Vapaus, October 3, 1930

              Dollarista
kulut:
iiiy .?2ö.00, 60c
Kysyinys Neofostoliiton ja Yhdysvaltan
iiskg sohtdsta
Neuvostoliiton lehdissä kirjoite-taan:
-
Neuvostoliiton j a Yhdysvaltain vä­liset
suhteet ovat kriisitilanteessa.
Toveri Bogdanovin laxisunto, että
nykyinen tilanne voi johtaa Neuvos­toliiton
tavaratilausten kääntämisen
muihin maihin j a kauppasuhteiden
lakkauttamisen Neuvostoliiton j a Y h ­dysvaltain
kesken, on ulkomaisessa
porvarilehdistössä esitetty mahdolU^
sena suhteiden • "särkymisenä" häi­den
kahden maan välillä. Luonteen-
..j. „ , omaista nykyisessä tilanteessa on se
,i^^^'yj.\)'J, 80c jtosiagia, että Neuvostoliiton ja Y h -
0 0 — j ^ ^ - l d y s v a l t a i n välillä ei ole ollut ole-
^^^*^'iraaväa a i - j normaalisia jo säännösteltyjä
)llarilta. „
00 j a silta ylos
summan suuruu-
»tyksistä ovat lä-ihetykselta.
ostetaan. Kurssi
ksta.
et osotteella:
JURY. ONT.
5 myydään.
vilettiasioUa
i suhteita. Siinä jiiuri ilmeneekin se
äärimmäinen sekaannus) se r i s t i r i i ­taisuus
j a katsantokannan kaksinai­suus,
minkä Amerikan viralliset p i i ­rit
omaavat Neuvostoliiton kanssa
suhteiden solmiamiseen nähdenJ
|Iuten tiedetään, presidentti WJ1-
son v. 1918 lähetti sanoman kolman­nelle
neuvostojen kongressille, v a ­kuuttaen
Amerikan kansan ystävyyt­tä
Venäjän kansaa kohtaan jä l u p a ­si
meille apua, jota hän el kuiten-
! kaan voinut antaa. Tämä sanoma
ivat rana-fälilyls
in: • »
REAL BRANCB
ntoine St.,
l, Que.
rossA
jestön sihteeri,
,-ie\v Ave.
OKELA,
i- Street
VLA,
it. West, tai
n Ave.
'KOSKELA,
:nmins, Ont.
n BRANca
Street,
r, Ontariv,
tapahtui niin että "olematon halli-tife
olemattopassa roaasKi'' puoles­taan
ei myösicään haltnmut neuvotel­l
a Yhdysvaltain hallituksen kansöa
i H I f i B S ^ H ^ Usä^iitygilsai; Neiivps-,
>feittt(m i a Aih«f4tom yftiillä 4» 1 * ^ -
d<Ullsen liikevaihdon lisääntymisai-
!ifh; fäjnf tosiasia nostaa t e r v a s.
^ eteen' kysym$fc|n kMippaSMiitel-den
saänniet» noT^aallli^
tea talopsstÄtcftten J»W»11». "Ka|«)-
pasuhteet Ilman totuiustusta" t&rsä
mltasfia ovat malktotlodiat. ^oi$ek<^
ö , Neuvoistomton pomttifeeh yoliflaab
kasvu ulkomaisissa asioissa on„ s a a -
gen tärkeä. Neuvostoliitto on vaL
ta, jnnteft. porvarilliset politikoitsijat
— se tapahtuen siksi, että Ameri­kan
hallitus siihen • mennessä oli
kieltäjtynyt ryhtymästä "tuttavuu-teen"
haUituksen kanssa, joka pitää täytyvät ottaa »Uömlöon. Se voi
valtaa kuudennella osalla maapal- "
ioa. •
Poliittisia mielettömyyksiä seura­si
pjän taloudelliset mielettömyydet^
erittäinkin juuri viime aikoina.
Puutavaran ja ^ mahganiisln ulps-vienti
IJeuvostoliitösta Yhdysvaltoi­hin
kasvaa NeuvostoUitossa on suu­r
i osa njaäilman metsäalueista, jolta
kapitalismi el ole raiskannut Uike-voitoikseen.
Jä lukuunottamatta
Brittiläistä Intiaa, Neuvostoliitossa
on maailman suurimmat mangahii-riälijeet.
Öh selvää, että kun palau­duttiin
normaaliseen laloudelllseen c -
lämään, niin oli isiltä seurauksena
puutavaran ja manganiisin tilös-
-viennin kebittänvnen^ Näillä - tuot--
teillä oli kysyntää Amerikan puuta­vara-
ja pap^rituotemarkkinollla
sekä metalliteollisuudessa. Se mer-estäa
Jokaisen porvarillisen diplo-,
mäatin jnbneh. "J^mä o n s^lVtor,
xxyt n i i n porvarUllsiile "ystäyili^m-ipe"
kuin- inyöäklu Nei^yostomtott
vihollisille Yhdysvalloissa. Ön il-roeista,
että Vhdysy^^ Jim^M
j^inittämään volmlfian tässä tUaa-teessa
voidakseen estää — j w se
fipsinkäSh on njahdölllsta — lahe-npää
muutosta!
