Vapaus, November 7, 1930

              R Sivu 2 Perjantaina, marrask. 7 p:nä — Fri., Nov. 7
1
TJTA A T T Q Ciiadiin iaomaUisen tjövieitön «inoa » i c e n i i B J U t u J » , Umeityr Sud-
JV X X Xx jLJ^ O bury««, Ont., kailtioa, paitri »annuaui. j» «niärättjmä juhUpäirlia.
, ' ' . VAPAUS (Liberty)
*t the Poit Office Dtpartment, OtMtrt, u «econd eU«» mstter.
C«Ma}'. adröliiiog ratea, 75c per col. incb. Minimuia ehjrge iar liagle ituertion, 75c. The
Vaptmt U Ae beu «ilveniaine mcdiam among the FinnUb people ia C«a»d».
•_TcÄBhB«, koouori. iurjiluupp* j« paino omasi» Uloaa Zlm Streetillä.
PMtioMte: Vapau». Boi 69, SadburT, Ont.
ftdjyjmet: Konttori 1038. — Toimitus S35W. — Kirjakauppa 2387W.
Pteme: Office (job work, «dvertUemcots, ele.) 1038 — Editor 536W. — Bookitore 2387W.
ILlfOTL'SHf.\.VAT VAPAUDESSA:
KiijeralbtoilaotukMt $1.00 kerta. S2.00 katäi kertaa. — Avioliittooa menneille onneotoiTotukaet
iCt Jialäutuiinu. — NimenmaulIoilmoiukfPt 50c ITU, $1.00 3 kertaa. — Syntymäilmotokaet $1.00
loata, $2JX) 3 kertaa. — .Ountocroilmotultct $2.00 kerta, $3.00 kakai kertaa. — Kiitotilmotukaet
$1X3 kcrU. — KaolemanUcioIuksct 52.00 Itrta, SOc liMroakun kiiioalantcelu u i m a i t t o T i i i » j l t ä . —
Ettctaan tiedot ja o»oleilcioiuk«t 5Cc kcru. «I.öO kolme kertaa. — Tilapiitilmottajien ja ilmotiu
atesttttisHen OD^ nadittaesu. HhrtettävH ilmotutbinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
1 SVlSO, 6 k i . S2J;o, 3 kk. S.173 ja 1 kk. tlJXI. — yhdjrrraltoihin j» Suomeen »eki mun.
«He «!k'iMilb--. I »k. S3.00. 6 kk. $3.50 ja 1 kk. $1.00.
iaanaöitvijj J . ft'. .AhJ^^vJst.
Blanager: J. .tblqv.-»!.
Office, Bookttore and Printthop: Vapauii Building, Eim Street.
Aiy roail lo he addrea»cd: Vapaua, P.O. Box 69, Sodbnrf, Ont.
Joa ette milloin tahansa saa raslansta cnsinuiKcn kirjeeseenne, kirjotuIuA nndelleen liikkeen-lioitajan
pcrsoonallinella nimellä: J. V,'. .Ahlqviot. liikkcfnhoitaja.
räiscen kollektiiviseen maanvilje-; värien. Mobilisoikaa rivinne Le-lykseen
ja maatalouden keliittä-• iiinin aalleiden puolesta: marssi-oiiseeii.
Neuvostoliiton kollcklii- kaa Komniu]:islisen Nuorisokan-viset
farmit osottavat teille sen r.:iiiiväliH?n lipun alaisena kohti
todellisen tien, millä voidaan va-i komrnunisinin voittoa,
pautua köyliyyde.<^tä ja sorro.-ta. j Kaikkien maitten työmiehet ja
Lokakuun vallaiikuiiious vapaul-; !yölai~nai.-?cl! Denionslreeratkaa
ti naistyöläiset ja lalonpoikai.- .'narraskiiuri 7 p:nä kuin " yhtenä
naiset. Kaikkien maitten työläte- .-nif-lienä imperialistisia sotia vas-j
kevät naiset! Yhdistykää vallan laaii, Xfiuo.-toliiton turvaamiseksi,
kumouksen lipun vmpärille, so.-ia ja prolclariaalin diktatuurin puo-ismin
lipun ympärille! j Ie.~ki.
-Nuoret työläiset ja talonpojatI ! Lokakuun vallankumouksen kol-fmperialismi
vaimentuu uuteen i nia?toi.-ta vuosipäivä on taistelun
veriseen teurastukseen, lakoaksecn | päivä maailman vallankumouksen
*iten kahleet tulevia sukupolvia 1 voiton ])uole;la.
kouksessa vallitsi ja jonka hen
gen mukaisia nnöskin päätökset
koja sit^n oli väliaikaisena toimi­van
tämän ammattijärjestön: edel
tulivat. Mainittu kohta puheesta täjän, Suomen työläisliiton. sään-kokonaisuudessaan
kuuluu seu­raavasti
:
Antakaamme isku iskusta
nöt vahvistettavana halliuksessa
I ja vahvistettiin vain sillä ehdolla.
•'Kuten tunnettua, on ky.eel-|-"^ niistä poistetaan pykälä, jossa
li.siä henkilöitä (hoipertelijoita) i määrätään, ettei järjestöön pääse
mukana tässä SAK:n peru.sta-; ^y^jeiu^ku^tiin v.m. lahtarijärjcs-vassa
tyossa ja £e on myoskm ai-; , , : , .... rr-,t •
heuttariut useita sekä suullisia : kuuluvat henkilöt, lallais-että
kirjallisia muistutuk.sia jo • . t jä-^nyvttä rajoittavaa pvkälää
pa järjestöjenkin taholta AJV:n kääntöihin lahtariaineksiin nähden
::>i otettu myöskään nyt perustetun
järjestön sääntöihin.
Suomen työväellä ei ole nyt
minkäänlaisia julkisia laistelujär-
LSk^Aimh vällankttmouksen kolmannentoista
vuosipäivän tunnukset
Tänään on Lokakuun vallanku­mouksen
kolmastoista vuosipäivä.
Sen johdosta on Kommunistisen
Kansainvälisen Toimeenpanevan
Komitean Agitatio- ja Propaganda-koriiifea
julkaissut kaikkien maitten
taistelevilie työläisille toteutetta­vaksi
seuraavat tunnukset:
'^'äiltmassJa vallitseva talouspula
on kapitalismin lähentyvän tuhou-lufflisien
sanansaattaja. S-vuotis-
^Äiifiiiiielinan lipun alaisena val­taa'
voitokas sosialismi aseman öi­sensä
jälkeen. Kauan eläköön 5-
väotissiiunnitelma!
.fbtäinen 5-vuotissuunniteIman
tdteiiltariiisessa saavutettu menes-on
ankara isku maailman por­varistolle.
Kauan eläköön 5-vuo
tissiiiuinitelmah kolmas vuosi! To-teiiteltakoon
5-vuotissuunnitelma
nelj.ä9sä vuodessa!
