Vapaus, September 23, 1927

              Sivu 2 Perjantaina, syyskunn 23 p;nä—FrL, Sept 23 No. 110 — 1927
R. PEHKONEN.
V A P A T T Q hän oUsi Edmontonin edustajakokouksessa kertaa-
_ , _ . „^ . I kaan johtanut Mooren koneiston arvostelemisessa tai
CmtatdKR roomalaisen työväestön amoa äänenkaanattaja, j ' ^ - i . - i - • / • .1 . u
amestyy SadburyEsa, Out., maanantaina, keskiviikkona vastustamisessa. Kuinka han olisi 'voinutkaan tata teh- -
dä ja silli jäädä ammattijärjestön "ministerislöön"'' •
Jimmy Simpsonin tie on sama kuin kaiken "sosialisti­sen
lihan". On hj-vin tunnettua, että entinen "soaialis-tinen''
oppositsioni Amerikan työväeniiitossa on tullut
kaikkein taantumuksellisimman virkailijaston erotta­mattomaksi
osaksi ja hyväksynjt gompersilaisuuden
ia perjantaina.
B G. NEIL.
T o f m i t t a j a t :
T. N. CARLSON.
Ammatillinen liike
Begistered at the Post Officfe Department, Ottawa,
«» «rrond class matter. ^ .
VAPAUS (Liberty)
The only orean of Finnish WoTker8 in Canada- Pub- , „ „ . . „ , - . 1
ttahed in Sudbnry, Ont.. every Monday, Wednesday ja on tanaan mita häikäilemättömin työläisten taistelu-
»j»d Fridav. , , jen jarruttamisessa ja vasemman siiven vainoamisessa.
Neulomatyöläisten taistelut j a kaivosmiesten taistelut
Norjalaisten tunteet Amsterdamiin alkavat
viileentyä
Tranmael näyttiä pernTanr entisiä kannanottojaan
ovat tästä riittävinä todistuksina. Ja Suurbritannian
ammattijärjestön edustajakokoulcsen avaamisesta saapu-
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 kertaa $2.00 kaksi kertaa.
AvicJiittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. - 1 -i 1 -
Syntyroäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. 1 neet tiedot osattavat, etta Simpson ei ole mikaan yksi-
Av{oeroilmotukBet$2jarO kertaa, $3-00 kaksi kertaa, nainen omituisuus tässä valtakunnassa (kutsukaa sitä
Kiitosilmotukset $..00 kerta. . . . . . , . .. . ... . 11
Koolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c "li sä"m aksu Lnttilaiseksi kansainyhteisöksi), jota hän on halukas
fciitoslauseclta tai muistovärsyltä.
Halucaantiedot ja osoteilrootakset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa. ^
Tilapäisilmottajien ja ilmotHsakentto-jrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotualiinta etukäteen.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gaital asiamiesten, joilla on takaukset^
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street
Puhelin 536W.
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Streer.
Puhelin 1038.
Postiosote: Box_69, Sudbury,^ntario, Cana^ .
General advertlsing rates 76c per col. «nch. M i -
aimnm cbargc for eingle insertion 75c. The Vapaus
t» the besc advertlsing medium among the F'innish
P<ir.nlp jp Canada. •
JOS ette milloin trfhansa saa vastausta ensimaiseen
Kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per^
loonallibella nimellä.
J . V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Canadan ammattijärjestön edustaja-kous
— traagriliinen ilveily
Csnadan ammattijärjestön edustajakokous, jota tänä
. vuonna pidettiin Edmontonissa, on päättänyt istuntonsa,
mutta tämän maan työläisille voitaisiin suoda anteeksi,
vaikka eivät tietäisi, että ammattijärjestön edustaja­kokous
kokoontuikaan.^ Tämä nähtävästi oli yksi kaik­kein
rutiinimaisimmista ja stereotypiatuimniista eduS"
tajokokouksista amniattijärjestön historiassa. Usko­mattomalla
tyi^yväisyydellä ja lainaamalta^öllenkaan
huomiota Canadan ammattiliittoliikkeen polttaville ky^
symyksille hyväksyi Toni Mooren ympärillä pyörivä
virkakoneisto tavanmukaisen joukon kauniita päätös­lauselmia,
jotka samainen Mr. Moore tulee aikanaan
nöyränä :csittämään hallitukselle ja polvillaan rukoile­maan,
anomaan ja pyytämään, että hallitus sivumennen
harkitsisi niitä; Pääministeri tulee kohteliaasti kuun­telemaan
Mr. Mooren miellyttävää ääntä ja kun tämä
suuri tyoväenjohtaja on lopettanut höpinänsä, tulee
hän, MacKenzie King, vakavasti lupajimaan mitä ya-ka:%'
imman harkintansa, ja asia on tällä hyvä, kunnes
komedia uusiintuu seuraavassa vuotuisessa pyhiin-vacIlulMecsa.
