Vapaus, March 3, 1925

              15 niitä k n i t e n k i i i pitää teettää myS-bejnpinä
aikoina.
Saopnn^in Taltansto onSia ko»
koontanut ja antanofc -»aataolBen
ieskBStoimiknnMm kixjeeseen* iP»-
sa he selostavat ensinnäkin, että
kaikki työt mitä pn'teetetä'pilSä
ottaa vain avnstustySnä, eikä mi­nään
muuna ja nkri t i e t e n ^ paDc-ka
on läenempi,,sillä.näinä henki­lötkin
tekevät v a i n tätä ^ötä, väB-a
j i a i s e s t i , ollessaan pois vaMtni-sesta
työstä. Samoin kaiipnngjn
valtuusto huomauttaa, että metaä-j
a rautatjetöissäkin" Tnaknetaän ny­kyään
vain 26.00. dollaria kuussa
sekä m o k a . Taasen mitä t u l e e v e - pidetään, niin ollaan »Hoin kaikin
noista. . KedEQstdtSn ^ S v ä e n ^
iesajen Tiedonantajan** avnstami-sesta.
Avastamisesta fanolehtiinaan
valittäin . kofaniheidinen komitea,
jonka huolena on avnstusihainain
toimeenpaneminen, vappuonnentoi-
Totuksien keräamin» jne.- Henki­löt,
jotka haluavat tilata "Työväen­järjestöjen
Tiedonmtojaa" lOmaL^-
leen tai tqttavilleen, voivat puhu-tdlii
joko vakinaisia sanomalehti-asintniehiä,
tai kääntyä avustusko­mitean
puoleen, he kyllä mielihy-väliä
toimittavat asian perille.
Tahdon tässä sivumennen huoma­uttaa,
että kun ne ävustusiltamat
äjohto ja likaviemäreiden tekoon,!ympärillä, sillä asia «n erikoisen
tulisi se hirveän kalliiksi näin tai- tliriceä. Samalla saadaan myöskin
vella, joten näitä ei voi ottaa huo- kuulla ja nähdä parasta, mitä mei-mioon
ja vielä että se mitä he dän kaltaisista voimista irti saa-maksavat
on tarpeeksi elämiseen, faan. Komitea kyllä ihnottaa a-
Tällaisen vastauksen: saa kaupungin jasta tuonnempana.
isiltä työttömyj^kysymykseen.
Canadan Kommunistipnolneeii a -
Talouhenhoitajak^ valittiin tov.
F.' Alanne. Hänelle ei tulla mak-
Inepiirikoraitea keskusteh myös gamaan lainkaan rahapalkkaa,
työttömyyskysymyksestä viimeises- o«.tonune «rp.j*«,komiie. toimn
Eä kokouksessaan, mutta päätti r u - haoissa, hikihatussa. Olemme lähe^-
veta yhteistoimintaan kaupungin y- t g n ^ j . joitakin arpalippuKrjoja voi-niolden
keskusneuvoston kanssa ja makkaimmille osastoille myytäväk-velvoitö
enpemmin valitun komi- g|_| Toivomme toverien tekevän
tean toimimaan Minteästi t a s ^ ky- parhaansa. Emme ole lähet-symyksesä.
, täneet niitä leikin vnok». KevSä-
Miehia alkaa talemaan Idunpilti
kaupunkiin nyt jo enempi ja enem­pi,
sillä kämpillä alkaa työt loppu-r
maan, äinaldn katkasu. Kaopuhgis-seen
mennessä t a n i t s e m m e y l i k a k ­s
i t u h a t t a d o l l a r i a.
Työolot ovat haonoL Paljo cn
F O i t T MOODY, & C
ToiauataauM,' t i i l l i alkaa vilkas-toal
Jäsenmäärä lisään^, erit-täinkin
miehillä on jäsenlokoamme
vahvistettu. Saataisfin;» vaan nai­sia
saman verran lisäksi, niin sit-tehän
täältä alkaisi hnnm kuuloa.
Tansät aiomme pitää maälisk. l i
pnä. Meillä itsellämme ei ole haa­lia,
vaan sitä vuokraamme. Siinä­kään
d ole näyttämöä, joten
meidän ainoakd huviksi jää vain
tanssi ja väliUa vähän, muuta oh­jelmaa.
'
Lapsisairantta on täällä ollut pal­jo.
Lapset saavat ensin yskää, jo­ka
ätten myöhemmin muuttuu kuu
meeksL Mrs. j a Mr. LehmanUta
kuoli nuorin tyttö riihen.