Nöiivostöliiton vihollisten yhteis­tä
rintariiaa vastaan tulemme me
mitodostamaan työläisten yhteiser?
taistelurintaman Sosialistisen Isän-rfaM'
turvaamiseksi.
Puolustakaa Neuvostoliiton so
nafetista rakennustyötä, taistele
lUfflla proletariaatin diktatuurii
py^tyttäiiliseKsi omassa inaassah
3odan avulla pyrkii pääo
pdtiftQniaan sitä uhkaavasta katas­trofista.
Maailman työläiset voi
vat' j^^MtajgL Jtse^^
lÄpeifrälisKsen sodan •kansälaisso-dalcsi
ja voitokkaan proletaarisen
väMSnkumbuksen kauttai
• 6|bttakaä- valheellisiksi pörva-vaion
Ja sösiälifascistien parjauk
. set', jotka he kohdistavat Neuvos
fotiittoa vastaan. Levittäkää tie
föH 5*vuoliissuiihriitelman stiur-en
Xttoisesta menestyksestä kauttr
jnnulniän, ja olkoon täjna tieto
tai:^duk(itsuna maailman' vallanku
mdiil^seh p^^^
• Vääiiiiötekäamine energisesti bi-keisto-
opportunismia, joka ehkäisee
sosialistista hyökkäystä ja elvyt­tää
kansainvälisen porvariston toi­veita
kapitalismin palauttainisesta
Neuvostoliittoon.
'Kauan eläköön Neuvostoliiton
Kotnmönistisen Puolueen leninisti­nen
linja! Käuah elakööii leninis-mi!;
_ -
Kiiiöienia .sosialistisen rakennus
työn vaslavallankumouksellisilh
tuhoojille. Kauan eläköön prole­tariaatin
diktatuuri, se rautainen
nyrkki, joka turvaa sosialistista
rakennustyötä tiAolaisilta ja vastar
vdllififitlmouksellisilfa.
Tyoläisriiiehet ja -naiset, osotlä-feaa
innostustanne ja ryhtykää
kilpailemaan Neuvostoliiton ur
faodlKsteh iskubrigadien kanssa.
Mubäöstakaa isTciibrigadeja oman
maanne vallahkumouksellisells
luokkarintamalla.
Porvarillinen hallitus aikaan sav
liälanliätää, työtlöniyytlä. ja sbdar
kauhuja. Neuvostohallitus tule<
hankkimaan työläisille vapauden,
fauhah ja runsaan toimeentulon
'Kapitalismi rosvoaa työläisiä,
tuliöäa talonpojat, lisää sortoa
maaseudulla ja tehtaissa.. Neu
vostohallitus on raatajain hallitus.
Se rakentaa uutta yhteiskuntaa i l ­man
orjia ja ilman herroja. Kauan
eläköön neuvostovalta kautta maa-itiiiaii!
, Alas sosialifasfislinen loinen
fcaiisäinvälincii, joka lietsoo hyök
käyssötTa ensimäislu työläisten
yattiotä vastaan ja laskee pohjaa
jrascistiHiktaiuurille. Kauan elä-kooh
'Rbmmunistineu Kansainvä­linen,
kansainvälisen proletaari­sen
Vallankuinouksen pääesiktm-
. Kaflfkien maitten työläiset! Lä-falgftakää
Lokäkuuii vallaakumottk-ieh
tbiriiaritenatoista vuosipäivä­nä
bolshevistiset tervehdyksenne
Saksan työväenluokalle ja Saksan
Kommunistiselle Puolueelle, joka
viime vaalien aikana piti korkeal
la taistelulippuaan taistellessaar
, fascismia ja sosialifascismia vas­taan.
Kauan eläköön Neuvos-tosaksa!
Alas Versaillesin ryövärien so
pimus! Saksan työläiset! Mur­takaa
Youngin suunnitelman kah­leet
vallankumouksellisen taiste­lun
avulla! Ranskan, Englannin
ja Yhdysvaltain työläiset! Tais
telkaa olka olassa Saksan prole-tariatin
Icanssa Youngin suunni­telmaa
vastaan.
Armoton taistelu finanssipääo-liian
fascistisia palkkarenkejä
raatajajoukkojen riiston ja orjuu­tuksen
välikappaleita vastaan!
Raatajat! Ryhtykää joiikkoins
taistelemaan fascismia vastaan.
Taistelkaa fascistisakkien terro
ria vastaan muodostamalla fascis-iivastaisia
järjestöjä. Järjestä­kää
proletariaatin suojelusjouk
koja.
Vastauksena valkoisen terrorin
raakuuksiin, kohottakaa entistä
korkeammaliie vällankumouksör
lippu fascistisessa Jugoslaviassa,
Urikajrissa, Suomessa ja Rumanias.
sa.
Lähsi-Ukräinän ja läntisen Val­kovenäjän
talonpoikain urhoolli
neri taistelu uhkaa Eaiirskata Pil-
;3u.dskia. f aseistit:., ^auan eläjkoör
länsi-tfkrainan ja läntisen Valko
venäjän kansallinen vapaus!
Kauan eläköön Neuvoslopuola!
Organisoikaa laaja proletaarinen
vastahyökkäys kapitalismin hyök
kaystä vastaan. Kauan eläkoör
Saksan metallityöläisten lakko
taistelu!
Sosialistisen rakennustyön me
neslyriiinen • on poistanut työttö
myyden Neuvpstbliitötiai. Kaikkier
maiden työläiset ja työttömät!
Yhdistäkää voimanne ja valmen­tautukaa
maailman vallanku
mouksen voittoa varten.
Murskatkaa fäscisfidiklatuurili
vastavallanlcumoukselliset suun
nitelmat polititisilla joukkola-koilla.
I^tiiuttak^ä punaiset ammattilii
tot ja ammattiliittojen vallanku
mouKsölliset oppositiot joukkotäis
teluitten pääesikunniksi taisteluis
sä lyön tahi kunnollisen elintä
soh saäniiseksi. Kauan eläköör
Profirilern!
Työläismiiehet ja -naiset! Muun­takaa
tehtaat kommunismin Iin
ndkkeiksi; temmatkaa ne pois fas
cistieh ja sösiälifascistien vaiku
tusvallan alaisuud'estä,i älkääkä
salliko fascistijoukkojen lunkeu
tiia työpaikkoihin ja tehtaihiri.
Lujittakaa Kommunistisen Puo­lueen
rivejä, ainoan puolueen, jo
\a johtaa joukkojen jokapäiväisii
taisteluita elämän välllämättö
my yksien hankkimiseksi ja jokc
on ainoa proletaarisen vallanku­mouksen
johtaja.
Kapitalististen maitten työläiset!