Me toistamme, että ammattijärjestön tässä edustaja­kokouksessa
sai palttua ja tuli jarrutettua työväenluo­kan
jokainen tärkeä kansallinen ja kansainvälinen ky­symys
— kysymys järjestymättömien järjestämisestä,
kysymys yleisestä palÖcahyökkäyksestä elintason kohot­tamiseksi,
kysymys ammattiliittoliikkeen kaiisallisesta
ja kansainvälisestä yhtenäisyydestä, ja edustajakokous
"auttoC sodanvaarcn ymmärtämistä ja taistelua sitä
vastaan hylkäämällä vasemman siiven taholta esitetyn
päätöslauselman ktuipallisten jä diplomaattisten suh-teitten
f ikäisestä uudistamisesta Neuvostoliiton kanssa.
Ja mikä ammaltijärjeslön kaula oli Saccon ja Van-zetlin
luokkamurhaamiseen nähden, pn tullut häpeälli­sen
kuuluisaksi sen puheenjohtajan, Mooren lausunnon
kautta, lausunnon, missä häq sanoi, eitä ei ole kohte­liaita
Canadan tai muiden maiden työläisten taholta
sekaantua Ylidy&valtain kotoiisiin asioihin — vihjaus,
ajattelemme mc, siitä, eitä kun Canadan kapitalisti-luokka
on valmis murhaamaan taistelevia työväenluok-ka!
c:i:ia täällä, niin Moore tulee katsomaan sopimatto-makii.
eitä muiden inaideu työläiset sekaantuvat "mei-c'i:
rj'' hdlilukscnimc asioihin.
flcenan. Moore ja Simpson
To:n Mooren ja kunnioileaavaria työministerinä Kin­gin
hailllulcsesäa olevan Peter lleenanin toiminta oa
yhden'aatuista. Peter, joka on luopio työväenpuoluees­ta,
kulkee maan äärestä toiseen, pauhaten h>-västä tah­dosta
työnantajien ja työläisien välillä" jä vakuuttaen
kuulijoilleen, että Canadan teollisuudessa vallitsevat
rauhalliset olosuhteet johtuvat pääasiallisesti työnan­tajien
ja työläisten välisestä yhteistoiminnan hengestä
ja h>'väntahtoisuudesta. Tom Moore myös kulkee edes­takaisin,
saarnaten^luokkayhteistoiminnan. ja hyväntah­toisuuden
evankeliumia. Peter Heenan tekee työnsä
hallituksen sisäpuolelta. Moore suorittaa sitä ammat­tiliikkeen
kautta. Kumpikin on kapitalistiluokan pro­pagandisti
ja asiamies. Vasemmistolaisia edustajia lu­kuunottamatta
ei edustajakokouksessa ollut mitään vas­tustusta
Moorelle ja hänen politiikalleen. Me viit­taamme
erikobesti James Simpsoniin. Kun vanhanajan
"sosialisti" Simpson ammattijärjestön Londonissa" pi­detyssä
edustajakokouksessa otettiin viralliseen syliin
' ja valittiin ammattijärjestön toimeenpane\'ain komitean
jäseneksi, selosti Jimmy puolustellen toimintasuuntan­sa
eräänlaiseksi korkeammaksi strategiaksi. Virkako­neisto
ei muka ottanut häntä hinatakseen, vaan hän
päinvastoin näennäissti otfi virkakoneiston vedettä-väkseen
-— hän tulisi toimimaan ikäänkuin "sisältä-poraajana"
ammattijärjestön toimeenpanevassa "komi­teassa!
Hän Selitti tulevansa edustamaan ja puolusta-tamaan
radikalisialuokkatietoisia.menettelytapoja. Va­semmistolaiset,
joille häh selosti kaiken tämän, olivat
4»nPfninan Iftitn ppäilOTälla kannalla tämän suhteen.
Aika on osoltanul, että ei ole, olemassa.yhtään perus-
^lysymysta erottamassa radikaalisia lauseparsia käyttä-
Taa James Simpsonia ,Tom Mootesta. £i ple tiedotettu,
säilyttämään. Simpsonin tie on sama kuin Hicksin,
Purcellin, Swalesin ja Herbert Smithin. He ovat radi­kaalisia
ja kä>'ttävät vasemmistolaisia lauseparsia sil-.
