Vapaus, May 11, 1948

              'ifl c.
Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 11 p. Tuesday, May 11 '"•
) — Independent Labor
Oitan at Finnish Cansdlans. Es-tcbttsbed
Nov. 6th 1917. Authorized
M tecond c}a£s mail by the Po6t
Office Departtoent, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weeUy: T u e s d a y s,
Hiundajrs and Saturdays.by Vapaus
Plibll$hlng Company Ltd.. at 100-102
Ebn St. W., SudbuxV. Ont.. Canada.
Telepfaones: Business Office 4-4204.
Editorlal Office 4-4265. Blansger
E. Suksi. Editor W. Eklund. BCaUlflf
address Bo» 69, Sudbuiy. O n t r t o.
Advertis^ng rates upon applleatloQ.
lYanslatlon frce of charge.
TILAUSinNNAT:
Canadaasa: 1 vk. $5Ä>6kk. S3.00
3kk-$L75
Yhdysvalloissa: 1 vk. teJ&O 6 kk. S330
Suomessa: 1 vk. tlM 6 kk. $4.00
mmmm^
i i i
ipipiliilil
•••©li
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Suonien talouden kehitys
Vain Carlin voi voittaa täällä
'! - GGFrn maakuntahal 1 jtuksen lahkolaisen lyhytnäköisy
den ja diktatuurisen mäaräännishalun seurauksesta Sudburyn
piirissä on kesäkuun 7 p:nä pidettävissä maakuntavaalei.ssa
kaksi CCF:n ehdokasta.
Mutta valinta näiden kahden ehdokkaan välillä on helppo
ja yksinkertainen asiai On ky.syttävä ensinnäkin: Kummalla
:on paremmat voiton mahdollisuudet^ nykyisellä lainlaatija^
kunnan jäsenellä R. H. Carhnilla, vaiko torontolaisten ehdok­kaalla
A. V. "VVhalcnilla? Täällä pidetty kokous, missä mr.
AVhalen muodollisesti nimitettiin ehdokkaaksi, antaa parhaan
vastauksen tähän kysymykseen. Varman häviön edessä eh­dokkuudesta
kieltäytyi tri J. O. McDonald Ja vieläpä sellainen­kin
julkisuutta tavoitteleva mies kuin H. Landon Ladd!
• Jokainen Sudburyn ja ympäristön tilannetta vähänkin
tunteva henkilö tietää, että R. H. Garlinilla on parhaat voiton
mahdollisuudet. Tosiasiassa tilanne on sellainen, että ainoas­taan
R. H. Carlin on tällä kertaa sellainen työväenehdokas,
jonka avulla voidaan toivoa voittoa;
Tämän seikan perusteella nousee toinen kysymys: Halu­taanko
tässä piirissä vaalivoittoa CGF:lle tai ei?
Vastauksena ylläesitettyihin ratkaisevan tärkeisiin
kysymyksiin t>n.se, että jos emme halua haaskata ään-.^
tämme, ja jos emme halua hajoittaa työväen rivejä ja*
siten auttaa toryjen voittoa, niin mn Carlin on se mies,
V jota on näissä vaaleissa kannatettava.
; Mitä sitten tulee mr.Carlinin toimintaan kuluneitten
vuosien ajalta, niin se orLbyvin tunnettu asia lehtemme lukija­kunnalle.
Puheet mr. Carlinin "kommunistisuudesta" ovat
kaikkea perää vailla. Mr. Carlin on itse julkisesti julistanut,
että hän on uskollinen CCF:n jäsen. LPP:n julkaisemassa
^^lausunnossa sanotaan, ettei mainitulla puolueella ole %nitään
hteyksiä hänen kanssaan. Kaikki, jotka ovat olleet läheisem-inin
yhteyksissä mr. Carlinin kan.ssa tietävät sen, että hän on.
uskollisesti puolustanut CCF:n poliittista linjaa huolimatta,
siitä, vaikka se on aika-ajottain aiheuttanut terävääkin arvos­telua
komtnunistien taholta häntä vastaan.
Mutta yhdessä seikassa mr. Carlin on ollut hqrju-maton:
Hän on tinkimättä puolustanut MMSWU:n de­mokraattisesti-
laadittua ohjelmaa ja sen yhtenäisyyttä."
Tämä on todellisuudessa ainoa "syytös", minkä perus­teella
CCF:n maakuntaneuvosto vaati hänen sivuutta-.
mistään. Tämän yhtenäisyyspolitiikkansa perusteella
mr. Carlin on. kuitenkin tehnyt arvaamattoman suuria
palveluksia sen hyväksi, että Sudburyn alueen nikkeli-teollisuuden
työläisillä on nyt sellainen voimakas ja tar­mokas
turva, kuin on MMSWU:n paikallisosasto.
On myös tunnustettava avoimesti Ja-suoraan, että lain-laatijakunnan
jäsenenä mr. Carlin on rehellisesti, pelkäämättä
jarperiksiantamatta puolustanut Sudburyn piirin asukkaiden,
4yöläisten,.farmarien ja pikkuliikemiesten etuja. Kuinka te-ihökkaasti
hän on työskennellyt tämän alueen väestön hyväksi
Jäiölaatijakunnassa, se ilmenee parhaiten siitä $100,000 apu­rahasta,
minkä Drevvn hallitus oli pakoitettu vaalisyöttinä
Sudburyn kaupungille lupaamaan siinä foivossa, että Carlin
'saataisiin tappioon!-
^ 1 K on itsestään selvä asia, että :
töryt ja muut taantumusvöimat pelkäävät Ja vihaava^ mr.