MiBSä on tämän välttämättämän
tapoja (Biipffliassa
, K i m olin selviytynyt verrattain dät kutsuttiin r i v i i n , noin 125 ml^sr
vähällä Suomen luokkasodasta, jos-j tä kuhunkin, jossa sitten otettito
s a menetin ainoastaan toimeni r a u - { i i i n i e t j ä ' a m m a t t i paperille, j a r a ­tatiellä,
tja lyhyen vankeuden jäi- ' m a i l a otettiin kutamtatohniston ahr
ken selviydyin vapauteen, jos sitä tama todistus heirojen haltuun ja
siksi voi nimittää senaikaista puna­kaartissa
olleen henkilön oloa,
vakkapa olikin pUkkilankahi uiko.
puolella. J a h i l n i ^ sitten jouduin­k
i n syksyllä 1918 menemään soti.
lähetettiin sen jälkeen kun Neuvos- j J^itsi kuitenkin rlstirUtaan joutumis-tptasavallan
lakia laativat orgaanit, ta Amerikan puutavarateoUisuuden
harjottajien j a manganiisituotannon
omistajien kanssa, ollen kansallisen
ekonomian kannalta vähemmän tär­keä
'kysymys.- Loukkaamattoman
"käupankä3'nti ilman tunnustusta"
jne. formulan pohjalla, se on, t i -
lanteessa missä ei ole mitään var­muutta
' laillisuudesta mikäli Neu­vostoliiton
tuotteet ovat kyseessä,
voi jokainen ämerijcalainen virkaili­ja,
joläenkin etuiiljaryhmien kilhot-tamanä
saboteeratä Neuvostoliiton
ja Amerikan välistä kauppaa.
IVINEN
iake. Ont.
VVORJ
ipine. On
HEUN,
Keski-0nt«ic»8»t
olivat julistaneet ulkomaiset velat
mitättömiksi ja pankit seka osan u l ­komaalaisten
omistamisia omaisuuk­sista
kansallistiitetuksi. Sanoina lä­hetettiin
samoille henkilöille jotka
muodollisesti ja todellisesti olivat
"vastuunalaisia" näistä päätöksistä
. Jo kesällä 1?I18 tilanteessa tapah­tui
jyrkkä inuutos: Amerikan h a l l i ­tus
ryhtyi tukemaan maamme vas­tavallankumouksellista
liikettä, otta.
en osaa a-seelliseen hyökkäykseen,
lähettäen sotajoukkoja Arkangeliin
ja tukien Koltshakin armeijaa K a u ­kaisessa
Idässä. K u n sitten hyökkäys
oli lopussa, huomasi Neuvostoliitto
olevansa uudessa tilanteessa Ameri­kan
virallisten piirien taholta. Joka
kerta kun ulkomaapohtiikkamnie
johtaja lähestyi Yhdysvaltoja kyss-lylllä,
vastauksena oli: "Me olemme
Venäjän kansan hyviä ystäviä, mut­ta
me emme voi olla missään teke­misissä,
nykyisen neuvostohallituksen
kanssa joka rikkoo kaikkia kansain­välisten
lakien säädöksiä siinä, että
) se on- Julistanut ulkomaiset lainat
mitättömiksi j a kansalaistuttanut u l ­komaalaisten
omaisuutta." Tähän A -
merikah hallitus sai poikkeuksetta
sfeuraavan sisältöisen vastauksen:
"Me • olen^me valmiita neuvottele­maan
ijanssanne vaatimuksistanne,
mutta me säilytämme Itsellemme o i -
Tähän tarkotukseen riittää, kun
aletaan puhua "vankilatyöstä" ja
seilttä^, että Neuvfjstoliiton työläi­set,
jotka ovat maan todellisia h a i .
litsijoita, ovat seii saman bolshevis­tisen
hallituksen orjia, jotka. sen
ovat luoneet ja sitä kannattavat.
Lopullisesti se kuitenkin toisaaL
ta koskee amerikalaisten tuotteiden
tuontia Neuvostoiiittoon. Ne kun­nioitettavat
herräsmiehbt, jotka sal­livat
meidän tehdä kauppaa Ame­rikan
kanssa tunnustamatta halli­tustamme
ja ilman luottoperustaa,
josta johtuu että mpidän täytyy k a i .
ken maiksaa rahalla, pakottaen mpl-dät
myymään samassa suhteessa
tuotteitamrne Amerikaan. Nyt k u i ­tenkin
Amerikassa aletaan valitella,
että Neuvostoliitto syytää tavaroita
markkinoille. Nämä vahtukset, l i e -
lus lehdessä. siitä
ämän kirjoituksen
Imar Paju."' Niin,-
iän otin, en tiedä
!va kirjoitus itse.3-
loastaan sen, että
iseuran (sano L a .
atarkastu^ommaa
;taan; varmaankin
eet olivat syynä
lomattu toimi k e l -
i pitääkö hän niin
"lapualaiset" k u h -
sen vertaa että o-kokouksistaan
e-änkin
olisi voinut
saapuvilla virka-iSä.
— New Yorkin
ja Tarmola
iton Kivikosken ja
kokous pidettiin
iilo Nurmen asun.
ijaksi valittiin N .
;i E. Haara, sano-
I valittiin E. H a a -
ouksen pöytäkirja
tiin huvitoimikua-i3idon
tilalle Mat­ti
Pitkänen. Nort
5liiton osastolta oli
innasta iltamien
ttiin Adolf Savo­naan
mainitun o.
3" hänen ilmoitet-tulokset
huyitoi-littiin
toivomukse-ärjestettäisiin
suh-aika
on tarkoin
amavuorot järjes-
! toimintakaudelle,
'•alittiin Jere Jänt-ngren.
Tilit pääce-an
kalenterivuosi^-
itettiin pitää A n t -
>lia 39 p. joulukuu-ä.
nniäärä on nyky-
~- E. Haara.
keuden alistaa vastavaatimuksemmc,, jj^^^^. sanottuna, ovat Hiottelua.
emmekä missään tapauksessa halua
hyväksyä mitään ennakkoehtoja."
Neuvostohallitus ei ainoastaan o n ­nistunut
torjiimaan aseellista hyök-kystä,
mutta^ myöskin nousemaan
taloudellisesti * j a pian kykeni myy­mään
tuotteita ulkomaille sekä os-taniaan
ulkomaisia tuotteita. Huoli­matta
siitä miten suuret halut u l ­komaalaisilla
kapitalisteilla onkaan
saada täydellinen taloudellinen ja
polil!tmen kontrolli maamme laa­joihin
alueisiin j a markkinapaikkoi­hin,
niiden^ täytyy tyytyä vähem­pään,
jos he eivät voi suunnitelmi­ansa
toteuttaa. Myöskin on edullis­ta
-olla kauppasuhteissa sellaisten
maiden kuin Ainerikan kanssa, vaik-kapa
kaiipan täytyykin tapahtua
sellaisen epämiellyttävän viraston
kuin kauppaviraston kautta.