loin, kun tämä on vaaratonta eikä edellytä toimintaa,
multa kun heidän, ennemmin tahi myöhemmin, täytyy
lakata leikkimästä "vasemmistolaisia" ja valita joko
vallankumouksellisen luokkataistelun tai reformistisen
luokkayhteistoiminnan, katsovat he parhaaksi pettää
kaivosmiehet ja yleislakon ja ammattiliittoliikkeen
kansainvälisen yhtenäisyyden. '
Fal€-"kansainvälisyyttä"
On merkillepantavaa, että Simpson ja häneii varjon­sa
Mary McNab olivat ne, jotka valittiin luennoimaan
Albertan parantumattomille kaivosmiehille "kansainvä­lisen"
ammattiliittoliikkeen ihanuuksista ja sopusoin­tuisuuksista
— näitten syntisten, jotka ovat "harhail­leet"
pois Yhdistyneitten kaivostyöläisten liitosta, saa­miseksi
takaisin Lewisin ja Livettin läävään. Ja mikä
olikaan se ideologinen valttikortti, minkä Simpson roh-kesi
pelata kaivosmieskuulijoille Drumhellerissa pitä­mässään
puheessa ja mistä hän sai kokoon niin anka-
•-an lauseen, että hän kuulemamme mukaan oli ciKan&ut
jonakin päivänä tehdä samoin Tim Buckille J a Jack
MacDonaldille? Simpson hyökkäsi vasemman siiven
ja kommunistien "natsionalismiä" vastaan ja puolusti
Amerikan työyäenliittoa kansainvälisyytensä vuoksi.
'"Vasemmistolaiset", sanoi hän, "saarnaavat -työväenluo­kan
solidaarisuutta, mutta toiselta puolen, saarnaavat
kansainvälisten järjestöjen hävittämistä." Me emme
voi muuta kuin tarjota tälle väitteelle äänekkäimraän
naurumme. Amerikan työväenliitto "kansainvälisyy­den"
esikuvana! Mutta voiko Simpson kieltää, etteikö
Amerikan työväenliiton kanta Neuvostoliiton tunnusta­mista
koskevassa kysymyksessä ole yhtä taantumuksel­linen,
ellei vielä taantumuksellisettipi kuin Yhdysval­tain
valtiovirastön? Kieltääkö hän sen, että Amerikan
työväenliitto suosii pakollisia sotilasharjotuksia samalla
tavalla kuin Amerikan legiona? Vöikp hän kieltää sen,
että, Amerikan työväenliitto katkerasti vastustaa maail­man
ammattiliittoliikkeen yhtenäisyyttä eikä edes kuulu
Amsterdamin ammatilliseen- kansainväliseen? Mutta
mies, jokfi pitää Genevessä toimivaa Kansainvälistä
työtoimistoa "kansainvälisyyden" välikeinona, Kan-välistä
työtoimistoa, jonka maailman pääoma tahalli­sesti
järjesti.: Kansainliittonsa yhteyteen voidakseen sen
avulla häiritä vuosien 1918 ja 1919 vallankumouksel­lista
liikehtimistä, ei voi tehdä muuta kuin johtaa työ-
Iäisiä harhaan sen "kansainvälisyyden" suhteen, mitä
edustaa Amerikan työväenliitto, joka Gompersin ja
hänen seuraajiensa ideologian ja jdhdon alaisena on
yksi kaikkein natsionalistisimmista järjestöistä maail-jiiassa
- - Amerikan työväenaristokratian järjestö.
Työshennelkää taantumuksellisissa ammattiliitoissa
Kaikesta huolimatta olisi väärin päättää, kuten Yleis-canadalaisen
työväenjärjestön pluheenjohtaja Mosher
tekee taasen viimeisessä kirjeessään The Worker-lehdel-le,
että edistysmielisten on erottava ammattijärjestöstä.
Hän julistaa itsensä teollisuusperiaatteen kannattajaksi
taloudellisessa järjestämisessä ja vanhanaikaisen ahi-maltiperiaatteen
vastustajaksi. Tämän näkökannan
kanssa me olemme yhtämieltä täydestä sydämestämme.
RIuMa me emme voi olla hänen kanssaan yhtämieltä,
kim hän kysyy: "Miksi olisi tarpeellista vaivata itse­ään
myönnetysti taantumuksellisten ryhmien kanssa,
kun tuo askel voidaan ottaa suoraan nykyaikaiseen mu-kaantuvaan
ja tehoisaan teollisuusliittoon?'' Vanhan­aikaisessa
aramatiiliitossa oleville työläisille uudessa
nykyaikaise3sa teollisuusliitossa ollen puhumisen me­nettelytapa
ei ole lähtöisin puhee^Jijohlaja Mosheriha.
Siiä on koetettu useita kertoja tällä mantereella ja
Canada?sa huomattavammin O- B. U : n toimesta ilman
näkyvää menestystä. Mc edistämme teollisuuksittain
jäjpesläytymistä ja liittojen kansallista itsemääräämis­oikeutta,
mutta me vastuslamme eroamisten hyväksy­mistä
taktilliseksi yleislääkkeeksi.
