Vapaus, December 23, 1922

              Il V A P A US
i iKUuSsn smmhmntyovmtön äänenkannattaja, Smes-f
f Sadbiurygsa, Out, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO.
VaBtsava toimittaja.
VAPAUS
fh9 oaly oJgan of Finnit Wor&era In Canada. Pob-
• in Sodbury, Ont, every^Tuesday, Thureday and
AdTerttsiog rotes 40c per col. incb. Minimum charge
' s i n ^ iusertion 75c. Di^oont on Btaading advertise>
nt The Vapaus is the best advertising medium among
! Finnish People in Canada. •
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vL $2.25, kolme kk.
|lJO ja yksi kk, 76c.
Yhdysvaltoihin ja Sjoomcen, yksi vk. 15.50, puoli vk.
MO ja kolme kk. $1.75. . ;
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämSän.
iltsl asiamiesten jbillg on takagkaet.
Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
_!8tatnumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksietn,
öiden te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
ilennus.' Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
okaiselta mnistovärsyltä; nimenmuutosilmotnkset 50c.
:erta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
;300 ikal^kertda; syntymäilmotukset |$1.00 kerta; ha-fataantietb-
ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1.00 kolme»
jcertaa. — Tilapäisilmotuksista, pitää raha squrata mn-lana.
' ' • ' • • " • • ' •
mattava roaärä rsdikaaliseiTipia aineksia ja koko työ­väenpuolueen
parJamenttiryhmä osotlj suurempaa eloi-
Buutta ja toimeliaisuutta äskeisessä istunnossaan kuin
milloinkaan ennen. Reformistiset johtajat kyJlä edel­leenkin
saarnaavat varovaisuusoppiaan ja yrittävät pi­dätellä
joukkoliikkeen kumoukseliisia toimenpiteitä ja
tämän joukkoliikkeen edustajia painostavista toimen­piteistä.
Mutta heidän varoituksilleen lainataan vä­hempi
huomiota kuin milloinkaan ennen.
Englannin työvä^uokan asema on kurjistunut sii
nä määrin, että se on pakosta synnyttävä aktiivista l ii
k^timistä ja toimenpiteitä syvissä pohjakerroksissa.
Jos ette milloin tahan^ saa vastausta ensimaiseen
jrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeeboitajan per-
Donallisella nimellä; ,
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaia. ,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
iiLorrie St., Puhelin 1038. Poatiosote:
OS «9. - • Sndbnry. Ont
Resriatered at the Post Office Department, Ottawa, as
cond dass mattfe. ,i ; „ , .v ; c ..;
""-^^^ 'i."!- "^tr-kr:-
l i Tiistain Jehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-j^
orissa lauadtalna, torstain leht.een .tiistaina ja lauantain
llehteen torstaina kello 3. ' v * - - " ' ' ''
JOULUJUHLAN TAKIA £1 VAPAUS ILMESTY
msTAm. V
Ifyöväenluokan aseman kurjistumi­nen
Englannissa I
Kapitalistinen järjestelmä merkitsee työväenluo-an
aseman yhä suurempaa kurjistumista. Englanti,
oka on yksi voimakkaimpia kapitalistisia maita ja
Jonka teollisuuseläml on verrattain korkealle kehitty-lyt,
on' peitämätön merkki siitä. Viimeisen kahden
uoden kulu^essa on työttömyys alinomaan lisääntynyt,
amalla vielä työssä olevien palkat ja elintaso on jat­kuvasti
käynyt kurjemmaksi. Nykyisin lähentelee lyöt-fimlen
lukitmäärä- kahta miljoonaa, tämän rinnalla
iuuri määrä teollisuustyöläisiä työskentelee vain osan
likaa mitä^kurjimmilla palkoilla.'Ja sellaisten voimalc-iaasti
järjestyneitten tuotantoalojen työläisten, kuten
jsim. kaivosmiesten asema on mitä huutavin Niinpä kai
osmiesten lähetystö, mikä' äskettäin pyrki pääministeri
jlonar Lawin puheille, selitti, että kaivosmiesten asema
in paljon kurjempi kuin enncin sotaa. Kuitenkin, pää-
Ministeri kieltäytyy edes vastaanottamasta kaivosmies-ien
lähetystöä, selittäen, ettei hän voi mitään kaivos-lilesten
aseman parantamiseksi. Metalliteollisuustyö-
[äisten asema ei ole myöskään parempi kuin kaivos-liesten.
