puoluetyössä.
4. Ratkaiseva merkitys on voimiöa
verestämisellä ja lakkölalstelujsn
johtojoukkojen kasvattamisella. P u ­humattakaan
siitä, että opportunis­tiset
tendenssit j a byrokratismi on
löytänyt itselleen kompuolueiden
ammattiliikkeen aktiivJn keskuudes­s
a ' maaperää (räikeimmän esim.
tässä suhteessa tarjoo Tshecko-Slo-vakia),
ehiSj» valcavhnmaksi punt-teellisuudd£
sl lakkojen johdossa < on
osottautunut vallankumouksellisen
a k t i i v in huomattavan osan vanhoil­lisuus,
konservatismi, joka teoreet­tisesti,
sahoissaan, -kokonaan i a t i n ­kimättä
on omaksimut Kominternin
päätcfeset j a taktiikan, mutta käy­tännössä
taas on osottautunut ky­kenemättömäksi
niiden toteuttami­seen.
Varsinkin on vakavin huomio
kiinnitettävä ammattiliittojen joh­tavien
fraktioiden tarkistamiseen,
jotta kokonaan olisi taattu olkea po­l
i i t t i n en suunta.
5. Kommunistien j a vallankumo­uksellisen
opposition tärkeimpänä
tehtävänä oh edelleen voimien ja
huomion kihinittämlnen tuotannon
perusalolhui, joilla luokkataistelun
aikana on ratkaiseva merkitys.
6. O n hinnalla millä hyvänsä mitä
pikimmin päästävä yhä suuremmal­l
a rälkeydellä esiintyvästä ristirii­dasta,
joka Ilmenee, naistyöläisten
merkityksellä taloudellisissa taiste­luissa
j a kompuolueiden j a vallan­kumouksellisen
ammattiliikkeen joh­don
suhteessa työläisnaisiin nähden
puolueen penisjärjestöjen, tehdas-
Jcerhojen. työpaikkakomlteojden, jot -
ka ovat kommunistien tai vallanku­mouksellisen
opposition käsissä, on
toimiimassaan sutu-anmassa mää­rässä
kiinnitettävä huomiota nais-myksen
erikoisen taistelun käymi­sestä
nuorison ammattiliittoihin ot­tamisen
puolesta vallankumoukspi-lisen
oppisitlon ohjelman perusteel­la,
Milloin ammattlUitot kieltäyty­vät
organisoimasta nuorisoa tai a m ­mattiliittoja
ei yleensäkään Ole, on
perustettava erikoisia nuorten työ­läisten
taloudellisia yhtymiä, joilla
on väliaikainen luonne ja jotka
taistelevat nuorison vaatimusten
puolesta j a oikeqdesta päästä am­mattiliittoihin.
Vallankumoukselli­sen
opposition voimistuttamlselle on
moninkertainen merkitys taistelulla
— nuorten sektioiden perustamiseksi
ammattiliittoihin ja työläisnuorison
oikeuksien saattamiseksi samoilet i
kuin vanhempien työläisten.
8. Taloudellisten taistelujen käy­minen
vaatii perustamaan proletaa­risen
itsesuojelun elimiä tehdasko-kousten
suojelemista j a järjestämis­tä,
lakkovahticn suojelemista j a lalc-korikkureja
vastaan taistelemista
varten, työmaa-fasclsmla j a kaiken­kaltaisia
keltaisia järjestöjä vas­taan
taistelemista varten jnsT
9. Tj'öttömyyden kasvu rationali­soinnin
yhteydessä saa ensimäiset
uhrinsa vallankumouksellisen oppo­sition
riveistä. Ammatillinen byro-k
a l k l n voimin suojeltava työttömien ^ välttämättömästi
työläisiin, tuomalla julki j a suojel­l
en heidän etujaan. On välttämä- kratia käyttää usein heidän työttö-töntä
rohkeasti j a päättävästi vetää myyttään estääkseen heidät työs-aktiivisia
j a mieleltään vallankumo- kentelemästä reformistisissa liitoissa.
ukseUlsia naisia johtaville paikoille, Vallankumouksellisen opposition on
varslnMn liikeyrityksissä, joissa e - ' — ' - i * ^ - - •
nemmistö on naisia. On a i k a lo-.
pettaa naistyöntekijäin työn aliarvi­ointi
kompuolueissa j a vallankimio-ukselhsissa
ammattiliitoissa.
