Vapaus, May 11, 1948

              O H J E L M A :
Avausmarssi , . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . ...., .•
Puhe . . . . . . . . . . - , . - . . . . . - . . . . , . . . ^ . . . . . . . . . . . . . . . .Mr. M . Rcgimbal
Esityksiä . . . . . . . . . . , . . ; . . ; . : . ; . - . . ; . JugosJavlalaS.set nuoret
Mattolijkkeita Jymyn pikkutytöt
Soololaulua -. Mrs Makkonen
Vannevoimistelua . . . . . . . . . : . . , . . . . . , ; , . - , . . J y m y n tytöt
Nojapuuliikkeitä : . . . . . . . ; . . . . . . . . , . . . ; .Jymyn pojat
Tanssia . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ukrainalaiset tytöt
Naputustanssla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . K ; V/indsor
Pyramildeja . . . . . . . . . , ; . . — . - r — . - T T J 5 T O y n tytöt Ja pojat
Notkeusvoimistelua:..... .,, / / ; . A. VVindsor
Kansantanssia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . , , . . . , . . . .Jymyn tytöt
Yksinäytök-sinen englanninkielinen näytelmä, esittää Jymyn nuoret.
Tervetuloa suurella joukolla!
Farmarien Päiväpalsta
Kasvitarhanhoidossa on aina opittavaa
Kevätkesän
Sunnuntaina, toukokuun 23 p:nä^
alkaen kello 12 päivällä luonnon ihana.ssa
SEYMOUR PARKISSA
VANCOUVERISSA
Hyvä ravintola, ohjelmaa j a seurapclejä;.
Erikoisliikennettä välittää Linja-auto Ha.stings j a Gassiar
katujen kulmasta, alkaen k e l l o l l . 3 0 a.p. K y y t i m a k su
15c hengeltä ,
Kenttämaksu 25c.
K a i k k i tervetulleita!
Toimeenpanevat: '
C''S.I.n .Vancouverin o.sa.sto ja
; Sunmcn-Ituot.snlai.slen TyolaiKlcn Klubi.
^'1
m-koalttioyhlymaän
liittymisestä, Vih-
- Idoin on sovittu, ctta sopimas on voi-
Iinassa 10 vuotta/Neuvostoliiton E u -
roopan-valtioiden .kanssa tckemi.ssä
'. muissa sopimuksissa on voimassaolo-,
aika 20 vuotta tai sitä enemmän.
Ulkomailla lausuttujen epäilyjen
Johdosta lisättäköön, että mitään, sa-r
: laisia artikloja ei sopimukseen li:ty.
Yleisesti tunnettu on jo kauan sit­ten
esitetty toteamus, ctla pienille val­tioille
on paras välttää sotilaallisia ja
muita sentapaisia sopimuksia suurien
kanssa, koska pieni sUna aina on huo­nommalla
puolella, — jos kohta ei
puutu poikkeuksiakaan tasta säännösr
;tä. Sitä mikh on ollut menneisyydes­sä,^
on kyllä kunnioitettava. Mutta
uusissa historiallisissa oloissa itsepin­tainen
kiinnipitäminen vanhasta ja
-i .tavaksi: tullut, konveniionelUnen
ajattelu voivat nekin viedä huonoihin
, tuloksiin. Uusissa oloissa on; löydettä­vä
uusi menettely ongelmien halHtsc-'
mlseHsi. — Suomen historia kertoo
monilukuisista sodista Suomen ia Ve­näjän
välillä. Jokaisessa sodassa,
johon maamme on kuluneiden kah­den
Ja puolen vuosisadan aikana osal-listunut
Venäjää vastaan, on Suomi
tullut Ij-ödyksi ja sen on käynyt huo­nosti.
.Sotien aika loppui syksyllä 1944;
Suomen osallistuminen sotaan- NeTi-vostoliittoa
vastaan on ehdottomasti
pois'5Uljettu.
. '— J a toivokaamme, että maamme ja
alueemme säilyy tulevaisuudessa Neu-
.- .vostoliiton mahdollisten vihollisten
hyökkäykseltä. Kenties uusi sopimus
on omansa siihen vaikuttamaan:' Sil­vioin
sopimuksen sotilaalliset määräyk­set
jaavat käytäntöä vaille ja se ohsi
;5eka Suomen etta kalkkien muidenkin
kannalta paras-tulos. . :
Kaikkialla maailmassa on nykyään
lc\'ottomuutta ja jännitystä: Taman
Kirldand Lake
jufiiia varten
Joka vuosi opitaan kasvimaan asi­oista
jotakin uutta. Nekin, jotka ovat
toimineet talla alalla yhteen menoon
50 vuotta, saavat ama joka vuosi " J o ­tain
uutta onkeen-sa"
HERNEET
Ylcen-sa ollaan siina' käsityksessä,
että vain aikaisin keväällä kylvetty
herne voi menestyä. Mutta: monet
ovat havainneet, etta aikainen her-neenkylvo
on ajan haaskaamista. He
kylvävät n.s. Telephone hernettä, jo­ka
kumeaa ylöspäin. He asettavat
kana-aitaa riukuihin ja antavat her­neen
kiivetä sita myöten ylos. Siten
on saatu 9 en .satoa ke-sassa ja jotkut
palot ovat kasvaneet 5 tuumaakin pit­kiksi.