Suurilla laivatelakoilla työskenteleviä n^etal-jiteollisuus-
ammattilaisia; on kymmenin tuhansin jouti­laina,
sillä laiyatela^at seisovat nyt kuolleina. Sama
n laita nionilla muilla metalliteollisuuden aloilla,
uurien puuvilläkutomojen työläisten asema on sa-nallainen
kuin edellisten, kymmeniä tuhansia työt-iorainä
j a työssä. olevat työskentelevät suuresti alen-
^leluilio palkoilk
Ja kun Englannin tjshdastieollisUus perustuu Suu-pUä
Osalta tuotannolle ulkomagkauppaa varten, ei
jjyöläisten asemaan nähden ole toivottavissa ede^ tila-
Iäistä lievennystä lähitulevaisuudessa. Europan man-lermaavaltioissa
kun kapitalismi kulkee nopeasti lu-
• listumistaan kohti. Viimeisen mailmansodan ja jätti­läismäisten
sotavarustusten köyhdyttämät mannermaa-
.Valtiot ovat kokonaan oslokyvyttömiä., Niimpä' esim.
lEnglannin äskettäin kukistunut pääministeri Lloyd Ge-
|»rge, äskettäin parlamentissa pitämässään puheessaan
:;;|unnusti havainneensa, että «työttönayys Englannissa
iulee olemaan pysyväinen ilmiö». Tällaiset lausunnot
[tuntuvat jo täysin epätoivoisilta. Mutta ne ovat epä'
^ioivoisia vain kapitalistiseen järjestelmään nähden. Ka-
^'jpitalistinen Englanti ei kykene enään takaamaan työ­läisille
edes raadantaa, eikä myöskään raadannan
ijpuutteessa oleville miljoonille leipää.
Ainoaksi mahdollisuudeksi siis jää työläisille ottaa
• H | :valta 'omiin käsiinsä ja sen vallan avulla tuotanto-
Kjkoneisto ja kaikki rikkaudet, ja asetettava ne palvele-ioiaan
työtätekeviä kansanaineksia.
1 On ilmeistä, että vanhan järjestelmän täytyy tyys-t
i riistää työläisiltä kaikki mahdollisuudet, ennenkuin
f j<|i8Uur et p o h j a joukot saadaan hereille. Vasta
silloin ^se näkee ainoana keinona olevan järjestelmän
'M jmuuttamisen. Ei edes Englannissa, missä työväenliike
14' ion vanha ja kokenut, ole suuret työväen^joukot tulleet
sitä ennen huomaamaan, huolimatta siitä, että se on
1 maa, jossa työväen on täytynyt kantaa harteillaan
suurta lois- ja laikuriluokkaa. Varsinaisen teollisuus-
Xapitalistisep riistäjän lisäksi on Englannin työväen
täytynyt taata ylellinen elämä lukuisalle kreivien,
p|loordien ja muiden loiseläjäin ja ylhäisten yiikailijain
^luokalle. Onko näin ollen ihme, että työväki on puh-
Mij taaksi kynitty, että miljoonat sen jäsenistä nyt ovat
i leivättöminä, vaatteitta ja asunnoitta. —
{ Viimeiset parlamenttivaalit osottivat eräällä tavalla
1 työväenpohjajoukkojen suurta heräämistä, ainakin äl-keellisemmassa
muodossa. Mutta myöskin jättiläismäi
^ijset työttömäin mielenosolukset viime kuukausien ajalla
ova^ kuvaavana esimerkkinä tyytymättömyyden kasva-
^|) luisesta nälkiintyneitten työväenluoldcalaisten keskuu
dessa.
Kumoushengen kasvaminen työväen pohjajouk^issa
if/jjhoijastaa jo reformistisessa työväenpuolueessakin. Sen
Hlleduslajiston mukana äänestettiin parlamenttiinko huo-
TeoUisuussodan uhrit Yhdys­valloissa
'
«23,000 kuollut ja 3,000,000 loukkaantunut vuo
den ajalla Yhdysvaltain rauhallisissa teollisuuksissa»,
kertoo sanomalehden otsikko, lainaten numerot hal­lituksen
virallisista tilastoista.
Tämä on hirvittävää! Mutta mehän olemme tottu­neet
kaikkeen. Me olemme niin tylsistyneet, niin kivet­tyneet,
ettemme lainaa' mitään hjiomiota luokkamme
teurastukselle, ellei kyseessä ole me itse tai joku ai­van
läheinen omaisemme. Meidän luokkamme jäseniä
saa murhata sadointuhansin, miljoonin, emmekä Ime
välitä siitä mitään, me pysymme vain kylmäverisinä,
ja mfkä rikoksellisinla, toimettomina asiain tilan suh­teen.
* , .