Carlinia ja haluavat hänen syrjäyttämistään. Mutta siitä
rtvyös johtuu, että tämän alueen/väestön tulee yhdistää rivinsä
ja huolehtia siitä, että mr. Carlin valitaan entistä suuremmalla
äänten enemmistöllä lainlaatijakunnan jäseneksi. >
Me puolestamme suosittelemme, että maanmiestemme
;tässä vaalipiirissä tulisi aktiivisesti osallistua käynnissä ole­vaan
vaalitaisteluun; perustaa ''Carlinin vaalikomitcoita",
tehdä työtä hänen valitsemisekseen ja siten täyttää kansalais­velvollisuutensa
omaksi Ja koko alueemme väestön hyväksi.
Muistakaamme, että vain Carhnilla on voiton mahdollisuudet
tässä piirissä. ,
Lihan korkeat hinnat
Canadan PackersLtd:n torontolainen edustaja A, G. Hall
"ennusti" viime perjantaina alahuoneen hintakomitean istun­nossa,
että ennätystasossa olevat lihan hinnat kohoavat edel­leen,
johtuen se muka siltä, etta liha on vähissä kuten taval­lista
tähän aikaan vuodessa.
Näin kaikki tapahtuu sus normaalisessa tahdissa, "ky.syn-nän
ja tarjonnan lain'1 määräämällä tavalla.
Mutta Dominion Bureau of Statisticsinsäilytysjaoston
Johtaja Raoul Pierre Lafleur kumosi perusteellisesti tämän
"kysynnän ja tarjonnan lain" teorian pan päivää aikaisemmin
selittämällä, että Canadassa on tällä kertaa enemmän raavaan-ja
sianlihaa kuin milloinkaan - ennen vuoden 1926 jälkeen.
Hallituksen tilastojen mukaan huhtikuun 1 p:nä 1948 Cana­dan
lihavarastoissa oli 35,900,000 paunaa raavaanlihaa ja 86,-
900,000 paunaa sianlihaa, mika tarkoittaa, että lihavarastoissa;
bli lähes 10 paunaa valmistettua lihaa Canadan jokaista ai­kuista
ja lasta kohden!
f ^ Vaikka varastoissa on enemmän lihaa kuin mill^
ennen niin sittenkin monopoliasemassa olevat lihanpak|caajat
suunnittelevat lihan vähittäishintojen uutta korottamista;
muka lihan "vähyyden" takia; Onko tämä tarpeellista* ja
kuka siitä hyötyy?
Canada Packers Ltd:n presidentti J. S. McLean joutui
CGF:n Jäsenten painostuksen johdosta pahemman kerran
nurkkaukseen viime torstaina alahuoneen hintakomitean is­tunnossa.
Hän joutui myöntämään,: että edustamansa lihan-pakkausliike
kiskoi maaliskuussa-1948 päättyneen talousvuo-;
den aikana lihakaupasta $2;178.000 voitot. Edelleen hän Joutui
myöntämään^ että mainittu, yhtiö ei ole ^koskaan aikaisemmin
vuoden 1936 jälkeen saanut näin suuria voittoja lihakaupasta.
Mr. McLean puhui myös "kysynnän ja tarjonnan lain" aiheut­tamasta
hintojen kohoamisesta.; Mutta kun komitean CGF.^n
jäsenet saivat, hänet .nurkkaukseen., niin mr. McLean:- heitti
'tekopyhyyden pois Ja sanoi suoraan:"Menestyksellisen.liiker
toiminnan pääpyrkimyksenä on saada mahdollisimman suuria^
Voittoja.'', Ja hän selitti yhtiönsä ohjelman olevan:
Ostaa karjaa mahdollisimman halvalla Ja myydä li­haa
mahdollisimman korkeasta hinnasta.
Näin Canada Packers Ltd; ''farmaa'.' niin farmareita kuin
kaupunkilaisiakin.
Jotta lihanpakkaajamonopolit voisivat ostaa farmareilta
mahdollisimman alhaisella hinnalla karjaa farmareilta kielle-^
Hebinfci.^ —,. (DLP) —>Maamirie so^
äahjälkeis<stä Jiehitykscsta ;liik):uu
ulkomaiiäsSa.ieridiRsa xnrrrienlaLsia vir-
C^ppc-r C l i f f . v a 70 -...ott. Pa.var. {^^^»«f hietoja .Vaad.n t.etolaht.:-
sankarin kunniak., oh Järjestetty . y n - ^"^^ alkuperä on y^^mjnl^ tapau.-
tvmapär.ajuhIahancnt>-ttären.samrJ^^'^^ hamara. _ OJkeLstopunen
/ ^ x —r-»,,^ !..>,i V.,, taholta valitetaan va
Eil'?n räyUi mrs. Alma I-ahtinen {
Irja Klvj.-5<?n kotiin,"johon Jukui.sat su­kulaiset'ja
tultavat olivat kokoontu­neet
viettämään tala merkkipäivää. ;
Mrs. I^hvincn on • yk.si Sudburyn
seudun tunnetuimpia a.sukkaita. Han
fin asunut CopperCliffi.s.sa 36 vuotta,
eli koko ajan, jonka han on Caiiada.s-
«a ollut. Lentemme yhtyy n i i h i n o n -
nentoivotukiiiin, joita: paivan .'ankari
on merkkipäivänään .saanut.
Pakinoinfia
Vancouverista
Kevät on ollut taalla kovin kylmä ja
sateinen-;' mutta jarjestoihmi.set Juotr
tavat vakav;i.sti kauniiden ilmojen tu­loon.
Niinpä meillä onkin kevaan
vihreyden kCÄkella en.simmainen "pik-nikkimme"
.Seymour-puistossa tämän
kuluvan toukokuun 23 päivänä.