Mnaten. täilli Port Moodyssä oh
paikkoja paranneltu, mutta postitoi­misto
on yhä rempallaan. Sieltä ei
tahdo saada sanomalehtiä säännöl­lisesti
Ainia jää joku numero saa­matta..
Esim. Vapausrlehdeu saman
numeron saa joku tilaaja ^kaisem-min,
kuin toinen. Tietenkin Va­paudesta
lähetetään kaikki yhtä ai­kaa?
— Toveruudella S. N.
LONG LAKE, ONT.
rinunusen röyhkeitä. Metsämiehiä
tulee kaupunkiin töiden loppumisen
tai huonouden tähden. Muuten tä­mä
ahdas aika on synnyttänyt pal­jon
pnipulijabbareita. Heitä on i l -
rbaantnnut melkein jokaista kan-nönjuurta
kiertämään. Heiltä on
työläisten vaikea saada kovalla työl­lä
ansaitsemia pennosiaan. Ovatpa
jotkut joutuneet turvautumaan laki­miehen
puoleenkin palkkojensa pe­rimisessä.
— Kuinka paljo vielä pi­tää
olosuhteiden kiristyä, ennenloni
täkäläiset kaivos- ja metsätyölloset
tulevat huomaamaan järjestäjrtymi-sen
yalttämättömsryded— Vanhan
maan mies. i
sa on heitä vastassa koiratorpat ja ^^^^Z^^^.ly^f^^^^j^*,^^^^^^
korttihuljarit, koettaen keplotella
miehiltä pois talven, tienestit. On
kerrassaan halpamaista, että vielä
nykyäänTön on muutamia, -jotka ö-vat
ottaneet ammatikseen rah^n
ryöstämisen toisilta työläisiltä kort­tipelin
muodossa. Njrt ei enään
riitä tavalliset, entiset canadalaiset
pelit, väin on pitänyt ruveta tääl­lä
muutamien käjrttämään niin sa­nottua
'Tcolmenkortin heittoa", jol­la
Snomessaldn' ovat tuhannet ra­hansa
menettäneet . Heittäkää ker­t
a kaikldaan tuo ilettäyä uhkapeli
pois ja käyttäkää aikanne parem­paan
ja hyödyllisempään tehtävään.
'•Saanrton tyttö**, kaunis l^ulu-näjrtelmä
tulee esitettäväksi osas­ton
tieolla 8 i>äivä maaliskuuta.
Kappale on siksi hauska ja kaunis
lauluineen että ei kukaan voi oHa
tulematta rata katsomaan. Jokai­nen
fflis katsomaan ja nauttiniiaan
•ISnmn kappaleen esityksestä.
EpijolidobmnlcMsnaluUta / huoma^
utetaan. Kaupungin talolle saiapui
Idrje eräältä henkilöltä; joka var
Btti että hukM; hän ei : «le saanut
lyötä,- vsSldto haiiOT Äöapu^ on
aasaiat, ^aäkka naäptffina on neljä
tynnytiä' lihaa ..'ra
kanaa, kaksitoista koortifii puita ta­kapihalla
j a yaimoila 250.00 dolla­ria
maksiava to paäHä. E r j o i t -
tajan niielestä.' olla hän oikeutettu
CONNAUGHT STATION, ONT.
TakaliMeltS Ernest Honkan käm­pältä
tapahtui uloskävelyj helnuk.
25 priä. Siihen otti osaa 16 mies­tä,
yhden jäädessä akkansa kanssa
työhön, josta toiset toverit lausu-yat^
r paheksumisensa. ,
Syy uloskävelyyn on seuraava-:
Tosilla kämpillä nostettiin koortin
tekopaikkaa 25 sentillä äärettömän
huonojen metsien yuoksi. Houkan
kämpän miehet vaativat äamaa, Tcun
tiesivät välikäden saavan 50 sent­tiä
enempi, 'tätä ei välikäsi Icni-tenkaan
sietänyt, vaan selitti inie-
Toveri Haatamaki puhuu haalil-lamme
3 päivä maaliskuuta kello 7
illalla. Saapukaamme koko joukol­la.
-^Toveruudella E. H .
KIRJEEISrVAfflTOA
Sivultakatsoja, Dunhlane, Sask.
KyBä sittenldn osastonne valit­sema
kirjeenvaihtaja oli ehtinyt en­nen
teitä Idrjottamaan samoista a-sioista
lehdellemme, joten teidän
kirjeenne jää siitä syystä julkaise­matta.
— Toim.
Pois helvetistä
Johniri pienenä ollessa oli hänen
isänsä kuollut tapaturmaisesti suu­ressa
terässuBmossa. John ^ oli sil­loin
vielä niin piem, että el tiennyt
mitään isästänsä. John jäi äitmsä . . .
kanssa kahden tähän kylmään maa-«^««t^^^jista huohmatta.