Yksin New Yorkin valtiossa tapahtui 51,084 «te-plljfUU9^
atumi8aj^, kuten ^lorvarit niitä' yj(sinkertai;'
sestT Ja viattomasti nimittävät. Täma^ merkitsee, että!
jo^a viides työläinen jokaisesta sadasta joko on saanut
surmansa; tai tullut raajarikoksi,'kenties elinäjäk^een,
kapitalistisen moolokin alttarilla.
Verrattuna tähän teollisuusteurastukseen, taistelu
sotarintamalla näyttää olevan miltei turvallisempaa
ammattia. , '
Nämä numerot eivät merkitse ainoastaan kym­menien
tuhansien työläisten surmaamista ja miljoo­nien
raajarikoiksi joutumista, vaan ne merkitsevät lisä-miljoonien
työläisperheitten jäsenten , joutumista »näl,-
kään ja kurjuuteen, kun perheen leivän'hankljija ei
enään kykene huolehtimaan heidän elatuksestaan. Ja
näille ei hallitus, anna sotavakuutusta eikä sotamies­ten
leskien boonusta.
N:rot ovat niin hirvittäviä, että hallituksen terveys-departementin
tilastojen kerääjä tekee kysymyksen:
«Missä määrin nämä teollisuustapaturmat johtuvat mei­dän
järjestelmämme epäkohdista^ minä en ole valmis­tunut
lausumaan tarkoin, mutta minä olen varma, että
ne ovat suurena tekijänä niihin.»'Vielä lisää tilastojen
kerääjä, että työläisten varomattomuudesta johtuvat
tapaturmat ovat «verrattain harvinaisia». Raportin yh­teydessä
teroitetaan myöskin kuinka työnantajain lait­tamat
suojelus- ja varovaisuusloimiet voisivat suuressa
määrin vähentää teollisuustapaturmia. Tämä on luon­nollisesti
eneAipi kuin totta. Ne voisivat miltei koko­naan
poistaa työläisten teurastuksen teollisuuksissa.
Mutta on/luonnollisesti turhaa odottaa, eltä^ voi­toista
Iiilumaantuneet ja riistonahneet kapitalistit «ot­taisivat
työläisten" suojeluskysymystä edes korviinsa-kaan,
joko sitten että siinä suhteessa jotain toimisivat.
Työläisten 'hengen ja elämäg .turvallisuus ja kaik-^
kien mahdollisten suojeluslaitteitten rakentaminen yoi-daan
toteuttaa vasta kun työväki itse hallitsee ja mää­rää
teollisuuksia. »
tl l
Ateenan murhat
Porvarillinen lehdistö, joka pitää kansallisten va-paustaistelijain
ja v^allankumouksellisten työläisten te­loituksia
mitä luonnollisimpana asiana maailmassa,
tuomitsee teko pyhällä kauhiilla Ateenan teloitukset,
kirjoittaa beriiniläinen toverilefhti. Saksan porvaris-leKdistö
stiree «saksalaisystävällisiä kreikkalaisia mi­nisterejä
»; ja suurbritannialaiset lehdet selittävät, et­tei
Englanti tähdö olla missään tekemisissä murhaajain
hallituksen kanssa. Englannin Ateenassa oleva lähetti­läs,
joka jo aikaisemmin protesteerasi kuolemanran-.
gaistusta vastaan,' on matkustanut Ateenasta ja viralli­sesti
ilmoittanut diplomaattisten suhteiden katkeami­sesta.
Mikään ei osoita paremmin porvariston teko­pyhyyttä
kuin sen suhtautuminen tähän tapaukseen.
Samainen Englannin lehdistö, joka vastikään piti ir
lantilaisen vapaustaistelijan, Childersin, ja hänen tais-telutoveriensa
hirttämistä viisaana ja välttämättömänä
valtiollisena toimituksena, ja antoi riemulla tunnustuk
sensa • riippumattomalle tuomarille, kun tämä ei ollut
tehnyt demokraattisessa tunnossaan «mitään eroa sil­miinpistäväin
ja vähemmän huomattujen valtiokaval-tajain
välillä», samat porvarilliset sanomalehdet, jot
ka oyat täysin levollisesti suhtautuneet vallankumo­uksellisten
työläisten teloituksiin Etelä-Af rikassa, Un­karissa,
Rumaniassa ja päivästä toiseen riemuitsevat
fascistien murhateoista, tuntevat nyt sydämessään tus
kaa. Englantilaisten kauhistuksen pääaihe on nyt
sentään ymmärrettävissä. Teloitetut olivat Englannih
imperialismin välikappaleita, joiden taakse se oli ar
vovallallaan asettunut- Fanaattisen upseeriklikin Atee­nassa
suorittama teko oli varsin tuntuva isku Eng­lannin
arvolle maailmanvaltana. Jo joitakin päiviä
ennen osoittivat jo.lkut merki^, että Englanti jättäisi
Kreikan Lausannessa oman 'onnensa nojaan saadakseen
vapaat kädet petirooliafääreissään. Ateenan teloitukset
olivat Englannille hyvä tilaisutfs lopullisesti sanoulu-akseen
irti Kreikasta (ja tarjotakseen Turkille MosuHn
petrpolikenttiä vastaan etuisuuksia Europassa.
