1927-04-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantaina, hnhjtiK. 4 p;na-~Monday, April 4 No. 39 — ift^ VAPAUS t>nft<f»m enomalaisen tySräestön ainos äänenkannattaja. Ilmestyy Sadboryssa, OnL, maanantaina, keskiviikkona «s. perjantaina. T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . - A R V O VAARA. E e g i ^ r e d at the Post Office Department, Ottawa, a» eecond class matter. VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-liehed in Sndbnry, Ont., every Monday, Wednesday •nd Priday. - • • - TILAUSHINNAT-' Cgnadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk. $1.50 j a yksi kk. 75c. ^. , Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. 98.00 j a kolme kk. ^1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, |>aitäi asiamiesten jo.»lla_on takaukset. mahdollisuudet lakkojen organisoimiseksi souremmassa laajuudessa ja rajottaakseen niiden poliittista toimintaa? V- 1906 lain, koskeva työriitabuuksia. joka laki General advertistng rates 75c per cöl. incb. M i - nimum charge for single insertion 76c. The Vapaus b the best advertising medium among the Finnish People in Canada. Maanactain lehteen aiottujen ilmotosten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päiväUä. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen icirjeeseenne, kirjottakaa aadeUeen liikkeenhoitajan per- •o<maIlit«lla nimellä. _ ^ J. V . KANNASTO. L i i k k e e n h o i t a j a . ^^ "Parlamentaarinen kansanvalta" «The Montreal Gazette»-lehli julkaisi äskettäin pitkän toimituskirjotuksen, jos^a se tavanmukaiseen taan-tumukscliiseen tapaansa ruoski piitä, jotka esittävät Canadan perustuslain, Brittiläisei% Pohjois-Amerikan lain (British North America Act) muuttamista eli korjaamista. Winnipegiläinen työväenedustaja oli juDri esittänyt liittoparlamentissa päätösdbdotuksensa muutoksien tekemisestä Brittiläisen Pohjois-Amerikan lakiin, mikä riippuu myllynkivxmä niissä yrityksissä, joita tehdään työväenlainsäädännon läpiajamiseksi. Montr real Gazelte kirjotti: «'Sietämätöntä on', herra Woodsworthin mielestä, 'että edesvastuuton läitoB voi kumota valittujen kansanedustajien laatiriiat lait.' Olisi vieläkin vähemmän siedettävää, jos parlamentaariseen järjestelmään ei sisältyisi mitään keinoa sellaisen, lainsäädännön kumoamiseksi kuin mikä tällä Winnipegistä olevalla edustajalla on mielessä, lainsäädännön, mitä mikään velvollisuutensa kantaa kohtaan vakavalta kannalta ottava edustajahuone ei milloinknan hyväksyisi. Senaatti perustettiin- Brittiläisen Pohjois-Amerikan lain mukaisesti tumaan m.m. sitä, mistä herra Woodsworth valittaa, seisomaan kansan ja sen 'valitsemien edustajien' erehdyksien välissä, j a niin'kauan, kun ylähuone noudattaa perustuslakia tässä suhteessa, tulee se säilyttämään kansan luottamuksen j a kunnioituksen, vaikkdcin sen muutamat jäsenet ovat tehneet sen anteeksiantamattoman synnin, dtä ovat ryhtyneet yhtiöitten johtdcun-lien jäseniksi.» lassä nKfillä bh johtavalta kapitalistilehdeltä selvä laosiihto siitä, että senaatti ja Brittiläisen Pohjois*Amerikan laki ovat tarkotettit varustuksiksi «nopeata kansan suosimien» lokien säätämistä vastaan, «seisomaan kansan ja sen. valitsemien edustajien erehdyksien välissä ».