7. Saxoa työläisnuorten suhteen.
Se seikka, että nuorten työläisten
enemmistö on järjestymätöntä ja
reformististen ammattiliittojen tie­toisesti
syrjäyttämää, nostaa kysy-työpäivän
(ja ^-tuntisen työpäivän
kaivos ja terveydelle vahingolllsis-Ää
töissä sekä alaikäisille) puolesta,
tehden tästä keskeisen turmuksen
taiistelussa kapitalistista rationali­sointia
vastaan.
11. Kompuolueiden keskuskomite-a
in on lähetettävä seuduille, joissa
on puhkeamassa taisteluja, johtavia
tyimtekijöltään, jotka selostavat
näille palkallisen tilanteen kehitys­tä
toisaalta j a auttavat paikallisia
järjestöjä suorittamaan mahdolli-
.slmman tuloksellisesti alkuvalmiste­luja.
K a l k k i valmistelut pn tehtä­vä
niin, että niiden pohjana on
itse työpaikka. •
Tässä yhteydessä ovat välttämät­tömiä
seuraavat tehtävät a) näiden
työpai^ojen puoluekerhojen lujit­taminen
b> tehdaslehtien julkaise­min
c) aloteryhmlen järjestäminen
myös eturivin jmolueettomlsta ja
mikäli mahdollissta sos.-demokrati-sista
työläisistä ja työläisnaisista
jnö. taistelukomiteain vaalien val­mistelua
varten. Taistelukomiteain
vänntavalmlstelut on alotettava heti,
k u n todetaan objektiivisesti edulU-sen
tilanteen lähenevän.
12, Tärkeimpänä edellytyksenä
kompuoluen ja vallankumoukselli-
.seh ammattiliikkeen johdolle, on
rohkea bolshevistjnen itsekritiikki ja
v^laokumouksellinen alotteellisuus,
jota toteutetaan alhaalta ylös. On
etuja ammattiliitoissa, siinäkin t a ­pauksessa,
että ne kuuluvat työttö­mien
järjestöön (Englanti) tai
muunlaisiin vallankumouksellisten
vallanknmouksellisen
opposition aktiivin kasvattamista
kansainvälisessä hengessä.
13. Mitä tulee lakkotaistelujen
järjestöjen Johtamiin yhtymhn (ku- järjestelymenetelmiln niin K I T K ;n
ten esim. Saksassa). plenumi suosittelee Strassburgin
Neuvostolehdet kirjoittavat:
Tällä hetkellä on ylensä tuimettua
taloudellisen pulan puristukset kal­kissa
kapitalistisissa maissa. Joka on
pakottanut laskemaan teollisuutta
kaikkialla. Tämä teollisuuden alas-pälnmeno
ei kunamlnkaan käsitä
kaikkia teollisuuden aloja.
On yksi osa teollisuudesta jpkr.
jatkuvasti nousee, sUloln k im teolli­suuden
tois«t osat kärsivät markki-nlotten
puutetta.
Tämä ylöspäin nouseva osa teolli­suudesta
on sotatarvetcollisuus, joka
on kalkissa kapitalistisissa maissa
tärkein tuotantoala tällä hetkellä.
E i huoU kaukaa mennä etsimään e-slmerkklä.
Esim. Puolassa on viime
3 vuoden, aikana rakennettu li'ti
kaksikymmentä uutta sotatarveteh-dasta,
toisten teollisuusalojen tuo­tannon
laskiessa alas, puhumatta­kaan
sitten suurimmista ja voimak­kaimmista
maista.
Tällä hetkellä on yleensä tunnettjia
tumisella on vissi päämääränsä. Se
on uusien valloitussotien varalle va­rustelu,
j a varustautuminen hyök­käämään"
Neuvostoliiton kimppumi.