, — Joko, lupnnon ja saavutettujen kokemuksien
ymmärtäminen, ^*tar sitten «^on ja sallimuksen ta­rut!
— Ernest Haeckel.
Märtla Anisnen-fiexö.
•S^jjllä on todellakin varsin oikein,
kaikilla niillä, jotka joka päivä va­kuuttavat,
että Venäjällä on kaikki
kauheassa tilassa — kapitalistisin
silmin katsottuna, ^ suorastaan hir­vittävässä
tilassa porvarilliselta mu-kavuusnäkökannalta
katsottuna, -fiik
kaat miehet ovat poissa, heidän pa­latsinsa
palvelevat nyt yleisiä tar-ijkoituksia,
ne on muunnettu mfnis-teristöiksi,
museoiksi taikka kan­santaloiksi.
Loiston täällä josta
tehdään niin suuri numero porvaril­lisessa
maailmanlehdistössä. — täy­tyy
länsi-europpalaisen pikkupor­varinkin
katsantokannan mukaan ol­la
varsin niukan. Ja tämä enem­män
kuin mikään muu sag vanhan
maailman huokaamaan — sen hen­kinen
kokaiini — voitonmahdolli­suus?
—. Niin, ja tietysti on täällä
vielä uusi talouspolitiikkakin,' val­lankumouksen
äpärä yhdessä kuo­levan
kapitalismin kanssa, rujtf vaih­dokas,
kuten saattoi odottaakin.
TälPä' lohduttaudbtäan sekä kauka­na
isossa maailmassa että täällä —
mutta tuleeko se elämään, .kuume-'
sairaus kun se on ollut alusta alka­en?
Ja jos se elää,' niin tuleeko se
sukuunsa? '
Pi-oletaarillekin oin' täällä yhtä
ja' toista tuskiteltavaa' ja huolen ai-hiätta
— lUonhöllisesti. Venäjä ei
ole mikään kbmniljnistinen yhteis-
—' '^'ikä liioin; väitäkään "ole­vansa
sellainen. Mutta vielä vä­hemmän
oji se mikään kapitalisti­nen
yhteiskunta. Se on yhteiskun­ta
valinmuod^ossaan. Mikä eroutuu
kuonaksi ja mitä/tulee siirtymään
uuteen? Venäjän kansa on tekemäs­sä
selvää vanhasta maailmasta. Ve­näjäin
taistelee tällä haavaa vanha
aika ui^en kanssa — kapitalismi
kommunismin kanssa — yliottees-ta^
Proletariaatin on täälläkin tais­teltava
kokonaisen maailman kans­at
mutta^ iie ei kamppaile itsenaä
kanasB, siinä.se suuri uutinen. En­si
kerran maailpiassa taistelemme
me, samojen' ehtojeh alaisena. ' *
Täällä Venäjällä Ovat olosuhteet
osin ihan surkealla kannalla. Talo­ja
raunioina, paikka'paikoin jopa-kokonaisia
Jkortteleita, koneita, sei­somassa,
mikään ei toimi niinkuin
pitäisi. Mutta katsokaa ihmisiä,
ne liikkuvat sim enemmän. He
hymyilevät-kernaasti, laulavat keÄ
naasti — etenkin vississä iässä
olevaf, jonka rajaksr,' aprikoin nel­jänkymmenen
ja viidenkymennen,
Vanhempien fOnjytietysti vaikeampi
katsella valoisasti olosuhteita. He
vaikenevat ja ra viistävät arvellen
päätään taikka sähisevät «rotille»
— neuvostolaisten < rakastettava
pikkuporvarillinen h a u k kuipanimi
Pietarissa. Ennenkuin astuin ve-näläisieile
maaperälle oli minusta
eräänlainen '^riehakkuus silmiinpistä­vä,
eiääijlainen tarve hymyillä kes­ken
kaikkea ..vakavuutta, tarve leiK-kiä.
Tämä vaikutus on saanut valP
yistuksen itse paikan päällä, missä
tavallisesti e{ leikitä «eikä ilvehditä,
lasten, ja kasvatujkodeissa, Jiarjoi-tuspaikoilla.
