Vapaus, March 11, 1930

              Tiisteinar maaHsk. i l p:tiä Tues., MareH 11
^ ,i^faiknstahaa
SUOMEEN
A «rPURJEHDUkSET—SAlMt J O H N I S T A . N . B.
^ S G O V I I N — B E L F A S T I I N — L I V E R P O O U I N
0: Huh:ik. IT
i ? ] ! »»Huhtik-. 18
'"gj '*Huhtik. 25 -
*4 • ••"•""Zi:
Livnrroolissa.
y Livcrptioli.ssa ainoastaan.
M E U T A
D U C H E S S O F Y O RK
D U C H E S S O F A T H O L l .
D U C H E S S O F R I C H M O ND
— MINNEDOSA
. D U C H E S S O F B E D F O RD
taloutta rakennettaessa
RBOURG11 N — S O U T H A M P T O N I I N — A N T W E R P E N I I N
jTjlIuhtik. 23 MÖNTROSE
H E B B O U R G I i N — S O U T H A M P T O N I I N — H A M P U R I IN
e, -.. MONTCALM
C H E R B O U R G I I N J A L O N D O N I IN
N E W Y O R K I S TA
M E T A G A M A
CHERBOURGirN—SOUTHAMPTONIIN
E M P R E S S O F A U S T R A L I A
Vlitcys I lullista Suomeen joka keskiviikko
jmpiä tietoja hinnoista Eckä purjeliduksista Iialutessapnc kiiäntykää
insa Canadian Pacifu», I-aivayhtiön asiamiehen puoleen tai C. 11
*ict Passcnger Agep-t;:vNorth jbay, Pnt.
^Hdailjnän suurin^ mdtkusUis Jörjjtiiiclmä
J. W. AHLQVIST, Box 69, Sudbury, Ont.
anne lähettiiä rahaa ^omaisillfean© Eui^päan,. tehkää lähetya
Pacific Expressin'välityksellä. -
lODialainenJiAtok^ Kin-jaainD
John Sfc - Puhelin Wa. 3354 - Toronto
torj|u&txö't susjritetaan k a i k k i t a k u u l l a j a ensilugW<ajf
lnivli*^ftMn'mfemus, opetus j a korjäusalalla. i"^^^ A
Jäj^tettyjä autoja ostaessanne kääntykää luottamuksella
Binme, sillä erikoistuntijana annamme mielihyvin avus-
M'lEuMises^r -
„ : .Kunnioittaen-uomaiaihen
Autokoulu ja korjaamo
... ^. A . , ; f I S U L A ^ . . . . . •
Lapsiseimlen muodcstaminen on
ollut Neuvostoliitossa jo vuosia käyn-ni3sä.
Heti jälestä vallankumouksen
cdi hallitus pakoitettu muodostamaan
lapsiseimiä, jbnnp vöjtlin sijoittaa ne
tuhannet' lapset, jotka vallankumo­uksessa
olivat menettäneet vanbem-ixiiisa.
niin äidin kuin isänkin. Nä­mä
lapset hallituksen toimesta otet­tiin
perustetun lastenhuoltoyhdlstyk-sen
alaiseksi. Mutta rinivin tämän
varsinaisen huoltoyhdistyksen Lasten­koteja,
alkoi muodostumaan lapsisei­miä,
jonne" tuhannet äidit voivat
jättää lapsensa päiviksi, jolloin oli­vat
työssä. Nämä tuliaiset seimet
syntyivät teollisuuslaitoksen juurel­le
niin lähelle tehdasta että äiti työ-llön
mennessään voi jättää lapsensa
hpidettayaksi, ja taasen, ottaa sen
mukaansa kotiin illalla, jos hänellä
nimittäin on sellainen asunto, että
.•;e lapsen terveydelle on sopiva lää­kärin
tarkastuksen cen;^*^^^. Jos
niin ei ole, niin siinä tapauksessa
hpidetaan lasta tuossa seimessä Jat­kuvasti.
Arvaamaton hyöty on tällaisesta
seimen käyntiin ottamisesta niille
tuhansille työläisäideiHe, joiden pir
tiiä käydä työssä. Toiset ovat pakoilet
tu|a siihen elämänsä eteenpäin vie.
miseksi. Monesti ovat ilman miesto­veria,
ja toisille on herännyt nai­sen
itsenäiseksi tulon mukana voi­makas
pyrkimys edistää teollisuuden
uudelleen rakentamista.
N i i n jD»kin sy^ynyt Neuvostoliiton
fuurimpilii kaupunkeihin tuhansia
lapsiseimiä, joissa hoidetaap satoja­tuhansia
lapsia, sellaisiakin, joilla
vielä on vanliemmat elossa.
Allekirjoittaneella oli tilaisuus tu-lustua
lähemrnin tällaisten iapslsei-mlen
sisäiseen elämään, ja järjestyk­seen.