Tässä on porvariston päämäärä,
jonka saavuttamiseksi se jättää
muut tuotantoalat toiselle tilalle ke­hittäen
sotateollisuuttansa j a uusien
sitä. Esimerkkinä sotatarvetuotannon
noususta mainittakoon seuraavaa:
Ranskan armeijan tarkka-ampuja-dlvlslonassa
v. 1914 o l i 24 raskasta
konekivääriä, v. 1 9 ^ — 192, v. 1923
-— 172. Kevyitä konekiväärejä ei
tarkka-ampujadlvisioonassa ollut l a i ­sinkaan
V. 1914, V. 1923 oli niitä jo
432. •
Pohj. Amerikan Yhdysvalloissa v,
I PM raskaita konekiväärejä tarkka-ampujadivlsloonassa
oli 24, v. 1923
— 96, V. 1929 — 155. Kevyitä kone­kiväärejä
el tarkka-ampujadlvlslo-nassa
v. 1914 ollut laisinkaan, v. 1923
oli 648, V. 1929 — 762.
Englannissa v. 1914 raskaita kone­kiväärejä
oU 23 1923 — 96, v. 1929
— 129. Kevyitä koneikiväärejä v. 1923
— 384.
Konekiväärien yleinen lukumäärä
suurvalloissa on seuraava: Pohj. Am.
Yhdysv. V. 1914 — 1310 konekivääriä,
V. 1926 — 25,000. Rji^nskassa: v. 1.^14
— 1,800, V. 1925 — 35,3C0^ Englannis­sa:
V. 1914 — 900, 1929 — 12,919.
E l ole unhotettu myöskään lento­konetuotantoa,
jolla alallavon saavu­tettu
seuraavia lukuja: Ranskalla v.
1930 — 2,700 lentokonetta armeijas­sa.
Englannilla — 1,500, I t a l i a l la —
900.
On hyvin .mielenkiintoista seurata
reunamalttemme aseistautumista.
Reunamaissainme laskettihi v. 1929
olevan 688 sotilaslentokonetta (Puo­l
a — 300, Rumania — 188, Suomi —•
84, V i r o — 36, L a t v i a — 54 j a Liat­tua.
.— 26).
Tämä kaikki osoittaa suurta tek­niikan
nousua, jonka yhteydessä ei
saa unohtaa yhtä tärkeää seikkaa,
SO. tekniikan nousun yhteydessä ne
myös laadullisesti paranevat. E l ole
mahdolUsuutta selvittää tarkalleen
ilmailutekniikan nousua, mutta on
huomattava,. että viimeaikoina ale­taan
pyrkiä jättiläiskoneltten raken­tamiseen.
Tällaisia pyrintöjä on Ita­liassa,
j a monessa muussa massa.
Nykyaikaisten tankkien kulkunopeus
o l i 110 kilom. tunnissa pyöriUä ja
68—70 km. timnisas ketjujen pääl­lä.
Tankki oh siis nopeasti ilmaan­tuva
rynnäkkökone, jolle el voi a-settaa
minkäänlaisia esteitä.
Tulevan sodan mobilisatsionlva-rastoista
voi sanoa, että ilmalalvas-tot
kasvavat hurjasti, johon kalkis­sa
maissa kulutetaan suuria summia
rahaa. >
Pohjois-Amerikan Yhd. valtojen
lentokoneteollisuus antaa seuraavan
kuvan: v.. 1921 tehtiin 300 lentoko­netta,
v. 1922 — 450, V. 1923 — 580,
v. 1924 — 680, joka määrä meni mel­kein
kalkki puolustusministeriön
käytettäväksi. Alkaen v;sta 1925 t u li
asiaan jyrkkä muutos. V. 1P25 tuo­tettiin
Yhdysvalloissa 800 lentoko­netta,
V. 1926 — 1250 v. 1927 — 2000
1928 — 4,400, V, 1929 oU suunniteltu
tuottaa 9,000 konetta, mutta talous­pulan
takia tuotettlhi vain 7,000 ko­netta.
Amerikassa lasketaan olevazi
tällä Itertaa noin 10,000 lentäjää,
joista on otettu sotilasluettelolhin
6,000, on 700 ilmallukoulua, jotka
antavat huomattavan määrän lentä­jiä,
jolta voi sodan aikana käyttää
sotilastarkotuksiln. Samaan suun­taan
on asiat toisissakin maissa.