SEKOITTAKAA SIEMENET
SANNAN KANSSA
Vaikeata on kylvaa keltajuuren,
naurun tai muiden sellaisten kasvis­ten
pieniä siemeniä. Ohjeissa sano­taan:
neljäsosa tuuman paahan toi­sistaan.
Kukaan ei kykene kylvä­mään
keltajuuren siementä sellaisten
ohjeiden mukaisesti. Sekoittakaa 10
sentin pussillinen siemeniä yhteen
varttiin hieno santaa—sannan tietys­ti
täytyy olla kuivaa—kylväkää tämä
riveihin.
OSTAKAA SIPl/LIN TAIMIA
Monet • ovat kylla-^tyneet istutta­maan
sipulia siemenestä ja ovat ryh­tyneet,
ostamaan- sipulin taimia: Siten
saadaan sipulia omalta ka.svimaalta
ennen muita kasviksia.—- -
MAAPÄHKINÖITÄ
Aniharvat tietävät, etta maapähki­nöitä
(peanuts) voidaan kasvattaa
Yhdysvaltain kaikis-sa valtioissa. Os­takaa
raakoja maapähkinöitä ja^ istut­takaa
ne maahan samoin kuin pavufc
Ne kaivetaan ylos kuten perunat ja
annetaan kuivua, jonka jälkeen ne
viedaan sellaiseen varastoon, jonne ei­vät
paa.se rotat ja oravat.
ENTÄS KAALIT?
Jos joku voisi neuvoa keinon, jon­ka
avulla kesakaalit saadaan säily­mään
kellans.sa talven, olisi se terve-:
tullut neuvo. Suurin osa kasvatta-jLsta
antaa kaahen olla maalla, pak­kasiin
ja lumentuloon saakka, mutta
siltä huolimatta ne pian kellariin tuo­misen
jälkeen alkavat' pilaantua.
Brokkoli ja Brysselinkaali sensijaan
säilyvät paremmin. :
VIHREITÄ TOMAATTEJA
Tomaatit ovat todellisia probleeme­ja.-
Niiden tuoreina syöminen päät­tyy,
ensimmäisten pakkasten jälkeen.
Mutta eräät ovat kokeilleet vihreitä
tomaatteja, jotka paistetaan muniin
ja jauhoihin sekoitettuna. Sanovat
sen maistuvan eggplant kasvilta.
Eräät eivat ole oikein varmoja, onko
parempi sitoa tomaatit tolppiin vai
antaa niiden kasvaa maata myöden.
Maa.ssa; olleiden on havaittu kypsyvän
pikemmin, mutta sitä enemmän löy­tyy
mädäntyneitä tomaatteja. Mutta |
kanat tykkäävät puolimädistä £omaa-teista.
L I M A - P A V UT
Lima-papuja ei ole pakko kasvat­taa
seipäiden varassa. Pensas-lima-pavuista
on saatu yhtä suuri sato
kuin seipäiden, varassa kasvavista
lima-pavuista. . . .
Lypsylehmien
laiduntaminen
Laidunmaa kananpoikasille
\ s|4v« S'-^ f yleisen rauhattomuuden ja olojen jar-
|4^;C 4 ' f ffi'^^'' '—"—Jestymattomvjden vaikutus tuntuu
<-.äw^^ meidänkin maahamme. Erilaiset hu-;
hut milloin uhkaavista ;si§äisikälevot-
;-tomuuksista. ;vieiäpä joistakin ykaäp-
, pausyrityksis|UH, irri^ilioin ie
^, valtiollisten vaalien ;häl^^
liikkuvat ja herattäy
Ei ole tiedossa kbnkix^thsktoa
ta; jotka pspiti^isivataiitöm^^
jcstyksen «häiritecmisccir^^e^
>Eikä niillä • olisi; mfeillävbhhistui
mahdollisuuksia. Kansamme tietää,
;jetta laillisen jäijestykseh
nen on kaiken säännölli^eiveläi^^
, j„ välttämätön ehto. Meistä itsestämme
: A loppujen lopuksi-i riippuu tulevaisuu-i
; temme. ^ Oleii varma, että Suomen
kansa ; kykenee va Ivomaari .kallisjir-
*',voista parlamentaarista ja-^^ demo-,
V :kraattista :valtiojärjestystää;n. y
sa on jokainen Suomen; kaiii^
yhtäläisesti pikeut«tt^
, maan ja vaUttu eduskunta-siten e^^
taa Suoman kansan tahtoa ja puhua
sen nimessa.JA puolesta. Eduskuniian
kautta ja avulla saadaan aikaan tpi^.
menpiteet, jptka kulloinkin vastaavat
kansan tahtoa.
Pitämällä lujasti kiinni kansanval-
'taisista valtiollisista oloistamme, nou­dattamalla
laillista Järjestystä ja kor-
Kirkland Lake.—-. V . - , ja u:-scura
Jymyn kokous pidettiin tk. 3 p:nä.
Päätettiin pilaa talkoot Joka sunnun­tai
ke.-:talla; J.uok.surata sannoitetaan
j!v kentän ulkoreunat puhdistetaan.'
kentän keskus silitetään ja kylvetään
heinälle; Ravintola rakennetaan, sekä
liittojuhlaa va"rten urheilijoille puku­huoneet
kentän laitkaan. Valittiin' i l ­moitusten
kcraajftt llittojuhlävihkd^
.sun ja ravintolakomitean valinta jä­tettiin,
naisten kerholle; Kenttä- ja
rntakomitea valittiin Ja 'Karhuvaaran
Kusti lupautui ohjaamaan yhteisvoi-mistelun
liittojuhlaa varten. Sinikka
ohjaa pikkutyttöjen voimistelun. Mä-joltuskomitcan
valinta, jätettiin .tuon­nemmaksi.
