Vapaus, January 12, 1921

              C msäm mm. työvssEitöo sanenkao-
» ttaja ilsaöstj^ Sedbuiyssa. Ont, jo-k
kesMvJildcoaa ja laoantaina.
VAPAUS (Uberty)
Tfee enly' organ of Finaish Worker8
Ir- Canada. Published in Sudbnry,
O l i , evejty Wfidnesday and SatnrJay.
Advsitisii^ rata 60c per ooL incL
Il ininiom charge for single insertion
7. e. Djl^nmat^oQ etondiog adreitise-
»jnt f % Vapaus is tJie fcest aänr-t
nRK medhim among ' the Finnisb
I :opie fn Canada.
IfanotQ^ta: SOe palstatoomalta.
- *' AMaM^, ftertailmbtoksesta IBt:
> 'EuöIem^imotiiksetl^JOO (muis-t
;Srs§yi8tg 50c kuitakin liiakd). —
1 Jilaus^a av^öl jlini^. alin hinta
{ .00, nimennrautosUtn, (nuoten kuin
I ipliittoflmotQ&ten yhtcydessä~12.00
I rta. — Avioeroiltn, I2.0Q kerta (2
i(Ertaa $8.00. — Syntymaihn. f2.00
lerta. Halutaan tieto- ja osoteilmo-takset
IteO kerta (3 kertaa ^.00)-4
1'likistä ihnotuksista,' joista ei ole so:
] .mista, tulee rahan seurata mukana.
TlLAVSHimATi
Canadassa $3.50 vuosikerta: $2.00
(4oli7. ja $1\25 8 kk. -
YhdyEvalloissa. $5.26 vnosili:. $2.76
I ioliv.ia$1.50 8kL,lkk.'75e.
Suomeen: $5.26 vuosik. ja $2,76 6
< ^uliautta.
Tilautcsia, joita ei seuraa raha, ei
1 lla lähettämään, paitsi asiamiesten
j illaon takaukset
Vapauden,konttori ja toimitus on
i idotun Bloek Ebn St East Kont-i
fin ja toimituksen puhelin 1038)
Postiosote: Box 69, Sudbury, On^.
ENRY PUBO J.V.KANNASTO
HMeenhoitaja
iZecristered at the Post Office De-
] .ortment, 0'ttawa, as °second class
I auer.
Yhdysv. S. S. Järjestön e-
. äustajakokous
Yhdysvaltain S. S. Järjestö piti vuo
' ('jn vaihteessa yleisen edustajakol»»-
libensa Waukeganissa, 111. Tämä e-r
istajal^Qkoys' merkitsee tavallaan
' t^urta käännekohtaa naapuriniaan
veljesjärjestön historiassa Tässä kon
laitiottiasa- päätti Y. S: S. J. tehdä
Ij.pulliisen pesäeron pikkuporvarillisen'
Amerikan sösialistipuolneen kanasa,
" eroamalla siitä. Veljesjärjestiimnte on
- nyt, samoin kuin CanaHanki^ Sttioni.
' Sos.' Järjestö, toistaiseksi, itsenäinen
' niondlai^n vallankuraoukseltisen so-'
8'aliEanin propaganda-järjestö, ^ryhty-tA
harjottamaan vaJistustyötä KoTman
ren Intemationalen heng^. Jäijes
ifiji uudossa ohjelmassa lausutaan sen
snhteesta-lC'I:Ieen seuraavaa; "Jär-jeätö
tunnustaa Kolmannen Intema-t
onolen siksi ,kansainvälisek^ yhdy^
siteeksi, joka yhd^tää' kaikkien mait^
te» proletaarit, ja «en periaatteet niik
<sl eläviksi ja'selviksi johtopäätöksik­si,
jotka pmistavat ylvään h^torial
Useen kokemukset) iä tähänastisten
yhteiskunnallisten liikkeiden o^tuk
Edustaj£^kouä tuomitsi' myöskin
jyrkiisjLi\rävaajalaisrä oi)portnnisti-
(Qn-kämian, jota se puolustelee sillä
teko^llä,"etia l^va^a on tahtonut
<,.la ''nsi^Tllrie)!'Amerikan sosialisti-rJ^
Iu^lIe", «^ottaen täten pitävänsä
' titä opportuniÄtisteä' piHoiporvarien
' j htamaa sosialistipuoluetta ^keärm'
' pänä kuin kan^invälisen köyhälistön
vallankumouksellisia periaatteita ja
^ lUkettä. Ne Raivaajan, ja Säkenien
,. toimitukseii' johtavat henkUöt: Y. M B -
\ älä, P. J. Syrjälä ja Mooses Hahl,
; ;)tka ovat olleet johtavia tekijöitä
laivaaiari, ja'Säkenien kannan mää-
) lämiseen,' niä&räsi edustajakokous
\iipymättä erotettavilcsi toimistaan,
. vaalia että muussa tapauksessa Rai­vaajalta
otetaan poSs järjestön lehti-okeudet
ja asetetaan poikoteerauksen
. Aiaiseksivjärjestit'osastoissa.
Työmi^heK Toverin selvälle, vai-
]; nkumouksellisen marxilaisen sosia­lismin
kannalle, antoi ktolkous tunnus-f-
idcsensa. ,
Tnledco Raivaajan "osakkeenoraista-
• jit nyt toteuttamaan Järjestön edus-i
tjakokouksen antamat määräykset,
£ ^ on vaikea sanoa. Se riippuu siitä*
j!'iissa maärm idäi) vasemmistolaisai-r
ikset omaavat voimaa siihen suun­taan
vaikuttaa.