TerSssnlirao nä hänet, nlmkuin
oli vienyt miehensildn...
John jlSI iiyt y k ^ manllTBaan,
Häh oli vasta kolirvui vuoren van­ha
j a hän ei paljon etsannut kaiva­ta
äitiä. John vietiin lastenkotiin,
jossa hän ei koskaan saanut tietää
isästään eikä äidistään.' John kas­voi
ja edistyi koidon käynnissä oi­kein
hysin."
' Päästyään pois: lastenkodista sai
John juoksupojan paikan eräästä
stinresta liildkeesti naapurikaupun­gissa.
Nyt alkoi Johnin itsenäinen elä­mä.
Johnia ei oQat neuvomahaa
kukaan, mutta jokainen häntä käs
kL Tämä pii Johnin mielestä vää­rin,
hän oli nuöiih j a hänen täy­tyi
tehdä paljon enempi kuin tois­tan.
Mutta siitä huolimatta John
teki ' tehtävänsä huoklUsesti.
John oli vuosia tässä liikkeessä
jä sai kaikki£»n Ii^ott&muksen osak­sensa.
Sitä: mukaa Iran John kas­voi
ja vahvistui, sitä mukaa kas­voi
hänen tiedonhalunsa. John a l ­koi
tutkia sosialistista' kirjallisuutta'
ja ialkoi käydä sosialistisia puhujia
kuulemassa.. Hän pani tarkasti mie
leensä mitä puhuja oli puhunut.
Yksinäisyydessä oli hän ajatell^
puhujan puhetta. Vertasi sitä o-maansa
j a toisten työtätekeväin se­kä
niiden elämään jotka eivät tee
mitään ja kuitenkin elävät hyvin.
Jotakin täytyy olla vinossa. Näissä
ajatuksissansia _ John palasi asun­toonsa.
Kaupunkiin oli perustettu sosla-lutinen
nuoriso-osasto ja siihen
John yhtyi ja alkoi toimimaan sii­nä
innokkaasti. .
Kaupungilla puhuttiin siitä ja
sen toiminnasta. Kaupungin sano­malehdet
kertoivat liuinka kaupun­kiimme
on virtaamassa vieras, myr-kyllinen
virtaus, joka myrkyttää
nuorison. Se on tukahutettava al­kuunsa./
.
Tämä innosti vaan nuorisoa ja
John piti innostavan; puheen nuori­so-
osaston kokouksessa, kehottaen
toisia ponnistelemaan eteenpäin,
paremmin' saamaan työn, jolla ei < hiä olevan saatavana vaikka kuin-ole
näitä omalsmiksia. Sainan luon-.ka paljon,
tojsia valitnkda on kaupunginhaHi-tas
ilmoittanut - saavansa 'useih.-^J.
Ita
SOUTH POItCUPINE, OlfT.
Qiatton trokokons pidettiin hel-mik.
22 xmä. Siihen osanotto oli
kesUnkertainen. Mainitsen joista­kin
tärkeimmistä esillä olleista ^ a-
' Jokainen kpnnön työläinen tietää,
miten suhtautua 'tämänlaiseen ta­pahtumaan.
Metsä on länä talvena jätetty
paljon lumen vuoksi, joten ei siitä
voi mitään tienata, ruuan maksaessa
1 dollari 25 senttiä päivältä.
, Toivomme työläisten välttävän
tätä työmaata, siksi kunnes palkkaa
on kohotettu. Siihen on edelly­tyksiä
edellämainittujen syiden pe­rusteella.
1
ilmaan.
-Äiti alkoi tehdä työtä samassa
terästehtaassa niissä hänen miehen­sä,
Johnin isä oli kuollut. Äiti
teM pitkää päivää. Väsyneenä työs­tä
tullessaan häh siivosi vielä ko­din,
puhdisti Johnin vaaitteet •• j a
korjasi, nutä toivossa, että hän sai­si
i^tääraldcaan pienokaisensa 'kun
hänellä ei «Ilnt muutakaan koko
maamassa.' ' • ^ . '
Näm ajatteli äiti tehdessään ras­kasta
työtä terässulimobsa, jonka
ilma oli myrkyllistä hänen heikolle
terveydelleen. John kasvoi äitinsä
iloksi j a oli hy^n liukas ja v i l -
.kaah näköinen mielien alku. Äiti
iloitsi tästä j a xiii ylpeä pienokai­sestansa.