Rakentakaa jokaisessa työjiaikassa
luja yhteys Neuvostöliitosisä ole­vain
Iirokkaveljienne kanssa. Aut­takaa
aktiivisesti sosialistista ra­kennustyötä
teknillisillä tiedoil­lanne
ja työvoimallanne.
Menestykööt sorrettujen siirto-maakansojen
vallankunioäksellisel
taistelut. Eläköön Kiinan neu­vostot!
Neekerityöläisel, Intian työläiset,
ottakaa paikkanne työläisien ja ta»
lonpoikain vallankumouksellisessa
taistelussa* lujittakaa yhteyksiän-ne
kaikkien maitten täistelevier
proletaarien kanssa. Vain siten
saatatte te saavuttaa itsellenne yh­teiskunnallisen
ja kansallisen va­pauden.
Työtätekevät talonpojat! Loka-
Viime keskiviikkona olivat Sud-r puoluslaniabsa, — kenenkä etuja?
burvn työläiset tilaisuudessa ha-j Näy iti siltä että Iticon ja Sudbu*
vainnollisesti toteamaan kaupun- j ryii porvariston edut olivat yhdet
gin poliisin raakamaisuuden. Kau­punginvaltuusto
antoi vastauksen­sa
työttömille työläisille, poliisin-kapulan
vinha.sti heiluessa työläis
Ien kalloihin; leivän asemasta
puhkottiin työläisien päitä.
"Vapaan" *'demokrattisen" Ca­nadan
ja "kukoistavan" .Sudbu
ryn poliisi on ottanut käyläntöön
mpstan tsaari-Venäjän rääkkäys-metoqdit.
Petomaisesti hyökkää
,e rauhallisen kulkueen kimppuun
joka järjestyneenä joukkona, jär
jestetyissä riveissä marssii vie­mään
esityksiään kaupunginval­tuustolle
,jonka majuri olr ilmoit­tanut
pitävän kokouksensa kello 3
aikaan, juuri siihen aikaan työläi­set
aikoivat saapua esittämään
vaatimuksensa — työtä tai leipää.
T.säarin poliisi vastasi työläisten
pyyntöihin nagaikoillaan; Sudbu-ryn
poliisi kapuloillaan. Mikä
yhtäläisyys! Tilaiiteen tullen vas­tasivat
Venäjän työläiset vallan
kuniouksella. — Mitä tekevät Ca­nadan
työläiset?
Työttömät Sudburyssa kuten
niönissa muissakin paikoissa Cana-dassa
ovat osollaneet, että he ei­vät
tahdo hiljaa alistuen kuolla
nälkään, silloin kun maassa on
kylliksi leipää ruokkimaan jokai­nen
työttömän, silloin kun koural­linen
loiseläjiä on riistänyt satu­maisen
voiton työläistea työstä ja
hiestä, jättäen heidät rahattomiksi,
ieivättömiksi kylmän talven vii­moja
vastaanottamaan.
Heidän voimansa ei vielä tällä
kertaa ollut tarpeeksi suuri, ei
kylliksi laistelukykyinen ja siksi
suoriutuikin poliisi tällä kertaa
näennäisenä voittajana, vieden tyr­miinsä
kuusi työläistä. Mutta se
ei merlcitse sitä, että työttömäin
joukot olisivat hävinneet taistelus­sa.
Nälkä kurnii edelleen työ­läisten
suolissa; entistä ankaram­pana
ja uhkaavarripana viuhuu
kylmä viima, riepottaen työläisten Ylrtykää työväen vallankumouk-risaisia
vaatteita. Ja niin kauijn j sellisiin järjestöihin ja taistelkac
ja .<aniat.
Mi.-isä olivat ne suomalaiset ja
-adat niuiil työläiset, jotka Iiico on
viiinc jjäiviiiä ajanut nälkätaipa-leelic':'
Ki niitä montakaan fyöt-löniäin
kulkueessa näkynyt.
;MalKlolli?e.'^ti osa oli siinä jou-ivo.-^
sa, joka seisoi katuvierillä kai-
M'lU'.n lyiillöniäin kulkuetta, kuten
slrkusparaadia, ajatellen ilseksen-sii:
'"minä kiitän «'Ilen minä ole
kuten nuo «publikaanit". Missä-olivat
lui)lajuulaisel, nuo
"kiikiif^si Imaiset vallankumouksel-lisel".
Mdulollisosti santakuopas-saati.
"vanhan kuoren sisällä ra-kr^
nlamarsa uiilta yhteiskuntaa" —
lair-.^iiinalla, kulen vappunakin. E i
Kui meidän joukkojärjestöjemme-kään
jäsenet kaikki lyÖssä olleet.
Multa ei montakaan työttömäin
kulk.iecssa näkynyt. Eikö lyöftöj
mäin edut olekaan yhdenmukaiset
työväenluokan cliijen kanssa! Ja
eikö iiiilu niin ollen ole puolustet­tava
kaikella sillä joukkovoimalla»
joka käyleliävissä on!
Viimeisten viikkojen aikana bn
Sudburyn ja ympäristön työläisille
selvästi osoleltii, että alistumisella
ei mitään saavuteta. Tämä on oso-tettu
niin selvästi ja kouraantun-tuvasti,
että sen jo pitäisi jokaisen
huomata. Incon työpäivän piden
nyksecn työläiset vastasivat ei
taistelulla, kuten oli kommunisti
puolueen ja kaivostyöläistien union
kehoitus —• vaan alistumalla, jär.-
jeslyniätlömiä kun olivat. Seuraa­va,
joukkoerottamiset, vastaavatko
työläiset tähänkin vaan alistumal­la,
se tahtoo sanoa, odottamalla
nälkäkuolemaa!
Työläiset! Te .jotka vaaroja
pelkäämättä olette antaneet hen­kenne
alttiiksi luodakseniie rik.
kauksia niille, jotka nyt ovat lä ;
hettäneet teidät nälkätaipaleelle
Täyttäkää nyt se velvollisuutenne,
joka jokaiselle työläiselle kuuluu.
Työvaliokunnalle. Omasta puo
le.stanikin olen pakotettu avoi-nie.-^
ti ilmoittamaan, että minä­kään
en asian alkuvaiheessa ole-^
henkilökohtaisesti tahtonut- voi-!
da sulattaa tämän askeleen ot­tamista.
Nyt kun aikaa on ku­lunut
ja olen saanut tilaisuuder )
.seurata niiden henkilöiden työ.s-j
kentelyä ja edesottamisia, jotkr
ovat tätä toimintaa lähellä, olen j
.niio!ihyvällä valmis toteamaan
tltä kyseelliset henkilöt ovat re­hellisessä
mielessä työskennel­leet
yhteisen asiamme eteen­päin
viemiseksi. Ja kun näii
on, ei ole mielestäni viisasta,
eikä myöskään järjesteillä ole-
\an ammattiyhdistysliikkeemim;
edun mukaista, karkoittaa jou­kostamme
ainoata.kaan paran­nuksen
tehnyttä entistä kommu­nistia.