,V. S. 's. .'."-jt ston if^inilinen muoto
—-»».Alifcte^kii» vaui voli,'-.i'-fn-^n, sama-t
IftiJTi ir,(.-i'tV- (I f ' ''asysa. Sillä
c^ci 5tö'li-eiisa Uiais« on Ame-j|
r^can Suom. Sji. Jirjt- 'ojc ^.'»'••ä.
fojfamaau vatsinaiaten kuB'* at^''—
oniuolueitten kanssa kKnteään yht»" -
5' tJimintaan ja st-n kautta erottama" )
i^-jjiasti osaksi kansainvälisestä \ a l i i ! i -
toimoukselllsestä=Ej6väenliikkeo'^' *
Olemme varmat, että Y. S. SJär-
^jestön asettuminen selvälle'ja tinki-mätfcömälle
työväen luokkataistelu-
^kannalIe, lähentää Ameräan suoma-aisten
työläisten kumouksellisia ai-yhä
Idemmäksi toisiaan. Tä-
\ kasvaa työläisten luokkasolidari-
\s, samalla kun heidän mailmankat
. ^ensa selkenee jakiifeistuu.
\ puolestamme toivomme etelai-
' ' '^purimaan veljesjarjestölle uu-
•;c';ia I^heissaan parhainta taistelu-l:^
Mi?4ltäi•••:^^•:^^/:i^:^^
Kaikki, varsinkin vastustajat, myön
tävät, että bolshevikit voivat merkitä
tililleen harvinaisen menestyksen.. Ve
nsjan vallankumouksen heidänaikai-sc-
nsa kolmivuotiskauden historiallis­ta
merkitystä arvioidaan vidä «nitä e-rilaisimmin
mitoin. Eikä ihme — vie
lähän sitä väitellään Ranskankin" val­lankumouksesta,
vaikka sen nyt toki
JO luulisi olevan objektfivista histo­riaa.
Aivan eri. mieltä oHaan .myös
bolshevikkien keinoista kuten luon­nollista,
kun niiden arvostelijat kat-oyat-
asiaa mitä erilaisiromilta ;kab-itokannoilta,
nojautuen nämä ny-
Hhtejskunnan luokkiin ja niiden vi-ahdnksiin.
Mutta, kuten sanottu, kokaan e! &iel
ä bolshevikkien odottomattoman^-
iu pitäneen paikkansa, harvinäisdla
aidolla käyttäen koneistoaan vihollis
.ensa voimien hajottamiseen ja pyr-
, imystensä edistä^niseeii. Ja objek-
'.iivinen tosiasia on, että Keuvosfo-Ve
äjä tällä hetkellä on Englannin johta
iiaa Imperialistista mailmaa vastaan
oimivien tekijäin mnoa kiinteta piste
a keskus. Jonka ymiÄrillekeräy^ät
.'a johon isuntautuvat kaikki nämä
en ja Idän voimat, kukin tävsdla^o..
Ne ovat moninaileine t(<!pjät!^'6ii^^
iä on siirtomäideji väpautuspyxitimyk
iä, kansallisia itsenäisyystaisteluitta,
alonpoikain ja pikkuporvöreii poli-iikka^
sekä uosaikaista kuroouspitxns
a työväenliikettä. Suurin osa niistä
iii suinkaan toimi tietoisesti: klsto-iiaii
liikkeethän perdstuvat syviin
t/eiskunnallisiin voimiin ja Kantavat ta
vallisesti (useinkin itsetiedottomasti)
lippua, joika ei tulkitse niiden todellis­ia
sisällystä. . Vain kaikkein tietoi-iimniat
niistä kykenevät, synnyttä-
. nää|i ideologian (aaterakennuksen),
onka tutkiva jälkimailmakin myön­tää
osuneen aikansa ilmiöiden eritte^
lyssä mahdolliafannftin oikeaan. 'Nlin-
>)ä täytyy nyt jokaisen myöntää, että
.narxiiainen teoria kykeni itse sekä
paikalla, että heti ^keen, panemaan
v:n 1848 tapaukset paikoilleen.
LisättäkxiÖn, heti, ettei marxilainen
beoria ole pelkkää historiai^otusta.
iSikä sen edustaja, tyydy edes oman
aikansa olojen pelkkä tieteelliseen
ai-vioimlseen. Hän tekee^ sitä vain
löytääkseen isen kohdan, jokaonparaii
kaa vaikuttavien .voimien ; painopiste
ja jfOihon aktiivisena'asettuen voi pa-raiten
auttaa historian^ kehitystä kap­paleen
eteenpäin.
Bolshevikit selittävät, että tämä on
juuri heidän tarkotuksensa. Ja siitä,
miten he ta/tähistoriaUista tehtävään
sä ovat valmistuneet täyttämään, voi­nee
Lenin antaa parhaan todistuksen.
Hän selvitteleekin sitä^kirjässaan "Va
senunistolaisuusj kommunismin las­tentauti",
a
fiiinä «tn erityinäi luku:' "^Islie-vikkien
menestyksen ykäi pääehto".
Ja vastaus on ankara, ^utamen -kt|ri,
sekä kyky temmata mukaanäai kaikki,
mikä On rehellistä/uhratttUvoa ja toi-mikykyistä
työ^^keUluokassa.