-- • Tähän johtaa «parlamentaarisen kansanyaltabuu-den » järje^lma. Äänioikeutta on laajennettu, mutta aina oyatvaUas^ olevat, toinen toisiinsa läheisesti yhdistetyt johtokunnat, suurliikkeet ja: pankkiirit, voineet nauraa yksinkertabilla liberaalisilla «demokraateilla»; Riistäjäluokka tietää, että vallan «kansanvaltaisella» jakamisella kapitalistisessa valtiossa, lainlaadinnalli-seeh, juridiseen j a toimeenpanevaan, voidaan «äkkipikainen » tainlbadinta estää. Sitten on vielä ^ina olemassa rahenvoima, jolla voidaan hallita «yleisen mielipiteen » muokkaamista, sanomalehdistön, kirkon, valistuksen y.m. kautta. Nykyinen valtio on kapitalistiluokän elin. Ei ole vielä nähty yhtään tapausta, missä parlamentti olisi toiminut pääomaa vastaan ja työväestön puolesta. Ja on toivottavaa, ettei kukaan viittaisi MacDonaldin edesmenneeseen j a surkeankuuluisaan työväenhallitukseen Suurbritanniassa, osottaakseen, että parlamentti saa.daan^^ vapauttamaan työväestö. Työväestö tulee perustamaan oman hallitusjärjestelmänsä, työläisten ja maanviljelijäin neuvostojen järjestelmän, josisa pääomalle ei tulla varaamaan tilaa. Muutama päivä sitten Hittoparlainentissa tapahtunut työväenedustajan esityksen tal^allinen «ulospuhumi-nen » konsenatiivisten ja liberaalisten parlamentin-jäsenten toimesta on yksi todistus lisää siitä, että työväestö voi käyitää parlamenttia vain taistelukenttänä, puhujala\'ana, eikä suinkaan ainoana paikkana vapautensa saavuttamiseksi. — Worker. vapautti amnrattiyhdist)-kset vastaamasta lakkojen työnantajille tuoUamista vahingoista ja joka antoi niille oikeuden lakkojen ja sulkujen sattuessa asettaa lakko-vahdit ilman, että tarvittiin peljätä vainotoimia poliisien taholta. Toinen laki, josta kamppailu n)-kyisin käy ja jonka konservatiivit kernaasti poistäishrat, on vuoden 1913 laki, minkä mukaan ammattiyhdistyksillä on eräissä olosuhteissa oikeus käyttää varojaan poliittisiin tarkotuksiin. Toiselta puolen esitetään kaikkia mahdollisia syitä ammattiyhdistysten lakkovahtien asettamisoikeuden ra-jottamiseksi, samoin vaaditaan suljettua äänestystä ennen Idckojulistusta ja pakollista välitysoikeutta. Kaikki tämä on jo valmiiksi muokattu, ja hallitus tulee kaiken todennäköisyyden mukaan asettumaan tälle linjalle. Suunnitellessaan ammattiyhdistysten kuristuslcdteja vetoaa hallitus työväenjohtajiin, jotka puhuvat niin paljo vihastaan lakkoja kohtaan, jotka korostavat rauhan välttämättömyyttä työmarkkinoilla, jotka pitävät lakkoja raakalaismaisina aseina j.n.e. Työväenpuolueen j(Atajat käyttävät tietysti tilaisuutta poliittisten tarkotustensa hyväksi. Ammatilliset oikeistojohtajat kirkuvat eniten, mutta he ovat erittäin vaikeassa asemassa, koska he suurimossa ja sen jälkeen kavalsivat työläisten edut. Todellinen liike hallituksen hankkeita vastaan lähtee itsestään joukobta, ja nämä tulevat paremmin kuin milloinkaan ennen älyämään, että hallituksen hyöldcäykset ovat suunnatut juuri sitä vastaan. Viedäkseen hankkeensa perille, on hallituksen toteutettava uhkauksensa ja riistettävä työttömäinkin joukoilta oikeutensa. Täten alkaa vanhoillinen hallitus uuden pahansuovan politiikkansa häikäilemättömän toteuttamiskauden, samaan aikaan, kun heräävät työtätekevät joukot, jotka protesteeraavat näitä hyökkäyksiä vastaan, lausuvat solidaarisuutensa Kiinan vallankumoukselle ja ovat vakaasti päättäneet pysyä ystävällisissä suhteissa Neuvostoliittoon. Kuluva vuosi on alkanut täten luokkataistelun syventymisellä ja laajentumisella, samalla kun enteet viittaavat yhtä suureen ta-pahtumarikkauteen kuin .vuonna 1926, joka oli Englannin porvaristolie niin musta, mutta luokkatietoisuuden kasvulle työtätekeväin joukkojen kesiuudessa niin otollinen vuosi. ITYOV^ URHEILU HUQMIO C. S. T. URHEILULII-T O N PAINIMESTARUUS-KILPAILUIHIN Kuristuslakeja punotaan Englannissa Yleislakosta