Ensimmäinen bu&si lähtee sinne klo
11.30 Hasting.s- ja Ca.s.siar-katujen
kulmaista, Jatkuen kuljetus aina kello,
3 saakka. Sama bu.ssi kuJjettaa myo.-;-
kin ylci.son kotunpainkin. Kyyti on.
SIIS valmiik.si ratkaistu.
Meillä on .sellainen varma u.sko. etta;
Jokainen Vancouverin .suomaiaincn.
tapaa toi.sen.sa tässä pikniki.s,sa. Se m i ­ten
kaikki on järjestetty puistossa, ei
kaipaa erikoista mainostu.sta,,silla jo­kainen
tietää cnne.staan,. etta kylla^
.siellä aika kuluu niin ruumiin kun sie­lunkin
ravinnon puolesta; Olemme
taasen lähteneet matkaan .suomen­ruotsalaisten
toverien ka n.ssa yhteis­voimin:
Olemme JO j ä r j e s t ä n e e t hei­dän
kan.ssaan monet tilaisuudet ja o l ­leet
tyytyväisiä -yhteistyöskentelyyn.
Nain toteutamme edustajakokouk.sem-me
paatoksia kaytannö.s.sa, omaksi ja
toveriemmc tyydytyk.seksi. Toivotam­me
jokai.scn tervetulleeksi naihin en­simmäisiin
juhliimme.
Lieneekö kylmien ilmojen tai valta­van
Innostuksen asioita se, etta mei­dän
näyttämötyömme tekijät ovait
taytta hyorya näytelmän harjoituksen
kimpussa. "Äidin perinto"-nimmen
näytelmä saa paivapaivälta li.saa var­muutta
sanottavaan.sa. Niinpä tou­kokuun
viimei.senh sunnuntaina,' eli
t.k. 30paivana saamme taasen nauttia
näytelmän esityksestä..
Talla kertaa onkm hyvä sisältöinen
työväen näytelmä, jota seuratessa jaa
jotakin ajattelcmi.sön aihetta, hölyn­pölyt
ovat palkallaan joskus, mutta
nlihm va.syy pitemmän paalle. Fanny
ja Arttu ovat yhteisvoimin: johdos.sa Ja.
he ovat onni-stuneet taasen saanjaan
uutta ja nuorta voimaa mukaan, an­taen
mielcnkiintonsta. naiitavaa.
'Nyt myydään tikettejä etukäteen
suomalaisis.sa pakaroissa. Artulla ja
Glinton-haali.s.sa, maksaen etukäteen
65c ja^ovella 75 senttiä. Esitys alkaa
thsmalleen kello 7.30 illalla. Voimme
vakuuttaa yleisölle, etta tata näytel­mää
kannattaa tulla katsomaan; Sa­malla
annamme taasen tunnustuksen
toverien uhrautuvalle työlle. Olkoon
lama ensimmäisena halyytyksena las­ta
arvokkaasta tilaisuudesta.
Teivehtien M S
äaristeltyja ku­vauksia
maamme oloi.'-ta. Törkeim-min
tällaista ilmenee poliittisten olo­jen
väaristelyr-sa. Ulkomaisi.ssa leh-di.
s.sa saatetaan "tosj" uuti-sena kertoa
silkkaa pötyä, e t t ä maassamme vallit-
.see täydellinen pakkovalta, jonka .si­sällön
.sanelee Neuvo.'5toliitto,, ja että
"Suomi on miehitetty neuvostoliltto-laLsilla
sotilailla" tai etta •'maastamme
karkoitetaan kansalaisia Siperiaan";
Siitä käjsityk-sesta, joka on syntynyt
taaniumuksellLsen lehtipropagandan
vaikuluk.se.sra ulkomaalai-sille, kuvaa
mainiosti seuraava tapaas,: Yhdysval-lOLSta
.saapui joukko, turisteja tänne
eniLseen kotimaahansa.. Viela laival­lakin
heille kerrottiin edellaesitetyn-laisia,
morkojuttuja. Kun he sitten
saapuivat Turun satamaan,, matkus­tivat
sieltä Hel.5inkim ja olivat olleet
jo puolLsen viikkoa taalla, nim he
kummis.saan ky.sehvat meiltä:-'— Mis­sä
Neuvostoliiton miehity.sjoukot ovat,
kun emme ole nähnet yhtään pupa-armeijalaista?
Ne piirit, jotka aikai.semmalla poli­tiikallaan
kielsivät työväenjärjestöjen
toiminnan, järjestivät; fa.SLstisen la-,
puanliikkcen- ja . johtivat viimem
maamme .sotaliittoon natsi-Saksan
kan.ssa, tekevät nyt kaikkensa vai­keuttaakseen
rauhanomaista, edistyk­sellistä
kehitystä uutta demokratiaa
kohti.
Polutti.sella alalla demokratianvas­tainen
esiintyminen ilmenee sellaisissa
rikollisissa edesottamuksissa kuin oli­vat
fasustien salainen .sotilaallinen
toiminta ja siihen liittyneet a.sekätkot
Taman salaliiton tarkoitu-sperat oli­vat
selvät: Syytetty majuri Hannila
kertoi kuulustelu.ssa: "Koko asekatkö-
Jutun ja .siihen littyvlen muiden teh­tävien
takana oh sLsaisen sodan jär­jestely
vuoden lö 17 kapinan mukai-
.sesti." Monet muutkin syytetyistä
ovat esitelleet tarkoitusta viittaamal­la
vuoden 1917-18 tapahtumiin ja toi­sena
motiivina on ollut sotilaallisen
t o i m 1 n t a valmeuden kehittäminen
Neuvostoliittoa vastaan.