Meillä on jokaisella .sydämen aslariä
saada liittojuhla hyvin onnistumaan
ja toivomuksemme on, etta vieras-paikkakuntahiKsetkin
' antavat meille
apunsa.
S J : n osa.ston kokous pidettiin tk.- 4
p:na. Haali luovutettiin tk. 28 p.na-nuorille
taiteilijoille Leo Niemelle ja
Nnlo Ba.stollG .konserttitllal.suutta var­ten.
Kuultiin rahastonhoitajan, huvi-tolmikunnan
ja lehtiasiamiehen selos­tukset,
jotka hyväksyttlin. : T p k : h kir-•
jclma kansalaisuuskysymyksestä otet­tiin
huomioon, . . . .• : .
,: Seuraava kokous päätettiin pitää
kesak. 1 p:na klo 8 illalla. Johtokun­ta,
kokoontuu tuntia aikaisemmin, .
, -Naisten kerhon kokous pidettiin, tk.
6 p:na ja kokouksessa keskusteltiin
erinäisistä asioista. Päätettiin pitää
haalin maalaustalkoot tk. 9 prnä. J y ­myn
taholSa tehty esitys ravintolako­mitean.
valinnasta otettiin huomioon.
Ensi torstaina taas tavataan kerhossa.
Toivotamme parhainta 'onnea mrs:
Hilja , Heinolle syntymäpäivänsä joh­dosta.,
Anni Manninen voi hyvin Icik^
kalikscn jälkeen; • Toivomme hänen
paaseyan pian kotlm sairaalasta. T o i -,
votamme m>oskin Piilus Saaielle
mrs.Oivaselle. Heino Salmelle. Arvo
Mäelle. 'mi-.s Hcndnksonille ja mrs.
Ida Pokille hyvaa tervehtymistä:
Jymyn ohjelmailta on ensi sunnun­taina
haalilla. Ohjelma on monipuo­linen
ja arvokas. Ei plda myöskään
unohtaa talkoita Kenogamilla. Toi­vomme
talkooväkeä' saapuvan run­saasti.
Paljon on puuhaa, etta saa­daan
kaikki .kuntoon-liittojuhlaa var­ten.
— O. R.
Hyvä laidunmaa, hyvm lioidettuna,
VOI olla: .suureksi hyödyksi kasvaville
kainnpoikasille,. niin ravintoarvonsa
lakin kuin .tervcyäinenctelmankin
vuok.si.
- Laidunmaan paaasiallLsimpana r a ­vintoarvona
on sen vitamiinirikkaus.
Kan.inpojat saavat laidunmaalla cri-koi.
sesti A Vitamiinia ja muitakin
: paitsi ei .D vitamiinia • joita aunn-conpai.
sie antaa. Lailumelta saadaan
myös proteinia ja mineraalia, jotka
saa-staval naita kalliita ruoka-ameita.
On sanottu, etta . kur. kananpoikia
pide'.aan laiLiimclla. niin niiden ra­vintomäärää
voidaan vähentää 10—15
proncn'.illa hida.sxuttamatta lainkaan
niiden kasvua ja myöhäisempää mu-natuo^
antoa. : >.. , i, ,/.
Kananpoikasten laidun, varsinkin
JOS .se yhdistyy ruoroviljelykseen, aut­taa
kanojen ..terveyden säilymistä,
mutta laidunta on-hyvin hoidettava..
Sen ; t u l i K l olla riittävän kaukana.van­hojen
oleskelupaikasta, etteivät loi­set
ja - taudit paase kulkemaan. van­hoista
kanoista- poikasiin. Nuorten
kananpoika.sten ei -pitaisi koskaan
päästä kosketuksiin vanhempien kar
nojer. kanssa. Kun kananpojat tulet-vat
riittävän vanhoik.si, mm silloin
voidaan kävtläa- laidunsuötjia.. mitkä
voidaan muuttaa pois tyhjäksi kulu­neelta
alueelta., 'missa. saattaa olla
tarttuvia taUteJ.a. .Vuorovuosijarjes-telma
on suotava, silla Jos yhtä m i tr
taa käytetään samaa, laidunta, niin
se voi lopuksi johtaa tautien ja loi­sien
leviämiseen. Kanaiipoikasten ko­pit
ja laidunsuojat pitäisi aina perus-teellisesti
puhdistaa ennenkuin ne
viedaan seuraavan vuoden laitumelle.
Jo5 tätä ei tehdä, niin silloin kuljete-
: taan likaa puhtaalle laitumelle, mikä
luonnolhsesli mitätöi laitumen, vaih­tamisen
tarkoituksen. ; .