Kaikki, jotka rehellises­sä
mielessä liittyvät riveihimme
alistuvat noudattamaan järjestö-jemnie
sääntöjä- ja hyväksyvät
toimintaohjeikseen menettelyta­vat,
mit^iä järjestöjeninie ko­kouksissa
päätetään, sekä lopuk-
:i kieltäytyvät kaikesta järjes­töelämäämme
syvästi vahingroit-tavasta
maanpetolcsellisesta toi­minnasta
,olisi hyväksyttävä jär­jestömme
jäseniksi.
Päinvastaisten^-pyrkimysten il­mitultua
on myöskin ilman mita­lia
ja vaikutteiden tutkimista,
siihen itr.ensä syypäiksi tehnee'
armotta erotettava jäi-jestöjem-me,
. jäsenyydestä. Tätä, jo
SAK;h kääntöihin otettua mää­räystä
on kirjaimellisesti nouda­tettava,
olkoonpa sitten kysy
mys jolco yksityisistä järjestön
jäsenistä, jiisenryhmistä, perus­järjestöistä,
tai sitten kokonai-
.sista liitoistakin. Minkäänlais­ta
leväperäisyyttä ja sormie?
lävitse katsomista ei täs.sä suh­teessa
saa tu!la kysymvkseen-kään."
No. 263 — 19']
jestöjä. Siellä on saavuttu sii­hen
kapitalistisen järjestelmän
etappiin, jolloin työläisten täjtyy
taistella vallitsevaa 'järjestelmää
vastaan n.s. laittomien jä'rjestojeh
sä avulla. Suomen työläisillä täl­laisena
taistelevana tulilinjojen
järjestäjänä on Snuomen Kommu­nistipuolue,
joka tulee johtamaan
mana kaikki työtätekevät seuraa­vaan
etappiin, kapitaliltisen jär­jestelmän
kukistamiseen ja vallan
valtaamiseen työtätekevien käsiin.
Toivomme, että tämä Hetki ei tule
olemaan^ kaukänai. . .
Mm Ulfirran mai
ta
kun nämä seikat ovat olema.ssa.
ei mikään poliisinkapula kykene
työläisten taisteluhalua nujerta­maan.
Päinvastoin se vaan lisää
sitä, jouduttaa tilinteon päivää.
Tässä työttömäin ajojahdissa oli
Intokin edustettuna ei ainoastaan
lakeijainsa — kaupungin virka­kunnan
— mutta myöskin muuta­mien
suomalaisien niainarien kaut­ta,
jotka kapula kädessä olivat
niiden avulla itsellenne elämisen
oikeus. Liittykää vallankumouk
scllisiin unioihin, ja työttömien
työläisten järjestöihin liittymällä
Canadan Kommunistiseen puoluee­seen
ja taistelkaa sen johdon alai­sena.
Seuraten sen taistelukutsui-tiivistetyin
rivein, voimine antaa
parhaat iskut niin Sudburyn po-liisihurlille
kuin koko maailman
riistäjäjuokalle. — / / . E.
Fascisti-ammattijärjestö perustettu
Suomessa
Suomen lahtaiit ovat nyt pääs­seet
kauan toivomaansa tulokseen:
Suomen Ammattijärjestö on nyt
virallisesti liajotettu fascislien toi
'.ijärjestöä, jonka "taislelulippuun"
011 jo alusia alkaen piirrelty työ-läi.^^
ten pettäminen.
Kascisliscn ammattijärjestön p^
mesta ja virallisesli noskelaislcn nistava kokous pidettiin v.k. 19
loimesla perustettu faseisliiien am-j i>äivänä Helsingissä työläisilli'
matlijärjeslö, jolle kasteessa on an- I pakkotoimenpiteillä vallatussa
netin nimeksi "Suomen aniiiialillis- j railliiisyhdislys Koiton talossa,
ien järjestöjen keskusliitto".
Mainitun fascisti-aniinaltij ärj es­ton
perustava kokous pidettiin Hel­singissä
samoihin aikoihin kuin si­käläisessä
raastuvassa oli esillä
lakkaultaniisvaalimus Suomen Ain-mältij^
ärjestöä, työläisten vailankii-nionksellisJa
taistelujärjestöä vas-iaan.
Siis tavallaan, surullisella
tavallaan, historiallinen ajankohta
Suomen työtätekevälle . luokalle.
Samaan aikaan kun heidän laiste-lujärjestönsä,
joka vuosikymme­nien
ajan on kantanut korkealla i vaaran puheesta sen osan, jossf
! Talo oli "juhlallista" tilaisuulla
varten kori.slctlu fascisti-Suomen
ja eri maitten lipuilla. Ulko­maalaisia
kunniavieraita oli ko
kouksessa useita, kuten Amster­damin
keltaisen internationalcn
pääsihteeri Schevenels, sekä joukko
taantumuksellisia uniopomoji
Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja
Virosta.
Lähteinätlä laajemmin kuvaile
maan kokouksen menoa, lainaani
me ainoastaan kokouksen avaajan
ja •i)uheenjohtajan V'äinö V. Salo-työläisten
vallankumouksellisten
taistelujen lippua, teilattiin fascis-hän
puhuu uuden, perustetun fas
cisti-aninialtijärjestön suhteesta n.
kaan kokoontuivat järjestön toi­minnassa
ollessa sen ympärillä ul­voneet
sudet perustamaan- Suo-kuun
vallankumouksen voitto saat-jmen työväenluokan nenästävelämi-toi
Venäjän talonpojat laajape-1 seksi keltaista, fascistista, ammat-tisessa
"oikeudessa" — samaan ai- s- hoipertelijoihin. Mainitun lier
ran pitämästä pitkästä puheesta,
ioka oli tävnnä valkoisen lahtari
vallan ylistelyä, on juuri hoiper
telijoita koskeva kohta ytimekkään
kuvaa\a sille hengelle» joka ko
Yksistään ylläoleva lainaus ko­kouksen
pulieeiijohtajan alkajais­puheesta
osoittaa minkälainen jär­jestö
hengeltään tämä Suomen työ­läisiä
pettämään, tarkoitettu amma­tillinen
järjestö tulee olemaan. Sa­malla
puheesta myöskin käy ilmi
minkälaista ruokotonta osaa oval
pelanneet viimeaikoina ne nyt ha­joitetun
Suomen Ammattijärjestön
eräät toimitsijat, joita kutsutaan
hoipertelijoiksi. Näiden opportu­nistien
-taisteluhuutona viime tai
yen aikana oli "järkevän politii­kan"
seuraaminen Suonien amma­tillisessa
samoin kuin valtiollises­sakin
työväenliikkeessä ja nyt an)
taa herra Salovaara tunnustuksen
julkisesti, että näitten herrojen
"järkevä politiikka" onkin ollul
fraaseilla ratsastaen johtaa Suoi
men työväki fascislien aseveljinä
toimivien sosialidemokraattien
isänmaalliseen helmaan. Jo sil­loin,
kun näissä herroissa ilmeni
opportunismia; selitettiin kommu­nistien
"taholta, että heidän tiensl'
vasemmistolaisista fraaseista huoli­malta
johtaa lopuksi fascislien ja
noskelaisten leiriin ja varoitettiin
työläisiä lähtemästä heidän kelk­kaansa.