Mutta tätä iloa ei i e s ­tänyt
kauan., Eräänä päivänä
.Johnin äiti kannettiin kotiin suK-mosta
tiedottomassa Illassa. Äidin
terveys oli murtunut. Lääkäri tu­l
i , tutki sairaan ja antoi lausun­non
että sairas on vietävä sab'aa-laan.'^
• ^; /:\
Äiti vietiin ja pikku John äidin
mukana, sillä ei ollut ketään, joka
olisi pienoTcalsta «mä aikaa hoita­nut.
Äiti kuoB sairaalasäa jonkun
tunnin }culuttua, tuntoihinsa tule­matta.
Smaavana aamuna kun John
meni työhön, niin liikkeenjohtaja
kutsutti Johnin puheillensa. John
ei tiennyt mistä nyt,; on kysymys.
John ei ollut vielä kuullut, että sen
takia eroteiaan pois työstä, jos o-mäa
isoMalistiset mielipiteet
- ' Johtaia; otti Johnin vastaan hy­vin
virallisesti ja sanoi: "Minune
on ihnoltettu, että sinä olet kut
kejrat 1 ^
hujia.^<Hen myöskin IpuuUut^: että
sinä olet pitänyt eilen i l l a l l B ke­hottavan
puheen jossaldn kokouk­sessa
tässä kaupungissa. Onko se
totta--jiAnr^/v;.::- .
John katse! johtajia jä vastasi
aTvpkkaästi: "Olen. Öleii puhu­nut
tämän kaupungin työläisnuori­solle,^
samanikäiselle kuin minäkin
olen. Osastomme kokouksessa olen
puhunut sitä kiihoitusta vastaan,
joka oli kaupungin sanomalehdissä
kohdi^iettu meidän toimintaiamnie
vastaan. Onko tässä • mitään pa­haa?*^
kysyi John.
Johtaja oli seurannut Johnin pu­hetta
j j i i a n o i : "On poikaseni. Si­nä
olet^ vielä nuori mies j a olet
järkevä. Sinä voit Vielä jonakin
päivänä kohota vaikka jonkun l i i k -
keen johtajaksi. Sinunlaisesi nuo­relle
miehelle ei sovi sosialistiset
aatteet Ne mytkyttälsivit rinoa
ja koko nuorison ja jos se edel­leen
jatkun, tuhoutuu koko yhteis­kunta.
Kuule John, jos jäät pois
ja alat käymään riellä missä käyvät
toisetkin nuore^ tanssiaisissa j a mo;
nissa muissa seuroissa, ij<to lupaat
jäädä pois, niin minä konkan sl*
nun palkkasi"
John käsitti mistä nyt oli kysy­mys.
Minut aijotaan lahjöipäjat-tell
John. Mutta jninä en alisto
lahjottavaksi
John katsoi taaskin johtajaa, jol­la
oli imarteleva hymy kasvoilla.
Johtaja, miksi te aijotte minut lah­joa
j a tehdä minut teidän orjak­senne
ja tovereitten! pilkattavaksi.
E i . Minä en ota Vastaan lupaa­maanne
palkankorotusta. Minä
tahdon toimia edelleenkin työläis-näorison
nostamisessa tietoisuuteen.
Jos minä en ansaitse muuten pal­kankorotusta,
niin en huoli sen
kauttekaan sUtä,*'
Tämä oli johtajalle jo enempi,
mitä hän oli v a l m i s t u n t it
vastaanottamaan. Johtaja sanoi
rauhallisesti: "Ajatelkaa, olette
nuori mies ja teillä voi olla mitä
mahdollisuuksia hyvänsä. Minä odo­tan
vastaustanne huomiseen. -Tul­kaa
huomen aamuna ja sanokaa;
jos olette mielenne muuttanut Sa­non
vielä, että älkää heittäkö on­nea
sivullenne, sillä onni ei tarjou­du
ihmiselle, kun yhden kerran",
lisäsi johtaja ja läksi pois.
John läksi työhönsä ja ajatteU
mitä on tehtävä. Matkalla työstä
asuntoonsa hän kohtasi tovereitan-sa
ja kertoi kuinka johtaja aikoo
häntä lahjoa, mutta hän aikoo kiel­täytyä
lahjojen otosta, ja sanoin että
jos en muuten ansaitse palkanyicnnys.
tä, .niin en ota vastaan sen kaut­takaan
sitä. Toverinsa puristivat
hänen kättänsä ja rohkasivat häntä
seuraavan päivän varalta.