ProIetari'aatin diktatuuri on kovoa,
kiivasta, säälimätöntä Juuden ^ Itt<^n
sotaa sitä mahtavampaa vihollista vas
taan, .joka tiymmenejikertäi^tiaa voi
rnansa tuhoaan tor:|uidk9<>en.' E^^^
porvaristo, perusta voimaansa ainoas­saan
kansainvälisen pääoman mahtiin,
vaOn myös yhä vielä varsin laajan
)ientuotanon sitkeään totunnaista­paan.
Tätä vastaan taisteleva jo,ukko tar-
'itsee keskitettyä voimaa, kuria, kes­tävyyttä
ja tahdon yhtenäisyyttä Sii-läipaljon
puhutaan) sanoo LÖiin, mut
>a,d ajatella kylliksi, mitä'se mericit-iee,
ja mitkä ovat sen edellytj&^t
Jolshevismin historia — ^se on esiin­tynyt
valtiollisena suuntana ja puplu-ena
v:sta 1903 asti—antaa' sille ky
.ymykselle valaistusta y
Mistä syntyy tämä kuri? Mikä si-
'^5 kontrolloi? MIM ätä vahvistoa?
^nin vastaa, että ensinnäkin tyiöivä-pnluokan
etujoukon tietoisuus, antau-ms,
itsehallinta; uhrautuvaisuus, san
I<aruus. Toiseksi sen kyky toimia
.roletaaristen, vieläpä ei proletaaris-tenkin
työtä tekevien joukkojen yh-teyiitessä,
jopo osaksi sulautuaScin nii­tin.
Kolmanneksi tämän etujoukon
(.(histamä oikea poliittinen johto, oi-
Jtea vaftiollinen strategia ja taktiik-
Va, jonka oikeudesta suuret joukot o-lan
kokemuksensa perusteella tule-at'vakuutetuiksi.
Imannäitä ehto-
.1 ei voi syntyä kumouksellisen luo-an
todellista puoluetta, joka kykenee
iiteiskunnan uudistai^aan.
"Ilman näitä edellytyksiä menevät
hukkaan yritykset panna sitä kuria
»imeen, muuttuvat fraasiksi, komedi­aksi."
Sanoo Lenin. «Ta hän lisää, et­tei
niitä edellytyksiä äkkiä luoda. Sii-lien
tanataan sitkeää-työtä ja raskai*
ta kokemuksia Hyvänä apuna siinä
työssä On oikea teoria, joka ei ole us­konkappale,
vaanjrakentuu mitä lä-heisimmässä
ynteydtessä kumoukselir-sen
liikkeen käytännötrkanssa. -
Parhaat kokemuksensa sai bolshe^
vismi v:n 1905-7 taisteluissa Silloin
oli osattava sekä hyökätä että peräy­tyä.
Lenin kehuu erityisesti bolshe­vikkien
peräytymistaitoa, 8. o. kykyä
säilyttää armeijan eheys ja taistelu­kunto
tappionkin aikoina. Ja sit& tar
vittiin v:n 1907-10 jolloin YaUooktt-moukseUlset
^i:^sst5t ^^ostitlvat
taanttusokses Jalds^ ja maseonus,
hajaannus, pettorous l e h v ä t laajal­le.
. ' •
Bolahevjemin Icesitys sellaiseksi
kuin se Ii mdidolllnen juuri Venäjäl­lä,
jossa silloin (im-ll) eli sellais­ten
historiallisteQ kokemusten aja»,
ettei sillä ole veifai^im Askarin
kärsimysten ja kovain kolausten ko-ettele.
mat Venäjän vallankumoukselli­set
olivat vuo^iksxnmenia hakeneet a-pua
lännen päälaista teorioista. Niis­tä
väiteltiin tieteelii£e6t$,'nutä sovel
lettiin käytäntdni; srvoisteltiiD koke?.
musten valossa, yhdyttiin jollekin pe'
rastalle, hajaannuttiin, vihdoin väkiin
nuttiin mäariteUyille linjoille ja px-jestyttiin
puolueiksi, joQm oi^rialli-sen
tilaisuuden, vallankumouksen, tul­tua
saivat i^yttää mihin pystyivät
Ja yksi niistä oli bolshevismi. -Ku­ten'näkyy,
on se rakentunut todelli­selle
luottamukselle. Keinotekoisella
koneistolla ei sen työtä olisi tehty.
I i .
Neuyodto-Yenäjän^pmi-neh
roiDahtanBinen"
.iVenajällä näJidään^nälkää ja sen ta
Ibudellinen elämä on' rappeutunut Se
on kyllä totta Mutta della ei vallit­se
sellainen kurjuus ja rappeutuneir
.^us; että neuvostovalta sen takia pi­kapuoliin
romahtaa kuten porvarit
a sosialidemokratit niin hartaasti toi-
, x>vat. Kunpa nyt neuvostovalta
'.estäisi niin kauan, että Suomen por-arit
pääsisivät varmuuteen isänmaas
aani huokasi Suomen Soäialidemok-
.aatin pakinoitsijakin Tarton rauhan-'
;con jälkeen. Olkaa huoletta, herrat
^nasct, kyllä se neuvostovalta näyt­pä,
kestävän ainakin. m'inkauan kuin
hiomen valkoinen valtakin, jonka
molesta;te;niin sfyvgän.hudtailette."