' Venäläiset ovat pääs­seet
vaikeimman ajan ^läpi, ajan,
jota tuskin kukaan,.joka ei itse ole
elänyt sitä, voi kuvitella —• ja tun-neylijäämä
pukeutuu nyt, humo-riksi.
Mitä sillä väliä, vaikka ympä­rillä
on raunioita — niistä kyllä
selviydytään!
Tämä y/imielisyyden, taipumatto­man
nuorekkuuden vaikutus vai­kutti
minuun sitä voimakkaaminino
kun oli juuri saapunut Saksasta.
Nämä molemmat maat muistutta­vat
toisiaan siinä, että molemmat
ovat lähellä katastrooffia, kumpai­nenkin
kuitenkin oqialla puolellaao
sitä.' Venäjällä on katastrpoffi ta­ikanaan,
Saksalla edessääni Saksa­lainen
proletaari kuluttaa huolis­saan
vanhan järjestelmäni vanhoja
rääsyjä. Voidaan eroittaa hänen
kylkiluunsa, niin loppuun kidutettu
häii on, mutta hän ei rohkene vis­kata
systeemiä romukasaan, siksi
vanhaa kunnioittava kun on. Hän
on käynyt kovin laihaksi ja surulli­seksi,
harmaakalpeaksi ja alakuloi­seksi
- r kaikki tyynni sen kautta,
että hän niin kunnioittavasti roik^
kuu vanhassa. -Voidaan kuluttaa
itsensä niin ohueksi, ettei enää ole­kaan
varaa korjata, ja eräänä päi­vänä
on siinä vain tyhjä aukko ava­ruudessa,
missä hän äsken oli.
Venäjällä ei päällisin puolin ole
sen hienompaa, useinmiten ön paic-ka
paikan päällä ja housunpuntit
eri paria. Mutta venäläisestä voi­daan
nähdä, että hän viihtyy niissä.
Ja hänellä on paksut punaiset pos­ket
— joko on seikka sellaineÄ', et­tä
hän saa enemmän leipää taikka
sitten, että hän on elpymään päin.
Tämä voima on ihmeellinen, se
loistaa proletaarista, kun hän pol­kee
katua leivänkannikkaansa imes-kellen
— ..verrattomana käynnissä,
joustavana käytökseltään niskassaan
korkeapohjaineh karvalaikki, ääni
kaikuen seinästä, seinään. Täällä ^ ei
pidätellä itseään. Hän on vielä lu-luttaidotoii,
i ( t a ^ istuu hän koulun
penkillä yiid«ssS. viitisenkymmenen
muun kanssa ja^ tavata' jankuttaa
lyhyttukkaisen naisylioppilaan opa>
tuksella. Mutta kuunteleppas häntä
työväenkokouksessa! Hänellä oh 't-senäinen
käsityksensä eri asioista
ja hän esittää tämän selvyydellä ja
avomielisyydellä seliaisellä, etteivät
lännen työläiset ylimalkaan tunne
sellaista. Sekin on tunneylijäämää,
sekin. Taloudellinen taso, millä
hän paraikaa on, vastaa suunnil­leen
saksalaisen työläisen tasoa.
Mutta hän on kohoamassa, kun sak­salainen
työläinen sen sijaan vajoa­massa,
siinä juuri huimaava ero.
Ja tämä kohonta jatkuu huimalla
vauhdilla, sen saattaa todeta joka
päivä.
Vuosi puolitofsta sitten vallitsi
täällä kaaos — alku-usva niin sano­aksemme.
Vanha oli kukistettu so­raksi,
jauhettu nuuskaksi, katast-rooffin
riehuessa mitä hyvin voi­daan
verrata luonnonkatastrooffiin.
Ensin maanjäristys ja sitten valkea,
Luhistuksen hehkuvassa höyryssä
kiehuivat alkeelliset intohimot, näl­kä,
viha, kiihko ja paniikki. Ta­lonpoika
katodi maan alle kuin
myyrä, joka hän oikeastaan onkia,
kaupunkien kadut olivat autioina
Kellään ei ollut asiaa niille, näky­vissä^
ei 'ollut elävää-: sidua. ; Kyllä
sentään, kguKana kadun 'näkoran
nässä'virui kaatuneen hevosen raa­toi-
Pari , varijStai :riöteili • j^ij'yllä,
joku 'nainen- ryömi kadun veden-täyttäminep
granatinreikien lomitse
ja leikkasi palan raadosta. Ei kaup­paa,
ei minkäänlaista toimintaa,
tyhjiä umpeenaulattuja myymälöi­tä,
kuolleita koneita — raunioita,
ja kaikki kiedottuna hehkuvaan
höyryyn, alku-usvaan, joka liikkui
kuin jumalan henki vetten päällä.