..• Ladino-apila antaa mainiota rar
vintoa kanoille, mutta alsike-aplla= on
havaittu myös, tyydyttäväksi Prince
Georgessa sijaitsevan.lnttohallituksen
koefarmilla. selittää. W. - J . Cuthbert;
Yhden.' eekkerin laidunmaa or. riittä­vän
i.so 400-700 kasvavalle kanalle,
riippuen, luonnollisesti kasvullisuuden
rehevyydestä; Missa kasvu on huono,
siellä CI voida eekkerinalalla: pitää
400 kananpoikasta enempää. Jos kas-
Päivä jolloin lypsylehmät pannaan
laitumelle, on hyvin tärkeä. On otet­tava
huomioon lehmien ruokajärjes-telmän
muutoksen aiheuttama vaiku­tus
sekä se; että laitumesta saadaan
parhaat mahdolliset tulokset. •
Ottawan keskuskoefarmin elämhoi-
: töjaoston edusUJa G. D; Mackenzie
selittää, että mainitun koefarmit lyp­sylehmät
päästetään laitumelle niin
pian kuin ruohon kasvu, maa j a i l -
mastosuhteet sen sallivat. Paras ai­ka
on silloin kuin ruoho on noin 4
tuuman mittaista. Vaikka onkin toi­vottavaa,
että lehmät voitaisiin paasr
tää alkaisin laitumelle, niin kuitenkin
on huolehdittava, että maa on kyl­lin
kuivaa vaurioitumisen ehkäise^
miseksi. Suotuisat ilmastosuhteet ovat
tärkeät. Jos on tarpeell^ta, niin aluk­si
olisi lehmät pidettävä yöt sisällä
On myös todettu, että Jos laidunta­minen
aloitetaan liian myöhään, ar­vokasta
ruohoa menetetään Ja se kas­vaa
muutenkin lilan paljon.
• K u n : keväällä laitumet kasvavat
parhaiten, niin yleisesti on edullista
aluksi rajoittaa laitumen kokoa. Tä­mä
voidaan tehdä siten, etta sähkö­aidan
avulla eristetään laitumesta yk­si
kolmannes heinämaaksi, jonka
Jälkikasvua, orasta, voidaan myöhem­min
kesällä pitää laitumena. Täten
laidun tulee parhaiten käytetyksi. .
V Eläinten painon aleneminen, mi­kä
johtuu ripulista, voidaan huomat­tavasti
kontrolloida ja ehkäistä, jos
aluksi annetaan lehmille Kuivia hei­niä
lisäksi.
Laiduntamisen yhteydessä on mui­takin
varteenotettavia seikkoja. Mat-:
ka lypsypaikalle pitäisi olla mahdol­lisimman
lyhyt ja sen pitäisi olla
riittävän suurin : 'tungoksen välttä­miseksi.
Suoja varjopuista, riitttä-västi
hyvää juomavettä ja .suolaa, ovat
välttämättömiä laidunmaalla.
Sydänvika on
suuri surmaaja
Kii-j. tri Daniel Longpre
Nykyään kuolee enemmän miehiä
Ja naisia sydänvikoihin kuin jnistään
muusta s>'ystä. /•
Tohtorit Master ja Auerbach osoit­tivat
viime vuoden maaliskuun U. S.
Navy Bulletinissa, että eri. muotois­ten
sydänvikojen joukossa näyttää
coronary, häiriöt kaikista useimmin
tulevan vastaan. - •
Coronary valtimo on verisuoni joka
ruolckii sydäntä : Sen sisäänsulkeutu-minen
angina pectorissa, ellei sitä
nopeasti lievitetä, merkitsee kuolemaa.
Kuuluisa canadalainen McGill yli­opiston
lääkäri sir William Osier sanoi
kerran, etta me olemme yhtä vanhoja
luin sydämemme j a valtimomme. Se
on totta: Ihmisellä neljäkymmen- •
vuotiaalla voi olla yhtä halvaantunut
ja heikko sydän kuin jos olisi kuuden-ja
heikko sydän kuin Jos olisi kuusi­kymmentä
vuotta vanha. Mutta kuu­den-
Ja : seitsemankymmenvuotiaan el
ole viisasta ajatella, että hänen sydä­mensä
on yhtä vahva ja tehokas kuin
se oli hänen ollessaan nelikymmen"
vuotias.
Koko sydämen vanhentumisprob-leemi
kytkeytyy läheisesti valtimoit­ten
kovettumis- eli kalkkeutumisprob-,
leemiin. -
Queens yliopiston tohtori John D,
Hamilton huomautti Health Magazi­nessa
äskettäin, että valtimoitten,ko­vettuminen
on niin yleistä vanhalla
iällä, että sitä usein ei pidetä tautina,
vaan luonnollisena ilmiönä. Minä en
pida sanonnasta "luonnollinen ilmiö."
Jotkut ihmiset vieläpä väittävät Jouk-
CSJin TORONTON OSASTON
DONHAALILLA
957 Broadvi5W Ave. Toronto 6, OnUm j
Lauantaina, toukokuun 15 p:nä
Paljon arvokkaita voittoja,
L a h j a v o i t o l i p p u j e n m y y n t i alkaa kello 6 i.p.
• Tanssia soittaa Hunnakkotja Turkia.
Sisäänpääsy vapaa
Myyjaiskomitea
tieliru jatkaa taantumuksellista
politiikkaa Intian hallinnassa
Kirj. Israel Epstein
koköyhyyttä luonnolliseksi ilmiöksi.
Valkoisista toukista
haittaa tänä vuonna
Ontarion farmareille
Suurimmassa osassa Ontarion
maanviljelysaluetta uskotaan, olevan
tänä vuonna paljon valkoisia toukkia
(vvhitegrubs), paitsi ei Niagara Pe­ninsulassa,
Lambtonm .ja Durhamin
kaunteissa, selittää liittohalhtuksen
maatalousdepartmentln hyönteisj aos-ton
edustaja.