Opportunistien kulkeniji
tie on osoittautunut juuri sellai^
seksi kuin miksi sen konimunistil
sanoivat muodostuvan. Heidät or
nyt Suomen fascistisen ammatti­järjestön
perustavassa kokouksesst
oteltu luhlaajapoikina samaan
pöytään muiden iskariottien kans­sa.
Suomen opportunistien "kot;
kahlento" muodostui kovin lyhyek
si siipirikkoisen kananlcnnoksi.
Yhtä Ivhveksi tulee muodostu-maan
Suomen työväenluokkaart
nähden myöskin nyt perustetun
fascistisen ammattijärjestöni clä-mänlalu.
Sillä järjestöllä ei tule
olemaan todellista vastakaikua Suo­men
työläisten kcgkuiidessa. Mah­dollisesti
tulee se pysymään toimin­nassa
ja hengissä» mutta sen kan­nattajina
ei suinkaan tule olemaan
Suomen työväenluokan tietoisin
osa. Sen jäsenistön tulee muodos­tamaan
viime vuosien aikana työ­läisten
työtaistelujen rikkojin,
'cunnostautuneet huligaanit, rikkuri-värvääjä
Kosolan lempilapset jf
tiedottomin osa maaseudun ja
kaupunkien työtätekevistä.
Jokainen kommunisti tietää ai-keellisirapana
aakkosena, ettö"
luokkataistelua ei voida käydä i l ­man,
ettei sHnä kapitalistien ta­holta
tulla työläisiä leimaamaan
maanpetturien y.m. nimillä J£i kun.
'cerran edellämainitun fascisU-am-mattijärjestön
sääntöihin, kute;,
herra Salovaaran puheesta ilme­nee,,..
on otettu kohta, että jokaisen
järjestöön liittyvän on kieltäydyt­tävä
kaikesta ^ rhaanpeloksellisesla
toiminnasta, niin merkitsee se sitä,
että siihen . liittynyt ei saa olla
mielipiteiltään hiluistakaan val-länkuriiouksellinen.
Toiselta puo­len
on muistettava, että joitakin ai-
" I b v e s t i j a " k i r j o t t a a v.k. 14 p : n
. i u m e r o s s a a n :
T ä n ä ä n t ä y t t y y 10 v u o t t a T a r t on
: a u h a n s o p i m u k s e n a l l e k i r j o i t t a m i s e s -
.2. N e u v o s t o - V e n ä j ä n j a S u o m e n v ä ­l
i l l ä . O i k e a s t a a n suhteet molempien
. ' a i t i o i d en v ä l i l l ä alkoivift' 2 vuotta
a i k a i s e m m i n . Lokakuun, v a l l a n k u m o ­uksen
j ä l k e s n muodostunut S u o m en
t a s a v a l t a pyrki turhaan saavutta­maan
k a n s a i n v ä l i s e n tunnustuksen,
• / a i n Suomen r i i p p u m a t t o m u u d e n p i ­imäinen
j a ehdoton tunnustaminen
NTeuvostohallituksen taholta antoi
-luorelle t a s a v a l l a l l e mahdollisuuden
v i r a l l i s t u t t a a olemassaolonsa kan­s
a i n v ä l i s e s s ä lainsäädännöllisessä
.^uhtee.ssa j a t ä t e n huomattavasti o-d
i s t i Suomen valtion- l u j i t t u m i s t a .'
" ^ S F S R m K a n s a n k o m l s a r i a a U n t u n ­n
e t t u päätö.s j o u l u k u u n 31 p : l t ä ;c
1917 k u u l u i:
"Va.stauksena Suomen hallituks-ju
vctcomukssen Suomen tasavallan
v i i p p u m a t t a m u u d e n tunnustamisesta
'rSansankomisariaatti, täysin ykai-n
i e l i s y y d e s s ä kansojen i t s e m ä ä r ä ä ­misoikeuden
periaatteista p ä ä t t ä ä:
c ä ä n t y ä Tp. K K : n puoleen ehdotuk­s
e l l a : tunnustaa Suonien t a s a v a l l an
• / a l t i o l l i n e n riippumattomuus".
T u n t u i s i s i l t ä , e t t ä t ä m ä n Neuvos­t
o h a l l i t u k s e n Suomelle osoittaman
»•.usn sen e n s i m ä i s i n ä v a i k e i m p i n a o-lemcssaolon
vuosina olisi p i t ä n yt
muodostua takeeksi n o r m a a l i s t e n ja
y s t ä v ä l l i s t e n naapuruussuhteiden"
muodostumiselle molempien v a l t i o l -
d a n v ä l i l l ä , j o t k a samalla v i e l ä o l i ­vat
toinen toisiinsa sidotut useilla
vh te i s i l l ä t a l o u d e l l i s i l l a p y r k i m y k s i l ­lä
j a v i h a l l a t s a r i s m i a k o h t a a n , t s a -
r i s m i a , joka sorti samoin Suomen
•zuin N e u v o s t o l i i t o n muitakin kan­soja.
K u i t e n k i n , tosiasiassa t a p a h ­t
u i a i v a n t o i s i n . Suomen p i ö r v ä r i s t on
v i h a p r o l e t a r i a a t i n d i k t a t u u r i n m a a ­t
a k o h t a a n j a s e n p o r v a r i s t o n h y ö k -
; < ä i l e v i n i m ä n osan r y ö s t ö p y r k i m y k s et
j o h t i v a t siihen, e t t ä j o u l u k u u n 31
o : n soplmiiksen j ä l k e e n e i m o l e n i p i -
•jn v a l t i o i d e i i välilKi a i n o a l t a a n ' o n ­n
i s t u t t u samaan m i n k ä ä n l a i s i a v i ­r
a l l i s i a suhteita, v a a n v i e l ä p ä mel­k
e i n 2 vuoden a j a n Suomi o l i N e u -
t u o n epaohliistuneen Lenmgradln
v a l l o i t t a j a n , valkoisen armeijan t u ­k
i k o h t a n a .