Lapsia oli 200, Joiden ikä vaih­teli
kahdesta kuukaudesta seitse­mään
vuoteen, josta ijästä alkaen
lapset menevät kouluun ja niin toi­mivat
koulun yhteydessä. LftP^t
tässä seimessä oli järjestetty, jokai­nen
Ikäarja eri huöpeustopn, jossa
helljä oli oma hoitajansa, joka jär­jesti
heille laulut, leikit yrinä muut
isekä heille kuuluvan ruuan. Jokal-jsellä
osastolla oli ..oma toimtnta^jsa,
iväihtuen töimihtatE'^at'K^xs^^i^'''^^
]kääE'^^Etikmen;-Mtöföfe^sa
vät-M1»tä1Iä^'fästfeSfr tÄv^Ätf^i^l^^
«äsenen keskeh tekevät kolmekymr
mentä %iisi ruplaa henkeä kohti, nlli»
heidän el tanttse maksaa lapsleäsa
hoidosta mitään. Mitään llsäkpr.i
vausta el perhe joiiäu malJsaoMLan
slUolnfiaan, jos helddn lapsensa lää-J
kärln määräyk^stä pidetään tuoss»'
seimessä vakituisesti. kr'^
Tähän muotoon on kelilttynyt v/lf-j;'
tavan suuret l^?s!s^imet ^ Neuvosto-
Uitcssa. Kouluissa on samaan tapaim,
mutta el luonnoHtsefstikaan kerro­tussa
järjestyksessä. ' lapset
koulussa saavat rayipnop Ja op jtiell-lä
oleskelu- ja leikkihuoneeiisa kour
lutolmu^naa yhteydessä, koska u?elsr
sa kouluissa pn lapsia, jptto pvat
siellä aamusta iltaänV vanJ)cnjpadn
ollessa työssä.
Koulussa kuitenkin Ijapset jo I t^
huolehtivat ruuan tarjoilustf», asti­oiden
puhdistuksesta Ja järjestykses­tä.
Näin on Neuvostoliiton äiti, työ­läisnainen,
vapaiitunut lapsi^caivatus.
orjuudesta, ja sadattuhannet Neu-
.vostollitcn lapset jo tänääij plärqän-sä
alusta opettelevat yhtelstöhnln-taa
näissä laiKtsptai|ssä, äitien o l ­lessa
t«olllsHuden ynnä monissa
muissa yhteiskuntaelämää eteenpäin
vievässä hyödyllisessä työssä. Ja öHin
ovat muodostuneet kokonaan mie.
hestä riijppuigaaitoml^l. tpdelUslk^
maansa kahtalaisiksi, joilla on kaik­k
i a l l a ' samat oikeudet kuin mlespiio-lisillakin,
se'iä samanlaiset mahdol­lisuudet.
Tämä teollisuuskeskuksissa kehUty
nyt lapsiseiniljärj^ste^ on nyt val­loittamassa
maaseutuja. Maanvilje­lyksen
kcdlpktlvisoimifien avaa suut
ret mahdoillsuufiet lapelseimlen muo-dpstamlseile,
koska parhaillaan on
maaseqdiilla vilickaassa toiminnassa
plkkuvlljelljölden maiden yhdistämi­nen
yhteisomistukselle kohelden. r l i -
hipn, tall|en, ynnä muiden maahyll.
jelystaloudessa tarvittavien väittei­den
saattaminen yhteistalouteen;
jonka kautta sjmtjry suurtalous, joko
artteli eli kommuiina. Näli> ilma^
n>uuta astuu päivän tärkeimhiäksj
kysymykseksi lasten selmlen muodo?-
tamlrien, sillä suurvlljelystjä fluödfes-
, sakhi tarvitaan • n i i n ml^stöjj
itkoa 3:lta sivulta^^^
oivoon ja oli- nfHittinut
jonka johdosta kuoli. Lap.'
;ty orpojen kotiin.,.yanhln
tiy, on nyt 19 v., h^|ttaisen
a niin on Jenny 'pitäiiyt
I entiset tuttavat, .e.ttä^JQr.
illa tänne, vaiklca ""lian' olf
a täältä lähti vasta 11 v.
Juomeniyelcn hän vaan op
mhoittanut.
n kaunistuneet helmikuun
tä lähtien. On aina vaan
1. niin. että on vienyt lur
ica sitä oli aikalaiUa. Nyt
in vähän jäätikköä notko­ja;
aivan on niinkuin olisi
i keskellä talvea, Vaan k y i ­siltä
vielä kylincntääkin en-leikki
on lukossa. , ,
kävi vähän hullusti, kun
vannect panna toimeksi t
ipäivän juhlia. Kokouksesa
yllä puhetta, mutta kun on
hirveä talvi niin melnat-äei
haalille kumnllnkaan
ä tule yleisöä minkään ver­on
turha pystyttää'epäon-juhlaa,
ja kun nyt olisi
saada enään mitään kun,-
arkoitustaan vastaava \xk.
tiaiseen tilaisuuteen.