Siltä syystä yllämainitun formulan
lisäykseksi vähitellen kehittyi uusi:
"Me emme voi emmekä tahdo tun­nustaa
Neuvostoliittoa, mutta meillä
ei ole mitään sitä vastaan, että
käymme kauppaa sen kanssa." Voi­dakseen
"käydä kauppaa tunnusta­matta"
tuli tarpeelliseksi perustaa
Amerikassa yhteinen amerikalälnen
osäkeyiitiö "Amtorg" (oli mahdoton­ta
perustaa neuyosto-kauppayhtiöi-tä).
Tämän yhtiön osakkeet tuli
olla neuvostohallituksen kontrollin
alaisena. Huomattava määrä toimit­sijoita
jouduttiin lähettämään Ame­rikaan;
heidän olonsa Yhdysvaltain
alueella kuitenkin o l i muodollista pe­rustaa'vailla.
Amerikan konsulit e i ­vät
voineet hyväksyä Neuvostoliiton
passeja, joten kansalaisemme mat­kustaessaan.
Amerikassa joutuivat
Id Lake
isliiton ohjehnako-
*-iin 3 uutta jäsen-
••-:.-:J!ehteen kirjoit-
'ohjelmaa valittiin
-iijelmakokoukseen.
io" jonka viisi to-
'^an toimittanut.
O"- ensimaanantau
^^'ä muistamme
^ ja sanoa n a a -
pas .sinäkin.
ääräLsessä kokouk-
'ittiin näyttämöm-
Kankainen, vaan
inet oli jo kerttty
^ • W:iiiamiin, niin
a.-ren ,s. j . osasto
oi-a ilman johta-
^äniökauden.
2 -oiak. 5 p. pide.
haaliUa osuus-
P3nion,avajalsk^-
'insa.sta osanottoa.
iJ&'unaa. alkaa kel-
Monopolisen kapitalismin paroonit
eivät onnistu estämään N.-liittoa
kehittämästä kotoista tedlisuuttaaä.
Se joka tapauksessa on meidän o-ma
sisäinen asiamme. Toteuttaes-samme
5-vuotissuimnitelmamme,
meidän täytyy saada tuhansia m i l ­joonia
ruplia tehdasvälineisllmme,
joista suuri osa tulee ulkomailta.
Tämä .merkitsee sitä, että meidän
tulee joko saada ulkomaista luot­toa,
elikäistäksemme neuvostotuot­teiden
ulosviennin lisääntymistä ja
kilpailua, tai muussa tapauksessa
(kuten nykyisin tapahtuu) Neuvos­toliiton
ulosviennit lisääntyvät.
Ulkomaisen porvariston olisi p i ­tänyt
ymmärtää aikoja sitten, et­tä
5-vuotissuunnltelman toteutta­minen
välttämättömyydellä merkit­see
neuvostotuotteiden ulosviennin
lisääntymistä. Kuitenkin meidän
oppineet ulkomaalaiset "arvost^H-jamme",
jojta on opetettu kokemuk­sien
valossa, eivät voi vielä' käsit­tää
tätä totuutta. On luonnollises­tikin
olemassa kaksi vaihtoehtoa:
Joko kääntää tehdasvälineiden t i ­laukset
YhdysvaUolsta Europaan, t a i
sitten olla tilaamatta niitä ensin­kään
ulkomailta, mutta sen sijatan
kehittää tehdasvälineiden tuotan­toa
maksimiin omassa maassa. Me
olemme teknillisesti Ja taloudellises­ti
jo n i i n voimakkaita, että voimme
hyväksyä jälkimäisen ti^n, vaikka,
kin se kysyisi huomattavasti suu­rempia
ponnistuksia kilta ensln-mamitun
tien seuraaminen. Selvää
kuitenkin on, että t^ssä tapaukses­sa
oli välftämättömänä seurauksena
yleinen kaupparajotus Neuvostolii­ton
puolelta porvarillisen maailman
kanssa. Todellisesti se merkitsisi
sitä että porvarillisfl; maat menet-muutoksen
perusta. JUuri siinä-jota
Amerikan halUtl4tR^rit ovat k y m ^
menen vuotta kiertäneet: normaa-llsFen
diplomaattisten suhteiden sol-miamisessa
N^euvostoUiton, käpssa.
Näiäen siibteijtei* solijoiaminen i*?*
rQstou--^erikan porvariston CfpalUf
eduille Ja se on myöskin täydelli­sesti
sapiisohinussa meifdUn p o l i t i i k ­kamme
periaatteiden kanssa, Jota
jbiidetaan * sUhen suuntaa».
völinme rauhallisesti ' kahden
erilaisen talpuBjärJestelinän valli­tessa.
Ainoastaan tällaJl^ten suhtel-:
den solpiiamlnen voi "taata Ameri­kan
teollisuudelle tavaratilauksia «i-sääntyvässä
mitassa, jonka merki­tyksen
Amerikan kone. Ja t r ^ t o r j -
teolUsuus Kyvto käsittää. iJa a i ­noastaan
tällaisten suhteiden s o l -
miämitien voi tstata Amerikan p a ­peri-
j i metalUt^epilisuiiksille s0!tä
muille tärkeiiie teoilisuushaaroilte
säännöllisesti lajiltaan hyvää j ^
halpaa Neuvostoliiton räq^a^aJnettä.
fil taJCTltse opaata kovinkaan suur­ta
asioiden tiintemusta, että kaik­k
i nämä seikat ovat Amerikan por­varistolle
yiitä suuresta, j a elikäpä
suuxyemmastakin merkityksestä kulu
Neuvostoliitolle.