John nukkui yönsä hyvin ja aa­mulla
hän johti askeleensa suoraan
johtajan luo niinkuin oli määrätty,
Johtajalle oli voiton varma hy­my
kasvoUlaan, kun hän tervehti
Johnia. "No, poikaseni. Kuinka
olet päättänyt? Kai sinä aiot jät­tää
sen huonon seuran j a alat pon­nistelemaan
kuin mies, saavuttaak­sesi
jonkun korkean valta-aseman,
joka sinunlaisella miehellä on mah­dollisuus
saavuttaa.*'
John vastasi: "Minä sanoin jo
eilen melkein kaikki, joten minulle
ei ole paljonkaan lisättävää siihen.
Jos haluatte kuulla, johtaja, niin
minä voin lisätä; mu^ta- se ei nitra«
ta paljonkaan asioita.
; Johtaja hämmästyi ja sanoi: " M i ­tä,
pletteko te hullu? Ette ota vas­taan
rahaa, silloin kuin teille sitä
tarjotaan. Koska te ette suostu
niin teillä ei ole enää työtä tässä
liikkeessä. Tässä on teidän tUin
ne, olen sen jo varannut siltä va
IMIEENH(HTiUAN
knrssiUa
ottaa vastaan Vapauden rahavälitysliikieen
puolesta ja luotolla J* V. Kannasto seuraa*
villa paikkakunnilla: Timminsissä maalis­kuun
12,13 ja 14 p., So, f orcupinessa 16 ja
17 p. ja Cobaltissa 18 ja 19 päivä.
Samalla kertaa on sama henkilö valmis
antamaan tietoja pilettiasioista Suomeen
ja päinvastoin.
Säästäkää rahavälityksenne yllämai­nittuihin
aikoihin ja tulkaa tiedustamaan
kurssia.
Kaikkia Vapauden liikeasioita selite­tään
samalla matkalla.
VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
Vanniieitiimdisi) SHim^^^
timileliln
T i n S , katon •delliiiBSkln vuotina, vilittäS Vapaas vappa*
onnentolvotuktla Suomen . tovarlUhUlB. IlmotakMt on parasta
kerätä mahdollitimmaip aikatin Ja vilmtUtfttn ovat • • okavat
Vapauden konttorUaa habtikuUB «asl pSlviai^ ^
I l m o t o k s i a v i l l l i m nM kaikkiin Saonen keumnBUlhiiBlehttin.
L&hattijieB oa ehdottoBuutI aaUt*tt|iva kirjoltaa «rl paparilla
«rl lahtllB aijotut tolvotttkaat. Tolvotak«i«B UBaat 0Tal SSe h m*
feltS tel perheellä. Muistakaa kirjottaa MlvSstI Ja BIIB •ttft «•
hyvlB a&kyvät.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Boa 69, SUDBURY, ONT.
lesta. Me olemme kaikki tietoisia.vin vilkkaiksi ja kysymyksestä kes-
«iitä, että kaivostyölmset 26:nessa|u6telt1in ja väiteltiin niissä,
piirissä ovat käyneet ja yhä joutu-*
vat käymään katkeria taisteluita
"Bescoa" vastaan. Näissä taiste-
•Kasvatustyöh Ikeon on Toronton
,osasto myösin järjestänyt sopivalla
uissa on meidän myötätuntomme ^I^^^l f]
• kojemme puoleUa, jotka miesten-1 k^toontuu kaksi kertaa kuukau-ä
rinnalla taisteleVat, saadakseen! aineena on heillä nykyään
ilselleea ja.Mapgaieen ^»aremmat ' alkuperä**. (Suomalaiset
"losuhteet.
Hamiltonin osasto teki • hyvää työ-naiset
voivat tähän aineeseen tu-tustua^
kun hakevat kirjahyllystään
P. Engelsin . kirjottaman kirjan
kaupungin kunnallisvaalien aika-, "Perheen, Yksit3risomaisnuden ja
Mainitun osaston sihteeri on
yöskin Canadan Työväenpuolueen
Valtion Alkuperä".ja lukevat sitä.
Suom.) Kerran kuukaudessa pi-ikäläisen
paikallisjärjestön (Lahor^ tää joku jäsenistä osaston' jäsenis-epresentation
Political Associa-n)
kirjurina.
Toronton osasto ilmottaa saar
eensa kaksi' vuotta . k^täneellä
iullaan alimman, palkkalain
kkomista vastaan niin paljon a l ­aan,
että yleinen tutkimus pantiin
kettäin toimeen maakunnan ylei-n
syyttäjän määräyksestä erään
"kkeen suhteen, joka on tullut To-onton
työläisten keskuudessa tnn-aksi
siitä, että se on maksanut
olaalleen erikoisen kurjia 'palk­oja,
Tutkimuksessa tuli todettua,
ttä liike oli useille tytöille inaksa-ut
pienempää palkkaa kuin laki
Tehdäkseen alinta palkkalakia, ja
n r i k k o m i 8 ^ vastaan kaynuMnsä
tunnetuksi Toronton; i telf
työstkentelevien 'naisten ja
njen keskuudessa; osasto pai-tti
j a levitti 4000 lentolehtistä.