lähtien on Englannin vallassa oleva luokka mielinyt kytkeä ammattiylidistysliikkeen kahleisiin lain avulla, joka tekisi mainitunlaiset lakot mahdottomiksi. Suurten jouldkojen kasvava jyrkentyminen on eräistä taantumulaellisista kuitenkin ollut riittävä syy hyökkäyksen lykkäämiseksi, vaikka konservatiivinen puolue viime kongressissaan hyväksyi päätöslauselman, missä vaaditaan l^eja ammattiyhdistyksiä vastaan.' : ^" Englannin hallitusta ei tässä kysymyksessa voida kuitenkaan moittia kainoudesta, lausuu tunnettu vasemmistolainen Murphy. Sen huimuus t on läheistä sirkua raivolle, sen rohkeus palauttaa mieleeii epätoivon. Hallitus syöksyy luokkavihollistensa kimppuun välittäinättä vähääkään politiikkansa seurauksista. Ja kuitenkin sen pitäisi tietää, että lakien säätäminen ammattiyhdistyksiä vastaan on paras joukkojen luokkatietoisuuden sy-ventämiskeino j a voimakkaan liikkeen edistämistapa. Mitkä lait nykyinen konservatiivinen hallitus mielii sitten muuttaa, riistääkseen ammattiyhdistyksiltä^ kaikki Huomioita ja huomautuksia Yksi kommunistipuolueen Winnipegin järjestön kunnallisohjelman pääkohdista vaatii sen säännön poistamista, mikS rajottaa äänioikeuden kunriallisissa asioissa vain niihin, jotka omistavat tahi vuokraavat omaisuutta, ja äänioikeuden myöntämistä kaikille kaksi kymmentäviisi vuotta täyttäneille kansalaisille. Nykyään ovat tuhannet työläiset ilman äänioikeutta kuimal-lisbsa asioissa siksi, että he eivät omista tai suoranaisesti ynoki'aa kiinteätä omaisuutta. Vuokrahuoneissa asuvati.ja äänestysiassä...olevat henkilöt, j o ^ asuvat vanhempiensa luona, joutuvat täten äänioikeudettomik' si; tämä tietenkin merkiten sitä, että suurin osa heistä on proletaareja. «Kansanvaltaisen» Canadan työläisten on vielä käytävä äänioikeustaisteluakin. Winnipegin, itsenäisen työväenpuolueen vaalilistalla valittu valtuusmies Simpson' teki kaupunginvaltuuston äskeisessä kokouksessa ehdotuksen, että henkilöitten, jotka omistavat kiinteätä omaisuutta jossakin muussa kuin siinä vaalipiirissä, missä he asuvat, sallinajsiin käyttää vain yhtä ääntä kunnaUisissa äänestyksissä. Porvarilliset valtuusmiehet, joitä on kymmenen, kuitenkin äänestivät esityksen. nurin yhden kommunistisen ja itsenäiseur työväenpuolueen viiden valtuusmiehen ääniä vastaan, ^ai^assa kokouksessa oli tov. Kolisn^-k esittä> nyt, että pormestari' Webbin uudeksi automob^iiliksi-ostettaisiin Ford-auto, mutta lopuksi oli hänelle kuiten» kin päätetty ostaa 'loistava Nash. * « * Canadan ammattijärjestön virallisen kuukausijulkaisun mukaan 3,34^ British Columbian työläisistä työskentelee väheinmän kuin 44 tuntia viikossa, 25,115 työskentelee 44 tuhtia viikossa, 56,079 tdcee työtä 'iS tuntia viikossa, 15,988 :4S:sia 60 :een tuntiin ja loput, tuntia viikossa, 15,988 48:sta 60:een tuntiin ja loput. Enemmän kuin viidesosa maakunnan työläisistä työskentelee siis vielä pitempää kuin Jcahdeksan tunnin työpäivää. Kuten tunnettua, on t ä n ä vuonna suoritettavat yllämainitut kilpailut annettu Toronton Yrityksen järjes-te-;^ väksi. Nuo kilpailut ovat tuleva^ kuun 15 j a 16 p:nä, siis viikkoa ennen n.s. Lehdon vyökilpailuja j a liittokokousta, jotka molemmat tilaisuudet ovat Sudburyssa. Aika onkin mestaruuskilpailujen suhteen mitä parhain, pitkäperjantain ja I>ääsiäislauantain illat, jolloin esim. yleisöllä on fiyvä tilaisuus saapua seuraamaan noita kilpailuja, joissa nuori, nouseva Canadan suomalaisten työläisten urheiluliitto kruunaa mestarit itsekuhunkin sarjaan. Kilpailut järjestävä seura tekee parhaansa noiden