Ja lopuksi, Amerikan työläiset q-vat
klinnostimeita normaalisten dip­lomaattisten
suhteiden solmlamisee^.
Työttömyys Yhdysvalloissa vaatii
sitä, että pyritään kehittämään suh­teita
sellaisiksi, että saadaan Neu­vostoliiton
työläiset vaatimaan en­tistä
tiukemmin suhteiden Järjestä­mistä
työväen maan kanssa.
laskutsuntäah. koäca ei valtiorikos.
oikeus ollut mätkäissyt minulle tuo^
xniota isänmaan pettämisestä. M u t t.
t a oltuani kumminkta punikin k i r ­joissa
sata määräyksen mennä p a l -
yellukseen Tampereen rykmenttiin,
joka oli määrätty asemaan Lahdes­s
a ' (Hennalan kasarmeissa). Oli
aivan yleistä kutsuntapalkolssa. et­tä
punaisiksi merkatut lähetettiin
Tairnisereen rykmenttito, jota sitten
nlmltettitakln punlkklrykmentiksi.
K u n sitten lokakuun'Ibppupälvl.
nä astelimme monlsatalsena Joukko­na
Lahden asemalta kohden kuu­luisaa
Heimalaa, i i i t a Jännitys kas.
voi jokaisella askeleella, sillä jo­kainen
tiesi lähestyvänsä palkkaa,
Jossa nita monet sadat toverit oli
iätketty Hennalan kolkkoon kor-peen,
j a Jossa me myöskto enslmäl.
sinä Jouduimme näkemään niitä
kauhuntöiden jälkiä. Jolta Suomen
"kirjanoppineet Ja ylimmäiset p a ­pit""
olivat toimeenpanneet, suorit-tälssaan
Suomen työväenluokan
suurleikkausta. Työväenluokan
marttyyvlen kolrahaudolla Juhlivat
' f Ä ö l s e t leijonat",
-^a^styäm^e Hennalan porttien
^^puoleiie^' oli meitä vastaanotta­massa
joltain aikaisemmta J o ' p a l ­velukseen
otetulta sotilaita Ja Jp-jcunen
upseeri, jotka olivat ryk­mentistä,
joka sillota vielä majaili
muualla, komennettu meitä alok.
kaita kouluuttamaan. Ensinnä mel.
Raivaajalaisuuden
hännäksi vajonnut
tuplajuulaisuus
sitten luutnantti, se meidän rivtmr
me herra, alkoi esitelmänsä meÖile,
j a se käsi Jotenkta tähän tapaaäi
K u n te nyt olette saapimjjet
tänne suorittamaan' vakinaista so­tapalvelusta.
Jo^on Isänmaamme
meitä kalkkia velvoittaa, nita täyr
tyy teidän kaikkien nurkumaita Ji-listua
niihta oloihin j a sUheu kuriin
Joka tääUä vallitsee. Teidän tulee
unhoittaa kaiken sen, mikä' jäi
tuonne portta taakse, tullessanne
tänne, sillä nyt te ette kolmeen
kuukauteen pääse täältä käymään
missään kasarmialueen ulkopuoleU^
J a jos ette kolmen kuukauden äi.
kanakaan yielä opi kunnolleen ter­vehtimään
esimiehiänne, nUn saat­te
olla vielä kauvemman alkaa
eristettynä. Jä Jos jotain Juonit­teluja
täällä> harjotatte, n l l h muis­takaa,
että sotaoikeus o n , ankara,
slilä- esivalta ei nilekkaa hukkaan
kanna. *
27 KirkfMitrick St., Kirklai|d
Sulkeudun suosioonrie. KuHn.r
JOHN LIJOMA
P.O. Box 8, Kirkland Lal^, Oat
kulkemaan tuntematonta syntyperää
olevina henkilöinä, joiden syntype­rästä
virallisesti ei tiedetty. K u n
kommunistipuolue pitää valtaa Neu- ' taisivat täydellisesti Neuvostoliiton
Porvarillisen Amerikan on myös­kin
pidettävä kaksi seikkaa mieles­sään.
Ensiksikin, että Neuvostollt-ton—
Amerikan kaupan edelleen ke­hittymiselle
sen jälkeen kun diplo­maattiset
kysymykset on ratkaistu,
on tarpeellista luoda laaja luotto-perusta.
Elleivät am^rikalalset h y ­väksy
sitä, että tiipt^idemme tuto
lisääntyisi, niin on''heillä ataoas-taan
yksi suojeluskeino' Ja se qn
luoton antaminen.' Ön ollut ilmeis­tä,
että ei atapästasn mllitäristtaen,
poliittinen j a kaupan saarto, mikä
on 'kohdl^tei^tu nousevaa sosialistisia
maatamme kohtaanj mutta myös­kin
luottosaarto, on ykslnkertalseis-t
i jäänyt toteuttamatta j a on sllpä
kaikesta ollut vahingolliset seurauk.
set niille, jotka sitä ovat yrittäneet
toteuttaa, eikä sillp Jota vastaan ne
on kohdistettu.
Me olemme sitä mieltä, että k y ­symys
"tuntiustamispsta" ei ole enää
pelkkä työohjelmassa oleva' kysy­mys
vaan että on välttämättömyys.
NiUtä jotka vuoteen 1930 mennessä,
olemassaoioammie 13 vuoteen astij
eivät vielä ole tunnustaneet neuvos-toliallitusta
— heiltä me emme tar­vitse
virallista hyväksymistä kan-sataväliseen
lailliseen asemaamrde.