Me tiedämme, että Canadan ammattijärjestön vir­kailijat
ovat Amerikan työväenliiton apureita ja ^tä
heitä ei milloinkaan voida muuttaa muiksi kuin sel­laisiksi,^
joina oleminen tarjoaa heille enemmän per­soonallista
varmuutta, turvallisempia toimia j a suu­rempia
palkkoja. Mutta ne eivät olekaan nämä "liha­vat
pojat", joita me koetamme voittaa liittoutumisten
ja kansallisen toimintavapauden kannalle. Ne ovat ne
parisataatuhatta työläistä, jotka yhä ovat ammattijärjes­töön
kuuluvissa Amerikan työväenliiton alaisissa lii­toina.
Me olemme tähän mennessä eläneistä työväen-johtajista
Tiisaimman neuvon varmoja seuraajia. "Olla
työskentelemättä taaniumuksellisten ammattiliittojen si-sälicT-
y kirjötti Lenin, *'merkiisee riittämättömästi kehit-tyneitten
tahi takapajuisten työläisjoukkojen jättämistä
tiumtumuksellisten johtajieny porvariston asituniesten,
työväenaristokraattien vaikutusvaltaan..,. Suuria uh­rauksia
täytyy tehdä, mitä suurimmat esteet täytyy voit­taa,
jotta voidaan harjottaa agitatsionia ja propagandaa
järjestelmällisesti, hellittämäitömästi, itsepintaisesti ja
kärsivällisesti...."
. ' ' Maurice Spector.
Anisteraara:.i Pariisissa pitämän
kongressin jälkeen näyttävät eräät
norjalaiset reformistit heräävän
Amsterdam-huiralastaan. Niinpä on
Tranmael, joka on ottanut lukuun
työ väen joukko jen mielialan, asettu­nut
selvästi vastustamaan liittymistä
Amsterdamiin. Asiaa koskettele­vassa"
artikkelissaan tuo hän esiin,
että ammattijärjestön ei ole l i i -
tjrttävä Amsterdamiin; ^
että ammatillisesti järjestyneiden
Norjan työläisten on taisteltava am­matillisen
eheyden puolesta, mikä
voi tapahtua vain yhteistoiminnassa
Suomen, Neuvostoliiton ja Englan­nin
ammattijärjestöjen kanssa;
että Norjan ammattijärjestön on
pysytettävä,, keskinäisyyssopimuksen-sa
Neuvostoliiton ammattijärjestön
kanssa.
Tranmael toteaa artikkelissaan,
että eheyspyrkimyksiä ei edistetä
yhtymällä Amsterdamiin. "Me em­me
voi olla sokeita sille", sanoo hän,
"että Amsterdamin internatsionali
on nykyisin yhtä löyhästi koossa
kuin ennenkin... Se on ulkopuo­lella
kaiken kamppaOun j a sen, mitä
tapahtuu siihen liittyneissä järjes­t
ö i s s ä . . . . Meidän on oltava selvillä
siitä, ettei mitään todellista amma­tillista
yhtymistä voida saada a i ­kaan
ilman Neuvostoliiton ammatti­järjestön
myötävaikutusta. Sillä on
monien seikkojen johdosta voimak­kaampi
asema kuin useimpien mui­den
maiden ammattijärjestöillä."
Tranmael huomauttaa myön, ^ tä
norjalaiset työläiset eivät tullb-i yh­tymään
enemmän kansainvälisesti
järjestyneiksi liittymällä Amsterda­miin.
T.T.
Tämä sai katkaisijat vähän tuu­mimaan
ja mies toisensa jälkeen
alkoi . makailla kämpässä. Tämä
taas synnytti isännistössä pahaa ver­ta.
Eräs isäntä hermostui siihen mää
rin, että teki jo päällehyökkäyksi-äkin
ja kohdisti
kulloinkin sattui.
kiukkunsa mihin
Parilla pikkujapparien kämpillä on
ollut maksamääränä 2.50* jos kat­kaisee
100 koortia... Mutta äsket­täin
vedettiin poonus pois toisella
kämpällä. Siis katkaise vaikka
1,000, niin maksu on $2.25.
Tällaiset tilaifteet on parempia sel­vittämään
seikkoj^ työläisille jotka
vähänkään ymmärtävät asioista kuin
10 agitaattoria.' Niinpä vaikutti
täälläkin siihen suuntaan että pidet­tiin
yhtejnen kokous josta tässä
julkaisemme^ pöytäkirjan.
PÖYTÄKIRJA
kirjoitettu metsätyöläisten yhtei­sestä
kokouksesta Aug. Daoust a-lueella,
C. N . R. Mile 85, kämppä
n:o 5, 18 p:vä syyskuuta, 1927.
Puheenjohtajana toimi W. -Kuk­kanen
ja pöytäkirjurina Wm.