kisojen onnistumiseen nähden j a onkin se Toronton Yrityksen tähänastisen elämän suurin j a kunniakkain tehtävä. Kuinka valtavan suuriksi nuo t u levat, riippuu siitä miten paljon saapuu osanottajia eri seuduilta. Joka tapauksessa on odotettavissa runsas osanotto siitä päättäen, että liittomme seurat ovat olleet kaikki viimeaikoina erittäin vilkkaassa toiminnassa. Ja milloin on toimintaa urheiluseurassa vaikkapa vain har-jotuksien muodossa, puhkee tuo toiminta ilmiliekkiin halusta kilpailla. Milloin taasen on kilpailuhalu kiehtonut mukaansa, silloin ei löydy mitään estettä joka olisi kyllin luja estääkseen toteutumasta tuota voimakasta, merkillisesti kijehtovaa halua mitellä voimia toisten samanlaisten kilpailuissa olevien kanssa. Yksi asia, joka voisi ehkä vähän asettaa esteitä jollekin seuralle esiip. nyt osanotosta Torontossa p i dettiin painikilpailuihin, on raha. Tiedämme että .melkein kaikki urheiluseuramme ovat taloudellisesti huonoipa tilassa ja kilpailijan lä-h€ ttämih'€li kysyy rahaa, jota ei monellakaan seuralla ole sanottavasti. Mutta on otettava huomioon se, kuinka urheiluväki ^ n aina ja kaikkialla voittanut esteen^ ja se voi nytkin jos tahtoo luoda kilpailuhalun rahaksi ja saada miehet matkalle, kohti mestaruuskilpailuja. Meidän ei saa suhtautua välinpitämättömästi noitai nuoren liiton suurkilpailuja kohtaan, muistakaa kuinka Suomessa köyhyydestä ja vainoista huolimatta reipas työläisur-hellijajoukko loi mahtavan T. U . Lm. ifltristamme kuinka silloin sille yrityicselle hullut nauroivat ja jotkut sukkelat hymähtivät "no se lapsi ei j ä ä eloon ainakaan." Mutta nyt myöntää jokainen, että T. U. L. bn voimakkain urheilujärjestö Suomessa j a se tekee tehtäväänsä," se kirjottaa Suomen työväen historiaan kauneimmat lehdet. 1 suomalaisten,kehitystä punnittaissa , Canadassa otetaan huomioon, ja t ä hän päämäärään käy tie osaltaan mestaruuskilpailujen kautta 15—16 prnä ensi huhtik. Silloin varmaan Torontoon suuntaa kulkunsa suurin joukko känsäkourain terveintä ainesta kaildlta kulmitta Canadaa, missä vain C. s. t. u. on pesänsä löytänyt. Siitä ei saa estää näennäinen köyhyyskään, vaan kaikki mukaan katsomaan kuka kukin on. —-a. Vähän veriafluja puolustuskyvyttömien kznsa^s tämistä ia Teriin näänay^ t^ vastaan, mitä kapitalisbit i i ^ ? ^ rialistit niin tunnottomasti ~hS^ tavat, eikä korostaa sitä, e t ^ ^ S^ r e ä t tykit kyllä kykenevät" veriin hukuttamaan Annettu palttua edistysmielisille ehdotuksille CaoAdan kansallUen rantatiejärjes kaan voi täällä luoda-sellaista suurta järjestöä kuin on T. U . L . , mutta me voimme tehdä meidän liitostamme sellaisen vbirnatekijän, joka teiman Uornepayne.divistonas radankorjaajien unio-o»asto hyljännyt e<li«tyamielis«t paätoc-laa »elma«hdotaluet. B a d a n k o r jaajien veljesliiton Homepayne-divisiönan osaston vuotuinen kokous pidettiin Long Lakella, maalisk. 20 pmä. Kokouksessa oli Vähän osanottajia. "Seksuuna"- isännät olivat kohtalaisen hjrvin e-dustettuina, mutta varsinaiset työmiehet surkuteltavan heikosti. Johtuuko tällainen välinpitämättömyys siitä, että niin vähän on varsinaisia radankorjaajia yhtynyt unioon, vai siitäkö että unio-osastossa on pata-vanhoillista ainesta? Varsinaisten vuotuisten asioitten yhteydessä tuotiin esille päätöslauselmaehdotus olosuhteista ja palkoista, jäsenverojen suuruudesta ja union rivien tiivistämisestä, jäsenmäärän -kohottamisesta ja pääveron maksusta Detroitiin, Yhdysvaltoihin sekä tutkimuksesta 1922 toimitetun läkkoäänestyksen suhteen. Tässä on lyhyesti mainittuna ne kohdat, jotka B. C m edistysmieliset radap-korja^* ien unio-osastot n:o 167, 168 j a 31 ovat koko radankorjaajien union veljesliitolle esittäneet. Tässä esitetyt päätöslauselman kohdat on julkaistu Vapauden maaliskuun 4' päivän numerossa. (Kehotan jo- Icaista tutustumaan lähemmin mainittuihin päätöslauselmiin.) Emmekö me ole samaa verta täällä kuin toverimme Suomessa?j, , .. „ Olemme, jos kohta emme kai kos.