Me olemme sep voittaneet Itsellem.'
me' loistavan' poliittisen Ja taloudel­lisen
taistelun icautta. Mikäli k y ­seessä
on meidän ''Ja Yhdysvaltain
väliset suhteet, ataoana kysymyk­senä
voi oUa diploma^ftisjkli suh­teiden
J^jest^ainen, ei sen enem­pää
eikä sen vähempää. Kumpikaan
puoU ei voi asettaa ennokkqöhtoja.
Täten Ja ainoastaan täten on ky­symys
asetettava. '
vostollitossa ja edesvastuullisimmis-sa
asemissa olevat henkilöt, jotka
N.-liiton. puolesta johtivat kaup­paa
näiden kahden maan välillä
täjrtyivät olla kommunisteja, niin
nousi taasen uusi mieletön tilanne:
Henkilöt/jotka virallisesti kiellettita
pääsemästä Yhdysvaltoihin täytyivät
päästä maahan tunnetun formulan
pohjalla: "Kauppayhteys ilman t i m -
nustusta."
Tapaukset kuten Neuvostoliiton
rautatielataan ottamtaen Amerikan
kansalaisilta, ykstapä yksityisiä tei­täkin
ja Neuvostoliiton kultavaras-tojen
takavarikoimis-aije, joka o)!
.vähältä ettei sitä toteutettu, osotti
koko tilanteen naurettavaisuuden;
sen epäedullisuus — se on totta —
oli ensikädessä Neuvostoliiton vas­tuksena
K u n sitten alkoivat Kitaan
Itäisen rautatien rettelöt, jossa
Amerikan kapitalistit näyttelivät
osaansa ja yrittivät saada aikaan
pataostusta Neuvostoliittoa vastaan.
lo 1 päivällä. Hyvä ravtatöla. K a t ­sokaa
ilmoituksesta tariceinmta.
• Sunnuntaina esitetään "Uusi Pör-rlämen".
Toivon että täytämme hab-
Ita ääriään myöten, nita sillota n ä ­emme
miten se uusi pörriäinen o l -
keta'pörrää. — Valittu-markktaat.
Ja nyt jo on selvää,
3ttä se tulisi olemaan ankara isku
:>ekä Amerikan että_Europan teqU
lisuudelie.
Mitkä seikat sitten; lähinnä a l -
lieuttavat nykjdsen kriisin Neuvosf
toliiton j a Amerikan suhteissa? E -
pällemättä ne ovat seuraavat: 1)
Amerikan teolBsuustilanteen huono-aeminen,
johtuen se taloudellisesta
'•criisistä j a sen ohella joidenkin vis-s.
ien teollisuushaarojen yrityksistä
saada estetyksi "kilpailevien" neu-
»vostotuotteiden tuonnta; 2) Tyyty.
mättömyyden lisääntyminen työvä-snjoukoissa
ja kommunistisen lilk-ieen
kasvu Yhdysvalloissa — Jotka
molemmat johtuvat • taloudellisesta
kriisistä. Tällainen tilanne lisää
i i i h k o a keltaisten ammattlimioittea
piireissä, jotka pelkäävät kommunis­tien
heidät sysäävän syrjään. S i i t*
syystä Yhdysvalloissa Neuvostoliit­to-
vastaisen taistelun pääedustaji­na
yhdeltä puolen ovat puutavara-teollisuuden
Johtajat, manganilsikal-vosten
Ja hiilikaivosten omistajat
sekä toisaalta Mr. Matthew Woll
yhdes-sä Amerikan poliittisen v i f k a -
kpnelston kanssa.
Me, TOlmme - varmuudella panna
merkille, ensiksikta suunnattoman
ttNNnTElUT
'^Työläisurheilijaiii
Jouluun''
Työläisurheilijat j a urheilu­liikkeelle
iBiyötäij?ipHBet! Lä-heti^
kää iiUnaihän teistelu-fervehdyksenne'
Kalkille työ­läisille
Canadassa ilmestyvän
suomenkieliseii' jöululukemis:
ton "TYöLÄISUEÄEriLIJAIN
JÖtJLUN"' välityKsella.- Jul­kaisu
tulee leviämään tuhan­siin
työlaiskotelHin ympäri
Canadan, joten ,• s i i h en kan­nattaa
taisteluterveiseneä
panna.
Erikoisesti keholtamme lähet­tämään
ryhmäonnltteltija jär-jefitoistäf
kamppäkonniltäi
työpaikkasakeiliäl seurojen
t a i k k a järjestöjen erikoie-jaostoilta
y.m. Tällaiset r y h -
mät voivat l!|ittaa erikoisen
onnitteluihnoituksensa. Ilmoi­tushinnat
ovat kahdeksasosa-sivulta
4 d o l l . , neljännessivii
7 d o l l . , puoli sivua 12 d o l l . j a '
koko sivv 20 d o lt
L^iettgkaä taisfelii- .
'^iyääisuri«eä|}aht
Joulumi''!
Ilili(iittlls«(t m «;(9i<t«j|tit la-netettairS
marraxk, 1 i M i v i i B
menne*» osotteella: lyZiiu^
nrlieifijafn Joulnn kontto)^.
Box 69, Sudburr» OnU
Aku Rissanen on oleillut viikon
päivät ralvaajalalsten vieraana
Fltchburglssa.
l i t a s t a hän on "luennoinut R a l -
'vaaijan talolla Ja väliajat kulutta­nut
"vapaassa seurustelussa" raivaa-jalaisten
kanssa.
Raivaaja on lujasti puustannut
Akun "luentoja", mutta siitä huoli­matta
el nllUä. ole ollut juuri n i ­meksikään
muita kuulijoita Jcuin
Raivaajan "sisäinen rengas" Ja joi­takin
seiialsla henkilöitä, jotka Vie­lä''
ji;,utsuvat itseään tuplajuulalslksl,
valvoi' tiipläijuulalÄiius ön täydelli­sesti
sulautimut raivaa jalals'uu teen
eli soslalifascismiln j a tullut sen
heiluvaksi hännäksi;
Tämä käy selville. ykslnpäivlri
niistä selostuksista, joita Raivaaja
on julkaissut Akun "luennoista",
joilla mainitaan olleen tarkoitukse­na
"oikoa niitä harhakäsityksiä, m i ­tä
on olemassa lWW:stä".