Tainio.
1.) Selostettiin mittauksen hävjrt-tömyydestä,
joka on alettu kämppä |
n:o 4:llä)_ johon ollaan tyytymättö-j
miä. jSfa^iujen,, näinollen ei voida
tehdä (sellaista työtä joka kelpaisi.
Olemme tarkastaneet pöytäkirjan
ja huomanneet - sen olevan kokouk­sen
päätöksien kanssa yhtäpitävän.
Herman Mäkinen kortti X 12114.
John Salminen kortti 555.
Tällä kämpällä, jossa kokous pi-dejttiin,
on aivan samassa pihassa
kämppä ranskalaisella pikkuj^pa-i
rilla, jossa joidenkin ranskalaisien
' mukana työntää 5 suomalaista.
I Kokouksesta kuultuaan painuivat
pojat metsään töihin, vaikka olikin
vielä isosti sunnuntai.
Onko tämä kaunista?. Yhteisen
etumme puolesta ei kannata uhrata
edes sunnuntaista muutamaa hetkeä
keskustellaksemme yhteisistä asi­oista.
Joku päivä taaksepäin, kun sivu­mennen
keskusteltiin yhteisryntäyk-sen
aikaan saamisesta tällä alueella,
lausui eräs saman kämpän mies pon­nekkaasti:
"Hyvä se olisi, mutta ei
menesty täällä, sillä täällä on niin
paljon sammakoita." Tällainen toi­minta
juuri tekee selvää, kuka ha­luaa
kuulua sammalsoihin.
teluita
seenne. Huomioon ottaen
tilanteen, koska työmnatals*
on käyty yhdessä ja t o i s e t 'muo­dossa
tällä mantereella ja kauna
maaliman,, on jokaisen tietoisjn trS-läisen
velvollisuus liittyä yh.tl^rin-tamaan
etujemme puolesta.
Suruksemme täytj-y nieiiär:
sua paheksnmislauseemin- -^{^1^
kämppienne toimintaan nlhd^r. sn
PÖYTÄKIRJA
kämppä kuutosta ja viitosen jap-parin
kämppää Varten pidetystä
kokouksesta kämppä 4:nellä, 20
p:nä syysk. 1927. Puheenjohta­jana
toimi John Salminen ja pöy­täkirjurina
Wm. Tainio.
s
lä te olette olleet erittälr.
edustettuna jo ensimäi^essä vhtei
sessä kokouksessa, joka -}:dettjin
n:o 5:nnen pätsärikämpälla 'i'-^'^
syysk., 1927. '
, Kokouksen päätös. oi: e r . i • Kol­melta
pätsärikämpälta valiL^vat
miehet keskuudestaan 2 ni!e<rtii kul­takin
'kämpältä viemään vaatimuk­sia
isännistöUe. Vaatimukset p i i
esitettämän . isännistöUe 20 p:väa
aamupäivällä.
Kämppä kuutoselta ei kuitenkaan
tullut miehiä vaatimuksia esittä­mään.
J a kämppä viidennen jappa-rirv
miehet eivät ole antaneet mi­tään
tietoa toimistaan.
Jokaiselle on varmaan tunnettu
asia miten yhteisien päätök.s:e n rik­kojia
kohdellaan työläisten keskuu­dessa:
Heitä kohdellaan — RVjk^.
reinal. '
Myöskin heidän nimensä tullaan
julkaisemaan Vapaudessa ja Indust-rialistissa.
Keholtamme toimimaan
yhteisien päätöksien mukaan ensi
tilassa, säästääksenne nimenne sa­Kokouksen
päästös oli, lähettää nomalehden palstoilta, sillä ai vielä
kämppä n:o 6:lle ja viidennen jap-jole liian myöhäistä,
parinkämpälle seuraavasisältöinen' Yhteisen kokouksen puolesta:
kirjelmä:
Vetoamme teidän toverituntee-
Wm. Tainio,
(sihteeri.)
J . Salminen -
puheenjohtaja.)
2.
Go^ama^ MUe 85, C. N.
Ry., Ont
Täällä katkasuttaa paperipuita
Aug. Daoust^himinen ranskalainen
jappari Gogama-järven takana.
Teiden hakkaus j a kämppäin ra­kennus
aljettiin heinäkuulla.
Jappari luovutti koko alueensa
pätsäreille ja -piehemhiille jappa-reille,
vapauttaen näin.; itsensä kai­kesta
vastuusta j a vaivasta.
. Alueella on nyt 6 pätsärikämppää
ja 2 pienempää japparikämppää
joissa on yhteensä noin 100 suoma­laista
ja • joitakin ranskalaisia.