Sillä Venäjän suorii neuvostovalta
'ii ole luja ja vahvistu joka päivä vain
iotilaalHsesti— kalkkien nmiden vi-aollistensa
jälkeen on se valmis lyö­mään
toistamiseen Puolankin, jos se
vielä aikoo.karata sen kurkkuun
vaan vahvistuu ja varttuu sen taloos-elämä
my;ös joka pSivä. Niin että ei
pidä enään paikkaansa ennustelut, et­tä
sen olisi ehlottomasti sorruttava
tuotannon nälvetystautiiin ja näJkään.
Täs^ saadaan jatkuvsti todistuk-äla
Koko olemassaolo-aikanaan ei
neuvostovallalla de ollut käytettävä­nään
niin paljon»;poltto- ja r a ^ o i -
neita sekä elintatpeita kuinmitä sille
on varattuna ensi kulutuskautta var­ten.
Koskaan ei se ole voinut antau­tua
voimäpeiäisemmin lasten; huoUon
jä kasvatuksen toimiin kuin tästä läh
tien. iKiOskaan ei ^ ote tehokkaam­min
v^hiut huolehtia bansanvalistalo-sesta
^uin tällä hetkellä. ^ Koskaan ei
sillä oje auennut suuremmat mahdoin
lisuudät kehittää 'sairasholtonotojaan
kuin nyt Tavarain vaihdon päästes­sä
ulk<)maiden kanssa sellaiseen vauh­ti^,
että neuvos^vaita on tilaisuucfes
sa suuii^massa >määrin parantamaan
.liikennettään ei syvämietteisin'ja pa
hansuovinkaa^. sosiälid^okraatti- ^
nään ole tilaisuudessa osoittamaan
Neuvosto-Venägän sisäisessä elämäs­sä
ainoatakaan kohtaa, mikä parhaim
maila mieIika^^itttkse^akaan voisi mer
kitä "pikaista romahdusta."
,1 Päinvastoiin on Neuvosto-Venäjän
talouseliimä nytsjo terveemmällä kan
naJla kuin mitä voitaisiin odottaa nii­hin
haavodhn ja' kärsimyksiin katso-',
en mitä maailman' porvaristo sosiall-lemKiikraattistenyitäväinsä
avulla on
kolmen vuoden aikana sille aiheutta­nut
Katsokaammepa vain mitä esim.
muudan Kolomnan kaupungissa Mos­kovan
kovemementis^. työ^entelevä
saksalainen kirjoittaa,ok>i^taan koti-naahansa.
Veturitohtaassa, jossa hän työsken
:ele&, vallitsee aäkara mutta d työ-äisen
' liikkumisvapautta häiritsevä
';uri. Työvälineet ovat uudentukaiset.
'yöteho suurempi kuin ennen yallan-
. .umousta Tälliödn valmisti 1&,000
niestä 11 uutta veturia kuukaudessa,
ij-t valmistaa 6-7,000 .miestä yhdek-
.an veturia samasso ajassa Muissa
km verstaissa on työteho koihonnut
Heillä, saksalaisilla .työläisillä, on,
uten venäläisilläkin, oma, kommuu­ninsa,'
jolla on" käytettäväi^iän viehät
:ivä seurustelutalo.: Kaupungin lä­heisyydessä
on heillä 12,000 neliösy-en
laajuinen mustamultainen viljer
lysmaa kaikkine tarvekaluineenil^-
lineeo, hevosineen. Siitä saavat he
runsaasti eltntjarpeita sen lisäksi mi­tä
säännösteltyinä saavat ' Heidän
päi\ittäiset, vii^xD- ja kuokausiannok
sensa eivät munt^döian, olosuhteiäiin
katsoen, ole pien^ 'He saavat
väs^ 1^ naulaa leipiä ja M naulaa
hirssiä. Kuukausiiiain saavat he 1
naulan sokeria, 4 siulaa dlle^-^^
naulaa tupakkaa jne. Mutta l i ^ sl
on heille huhtikmihtb «nennessä taat­tu
7^ naulaa riisiä, %^naulaa tupak­kaa,
6 naulaa kuivattuja aprikoodejo,
STtijiulaa sillejä ja 7Mi naulaa hernei­tä
henkeä ja kuukautta kohti. En-neraimin
sai saksalaisten kommuuni jo
noin 100 kiloa juurikkaita ja perunoi­ta.
Silavan saanti on oUut vaihtele­va,
mAtta esim. viime lokakuussa sai-vat
he sitä 7 naulaa henkeä päälle.
Vaatetarpeista on. tuntuvin puute, mut
ta jaetaan niitäkin tuon tuosta.
Sairaista työläisistä huolehditaan
vissi fayvin trariBtettto tdi^an^uisa
la. LeSkeaiseet^vain ovat vihis^
(kiitos siitä pst;snaisra saarron).'
B!itä taas lapsön tulee, niin valvo­taan
heidän parastean kaikin mahdol­lisin
tavoin, ja on esim. paikkakunnal
la, missä kertojamme asustaa, ntonia
lastenkoteja ja huoltoloja Ei myös­kään
ole nndhdetto naisia, joilla on o-ma
äjtiyskotinsa.
Ilohan tapaan selostelee saksalainen
toveri tuotanto- ja työoloja Kolomnas
sa. Ei siis siellä! tarvitse työtäteke­vän
taikka sairaan työläisen meneh­tyä
nälltBan eikä lehteä keijuulle, niin
kuin .<aturessa4}a!t^ikaavä^aV)a laita
melkein sosialidenu^tlsessa Sak­sassa
ja tyldcänään "sosiaUstisessa"
Itävallassa taikka- monisSa muisla , , , „. ^ . ,.
sellainen tuotannollinen anarkia ja
romahdu.stilanne kuin näissä.. Fälnvas
toin, • kuten sanottu, varttuu Neuros-to-
Venäjän talouselämä päivä, päivi­tä.