^f"^^'"?.?^?'^^^ radikaalmen osa ohsi Mainitun divisionan unio-osaston vanhoillinen johto, j a osa vanhoilli-si'jla mielipiteillä varustettua jäsenistöä, antoi palttua tälle edistysr mieliselle ehdotukselle. Nämä p ^ - töslauselma-ehdotukset eivät ole mitään äärettömän radikaalisia, että ne haiskahtaisivat edes kommunistiselta, mutta ne olivat jo siinä määr in .edistysmielisiä, että nekin jo kammoksuttavat täkäläistä vanhoillista jjohtoa. Radankorjaajien piisi vastattava tähän yksimielisesti sillä, että yhtyisivät kaikin uniöonsa ja puhdistaisivat unionsa virkailijakunnan, ottamalla itse johdon käsiinsä. Tässäkin kokouksessa niin huutavasti tämä puoli paljasti itsensä. Jos r a - Järki hoi! Äly älä j ä t ä ! Nam tekisi mieli huudahtaa, kun sattui käteeni Port Arthurin suomalainen tuote n:b 12 maalisk. 24 päivän lehtL Silmäilin Kiinan tapahtumien tulkitsemista Shanghain joutuessa kumoukseUisen armeian haltuun. Lehti älähtää: "Kaupunki nyt k u - nalaisten" bolshevikkien käsissä. — Moskovassa iloitaan suurestL" Edelleen: "Jos ulkomaalaisten turvallisuus kaupungin entisten isäntien aikana oli vaarassa, on tilanne nyt entistä kriitilli&empi. Shanghain kiinalainen väestö on yhtenä ^kiehuvana, rähisevänä massana, aivan kaaosmaisessa tilassa. Tunnelma on M ^ J " «n vaan paisunut, niin he <«a samanlainen kuin bolsheriMvaUan- unhottaneet edeltäjänsä paljon p-, kumouksen alkuaikoina Venäjällä. 1 h"vat sanat. T^«.<Ä Tunnettua onkin, että Venäjän bols- , . ^ ..^ hevikit tekivät kaikkensa k a n t o n i - h u k u t t a a sen hän lyö soka. laisten voiton edistämiseksi. Pu-!deUa. Kapitalistit ovat naiset agitaattorit aiheuttivat kiihotuksellaan Shanghaissa sisäisiä ret- - teloita j a lakkoja." Lopuksi koros- taa se ^näyttää-heräävän, ^näyttäo tetaan sitä, että ulkovaltojen tar- hampaitaan. _ Pelon puistatus fe, kotus on pitää roskajoukot kufissa,Mapi suunen j a pienien vitsanheiht. »että ulkovaltojen sotaväen lisäksi | tajien. He pelkäävät on Shanghain edustalla sotalaivoja, joiden järeät tykit kyllä pitävät suurenkin kiinalaisen armeian kurissa ja brittiläisten on täytynyt ampua joitakin pahimpia Sitten kun katselee samaa tuotetta viidennelle sivulle, niin siellä näemme puhuttavan Amerikan intiaaneista j a heidän kärsimyksistään ikäänkuin syyttäen seuraavaan tapaan: "Nämä kaksi tapausta palauttavat mieleen sen suuren draaman, suurimman ehkä kuin ihmiskunnan historia tietää, valtavan kansanrodun. kukistamisen, joka vapaana liikkui Amerikan mantereen aavikoilla j a metsissä jo kauan ennen Ja-- suuret ja net maapallolla tunnetut, tut ja riistetyt kansat. Mitä sitte tulee nykyiseen ^ nan kysymykseen, niin palacj^. kaamme mieliimme sen Ealitees' mahtavan Napoleonin sanat/k^ kuuluvat tähän tapaan: "^gj idän suuren karhun olia r a aW Voi sitä, joka menee idän jättiläis, karhua herättelemään karjavitsaL l a . " Mutta kun kapitalistien riisU^ ,6anat. Tässä myöskin soim käyttää sanoja: "Jonka herra t £ sobo. - . ^ . , '^yaeet vume vuosisadan jatkuvasti vJä, karhua herättelemässä. Tällä k». saavan^ p5a, niittää ' sitä- mitä ovat vuosisatoja kylväneet. — Bolsu. Toronton