i» ihan unhoittaa mainita
ibiancn naisosasto luovutt
••«^n naislähetystöön Ve
Se on kyllä pieni summa
umattin. että rahan tpikif
paljon lähitulevaisuudessa,
äeämmille asioille. * '
naisosaston toiminta or
i^^uiilven ajan Utnain anka-.
ikia aivan seisauksissa.-Em-oineet
pitää kokouksia jöii-tammikuussa
ollenkaan
ei ole "punaneh kurssi-ksanut
temmata mukaansa.
f& oie "turkihpunaisiä,^ « -
valkaissut jäätävän p u r e^
ikaan. Punaisina vaan
täällä kämpän: niirka^?
lau«et tuli mieleepi, luettu,
'udesta helmik. 4 p:nä n u -
nimimerkki M . W : n kirjöi-liän
taas hänelle ^omi-
•avallaan julmistuneen jbauk-ti
hyökkää tämän paikan
a niskaan, täyttäen paikka-r?
ensa jos minkä tyylisillä
3 kysymyksillään. '
J Vierailla paikkakunnilla
» ^^tuonlaisen kirjoituksen;
etta ei täällä olekaan-oi-aniunbtia
muita kuip M . W.
likka voihan se n i i n öllakih,
I l j a kuvaa M . w : j u u i l y-
^da aikaan, ustottaeni-etti
suat ovat sa^ktSS.":^
fan hän ahiakin M r j ^ l i ^ ^
aalla ole asiat
•v;;t,iioöaänpa ckätsaus i ; edesmchnee*
6eeh''ttoimlntaan, n i i n se jb osoittaa,
että el ole aivan kämpän nurkassa'
mojottu, kuten M . W. kirjoitukses­saan
sanoo, vaan hyvin huomaa, et­tä
on sUnä ollut toiminnassa joku
toinenkin eikä ainoastaan kirjoi-taja.
Niistä Lenin mulstojulilista se me­takka
tällä kertaa alkunsa sai, että
kun ei sinne yleisöä paljon saapunut,
eikä n i i n olle psunä muodossa näy­tetty
punaista kurssia. Mutta ette­hän
poloiseni itsekään ollut siellä
näyttämässä punaista klubianne,
vaan loistitte poissaolollanne, kuten
joille teette moisia kysymyksiä, että
vieläkö viitsitte kerskua punaisuu­dellanne.
Olisitte sanonut, että vie­läkö
viitsimme kerskua punaisuudel­lamme.
Ja minä' ainakin yhtenä
tuon klrjotuksen lukijana voin omas­ta-
puoleistahi vastata kysymykseen,
3ttä vielä, ihan varmasti. E i se väri
l i i n vähällä muutu.
, J a vlel^ te kysytte, että menette,
lö kernaammiij kprttlklupelhln s i l ­loin
kun teitä kutsutaat) omiin kom-muhistisiin
kokouksiin, missä teille
m varattu tilaisuus kehittää järkl-
.iepuanne (riepuanne»). Täällä ei
ilc suomalaisten keskuudessa mitään
^ r t t i k l u p i a . J a tuskin M . W- tietää
7htään kommunistia. täällä, joka o l i.
;l,j|änyj; kokoukselta vain pelatak-
•:pen' korttia, jcjtkut kyllä, kotonaan
luvittelee kortinpeluulla itseään Ja
'ieraitaankln. Itse en pelaa enkä
• >uoiusta korttipeliä, pidän sen ajan
lukkaan tuhlaamisena,' vaa.n sltten-
/ään. e n ajattele sit^ n i i n huppoksi
• jeliksi »kuin kotoiset "iiyrkkeilyhar-otukset".
Ja mllloixikas Ihmeen altaana te
»lette tehnyt loikkauksen n i i n paljon
'läpuolells täällä olevien toeten to.
rerien, että teidän passaa sanoa t o i -
liDfe' että" "iäikiriepuanne". — —
reiimköJykisinoo järki j a toisilla to-
'eteiUe yaan "järki-riepu"? Oletteko
cdeliakiö jo kiivennyt n i i n itserak.
ksuitelme huippuun, vai tniko mieles­sänne
sellainen niin mukavaa tove-
.nuuskieita. €& pidättekö että se on
sitä hyvää tigi^tslonla j a valistus­työtä,-
vai mistä •vaikuttimista tuon
'napaiset nimitykspt IdrJoituksissanne
ilmenee?
Jbka taputuksessa, uskokaa pois. ei
"uon tapaiset kirjoitukset mitään ke.
-Vttäyiä ole, eikä lietso innc«5tuksen
tulta kenenkään inleUln. Pitäisi t ^ -
i än kbkeo^eena mJshenä se jo itse-
No niin, Udi£ian tässä nsrt.vabah
M. W:tä nicsrkatuksil.^ mutta sUtikia
t43ivbtaii kalkille tovereille mitä haiis-kinta
I^e^n tulpa Ja n a u i ^ t o a sen
saapumisesta; nö^ös reipasla luok­kataistelu
tarmoa!
^Ha^aste: idrjpita sinä nyt>
kirr&ift-ibsgstbn' liolfca jalle.