Mutta jo\nyt kyntää talonpoika
maataan, alkuperäisesti kuin en­nen
syntiinlankeemusta, mutta kyn­tää
yhtäkaikki ja kylvää. Suurkau­pungit
ovat saaneet elämää — me­luisaa
ääneltään, missä on omituis­ta
iskhvoimaa. Pietarissa kivetään
katu päivässä, taloja korjataan, ra­kennetaan.
Kaduilla päästään töin
tuskin ohi ihmisten, hevoskuormain,
autojen. Melkein kaikki myymälät
ovat jälleen auki. Tavaraa kaikkea
mahdollista laatua on nälitävillä.
Omituista kyllä on joka kolmas tai
ndjäs myymälä kirj'akauppa. Help-poloissa,
joita ilmestyy pitkin puis­tojen
varsia, tehdään kauppaa kou­luvälineillä
ja kirjoitustarpeilla. Yli
päänsä esittää Icirja huomattavaa
osaa uudella Venäjällä. Vain yksi
airioa kustantamo, valtion kustan-nuslaitos
Pietarissa, on -sitten val­lankumouksen
julkaissut 7,000 kir­jateosta
^yhteensä 16 miljoonan kap­paleen
painoksina, ^ämä' oh yksi
sen muurahfe-ahkflfran uudelleen­rakentamisen'ilmiöitä,
jota paraikaa
suoritetaan, tarve Isaa-^ttaa lain­alaisuus,
vallita, tuottaa! Venäjän
kansa, joka eilen oli kirjaataitama-tonta,
on nyt muuttunut opiskeli-jakänsaksi.
Se, rientää eteenpäin
rientomarssissa.
Niin, näin ripeästi on aika tus-
,kin koskaan ennen lääkinnyt is­kettyjä
haavoja, näin ripeästi elpyy
vain nuoruus.
Onko sitten ihmeellistä, että lap­setkin
näyttävät iloisilta ja kai-kellaisista
puutteista huolimatta
näyttävät hyvin maassa, missä työs­sä
on vain nuoret voimat? Täällä,
täällä missä on afmotta jauhettu
nuuskaksi kuolleen yhteiskuntajär­jestyksen
luuranko, ovat uuden ra­kenteen
linjat valmiina syntyäkseen
sisältäpäin. Kesytyksestä nähdään
täällä tuskin mitään jälkiä, mutta
sitä ^useampia jälkiä järjestyksestä,
omalaatuisesta joustavasta lainalai­suudesta,
joka ilmeisestikään ei pai­na,
koska se on lähtenyt juuri niis
tä, jpita se koskee.- Vierailemani
lastenkodit ja koulut, ovat pieniä
itsenäisiä yhdyskuntia, ei opetta­jain
ja hoitajain vj&n lasten itsen­sä
johtamia — heidän tarpeidensa
kehyksissä. Lapset valitsevat kes
kuudestaan hallinnon ja puheenj oh-tafan
— kouluneuvoston — joka
esittää' valitukset ja tekee ehdotuk­sia,
valitsee järjestysmiehet ja apu­laiset
" keittiöön ja joka on muka­na
säätämässä rangaistukset. Olin­pa
tässä taannoin läsnä erään kou­lun
oppilaiden tavanmukaisessa
viikkokouksessa Käsiteltiin juur:
kohtaa erään oppilaan rankaisemi
sesta, oppilaan, joka oli rikkonut
koulun hyväksyttyjä sääntöjä vas­taan,
eikä' voitu päästä yksimielirL
syyteen rangaistuksen laadusta.
Muudan paikalla oleva opettaja
esitti, että annettaisiin syntipukin
työskennellä ylimääräinen viikko
keittiössä, mutta kouluneuvoston
puheenjohtaja, kolmentoista-vuoti-as
pioika, puWtui heti asiaan ja se­litti,
ettei ruhmiilli^sta työtä saisi
käyttää rangaistuskeinona. Se oli
jo riittävästi halveksittu entuudel-taan]
^
• 4—5 vuotiaistta lastenkodeista
kimnaasiin asti — kaikilla on itse­hallintonsa.
Ja sama asia koskei
ammatliyhdistyfesiä, poliittisia yh-
LÄHETYSKUSTANNUKSETt
UHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle 130; 50c lähetvks ss-in
40; 60c lähetyks. |40-$60; 75c lähet. ?60-$loo vf? 7
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. ~ Sähkfisani^
lähetyksille 13.50 lisämaksu. ^»aiikosaaoma.
. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill. 957 BrnaH
view Ave.
Pilettejä, Suomeen ja-Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Saurimuien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS, BOX 69.
Pilettiläke tehtävä J. V . KannastoD nimeasä.
SUDBURY. ONT.
distyksiä, verstaita, niin^, jopa en­tisiä
\^vuokrakasarme jakin. Nämä
omistaa, kuten tunnettua, nykyisin
«vuokralaiset», jotka ovat järjes­tyneet
kotineuvostoissa ja itse jär­jestävät
kaiken mikä koskee vastaa­vaa
kiinteistöä.
Venäläiset omistautuvat . työhön­sä,
organisoivat, rakentavat. Enin
osa brtr vielä räunioliia, ollaan vielä
kaukana pääriiäärästä. 'Mutta tahti
on ripeä, mieliala verraton, täällä
vallitsee työilo sellainen, että sen
pitäisi sytytttää uneliaimmankin.
Hma Venäjän yllä on huomen-ilmaa,
tämä selittää, miksi venäläi­set
ovat niin riehakkoja.
Plbjuttuja
.. . , . . , ' )^
Vapauden vihamiehet ovat taasi
viime kuukausina osottaneet jon-1
kinlaisia elonmerkkejä, uhkaamalla
Vapautta' boikotilla (ja sitähän
eräät veljet ovat jiarjoittaneet jo
vuosikausia vointinsa mukaan) ja
samalla jokainen Industrialistin Ca­nadan
kirje on täytetty Vapauden,
Worker3 puolueen ja sen Suom.
järjestön haukkumisella. Vapaus, ai-kamiehen
tavoin, ei ole lainannut
mitään huomiota noille rakkikoirain
nälvimisille, onhan vain kävellyt
omaa latuaan eteenpäin. Ja Cana­dan
suom. työläiset ovat teoillaan
vastanneet — ovat nimittäin viimei­sen
puolentoista kuukauden ajalla
hankkineet Vapaudelle kolmattasa­taa
liiätilaajaa. Vapauden liikkeen-loitajan
olisi ai|nettava vuosikerta
Vapautta palkkioksi Jokaiselle noil­le
propagandan* harjoittajille, .niin
suuressa määrin ovat he avustaneet
meidän asiamiesarmeijamme työtä.
Jatkakaa veljet propagandaanne!
Canadan suomalaiset työläiset näyt­tävät
hyvin ymmärtävän teidän tar­koituksenne!
Sotaherrat eivät' näytä olevan
enään varsin «populäärisiä» kansan
keskuudessa. Ensin kaatuivat Venä­jän
tsaari. Saksan kaiseri, Itävallan
ceisari 'ja monet muut kruunupäät,
sitten neljä suurta — Orlando, Cle-menceau,
Wilson ja Uoyd George,
näiden mukana monien muitten
maitten' sotahallitukset. Mutta eivät
siirtomaittenkaan sotahallitukset ole
säilyneet. Ensin Borden ja Meigheu
menettivät: pääministerin paikan Ga-nadäs'sä.
'ijyttemmin Uudessa Seelan
nissä ^ ja Austraaliassa . toimitetuissa
vaa^i^issa on'' työväenpuolue saavut­tanet;
hämmästyttäviä voittoja, .edel-länrainitussa
työväen parlamentti­ryhmä
ollen suurin kaikista.
H Samalla kun mailma näyttänee
siis monessa suhteessa meistä epä­toivoiselta
ja vallankumouksellisen
työväenliikkeen eteenpäinmeno hi­taalta,
voidaan kaikesta huolimatta
panna merkille^ laajojen työläismas-sojen
merkitsevä herääminen, —
Mailma on meidän!
Porvarillinen mailma on aina koh­distanut
aÄkaran kiukkunsa ja par-jaustaitonsa
rehellisten, pelkäämä^
tornien Ja asialleen ja luokalleen u^.
kolhsten työväenjohtajain parjaami-seen
ja mustaamiseen. Mutta on
mitä toki sellaisiakin työväenjoh-tajia,.
joita kapitalistimailma vni
suosittaa työläisille.
Herra: 41bert.Thomas; ranökalai.
.nen sosialistipetturi, on yksi ,el-lamen.
,Hän ön Kantin Liiton tvö-toimiston
johtajana 10,000 dollarin
vuosipalkalla. Hän on nyt tullut Ca-naöaan.
Paljon sisältävät maan por-varilehdet
hänestä toimituikirjoi-tuksia.