Pätsäreillä ei ole mitään kirjallis­ta
sitoumusta. Ainoastaan suulli­set
kaupat että maksuna suorite­taan
$2.50 koordilta ja kaikki "kok-kitulsut"
vapaat, ja puut mitataan
j a kaikki tehdään selväksi joka kuu­kauden
päätyttyä' j a useimminkin,
jos vaaditaan.
Tiet hakattiin j a kämpät rakennet­tiin
japparin ajalla, josta makset­tiin
pieni palkka.
Nyt on katkaisu ' ollut käynnissä
parisen kuukautta. Ja ensimäisen
kuukauden päätyttyä alettiin vaa­timaan
mittaa, joka on kuitenkin
venynyt niin pitkälle, että on ollut
vasta käynnissä joitain päiviä.
Mittaus muuten pn mitä hävyttö-mintä
laatua.. ' Pino mitataan joka
puolelta ja vneläpä melkein jokainen
pölkkykin tarkastetaan erity iscil
tarkasti. Oli pino vaille tai päälle,
niin katkaistaan siitä; onpa toisilta
lyhennetty 10 prosenttiakin.
Miesten moittiessa tätä tyyliä,
selittivät mittaajat rauhallisesti että
viimetalvisista puista hukkui järveen
17,000 dollarin arvosta j a se pitää
tulla nyt takaisin. .
n:b
Luettiin pöytäkirja kämppä
•rfmellä pidetystä kokouksesta,
jonka johdosta keskusteltiin.
3. ) Ehdotettiin ja kannatettiin
että tehdään vaatimus isännistöUe
että 4 jalkaa korkea ja 8 jalkaa pit­kä
pino pitää käydä koortista.
4. ) Keskusteltiin palkkakysymyk­sestä;
esitettiin j a kannatettiin et­tä
vaaditaan^ $3.00 koortilta.
5. ) Ehdotettiin ja kannatettiin
että vaaditaan mitta kaksi kertaa
kjiukaudessa j a maksu heti mitan
jälkeen.
B.) Esitettiin jä kannatettiin että
perimmäisillä kämpillä ' katkaistaan
mittaukseen saakka ainoastaan puo­li
kportia miestä kohti päivälle, ja
mitan jälkeen lopetetaan katkaisu
kokonaan.
,7.) Esitettiin ja kannatettiin että
vaatimukset esitetään lähimmälle i -
sännistölle tiistaina 20 pän aamulla,
(kirjallisena, jos mahdollista), Vas-'
taus on oltava selvänä kolmen, päir
van ajalla.
8. ) Kukin kämppä valitsee itse
miehensä vaatftnuksia perille vie­mään.
Kolmelta pätsärikämpälta 2
miestä kultakin i
9. ) Siinä tapauksessa ettei isän-nistö
suostu vaatimuksiin, juliste­taan
koko Daoust-alue lakkotilaan,
ja kaikilla kämpillä seisotaan l a ­kossa
-siksi kunnes yhdessä pääte­tään
lakon lopettamisesta.
10. ) Valittiiii komitea tilanteesta
tietoja antamaan. Valituiksi tulivat
seuraavat; kämppä 7:neltä E. Tam­minen,
5 rrieltä W. Kukkanen, 4 :n€ltä
H. Mäki. Kuudennen miehet valit­sevat
keskuudestaan. Kirjuri velvoi­tetaan
lähettämään pöj^äkirja V a ­pauteen
ja Industrialistiin julkais­tavaksi,
sekä otteen pöytäkirjasta
k u l l e k i n kämpälle.
11. ) Kämppä 4:nnsllä valitsevat
miehet keskuudestaan pöytäkirjan
tarkastajat,
12. ) Kokous loppui.
Kokouksen puolesta. y
Wm. Tainio
Työläisurheilijat ja ur­heiluseurat!
Mikä oh Canadan suoihalaisten
työläisurheilijain yksi tämän hetken
tärkeimpiä tehtäviä? Se on
Vapauden tilaaminen
Vapauden nykyään Icäynnissäole-van
suuren levittämfsryntäyksen
johdosta on entistäkm enemmän
syytä kiinnittää työläisurheilijain
huomiota asiaan. • '
Meidän työläisurheilijain täällä
Canadassa on pitänyt elää niin ah­taissa
olosuhteissa, että kysymys
liiton omasta äänenkannattajasta el
ole vielä julkisuudessa uskaltanut
a^stua päivänvaloon, joskin sen tar-peellisuys
on kangastanut joidenkin
liittomme jäsenien mielessä.
Onterj äänenkannattajamme tar­peellisuutta'
liitossamihe" ori suureäsa
määrässä lieventänyt
"Vapaus"
sillä se on hyvin suosiollisesti suh­tautunut
liittomme toimintaan lai­naamalla
palstojaan työväen urhei-,
luliikkeejn, propagand/atyöhön. Nyt
kun Vapaus alkaa ilmestyä 5 kertaa
viikossa, on sen johdon taholta i l -
motettu C.S.T.U.-liiton liittötoiniT-kunnalle,
että se tästä puoleen voi
lainata entista enemmän tilaa myös
työväen urheilua koskeville asioille.