Näin kauheata kieltä puhuvat nu­merot,
mutta tämä olisi vieläkin
kauheampaa jos emme tätä kaikkea
tietäisi, sillä tietämättä kapitalistien
sotapuuhista. olisi hyvin valkea jär­jestää
neuvostomaamme puolustusta,
jota vastaan on suunnattu tuo kau­hea
tekniikan määrä.
Tunnuksemme olkoon: vastata t u ­levassa
sodassa tekniikkaa teknii­kalla,
miestä miehellä, tykkiä t y k i l ­lä
j a kivääriä kiväärillä. Me emme
halua .sotaa, mutta varuillaan oleml-nen
on välttämätöntä siksi, että k a ­pitalistit
eivät pääsisi hyökkäämään
meidän sitä tietämättä.
Tämän tunnuksen toteuttaminen
vaatii suuria ponnistuksia teollisuu­deltamme
j a jokaiselta työläiseltä j a
talonpojalta. Neuvostoyhteiskunnalla
on tämän yhteydessä suiui tehtävä
— oppia sotataitoa. Tätä varten on
O.so-Avlahimin järjestöjen laajen­nettava
j a syvennettävä työtänsä,
kasvattaesLsaan vastustajia noille r a -
Toimlstutettava jantakaisUle kärkkyjille.
ammatillisen Jokainen työhön, tuotantpsuuiml-telmien
täyttämisen puolesta!
Jokainen merkitsemään 5-vuotis-suunnitelma
neljässä vuodessa!
Jokainen talonpoka artteiliin. Jos­sa
yhteistyöllä saapi suuremman s a -
iskutempoUa täytä se 'työ, josta olet
vastuussa.
K a i k k i nämä toimenpiteet on
suuimättavä neuvostomaamme puo-lustuskuntoisuuden
turvaamiseksi.
^ n l h i teknillisesti k u i n taloudelUsestl-
I k i n . että voisimme kestää koettele-
' muksen, joka kiertämättä tulee e-teemme
koetella voimiamme ka­pitalistien
tekniikan kanssa. Koet-
1 telemuksen hetkellä emme tule e-päilemään
voittoamme tiukemmassa­kaan
paikassa. — Punaisessa Blarja-kaan
paikassa. — K . H .
Miten ravitateilla
nen . B ^ i t f i i l i i t e^
Kapina Mirutin vanki­lassa
Intiassa
; Puivlttäii^ maapuu tietoja vangitse­misista,
oikeuden tuomioista, hyök-
I käyksistä mielenosotuksia vastaan
i ja sanomalehtien vainoamisesta I n -
1 tiassa. Mutta ei mitkään viime a l -
j k a in tapahtumista ole siinä määrin
kiinnostaneet englantilaisten työläis­ten
mieltä kum kaphia M i r u t i n van­kilassa.
32 työväenliikkeen johtajaa makaa
j j o 18 kuukautta M i r u t i n vankilaan
suljettuina. Heidät tuoniittihi ilman
lautamiesten osanottoa, heiltä riis­tettiin
kaikki puolustautumiskeinot.
I Oikeusistunto tapahtui salaisesti.
Jota enemmän työläiset saavat tie­toja
tästä tuomiosta sitä vihatum-maksl
tulee heidän silmissään "työ­väenhallituksen"
nimikin. K u n en­simäiset
tiedot saapixlvat tapahtu­mista,
heräsivät työläiset j a kärsi­mättömästi
odottivat lisätietoja.
Imperlallsmlvastalnen Uitto yrit­ti
saada tietoja "työväenhallituksel­t
a " Intianaslaln ministeriön kautta.
Mutta joka kerralla annettiin kohte­lias
vastaus, ettei Intianaslaln m i ­nisteri
tiedä mitään koko kapinasta,
mutta, jos hän tietoja saa, tulee h^n
harkitsemaan, antaako niistä tietoja
Imperlallsmivastalselle Uitolle tahi
el. Vasta muutamien viijckojen pe­rästä
saatUn tietoja kapinasta Mi­r
u t in vankilasta, — j a millaisia tle-itoja!