uutisia "Murtaneita". Lauantaina, hai. tik. ,9 p:nä esittää näj-ttämoaot tuon kauniin murhenäytelmän Mnr- I tuneita 4:ssä näytöksessä. Kapi on kyllä vanha, mutta sellainen, et. tei se koskaan menetä arvoaa Teatteritkin sen esittävät joka TO». si uudelleen. Toivomme sillä taa-sen tyydyttävämme yleisöänunt kun valkoiset miehet saapui-j Moni on kysellyt pitkin talvea, kos-ollut järjestynyt unioon, niin auloin olisi tullut hyväksytyksi myös edistysmielisiä päätöslauselmia^ Rautatietyöläihen. aisumme «vaDDr «Usein tapahtuu, kun puhevapautta ryhd>iään ra-jottamaan, että yksi henkilö pakotetaan vaikenemaan ja kymmenentuhatta saadaan puhumaan», huomauttaa liberaalinen Toronto Daily Star-lehti, kirjottaessaan Sterryn jumalanpilkkajutusta, jossa langetetusta kuudenkymmenen ' päivän vankilatuomiosta, mihin liittyi suositus tuomitun maastakaikottamiseksi, vedottanee. • • » Sydnej-sta, Uudesta Etelä-Wale9istä, saapunut tieto kertoo, että Australian lättohjdlitus on kieltäytyiiyt myöntämästä pasäeja australialaisten kommunistien lähetystön jäsenille, jotka ovat pyytäneet lupaa matkustaa Kantoniin, Kiinassa, ottaakseen osaa siellä toukokuun ensimäisenä päivänä alkavaan pimaisten ammattiliittojen edustajakokoukseen. - PALJON KUVIA - SISÄLTÖ RIKKAITA KIRJOTUKSIA KAUNIS ULKOASU Saksan ja Hollannin puolueettomien ammattiliittojen edustajien ihuotetaan pitäneen yhteisen kokouksen Ut-rechtissa viime vuoden lopulla. Kokouksessa oli päätetty kokoontua tämän vuoden loppupuoliskolla toiseen kokoukseen, missä aiotaan lopullisesti perustaa «Puolueeton ammatillinen kansainvälinen». Australian Hittoparlanientti on 2.59 äänellä 134 vastaan liyijännyi työväeneduslajien esityksen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi armeiassa sattuvissa «pel-kuruuss>- tapauksissa. joihin ei kuitenkaan olisi luettu «petollisuulta» eikä «vihollisen puolelle karkaamista». Juuri painokoneesta lähteneen Vappu-julkaisun sivuja käännellessä kiinnittää erikoisesti huomiota,,'kuvien runsaus, sillä kuvia tässä 64- sivuisessa julkaisussa on lähes 70. Julkaisua lukiessa huomaa myös, ett ä kuvia ei ole käytetty palstan-täytteinä, vaan liittyvät ne läheisesti julkaisun sisältöön — paljon vaj\'aa on nähty näiden kuvien valikoimisessa j a suiiri joukko niistä on tätä julkaisua varten piirretty. Seuraavassa seloistus julkaisun s i sällöstä: Kan«ikvT« —- värillinen kuten ennenkin, on aiheeltaan entisistä eroava, kuvaten symbolistisesti työväestön vaiv^älöis^ vaellusta pimeydestä kohti valoa^ Nousu on, hidasta ja monelle syntyy matkalla epäilyksiä j a yksi j a toinen myös tiepuoleen väsähtää. Piirtänyt K . A. Suvanto. Nimilehti koko sivun kuva, joka esittää erään amerikalaisen ku- TOUveistäjän luomaa terästy öläis-patsasta. Stalin -—koko sivun laajuinen valokuva, alla lauselma, jonka oir valtaminen avaa silmät näkemään, mikä perus-eroaväisuns oh kansallisiin puitteisiin puristautuneella so-sialidemokratiaUa j a kansainvälisellä kommunistisella liikkeellä. . Eteenpäin! —r xTmo, kirj.M^^ Rutanen, alku- ja loppuvignetti. Kevät koita!