e r i t t ä in .suotuLsasti. Sensij^n maa-taloudes-
sa 01 ole vastaavanlaista nou-s
u a t a p a h t u n u t . On puuttunut, valt-tämättömät
apulanta- ja vakirehu-määrat,
.sensijaan on elintarviketuo-'
tannon nousua hidastuttanut maata­loutemme
takapajuLsuus . mekaniseri
työn alalla- Haitalli.se.sti vaikuttaa
myös maatilojen pienuus, silla yli 7 0^
Suomen maatiloista on aivan liian
pienia omavaraista3ouk.sik.si. :
Vaikka taloudellises.sa elämässä on.;
km nousu ollut varsin suotuisaa, ei
.sen hyöty - ole koitunut työtätekevien
hyväksi Hinnat ovatnousseet jatku­vasti
ja'.suurpaaomapiirit harjoittavat'
häikäilemätöntä taloudellista kiristys,
tä. Ellei heidän hmnankorotusvaati-muksiinsa
.suostuta, he pysäyttävät
tuotannon ja aiheuttavat siten vahin­koa
edistyk-selli-selle kehitykselle.
Suuromistajat varastoivat teolhsuus-ja
maataloustuotteita aihelittaen pu­laa
markkinoilla ja vaativat altuisia
hinnan korotuksia. Elinkustannus-.
indek.si onkin noussut 196% ja siihen
la.skettu veromdeksi kokonaista 537^c.
Samaan aikaan ovat pohjapalkat
nousseet vain öO-^^ ja teolllsuustyolais-ten
ke.skiansiot n. 102%. : Työläisten
elmtason. voidaan arvioida nykyisin
olevan n. 60-70% sodanedellisesta ta­sosta.
Jos kapitahstlpiirien taantumuksel­lisen
politiikan mukaan olisi yksipuo­lisesti
hoidettu maan asioita, olisi sil­ta
ollut seurauksena kansan elintason
valtava kurjistuminen. Samoin olisi
myös poliittisesti jouduttu tavatto­man
suurin valkeuksiin. Työtäteke­vien
ja edistyksellisen sivistyneistön
-r- kansandemokraattien — vaikutus
on kuitenkin kyennyt torjumaan
taantumuksellisten epäpoliittiset ma­nööverit
ja ehkäisemään suurpaä-omanomistajien
.hillittömän ruston-halun.
Voidaankin sanoa, etta juuri
k a n s a n demokraattien toiminnan
kautta on kyetty estämään maan jou­tuminen
sekasortoon, johon oikeiston
politiikka . kiertamattömästi johtaisi.
Suomen kansa on vakuuttunut shtä,
etta ulkopolitiikkamme perustana tu­lee
olla se ystävällisten suhteiden l u ­jittaminen
.• Neuvostoliittoon- j a sisä­politiikassa
:on noudatettava johdon­mukaisesti
kansandemokratian peri-aat?
teita. Sellaiset perustavaa laatua
.Aavikljomaakunnissa on ollut suuria tulvia kuten täsääkin näkyy,
rissa j ä i t ä kadulle.
Tulvinut joki on kuljettanut D
'He tulevat i^in maailmaan kärsimään
Rikosjauuha kuitenkin paljastui jä olevat .sopim.uk.set kuin suurten teolli-
Toronton pakinaa
Toronto. — Don-haalm Näyttämön
viimeinen halyytys torontolaisille, ta­man
näytäntökauden saavutuksista!
Joku voi letkauttaa, etta eihan niitä
saavutuksia vicla; ole ollutkaan;
• M i k s i , C l ! Jokainen ajattelee omalla
tavallaan ja siihen on oikeus ja toivot-tavastrmyöskin
kohtuus! Ennenkaik­kea
on syytä ajatella, mista • vcren-vahyys
nayttamollamiiic johtuu! E i -
kolian olekm kuolettavin syy juuri
sen kannattavaisuudcssa? >— O n var­sin
vaikeaa .muutamalla sanalla ku­vata
näyttelijän; mielentilaa, kun hän
monien uhraustensa j a vaikeuksiensa
jälkeen pelästyy oman aancnsa kai­kua
puolityhjässä kats^iimossa!
: Siksi onkm syylä nyt halyytykseen:
koska monen monta nayttamon. kan­nattajaa
ncntaa rjo viettämään va­paa-
aikaansa- kesänviettopaikkoihin,
etta he omaantuntoonsa vedoten luo­vuttaisi
vicla yhden, vapaa-ajan nain
kevatke-sasta nay.ttelijoittcn seurauksi.
Samalla todetakseen, etta näyttelijät
saavat kyllä; elinvoimaisia tuloksia,
JOS heillä; on elinvoimainen vastaan­otto;'.;
Se on juurr sita. jonka vuoksi
kannattaa luikata vaivat.— ja monet
iltamyohaisci- hetkensä! ;
Ensi sunnuntaina SIIS kello 6 i.p.
iTarmolan txlkoovaki - e l i t i i myöskm
piristämään itsensä nayttämöhuvi-tuksella
!.> Se on: "Laivaston pikku
morsian".jo.ka silloin huvittaa-jokais­ta
joka. huvia kaipaa; lauluilla,- tans­seilla
ja -moninaisilla- keinoilla. Sil­loin
on myöskin tilaisuus-lausua' aja-rikolliset
pidätettiin. Oikeudessa pal­jastettiin
.rikolliset ja, syyllisyys tuli
todetuksi, mutta ^fasisteille ; sympaat­tinen
oikeuslaitos vapautti huomatta­via
päätekijöitä. Tällainen rikollisten
suosiminen on no.stattanut täysin oi­keutetun
vaatimuksen maamme' o i ­keuslaitoksen
puhdLstumisen vvältt;t-mattomyydestä,
. .