- Laiföks^fen kuului oma' 'kelttfö' " ja
leipomo, jossa Valmistettiin' lapslU?
tai^ilta^va^- Tavinftt>^Kyl^
oli. Joissa lapset." puhdistettiin, ple.
nemmät jokainen Päivä ja. Isommat
vaan' jöJia -' • töiiferi pälVä. Huön§St
fcälfcki''-'0»VÄt '"''puhtaita' Ja*' väloMä^.
vai-iisteRujä, , Jonne lapset voitiin
siirtää nukkmnaan maasuhteiden sai.
rm kesäiseen ^aikaan.jon l ^ t e n t o l -
mtata mlit«i:i^fi:öM^h>^f>'^
Lapsien vanhemmat ovat maksu­velvolliset
tästä lapsiensa hoidosta,
napninaisessa muodossa, riipptfen
perhesuhteista. Lapsen äiti, jos on
yksinäinen eikä laps^ella ole isää äi­din
yhteydessä huoltamaan, saa jtä-mä
lapsi kokonaan vapaan paikaii
tässä seimessä; Jos on isä myöskin
ja molemmat käyvät työssä eikä ole
muuta kuin yksi eli kaksi lasta mak­savat
he kolmekymmentä ruplaa
kuukaudessa lapsensa hoidosta. Mut­ta
jos on perhe, jossa on neljä lasta
tai useampia eiBä perheen tulot
kuukaudessa kohoa niin korkealle,
että np jaettupa perheen jokaisen
I Ti»l5te»klntii^övoIjHör^SlIlpitf: bn '^aWi
jfäaiä^ last^ofJ^hteJhiMi n4«ioli>ölö'itö;j{
j joxikp. ä>!kautta»)I(mHanvifjet9Balaob11ä
p«d&fAjDlteettT£iiia^utiuniat;db^ rasita
tiB^totaE;ftyiKät!£^ jfata J»ät4ä .oa^iolioe
l5i|)5l9Ä)l(iäi«ltelJED^ fiivFiOibe-T :.«« mxi^k
Nyt tulisella kiireellä pnvm8anvil.i
j e l y k ^ n kplleSilviso.lnnÖJ: yhtöydiässä
alettij mupdojstamaap Jj^pgiseliplä. I -
Hiioret Idrjoittainaaii
'^pandplle''
. i-Vap^us tulee tästä alkaen sääp
liipUise^ti kerran viikossa julkaise-
~*"*n erikoista puoi^ep o ^ t oa
\n j{>k^ise]U _ op tiiaisiips k ir
'taä.~ Nuorten osasto tulee ote
välineenä yleensä suonialai-i
^ ^ ; "työiäisnpp vctäpiipess^
^ i ^ d a s ^ a ' läheibmäkBi tyÖvaenlii-i^
ä, päämiiaränä ollen tutostut
jt^ heitä yleensä nuor.ien työläis
j^l» asemaan Cäpadas^jJ j a psoijb
t ^ heille järjestäytymisen tarpeel-l^
buden Canadajr» koipmunistise.er
njiprisoliittoon, joka oh aitioa Ca-nadassa
oleva nuorison taisitfleys
jp-je.-^tö. Tällaisen laajakantoisef
ohjelman ollessa päämääränämme
on ehdottomasti tarpeellista,' etti'
nppret suomalaiset työläiset kaik­k
i a l l a Canadassa kirjoittexat ha
ViSinnoistaan työpaikoillaan Ja k a i^
ki^Ua.
E i yksinoipaaij oje nuorispr
osastoa katsottava varttunoemmar
puiprison lehdeksi vaan on siihen
pioneereilla, järjestonuorilla, sckt
y^jrhaisnuorisolla yleensä tilaisuu:
kirjoittaa niistä prohlpemeista joit­ten
kanssa heillä on kosketusta
njpi. kouluista, yleensä kosketuk­seltaan
toisiin lapsiin, j.n.e. Täl-
}aipcn tekee mahdolliseksi nuoii-
§plle seurata yleensä nuorten toi
mintaa kaikkialla Canadassa, voi-dftlcsecn
oppia 'loJpten saavuttami§
tä Itokemuksista.
Nämä eivät ole ainoat, joista
j^¥|prison osastoon yoidäap kijrjoit.
taa. On olemassa Itikiiisia eri alp»
j a ja kysymyksiä, jotka ihnostavai
Pjiipria. Näihin on syvennyttävä
j a annettava nuorten ösasion'olla
' likappaleena näiden .aj;atuksien
julkisuuteen saattamiseksL
Siis nuoret työläiset j a varhais­nuoriso
Vapauden nuorison osafiton
kil^jecnvaihtajiksi!