Niin että mistään neuvostovallan
itsemurhasta ei voi ollä kysymysfö-
I:ään. Toiviokoöt sitä sitten kaikkien
maiden porvarit, ja sosialidemokraa?
tit miten hartaasti hyrönsä.
M. Törmä.
IConunimistinen liike Tori-nissa
Kuten. Roöm^a on Italian poliittinen
ja Milano finanssin sekä kaupan i ^ -
3unto*, niin on Tnrin teollisuuden kes-rus.
Pääoma on hyvin keskittynyt.
Metälliteolli-suudessa 'raataa 50,0.00
työläistä sekä 10,000,teknikkoa ja vir
«ailljaa. Yksin autoliike Piafin pal-velulftsessa
on 35,000 työläistä ja yh­teensä
sen tehtaassa 16,000. Vaikka
•luarcksi osaksi ammattimiehiä, ei Tu^
nnin mctallityöJäJsiin ole muodostu-lut
Englannista tunnettua työläisylir
myalvenkeä. Vaikuttaapa työväen lu­ku
ja henki ;senkln, että myös teknilli­nen
ja konttorihenkilökunta ovat työ­väkeä
verraten lähellä. Ne kuuluvat
ammatillisen järjestönsä kautta Työ-kamarim,
B.O. paikallisjärjestöön, jon­ka
ulkopuolella on vm pieniä anar­kisti-
ja syndikallstiryhmlä.
Imperialistisen sodan aikana oli
Tunnissa kaksi , aseellista kapinaa.
Toukök. 1916 yritti työväki estää Ita­lian
sotaan liittymisen (jolloin poliisi
tuhosi-Kansan Talon). Ja elok. 1917 o-lii
toinen. Venäjän vallankumous he-läitti
Tunnin suuren riemun ja niin
tarkka oli työväen luokkatunne, ettei­vät
antaneet kere(n8kiläi34nenshevis-tisen
fraseologian pettää its^n. Kun
äfflänihenkiset Pietarin Neuvoston
ähetit Smlrnow ja Gold^nberg kesäliä
1917 puhuivat Turinissa viisikymm^n-tuhantiselle
joukolle, kuulUi. huutoja:
"EläkÖMi Lenin, eläköön bolshevikit",
(joita juuri ^'parjattiin Saksan käty­reiksi).
Eikä kulunut kuukautta kun,
elok. 23^ p., nousi kaipinafItalian im-pejgalismia
vastaan. Viisi: päivää pi­ti
työväki puoliaan kaupunginosis­saan,
jotka varusti katusuluilla, juok­suhaudoilta
ja säMoMsillä. plikkilangoil
la, sekä yritti useita keroja vallata
keskikaupunkia. Lopuksi oli alistutt
tava lO-kertaisen ylivoimain alle* Yli
500 kaatui ja 2000 pahasti haavoittui.
— Silloin liike hieYnan laimeni; mutta
työväen mielialaa kuvaa hyvin se, et­tä
rautatietyöläisten osuuskunna-! vaa
teissä kaikista vainoista, ja lahju^yri-tyksistä
huolimatta sosialistipuotli e sai
s00:sta äänestä 700, vaikka äänestär
jinä oli, koko joukko viikailijoitakin.
Turinin työväki liittyi innolla Kol­manteen
Intematiomaleen ja perusti
sen aatteiden selvittämistä varten viik
kolehden; komaaunisteja on n. 15,000
ja •niillä ryhmiä kaikkialla Samalla
alkoi t y ö v ^ uusia tehdaskomiteain
jyrkemraäksl, ryhtjiJaisteluun kont­rollivallasta
jä^hankki aseita. Työ-paikkaneuvostoja
asetettiin Eleensä ja
saiv^- koinmimistit niissä enemmis­tön.
TehdasneuvKSStojen toimeenpa-
:vevain komiteaSh,.poliittiset sihteerit
iiuodostavat kesiupeuvoston, joka a-
.ettaa propagandäkomitean. Tähän
lipan, jos^ föisoi: Elikooa Torinm f
hohökuoa sBariakko 1920!" (Romrou-'
nistisen Intemationalen" m u k ^ ) .
Maiirmanniii SmmBhimn
htgimm
Muutamia piirteitä een vaBieista
Kuten eräissä lehdissä jo on kerrotr
ttt> saapui inarrask. 16 p. Csmadaan 39
ent suomalaisen legionan miestä, ja
ovat he nyt metsätöissä Juebeckin pro
vinssissä Nämä ent i^ssnalaiset ovat
kaikki sellaisiai joita "aiomen^ viran­omaiset
eivät suostuneet päästämään
kotimaahan ilman vankilaan J/^xa.-
misen uÖtaa, joten ainoana jälelläole
-pakolaisuus. — Kun Amerikan työ^
väestö luullaksemme ei ole saanut oi­keita
tietoja paljon puhutusta "Muur­mannin
lejgionasta" ja kun ilmotetaan
mailmanspdan aikana Amerikan suo­malaisissa
"työväenlehdissä olleen vää^
riin tietoihin perustuvia kiitoksia,
joissa Suomalaisen Legiottan^synn)rs-tä
ja toiminnasta on annettu kerras­saan,
harhaan johtava käsitys, non esi
tettäköön tässä muutamia tosiseikko­ja
asian valaisemiseksi.