Hänellä on loistava .men­neisyys
» (carer) takanaan. Auttoi
mailmanteurastusta, toimien mes­tarillisella
tavalla Ranskan sotatar-veministerinä
eikä ole bolsheviki.
Hänestä kirjoitetaan elämäkerralli­sia
katsauksia,..-partakarvoja myö­ten.
«Rakentava valtiomies ja opti­misti
». Uskoo siis kapitalistisen jär­jestelmän
rakennustyöhön ja luot­taa
sen tulevaisuuteen.
Ei «häntää ole liioin "hallituksen
urkkijat seuranneet. : Avoinna on
tälle herralle kaikki paikat. Puh'i-nut
ja neuvotellut ministerien kanssa
ensimäiseksi. .Sitten. puhunut useissa
«Canadian Clubeissa». Työläiset vain
häntä " oudoksuvat. , Esimerkiksi
Montrealissa paniyait pilalle kysy­myksillään,
herrain' ibistavan koko­uksen,
missä herra Thomas oli pu­humassa.
Tätä seikkaa oli Thomas
itsekin Torontossa valitellut, että
kun työläiset eivät näytä ymmärtä­vän
häntä, eikä hänen asiaansa —
Kansain Liittoa.
• • • ^
Mutta on toki kotimaassakin her­roille
kelpaavia työväenjohtajia.
Puhumattakaan nyt Tom Moorest:i,
joka on hyvitetty hallituksen rau-tatiehallinhon
jäsenyydellä ja lukui­silla
muilla lihavapalkkaisilla viroil­la.
On eräs John W. Bruce niminen
torontolainen. Huolimatta siitä, et­tä
oli «sosialisti» nimitettiin hänet
jo 1919 teoUisuussuhteita tutkivaai
komiteaan. iSittemmin ollut monissa
«soVintokomiteoissa». Viimeksi oli
hallituk. nimittämänä Tom Mooren
luutnanttina (teknillisenä neuvon­antajana)
Kansain Liiton työtoimi:;-
ton konferenssissa Genevessä. Nyt
Europasta palattuaan on antanut
haastatteluja porvarilehdille, joissa
sanoo kommunismin olevan kuolleen
«Kehitys» sanoo hän, «on hiljaista».
On kuulemma nähnyt Englannissi
miljooneja työttöminä, mutta ei
ymmärrä vetää siitä muuta johto­päätöstä,
kuin että meidän canada-laisten
tulee olla ylpeitä, ettei meil­lä
ole niin paljon työttömiä. Tääl­lä
on kuulemma työläistenkin _ «va­paus
ja itsenäisyys» suuremmoinen.
Oli kovin mielissään päästyään ta­kaisin
Canadaan. Vallankumousta
(revolutsionia) on paljon parempi
ajatella ilman, «ärrää», koska
nen ajattelutapa miellyttää tierro-jakin.
• ^
Näin i:efere,erataan porvarilehdis-sä
mfehestä,' 'joka sanoo vielä pe­rustavansa
. ajattelunsa Marxin op­peihin
ja sanoo luottavansa uuteen
yhteiskuntajärjestelmään.
Työaika taistelu Sak­sassa
Komrauniatipuolueen keikukten an-tama^
julittut.
Saksan kommunistipuolueen kes­kuksen
ammatillinen osasto on an­tanut
julistuksen, jossa lausutaan
seuraavaan tapaan:
Stinneskapitaali on pakottanut
Wirthin hallituksen eroamaan sekä
avoimesti julistanut ohjelmansa: 8-
tunnin työpäivän poistaminen,'10-
tuntisen työpäivän . käytSntoönotta­minen,
lukuisan työläis-, »palkan­nauttija-
ja virkailijajo^kon eroit-taminen
työstä, «pakkotalouden» lo­pettaminen,
sts, esteettömän vilja-ja'
asuntokiskonnan harjoittaminen.
Ei siis mikään ihme jos porvanlli-set
lehdet ja niiden mukana koko
porvaristo' on vahingonilossaan.
Mutta työväestö ei saa sivuuttaa
tätä • tosiasiaa välinpitämättömänä.
Sen sietää muistaa porvarillisen leii-deh,
«Vossischen Zeitungin»; lau­sunto:
«Ammattiyhdistysten tahtoa
vastaan ei mikään hallitus voi
syä päivääkään pystyssä». Ja "t--
teossa, jos työväestö yhdistynein
tahdoin puolustaisi 8-tunnin työai­kaa,
ei porvaristo suinkaan rofi-kenisi
vaatia sen poistamista. 51"^-
ta osa sosialidemokiraattisista am­mattiyhdistysjohtajista,
on mennyt