Kaikkein-suurin haitta näistä val­koisista
toukista on todennäköisesti
alueella mikä ulottuu Perthista Peter-vullisuu.
s leikataan aika-ajcttain. se ! Boroue^^i" Guelphista Londoniin,
pitää ruohon.hyvm sulavana,, mauk­kaana
ja ravitsevana;
KultivoiQut kasvit.- esimerkiksi- au­ringonkukat,
,antavat ..parhaimmat
varjopaikat. Silla puiden ja pensaiden
ympäristöt (ne kun .ovat aina'samat-)
u;uL,.,vaikelta puhdistaa. Ruoka-ruiF'
het ja juoma-astiat . olisi pantava
. rautalankaverkko-korokkeen päälle
siten,' etteivät kananpojat voi, syödä
ruuhen ympärille - likaantuneeseen
maahan putovia ruokia.
— Niin aikaisin kuin 800 e.Kr.^ täy­tettiin
huonoja, hampaita kullalla.
jaamalla yhteiskunnallisia;-ja talou­dellisia-
puutteellisuuksia sekä. ylläpi-malla
ja yha kehittämällä luottamuk­sellisia
ja hyvia suhteita muiden mäi-den
ja. varsinkin suuren: naapurimme
kanssa.— mitä UUSI sopimus on omi­aan
edist-amään' — voimme luotta­muksella
katsoa tulevaisuuteen.
Mitä on siinä
apulantasäkissä?
Kun kauppias sanoo.- etta ta ma oii
4-8-10-apulantaa, niin; mita se tar­koittaa?
4'-8-10 tarkoitt^ia. .etta .ko.
, lannokkeessä on mainitut prosentti^
määrät kasvien kolmea pääravinto-ainetta,
nimittäin typpeä, fosforihap-
. poa ja potaskaa. Se tarkoittaa 4 pro-
. senttiä typpeä. 8 prosenttia saatavis­sa
olevaa-f osforihappoa jalO prosent--
tia potaskaa. Tama selitys pitaa paik-
, kansa muidenkin lar.nokkeiden.suh­teen,
selittää liittohallituksen maa-talousdcpartmentm
kasvijaoston apu­laispäällikkö
G., W. Michael.,
4-8-10 lannokkeessä on vain 22 pro-r
senttiä- kasviravintoa. Mita sitten on
jälellcjääva 78 proseirttia lannokkees-ta?
Sc muodastuu aiheista, jotka ke-,
miallisesti ovat yhteyksissä 22 prosen­tin
kasviravinnon kanssa:,Seatut lan-nokkeet-
valmistetaan useammista ma-t-
enaalilajeista ja niissä on eri mää­rässä
k.^.sviravintoaincita.
/^Valmistaessaan: 4-8-10 • lannoketta
tehtailija voi' kaylt-aä. namkin, yksin­kertaista
"reseptiä":
Prosentti Paunaa
22 Sulphate of ammonia. .20
20 Superphosphate;. i . / . . . . . - . - . . .40-
50 Muriate of potash. v . . : . . ..'.;.,20
Kalkkia täi muuta täytettä . . . 20
Yhteensä 100
• Seatut lannokkeet on vissillä taval­la-
valmi«^:ettava;-sillä .muuten-ne: ko­venisivat
varastoissa. Mutta, asian­mukaisesti
valmistettuna, ja, uudelleen
jauhettun.i ei ole paljoakaan -pelkoa
siita etta ne kivettyvät uudelleen.;
Saskatchewanin farmi-väestö
on vähentynyt
25 pros. 10 vuodessa
, O t t a w a .— Saskatchewanin maa­kunnan
farmivaestdn lukumäärä oli
kesak 1 pnä 1946 toimitetun aavikko-maakuntien
vaenlaskun mukaan 434,-
039 henkeä, osoittaen siten 80.638
hengen vähennystä vuoden 1941 vä-^
enlaskuun verrattuna, ilmoittaa C a ­nadan
tilastolhnen toimisto.
: EdellisAi viiden vuoden aikana vä­heni
farmlvaestö 59,217 hengellä, jo­ten
vuosien 1936 ja 1946 välisenä
kymmenvuotiskautena on farmiväes^
tön lukumäärä vähentynyt vSaskat-chewanissa
kaikkiaan 139,855 hengel­lä
eli lahes 25 prosentilla.
Kesak i pna 1946 tyoskenteh maa­kunnan
farmeilla , 166,517 henkeä,
joista 140.370 oli farmien omistajia
tai vuokraajia tai heidän perheitänsä
jäseniä ja loput 26,147 eli 16 prosent­tia,
oli palkkatyöläisiä.
Kannuttimovoitot
Toronto. Canadian CannersLir
muedm helmikl 29, päivään : päätty-
:ieen tilivuoden voitto, oli $4.198,300.
Kun silta varattiin S700.000 poistoihin
ja kuoletuksiin ja -S1,800,000 tuloveroja
varten, jai sen-jälkeen puhtaaksi voi­toksi,
S2.048,651i johon summaan"^ on
lisätty / ^edellisen.-vuoden tuloTOrovar
rauksen jaännos y.m. tuloja.
Voitto-osirikoina jaettiin kaikkiaan
S768.692.
. ~— Yksi ensimmäisiä tapauksia jossa
johtaja erosi toimestaan oli kun Roo­man
diktaattori Cincinnatus ero.si v i ­rastaan.