Keskusteltaessa Suomen j a liittou­tuneiden
kansakuntien välillä solriTiE-tavasta
rauhansopimuksesta oli maas­samme
henkilöitä, jotka julkisesti
esittivät vaatimuksia j a varsin voima­kasta
Neuvostoliitolle vihamielistä
propagandaa. Samanlaatuista oli o i ­keiston
esiintyminen ns. Marshall-konferenssin
aikoma. Maamme oi-keistopiirit
olisivat haluneet alistaa
Suomen taloudellisesti ja poliittisesti
imperialististen maiden holhouksen
alaisuuteen. Tamakin oikeiston suun­nitelma
tuli torjutuksi kansandemo­kraattisen
joukkoesiintymisen voimal­la.
Nyt Jälleen, jolloin on esillä kysy­mys
ystävyyssopimuksesta Suomen ja
Ncuvostohiton valilla, kaydaan oikeis­ton
taholla häikäilemätöntä parjaus-ja
vaaristelykamppailua Neuvostohit-r
toa Ja uusia demokraattisia maita
vastaan.
Eduskunta on muodostunut oikeis-topolitiikan
voimakkaaksi esyntymis-kentaksi.
Oikeistopiirit jarruttavat
edistyksellisiä lakiesityksiä. . Erikoi­sesti
eduskunnan jarrutus on- kohdis­tunut
taloudellisiin asioihin. Maam­me
työväestö ponnistelee äärimmilleen
taloudellisen tuotannon kohottami­seksi
ja sen seurauksena onkin, että
tuotantovolyymi on noussut huomat­tavasti.
K Q11 markkmateollisuuden
volyymi-indeksi oh. v. 1945 76, v. 1946 •
102 j a v. 1947 se oh noussut jo 125:een,
vuoteen 1935 verrattuna. Vientiteolli­suuden
volyymi-mdeksi oli vastaavasti
V 1945 47 pistettä, 1946 64 ja 1947 78
pistettä
Viennin arvo oli v. 1945.5.228 milj.
mk ja V 1947 45,225 milj. mk. Tuon­nin
vastaavat numerot olivat 6,821
milj. mk j a 46,888; milj; mk. Ottaen
huomioon rahdeista saatavan valuu­tan
oli ulkomaankauppa positiivinen
n. 3-5 miljardilla markalla. Sotakor­vausten
arvo oh viime vuonna 10,4
miljardia : markkaa., Tasta numeroi­den
vertailusta näemme, etta taan­tumuksellisten
taholla liioitellaan v a i - .
lavasti sotakorvausten rasitusosuutta
k a n santaloudellemme. > Todellisuu­dessa
muodostavat sotakorvausmenot
nykyisin vain vajaan 10% koko kan-santaloudellLsesla
tuotosta.
Kuten edellaolevista numeroista n ä ­kyy,
on maamme teollisuus kehittynyt
suuslaitosten kansallistaminen ja pe­rusteellinen
maareformi muodostavat
toteutettuina kestävän ; perustan
maamme kansanvaltaiselle kehityk­selle.
Sik.si: heinäkuun 1-2 päivinä
suoritettavan-vaalitaistelun keskeisim­mäksi
kysy myk.seksi muodostuukin
kansandemokratian voiton turvaami-
'nen Suomessa.
tuksensa.-, onko •. n a y t t ä m o . kelvollinen
viistaamaan sudburylaisten toverien
haasteen talla ;-'morsiamella'.:
Toronto valmistuu
laulujuhliin
Toronto. — Laulujuhlakomitea pitää
usein, istuntojaan mutta: sittenkin
nayttaa etta juhlat lähenevät lilan
nopeasti. Nyt on ojlut pohdittavana
haahkysymys silla. Don-haali alkaa
tuntua liian pieneltä ja nhnpa komi­tea
tpk:n kehoituksesta.meni j a vuok-;
rasi i.somman haalin jossa pidetään se
kuuluisa iltakonsertti hemak. 4 p : n ä.
SIIS nyt sen voipnme jo sanoa julki.
Se : konsertti pidetään:, ukrainalaisten
haalilla. 300 Bathurst St. kello 8 ip.
Ensin oh ajatus, etta se p i d e t ä ä n Don-iiaalilla
mutta kun siellä on jo mo­nasti
ollut liian paljon ihmisiä niin
miksi sulloa heita ahtaalle kun tilaa­kin
löytyy. Tervetuloa vain, kyllä nyt
mahtuu.
Samalla pieni huomautus GSJ:n
osastoille joille on lähetetty juhla-,
onnittelun nimienkeräj^listoja,, että
olisitte hy.ya ja palauttaisitte ne jo
hyvissä ajom, ennen listoissa olevaa
maarapaivaa, silla ne pitaa olla V a ­pauden
painossa JO taman kuun lo­pussa.
—Komitean puolesta: T.
Canadasta myytiin Trinidadiin v i i ­me
vuonna kaikkiaan nom $35^00,-
000 arvosta tarvikkeita.
Demokraattisen Nuorison Maa­ilmanliiton
valtuuskunta . vieraili
syksyllä 1946 Kaakkoisr.'\asiassa,
josta maikasta se julkaisi selon­teon,
joka valaisee sikäläisiä olo­ja.
Tähän - malkaan osallistui 4
edustajaa, j a - h e i d ä n tarkoituksena
oli käydä Intiassa ja Viet Namis­sa,
mutta Ranskan hallitus esitti
; matkan Viet Namiin.
Valtuuskuntamme viipyi; Intiassa
kaksi kuukautta, ja - kulki se 25.000
km. autolla, ;junalla ja; lentokoneilla.
Palasimme takaisin käymättä. Viet
. NamLSsa, Ranskan hallituksen kiel­teisen
asenteen vuoksi. Taman mat­kan
. aikana .Maatoimme vierailla
aikataulumme - mukaisesti - kaikis.sa
piireissä ja ; nahda kuinka nuoret
ihmLiet tyoskcnrclivat.-kmnka eli­vät
kaupungeissa- ja - maaseudulla.
Saatoimme: keskustella heidän kans-
. saan ja- tutkia fieidan olosuhteitaan.
. Meillä oh kokpuksia nuorten edus­tajien.;
kans.sa,V jotka ...osallistuivat
SLsa-Aasian . kansallukonferenssiin
Delhi-ssa. Kaikissa maissa, jois.sa
vierailimme- meidät otettiin sydämel­lisesti
vastaan... . •
Erikoisesti Intiassa meille.huomau-
•tettiin, etta en.simmaistä: kertaa
eurooppalaisista -..kokoonpantu val­tuuskunta
oh tervetullut.
. Kaikkialla^- mihm menimme,, ha­vaitsimme
kiinteätä, toimintaa, joka
oli pannut liikkeelle väestön j a eri-
• koisesti nuori.son tai-sieluun - riippu­mattomuuden
puolesta; - Tunsimme
myös nuorten ihmisten halun 'yhtyä
muiden demokraattisten maiden nuo­rison
kan.sfea, jotka: halusivat au:taa
heitä heidän pyrkimyksis-aan. Kaik­kialla
nuoret ihmiset joiden kanssa
keskustelimme, kertoivat • meiUe niis­tä-
toiveista,. joita he ohvat asetta­neet
maailmanliitolle. Jos j'mmar-;
'-ramme. mita ,nama ihmiset tunte-vat,;
on: vaiSiaa,-etta hitollamme on
suunnattomat kehityksen mahdoHl-suudet
naissa^^ maissa. Matkamme
aikana xutkiessamme naiden maiden
nuorison ;,.olosuhteita; havaitsimme
tilanteen, suunijpnrteir., .seuraavaksi:.
Taloudellisella alalla!- me huoma­simme
naiden-seutujen suuret varat^
ja mahdollisuudet nuden kehittämi­seksi,
: Kaikissa naissa maissa on
loydettavi-ssa erikoisen kallLsarvoisia
raakaräineira.-. Intiassa puuvillan
tuotanto on toiseksi - .suurin maail­massa
-ja 95 • %. maailman ; juutista
.tuotetaan myös '.siellä; oljyn tuotan--;
nossa se on neljäs, tuottaa vehnää
eniten, sokeriruokoa emien; kumia
ja teetä löydetään niyos sieltä.. Eras
amerikkalainen teknillinen- 'lähetystö
julkaisi; seuraravia tietoja: Intian
osuus maailman knlletuotannosta on
75 ; % >ja .saman lähetystön .-mukaan
Intia on kolmannella tilalla raudan.
tuotannossa, j a . v a i n 11 % mahdolli­suuksista
on käytetty. Tama, sama
lähetystö panee merkille, etta sähkö­energian
hyväksikäyttö voi kohota
27 milj. hv.;; joista ainoastaan 3 %
käytetään. Mangaanituotannosta 30
% otetaan Intiasta ja bauksiitm tuo­tanto
kohoaa 250 milj. tonniin. L y i ­jyä
ja tinaa löydetään samoin maas­ta
Birma . on suurin, riism tuottaja
maailmassa. Sieltä saadaan myös
sokeriruokoa, kumia, .puuvillaa,
hirssiä, ja siellä on laajoja metsiä.
.. Maan perusta on rikas raudasta, l y i ­jystä
ja petrolista.
Malaiji tuottaa 40 % maailman
kumista. Hollantilaisten hyökkäyk­sen
jälkeen Indonesian tasavaltaan
kumin hmta on noussut suunnatto­masti
Singaporessa. Malaiji on nel­jäs
kopran ja ensimmäinen ananak­sen
tuottajista: se tuottaa kahvia,
maniokkia jne., tinaa 30 % maail­man
tuotannosta. .
Indonesian saaristpmeri käsittää
70 milj.. asukkaan väestön,; Se on
jmaan, antimista rikkain maailmassa.
' V a r s i n . - v a r h a i s es t a . vaiheesta-lähtien
se. on ollut asutettu.ja kult­tuurimaa.
Kun hollantilaiset saa­puivat
sinne 17. vuosisadalla, maa
oh JO huomattavassa maarm rai­vattu
j a r i i s i v i l j e l y s vallalla. Jokia
oli Jo alettu käyttää kuljetukseen.
Nykyään : Indonesia on . viidentenä
rilsintuotannossa, .kolmas .sokeri-ruo'on-
ja kahvin tuottaja ja neljäs
teen . ja toinen kopran tuottaja.
Maissia, bataaltia jakaakaota se -tuot­taa
;jo 90 %. maailman tuotannosta.
Kumiviljelykset ovat lukuisat. Maa
on rikas öljystä, kivihnlesta. tinasta
.— silla on kolma.s sija kullan ja ho­pean
.!;uottajana.
Tasta suunnattomasta rikkaudes­ta,
huolimatta imperiahsmii jOKa on;
monopohsoinut kaiken, ei ole r i i t t ä ­vässä
.maarin käyttänyt kehitystä
liyvakseen , teolhstaakseen nama
maat. Teollisuuslaitokset:ja rikkau­den
lähteet- .ovat melkein , kaikki,
ulkolaisten . kapitalistien hallussa;
Esimerkiksi Intiassa 90 •% k i v i h i i hr
kaivoksista kuuluu brittiläisille. As-samin
, maakunnassa 728- 1.128:sta
teeviljelmasta kuuluu: .brittiläisille.
Hyvin vahainen osa on-maan asuk­kaiden
hallussa, silla 82%. suurim­mista
..maan viljelysalueista on britti­läisten,
kasissa. - B i r m a n petrooli on
samoin brittiläisten yhtiöitten käy­tössä
ja Indonesiassa oljyyhtioista
hyötyvät brittiläiset/- amerikkalaiset
ja hollantilaiset.
Maaseudulla, nus.sa feodaalijärjes-.
telma edelleen vallitsee, talonpojat
käyttävät työssään alkeellisia maan-viljelysvalmeltä.;
Kastelujärjestelmää
ei varsinaisesti ole olemassa; Ei ole
lainkaan , hämmästyttävää, ettei
maa tuota paljoa. Samänäiia"
kim naiden: maken . - rik
ovat ulkolaisten kapitalistien
; s'a,- ;jotka ovat liittyneet to
keksiäkseen, miten parejrimin
sivat hyotyaan, • naiden - • mai-'
asukkai-ta tuhoutuu miljoonia n
sittam nalkaan..-. Sellainen or
tilanne on lutian kansalla, joka
-dostaa yh -40 miljoonaa
Miten sitten on .nuoriion
ten kysymysten tilanne? '
Kaupungeissa; nuoria työläisiä'
telaan hapeamattomasti. Työjir'
telma on järjestetty surtomaaM"
suurinta hyotya silmälläpitäen T
laiset saavat ' työstään - juuri
paljon,, etta silla saavat .rav^
j o l l a -kykenevät olemaan tuo'
'sa eivätkä kuole liian nuorena
ei ota huomioon keskr-ikaa, joka
-25; vuotta,:, on selvaa, etta nu
joka muodostaa vaescon laajlm
• osan, 'työskentelee, vraskaamrain
' on suurimman; riiston alainen.-
tiassa nuori työläinen-saa teh"
usein neljän annan (sikäläinen
yksikkö) päiväpalkan, joka on
sa maissa kahden uuti-sjulkalsun
ta.
Kalkutassa - kcskustchmme sat-matyo^
isten kan,ssa. jotka oh
hakossa,,, mika. oli kestänyt jo ka
kuukautta.. He olivat paren
asemassa kuin useinimaf muut t
laiset. He ansaitsevat 26 rupeeta
;ja :luontaisetuna 24 rupeeta Ja
he pyysivät 40- r :n kuukausipallt
seka lucntaisetuiia : 40 r. He
toivat .meille, etta .yksi:naula
ja-juurikasveja inak.soi jo 2-rp. H
dan asuntonsa vuokra oli; nom 17
kuukäudes.sa;
Malaijis.sa ja -Singaporessa su
osa satamatyöläisistä on iiuona''-
misia," joiden päiväpalkka . vaih;
1,85 punnasta 1,54 puntaan ,/niala;
jilainen .dollari.» ja yhden aten
hinta on 2; tai ,3 dollaria.- La.Tip'jr3
louhimoissa Malaiji-ssa työläiset .a
saitsevat 1,50-1,80 /;dollana paiv^
sä.. . Tinakalvoksissa i.volaiset saa
1,60: dollaria ja ammattityoläL^et
dollaria.
-.Hygieenisiä puolia pi ole .lain
huomioitu tehtaissa. Meilia .oli : i *
suus nahda silkkitehd.is Kashmir.
sä:. jonka omisti eras- ranskala
hikeiliies.; Näimme .^nuorten^ i '
ten : työskentelevän, huotusainesui-kun
alapuolella,' aineen, jota
t ä ä n silkkiäiskoteloiden - a-.aa
sa, ja hengittävän tuo'a m.vrkylii'»
huotusnesteen kjllasMmaa flaa
sillä tehtaassa er ollut,: mitään,
letuslaitteita. Eraassa laitocess
Madrasissa -näimme nuorten.
ten joutuvan käsittelemään i'
kaalisia nesteitä, jo--:a s}o\r"
heidän :kätensa; j a jalkansa, .
Me havaitsimme mjoskm, e'
PÄIVÄN PAKINA
Vihdoinkin löysi omansa
Silloin kun Sudburyn kaivantomie-het
ryhtyivät rakentamaan unioaan
ja kavivat kaikkein vaikeimman tais­telun
me emme huomanneet ettaTo-
. tään oikeus: myydä teuraskarjaa Yhdysvaltain •markkiholle,^
mistä saisivat parernman hinnan; Näin pidetään farrnareita
•'pakkopaidassa'-^^^^^
,r,hintaa:;niin siiloin pidetään valmis lih
siihen asti. kunnes työläiset suostuvat- keinotekoisen ''puut--
teen'• vuoksi maksamaan.;yhä. korkeampia hintoja. -Näin pide- '
tään kuluttajia pakkopaidassa. Ja seuraus on, että Canada
:Packers Ltd. ja kumpp/voivat;kahmia: ennätysmäisiä voittoja!
Nämä ovat mielessäpidettäviä seikkoja lihan hinnasta
• keskusteltaessa. , , •
rontofi^vapaa Sana olisi puhunut ha-:
laistua sanaa kaivosmiesten^ union
puolesta. ;; E i smne painkaan. Koko
sodan ajan se on ollut hyvin hiljaa
sikäli kuin unio on ollut kysymyk;
sessa. Tosin > se on kuitenkin silloin
talloin, y r i t t ä n y t salakavalalla tavalla
vahingoittaa sitaunioa johon se omia
lukijoita kuuluu.
Nyt se on innostunut union asiaan.