Elokuun 28 päivänä plestihi M i r u ­t
i n vankilassa neljätoista nuorukais­ta
- ^ 1 6 — 17 vuoden Ikäisiä —
siitä syystä, että olivat melunneet
kopissaan. PpHlttlset vangit panivat
vastalauseen tätä raakuutta vastaan.
Vankilan seinät kajahtelivat vallan­kumouksellisia
tunnuksia. Tämä k l l -
holttl. K a i k k i vangit yhtyivät vasta­lauseeseen.
Vankilan päällikkö eroltti
erilleen 54 vangittua vastalauseen,
alkuunpanijoina. Tämä klihoittl vie­lä
enemmän vangittujen mieltä. A-
."jeistetut vangUivartljat hyökkäsivät
vankeja vastaan sekä ajoivat ne
pieksämällä koppeihin. Tämän jäl­keen
13 vankia tuomittiin saamaan
Kolihekyminehtä' Iskua Kukm. Toiset'
tuomlttUn rangalstuskopplln, 54
vankia, jotka vankllapäälllkön mie­lestä
olivat alkuunpanijoita, tuo­m
i t t i in pantavaksi rautoihin, huoli­matta
siitä, että 20 vuotta takape­r
i n olosuhteita Intian vankiloissa
tutkiva komitea oU kaikiksi ajoiksi
kieltänyt rautoihin panon.
K u n 30 poliittista vankia palasi
M i r u t i n olkeude.sta, näkivät he, että
ne vangit, jotka oli tuomittu ruu--
miiUiseen rangaistukseen, makasivat
tajuttomina maassa. Niiden ruumiit
olivat veressä j a vaatteet kokonaan
veren liottamat. Poliittiset vangit i l ­moittivat
vastalauseensa tätä vas­taan
j a heitä rangaistiin sUtä ja
vaikka heitä el oltu tuomittu, riisti
vankilahalUnto heiltä kalkki oikeu­det.
He menettivät kävelyolkeutensa
heitä kiellettihi tapaamasta sukulai­siaan,
heiltä riistettiin pois jääkin,
jonka vuoksi heidän oU mahdoton
käyttää vankilan l i i an kuumaa vettä.
• Mutta tässä ei ole vielä kaikki. M i ­r
u t in vankilan tapahtumain yhtey­dessä
tuli ilmi se komento, joka van­kilassa
vaUltsee niin sanottuna " r a u -
halUsena aikana". VankUa on tar­koitettu
750:lle vangiUe, mutta p i ­detään
siellä nykyään 1,300 henkeä.
Vankeja kohdellaan kuin
yöksi heidät sidotaan; heille anne­taan
mätää ruokaa. Eräs Intialaisistia
sanomalehdistä kirjoittikin, että van­keja
kohdeUaan kuin lehmiä.
Nykyään koko maailma tietää m i ­tä
"työväenhalUtukspn" haUitessa
tapahtuu. Suuri lontoolaisten työläis­ten
kokous, joka tervehti Neuvosto­liitosta
palaavaa englantilaista työ-lälslähetystöä,
teki tapahtumain
johdosta Mirutin vankilassa seuraa­van
vastalausepäätöksen;
"Me panemme pyrkän vastalau­seemme
sitä raakuutta vastaan, jo­ta
"työväenhallituksen" palkkaamat
polilslrenglt ovat käyttäneet M i n i t in
vankilassa olevia vankeja kohtaan.
Tämä raakuus leimaa häpeällä "työ­väenhallituksen"
ja asettaa sen s a ­maan
tasoon tsaarin verihallituksen
kanssa, -jonka venäläiset työläiset
j a talonpojat lakasivat maanpäältä".
Tällainen on englantilaisten työ­läisten
mieUplde tapahtiunain joh­dosta.
O n alkanut mahtava protesti­liike.
Kohta saa "työväenhaUitus**
osakseen sahianlaisen työläisjoukko­jen
vihan kuin sitä edeltänyt kova­kalloisten
hallituskin.