On heti sanottava, että .suomalaisen
legionan jäsenet eivät, ole olleet nu-tääh
työväenasian pettäjiä, vaikka sd,
laisiksi on eräällä taholla tahdte Id
mata varsinkin ne yksityiset toverit,
jotka tekivät agitatioonityötä legio­nan
asian hyväksi. legioonan .synty­minen
ensinnäkin ei ollut yksityisten
legionalaisten harjottaman agitatioo-nin
tai oveluuden tulos, vaan syntyi se
silloisten olosuhteiden vaikutuksesta.
Suomen työväen vnllankumoushalli-tuksen
(Kansanvaltuuskunnan) alot-teesta
järjestettiin talvella 1918 Poh-jois-
Venäjällä erityinen suomalaineni
punakaartin 'Osasto tarkotuksella, että
se pohjoisesta,käsin hyökk^ Manner
heimin valkoikaartilaisten selkäpuo­lelle
ja siten avustaisi Etelä-Suomes­sa
taistelevia punaisia. Näin- perus­tetun
pohjoisimman 1'intaman puna­kaartin
miehistö oli suurimmaksi o-saksi
Pohjois-Suomen työmiehiä, joiis-ta
osa-oli jo äikaisemnin tullut Muor
männin rannikoille, siis Venäjän a-lueelle,
työansioille, kun taas toisia,
valkoisten vainolta pelastuakseen, pa­keni
sinna Pohjois-Saomesta vjJlan-kumouksen
puhjettua Etelä-Suomes­sa.
Kun sitten työväen vallankumo­us
keväällä 1918 kukistui oli tämän
pohjoisimman rintaman punakaartin
vetäydyttävä takaisin Suomen raja­seudulta,
jossa se oli jonkun aikaa en­nättänyt
taistella valkokaartilaisia
vastaan.,: Kaarti, miesluvultaan noin
puolitoistatuhatta, jäi Muurmannin
alueelle oman onnensa nojaan. SUlä
ei ollut sanottavasti ruokavaroja; kaar
tilaiset* saivat suorastaan- nähdä nälr
kää • ja heidän vaatef uksensakin oli e^
nimmältä osalta hyvin puutteellinen.
Jäämeren rannikkoseudun ilmanalas­sa
>taiVaanalla leiriytyneenä ifeeodotte
livat toista kuukautta^ tietämättä; mi­tä
tehdä jai minne mennä. Venäjän
eteläisimpiin seutuihin, esim. Pietat*
riin meno ei voinut tulla kysymykseen
sillä siellä oH jo Etelä-Suomesta tul­leita
pakolaisia yllin kyllin, ja vaike­assa
asemassa olut Venäjän neuvos-tösallitus
ei ehtinyt tai kyennyt näi-'
den miesten kohtalosta huolehtima
— Huomautettakoon tämän ohella, et­tä
MuUrmaJöun ja Pietarin välisen
TYÖMIEHEN JOULUT
ovat edelleen sensorin kj-nsissä, eikä ole vannaa tietoa siitä milloin ne
saamme tai saammeko .ollenkaan. Toivomme että tilaajat vielä hetke^
varttovat silE' valtioiiirastolta jo saimme tiedon että he/dän puoles­taan
on alettu asiaa kiirehtimään. ^
Raivaajan kalentereja meiltä ?aa edelleen tilata ja uskomme niitä
vielä riittävän .oksikin aikaa Hiota ?1.25.
Suomen Työväen Kalenteri On loppunut, mutta meUiä <m. tilattuna
.vasemraistolaisteir kalenteria, Punikin Joulnaj ja kun sitä saapuu'^iin
täytämme sillä ne tilaukrct mitä. on jäänjt Suomen Työväen Kalente-"
rista,täytymättä.
Suomen airallista Almanakkaa on meiltä saatavissa hinta 25c kpl.
JBox 69,
V A P A U S ,
Su(Jbiiry, Ont.
&mha 24s00 - Canadan Dollarista
LXHfcTYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c. läietyksistä alle $30.00; 60c.. lähetyksistä $30.00-$40.00;
fiOclähdybsistä $40.00-$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli
$lD0X)0 25e. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
VAPAUS,
Box; 69,
Toromtossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. P.
laidej^t West
Sudbury, Ont.
ainen, 214 Ade-ärjestöboneistoon
keskittyy tjiöräen
voima ja vallitsee se sillä teollisuutta
teknikoineen, kun murtuu porvaris-valtion
valta., TSai& koneisto voi Vii-essä
minuutissa py^ääyttää tehtaan
sekä ammattiliittojen ja sosiaJistipuo-leen
keskustan vastustaessa
r Rohlt&istuina tästä vastustuksesta
päättivätporvarit murtaa Turinin työ
\^en voiman. Tuiiniin ja sen ympä­ristölle
tuotiin viime maaliskuussa
runsaasti poliisi- ja sotavoimaa seka
ryhdytyin provoreesaatoaan. Ja näh­dessään
taistelun kiertämättömäksi
kävi tylövaiki siihen p^ttävästi. Me­talli
miehet olivat li&ossa kuukauden,
muut 10 läivää. KaMa pysähtyi ja
Turinin työväki piti puoliaan huoli­matta
ammattiliittojen ja puolueen
keskustoin . vastustuksista. Taistela
laajeni myös koko Piemontiin ja tuki­vat
sitä muiden palkkain tyi^äiset:
Pisan, Florensin y.m. rautatieläiset
eivät kuljetteneet joukkoja,.Livs(nmon'
ja CSenuan ^tama- ja merimiehet es­tivät
meriliikennettä, monin paikoin
syntyi sympatialakkoja
Tällä Itfkolla oli valtava kasvatus-merkitys
Italian työläisille, ja kun i -
talioloinen lähetyistä —v jonka jäsenis­tä
monet olivat olleet sen vastustajia
— viime kevännä saapui Kronstadtiin,
saivat he puhujalavalta nähdä suuren
matkan pituus\ OQ noin 1^00 kilomet­riä.