Tämä on todiste, joka osoittaa,
että Vapaus on ollut ja tulee yhä e-delleenkin
olemaan C.S.T.U.-liiton,
sanokaamme, virkafatekevä äänen­kannattaja.
Jokaisen liittomme asioita seuraa­van
henkilön on siis viipymättä ti.^
lattava Vapaus, sillä tämän avulla
se käy parhaiten.
vaijteh tilaamar.n Vapauden-
Tunnuslauseeksi siis: Jokainen C.
S.T.U.-liiton riveissä toimiva urhei­lija
Vapauden tilaajaksi.
C.S.T.U.-Hitön liittotoFmikunnan
puolesta:
Paul Jansson,
sihteeri.
C.S.T.U.-liiton edustus
LbS.Um neuvottelu­kokouksessa
Sen-johdosta, että tov. H. Sula,
käydessään viime heinäk. 29 pmä
Labor Sports Union neuvotteluko-
Tcpuksessa. Waukeganissa, liittomme
'edustajana, oli mainitussa kokouk­sessa
m.m. lausunut toivomul^n,
että "liittomme sääntöjä tulevassa
liittokokouksessa muutettaisiin siten,
että lijftoomme otettaisiin jäseniksi
i.'w.w .'Iäiset ja muut liittomme ulko­puolella
toimivat seurat", on C.S.T.
U.-liiton Nliittotoimikuntaa liiton jä­senistön
taholta syytetty siitä, että
se on, yllämainituin evästyksin, joka
ori ristiriidassa liiton edustajakoko­uksen
tekemien päätösten kanssa,
lähettäriSi; liittomme edustajan mai­nittuun
neuvottelukokoukseen.
Tov. Sulan toivomuksien kanssa
ei liittotoimikunta ole minkäänlai­sessa
yhteydessä, vaan laati liitto-toimikunta
evästyksensä, liiton ulko­puolella
olevien «eurojen Hitcoomir?
ottamisesta, täydellisesti liittokokouk
sen päätöstä silmällä nitäen. painos­taen
samalla, että L . S . U . ei ulottai­si
toimintiaansa liittomme toiminta-alueelle.
, .
Toy. Sula %on siis lausunut :oivo-muksensa
omien periar>tteii?n?a mu­kaan,
' muistaiqatta ollenkaan, että
hän oli liitton?-- lähettämä e.^Dytsja
Seurojen on myös kiinnitettävfi ja että hänen näin ollen oiisi pitänyt
huomiota Vapauden tilaamiseen, toimia yksistään sen tcrkcitusp^-
Koska itsekullekin seuralle on suo- rien" asianajajana.'.
rastaan välttSn^ätöntä, että sen a r - ; Ylläolevan katsoi
kistosta löytyy kaikki liitöri toimin-ta-
alue.ella tapahtuvat asiat, kehoi-tettakoon
kaikkia seuroja arkistoaan
katsomme asiar. sehit-tävän.
C.S.T.U.-liiton liitto t.-:r.::kunt2.
nuolesta: P- Jan:-sor^
Täissä matoisiessa maailmassa on
monenlaisia haljuja. Niinkuin nyt
Tuomas Kutisijakin. Emme tar­koita
tätä halju-nimitystä hä­nelle
loukkaukseksi, mutta muu­ten
vain hyväilynimeksi, Tuomas on
nimittäin sellainen, halju tässä k a ­pitalistisen
järjestelmän . murheen-laaksossa,
että hän tekee toisinaan
mitä haluaa, sensijaan kun toiset
tekevät mitä osaavat. Kerronpahan
väitteeni tueksi pienen esimerkin
hänen viimeisimmästä edesottami-sestaan.
.
Tänä aamuna, j u u r i siihen aikaan
kim toimitus veteli ennen päiyän-tj-
öhön ryhtymistään aamuhaikuja
halvoista ja pahaDe haisfeyista ( n i ­mittäin
fillmehin mielestä) siknre-teistaan,
tyrkättiiri toimituksen ovi
kiukkuisesti auid j a vielä [Mukkui-senunasti
eräs. tuntematon fmies d -
sään. Ällistyimine. Sanattomaksi.