.Jersey Ce^tjfil Nevi^teli(jwft >it»W
kaistiin äski^min JPJezmSs
ma^kasäännöisiä Joita ^^Qpudft^ttUn
ensimäiseilä rftutfttiellä jiftgltnmtBsa»
liiverpool^ManBhestigr xaut&tleiU^i
jonka «ataVuotimiSBtoJUhläA^
keväniiä vietettiin. N^oä s l U J ^ t
supmKttnettulna, kuuluivat « Ä « a r ,
vastl: " ' /;
"1. — Jokaisen hexdc^^ jökÄ-haluaa
matkustaa Liverpoolista
Ikd^nchesterii^ tai ^^U^vastqin, tai
jonkun osan QLainitysta matkasta,
täytyy yuprol^ausi ailg^teemmin esitr
tää anomus iähtöaseman ^ ^ t i l l e,
ilmoittaa nlinenEä. oeotteensa/ syu-.
tymäpaikkänsa, ikSpsli, ammattinsa^
ja syy miksi h^n hallaa iqatkustaa.
"2. — Aseman agentti, fultuaan
vakuutetuksi siitä, .että f^pp/nnkeen
esittäjä haluaa matkustaa ( ^ a n Ja
laillisen asian tallia, varustakoon
maUcaUput anomuksen .esittäjälle,
jonka on matkustettava sillä Junal­la
mikä lipussa inalnitaan. <
" 3 . — Junat lähtevät lähtöasemil­ta
niin lähellä aikataulun alkaa kuin
mahdollista, mutta yhtiö -el ^ n o
takaukseen silt«, että ne perille jÄä-sevät.
7 -
"4. — Sellaliset Junat, JojMta el^
vät perlUe pääse mennen .pl^peää, py­sähtyvät
yöksi Jollekin niistä pysä-y^
palkplsta Joita matkalle or^ varus­tettu
ja ,matj;ustaj^|n on fl»ftkeelta-i
va Ja hänkltjava-pina yösijansa It­selleen
yötä varten.
"5. — Matkatavaraa *uljetetaart
vaunujen katoilla. ^ se kastuu, nliti
yhtiö ei vastaa vahingoista".
Verrattuna nykypftivfen muka­vuuksiin
rautatfematkust^essa yl^
läolevlen äälintöjen .fedellyttjäqi&t o-^
losuhteet olisivat luvalla sanoen
alkuperäisiä. , - ,
•MAAILMAN SUURIN KONNA^
10. On välttämätöntä entistä pai-| kaiisalnvälisen lakkokonferenssin don. Joka turvaa teollisuutemme nor-
Jon suuremmaUa energialla mobi- paattien noudstttamistä käytän-j maalisen työskentelyn!
lisoida Joukot taisteluun 7-tuntisen nSssä. Jokainen työläinen Ja talonpoika,
K i i n a l a i s i l l a oli jo 2000 V. sit­ten
eräänlainen alkeellinen puhe-filmi.
"Varjonäytelmä" mainitaan
nimittäin kiinalaisissa aikakiijoissa
vuodelta 121 e.Kr. Tällaiseen
näytelmään käytettiin läpinäkyväs­tä
:pergamenttipaperista leikattuja
marionetteja, joilla oli liikkuva
pää, liikkuvat käsivarret ja jalat.
Ne toimivat näytelmässä ohuella
kankaalla Verhotun varjostimen
takana, jota valaistiin takaa öljy­lampuilla,
niin että nukkien var­jot
tulivat selvinä näkymään var-jostimes-
sa. Näytelmän aikaha ku­vasi
joku henkilö eri "näyttelijäin"
luonnetta, ja orkesteri kaiutteli
juoneen sopivia säveleitä.
Maailman rikollisin ja paheellii
sin mies on mr. Graham Ballendeii
Johannesbur/grissa Etelä-A|'ri;kaB3ä^
Tämän tunnustuksen ,on J»än ai-»
näkin itse antanut itsestään iej-ääl-i
le haastattelevalle sanomaleTvtimic^
helle. Mr. Ballenden on niaihi-tussa
etelu-afrikalaisessa pääkau­pungissa
"alkuasukasjuttujen" ko­missaari,
ja hän joutuu tekemään
keekimäärin 120 rikkojnusta päi­vässä!
Tuon hirveän mieheii .ul­koinen
olemus kuvastaa hänen s i ­säistä
ihmistään: hän on yli kuusjE^
jalkaa pitkä sukkasillBa;!, jiänell^ä
on nyrkkeilyn piaailmanmestarih
ruumis, ja ne 140,000 ,Rl|tU8S0cas-ta;
jotkav ovat hänen hulfittavfiiaaTij,
nimittävät häntä Mlemulänkunzik.<
si — lyhykäisyyden vuoksi.