—- runo, k i r j . Kössi Kaatra, somistettu alku-" ja loppu-vignetillä. . ". Uuden Jonkkbjärjestömme tehtävistä ja medfkityksestä —- kirjotus, jossa Yhdysvjdtain Suomalaisen Työväenjärjestön sihteeri Hehry Puro tekee selkoa kirjotuksen otsikkona olevasta kysymyksestä. Kirjotuksen yhteydessä julaistaan kaksi kuvaa Yhdysvaltain Suomalaisen Työväenjärjestön perustavan kokouksen osanottajista, toinen kuva on "masiinalla otettu", toinen "kourin" tehty. Viimemainittu on kahden sivun laajuinen kynäpiirros edustajista itse kokoushuoneessa j a näkyy siinä suurin osa edustajista sekä joukko lehteriyleisöä. Piirtänyt K . A. Suvanto. Amerikan vallankumoussota — kirj. E. Sulkanen. Kirjotukseen liittyy 6 kuvaa: otsiUcokuva, jossa tykkiä kuljetetaan härkätiimillä: Bostonin joukkomurha v. 1770; englantilaisten sodan aikana tekemä iva-kuva CSeorge WäsEingtonistä; kuva, jossa amerikalaiset rääkkäävät "lailliselle esivallalle" uskollisia; toinen vallankumouksellisten terrbrimenet-telyjä esittävä kuva; sekä kuva vapaustaistelijoiden lipuista vapaussodan alku-ajoilta. Äiti — kaunis veistokuvajäljen-hös äidistä lapsensa kanssa. rUileidan kevät — runo kirj. M . •Bntanen., Joutilaita miljoonia — kirj. F—5, aihe amerikalainen Gompersin uskonlahkoon kuuluva unio-pomo. A l kukuva, esittävä pomoa j a hänen ,oppi-isiään. Miksi itket — runo, kirj. Ritolan E l j a i . Kun Viaporin punalippu ommeltiin — kirj. Astrid Rancken-John-son" »ruotsiksi. Vapulle' suomentanut J . B . L : Kirjotukseen liittyy 5 ku-, vaa r Punalippu Viaporin valleilla; vat Amerikaan valtaamaan tätä maata omakseen. Historia toteaa, e t t ä valkoisten osottama huono kohtelu oli sjrynä intiaanien isota-jalalle nousuun, j a intiaanien joukkomurhat ja vangittuina orjina maasta karkottamiset Espanjaan. Muuan intiaanipäällikön lause on kuvaava kun hän sanoo: 'Jos teillä valkoisilla olisi maa, joka on hyvä j a arvokas j a johonkin toiseen kansaan kuuluvat miehet tulisivat sitä teiltä anastainan, mitä silloin tekisitte? Taistelisitteko maanne puolesta?'" Tämä huomataan tällä kertaa vääräksi, sentähden, e t t ä siitä on kulunut paljon aikaa. Mutta nyt tapahtuvat samanarvoiset väärjrydct ha-lutaap pitää oikeutettuna. E i '-tahdota nähdä,' että samanlainen pohjaton kapitalistinen riisto ja murhaaminen jatkuu yhä eteenpäin monin verroin tehostettuna. ^ Tämän tosiasian löytämisen luulisi olevan . helppoa jokaiselle, cen vaati haluaa . seurata v i l p i ' ^ -] mästi. nykyisiä . j a viime vuosina tapahtuneita tosiasioita Kiinassa, N i caraguassa, Marokossa, Syyriassa y.m. ^I^yllä olisi aika tällä vuosisadalla jo sanoa edes yksi sana'hei-i kompien kansojen riistoa ja veriin! näännyttämistä vastaan nyt, eika | vuosisatoja jälkeen. Mielestäni vel-| vollisuiitemme olisi koota ihmisyjrs- j käsitteet vastaan. sitä tunnotonta ka esitetään Murtuneita. Nyt © siis tilaisuus. Täyttäkäämme haji taasen täyteen. Olemme varanneet tanssillekin aikaa puolitoista tnatii Katsokaa henkilöluetteloa tmxsr ta lehdestä. Kappale ei ole mikääj pitkäveteinen. "Punainen laukku" esitettiin td»- sa lauantaina täydelle faooneelk Vaan'koska ihmiset pelkäsivät, ettei kaikki mahtuisi sisään, niin «s näyttämömme päättänyt esittää IV naisen laukun toisen kerran pitlöiiS. perjantaina iltapäivänäytänt^ii Esitys aletaan klo 2.301~ Ja l o j ^ klo 5.15. Yleinen tanssi alkaa Jdg 5.30 j a kestää klo 7.30:een. Jast-ten on varattu syötävää, jokaiaci saa illallisen pienellä maksulla. 1 Iälliset)' perästä alkavat ne maata käsittävät painikilpailut. On BB j ä r j e s t e t ty yiera^aikkaiBille oihat juhlat. PitäJcääpä nimä'' mielesöi-ne. — H j . H . . . r i . Port Arthurin DDt^ kolme kuvaa Viaporin kapinon johtohenkilöistä; sekä kuva, jossa näkyy pala Viaporia Kaivopuiston rannasta katsoen. Korven raatajille — John Doy-le'n säveltämä M. Rutasen runo. Huhtikuun ll:sta päivän tulia kaisen pitää. mielessään, sillä sillm pidetään osaston talolla näytös-tanssi- iltamat. Ohjelmassa maini- •tuna iltana tulee olemaan S-näytS-sinen kappale "Munapuuroa" sdi kupletteja; joita laulelevat met* pojat; lopuksi tanssitaan. IltaniJt masta, missä imperialistiset rosvnr vallat ovat Kiinaa pitäneet. Kiian kysymys on nykyisen maailmantil»?