Puna-anneijfi 12-
»'Helmik. 2 3 ' p . , j l 2 viiötla sittfhj
i u ^ l i i i Puna-ärmpija* ' Sp '•^ynty.i
i[lifel;eluh ' in^lsk<jläBa,> 'veriseÄ"iiöW-
^aJfifssodan i-iehue^sä^. BiTs!hietJfyä-ei
alkaeh ' sai' PptiÖiai-riieijk'' i^S-isfäjlseen
punaisert'"'jsähina^n "ji.ilö''-
llfBtuksen. S^n tehtävän''- on^Jii
f^ujfla-armeiiä täyttänyt 'sähkat-illi-äjlti.
l(*seen; YahhpjnmaJ h^pm^^^^ :;*^na-af|ney»n ^Nto«:«a miipdps;
" " ••" - - - ' ä iapr taa nt^inchikkaimmat I.eh4et m&a-
— jJinnckaB veli-Jubvct»» on pai
nclcmassa?
— Sudburyn tuplajuulaistcn
häalilie. Siellä kuuluvat tytötlsm
o^pv^n "höpJjPlpää" sorttia kuin
L i b e r t y - h a a l i l l a .
— Jassoo, vai piirileikilcsi sinä-i
kjn alat p^on» koko luokkataiste;^
tiin. Minä^ lahjoitan sujulle viejä
Utin suuhuf).
T I E S I A S I AN
Opettaja: "Tietääkö kukäap-mitä
Jumala sanoi, kpn hän loi
yftimpn?"
P i k k u Kalle: "Miehen- on liian
hyvä olla y k s i n ".
— Tunnen itseni aina yöllä en­nen
matkalle lähtöäni kipeäksi.
Silläjiän siitä sfiäfltytjk^hläh
4pt uiatkalle päivM Biki^^E^.ätnmln,
rep hyödyn spkä itselleen ^ttä Jap-sUleen
tästä yhteis^tä !Bj>Sii»xUsta.
Lapsensa tapaavat hyvin hpidettulna.
llolshia, j^i;pl|^ftlna, ,y^^ /jjm^nyii.^"-
nut,. tehdä.,ta|oij^e£sä^
iläii''leppa' j a raijhsia', köyi^ssä
leikata slr-pln kanssa kauraa tahi
ruista, kaivaa kuokalla perunoita, ja
työnsä . loma§$a hiioltaa lapsiaan.
Mikä suuri huojenniis hänet tapaa
suurvlljelyksen yhteyedsäs, kun saa
tehdä jotakin vissiä työtä maanvll-
Jelysalan koneeillstuttua, joko kulkea ^
niittiApncen, hjirav^nta peruhako-rieen
jäiessä eli toiinia suuressa hy­vin
järjestetyssä navetassa karjan
hoitajana, tietoisena siitä, että hä­nen
lapsensa ovat ravitut Ja hyvin
huolletut, yhteisessä lapslseimcssä.
Näin alkaa vapautua \alonpolkais-nainenkln
kptiprjuudesta Ja köhipta
tietoisuuteen nilehen rinnalle. ~ J . L .
Nuorisoliittolaiset!
Yhtenä suurlnij
na nuorisomme
keski- ja pohj
ellei kirjoittaja
nyt, on tähän
iseen
a vajavaisuute,
nassa. etenkin
tarion alueella,
suiu^stl erehty-ka
ollut se, että
nuoriso el ole käynyt käslkts varsi­naiseen
joukkbtyöHön, Joka on tär.
kein Ja enstmäinexi toiminta-ala. Jo­hon
on tarmokkaasti käytävä käsik­si.
Nuorisolilttolab^mme ovat Illan
paljon jääneet haalien ovien slsäpuo.
ilelle, eivät ole edfe tehokkaasti pys.
tyneet saamaan vedetpä mukaan
kalkkia suomalaisia nuoria, jo^ta k y l -
jä liikkuu jsuurissa määrin tansseissa,
lltaniis§a, J.n.e.
Ijlissä on syy tähän? Ainoastaan
siinä, että alotetta ei ole tehty, ei
ole luotettu omiin voimiin n i i n pal­jon,
että olisi igrhdytty käymään työ­hön
käsiksL TäxBä. on vakava virhe,
miitta ei siitäkään voi kukaan läh­teä
moittivassa Ja syyttävässä mie.
yfs^ puhumaan, sillä nuorisoliik-keenune
on vielä nuorta ja ei ole e h ­tinyt
kehittämään omasta k^uu-des^
aan toimitsijoita j a johtajia t a l ­visissa
toiminnoissa.. M u t t a eamaUä
kertaa on myös pidettävä mi^leseä,
että kukaan ei voi kehittyä pdtem.
mälle ellei käytäamölUseen UAcaSäx-taan
jäijfötymattömlfn työläisnuor­ten
järjestämiseksi käydä heti. Ai­noastaan
työläisnuorten Jokaj»iväi-äin
taisteluihin osalDstumlssn kaaU
voivat nucnriso-osastomme todella
keh^yä- sellaisiksi kitin niiden tuli­si
olla Ja millaisiksi joifden on muo-
^Ktuttava JuoVkstALsteiuMeii JOility-
On välttämätöntä, että Jokainen
niiorlsollittplainen tarmokkaasti r y h .
tyy toimimaan saadakseen, yhteyksiä
järjestymättömien nuorien kanssa,
luonnollisestikin työföiset tpdllisuu-dessa
ovat kiaikkein tärkeimpiä saiada
vaikutusvaltansa alle, kansallisuuk­s
i i n katsomatta. Jokainen tuntee u -
seita nuoria, Jpiiiln väiiitellen v a i ­kuttamalla
voidaan istuttaa Järjesty,
nelsyyden tajrpeeillsuud<»ta kUsitystä
j a sitten vetää nuorisoliiton e h t o ­j
en toimintaan. Että tämä ei die
mahdcrfonta tpteavat juuri käynnis­sä
olevan työttpmäin Uikehtiniisien
yhteydessä saayiitet^> k<^inukset.