Hän. on vzul^jen .^uui^i Valkoi­nen
päällikkö, 27 e r i . alknasukais-heiinoh
jäsen, puhuu näiden kalk­kien
kieliä Ja murteita — ja te»»
kee kaakki heidän rikoksensa.., ;;:
— - Minä olen maailman Isonna-,
maisin mies, sanoi hän levaästi hy­myillen
vieraalleen. E ! keneiikään
omallatunnolla ole niin paljon H-; ^
koksia kuin^minun. mikpän pa-it
hateko ple minul|p v^era?.
— Mitä sanotaankaan Borgrias-ta
? ihmetteli ha&stftftelija.
— Joutavia, fcecjir murhasi vain
omaan laskuunpa. Minä tee^ sitä
140,000 edestä. Minä murhaan^
varastan, tapan kairjaa, ajan kuo­liaaksi
vanhoja, syyttömiä ukko­ja,
sytytän murhapolttoja,;, teen
vääriä valoja, äkkisurmia> x^rSstän,
lapsia ja teen vaikka mitil tahansa-.
Sanomalehtimies näytti hermos­tuneelta.
Hänestä Ij^untui jo pleU
van aika saada lähempiä selitykr;
siä. Ja päästiinhän siihenkin.
— Kuulkaapas nyt Minun.ni­meni
merkitsee rauhanvälittäjää!.
ja minun tehtäväni on epiintya jpnr
Kunmoisena välittävänä renkaana
karjaa, jTnustien 'ja valkoisten kesken.
Kaikki nämIL alkuasukkaat R i s o ­vat
minut isäkseen. Ja se xuerkit-see
kaiken muun lisäksi juuri siiä^.
että ininun on kannettava vaätuti
kaikista "poikien" rikkomuksista.^;
Jos esim. zulu sattuu ajanjaan Jpn-"
kun yli, tuo hän uhrin n),^nun lupk-*
seni ja sanoo tähän tapaan: " I §^
katsos, mitä olet tehnyt!" Sifc-ten
hän odottaa, että. jminä vieri-:
tän syyn Jonkun toisen harteille
— kuinka se kävisi päinsä,'Se!i
saan itse ratkaista. y \,
— Tai jotakin tähän tapaan. Jät­kää
mr. MlamulankUnzi vetäen .si-»'
kaaristaan vankat sauhut. Alku­asukas,
nimeltä "Hän, joka naur
raa kuin vuohi", on joutunut vas­takkain
anoppimuorinsa kanssa.:
Anopin nimi on "Hän lyo vasem­malla
kädellä". Vävyppika saat-,
taa ^, anopin toisiin ajatuksiin
nuijansa avulla. Senjälkeen hän;:
etsii 4ninun käsiinsä ja sanoo: "Isäj ;
minä olen nutjahnut anoppiiii.
Miksi sinä teit tämän?" Knteh
ymmärrätte, on minun otctta-va :
syy. Ja sellaisen jutun ; selvittä-minen
on vannaan vuorokäujäein
a^a.
Te teette paljon allnitäsök^:;
kaiden hyväksi, mr. fiallönden?/;.
— Minä ruokin ja v a r t a n ; l^eii,S
tä, keskustelen ja tappelen
dän kanssaan. Väliin minä
ien heitä, väliin ajan heidät'tilP&^^^^
Rohkaisen heitä ja -haukun jiiat^u^^^
haksi, imartelen jÄ'petän vJicjitäv^Jal
valehtelen . . .
- 7 - Pyydän anteeksi, mutta . . .
— . . . olen näet heidän isianr;
ajajansa, puhun heidän pttolestaaniV
otan niskpiUeni kaikki heidän syn-^,;!
tinsä j ^ likpksensä — ja kaiken:
tämän jälkeen alan SrSidoin ottai^^
heidät täydellä todella. '
Tällainen o n tarina ^niatufilialil
suurltiimasta koniiastä'\ Ja' tol;t^|
joka sana.