Silloin saapui JMetarista kaksi suo­malaisten
Vvallankumouksdlisten (ny­kyisten
koTnmunistien) luottamusmies
tä, nim. Rahja ja Vasten. Nämä ke-hoittivat
Muurmannilla olevia puna­kaartilaisia
liittymään erikoisena
joukko-osastona sinne saapuneiden
englantilaisten palvelukseen eriiäisil-ä
ehdoilla. Niin sitten' tapahtuikin ja
Vasten ja Rahja olivat mukana teke­mässä
sopimusta englantilaisten kans­sa
Näin sai alkunsa suomalainen le­gioona
kesäkuulla 1918 ja suuri osa
punakaartilaisista liittyi heti täten
'perustettuun joukko-osastoon.
Myöhemmin kesällä saapui Muur-mannille
joukko Etelä-Homosta Pie­tarin
kautta tulleita suomalaisia pako-iaisia,
nim. 0* Tokoi, E. Elo ja K. Hä.
laätäinen. Legioonan perustaminen
oli tällöin jo tapahtunut tosiasia. Mat
kallaan Muurmannilla tapasi Tokoi lu
kuisia ent punakaartilaisia, jotka in­nokkaasti
pyytivät hänfä jäämään hei
dän kj^kuuteensa. Ennen pitkää To­koi
ryhtyikin työslcentelemään suo­malaisen
lenioonajn hyväksi, koska ti-ianteeseen
tutustuminen osotti selväs­ti,
että. asioita oli nyt edelleen kehi­tettävä
juuri sillä pohjalla, jolle ne
liahjan ja Vastenin johdolla oli aikair
semmin järjestetty. Mutta^qs mieli
suom. legioonan vastata tarkotustaan,
oli sen miesluku saatava mahdollisim­man
suureksi. Tässä tarkotuksessa
julaistiin useidai yksityisten henk^
löiden allekirjottama lentolehtinen,
jossa selitettiin legioonan tarkoitusta
ja kehoitettiin Työläfsiä siihen Uitty
mään. Jo manitun sopimuksen mu­kaan
& suomalaista legioonaa voitu
käyttää taisteluun Neuvosto-Venäjää
vastaan, vaan tuli sen tehtäviin kuulu
maan vartiotoiminta Suomen rajalla ja
Muurmannin radan pohjoisosan varti­oiminen.
Legioonan tuli nyöskin olla
valmis taistellaan saksal^ia ja nii
Öilomen Puoluelehtiä Tilaamaan
. Alempana luetellut ovat vasemmistolaisia sosialistilehtiä Suomes­sa
ja saadaan niitä tilata meidän kautamme:
$1.20 kuukausi
$1.20,kuukausi
$1.20 kuukausi
.Suomen Työmies, päivälehti, Helsinki, hinta
Vapaa Sana, päivälehti, Vaasa hinta
Vapaa Kansa, päivä.lehti, Kuopio, hinta
Sosialistinen Aikail^ausleJitv kerran kuussa, hinta §3.50 vk. $1.50 Vz vk.
Nuori Työläinen, Helsinki, viikkolehti, hinta $2.25 vkV $ 1.15 Vz vk.
Työväen Urheilulehti, Helsinki, kuukausilehti, -3.00 vk.'$1.50 vk.
Yllämainitut Jehdet ovat Suomessa kaikenlaatuisen kiristyksen a;
laisena Niiden on A-aikea saada ilmotuksia ja niitä sakotetaan ja muu­ten
vahingoitetaan "»itä erilaisimmilla keinoilla. Tämän tähden us­komme
että mahdollisimman moni Canadassa asuva työläinen rientää,
niitä tilauksillaan kannattamaan, n
Asiamiespalkkio, jos vähintään viisi puolen vuosikerran tilausta
lälietetääh samalle lehdelle yhdellä kertaa, on 10 pros.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudburv, Ont,
den apureit^ s.o.i Suomea "valkoisia"
vastaan; Kuten tunnettua, kuuluj ^ak
'SOn suunnitelmiin Muurmannin alu-
.een valtaaminen ja Suomen;kytkemi­nen;
sitä tarkettavaan -hyiSdcäysso^
taan. Suomen "valkoisethan* olivat
Saksalta saamansa' "rauhoitns"-avun
hintana luovuttaneet Suomen Saksan
alusmaaksi ja kykenivät nyt Saksan
avulla syöksemään maamme työväen­luokan
mitä hirveimpään orjuuteen,
luoden Suoman historiassa ennen tun­temattoman
kauhujen ajan. Oli sel-vääi
että jos Saksa voittaisi ?nailman-sodan,
tulisi Suomi jatkuvasti pysy­mään
Satcsan alusmaana ja siten sen
työväenluokan orjuus.kal;sinkenaise-na..