De Facto haUitus tarkoittaa sellais­ta
hallitusta, joka hallitsee vissillä
alueella, mutta ei ole saanut kansain­välistä
tumiusta.
Mutta kaikilla alueilla, missa näitä
toukkia oli runsaasti, vuonna 1945,
voidaan, odottaa vakavia menetyksiä
tänäkin vuonna.
Kaikkein enimmän näitä toukkia
on ns. kevyessä maassa, kuten hielr^-
kamultamaassa ja erikoisesti- niillä,
pelloilla, jotka olivat nurmella tai hei­nällä
y-:' 1947. Kaikki kasvilajit, paitsi
palkokasvit, kärsivät näistä-, toukista;
paljon; ellei ryhdytä päättäviin, toi--
menpiteisiin toukkien. lukumäärän
vähentämiseksi.
- V i l j a l l e tai Juurikasville kylvettävät
pellot olisi noin viikkoa, ennen kyl­vöä
tarkasti tutkittava onko niissä
näitä valkoisia toukkia. Jos löytyy
kaksi (tai enemmän) toukkaa neliö­jalalta,
niin silloin olisi maata muo­kattava
4 tai 5 kertaa diskiäkeellä en­nen
kylvön suorittamista. Tämä vä­hentää
toukkien lukumäärää Ja aut-
'taa sadon säilyttämistä.;:Missä näitä
toukkia on paljon, eikä tällaista k u l -
- tivointia voida suorittaa, siellä on tur­vallisempi
kylvää vuonna 1947 vilje­lyksellä
kuin heinällä olleisiin pel t oi -
h i n . ; Palkokasveja lukuunottamatta
valkoiset toukat. syövät kaikki kas­vit,
myös puiden taimet.
Vakituisesti nurmella olevat maat.
kuten laidunmaat, nurmikot,. golffir
kentät, jne voivat kärsiä suuri va­hinkoja;
Tämä ilmenee ruskehtavista
kohdista, missä ruoho on kuollut; K un
tällainen alue ilmaantuu, silloin se on
uudelleen kylvettävä ja tehtävä kaik­k
i , voitava kasvun uusimiseksi; Lisä­tietoja
kontrollimenetelmistä: saa kir­joittamalla
osoitteella :• Dominion E n -
tomological ' Laboratorj', : Marmora,
Ont. tai Dominion Entomologist, Ot-:
tawa.
Jos se olisi totta, niin se olisi luon­nollista
kaikille. Naiset kärsivät vä­hemmän
valtimoitten kovettumista
kuin miehet ja jotkut miehet kärsi­vät
sitä neljänkymmenen vanhana
jota vastoin toiset tuskin huomaavat
siltä jälkeäkään yhdeksänkymmenen
iällä.
Lääkärit Ja moralistit usein pitävät
kahvia ja teetä, ja tietysti alkoholiaj
todellisena syynä valtimoitten kovet­tumiseen.
Äskeiset luotettavat tutki­mukset
osoitt^at, etteivät ne sitä ole,
Canadan armeijan Medical Corps'in
lääkäri Jean Fortier tutki neljäsataa
canadalaista sotilasta, jotka olivat j a ­panilaisten
sotavankeina neljä vuotta.
Hänen tutkimuksensa tulokset ja ioh-topaätökset
julkaistiin Washingtonin
General Practice klinikassa. Tohtori
Fortier havaitsi, että lukuisat valti­moitten
kovettumisviat Johtuvat a l i -
ra vitsemisesta, erikoisesti ruuasta
mistä puuttuu' vitamiinejä. Tämä on
tärkeä tutkimus, sillä niin monilta
meidän työlaisvaestöstämme puuttuu
vitamiineja Jokapäiväisestä •ruoka­valiostaan
hedelmämehujen J a mui­den
tarkeitten ruokatuotteitten kor­keitten
hintojen vuoksi.: •
Mielenjannitys, myös lisää sydämen
ja verisuonten vanhetus-kovetukser
oireita. Olemme kaikki kuulleet i h ­misistä
Jotka kuolevat äkkiä hermo-järkytyksestä,
esimerkiksi, kun koke-maton-.
lääkäri kömpelösti sanoo heillä
olevan sydäntaudin.
Siis jos haluat,; että sydämesi, van
hentuu vasta niin myöhään' > kuin
mahdollista^ niin silloin, kun saavutat
40, 45 tai 50 ikavuotesij yritä olla tyy­ni
kaikissa tilanteissa. Vaikkapa et
haluaisi tulla vanhaksi, niin ota sekiri
kevyesti.
Ja estäaksesi sydämesi vanhentu­masta
J u a n aikaisin,, ja jos sinulla on
siihen varaa (se: on jos olet pankin
presidenttiU ruoki itseäsi hyvin tasa­painoisella
ruokavaliolla jossa on run­saasti
hedelmämehuja ja kaikenlaisia
vitamiineja. Vietä pitkiä: Jä levollisia
lepopäiviä.' Mene etelään talveksi jä
pohjoiseen kesäksi. Vältä pitkiä työ­päiviä.
Kay lääkärissä Säännöllisesti
tarkastuttamassa ja rohkaistumassa
— Noin 91«»iUuden Seelannin ihmi-feiiiä
on brittiläistä alkuperää.