Aku on sanonut IWW:n luopu­neen
säboteslsta, josta sitä on l i ­koinaan"
paljon syytetty, "koska s i l ­tä
ei katsota olevan työväelle hyö-
'tyä taistellessaan työnrlistäjiä vas-taan".
Politiikkaan ei 1WW ota jär­jestönä
osaa, "mutta el se myöökään
kiellä:'ketään yksilönä poliittista t o i ­mintaa
kannattamasta".
Tämä selittää sen seikan, miten­kä
on ina'h<fOllista sellainenkin kuin
toveriletoti ' ""Työmies" osoittaa, et­tä
In4tistrlalistln entinen liikkeen­hoitaja
Ja vieläkin saman lehden
täyttä liiottqa nauttiva A. A . T o i ­vonen
on Minnesotassa republikaa-nipuolueen,
j o i ^ a takana siellä on
Terästrustl, Vaalitaistelun johtajana.
Mutta luokkatalstelupolitiikan täh-den
on ' I WW erolttatiut jäseniä, k u ­ten
5ai*lsqn Georgen, y.m.
Pannareihln näiiden on Akun
kanta ollut selvä: "Ne eivät ole
voineet erikoisen yhteiskunnallisen
asemansa takia pysyä palkkatyö­väen
mukana sitaä taistelussa, jota
omistava ja omistamaton luokka
yhteiskunnassa käy,',',^
Miatta vaikka raivaajalaisuuden
hännäksi vaipuneen tuplaJuulalsuiT-den
käsitys farmareista bnkta täl­lainen,
n i i n siitä huolimatta on a s i ­anlaita
niiin, että idän suomalais­ten
keskuudessa tuplajuulalsuuden
kannatus lepää pääasiallisesti p i k -
kufarmarien keskuudessa; he to­dennäköisesti
Akunkin vierailukus-tannu^
teset saavat maksaa.
Räiyasfjalla ei ole mitään muis­tuttamisen'aihetta
Akun "luennoi-hta"'
nähden. Se tituleeraa häntä
"toveriksi" — toveriksi sosialifäscis-missa.
Sen raporteista huokuu aja­tus:
IWW el enää ole sama kuin
ennen, ymmärtäkäämme sitä o i ­kein.
Se on v a i n yksi osa siinä y h ­teisessä
rtotamassa, mikä meillä on
porvarien kanssa kommunistista J i i -
kettä vastaan,
Suon^^lnen tuplajuulalsuus oh
muuttunut raivaajalaisuuden hän-näksL
J a ralvaajalatoen sosialifas-clsnii
o n taasen vuorostaan lujasti
Ilittotituhut varsinaisen fascisoiln
(new-yprkta-uutlslalsuuden) kanssa.
K a l ^ i ^ qn "-saina usko ja henki".
Toinen ei sodi toistaan vastaan
K i m qn kommunisteja vastaan tais­teltava,
n i i n n o u d a t kalkkien kä­det
. ps^tyyn, - kuten on monissa o>
suusliJkkeiden vuosi- ja puoltvuo-slkokouksLssa
käynyt. Sitä Uittoa
lujittamaan on Aku Rlssatien t u l ­lut
Itään.' M u i t a hän saa havaita
työväen olevan häntä Ja hänen
laiotnakttntalalsaatteltaan vastaan.
SuomiMirisen luokkataistelukunnalla
qlevati tydväen harhaanjohtaminen
el efiSä vetele. — Eteenp.
Sitten hän pyörähteli ympäri Jon­kun
kerran, kalisteli sapeliansa ja
kakisteli kurkkuansa,-oli tyytyväi­sen
näkötaen, kun o l i n i i n paljon
saanut sanottua. Sitten hän taas
jatkoi:
."Mtaä, mtaä tässä olen teidän
päällikkönne, IJa olen Jääkärlluut-nantti
arvoltani, Joten t e l d ^ ko­kien
tulee f ^ k a s t i se paiina mie­leenne,
e ttä k i i n pqijutte mtaulie,
pitää teidän ataa sanoa "herra Itiöt-nantti",
slUä minä en kuule 'rejl-tään
mitä minulle puhutaan. Jos
ette sano "herra luutnantti". Ja
jos ette tätä muista, nita tuqssa
on "päävahtl (viittasi kädellään o-rästä
suurta rakennusta), se t y h ­jennetään
punikeista huomenna, Jo­ten
siellä on pian tilaa muistamat,
tornille".
Siihen se sitten loppulkta "herra
luutnantin" puhe. Koetteli vielä" v a ­kuudeksi
kaulustaan,, että oliko s i i ­nä
vielä ne herra luutnantto täh-det
tallella. Käski sitten seuraa­maan
itseänsä, sillä lupasi näyttää
meille kasarmin missä saamme r u ­veta
viettämään sitä puoltatoista
vuo);ta. Jonka ajan se Isänmaa mei­tä
siellä iijäätl lukemaan herra
luutnantin tähtiä.
Päästyämme kasarmita sisälle
kohtasi meitä ikävänlataen näky.
Kasarmit oli k a l k k i yaiiklen jäleltä
kurjassa kunnossa. Ovet j a ikkunsft
kappaletaa, lattia vahvan kuran Y-m.
roskan peitossa, seinät täynnä
kuulan reikiä, verta j a kaikenlaista
tahraa; Joten asuntomme näsrtti k o ­vin
kurjalta. Saimme sentään kai­keksi
onneksi rautasäiikyjä, j a n i i ­h
i n lautoja pohjiksi, ettei tarvtaniit
likaisella ja ' kyimällä sementtilat-
J,lalla nukkua. Sänkyvaattelta öl
saatu aivan pian, sillä meni alkaa
toista kuukautta eimenkuin sellaj.
set ylelllsyyskaptaeet tuli, j a , s l t.
tenkta saatita vajan ohkalsla kesä-vilttejä,
yhden kukta. •• '
Saatuamme nämät yöpuumme
laudotetuksi, olikin jo ilta Ja ri^-
pesimme vähän kaipaamaan ruokaa.