Osasto aBco! taistehinJBa sotjlas-jotnsten
poistamiseksi kouluista
k»alntni8tilrie|n valitee^
varten kooHekatsnttuiMn äko^
ja tekeminä jokiäsellc^eh:
kkaalle kysymykalä sen johteen;
tölle puheen.
Paikallisen toiminnan tehostami­seksi
on Toronton osaston alottees-ta
muodostettu englanninkielisten,
juutalaisten, suomalaisten (naisjaos-
'ton),' ja nkrainialaisten naisten jär­jestöjen
johtokuntien jäsenistä ja
edustajista yhteinen komitea, joka
kookontuu kerran kuukaudessa.
Komitea on ryhtsmyt- johtamaan
taistelua alimman palkkalain rikko*
mistä vastaan j a paraikaa järjestää
kansainvälistä juhlaa kansainväli*
seksi naisten päiväksi. .
Toronton juutalainen naistyöläis-ten
osasto ilmottaa järjestäneensä
kasvatustyön samalla tavalla, kuin
englanninkielinen osasto, josta edel­lä
mainittjin. Se antoi myös avus­tusta
naistyöläialle, jotka ottivat
osaa äskeiseen silkki^öläisten lak­koon.
Caaadas NautyöSutea . LnttooB
on fiiton keskhstoimeenpaneva ko­mitea
päättänyt hyväksyä k^kki
MitlA ovat työläisnaisten jarjtfstS-
] jen tehtävät?
Meiltä usein kysjrtään, -'mitä
työtä me voimme tehdä ja mitkä
ovat meidän tehtävämme?" Mei­dän
vastauksemme on: työläisnais
ten velvollisuus on taistella kaikki­en
niiden vääryyksien poistamiseksi,
joista työläiset kärsivät 'Näissä
taisteluissa saadut kokemukset ovat
meille suuresta arvosta, saamme
selvän voimasuhteistamme ja laa­jennamme
tietoisuuttamme. Pitkät
työpäivät, alhaiset palkat/ huonot
työsuhteet työttömyys, ' huonot
asunto-olot ovat kaikki seljaisia, joi­den
suhteen toimeliaat naiset voi­vat
ryhtyä tekemään jotain, pa­rannuksien
- aikaansaamiseksi. Mis­sä
naisten järjestöt ovat pieniä ja
heikkoja, siellä voivat he esittää
asiansa kaupungin ammattineuvos^
töille, tai paikallisille unioille ja
kehottaa niitä ryhtymään toimenpi­teisiin.
Yhteisiä komiteoita tulisi
ihyöskin muodostaa erikielisten
naisten järjestöjen toimesta, tarko-tuksella
saada naistyöläiset käsittä­mään:
luokka-asemansa/ - järjesty-naisfyoläisten
järjestöt joiden tar­koitus
on sama kuin liittonunektn
j a jotlcB hyroksyvät Liittomme ob-
WMdoitofv«t lB*ooksgt hyrietoM» i * perossäännot
mään ja taistelemaan oikeuksiensa
puolesta. Tällaisiin toimenpiteisiin
olisi välttämättä ryhdyttävä selM-sissa
kaupungeissa. kuin esim. Mon­treal.
Kaikki työläisnaiset epäile­mättä
kiihottuivat niiden paljastus,
ten johdosta; joita tehtiin sen tut­kimuksen
yhteydes^, joka äskettäin
toimitettiin Montoealissa. Tutki­muksen
yhteydessä tuli yhä uudel­leen
j a uudelleen osotettoa, että a l ­haiset
palkat ja äärimmäinen'knr^
juiis «n qrynä prostftutsioniin ja
valkoiseen ötjakanppaan; jola har-jotetaan
: ttio«a fcaopangissa rtän
bajassa mittdcaavassa.
Jokaisen osaston tulisi lähettää
kJanpunkinsa ammattineuvostolle
ponsi, jossa «itä kehotetaan vpati
maan Ammattikongressia ryhty-mään
toimenpiteisiin, tarkotuksella
pakottaa Quebecin jnaakuntahalli-tus
nimittämään lautakunta huoleh-timaan
siitä, että maakunnan alinta
palkkalakia noudatetaan.
JoUikaaxama kansalnrillrtS - naisten
IMuvii, maalisk. 8 p.