Kun siis Muurmannin punakaar­tilaiset
ja muut työläiset menivät suo­malaisen
legioonan riveihin, .kannusti
heitä tässä toivo, etfö tapausten kehi­tys
tulisi antamaa^ heille tilaisuuden
tehdä jotain maanäa työväenluokan
auttamiseksi siitä verisen: sorron ti las
t.*^, joihon se vallankumouksen kukistu­misen
jälkeen oh «joutunut Jos kar­kottamalla
Saksan keisarui sotajoukot
Suomesta onnistuttaisiin siellä edes pa
lauttamaan eduskunnallinen hallitus­tapa,
olisi sekin parempi kuin valkoi­nen
terrori, jonka tuhotöistä suljettu­jen
rajojenkm läpi tuli yhä uusia j.a
uusia miellä järkyttäviä viestejä. En­nen
kaikkea tarvitsi Suomen fyövä-ki
saala jälleen luokkataisteluvapau-den.
Niin ajateltiin ja tämänsisältöis
Ien tunnuslauseide.! mukaan toimit­tiin;
Edellämainitun lentolehtisen johdos
'a Pietarin .suomalaiset konununipti-.
iolitajat aivan aiheettomasti ja edes
Aiisin tode::j&;,a tilaa tuntematta koh-tiistivat
p'jr.'autalvansa aPekirjottajia
Tokoita, Eloa, Hämäläistä y.m. vas-
'iuji, leimaten tjön; suomalaisen Ie?i-cnan
ihyväksi 'vallankumoultsen pet­tämiseesi",
mutta_samalla=^ijldcaa'^
mäla-sanaakaan siitä, mitä Rähjä ja
Vasten olivcil 'iL^iiasaa tehneet Nuo
f-yrjävaikuttimis-a ;a epäreiielli.sillä
perusteilla tehnjt hyökkäykset, eivät
Kuitenkaan ,vo;r;t*v saaii-^. legioonaa
i^lJiajoamaan, "koska sen miehistö hyvin
tiaii etteirät asiat olleet siten'kuii
Pietarista k. s^n koeteltiin mailmalle
u •kotella, P3:nr.i.sto,n legioonan mies
luku lisään+ri viikko viiko't.T Le^'i-nonasta
muoi'» .1 ainoa ja kipeän
tarpeen vaatima tukipiste tuolle kur­jalle
ja kaukaiselle perukalle joutu­neille
suomalaisille maanpakolaisille
ja muille suomalaisille työläisille.
Su6mestaWi lisää ..''irvariston.dikta-.
tuuria pakoon.lähte) utä ja Suomen
surkean" kuuluisista vanl^ileireistä kar
kaarnaan päässeitä,-, valtiollisista .^yi,'?--
tä vangittuja työläisiä. Muurriiannil-,
le päästyään he tulivat suom. legioo­naan.
, Syyskesällä' 1918 saapui Pietari.sta
suomalainen vallankumousmies Ver>^
ner Lehtimäki, joka Suomessa vallan­kumouksen
aikana oli rintamapäällik-"
könä. Hänen aikomuk'Senaan jäteiltä
vänään lienee ollut saada legioonan
toiminta ja tulevaisuus kääntymään
aivan toisille laduille. Näitä mullis-tussuunnitelmia
pelkäämättä legioo­nan
suomalaiset toimitsijat tekiviit
parilaansa ettei Lelitimäki Muurman­nin
aluselle saavuttuaan joutuisi ika-
^'J'yksi1n ja että hän sais! mahdolli­suuden
liittyä suom. legioonaan. Tä­mä
onnistuikin. Lehtimäki liittyi le­gioonaan,
toimien, siinä suurimman a-jan
esikuntaupseerina. Tosiasiat lie­nevät
kuitenkin saaneet Lehtimäenkin
ymmärtämpn, että legioonan toimin­nan
täytyi pysyä olosuhteiden ja mah­dollisuuksien
määräämissä rajoissa,
sillä mihinkään mullistaviij, toimen-piteisiin'hän
el ryht^yt Hän toinit
legioonassa" seuraavan vuoden kevää­seen
saakka, iolloin hän pyysi Muur-maimilla
silloin olleiden liittolaisjouk-kojen
ylipäälliköiltä lupaa saala mat­kustaa
rintaman läpi Neuvosto-Vena
jälle, vedoten siihen, että hän puoleis­taan
oli Suomessa kansalaissodan ai­kana
rintamapäällikkönä ollessaan -
päästänyt englantilaisen sotilaslähe-tystön
rintaman läpi, joten se sai tilai
suuden matkustaa RUotsin kautta ko­timaahansa.
Lehtimäki sai pyyntöön­sä
myönteisen vastauksen ja matkusti
sitten muutamien tovereittensa kans­sa
rintaman läpi takaisin Neuvosto-
Vertäjälle.
LegioonäTTmiesluku eihti päästä iib^
l,300:n, lisäfeS naisia ja lapsiarFäa^
likkönä oli canadalainen eversti-R. B.
S. Burton, joka toiminnallaan ja esiin-tymjstavallaan
saavutti miehistön y-leisen
ouosion ja tunnustuksen.-'Sen
ohella oli muutamia englantilai§ia-up- *
seereita ja kersantteja ohjaajina. .Muu
ten oli legioonalla ölna suomalainen
up.seeristo, suoifeiiaiset komppaniain
päälliköt jne. \_y^
Syksyllä 1918 kukistui keisarillinen
Saksa ja sjnityneen välirauhan joh­dosta
eli Saksan vietävä sotajoukkon­sa
pois Suomesta. Suomesta päin teh ,
tävästä saksalaisesta hyöTckäyksestä