Neil pudotti hänunästyksissään ä-kurettinsa
naustetolppoon, Carlson
leikkasi vahingoissa palan peukalos­taan
«rästä ^ u u t i s ^ saksittaessaan
ja kaupanpäälle alkoi tulisella k i i ­reellä
lykätä nutista tapaturmasta.
alkaen sen seuraavasti: " K a m a l a ve­rityö
Vapauden toimituksessa. To­veri
Carlsonilta leikattu hänen i t ­sensä
huomaamatta vasemman kä­den
peukalo pois", -allekirjoittanut
tavattoman heikkoluontoisena ja pie­niä
cfisauksia säikkyvänä säikähti
myöskin tätä äkkiarvaamatta sisään
t3n*kättyä miestä niin pahoin, että
hampaissamme ollut vanhanmaan
kessupiippu 'putosi kolkPisti kolisten
lattialle ja vatsamme alkoi tuntua
sen kaltaiselta, kuin siellä olisi jo­tain
ulos pyrkivää ainetta.
Tuomaksen naama ilmestyi seuraa­valla
hetkellä oviaukkoon.
—• Tuon tässä teille erään hullun.
Voitte hänen kanssaan hiukan j u ­tustella.
— Hu-ullun! kirkastui Carlson
Tuomakselle. — E i täällä vieraita
hulluja tarvita. Ja mistä sinä tie­dät,
että se on hullu?
— Siitä, että hän on entinen suo­jeluskunnan
aluiepäällikkö Suomesta
ja riyksönen i L . . .
Riittää, ei tarvitse enempi todis­tuksia;
kyllä hän on oikea hullu,
myönteli Carlson.
Mies pyöritteli silmiään kuin hullu
ja lipoi kielellään huuliaan kuin
jotain maistellen. Samalla hän kat­seli
käsiään kovin tarkkaavaisen
näköisenä-ja nauraa hyrähteli his­sukseen.^
Hän toisiaanldn näytti
aivan ..väärentämättömältä hullulta.
Seuraavana toimeenpiteenä aloim­me
tutkia Tuomakselta, mikä -tar­koitus
hänellä tämän hullunnäköi-san
vaarin kanssa oikein ^n. Aikoo- pn sellainen mana, joka tekee
vää elämää. Tämän äij inkuvan
minä tapasin ensikerran vnme
maanantaina shippi-of fiisin edes­sä.'
Öli ottamassa sippiä lakon-alaisille
paperipuukämnille. Oli^a:-
kalailla. hönössä jo silloinki:i. Kos
huomautin hänelle, että siellä oa
nykyisin palkkataistelu, jcter. sinne
ei sopisi mennä, niin tämäkös sn»
kirkastui poutaan. Sanoi eitä n^^
mitä
ko hän tarjota meille sitä lehteen
kuvattavaksi, vai onko hänellä tar­koitus,
että me hänelle antaisimme
miehissä oikean sakin. hivntuksen.
Kyseltyäinme sanoimme jo etukä­teen,
e t ^ lehteemme e i laiteta mie­lenvikaisten
kuvia, j a että yksityistä
rökittämistä emme kannata, vaan
teemme sitä koka möhömahojen
luokkaa kohtaan pitkällä rintamalla.
Nimittäi^, että keräämme ison sa­kin
aina näitä kurituksen tarpeessa
olevia porvarilurkkeja, päästätbne
heiltä pöksyt nilkkoihin j a sitten
koko rasvanalikaisen työväenlnokari
voimalla; naputtelemme siihen paik­kaan,
jota yleensä kutsutan selän-pääksi^—
;
En minä sellaista ole hänelle tajr-koittanutkaari,
virkkoi Tuomas. JSIioä
vain lykkäsin tämän äijän ^ sisään
sitä varten, että näkisitte tekin, jot­ka
täällä toimituksessa vähitellen
kasvatte tuoliin kiinni, oikeata elä-tahtoo.
Hän on entinen snojel^
kuntalainen, joka ei koskaan pyyöa
mitään anteeksi polsevikeiitä, vaan
päinvastoin sopivan tilaisuuden sa--
tuessa laittaa ieitä autuaamm^e
metsästysmaille; hänellä on r i k k a^
j a vaikutusvaltaisia sukulaisia taaua
Canadassa ja —hän elää miten
tahtoo, sillä hän on sivistynyt nue=-
SuunniUeen tätä. kaikkea täniä
hunajan rehellisen suomalaisen KO,
venraatajan nykyaikainen ^ ^ " I fV
pale lörpöttelL Jätin hänet S U D^
sippioffiisin eteen j a ajatteun. «
tuollainen kuvatus ei tee |
talvea, vaikka menisikin, sinne ^
peen. Tässä maassa on
kurssi ^rikkureillakin kum ^^^aS^
xriaassa, josta tämä elävä o^2,1d3
Tässä maassa täytyy ^"^^S
p i ^ e a töitS, eikä, kpten ^ o m e j
ammuskella syyttömiä A ^ ^ ^ . j ^ ga
j a reuhata sikamaisesti
iäskystä yleisinä paikoiUa ja :