< feen tärkein kysymys, jonka jnni» rille kaikki rnuut' kansainväliset' symykset, kiertyvät. Siksi kirjotst sella juuri : nyt on erikoinen arrt Kirjotukseen liittyy 12 kuvaa: öi-sikkokuva esittäen vallankuraoasp»-, hujia eräässä kokouksessa; .E«b' kuvaa Shanghaista; Purjektiniist» maalla; Purjehtimista vesillä; M* sätyöläisteii" kämppä Kiinassa; nalainen talonjpoika (valokuvan makaan tehty hiilipiirros, piirtäoi^ Into Suvanto); Kiinan -v-apaustaite-luti johtohenkilöitä; ImperialistJJ? sotalaivoja' Shanghain satar Vallahkumouksellinen lakkoval»!»; Sävel"on kaunis j a on tämä nuotti-sivu soittajain j a laulajain mielestä varmaankin julkaisun parhaimpia. Raatajia—- lähes sivun kokoinen veistokuva-jäljennös, joka esittää kahta jäntevää maanmuokkaajaa. Pariisin kommuunin opetuksia — arvokas tutkielma Pariisin kommuunin historiallisesta merkityksestä, osottaa miten noskelaiset väärentävät Marxin ajatuksia. Kirjotukseen liittyy 4 kuvaa, nimittäin: Pariisin proletaarinaiset puolustamassa ka- ^ s u l k u a ; Kommuuni julistetaan;! K^koUsV^^ Sunjatsesö ^ ^ J f J^™^*'.^^ kostaa. k „ - ^ . , « K i r j o t u s seinällä"; fiekS lol^ J*^'^.»-*»»»» — intebna pe- puvignetti esittävä kiinalaista m»*: lastusarmeijan kapteenista, kirj. laismajaa Amanda LahtL Alkuvignetti. _ * ., , - I Suomen luoldcasodan arta«W Vapaiden talonpoikien perintö- kirj. Aarne Halonen. Kirjotokse» inaata — kertomus talonpoikien liittyy valokuva, joka esittää "a^^ muinaisista kamppailuista riistäjiä tonurickaa? j a osottaa kuinka^^ vastaan, kirj. Kössi Kaatra. Kirjo- jon tavaraa jo on kertynyt ' tnkseen liittyy 5 kriväa taistelu- Suomen luokkasotaa koskevaan ty»^ alueilta. Vaikka kysymyksessä ovat laisten yhteiseen tietovaraatM»-, tapaukset 14 :ltä vuosisadalta, niin Kuoleva gladiaattori, jälje»»* tempaa kuvaus mukaansa nykyaikai-1 Velasquezin maalauksesta, sen pellonperkkaajtin, jota riistäjä- Henkinon kasvaminen luokka yhä koettaa pitää orjan; ase-^} tus seuranayttämöidemme meri^ massa. Vertailun aihetta lukijalle jsesta ja" mahdollisuuksista, antaa maanviljelijäin nykyinen suh-|tokseen liittyy^ eräs näyttäffiökut». tautuminen riistäjiinsä ja se tapa. Kun työväki urheilee — ^ joDa kirjotuksessa kuvatut karskit | Väinö Viitala- Kuva New Yoj»» j a rajun-rohkeat talonpojat herroi-j voimistelukursseUta, sekä toioö hin suhtautuivat. kuva Jiabor Spcrts Union per?-* Rahan voima — pikku pala, k i r j , j van kokouksen suomalaisista ^ V: - R . • ••; Luvattu maa — kirjotus amerikalaisen uudisfarmarin asemasta. kirj. Aino Kreuz.: Kiinan kumonsliikkeen maailmanhistoriallinen merkitys — kirj. K . Aine. Kirjotus .auttaa lukijaa saamaan yleiskäsityksen Kiinasta, sen historiasta j a oloista sekä siitä ase-van kokouksen ottajista. SAuren johtajan muistolle no. i i r j . V- P . LaÄfityo Amerikassa l y La^ti. . . - ^ Naiset ja lapset h i U i k * ' «^ V.. 174(>i-lM0 — kirj- . kirjotuksen 5 kuvea. Kuvat •yhteydessä Jala^; ovat jäljen=5^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 4, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-04-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270404 |
Description
Title | 1927-04-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Maanantaina, hnhjtiK. 4 p;na-~Monday, April 4 No. 39 — ift^
VAPAUS
t>nft |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-04-02