Nuorisoliitto on>;~;rUseilia <r paikka,-'
kunnilla päässyt • i . y b t e y i j e e n . i j ^ -'
jestymättömien jouprjt^. - työläis­ten
kansisa työttömj^sryht^yksen
yhteydessä Ja se on onnistunut vär­väämään
kymmeniä uusia jäseniä,
^os näistä uusista Jäsenistä eivät
kaikki mahdollisesti pysylsikään m u ­kana
jää kuitäikiti hu(öx^(ttav^
S i i s pyrkikäämme enemiofin . t y ^
kentelemään järjestymättömien kes­kuudessa
o|nan sisäisen tjsUnintana-m$
UsäksL Ainoastaan cUIä tavoin
saamme uutta verta mukaan j a liuo-xisctpimh)
ndo t^^deUa taisteJesaksi
Vftllankumoukse]><sen työvä^tilJJklpeeD
eturintsunäjioukokid. ',
mmmk
ilmänvallankumouksen historiassa.
Se i^ertpo cnnehkuulumattpmastiEt
tarljtiibkkuud^sta, sahkarim^jsuud«a-ta
Ta • iiäättäväisyydtestfi,'joiia Puha'-
arttieijä täistöJi koko" määilirt^ri
imli^liiäHktisiä ' ^tisypiauöipja* ' yi^is-taalf;^
K u i i i k a h'älkäi;ifenj 'hu6t|oXti
aseistettu ja puolialaston' f(rmeija
suc/t^tti tekoja, jbit^ sotahistoria
ei aikaisemmin tunne.
Mikä antoi Puna-armcijailc täl­laisen
voiman? Sitä ovat koko
maailman 8trat£egit ja sotilaspet-sit
koettaneet ratkaista, miitta se
pyi-yy heille arvoituksena. He ei-vät
ymmärrä vallankumousarmei-.
jaa. Hp laskevat .matenjaatti^esti
nojn ja noin paljon tarvitisän mie-hiä
sen j a sen paikan valtaukseen.
Noin j a noin pitkältä ehtii divisi-oona
marssia vuorokaudessa j.n.e.
Sotilastaktiikan kannalta katsoen
he saattavat olla aivan oikeassa.
Mutta heidän arvionsa spveltuvat
vain . paklco- tai palkka-armpijaan.
Vallankumouksellinen, tehtävis­tään
tietoinen, kurinalainen armpi-ja,
muodostaa voiman, jonka edes­sä
eivät vahvimmatkaau kapitalis­tiset
Työstöarmeijat kestä, vaaii
murtuvat ja murskaantuvat.
Nyt kahdettäloista yuosipäi-vääitfiä
juhlii Puna-armeija uuden
imiv TOEVosödan kynnyksellä. A i -
kanir,' jolloin koko kapitalistinen
maailma muistuttaa suurta sota­leiriä,
jol!oin sotakiihkoilijain s^-
(Kilinlcalistus kuuluu kovaäänisem-min
kuin koskaan aikaisemmin,
jolloin koko kapitalistista yhteis­kuntajärjestelmää
järkyttää anka.>
ra talouspula. Työttömyyden. olles­sa
ennenkuulumattoman. Kaikkia
kapitalistisia maita järkyttävät si-
6äi»et J9 ulkpmaisef r i s t i r i i d a t ovat
kireimmillään. Kapitalistien hyö­kätessä
entistä avoimemmin vallan­kumouksellista
työväestöä vastaan
Avoimen fascisroidiktatuurin j a so-sialifascismin
riehuessa. J a laajojen
joukkojen nopeasti vallankumouk-sellistuessa.
Koko kapitfilistinen
maailma valmistautuu hyökkää­mään
Punaisen , isänmaan kimp-puiijiJ.
S l u t t a Puna-armeija ei myös­kään-
pjip heikentynyt. Päinvastoin
12 ol^assaolovuotenaan pn se
kojiliinJauttfinut prplpt^riaatin par­haat
pQjat punaisiksi komentajiksi.