I n t e r v e n t s i o n i n h ä v i ö j a v ä l k o k e n -
r a a l i e n t ä y d e l l i n e n murskaantumi­n
e n pakoittivat; S u o m e n k i n , h a l l i t u k ­sen
t a r k i s t a m a a n asenteensa, siUi-teessa
Neuvostovaltaan 4% pakosta^
k i n l ä h t e m ä ä n n o r m a a l i s t e n suhtei­den
solmiamiseen kanssanrnie. E r i r -
c ä i n horjuvasti m y ö h e m m i n kuin •
sen vuoksi osoittaneet erikoisia i nJ
k i m y s t ä solmia Suomen kohtani
P u o l a n militaristeihin. Mutta tami
ei t i e t y s t i k ä ä n merkitse, että S u J
a i i o l i s i k i e l t ä y t y n y t kaikesta osollij
muut I t ä m e r e n rnaat r y h t y i v ä t SUO'- t u m i s e s t ä neuvostovastaiseen blok
malaiset n e u v o t t e l i d h i h ^ SSSR:n saartamiseksi. Voiiji
V e n ä j ä n kanssa, j a l o k a k u u n 14 p. olla varmoja siitä, e t t ä luoitnävi.^
Canadan Suomalaisen järje..r|
^ ^ ' ' ^ ^ ^ ' ' ^ " j f John
lähtee koko Ontarion käsittävä
järjestämis- ja puhujamaS
pysähtyen seuraavilla paikkakuS
Ku-kUnd Lake marrask 9 j , . ^ ,
Rouyn „
Kirkland Lake „'
Timmins ......... ]] i2yxnl
tullaan j.atkam,,
sita mxikaa kun matka edistyy •
Osastoja ja tovereita niillä M;;-1
k a k u n n i l l a missä tov. AVirta tulJ
p y s ä h t y m ä ä n kehoJtetaan tekenääl
parhaansa matkan onnisturaisaU
j ä i - J B s t a m ä l l ä huoneustojen kävl-J
j a i l m o t t a m a l l a tiIaisuuksistaXi|
y l e e n s ä olemalla hänelle am?
o s a s t o j e n toiminnan järjesttlyi
C.S.J. lp. komilei
k :tta G. Sundgvi.-
v. 1920 l o p u l t a k i n alleklrjoitetahn
rauhah-s^pimus Suomen jia Neuvos­t
o - V e n ä j ä n v ä l i l l ä.
K u i t e n k a a n ei edes t a m a r a u h a n ­sopimuksen
. s o l m i ä m i h e n m u i i t t a h ut
Suomen v i h a m i e l i s i ä suhdetta Neu­v
o s t o l i i t t o o n i E i kulufiiut vuottakaan
sopimuksen a l l e k i r j o i t t a m i s e s t a , k un
suomalaiset joukot s u o r i t t i v a t r y ö s -
t ö h y ö k k ä y k s e n s ä Karjalaan, jota
h y ö k k ä y s t ä suomalaiset a k t i v i s t i t 0-
l i v a t k a u a n haaveilleet, j a Suomen
h a l l i t u s p y r k i v e t ä m ä ä n kysyiriyksen
K a r j a l a s t a k a n s a i n v ä l i s e l l e areenal-
13. K a r j a l a n t y ö t ä t e k e v i e n j ä P u n a i ­sen
Ai-meijän joukko-osastojen san­k
a r i l l i s t e n ponnisteDjjen avtxlla Suo­men
b a n d i i t i t saivat sellaisen ope­tuksen,
j o n k a j ä l k e e n h e i l t ä kato.si
h a l u toistaa t ä l l a i s e t seikkailut ja
N e u v o s t o h a l l i t u k s e n p ä ä t t ä v ä airän-ne
pakoitti Suomen k i e l t ä y t y m ä än
p y y t e i s t ä ä n " K a r j a l a n kysymyksen",
y m p ä r i l l ä , joka on k a n s ä i r i v ^ I s e s sä
oikeudellisessa suhteessa katsottu
perusteettomaksi.
T ä i h ä n j ä l k e e n välit Suomen ja
S S S R : n v ä l i l l ä saivat k y l m ä n p i d ä t -
t y n e i s y y d e n luonteen. Suomen v i h a ­m
i e l i n e n asennie o l i ; e s f ^ n ä välien
l u j i t t a m i s s l l e j i Isajentainis^rf^^^ m o :
l e m p i e n yaltipiden^, v ä l i l l ä j a n i i d en
sopimusten. soUnlamlselle, jotka o l i ­s
i v a t voineet lujittaa/ nioleinpien
m a i d e n k e s k i n ä i s i ä s u h t e i t a s e k ä c-d
l s t ä ä t a l o u d e l l i s t e n v ä l i e n elpymis­t
ä j ä k e h i t t y m i s t ä . T o t t a k y l l ä k i n,
e t t ä .solmitfihi useita t e k n i l l i s i ä ja
t o i s a r v o i s i a k y s y m y k s i ä s a ä r m ö s t e i e -
v i ä febpimhksiä, jbiäen sdlmiamineii
öli v ä l t t ä r f i ä t ö i i t ä nioleinpien m ä i -
v o s t o t a s a v a l l a n avonaisimpien vihoi-- den l ä h e i s e s t ä l i a ä p u f u u d e s t ä j d h -
l i s t c n ^ j o u k o s s a , i n t e r v e n t s i o n i s t i cn
l e i r i s s ä . T o t t a k y l l ä k i n , e t t ä Suomi
ei i n t e r v e n t s i o n i n aikana pelannut
i k t i l v i s t a osaa, se e l l ä h e t t ä n y t k a l k ­k
i a v o i m i a a n v a l k o k e n r a a l i e n avufei.
•Vlutta t ä m ä johtuu, k o k o n a a n s i i t ä,
t u e n . K a i k e s s a v l h a m i e l i s y y d e s s ä ä ii
Suomen politiikka Neuvostoliiton
s u h t e e n n ä i d e n k u l i i n e i t i e h l ö v u o ­den
a i k a n a o n e r ö i t t ä u t i i n u t m i i u t ä -
n i i l l ä o r i i a l ä ä t u i s i H a p i i r t e i l l ä , Joi­h
i n o n p y s ä h d y t t ä v ä läfiemxriln. Suo-
3ttä v a l k o k e n r a a l i t e i v ä t s i l l ä k ä ä n mi o n a i n a s u h t a ä n t u h u t h y v i n t>l-h
e t k e l l ä , j o l l o i n he o l i s i v a t e r i k o i s e n d ä t t y v ä k l k a i k k i i r i yrittel-s
i i n ihuddiöstkä h e u v ö s t b v ä ä t a M eh
I t ä m e r e n m a i d e n b i ö ^ j a ori a i na
t o r j i m u t fiaiäki'Varsovasta tulleet t ä ­m
ä n henkiset e h d ö t u k S e t i Suomi o i i
suuremmassa m ä ä r i n ktihi m i k ä än
muu I t ä m e r e n v a l t i o i s t a , tehnyt i t ­selleen
s e l v ä k s i P u o l a n neuvostovas­t
a i s t e n . s o t a ^ u i i n i t s l h i l e r i ^ seikäfäilu-l
u o n t e e n seliä I t s ^ h ä ä rieuvcistovas-k
i p s ä s t i kaivanneet Suomen a r m e i ­j
a n apua, halunneet luopua omista
5UurvaltiollisJ.?ta p y y t e i s t ä ä n elvät-r
ä suostuneet t u n n u s t a m a a n Suomen
r i i p p u m a t t o m u u t t a . T ä t e n s i i s v a l k o is
i e n auttaminen olisi suomalaisille
m e r k i n n y t k i e l t ä y t y m i s t ä omasta
v a l t i o l l i s u u d e s t a a n . Tästä .syystä
Suo.men esiintymiset Neuvostotasa­v
a l t a a vastaan r a j o i t t u i v a t p a i k a l - t a i s e n b l o k h i J ä r j e s t ä j i e n e p ä l u o t e t -
l i s l u o n t o i s i i n sotatoimiin, j o i d e n t ä r - tavuuden. T ä m ä n lisäksi^ j o v . 1921.