J a niinhän siihen sattulkta tule­maan
parahiksi se "herra luutnant­t
i " . Kysyimme, saammeko jotain
ruokaa, johon hän äkäisesti vastasi:
" E l tääUä saa mitään kyseUä, kyllä
sitä annetaan jos on, j a elköjiän
punikkien soppaa jää vähän, sitä
sitten saatte." J a k a i se n i i n oli­k
i n , että meitä varten ei oltu, varattii
mitään miiutä kun kllltävänappi«|la
herroja. Ja nltopä s^lmmekta sit­ten
Olia kahdenlaiset vangit samqis-sa
eväissä Jqnkun päivän.
K u n sälmine sen enslmälsen Il­lallisen
syötyä, joka oli v^haö
"huononlainen" nitakih "suurm|ih"
illalliseksi (kalqrlolta se kuulemina
sisälsi paljon). Sitten asetuimme
murjuihlrame, kun aJjioi o l l a jo p^-
meäkln, j a meidän täytyi ruveta ot­tamaan
yötä vastaan, k u n e l olii|t
niihkäänlaista valoa. Kalkki lani-put
j a Jqiidot olivat rikki. Mutta ei
sitä niiin vaan vielä saanutkaan
olla rauhassa. Sillä vähän ajejn
kuluttua tuli yksi mies murjun q-velle
j a rupesi karjumaan stane p i ­meään
murjuun:
"Mtaä oieri komppanian vääpeli. Ja
nyt on joka helvetta iikan heti p a i ­k
a l l a tultava ulos rivlta",
Nitapä lähdimme painumaan ulos
ja Järjestyimme siellä rivlta. Nyt
tuli se samainen vääpeli kirjurin
kanssa j a rupesi huutelemaan n i -
miämme, johon sitten jokaisen täy­tyi
vastata "täällä". K u n tämä t o i.
mitus oli suoritettu käskettita men­nä
sisälle kasEtrmita. Siihen se s i t ­ten
ensimäincn-päivä pä^ttyikta ja
saimme kovalla vuoteellainme ruve­ta
odottamaan toisen päivän tuloa;
Yö tuntui Ijäisyydeltä, sillä aja­tukset
ristellivät tavallista enemmän
kuuluisan Hennalan tapahtumain
ympärillä. Kätklhän nämät kasar­mit
tavallista enemmän kauhiia Ja
tuskaa selnlensä sisälle. Korpi käi-k
l tovereita ttihanslttata, Näl&rä
ynnä tulevUsa asioissa askartejj
mielet, j a vasta aamuyöstä p ^ n u l'
silmät uneen. Sitä ei kumminkaan
pitkään riittänyt, silla nota k^ilo
kuuden ajoissa herätettiin miehet
kauhealla elämällä, tu£kta kerkesi
saamaan vaatteita, päätteen kun jo
vääpeli kävi käskemässä ulos ri­v
i i n . Siellä toimltettlta taas nimL
huuto Ja tulos o l i mainio — e l ollut
yhtään ml^tä kairannut yön aika­na.
. Nimitauiidon jälkeen aletiita
voimistelemaan, jdca oUkin. taipeen,
sillä olihan Jokaisen kräppi joka-puolelta
kipeä, k u n oJU loju­nut
kovan paxta fÄäns." Vöiinlstelun
Pukuja valmistetaan niittojen muljLaaii
omassa liikkeessänime
Pukuja korjataan, puhdistetaan ja
< prässätään
Meillä on hyvä valikoima
Englantilaisia Worsted, Scotlantilai-sia
Tweed, sekä
Irlantilaisia Twist kankaita.
Meidän Victory sarssi kangas on
taattua pitämään värinsä. .
Kaikki käsin valmistettuja. Me ta­kaamme
että pukumme ovat tyydyttäviä.
Meillä on Suomalaiset takki-, housu- ja
luviraataht.
H. I MontpBery
1 Cedar St. North Timmin$, Ont
•4:
A. I
. PALOVAKUUTUKSfA, KIINTEIMISTO. JA
. KIINNITYSLAINOJA
Hyvä tonttivalikoima, valo, vesi eekä likaviemSrit. Hinta
^(300 helpoilla ehdoilla. '"
fUykää kattomaaaa kotien . rakennuisaunnitelmaaikiiftia^
; GERALD A. FOOT
PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK SUOtiURY, OMt.
loputtua mentiin takaista kasarmiin.
Jossa saimme päivän annoksen
liinppua, sokeria ja margariinia, j a
saatilriipa kuppiin teetäkin. Oli
vaaan kova puute ruoka-astlolsta.
Niitä kokoiltiin nurkista, johon ne
oli aikoinaan venäläisiltä sotilailta
jääneet, sitten oli niitä käyttäneet
punavangit, Ja lopuksi kokoilimme
me valkoisen tasavallan armeijan
ylväät sotilaat samoja kuppeja. K y l ­lä
se veti monen pojan naaman
vlrnuun, kun sai ruöka-astiakseen
sellaisen kUpIn, johon tuskin olisi
ennen vlltsinyfc sylkeä.
Aamuteen Juotuamme huudettiin
taas miehet . r i v i i n . Ensta o l i t a ­vanmukainen
nlmlhuuto j a senjäl.
keen ruvettiin kyselemään miehis­töltä
heidän a/nmattiansa -sivili-oloissa.
Samalla saimme tietää et­tä
läiietetään joltata miehiä kone­kiväärikomppaniaan.