Ka.sya&tanut vahvan, aseenkäyttö-taitoiscn,
luokkatietoisen kaaderin,
Puna-armeija seisoo vartiopaikal-laan,.
maailmanvallankumouksen e-tulihhakkeella
vahvempana ja
mcrapana' k u i n koskaan aikaisem­min-
Oller^ joka hetki valmis ja
kykenevä puolustamaan sosialistis­ta
rakennustyötä kPko ^ maailman
Pun§-flrmeijan ppfusta pn eji-nä,
el^ee on työläisien j a talon-p'.>
ikiBn armeija. Sen selkäpuoli on
aina tnrvattu. Sitä auttavat mil­joonaiset
työläistalonpoikaisjpukot
sekä;'N.-liito88a että kapit, maissa.
Sc pn heidän pipa /^rmeij^ntui.
AivAQ äijtkfträin sai Pnnaii^^
armeija mita selvimmin ja Icauno-iMjke?^,;
pJ|pl^stRJ»9ljn; i?it}«!5 > , T i 9 ^ a ^
Rouya: "Mitä asia kp.»|t».^'*;
-j^je?;;,; "f^p kunvveji Xfläsli^juficn
s a n p i i ; että sinä näytit )koy,i»i yan^
haita valokuvassa niin minä sa
jppin »en . jphl^uyan siitä,,, ^ptitä '^it|ya
oii otettii mont» vuotta Bitten".
— Mitä varten, pieni ystäväni,
katsciet miniia npin ^tarkasti? .
— Ihmettelen siiä miksi teillä
on noin suuri vatsa, vaikka olette
aina ilman työtä. Minun isäUäni
aina häviää vatsa kun hän joutuu
työttömäksi.
ÄITI JA TVTXR
Äiti: Nyt sinä olet kolmenkypi-mepen
vuoden. Kun minä piin s i ­nun
iässäsi, olin minä ollut naln^i-
§issa jo kymmenen vuotta!
Tytär: Oli harmi, ettei äiti voi­nut
odottaa kymmentä vuotta. Jof
^inä olisi tehnyt niin, olisin minä
nyt vasta kahdenkymmenen vuo­tien.
PIKAKUVIA OIKEUDESTA
— fifek^tftkaa. nyi tapnelun kulku
Ihan piinkyi» se t«ipa|ituJ.
— Kyllä, mut*» slilpin herra tuo-jnarl
saA aht«^ apteek?!. että riisun
takUni, siiiä $p tulep pi.emaan vähän
hikinen homma!
- T Teitä syytetään »Iltä että olet­te
, pahoinpidellyt alaistanne. Ettekö
voinut ojentaa häntä puheellaf
En ^ ääneni oil silloin käheä.
— Oikeus ahtaa teille 10 dollaria
sakicoa tai kymmenen päivää vankp-utta.
—^ K i i t o s herra tuomari, otan mie­luummin
10' dollaria.
Piyydän ett^ ,ininun tarvitse yatir
qoa valaa. Mina en uskp junjialaati.
— Ei sc mitään tee. Pää^Ca on,
sttä uskotte B'irwashlJn.
— Teittekö mutrovarkauden yksin?
— En herra tuomari. Pari Jalo­mielistä
ys^vää atfttpj minua y«-
paaehtolsestL '', " '
Joka: Tai^^Ä,
Mukavan Matkan
(GÖTEBORGIN K A U T T A )
UUSI LOISTOMQOTTORlf.4^fVA
(20,000 Tonnia) ;
Joka liihlea
'KUNCSHOUl" on UUSIN. SUURIN. HIENOIN Ja ^ O ^ S lN
laiy* joka yllf^itiiä vUitönftä liikennetta; SUi^AiSitffi^^^
ATLANNIN JA POHJANMEREN J ^ I K K f l ^ A ä ^^
PALATSIMAISESSA V A L T A M E R I f c A i l V ^ S ^ " V •
'M
K O K O M A T K A SUOMEEN K C S T « X A I W 0 * 5 t ^ - ^,
10: VUOROKAUTTA ;.::
E R I N O M A I N E N T I L A I S U U S N J m o X N E W Y P R K ^ ftliyiiiU
• MJ^ii I H M E E L L I S I I N KAUPUf«Kl ^' ' '
^ I M I T Ä Ä N H A N K A L U U K S I A N E W Y Ö R K I N K A U T T X
• -r-;:--• \'ri^AT^^tAES^A • "v:^^;-
R U O T S I N A M E R I K A N L I N J A N Moi^r«a)in j k o ^ ^
Tella ••^»•«n YM».v«tloJ«fn lipfkkif^m^fM
' Ja.'Uin*9'v«|keulul«.
MVÖHJiiSEf^PIlf K U U C U V U O R O J A l i A L i r A X I ^ | AK
jfmnA*in!Krtu/fiiAi o^^
11 i«i«.~^in .111
• • • •
n .11-
1 III n;
pil^tti^ll^il^ra^itM; Uiiiflö • ftPipmlehfiftä tahi. mioil^^k^imxl
j i i i i i ' : ; ' ,Cvi|Ho^ ii()'}':oquiv'J'
••''im
II: i
* o.-
3. W. AHUJVIST, Bjwfc fi9^«^^
Sr-:
4
IhoilantllaispBjiä (Bgerta^^yskynnas-kä
j i i saavuttuaan asemalle huo­k
a s i hän siellji päihtyinecn miehen,
j o k a istui pdotusaalissa ja nuk­kui.