k c i t u k s e n a o l i n i i d e n r a j a - a l u e i d e n k a r j a l a n retken a i k a n a , " P ö n ä l s en
v a l t a a m i n e n , j o t k a olivat suomalais­i
e n a k t i v i s t i e n r y ö s t ö p y y t e i d e n koh­teena.
T ä m ä n lisäksi Suomi o l i s a ­m
a n a i k a i s e s t i . keni;^»li,, J u ^ e p i t s h l n,
A r m e i j a n voimasta vakuuttautuneet
Suomen poUtllkot muistivat, e t tä
H e l s i n k i i n o n l y h y e m p i matka L e ­n
i n g r a d i s t a k u i n Varsovasta, e i v ä t kä
•pien liittolaisten kan.-^sa, i i e u v t o i / ji
vastaisen blokin muodostuessa ia?|
j e m m a l l a pohjalla, Suomi ei tuil
olemaan viimeisten mukana eslirt f
i n i s l s s ä Neuvostoliittoa vastaan. Par)
haintiparia todisteena tästä on
tosiasia, e t t ä jo monien vuosien k j]
laessa Suomi on syst«maalti.;r4i
k a r t t a n u t ottamasta itselleen u'M
k ä ä n l ä i s i a velvollisuuksia ja lupmil
s i a olla h y ö k k ä ä m ä t t ä ja osailiivj
m ä t t ä S S S R : l l e vihamielisiin ryii
m i t t y i h l s i i n . R i i t t ä ä , kun viitt^iuHi.TJ
Suomen kanssa käytyjen ,hyi)kl:aj|
m ä t t ö m y y s i D p i m u k s e n solmiam!aie;|
vottelluihhi v. 1926, jotka Suoiiii
h a l l i t u s .keskeytti. Suomen hHllilu;;
sen kieltäytymiseen o.salIisl,uii!.i
M o s k o v a n sopimu.kseen v. 1*?A
loppujen lopuksi, ehdotukseen nl
nassiavusta valtiolle, joita uh!;t
v a a r a joutua hyökkäyksen al;iiw-:.s|
lubnriokseen. jonka Suomi ealf
K a n s a i n l i i t o J l e .
V i i i n e kuukausina mc olemnu' U
denneet suhteiden räikeästi liucid
n e v a n Suomen ja Netivr>5tc',iilon v |
I i l l ä . V a l t a a n noussut Suomen f:i';
,cl§mi on asettanut tehtäväkseen sd
dari- valmistelmi SSSR:ää vastaaj
• S u o m e n hallituksen asennetta kuv,i|
e r i t t ä i n kirkkaasti Suomen va.stiq
Neuvostohallituksen protestiin hi
c i s t i s t e n bandiittijoukkojen .suorij
t a m i a v ä k i v a l t a i s i a Suomen alain;)!;
t e n neuvostoalueelle kyyditsnmisj
vastaan.
Neuvostovastainen kamppailu y iu
messa, j o n k a johdossa ovat hallUu:^
s e l l e l ä h e i s e t elimet, on saanut m
nenkuulumattoman luonteen ja !H1
j u u d e n sekä herättänyt useita y.r
t e s t e j ä Liiton hallituksen tahtilti
Suomessa t e h d ä ä n nykyään voinq
t e t t u a t y ö t ä , jonka tarkoituksena,
s y ö v y t t ä ä väestössä vihamielisyy'-/!
Neuvostoliittoa kohtaan. On eriltäil
kuvaavaa,, e t t ä Suomen ulkoasiaa
m i h i s t e r l s t ö levittelee ent. pääminij
t e r i Ingmanin kiijoittamaa kirjr^a
" L a p u a n liikkeestä" jossa SSSR:;ij
n i m i t e t ä ä n "Suomen perinnäisvihoj
l i s e k s i " . T ä m ä n kirjasen on julkaif
sut Svmhufvudin halUtus, tuon m
riian Svinhufvudm, joka vastaanotj
V l a d i m i r Iljltshin kädestä lunnul
t u k s e n Suomen riippumattomuuäcj
t a . M u t t a samanaikaisesti venäläiif
v a l k o - k a a r t i l a l s e t, satoja. vt:o5|
Suomea sortaneiden jälkeläiset. vA
lapä. useissa tapauksissa Suomii
k a i i s a a h kohdistuneiden väkivaK2|
suuksien välittömät osanottajatk
kohtaavat Helsingissä mitä lanip
mUmmätt vastaanoton. Suomessa raj
J a l i l e e h keisarillisen kaartin en|
nR^JlIikko. myöhemmin
elimen
(Kominternin T P K : n X pleenn min . h y v ä k s y m ä t päätöslanselmai
h e u i ä k . 1929.)
>. A m m a t t i l i i t o t ja tchdaskom^teai
T y ö l ä i s j o u k k o j e n vasemmistuminen,
niiden a k t i i v i s u u d e n kasvu, luokka­r
i s t i r i i t o j e n kasvu j a k ä r j i s t y m i n en
j a kompuoluelden vaikutuksen kas­vu
t y ö l ä i s j o u k o i s s a ovat muodostu­neet
edellytyksiksi tehdaskomiteoi-den
vallottamiselle reformisteilta
( ja tehdaskomiteain perustamiseksi
.sinne m i s s ä n i i t ä ei ole) j a . n i l d sn
muuttumiselle l u o k k a y h t e i s t y ö n eli­m
i s t ä , j o i k s i ne k a p i t a l i s t i t j a sös.-
i m p s r i a l i s t i n e n a m m a t t i l i i k k e e n b y ­r
o k r a a t i t ovat tehneet, l u o k k ä t ä i s t e -
l u e l i m i k s i j a t ä t ä koskevien K o m m -
t-smin ; p e r u s p ä ä t ö s t e n toteuttami­selle.