Tehdastyöläisen keski-määrmnen
viikkoansio
, Ottawa. Cahadan tilastollmen
toimisto ilmoittaa, että maan tehdas­työläisten
keskimääräinen viikkoansio
oli \iime maaliskuun allissa V, $38.02.
Laskelmat perustuvat 6,485 työnanta­jalta
: saatuihin tietoihin ja koskivat
779,837, työläistä. Vuosi aikaisemmin
olivat keskimääräiset vastaa%'at vuk-koansiot
$33.46.-
Näiden: työläisten^: keskimääräiseksi
tuntipalkaksi ; ilmoitetuin 88 senttiä
vastaten 77.1 senttiä viime \-uoden
maalisk. alussa.
Tshekkoslovakian
Ja Puolan välit
paranevat
IVarsova. — (ALN) — Glos Ludu,
Puolan Työväenpuolueen pää-ääneh-i
kannattaja, julkaistiin vappuna tshek­kien
kielellä ja tshekkiläinen Rude
Pravo julkaistiin puolan kielellä. Työ­läiset
' kummassakin maassa tekivät
tämän lujittaakseen keskinäisiä suh­teita,
jotka huononivat kim puolalai­nen
fasistihallitus 1938 sieppasi palan
Tshekkoslovakiaa murusena, joka; t i ­pahti
Hitlerin pöydältä. Tämän jäl­keen
Hitler ryösti Puolan. Tänä päi­vänä
näiden molempien kansakuntien
teollisuuslaitokset työskentelevät y h ­teisen
hyvän eteen.
Kapula suuhun
Kreikassa »
Ateena. — (ALN) — Kreikan halli­tus
on ilmoittanut että kaikki "tniti-set
kansalais«)dasta", joita rojalistit
eivät ole, hyväksyneet; on kielletty;
Kaikki uutiset, jotka aiheuttavat " i h ­misten
luottamuksen tnenettämistä
armeijaa. ja sen komentajia kohtaan'':
on kielletty. Tämän, määräyksen- sa­namuodosta
päättäen se ulottuu myös­kin
ihmisten keskusteluun. -
Rumanian työläiset ^
saivat vappidahjan
Bukarest. — (ALN) — Rumanian
jälleenrakennus on edistynyt ' niiii
paljon, että vapuksi voitiin: aleiataa
kuljetuksen, sähkön, kaasun, vaattei­den,
paperin, /lasitavaroiden f ja saip­puan
hinto jai i S a m a U a jokainen työ^
Iäinen sai $15 rahaa vappulahjaksL
Intian työväestö on hämmästynyt
siellä- toimeenpannuista joukkovan-gitsemisista,
reittauksista "Ja murhista
sellaisista, joita aikoinaan teki vain
Hitler Saksassa ja Chiang Kai-shek
nyt Kiinassa. Ensimmäisen kerran
intialaisien Johtama hallitus hyökkää
palkannauttijain j a vuokraviljelijäta-
^npoikain järjestöjä vastaan seUai-sella
raivolla, ettei sellaista tunnettu
edes brittiläisten vallan alaisuudessa.
Maailman mielipide on saanut. pahan
^Olauksen, slUä pitkät ajat pääminis-terl
Pandit Nehru on tunnettu libe-raalina
Ja sosialistina.
. Mitä : todella tapahtuu, ilmenee
Bombayn maakunnan iturvallisuus-mlnisterl
Moraji Dessain lausunnos­sa,
ettei minkäänlaista oikeuskuulus-telua
pidetä 2,000 vangitun työväen-
Johtajan asiassa. Näiden vangittu­jen
työväenjohtajien Joukossa on
myöskin- All-India Trade Union Con-gressin
presidentti S. A. Dange, Joka
on myöskin Ammattiyhdistysten maa­ilmanliiton
Johtokunnan Jäsen.
Sitä vastoin Nehrun hallitus ei ole
suorittanut/juuri nimeksikään vangit­semisia
fasistisen hindulaisen Maha-sabhan
Ja RSS-myrskyjoukkolaisteQ
järjestöissä. Joiden sanotaan Järjestär
neen Mahatma' Gandhin murhan,
miehen, joka 40 vuotta johti taistelua
Intian itsenäisyyden puolesta. :
Nehru on myöskin julkisesti ilmoit­tanut
luopuvansa lupauksestaan ja­kaa
rikkaitten maanomistajien maat
köyhille, saattaa voittoilijat edesvas­tuuseen
Ja kansallistaa suurimmat
teollisuudet, kun hän pääsi valtaan.
Hän sanoo nyt, että olisi naurettavaa
Ja vieläpä "taantumuksellistakin" yi-;
läpitää 'tehdaslaitoksia yhteiseksi
hyödyksi. Parasta - on hän selit­tää—-
odottaa niin kauan, että halli-,
tus voi rakennuttaa > atomivoimalla
käyviä tehdaslaitoksia/ Mutta tiede-,
miehet sanovat, että: tällainen aika
on vuosikymmenien takana. Sillävä­lin
saavat maanomistajat 70 prosent-:
tia sadosta - vuokrana. Voittoilijat
niittävät: yhä voittoja. Intian teollir
suusmiehet,; jotka ovat rohkaistuneet
hallituksen antamasta iskusta unioil-^
le, ovat alentaneet palkkoja, että ne
ovat nykyään keskimäärin $5 tai vie­läkin
Vähemman keskimäärin vii kas­sa.