,
v: ^ * Sanokaa, minulle, virkkoi L .
asem»p4äiliköl|c, onkp päihtynci-idpn
l i i n a olcksla töiliiä?,
' Jos asetutte — yastasi ase-ina]^
äWikkö—- tuonne »yrjään, et­tei
' l i e k k i Rflhoin i-M^köahtele, hiin
1 ^1 ' f
Kuuluisan yiulujilekan konsertin
iOjpiittÄia saapuu ' närien- puheillpen
hieho n d l l yllstelemään taiteilijan
soittoa. Vanflnklh yksi esitetyistä
numeroista oli tehnyt heltliri valta-
»an vaikutuksen: "Minä din Ihan
ihmetyksestä ratketa kuunnellessani.
5ito4 oU Jotakin nlta vUUä kauheut­ta
jo rajua Ihtohlihoa, että se sai
sydätpen alyan väräJämään. Sallikaa
kysyä, oliko sc teidän oma sävcllyk-ienne?"
"Hyvä n^itl'.', viastasi taiteilija k y l ­mästi,
"minä asefih slltoln uatta c-kielt^
viuluuni katkenneen tUaJle."
torppa» . ja ;
kieroja Iftifirö Si^ji^if
Antaa mc^'%m^mm(
9^1 iMf'':^rlr^iP\-.Q- ^ '''-4
Tu!ce ko|^i«i': imy0mn:'M
341. Ant^r^^1S|.-".-?'»W!l«>«
Ne, jotka ttptävait o l ^ v i n^
I nulle poortivelkäär olisi fiy>^3t' ct|»:
' suorittaisivat o^iaaliiikhijii }bjblfuuh>
taikka muuten jatk^itö l'%Jttiet lölfi
dcesä. • : -rif-
Toveruudella '
Walde WälkKilä,
Box ^0, Hi^arit, ^ n j L '
YST;^V2|LLINE;^ LAHJOITTAJA
ALMA AARNIO
pubeisimmin osoittaa siej^ iaub|kn:
taklcau ttaan eitä ' t^ii^tflyInipipj;
suuttaan, joututesaan Kaiik^.i8essa
Idässä taisteluun kymmentähahti-sja
v a l k o k a ^ f M l ^ ^ ros^^
vastaan. Ihina^Ärtrteija v o i t t i . Suo
j e l i - mi9W*9t^ XdhometyiftM'.
Taistelija.
. C5» f c ^ j » , 6^I pJkku Antti c-täänä
päjyäiiil, l$ä \tappaa sian ja
pyysi 9»inua pysymään, lu^luatteko
te uhoa. , ' ;
—' feyllä/ y«»tasl, opettaja, minä
^jrön mlelellähi'sianliha^. Lähe.tt^-
käö n i ^ l vain klin{«iipen lihaa.!
' K u u l u i Jonkun aikaa, mutta lihaa
ei kuulunut. Opettaja kysyi sitten e^
röänä päivänä Antilta, miksei l i ­haa
ollut tuUiiikaaii. .
— Isä ei tapi^nu^^lfaan s i k a ^ s i l ­lä
sika tuli taas terveeksi.' ivastasi
poika.
".-1
L A T V A L A N S A U N J W 4 - A ; H : | ^^
SS' Yooge ,St., : : S f ! j ^ i M ! i ^ - i t ^
OJen tayattayissji vjplcä. M
p i«kä ])»hant{d $tid^ jnsfJ
issa. Lihaa, möiien'^^,.».—.--T,.™
Jna hyvää ja ^oreUf^' '
• •.^EMM.''^-ÖiAÖl^-^-.^H^^
Hyväksi jtonh«tott^^^BW^
Uudj^lieen ra|i:eiiiiettu|fi
% Vapaus myy uudelteenrakenneifuja Und^ei^^ppd kfiri
s Ne ovat aivan kuin uusia. Kaikki 'VBhiiiIdt|-:kicdoh<e^
B uudet. Ovemme välitt|nept lcymih«niä lällasä^ 1^
s ytiädeii ajalte ja Jokalneo Jokät niitä on osfonni^ '6n
tyräinea kaappaansa. Nämä kohe#t kestayä^ |ä ^oii^t^j^^
. sd' vuosia. Kukaan toinen liike «1 mvy niifli^yhtär Itn^ J|
S- Vapatif^ . Piddmn» piitä saannöllijcstr »:^»st6«ar Jötet "^^^
5-4aa$-^mp^fta' heii:-tilauksen •saatua.^. ''y-^^y^itöm
MyyhiDie mySskin käytettyjä, saagijeä^^v
Undiprwoo4 ja Bemingtön kirjotusköij^lta. : mip^::j^f^^
s VAPAUS, Box 69, Si«^|p|
»;fiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiniiiiuiiiiiiimiiiiuiUfii^|p|i^^