Jouduta myös­k
i n siihen joukkoon ja muuttamaan
toiselle kasarmille. E l siinä suuria
ollut touhuja muutossa, otin kap­säkin
käteeni j a marssin toisen k a ­sarmiin
ja esitin itseni vääpehlle.
Tämä vääpeli oli oiketa kuuluisa
lahtaruudestaan j a olikin vajaassa
vuodessa korotettu vääpelin arvoon.
Kyllä sitaä elinkysymystä jos m i n ­kälaista
meiltä uusilta tulokkailta.
Kumminkin hän hyväksyi meidät
laumaansa j a tuli näyttämään melL
le rautasänkyjä, jotka oli varustet­tu
samanlaisilla "patjoilla" kuta o l i
edellisetkin sänkymme olleet.
Saatuani tietää ettei sinä päivänä
ole mitään erikoista palvelusta, ja
kun nlmlhuuto oli toimitettu, lähdin
vähän katselemaan sen kuuluisan
Hennalan kauhunpaikkoja. Lähdin
kiertämään kasarmista toiseen. Ne
olivat kaikki mitä kurjlmmassa k u n -
napsa, osaksi selnätkta palasina, a m ­munnan
jäleltä. Kaikenlaista törkyä
ja likaa arvaamattoman paljon. O-l
i p a parissa kasarmissa jälellä i h ­misen
pääkallon kappaleitakta' ja
hiuksia Ja verta oli paljon. TämS
tuntui kaamealta katsella.
COOPER & BRODIE
Laklmiehei seka •tloltoljat-
HURON CHAMBE^S
SUDBURY ONTARIO
Parhaat piivut aaatte'
ISAAC MXNNIStöN
Bäätäliliik^e^itä
Vanhat puvut korjataan ja
- prässätään.
59'Lorne St.» Su^bnrjr, Ont.
Puhelin SS3W.
Torontolaisten iuoni!
Suomalainen suuitariliike on avat-v
t u 09 Duncan Street, j o k a j a t k ua
McCaul Streetistä etelään, ala­puolelta
Qiieen Streetin. Työ t e h ­dään
hyvin J a kohtuullisella hin­nalla.
' ' , ^,
S. Nurmi
69 Duncan St.. Toronto. Ont.
176 Spadina Ave. ^
(Lähellä Queen St.)
TORONTO, ONT.
N a i s i l l e keskiviikkona j a per­jantaina
Miehille k a i k k i n a m u i ­na
päivinä, p a i t s i maanantaiha s u l ­j
e t t u . ' ,,*.'t|
Avoinna kaikkina päi­vinä
1—12 yöllä
Sunnuntaina 9—1 iltap.
Puhelin Trinity 5417
Tähtikaupan yläkerzi^s^
Tel. 499 — Box.2034 — Sudbury
Valokuvaustyötä kaikesta h^inta.
Suurennuksia j a raamia.
Lähdin eteerir^in j a matkasin am­pumaradan
kautta venäläiselle hau­tausmaalle,
jonka he olivat aikoi­naan
sinne laittaneet. Hautausmaal­la
on myöskin pieni tiilistä muurat­tu
rakennus, joka on kaiketi tehty
ruumishuoneeksi, Ovet oli lukittu,
mutta pienet ikkunat, jotka oli k a .
ton rajassa," oli rikki, seinävierellä
oU lyhyet rappuset, nostin ne pys­tyyn
ja katsoin ikkimasta sisään,
ja nyt näinkta että rakennus on
kaksiosainen, välillä tiiliseinä. Täs­sä
osassa oU vaatemyttyjä, ei p a l ­j
on muuta. Menin toiselle seinälle
Ja näin että toiseen huoneeseen joh­tavat
pariovet olivat pois paikoil-t
a a n nostettu setoäviereen. Siinä o l i
edessäni kauhunkuva. Ensinnäkin
huoneessa oli lankuista tehty pöytä,
siihen naulattu pari lankunpätkää
päänaUiseksl. Pöydällä oli miehen
ruumis, säkki silmäin päällä. K a t s e l ­tuani
ruumista, nata että hän oli
kidutettu kuoliaaksi, toinen korva o li
leikattu pois, sormia katkottu sekä
kädessä sapeUn lyönnin jälkiä. K a s ­vot
olivat veren peitossa, Sitaä huo­neessa
oli varmaankta tehty paljon
sitä työtä, että klduttanaaiOa. koetet-tlta
saada tunnustamaiain' asioita k L
duttajain- mlelenmufcalsesti. J a sitaä
melkein poikkeuksetta ataa uhri
kuoli. L a t t i a o l i kolmen tu^toan vah-vuiseita
sahajauhoilla k u i v i t im ve­ren
peitossa. Siinä tahran mukana
lattiassa eröitti ihmisen kondä,'sor­mia
ynnä irtlhakatuita Ihmisruu­m
i i n kappaleita: Saimoto oU l a t t i a l ­la
kaikenlaisia suo^luskuntata, esi­kuntain
sekä yksityisten työnanta­j
a i n ja talonjussien kirjoittamia
syytöskirjelmlä. Otin niitä joitain
mukaan, jotka kultenkta tarakstuk-sessa
menetin, kqi^a e n osannut n lL
tä ajoissa lähettää pqis. E n teäuvan
jaksanut nähdä tätä juhnaa näkyä,
vaan tulta ulte,.Tämäa ^amazt huo-neen
edustalla o l i pitkiä faaufcarivejä,
joissa varmaankta oli neWn uhrit, .
jotka olivat'^tämän kamalan kidutuk­sen
kantta Joutuneet näihto k o i r a -
hautolhta. Yksi pieni vaatlmatea ~
puurisU oli y h ^ . hautarHrJo pääl­lä,
jonka Joku oli.sU&en^salaa saa- .
nut kuletetuksL " '"^x "• 1
(JatkeU '