. ' •:
1. TehdaSkomlteat saattavat o U a ja
o n n i i d e n o l t a v a k i n l u o k k a y h t e n ä i -
syyden l u o n n o l l i s i n a perusteina. N e
p ä i n v a s t o i n kiiln talstelukomiteat
e i v ä t ole t i l a p ä i s i ä , vaan v a k i t u i ­sesti
t o i m i v i a e l i m i ä . Ne e i v ä t kor­vaa,
eikä n i i t ä saata k o r v a t a a n i -
m a t t i l i i t o t ( m i l l om puinduu t u o t a n -
n p t t a i n j ä r j e s t y n e i t ä , a m i n a t t i l i l t t o -
j a ) . Telidaskomiteoiden v ä l t ä a r n i n en
( t ä i t e h d ä s e d u s t ä j i s t o n ) , ö n yksi
k o n i p u o l u e i d e n j a v ä u ä n k i i m p u l c s e l -
l i s t e n a m m a t t i l i i t t o j e n t ä r k e i m p iä
t e h t ä v i ä suiirlminLssä teölHsuuspil-r
e i s s ä ja t ä r k e i m m i l l ä tuotanripn •
a l o i l l a . Nykyisessä l u o k k a t a i s t e l un
t a v a t t o r h a n k ä r j i s t y m i s e n vaiheissa
merkitsee tehdaskomitebiden v a l t a a ­m
i n e n t o t e u t t ä r n a l l a taktiikkaa
" l u o k k a luokkaa • v a s t a a n " , v ä l i t t ö ­m
ä s t i tuotantolaitoksissa, jöiikkojen
m o b i l i s o i n i i s t a taloudellistan t a l ö t e -
l u j e n edelleen ^kehittämistä yarten.
T e h d a s k ö m i t e i o l d e n pji tultava vi­v
u k s i joukkoja . m ö b i l i i s o i t a ^ ^ ja
t a i s t e l t a e s s a a i n m a t t i U i t t Ö - ^ i i y r o K r^
te ja . v a s t a a n t y ö p a i k o i l l a . Meldärt
t a k t i i k k a m h i e t ä r k e i n ; piirre oh ^ka­j
o j e n j ö u k k b j e r i riipbilisölminen teh-d
a s k o m i t ö o i t a valittaessa. Näihin
u u d e l l e e n v a l i n t a t i l a i s u u k s i i n ^ " j o t ­ka
viime vuonna ovat tapahtuneet
r e f o r m i s t i s t e n ' a m n i a t t i l i i t t p j e n kbn-t
r o l l o i m . i n a ja j ä r j e s t ä m samoin
k u i n . t ä l s t e l u k o m i t e ä l n k i n v a l i n t a an
on v e d e t t ä v ä koko ( e h d a s t y ö y ä k l,
Diln^^rjestyheet K u i h j ä r j e s l y i h ä t t ö -
m ä t k i r i t y ö l ä i i e t Ja työläishalset..
T ä i t i U l n e n , j o h t o p ä ä t ö t tässä,, on
p ä ä t t ä v ä k i e l t ä y t y n a l n e n - . k a i k i s ta
v a a l i y h t y m i s t ä reformistien kanssa
ja i t s e n ä i s t e n v a a l i l i s t o j e n e s i t t ä m i ­nen
v a s t o i n k a i k k i a reformististen
a m m a t t i l i i t t o j e n s ä ä n t ö j ä . .Vaali­t
a i s t e l u j e n ajaksi on muodostettava
t U a p ä i s i ä JoukkojärJestÖjä, Jolta
muodostetaan t e h t a a n yleisissä ko-»
k ö u k s i s s a (vaalikoinitea). /
2; k ö i f i M u n i s t i i B n meriestyä Jehdas-k
b i h i i e a i k . vaareissa,, Sslksassa, oä>t-täyat
. t y ö v ä e n sutiVta tyytymäVtö-m
y y t t ä s l i l i e r i p p l i t i i k k ä a ö ; j b t k ä f ö -
f o t t i i i s t i ä e n . aihiil&tMiiittäkoitielÄÄ
k ä s i s s ä l i l o k k ä j r h f e ^ ö n , "tebli^tliiS-^
r a u h a n " , j a " t u o t a h i l ö l l l l e n derhb-ki-
a;.tiän". elimiksi muuttuneet m
daskomiteat ovat harjoittaneet, vai
lankumouksellisen ammattiluuog
p o s i t i o n vallattua tehdaskom j
k ä y mahdollLseksi, saannot, sivuutt^
r h ä l l a , muuttaa 'tchdaskomitea^ 01
g ä a h e i k s i , jotka ottavat teh.a J
seeh taistelun johtamisen pioie^j
f i a ä t i n taloudellisten etujen P"<«i
t ä j a johtavat työpaikoina pJi'J
t i s t ä taistelua 'taistelua sotaa v«
t a a n . taistelua lascismia vasw,|
t y ö p a i k o i l l a , järjestäen prffZ'
tm itsesuojelusjoukkoa jne>-
t ä m ä l l ä - . m o l e m m a t t;.istelun muo.^
p o l i i t t i s e n i a .taloudellisen n uodjl
tuvat vallankumoukscllb-et f «-^1
komiteat esimerkiksi mn-iHc ^"-^^f
komiteoille, joissa on komm-in--
v a i k u t u s t a ja ke.sknk.seK.^i
kansallisessa mittakaavassa y^^^-
t ä v ä t t e h d ä s k o m i t e a t . Tätä vaH
ovat vaUankumouk-sclliset tnM^]
i r i l t e ä t y h t e y d e s s ä k-skenaanru,
vottelukokouksten la
kautta" p l k i t t ä l n ja tuotannotUu..^
3. Saksan tehdaskomiteain ^
'opetukset puhuvat .^^'^
lankuraoukselhsella oppositiolla___l
o l l u t suuri menesty.s nimkum J
t a i s t e l u i s s a k i n , juuri
u u t t a taktUkfcaa on P'''.^"avt^-^1
teutettu. Siellä taas. >nis.'3/-^^J
n i s t i t j a vallankumouks-^nmen ^1
positio o n esiintynyi rcfo.^j. \
kansas- y h t e i s e l l ä listalla, s^tia
j o u k k o j e n välinpitämättomy]-^^^ •
s u u r i n , josta kiintoisin n j J -
k r i s t i l l i s t e n , j ä mrsch-dm c.eril
t e n anunattiUIttojen vaaleissa ^
Mä su-hteeUisesti suunn aani^M
Se todistaa joukkojen 3" * > « ^ " ^ ^3
p ä t l t e t t a kommunistien -a
mbiikselliscin opposition taf» J.
t ^ i a i ^ tapauksissa. Tassa,
k i i l i x o h l a i t a taistelukomiteam
l i i t y k s 6 s s ä . tehdaskomiteain
kumouksellistumista jarruttaa