- Mutta tämäkään ei vielä ole kaikki,
mitä ihmiset, jotka tekivät Nehrusta
pääministerin, ovat saafieet kokea.
Kun nämä lluniset taistelivat päät­tävästi
itsenäisyytensä, saamiseksi
Bntaimialta, vannoi Nehru, että mitä
hyvänsä hän tekeekin, hän tukee aina
kaikkien Aasian siirtomaiden asuk­kaiden
vapauden puolesta käymään
taistelua. Mutta nyt^ kun hän on
päässyt pääministerin virkaan et M n
ole avustanut millään tavalla Indo-
Kiinanvkansaa, Joka taistelee rans­kalaisia
vastaan. Hänen edustajansa
Yhtyneiden Kansain järjestössä ovat
liyvaksyneet-pakkorauhänj mikä an­taa,
enlnunän osan Indonesiaa takai­sin
hollantilaisille. Hän lähettää k i ­vihiiltä,
jota Intia tarvitsisi itse,
! Chiang , : K a i - s h e k i n . sotakoneistolle
Kiinaan.
; : Nehrun / kääntyminen s taantumuk­sen
ja "yksityisten yrittäjäin" puo­leen,
ei suinkaan ole sattuma. Hän
suuniiittelee matkaa
j a yrittää saada dollariluottoa Mar­shallin
suimnitelman perusteella A a ­siaa
varten. Ei ole pitkäkään aika
siltä, kun Yhdysvaltain'republikaania
puolueen ulkopolitiikan johtaja;
Poster Dulles piti Nehrun halliii
"hindukommunistisenä". Muttai
•jälkeen Nehru,,jota on ohjaimu;]
dysvaltain lähettiläs Henry c.'G
on, puhdistanut, itsensä yMfl
antikommunistisella Taft-I
laillaan, mikä on • kruunattu työvij
vastaisella;terrorilla. ,
Intian hallituksen jäsenet:
menneet hyvin: pitkälle,
että Intia voi tuskin odottaa;
valtalaisia yksityisiä sijoituksia e
pää kuin Marshallin suunnittl
rahaakaan. Jos työläisten palttä^J
timukset tekevät nama; sljo;
"epätaloudellisiksi". Nehnin
Intian teollisuuden - kansalll
merkitsee - sitä, etta maan
riippuu enemmän ulkomaisesta]
omasta rikkaudesta, joka nyt oni
taman harvan kasissa. , Lli)
virtaavat pois maasta ja -v-aln i
osa jää intialaisille liike
Kontrolli tietenkin on' siellä
rahakin on. Mikaan Wall Sa
firma ei sijoita rahojaan ennei
se saa takuun tästä.
Vain tavallisen kansan voima,!
-syntyi-toisessa maailmansodassa(
selivartoja ,vastaan,,voi saada
kuulumaan kansalle. Kiinassa i
voima on juuri tuomassakansalleii
ton. Tama sama voima on myi
Intiassa. Kysymättä; Kehruita
ulkomaiselta pääomalta, on viisl t
Joonaa talonpoikaa Hyderbadin i
•tiossa ajanut-2,000 suurta maaao;
tajaa mailtaan Ja tama maa-ala 1|
sittää- tuhansia . neliomaileja,
voidaan lyödä hajalle, mutta työl
Ja heidän valituksensa.
epäkoMiln nähden jaavat olen
Viimeinen sana on joukoilla eikä V
harvoilla silloin kuin joukot läh'^
liikkeelle.
Tshekkoslovakialaiset^
huolehtivat kreikka»
laisista lapsista
Praha. — Tshekkoslovakian^
pitävät huolen niistakreikk
lapsista, joita on kuljetettu pois!
eil-ta, joilla; käydään sissisotaa ja)
ka ovat joutuneet amenkkalaistes.i
tokorieiden pommituksen, vaaran,!'
siksi. • Viimeisessä.: lähetyksessä.^
saapui huhtikuussa, tuli :769 lastsj
25 äitiä, jötka-pitivät huolen-lap
Tshekkoslovakian- Punainen, RisU ]
julkaissut vetoomuksen, jossa
täänvaätteita näille lapsille,
neet pakolaislapset, ovat h)Tin
nosti puettuja. - •
Koripallomestaruus
vietiin Vancouveriin
Montreal. — Canadan konp
taruus vanhemmassa sarjassa
täällä- latiantaina suoritetussa
sessa ottelussa vancouvei?lais€ii'
ver Leaf-joukkueen haltuun kpj
kue voitti montrealilaisen;
Joukkueen 58-^34;vastaan v
Jan pelissä, joista vancouve
voittivat kolme.
Ulkomaalaisia työ-
Iäisiä Ranskaan
Pariisi. - (ALNJ - Ranskan i
tus on hyväksynyt ulkomaalaista^
Iäisten värväämisen työhön f""
Suurin osa näistä työläisistä sa*^
kodittomleri siirtolaisten leirel» •
sasta.
Pyydän kaikkia sukulaisia ja tuttavia saapumaan tyllärcra
A N N H E L E N ' I N '
HARRY WM. HARJUN
käätilaisuuteen, jota vietetään Long Laken haalilla kcsäktt»
5 p:nä 1948, keUo 8 illaUa, ^
Vihkiminen toimitetaan Copper Clijjin suomalais/ssa kie­kossa
kello 2 iltapäivänä.
Tervetuloa!
S U D B U R Y , TVYNE M Ä N M S T Ö , ' O-NTAMO: