1930-07-17-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ibrstaina, heiiiiä£;i7 p:nä — Thur., July 17 , . - VAPAUS O^bÄtT» ^ H B ^ •( r^a^ \ii*ia ik Cuua>. P i l t i t <«i]T at Swlbnr> Oatail*. ; ' t ^ i V i t » d t a t j v i * nuä. 7S« p o Cfll. ioai. Umimoa durfs («r k a c i * taatKOtm, 7»*. n« 'SSiikäi;^ 'iiamxxpti, köjajuppa is p»ui« « » u i » u J Ä i E » S t » « i l U . - ILUOTUSMLNNAT VAPAUDESSA i a3n««(ail«UD<rt«kMt I l v M kCTt». |2XW k»k»i k « t i . . — AtioIJittoo» •«nnirfU* oM«»loi*otmk*B « U , « - « 3 karlM. A»w»io«oilbwifäk.ä » ? J I » ke«U, « O » krfaJ Kiiu*iiai«ti.k»« Afl». k c r u . ^ Kaelaw^iwkakMt I i J » I H U . ISO S r t d U iM kUtotJ»»**»»»JUj f^iiUi^bi. - ' • h * M a i M « f - U i»K>l<äI<»>rttilt^^^ kou. S I M fcoUM lun«#. — T i ^ ^ p C M U k ^ i * l4 Oautf» r*—iifvtum cma. »MilitUääa, '«DriiMtl»! ilsr.tBtbiiiU eloUtees. - ' > :f i v l l l f 1 ———— TILAUSHINNAT. . ' t-f:* Ji-Al-r.' M » •iU« « u . U « - i >k. K i » . 6 kk. t3M ta I kk. tlM. Jumöiu.^ J. V . AU^rlaC. telrnäl fa^ i . - t i l ulospäin vieläkin Suomessa. Luonnollisesti ei v a a l i - "kan^a^vaJlaisuulta". Niinpä on j lakia ole voitu muuttaa vielä (a^- ollut cdu-^kunnas^a e-illä kommu-1 cistien vaalimaan suuntaan, siilä riisliva.-taint-n laki. joka kuitenkin ; siitä ei ole tehty -esiiygtä edu - on tullut kohnannosa !ukcmi.fcssa kunnalle, multa olemme ^rärmat. eUä " v a a l i t " tulevat toimitttlavak- Baotjtora «ad fttnukopt Vapai ^aiUiac. tlm StrMt. tn mgg tm b» »idnmtii VipamM,.FJO. Box 69. SodbiUT. Oat. • • 'a* «94 Bu!I<>ia tahaaaa, a u «a«t«asia aiMSmllicea kirjacMcsaa. kirjatukaa ax4*Ilaaa iUUaaa Htal«ii |Ki«Mm*aiarOa a U U S i » 1. «r. UitivlM. Cikiaaafaoi^Ja. * = — ' — ^ ' ' 1 1 . - . , • , , =sas=. Pasdstien hyökkäys vehi^ttaa tarmokkaaseen taisteluun Canadassa, samoin kuin. kaikissa muissakin kapitalistisissa maissa on kapitalismin viimeisenä asee- Ifrä työväeniuolcän nousevaa vallan-kumonksellisuiitta vastaan avoin fascismi, terrofivällan ollessa viimeisenä toivona työväen liikehtimisen tukahduttamiseksi. Juuri tällä kerralla olemme selvemmin <lthtcmiissä tämän fascisliseh hyökkäyksen kovan kouraisun omia ri-vejämme vastaan. Me näemme selvästi miten Suomen 1'ascislit ovat hillittömän tcrrorivaltansa, mur-hapolitiikkoinceii, kohdistamassa lyöväenfupkan nousun tukahdutta- «qoiseksi. Sama pyrkimys vallitsee kaikkialla muuailaliin, Canadan pon'ariston ollessa samoin kulke-jqniijssa suoranäisempääh fascis-iniin. Kommunistisen puolueen ollessa vaalitaistelussaan, onnistuneesti teh'dessään vallankumouksellista täisfcluohjclhiäansa tunrieluksi työ-iJMBJmjköillc, öri itnyöä virkaV,alta ryhtyjnässä enlilstä tinlceVnpiin edesöjtamisiih tämän mahdoito-iiiaksi telcemiseksi. Siitä huolimatta, että jo aikaisemmin on etenkin ^jprontössä poliisihirmuvältä kehit- \jteyt sielä'niattöitiSän pisteeseen toyereittemrac jöut|^ess|i|.: poliisin pahoinpidcltäyaksi- ]ä• pidälellu-väksi, u^atl£ä^'jstyeas4 yankilassa- •!dn, on se jatkanut j a saavuttanut uusia vaiheita vnalitairlclummp yhteydessä. Poliisi on pyrkinyl hajottamaan vaalikokouki-iakin, jota oikeutta " l a k i e n " mukaan ei heillä ole. Siis ollaan suoranaisesti ylittämässä ne " p e r u - l u s l a i l - l i s e t " oikeudet ja säännöstelyt, joitten pitäihi o l l a virkavaltaa hallitsevia seikkoja, vaan jotka kokonaisuudessaan sivuutetaan sill o in ktm tulee kysymykseen vallankumouksellisen työväenliikkeen vainoaminen. Tämä faseististen poliisilaitosten hyökkäys komniunislisla toimintaa vastaan on ainoastaan osa yleisestä kapitalismin liyökkäykses-tä, iyÖyäenluokkaa vaslaän, joka enemmän jä enemmän luisuu pois " l a i l l i s u u d e n " iniitleisla j a saa teTrörisiisen väkivahaisuuden luonteen ulkopuolella lakien muodollisuuksien. Pr»rvarillisel lait ovat laaditut tukemaan kapitalistista järjcstehnää, multa näiden muodollisuudetkin ollaan sivuuttamassa suorakälisemmillä menettelytav o i l l a , työläisten pieksämisillä, pahoinpitelemisillä j a v a n k i l o i h in lelkeämisillä tekaistuilla syytöksillä. Tähän faseistiscen hirmuhyök-käykseen ön vastattava proletariaatin tiukalla taistelulla, kommunistisen puolueen taistelevan johdao-nan alaisena. lykättyä y l i vaalien. Tästä kimpaantuneena on j u u r i muutamia päiviä sitten valtaan noussut .Svin-iiu^ vudin fasdstihallitus määrän-nvt eduskunnan hajoitettavaksi j a . uudet "vaalit"' toimiteltavaksi tu-i levän ^J/A^kiiyn . 1 päivänä. • ' TJaj/iTaiiiitfetia siis tahdotaan VJ'-ilw'4ikirij jjcilellä sitä roistojen valtaa, mikä .Suomessa nykyisin vallitsee. Nyt. kun ' ' v a a l i t " tulee toimeenpantavaksi, lienee a-iaan kuuluvaa muiifa/nalla sanalla kajota siihen seikkaan, millin siujntaan voima-sulitect uudessa "kansaneduskunnassa*' tulevat kehitiymään. Vuoden 1925 tilaston mukaan o l i äänestäjien luku 1.539,000, mutta nyt vaalivat faseistit voimaan sellaista määräystä, että vaalikelpoisia ovat vain sellaiset henkilöt, jotka ovat maksaneet tuloveron. Tällä tavalla menetellen tulisi siis äänioikeus riistetyksi yhdelläker-faa n. 600,000:Ita äänestäjältä, T u - l i - i siis voimaan melkein samanlainen "vaalitaj)a" kuin o l i ennen kunnallisessa elämässä, 'jossa jokainen isäntä äänesti niin rnonella äänellä kuin mitä hänellä sattui olemaan karjaa. Tällaiseen suuntaan ovat siis asiat kcliittymässä fascistisessa fcreettisen ainehiston pohjteJla, mJk& koskee iy^yin5*se&sä olerak Icät dasta tai työmaata ja 1cjf|yiii'ykis^s9 clevaa tudtäiioalaa ksiäMe tjÖ&i£. sille tmmettnjen ja 's&hfen teet asioiden pohjalla. Jniäi tällaisten esimerkkien avulla ön "helppoa pal. ja.staa työläisille heidän oman tuotantoalansa näjrtteleiaä 'osä uuäen teissä fascismia ja soslallfascismia yastakn. ''On paljastettava taloudeL lisen ptdäkauden, ' työnaptajien liyökkäystmi- porvariston sotavalmis. felajen rascBstfetfe joukkojen ^^BÄen y&eiiä&yyi;' On välttämä. paljaitasi se peli, mitä toinen kansainvälinen ja sosi^demokraat. ttset oflDCtsto. ja 7a«iimiistojohta-1 vastoin an Ollut välliOlä se käsitys. taJseksL Opettelemalla rivoa käytöstä, muuttuu myös alhaiylysj luonteeltaan, vaikka lapsena olisi oi-lut mitä parhain ihmisvesa. Hieno käytöstapa muuttaa hubzhaamatta luonteen hienommaksi. Tosin Suomen kansa ei ole vielä siisteydellä si juuri fasdslien vaatimissa .puitja hienolla käytöksellä pilassa, p>äin-teissa. Työläisiltä yksihkertai=f-ti riistetään äänioikeus ja kun k e r ran maassa ertj^pläisillä ole i s i r - misti£e$,^,3mmattiunioide^^^^^ ^ sota. Jkoreutta. Mutta vähitellÄi tämän vanaan rnjlpkääplaista lakiä ei viat 1 pelaavat^ jQ^isessa^ma^^^ j^i Isan. vstoiistelni|s^: 'Kmä. on tehtävä, ei ^käsityksen on täytynyt räistyä ja he tule valituksistaan hboliröatta '-^'"yä^sissään/^itaifeus^^^^ niin p^jpaj^tetfeys^destä otettujen käytökseUe annetaan su jjtb^^g'"*,;;^; mitään äänioikentla saamaan. Ja sodan valmisteluissa jä näyttää, et- Jät pelaavat hyökkäysten järjfötä. [että kunnon ihminen ei "icäytöstä" tä ' soslalideraokraättlÄt jä felOT- ffilSB&sä fleuvostoliittöa "västajm, sär-! tarvitsekaan, se ön töyhäne liikaa oEa erin Eii^Fä. ne. j li^tä jotain nempi mustaa Ensi lauantj Äflaisen jaos-ruuskilpailu:. erikoisen järj. käli on kysy Tcrcntön Yrit; nut joukku:-en jYrjö ja Jussi , vät. Vascmmistotyöväen loini im a "^n valmisteluissa asustettuun hyöt .vfeistelut). | Toisen, arvolAaamman tyypin ur- joku sakk' p^^e on kokonaisuudessaan maasta r , . - ''^y^^^^" Neuvostoliittoa vastaan Viime vuoden onnistuneen elo- fteifey&öt& ÄtlM^^ on KOKonai.,uuae.saan maasta ta>- ^ ^^.^ terävänä esimerk- kuun 1 päivän jälkeen ei tehty riit- telijat jäurhefUjat. joiden harras- sakkeja c i s t i e n loimesta julkisuudessa tu- kina toisen kansainvälisen vilmeL täyästi organisatoorista työtä. Elo. tus pohjautuu syvemmäUe. kuin | kahdettu, joten heillä ei kaik-ncjn neuvostovastainen JtfliStus). jktnin 1 päivän ttilee olla sylyksenä vato omakohtaiseen lu-heilun Rär-i Saksalakin todennäköisyyden mukaan pfe inin-, Meidän tounintamme täytyy tä. kapitalististen maiden rastukseen. työskentelyyn urheUu-iiapualaiskc^ent käänlaista mahdollisuutta tjsallis-nä vuonna järjestää pääasiaUisem. kommunistipuolueiden vaurastuml- liikkeen eteen. Mieleen muistuu lu- faseistit nhtyh tua näihin terrorin vanftessa t o i - m i n joukkomielenosoltosten. kokous- ja lujittumiseen. Lisääntyvä kuisasti erittäto mielenkiintoisia Ja J ja ajamaan tak meenpantuihin vaaleihin, . s . . a - .ten — Ä p S n vSn ^:S2JrT^^'^ i » ^ p S , maila omia ehdokkaitaan. '^K.^'^^^^^^ ammattiuniojärjes-;heenjohtajia, hiljaisia ja u u t t e r i a | ^ ^f sanedu-skunnan kokoonpano tulee j^^j^^ tämän SmotistOT' toiÄkoko samanaikaisesti puolu. sihteereita, edesmenneitä isaUisia nUn pääsi naai siis taatusti ifascistinen. ^ Jkousten ja mielenosoitusten järjes. lehdistön ja kommunistipuoluei. urheUumestafeita jile. mistuu tnie-. noojiltaan. Tilanne Suomessa ei ole rnis-helyissä. On taisteltava imättäväi-1-^5° työn vakiinnuttsuninen täytyy leen S:n kaupmigfeta piu-in puheen- — sään suhteessa valoisa lyöläi^il Ie -^esti kaikkia sellaisia mucrtöja v ä s - 1 paivan johtaja, mompuolinen m-h^^^^^^^ m. r. Tu.u. a a lyuiai MK. ,4„fträ <w^-o,,'sf tor,^.«^w.;,fi. .1^^ VOTnusteilja, näyttelijä, erin- Sen li.säksi, että maassa vallitsee «menevät tafpuvalsunte. ^^^^ ^_ ....Jl,^ TJ. . _ ' . . „ . t ' . . . m ja lyo.iomvys, vaiinsee sielta ii- tai toiminnan kesklttäniiseen j o n n e ' ' ^ i«»»v*» ^i''»" uaut,i-aui,ui.>j .vaiisa, muisiu- xmeicen cratui loiscn mitä miistin fäscigtinen ikin kaupunkien ulkbpuölelfe. ole^'^^^^^ tiel. .piirin puheenj.>htaja. joka urheilun ..Toronton csa, *^ . *r, . . «o o l r * » a a i r o riiiA^rtAn ^i^tiW#««AM «»V» ««••«ali*-. «-kInM/\ff;; V k o ^ t t l c ^ ^ - f * « < - > 4 r b r > llj££CSS3 jOkä p' päätettin .seuraa^ erin taloudellista vallankumouksellista !nan mieheksi, mutta aina kuitenkin kous avustaa 25 Vai -%. at m* «1 )täii vMtaheml tnnnustävät Wii^een ^siaUstipu^ Tl Daily Workerissa kirjotlaaHpV. sä, että kapitalisliluokan lakeijat puolustavat sosialislipuoluetla. Porvari ei milloinkaan anna roi-tään luottoa keriellcliään, ellei sellaista "luottoa" ole ansaittu. Ja ^ye Mallhexvs käinica t^alifofriiiah lltahcrroilla on lämmin yhteis- -'jätiinärrys sösialistipuolueen poli- ^ ( k a a n nähden. Kirjoituksessa sa-ifAtaan: ^^mperial Valleyn työläisten oi- ^ i i B J u t t u on juuri päättynyt ja fOfftmio oli: "syylliset". Syytetyt 'ttKytnittiin 3—13 Vuoteen vanki- Oikenskuulusteltm aikana ta- ttui monta tapausta, joista on leenpäin keskusteltu ja joista i^ftrtnasti keskustellaan vieläkin. ^ C ^ ^ sellainen täpaus, jota emme ^^l^altolta nahricel, on seuraava': ]f*iihuessään lausui apuläispiiri-syyttäjä Smith kuinka koihmunis- Iit oval haluttonria antautumaan ^^hteisiin keskusteluihin *'tcidän Kanssahne" joillenkin pulmien ^ratkaisemiseslb". Syylläjä lar-ioUi "teillä" valamiehistön jäsc- *niä, farmareita ja sellaisia. Hän viittasi ^ösiälistipuolueeseen. Se on sellainen, joka todella tahtoo ^ t t a a työväenluokkaa ja on siitä 'syystä halukas yhteistoimintaan, iiän sanoi, että "meidän puolu- •^mme, republikaani,- demokraatti- jä sosialistipiiolue" koettaVat iratliäista lämän maan puhtiia. "Meidän puolueemme" — hän liäskee aina näin lausuessaan siilien sösialistipuolueen kuuluvaksi. Tunnin käsittävästä puheestaan omisti hän 15 minuuttia osottaak-seen, että sosialistipuolue on laillinen ja konmiunistipuolue ei ole. nen tamoBäivä sotaa vastaa» sosialistipuolue on tehnyt runsaasti sellaisia palveluksia, että tuollainen luottamus kapitalisli-luolcah taholta on kyllin ansaittua. "Tietenkiri on olemassa työllö-myyltä. - Multa me ratkaisemme sen pulman. Me olemme maailman rikkain maa ja olemme me ratkaisseet pulmia ennenkin." E i hänellä ollut mitään sanottavaa siitä miksi rikkaimmassa maassa on tvötlömvvttä. Ei hän sanonut tai ei rohjennut sanoa, että työl-tömyy^ s on kapitalistijärjeslelmän perirttö eikä sitä voida koskaan poistaa tämän järjestelmän vallitessa. Puhuessaan syytetyistä hän sanoi, että "heitä syytetään siitä, että ovat kommunistipuolueen jäseniä. Kommunistipuohiella vastaan tulisi laatia lakeja." Eikö siinä olekin järjen näyte! Syytettyjä syytetään siitä, että ovat laittoman järjestön jäseniä — ja vasta sitten esitetään, että olisi laa-ditt^ va lalveja, jotka tekisivät tiiman järjestön laittomaksi! Kapita-listiluokka on vielä vallassa. Multa syvät rivit ovat liikkeessä. Järjestelmä horjuu ja valtaluokka tietää sen. Siksi terrori. Luokkataistelu jatkuu ja puolue tunnustetaan yhä enemmän työväenluokan ja Kommunistisen Kansainvälisen eri jaostot ovat hyväksyneet päätöslauselman jkansaihvällf^en taistelupäi-vän järjestämisen tarpeellisuudesta Imperialistista sötaä*' 'v^ästääri tättiän vuoden elokuun 1 pälyätöl! iaraoin kuin viirne vuorinakin;;'''Liik:atityvät ja laajentuvat sot'avar^/föld't,'"joihin imperialististit ovat^ i'|il|;yn^t uiiden sodan varalta, ja n^''iäh'elnen äseis. tetun hyökkäykseri' vaara Neuvostoliittoa vastaan, vahvistavat tämän päätöksen blkeudenmukaisuuäen ja korostavat tämän lähestyvän kan-ialnyälisen _ ' yallarikumöuksellisen lolmiritamuodon siitirinatorita iät. keyttä. Lontoon laivastokonferens-sin täydellls'esti itsestään ^elvä epäonnistuminen, sen • ilöieinen täipu. vaisuus llsMärityVSi^'^eistautmni. seen, eikä aselstt(t'jSftimiseen, • mikä on: iuöntaenömäirieiit''^''Kalkille viinie vucsi3ri aikoina pldetyii^fe^gbnfei^s. seille. työväenluokan ' jä •ftyfhemplen talonpoikien aseman •'iättniVä'''iiiio-nontumlnen, ttilkä '"^ulee 'slfiVkdkSe-;' nä ialbudelllsesta -'-päläkaiidesta jä vallanMimoukselllSen Icuohunnan e-distyminen — kaikki nämä seikat 'luovat itsestään suotuisan maaperän, 'elokuun 1 päivän onnistumiselle sillä pe^rusteellä, että alhaalta joukoista vedetään laaja yhteisrintama. Tämän talstelupäivän valriilstelut tyytyy aloittaa ilman viivyttelyjä. Jos me teemme yhteem'edon ennen saaduista kokemuksistamme, otta-kaikki kehoittaa . . - ^ ^ j c ^ ^ ^ ^ a j^ maissa olevia työlaista kaikilla Kansahivälisellä vallankumoukselli- ^ i ^ ^ , ^ ^ voimillamme luRernaän Suonien »sslla työväestöllä oi; jo lakanaan' työläisien taistelua väpaödeslaan ipaljon kökeniiuksia väfirilsielutssa ia licnEjcslään. jmielenosoitustensa jä jöiikltökoköus. ' ' ' • -• jtensa järjestettyyn suojelemiseen. Tämän asian suhteen ön "ryhdyttävä kylliri ajoissa toimenpiteisiin /(työläisten siiöjeluskaartlen niuodtosta-nilstoimeriplfelslln jne.). Samanaikaisesti ön ryhdyttävä töimettpljtei-siiii työttömien Ja työssä olevien , työläisten välisen yhrehäisj^öen ' järjestämiseksi ,sekä my&kiri feau-pimkl- ja maaseututyöläisteh välille Viime vuoden elokuun 1 päivän yh- . i c c o •..«i»! • - 1 . * . ^ teydessä järjest(etyt (käiisainVäliset sissa ja työläisten valitsemien ^n^]^ienosoiin)^t osottautuivät ble- TYifyiiN tlRHEILU Urheilu kasvattaa I valmiiksi . suorittamaan työt muidenkin puolesta, Ja muistuu mie. ileen vielä tasainen, hienon, hyväntahtoisen hymyn alati kaunistama painija, joka vuosikaupalla on toimitellut V:n piirissä rengin tehtävää, ollut vähässä «uskollinen, mut- 'tä vähäpätöisyydessään ollut ehkS Iseuransa suurin ja arvokkain jäisen. Näitä tällaisia tyyppejä on jollut varmaan urheilutyö osaltaan, lehkä hyvinkin suurelta, kasvatta- Urheilusta. puhuttaessa käytetään | massa. Nämä urheilijat ovat jou. usein nimitystä liikuntakasvatus taintuneet vuosikaudet toimimaan pel-ruumhlllneh kasvatus. Urheilu kas- ikästä innostuksesta, ilman palkan Vattäs tämän mukaan meitä mu- toivoa, uskomansa asian, urheiluaat-teilllisesa Urheillen jä voimistel-jteen kannustamana. Heidän pää- Jen' feehitänime, kasvatamme ruu-: määränään on ollut saada tnahdol- (lisimman sainkka riuörisöparvi mu. •Tämä nrheilun kasvatuksellinen ,kaan siihen tj'öhön, joka heitä Itse- T^oH Bi rajoitu ainoastaan siihen, [äänitin innoittaa. Epäitsekäs työ on •että - se kehittää meitä ruufnimisesti, jtehrtyt heistä itsestäänkin ejiäitsek. kasvattaa meitä myös ihmisenä,,käitä. Tunnettu, kuuluisa'Rooman rfcaiisalalseriä ja työATäenluckan jäse-j keisari Augustus on tämänkaltai. maan sen '•fSihian, mikä 'vislmistaa , Tämän/pälKäfi .^ansainväUpW Jiiehä. sest;ä iriuutbk^stä myös selvä esi. tajlcn konferensseissa. Täfesä'ei tar-^ ,, , + w„vi.,. i,'.,A<,o«»,„an l*'^^" is-^utai p^riälistl§r4 'äbtaa Vasläan. "Sätiiääi-ja johtaa elokuun 1 päivän taiste- louäellineii.,Ja{B9;i«ttinen lilanne art.( lua. Mutta hämäkään ennen'väntut t^afj^^ittävästi-j^rlaatteelllsla tiiii'- komiteat eivät voi onrinrttia' jos hfe nuslaaseita elokuun 1 t^lv&n talste-eivät pane toimeen laajäkahtoIsIä,l?»|öe^. Syvenevä taloudellinen' pulakausi, .'suittuxattomasti llsSäntyyä HSöt}|Sö(jyys,; / , •^lankumöijsaailbn hpiisti silrtäiriätissä^ OYät •tMöteeiia kapitalistisen ristiriidan sisäisestä jä. uikonMsesta äärimmilleen kiöity-neisyydestä. Säiiiaiiäifeaä£fe'5tiJ" kun työläfelllö »>Vft^ riiä osalli^uisivat elokuun 1 pälVSh taisteluun sodan väärää vastaan sekä lopällisfen tälöiideliisteh jä poliittisten vaatimusten puolesta yh-dlsjtsrrieellä rintamana. Tässä 'Säät-' tavat perusörgä^imeintne nlmfessä kirjbifetut avonaiset kirjeet näytieliä huomattavaa bsäa. Olisi suuri -«rhe, osöitVää nämä kirjeet sosialldeino-kräa" ttfeille täi feformistisille Johtajille; kirjeissä täytyy ilmetä sub. maila samalla kertaa huomioon lä- Ytoäineri läheStjntAi^n sosialiäehiö-keskusteluja tästä kysymykseltä työpaikoissa ja tehtaissa. työlJflst^'kä-kouksissa ja'könrcf^iSäeKsa. ' V - - ' Jokaisessa työpajassa -ja tehtaassa on kysymy^essä Olevalla - .työmaalla toimiVieti VällankiunoukelUs-ten Tärjestöjen (kummuhfetiiteö so- ho fiyölÄäävät raakamaisesti oman ltfjetf,i'.«niirt^ttiunlolde^^ mää«sa 'tyaj^hlm^äa jä köyhän. ryhMfe^A? attiliäÄttlimlo-osastojen, pu- . . . . . .---^ naiitÖn IjJ^SaiaöfteuVbstojen. taistela-s köifaltl^dfeitf^>J5«te^.V Väitettävä sosliä:- liaehiöW^teillfe -i sekä tjM^i^ii^itliAiAtv^sotsbaai o ja > järjestämällä.ascla-; mille työläfellie vetoomus! ett»>Vfta- tettua taistelua Neuvostoliittoa _ väs.- f:jWxaän kirjoittaja on tullut kos-ketlftsiin aika monen urheilijan ja VOimiBtellJäri kanssa ja joutunut merkki. Hän oU valtaan päästes-sään Caesarin murhan jälkeen mitä häikäilemättömin ja verenhimoi. v€rtaUema'an heitä muuhun nuori- sin, itsevaltias, mutta muuttui pit*. söon. Vuosien varrella, bn Kehitty-Jkän ja rauhaänpyrkivän hallitus. imperiali3ttt'^ielBlä mlospääsyäf nä&tä vai**ukältf>fi(itn fpälmistätxtumalla.j nupia taloBpoikia;' Vastaan, .koettay^t|nÄs;jcÖfe^flpM^ uriieilun har-tään. Täriiä antaa Aiöille turinuS-rääseitä tätä kansainvälistä päivää varten, mitä ori ^ohä^äva taistelun' merfcelisä uutta ictiperiaiistista iotaa värteri tehtyjä vahnlsfelujä vastaan; taisteluun merkeissä'' iril-periälistlstä västavaflankumousra nyt jonkinlainen käsitys, mihkälal-tien Öri nrheilijä. ölletlkm työläis-urheilijä. kehitystasoltaan. Mieleen johtuu etupäässä kaksi urheilija- .tyjRpplä/ riiroittäift pefekä orfteilija. kautensa ajalla aivan kuin toiseksi ihmfeeksi;"'hh"Ä iettä 'häntä 'yleensä kunnioitettiin ihmiskunnan hyväntekijänä. Vanhana hän itse kovasti . - ., - - ihmetteli suiirta muutosta itsessän-l i s ^ voisi elikÄ matriita'harita pai-j S E lausuen, että hän ön itsekkäistä .^JlBtourhellijan nimellä, ja urheilu- syistä huolehtinut kansojen parhaasta ja pelkää itse muuttuneen siinä jÖittemisteh öfeellä' on Vakasta kki-samalla kelpo ihmiseksi. lSti>äilemät.\ kärimiÖtiieri työ seuransa "jä nuo-rötopatn ;)B-hellutovereittensa eteen. lämentin vaalira rat viipymättä perille, vaalikomi Uusia jäseniä : san. Tilisek.stuksct alatoimikuntien antoi • toy. Nurmi rahaslokomitean sa ilmeni tämän vuositulot, ollen 1 mänsataa dollarij noja samalla aja jotuksiin eri yhdi sekä maan ostost tannuksiin $445.35 den puhdas kassa ko rakennusrahasi noineen ja lahjot Osaston tiliselost tenholta ja tov. Ti leistulot S1.Ö05.47 ajaita $1,768.60, 136.87. Osaston koi cn $58,34?, josta 996. jääden puhti kaksikjTnmentäseil neljä dollaria 89 ; tilintarkastajain teellä hwäksytt hasto komitean jen myyntikirjaa, ta pitää saada s£ sekavan merkinnä kuin tilintarkastaj puUisen lausunnoi urheiluseura Yrity; tämään tilikirjansj tettavaksi sekä tä käy samaten urheilijankin, kuri jtillselostus velvoite) laajentaa urheiluharrastustansa ja trcn' tyypjpil muodostaa sUu-jlakkaa kS^tsomastä Sitä vahi-fomasta, immäb ' ' prosei^ urheiluväestä, i ahtaasta näkökulmastansa. Tällaisen urhieiUjän arvo on etu. Onhan niitä kyllä poikkeuksiakin, päässä ulkonaista laatua, eroten se- ehkä moniakin. On urheilijoita, isin kuitenkin edukseen ei-urheile- jotka Ihmisenä qyat sangen alhal!^l- S^ta riiiorisosta. Tällaiseen, verrat- |s asthilaudalla. Mutta poikkeuk-täin keVeästi ajattelevaan nuorison sethan vain vahvistavat sääntöä. bSaäri' vaikuttaa urheilu siis aina- —-—• -' •• • • hestyvän kansainvälisen tilaisuuden, luonteen ja sen asettamat tehtävät, niin ryntäyksen päämäärä tulee pääpiirteissään olemaan seuraavanluon-toinen; '' Elokuun 1 päivän komiteat täytyy muodostaa joukkojen yhteisrintama-orgaahelksi tehtaissa Ja työpaikoissa; nämä komiteat täytyy valita suurissa työpaja- ja työmaakokouk-kraättisia ja inuitä el-kommuriistl-va^ aan. mitä brlttilälseri "työvä^^^ kehittävasti. Kil-i puöfuebn" hallitus foieuttaä nyt jpailuissa ja varsinkin köpailumat- Intrassä; karinaluksen Ilmaisutta ikoilla hioutuu käytös huomattavasti Kiinan ja Indb-Kilnari .työläisten ja [— painijoillakin, jotka tavallisesti talöripoikien taistelulle 'vai»iitu-mi^ erisa poölestäi llnffilsuria lajein-, tyen ei-jätjestyneet sekä työttömät työläiset. Työmaalehdissä ja ' avonaisissa kirjeissä sekä kaikissa elb-kuun erisimäiSen päiVän valtriiste. luihin ja toteuttiiriiseen tähäätys. sä agitätsionlssä täytyy sodari vaaraa kosTceva kysymys sekä pulakan. deri seuraukset esittää sellaisen kqO-Nenvo^ oiiiton kommimistipuohieeB XV:stä X^:eeli pnokieyroirii^ii sia työläisiä kbhtään, näihin säSäll inäri Solfdaäirisutideh 'järjestäSn5fees=|^a^o - siistiä käytöstänsä kilpailuja jrailuUa Sudburyssa efnsi sunnuntain! meen kutsuminen y iä tvöttoinät tS -Neuvöstöraton työläisteri kanssa varten, ellei hän tahdo tulla nau- tienoissa. Toimitukseen ci kuiten- jätettiin myöskin j ja onnistuneen sosiananiri ralreh.tä. inikeri puöleStä Neuvostoliitossa "pub-lustukseksl iirifieriälististä sÖtää väs. tään; taisteitiri ttierkeiSSä työläisten ja köyheriipien talöttiiöikieri ' välttämättömien jä lopullisten öslttäfSVaa-tiniusten puolesta ja talsteioö mer. lasketaan kuuluvaksi urheiluväen tlutispoiiniiitoja Tlinmirisin Ilon pikkutyttöjen pi-karkeampaan lajiin. Urheilijan bn,täisi puheitten mukaan esiintyä vie-raäväan kokoiiksee Ravintolatoimikra verittarst Mrs. Piti Jari, Katri Salmi, •Panttiia ja Matt nnsrahastokomiteaa fc: Nurmiaho. K. J Taipale. A. Kolkka Osaston näyttämi Iittiin kolmesta Kääriäinen. Fort IcpUlliset valmistelu kunnalle. Soiton Ja valittiin kahdesta h gtet Blom Vancouv rorialaisdcsi Ja sitähän ei kukaan Hälua. kun \nrheilija näin kehittyy Uiköriaisessa käytöksessään ja käL kaan die saapimut asianomaisten tai järjestävien taholta minkäänlaista tietoa, joten tässä ei ole edes vbi-kMössa esiintymisessään, on saavu- nut "puhvata". Toivbtään kuitenkin, Ät.e^tt.at.u.. palijoAn,_ sillä o1_n todistettu it_o ' «ikSAJt '^s^^i^ --i 1.. siasia, iettä jatkuva uU^onatnen teko tekee luonteen vähitellen samankal- Tietenkään ei ole mitään uutta täs- maanviljelyslyöläistcri johtajaksi.; Faseistit murhaavat työläisiä Stfme^$it : mdet''vaaUe' lokcMm 1 päiv^^ Kaksi ja puoli vuotta, jotka ovat . Joka intustrialisoiminen on enslmäi. kuluneet NKP<b):n XV ediistaja-kokcuksosta, on tärkeämerkitykselli-nen aika sosialistisen vallankumouk-ncn ja tärkein ehto sosialistisessa rekonstruktsioinnissa. XV edustajakokous kokoontui aikana. Jolloin sen historiassa. Tänä aikana on ta- Ncuvostoiriaa oli kulkenut sosialistl-- pahtunut suuria luokkavoimien muu. toksia SSSR:ssä. muuttunut niiden asema kansainvälisellä ruitamalla, laskettu uudet lujat perustat sosia. j rialisoinnissa, lismin rakennukselle SSSR:ssä. lu- Jlttunut uusilla, entistä vahvemmil. la siteillä proletariaatin liitto talon-poikaiston perusjoukon kanssa, ke- 5iittj,-nyt uusissa yhä kärkevimmissä n^uordoissä^fäistelu kapitalististen voi-infen' '>^tte!tä''-vastaan, jotka taistelevat?" •^pätö/ivoteesti voitbkkasisti hyökkääväS^^^ÖSiffllsmiä vastaan, käs-vannut -ennenkuulumattomasti työ^ tätekevien aktiivisuus, sjmtj-nyt uul sia muotoja ja metoodeja miljoonais. ten joukkojen osallistumisessa sosia-sen rekonstruktsioinnin ensimäisen alkuctapin läpi. jolloin tulivat näkyviin cnsimäiset saavutukset indust-sösiälististen resurs-'- "'Viimeksi Europasta saapuneet da yleisemmän luonteen, jo sil- Tehdet tietävät kertoa, kuten etu- löin arsioimme. tuntien kokeniuk-jlistiseen rakennustyöhön. se.<ta Suomen lahtariainesten raa- i kalai^luonteen. että ta})a]ilinnat lu- j Tämä aika on tä\-nnänsä mitä rik. levat johtani.ian uaUii-murhiin. ^«^n^Pia kokemuksia Iiiokkataistelus-iSiin onkin nyt lapaliiuiiul. Tv»>- läisveri on jälleen viiutanul Suv>- sivulla olevissa uutisissa lähemmin kerrotaan, etlä faseistien riehunnan tuloksena on Suomessa ta- 'pähtunut jo työläismurhia. Toisia lyöväen johtohenkilöitä on koetettu; polttaa elävältä, sytyltäjnällä heidän asuntonsa yöllä luleen, tarkoituksella .saada täten heidäl pol- ;tptuksi nukkiiisf^aan. .Kun Suomessa alkoi faseistien riehunta joku kuukausi sitten saa-seen elämään. Se Johtaa täydellä vauhdilla sosiiaiistlsta ^ räkemritistytf. tä." Se hävittää nykykai rimmat vaikeudet, jotka ovat sosia lismin tiellä maan rajojen sisäpuoleL la." XVI edustajakc*ous kokoontUt^ aikana jblloin sosläHstls&n hyölfeyk:-- seri Ori murrettava viimeinen tällä tiellä oleva suuri vallltUs: iJa tätä vallitusta touttaei^äan on sen kyp. sytettävä sosialismiin johtavia rat-kaiisevia pääsyteitä, tuhottava kulaki n ^ ja nepmannien viimeiset linnakkeet, riiääriteltävä ty^ätekeVäin armeijan jatkava ryrinlti^ soä¥lls-mla. kohden. TSssä ori sen Merkitys, tefiiri sanoi: i:."Qn yhteenlUtyttävä talonpoikais-joidisn kanssa, työtätekevän riVtta-, Ibnpöikäiston kanssa- ja alettava liik. 4ikeimttstyö. -l^ia. Sosialismi osoittaa nyt ei Vain i.suuden ja kestämättömyyden, väl- .uäeUä iuu-1febl'ee'ttlS«ti, ^äri myöskhi käytän-jiankumousaallon a;lkavan nousun. Jo pitöllsmin vallitessa bVat mahdotto-että yleisö saapuu biketo ftinsaslu-kuteena seuraamaan heidän esltyk-siääh, sillä Timflainshi tyttöjen pItäC kasvavat ristiriidat, sen huojuvai-nfiöiäföjä' elink^rkylsyyterisä, t»rem-inuutensa, ' äädanVlidenkymirienen •miljöbriän ma^^ Maäpallöri 'kuuäeri-lieri : bsäri kehil^skykifisjryderi Sbsia-llitlseh' järj^tehnän vaUitessa. Vastakohdat;' kaävävän sosialistisen nyt nämä määrittelsrt eivät vastaa tavaksi. Etelä.Ontarion ali Vapauden liikkenhc sesta, että Vapaus 28 p. erikoisena Ett een erikcL<;numerona ta aluetoimikunnan lä esiintymisillä on merkitys: kapitalisti seri" maa. joka on vansä vapaa "komi kapitalistista todeUisuutta. Pohjois- tunnälta', näki kon Amerikan YhdysvaUat, tuo täyslve- (marssi New Yorkin risin ja mahtavin kapitalistinen vai- {tiri. Chicagon kaup 'proletaarien monitui osoitukset. Siirtomai: tio, gn uutena osoittimena tä^ä nousussa. Eipä petkutustaidon huip-maan Ja'kapitalististen maiden vä-jpuunsa kehittynyt porvarillinen leh- länkumousliikkcen uj ium yhä simfcaevat. Tbsin kuUujen'dlstö, porvarUliset politiikot ja sosiä- ja Intia kuohuvat ja takapajuisuus, sen pikkuporvarillinen perusrakenne, jonka pohjalla kaksien (aineellisten varojen) huomattava kasaantuminen, mutta samalla^ aikana, jolloin teollisuuden ja kaupunkien myrskyisästi kasvaessa yhäiikoa leteenpäin mittaamattoman, lop-terärämmin alkoi timtua maaseudurii^Hmaattoman Mtaanmiin kuin olemme haaveilleet, «mlta niin, etta todella koko joukko liikkutLi k a n ^ m - pitalismi kokosi vflimiaan. siitä; huO-ime. Silloin tämän ll&keen vauhti lijnatta yaifckakin sitä oli rajoitettu' aikanaan -nousee ta ja sosialistisesta rakenniistj-östä. XIV ja X V edustajakokouksissa määritteli puolue työnsä peruslin-men maakaniaralla. jossa vuotena jjat sosialismin rakentamisen kaudel- 1918 murhattiin valkoisten toi-jJe. XIV edustajakokous kokoontui inesla .^O.OOl» työläisnaista -miie>ta. j u:ude.stlrakentami.seen'>: tämä edus- .Mulla samalla- kun tapahtim.^tajakokous loi linjan SSSR:n indus-siellä työläisten nuirhaaniisia. näyt-'trialisoiiiiiscksi (teollistuttamiseksi^. ja puristettu;-. Tämän takapajuisuu-ismme-"nytitsoi :<des^.:i3äayeillakaan den osoittimena oli maatalouden hl-; (Lenili,e*ootut*teokset^ •iX.Viil, 2" osa das ja horjuva nousu, mikä oli rfiMl:nen*'painos, siV 2&^0). kcässä ristirudassa teollisuuden kas-|; ijenmin riiäärittely bn ösolttautU-; i i T in kanssa. X V edustajakokous ö- 'nirt oikeaksi. Liikkeemme väuhti (Hi • setti puolueen visoinnin vän sosialistisessa rekonstruktstoW-;4odis'tukseria. "^YKtena ifiideri' saävn-nissa. jcka on perusrengas pikkUta-vitusferi h&förialliseäa Ifppfma. Va-lonpoikaistalouden suuntaamisessa-TaiUttavana "tödis"5eena isosialisöuö sosialistisille raiteille. ' |paremmuudesta kapitaKsmifia ' verra- Hön on täiriä riöi«Us, iämä bdotta- Nyt XVI edustajakokouksen äJka- ?öatbri ja ömentänTtem&töri vauhti. yli, jotka eristävät SSSR:n kapitalistisista riiäisiä, ori räkemiettu siltoja Ja SsJööl*:n «konöiriiikka on yhdistetty kTa^pltäUstlseeri ekonomiikkaan lipetturitkaan voi peittää sitä tosia- teläisissä maakunnis siaa, että kapitaUstisesta "kukois- tätekevät neuvostoval tuksestä" on tullut loppu, nekin ovat vät Punaista Axmeni pakoitetut tunnustamaan,, etä kriisi iknkumousliike murta kanavilla Jöideri käirttä tav rat "vir-.'I*chjois.Amerikan Yhdysvalloissa täat puittce; taavat. ' tsyvenee. Mutta kriisi ei ole vain A- sionalistit ovat siue Soslalianin menestykset horjutta- merikassa^ se on vallannut kapita- saa eri p u D l i l a maa vat yhä enemmän kapitalismin pe- lismin Japanissa, Englannissa, Rans- pinan luonteen.^ rustuksia. Joka vuosi katsoo kapita-j kassa. Saksassa, puhumattakaan pie- Ko.Timur.iäti5?t pno lismi «ritistä levötfcoriiammln SSSR:- Inemmistä raaista. Teollisuuden tuo--ineet ään' ja yhä akiäiviiemmiksi käyvät *^tari laskevat. ryhmät, "jbtka; yilyttäyät. l-pyhääöl^'- taan" profe'taatista" valtiota Vä^fäati ^ötttiiriT^s'kasvaa joka ktrakausL Kiinäiä&M^^-.-to^i^ien'' i o t i l ^ L .c^< .^i *^w ^i^. S-,«^o f «] ^1*^"*^* ^h.y^* ^ ^va.l*m^ isjötÖeliikvaa^t',i rijioptear riäiifKet:i tseut - 5u-iaaseillakaan -^^v&t'Jä-^ jonka ^^TPunärnen Ameija varariöcojeri lukumäärä lisääntyy ja ennenkaikkea Saka^ "dostuneet proletanaa lpeiksi;-joi?li on 1Kun"''xH? edustajakokous aUeviiva-siia^c^uT.. '-lähe!5et y"h te.r^dCtJeÄ staliiiisöitöriiisen horjuvaisuuden ja^HMisa^ lu?» -^J ^T kestämättömyyden, osoittaen sen|joka-6ri"'tacittu tas^ kiertämättömän tuhon, niin nyt eiitclaisia ja cikemo 'teja vastaan. ' Kaikki tämä merbt paeriestykSellisellä torjui, p^pis-fas-j ei voi kapitalismin asemaa määritel-cistieri saarnaama "ristiretki" "SSSjlä muuten kuin "kajntal^smin sta- ^:aä vastaan, viiineinen yritys-pro-jbilisoitumisen romahdtikseri aluksi". —- ,- —~: :— —. — ;Vbsbäda söfä räjäyttämällä Varsovani Yhtenä' ilmiönä tästä romahduk-oluecn tehtäväksi koUekti-Jkayriyt nopeammaksi. Sö^aBstfeen fmfetystömme — kaikki nämä ovat laesta on vallankumouksellisen hfk- . toisen tärkeimmän tehtä- Takeririustyön .^avutnköet ovat siitä Uusia toääsiöita. jotka osoittavat et-. keen kasvu emämaissa jä puolisifrto-j,,! aikana, jolloin SSSRissii ryhdyttiin na on jo ttutill ut näky, viin rekonstruk-- •fämä taioudöi' osbittiöneri. täEraäeri jso?iali?ti5een .rekOnstrukb;iointiin tslointikauden peruspiirteet. Afiliboi^^^^^'^ osöittimieri sdväri riuifi söSla-nabia joukkoja johtaen on pUöIt» vienyt X i V ja X V edustAj.ikokdus-ten päätökset syvälle käytännölli-nsttoen- kehitys, iöka i^e'&j«tSIis-; mla kumoon, luo jo nyt talotnfellisla tösfa tilanteessa ^ tamälla. se mer^^ ja-kommunikoin vau-fcaisevien ottelujen S tä iriUddbStuu uusi kansainvälinen jniaissa. mikä jouduttaa tätä romah- mistä. .^j tilaxme.''eftä" imperialistisen sodan idusta. Vallankunronsaaittx riofisee |" X V ja XVi JTJ^^ i:orkealle vaistnstamättomastL Yh^jlä alkoi kärr-s^^-^ suuremmat toukot lähtevät kömimii kausi ™^°^^^5.aisi : — -„-n--,T^ on lyönyt murssas*' vaara SSSR:ää vastaan käy yhä rea- Usemnrated, yhä ' kouraanturituvammaksi Tä välittömämmäksi, että tati öfetisen puolueen johdolla, vallärikn-vaäräan ei saa te&eksilään irnhot-jmonkselliseeri taistelmm. Vappu ja 1 taa työssämme ^ poBtiikassanime. jp elokuuta v. 1929 sekä 6 p. maalis- XVt edustajakoko»flseeri merines-1 kuuta tänä vuonna ovat buomat- ^ ori iteaaäituriut Iratta myoskmj tavia merkkejä tä.^ .noususta. Eri-itse fcapitaKsmm aSeinassa. Xtr' e- koisesti on merkittävä proletarlaa-sen teonan Inokka^aJ ja trfaiillisiä vaikutteita, jotka ka- dustajakokqus osoitti kapitalismin tin esiintymiset YhdysvaUoissa. N ^ - lisesta kasv misestä .^li^ieno.^ tecrian, J^^^^ . ^ seen tapitali^risteaj
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 17, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300717 |
Description
Title | 1930-07-17-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Ibrstaina, heiiiiä£;i7 p:nä — Thur., July 17 , . - VAPAUS O^bÄtT» ^ H B ^ •( r^a^ \ii*ia ik Cuua>. P i l t i t <«i]T at Swlbnr> Oatail*. ; ' t ^ i V i t » d t a t j v i * nuä. 7S« p o Cfll. ioai. Umimoa durfs («r k a c i * taatKOtm, 7»*. n« 'SSiikäi;^ 'iiamxxpti, köjajuppa is p»ui« « » u i » u J Ä i E » S t » « i l U . - ILUOTUSMLNNAT VAPAUDESSA i a3n««(ail«UD |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-17-02