Tätä päivää vietettiin ensi kerran
V. 1908. Europalaiset naiset viet­tivät
sitä maailman sodan alkami­seen
saakka, Petrogradin (nykyisen
Leningradin) työläisnaiset v. 1917
— se on, jo tullut tunnetuksi Aasi­assakin
ja nykyään viettävät sitä
Japanin, Korean ja Intiankin työ-läisnaiset
- Liiton osastoja kehotetaan pitä­mään
kokouicsia ja illanviettoja tuo­na
päivänä. Näissä kokouksissa tu­lisi
puhua naisten tämänpäiväisistä
taisteluista. Siitä miten; naiset ovat
taistelleet tiensä niiden esteitten
läpi, jotka ovat pitäneet j a vieläkin
pitävät heitä traditsioonien j a tapo­jen
orjiksi kahlehdittuina j a siitä,
nitä^me toivomme tulevaisuudelta,
Canadan Naistyöläisten Liiton
; Kesknstoimeenpaneva^komitea.
K ^ Florence Custance,
sifateeri.
211 Milverton Blvd., Toronto, Ont.
Tämi'Idrje tulisi lukea K. S.
osastojen naftjjaostojen kokouksissa,
sOIä siinä ^ilemättä löytyy yhtä
ja toista sellaistakin, jonka luulisi
antavan toverittarillemme ijatteluh
ja keskusteinn «betta.
ToverfUitesti,
S. e. Neil, K. & J : D sihteeri.
raita, jos kieltäydytte, niinkuin te
nyt teette. Mutta Jos vielä lu­paatte
jättää nuo hullut miellku-vitulcsenne
pois, niin saatte takai
sin paikkanne."
John otti tilinsä ja sanoi: "Te
koetitte ostoa minut, nilnkun te
olette ostaneet monta piiskuria i t ­sellenne,
joita te saatte piiskata
ja jotka ottavat teiltä iskut vastaan
ilman nurkumatta. Mutta te ette
onnistunut ja ettekä onnistu enää
kauan, sillä tulee kerta päivä, jol-
^oinka te otiaisitte takaisin sen tar­jouksen
mitäj olette tehnyt" lisäs
J o h n . . . :,
John jätti johtajan ja koko liik­keet;.
Oli kadulla yksin. Kulki
kohti asuntoansa. Hänellä oli mo­nenlaisia
ajatuksia päässään. John
tiesi hyvin, että tästä kaupungista
/ei hän saa työtä ja niin hän p a k k a -
si tavaransa ja aikoi lähteä seuraa­vana
aamuna lähimpään kaupunkiin,
joka oli tehdaskaupunki. Mutta kui­tenkin
hän päätti sanoa ensin to­vereillensa
hyvästit
. Huhu levisi läpi kaupungin, kuin
ka John oli erotettu pois työstä
ja sinä iltana oli nuoriso-osaston i l ­lanvietto.
Huoneusto, missä illan­vietto
oli, oli niin täynnä ettei lä­heskään
kaikki mahtuneet sisälle si­nä
iltana. Tämä innostutti Johnia,
kun hän näki, että hän ei ole yk­sin,
että hänellä on tovereita, jot­ka
nyt puisivat nyrkkiä, jos hän
olisi pettänyt heidät
John nousi puhujan paikalle ja
aikoi sanoa tovereilleen hyvästit
Kesti kauan ennenkuin oli hiljaista.
John sanoi: "Toverit minä olen en-simäinen
joukostanne jota koetet­tiin
ostaa piiskuriksi teille tove­rit
Ja sen takia kun en myynyt
itseäni, olen nyt tässä sanoakseni
teille, toverit tällä kertaa viimei­set
sanani, sillä minä lähden huo­men
aamuna etsimään uutta toi­meentuloani.
Toverit tämä e! saa
teitä lannistaa, vaan teidän on toi­mittava
edell^^ldn että kerta va­paudumme
heistä j a heidän käty­reistään.
Minä en ole ensimäinen
joka on saanut mteä j a Jättää ko->
tiseutunsa ja kaikkensa. Minun el
tarvinnut jättää monta kuin tyd-päildcani,
jossa tuotin liikevoittoa
sen omistejalle. WaäM. Fonnis'
teUcaa. Me voKamme kerta joak.
kona", olivat Johnin viimeiset sa­nat
Jättälss&än tovi^rinsa,.. /
John oli saapunut kaupunkiin,
missä hän oli syntynyt mutta «H
tä tietämätöln, sillä fcastotodlstuk-sessa
el siltä mainittu,: Jdhn oli
nyt kaksikymmentä vuotta vonha/
täynnä elämänhalua. Hän etsi työ­tä
päivästä toiseen,; saamatta sitä.*
Vihdoin, eräänä aamuna hän meni
terässulimon portille Ja onnistui
saamaan työtä samaan helvettiin/
nijlssa olivat hänen Isänsä Ja äitinsä
surmaantuneet Siltä ei /John kui­tenkaan
tiennyt mitään.