^ El silla tavalla, e t t ä se auttaisi kaivos­työläisiä;
c:Ei; sinne painkaan. Nyt se
kannattaa unioa . j o n k a tarkoituksena
on.;, hajoittaa ;:koko kaivostyöläisten
uhio,-Vapaa -Sanasta on tullut TimV
mins Mine \Vorkers Organizing komi­tean
ä ä n e n k y u i a t t a j a . ; Viime lauanr
taina Vapaan Sanan toimituskirjoi-^
tuksessamainitaan, että se on saanut
kirjeen t ä m ä n skäappiunion komitean;
jäseneltä Lieo A. Behieltä. joka' "joh­taa
.-kapinaa kommunistista" johtoa,
vastaan kansainvälisen kaivosmiesten
union keskuudessa". -Tämä skääppi
• kehou-taa- Vapaan, Sar.an; kautta, suo­malaisia
kaivostyöläisiä liittymään t ä ­hän,
hajoitusunioon.i:: S i t ä kelpaa ras­kasta
: t y ota tekevän .kaivostyöläisen
seurata; "Olemme pitkän ajan ihme­telleet
:;.sita"-V kirjoitetaan ; Vapaassa
Sanassa, -.v.etta: kuinka kauan kestää
ennenkuin työläiset väsyvät kommii-nistien
temppuiluihin."'
-. , Hyvin.-on ' Vapaa Sana innostunut
nyt kannattamaan union toimintaa
kun on .kysymyksessa skaappiunio. E i
kyllä pane sormeaan ristiin kaivostyö­läisten
palkkojen - korottamisen puo­lesta,
josta on-pääkysymys. .; Kannat­tamalla
s.kaäppe3'a se päinvastoin so­tii
: kaivostyölaisteiv : palkkojen - koro­tusta
;yastaan.;--Tamä^^
tannössä sitä. •
Samassa toimituskirjoituksessa soi­mataan
L«asidessa olevia Rogers M a ­jestic
.radiotehtaanlakkoilerta työ­läisiä.
Silla tavalla sitä tj-oläisten
asiaa ajetaan!..« . ^
Me satumme:.'tuntemaan lUMMS
W:n asiat koko tarkkaan. Me tie­dämme
myös, etta • Sudburyn kaivos­miesten
union osasto on kaikkein
suurin mita sima-hitossa on. Me. tie-damme.
myoskin, etta vain yksi johto-'
kunnan jäsenistä on L P P jasen. K a i k ­ki
toiset ovat C C F : n j a s e n i a . K u i t e n -J
kaan tama osasto ei hyväksy Ralph
Garlimn Jä Vapaan Sanan Timminsin
unioa. El sita hyväksy mikaan toinen
kaivostyöläisten union osasto. Se on
tuomittu' skaappiunioksi. : Sen ilmai-;
see Vapaa Sanakin ikäänkuin vahinr
gossa. Sen." toimituskirjoitukscn lo-r
pussa sanotaan seuraavasti: . .
"Timminsin kaivosmiesten uloska-vely
International Union of Mine, M i ll
and Smelter Workersista asettaa heil­le
kuitenkin erinäisiä vaikeuksia C a ­nadian
Gongress of Laborim.yhtymi­sessä.
M a m i t t u I U M M SW on n i m i t ­t
ä in C C L : n alainen hitto j a b n tuskin
luultavaa; etta se tulisi hyväksymään
jäsenyyteensä Timminsin iuuden kai­vosmiesten
union, koska sen jäsenet
ovat eronneet sen alaisesta hitosta.-
Näinollen Timminsin uudella uniolla
on; tuskin muutavmahdollisuuttä-kuin
hakea Canadian Trades and lÄbor
Congressinjäsenyj^een taikka pysyä
aivan riippumattomana."
.Riippukoon vain kaivoskapitalisteis-sa.:
Niiden asiaa se kuitenkin ajaa. Me
olenime muuten ; samaa mieltä.: e t tä
tuskin CCL; ottaa t ä t ä skääppiunioa
jäsenyj-teensä. "
Meillä on kuitenkin sj^j^tä uskoa, et­ta
tuskin Vapaan Sanan lukijatöJi
jotka kuuluvat lUMMSVV.n.
teen, kannattavat lelitensa skääK»-
mista. Terve järkikin jo kieltaa »
Jokainen kaivostjolamen joka »
osalUstunut union toim-ntaan t.»»
vallan hyvin, etta heiaan umonsa *
kaivostyöläisten unio eika JorJS
puolueen. Esimerkiksi Sudbun-i "J*
to on kokoonpantu en mielipit»
omaavista kaivostyöläisistä ja "_
nen kaivostyöläinen tirsaa vallan-.
vin etta heillä on O1!M: .-nahdolLs
korottaa-' palkkansa Jiiun siksi
heidän unio-osastostaan ei ole-,
pohittista potkupalloa, kuten es-J»
kiksi Tunmmsin ja Port Co
osastoista, joiden johtajat o^at
neet kapinoimaan lUMMSW-n
osastoja vastaan Erinomai-^öi
merkki on Port Colbornen osasto,
vuosi sitten hyvaksj i alemman-ja
muitten union osastojen
ponnistuksUla saatiin hedanöoP»*
kansa nousemaan ja ,ki«os..sn»,.
keaa union jäsenten suuren
tön yhteisyydelle.
On aivan oikein sanottu.
millä on voimaa kun se hajoaa.-
uniojen voima on-ni.den ^ ^ ' ^ ^
dessä. Äivan varmasti ^ ' ^ ' ' f ^
Timminsissä tulevat viela j ' ^ ^
ytimissään tuntemaan ntna
union hajoitustyö. Me ^ " ' ^ f ^ i s"
tenkin yhtenäistä ja voims^^
vostyöläisten unioa. -