John alotti taimensa täynnä uu­sia
ajatuksia, mitä hän tulee teke­mään
Ja kuinka hän tulee hankki­maan
itsellensä \ ne Ja ne kirjat, »il-lä
kirjat olivat Johnin ainoat aar­teet,
joita hän halusi.
John joutui kuljettamaan raskai­ta
vaunuja. Jollia kuljetettiin kuu­maa,
Juoksevaa terästä. Samassa
taimessa oli oliot hänen isänsäkin.
John oli Jo Jonkun päivän kes­tänyt
tuota raskasta työtä, mutta
sitten eräänä päivänä sattui sa­manlainen
onnettamuus, niinkuin
niin monta 'kertaa ennenkin oU
sattunut Ja Juuri sen takia^ kun el
ollut mitään suojuksia koko suti*
mossa. John oli suojuksien hank*
kimisesta joka päivä puhunut Ja
ilitä olivat talsetkin puhuneet jo
vuosia, mutta.suojuksia ei vaan Isi*
tetto...
Tapahtui taaskin "onnettomuus".
Ja se sattui Johnin osalle. Kaa­dettaessa
juoksevaa terästä muot'
teihin, horjahti John Juoksevaan
teräsvirtaan- Kun työtoverinsa sai­vat
hänet sieltä pois, oli hän vielä
tajuissaan. ^'Toverit viekää mi­nut
pois tästä helvetistä'*^ olivat
Johnin viinieiset sanat
Niin joutui koko perhe saman
helvetin ohriksi B.
m. ktlrflsi
^11.39.10
Dollarista
L X H E T Y S K U L U T t
,40e IfthetykiUtä aUe $80.00,
SOe läbetykstotä |80~|59.09
asti,'75e Ubetykalaät f60.00
—199.99 ja fl.00 kalkUta
flOO.OO taikka sitä sanrem-milta
läbetyksUtä. Säbkösano-malähetyksllle
on kolot 13.50.
Torontosta ottaa rabaväli»
tyksiä vastaan S. G. NEIL,
067 Broadvlew Ave.
SodboiTBsa Ja ympäristöllä
asuvat voivat käydä Vapaoden
konttorissa tiedostamaMS m-koiskartila,
LalvapII«ttoJg,my7dälUi.
Tiedoslafcaa pfltttlaslolta.
VAPAUS
Box 69; Sodboxyi Oat
L E N C E N D A
KirJ. Eero Korpi.
(Omistetaan lausuja Ville Sirviölle)
Oli kerran j^outarhnri. Jonka tar-hassa
kasvoi jättiläisviinimarjapen-
«as. -, ' ' :
Pensas oU siitä merkillinen, että
se haaroi kahdenlaisia oksia. T<»-
set oksat tekivät punaisia, toiset
valkoisia marjoja. Puutarhuri ei
pitänyt punaisista, vaan oHsi tah­tonut
saada pensaan kasvamaan
vain valkoisia.
Hän päätti leikata pois kaikki
nuo punaisia kantavat oksat, mutta
vaikka hän kävi Joka aamu noita
sasUneen kitkemässä, ne yhä vaan
versoivat —
Lopulta alkoivat noo hyvät, val­koisia
marjoja kantavat oksatkiit
tehdä punaisia. ^
Eräänä päivänä hän huomasi, et­tä
pensas oli tallut monin verroin
tuuheammaksi. Ja sen kalkki oksat
olivat täynnään vain punaisia mar.
joja. -
Taosta JulmlstM puutarhuri sy-dämettömSsti.
Koetti raastaa ylös
koko paban/pensaan, mutta sen Joo.
retkin olivat juuttaneet jo nlii^ sy-vään,
ettei sille mitään mahtanut
Tarhuri meni metsään j a hirtti
itsensä.
LAMPAALLA VIISI VUONAA
Milton, Ont — John lÄesonIn
fannlUa synnytti vemälammas i viisi
karitsaa. Omistaja - arvelee «Itä ma>,
ilmanennätyksekisi alallaan.
Tilatikaa Vapaus, To­veri,
Toveritar s Eteeo-päln,
Työmies ja Punik­ki!
TUatkaa ainoas­taan
selviä luokkat^
telun kannalla filevid
^anissaiehtla.