1927-04-15-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S i v i i2 Perjantaina, hghtik. 15 p;na—Friday, April 15 No OSUUSTOIMINTALIIKE CANADASSA Kirjottannt Georfe Keen, Canadan osaustoimintaliiton sihteeri (Jatkoa viime i>eriantain, num&roiisa olleeseen kirjotukseen) KavAoIuia menestyksestä Vuoden 1925 toiminnasta on 16 l i i t t o on kuuluvaa kuluttajain jär- , jestöä lähettänyt tilaston. Nämä k u l u t t a j a i n osuuskunnat toimivat k a i k k i a l l a maassa Nova Scotian ja B r i t i s h Columbian välillä. Nuorin niistä on kaksivuotias ja vanhin y l i 19 vuotta toiminut. Niiden y h teiset myynnit nousivat 2,792,872 d o l l a r i i n . Ainoastaan yhden toiminta osotti tappiota. Kun tappion määrä oli ainoastaan 1,217 dollaria j a kun liike maksoi vuoden ensi-mäiseltä puoliskolta 1,167 dollaria ostovoittoina j a osuuspääoman korkoina, niin osotti koko vuoden liike sentään puhdasta ylijäämää. Y h t e i set puhtaat voitot nousivat* 158,140 d o l l a r i i n ja osuuspääoma 954,970 p o l l a r i i n , joten, jos kaikki voitto o l i s i käytetty voittojen jakamiseen, kuten kapitalistisissa l i i k e y r i t y k s i s sä, n i i n d i s i $e «soitanut keskimää- - r i n 44.6 prosentin suuruisen ansion sijotetnOe pääomalle. OsuniiipSä-omalle jaetun korron määrä oK . kesldmäärin 8.06 prosenttia, ei BJTIB ledes viidettä «saa kaupanteossa/an-saitosta aäästSstä, sillä lopu^ v o i t o i s t a jaettiin ostovolttoiiyä tai v a r a t t i i n vararahastoihin ^«eniston yhteisen parhaan e d i s t i ^ ^ k s i . T o d e l l i n e n tulos pii vitiin parempi k u i n nämä namerotJbsottavat, sillä •jotkat l i i k k e e t ta^tsevät osuus-pSBonum koron l a ^ k u l u i k s i , ennen pahtaan voitoiitljpkemista. Co-operatlTs J Jotkut caj^dalaiseen liittoon k u u l u v i s t a yhdjötyksistä ovat. osottaneet l u o m a t f a y i a menestystä j a ovat o- 80^anÄim6et erittäin arvokkaiksi aiipb Paikkakunnille, missä ne t o i - »irat. M Annettakoon tässä kaksi e- Y k s i maaseudölta ja toiMfti kaupungista. British-Cana-d «<n Co-operative Society, Limited, otnistaa myymälät Sydney MInes'is. M i a Glace Bayssa j a haaramyymä- , ^ loitä Ploreijcessa, Granberryssa ja N o r t h Sydneyssä, Nova Scotiassa. Lähes 2iO-vuoti^eh toimintansa aikan a on sen liikevaihto noussut 12,- 163.738 dollariin, mfiksanut ostaj i l l e takaisin ostovoittoina 1,264,- <741 d o l l a r i a , Iteäksi maksanut osuus-jJäSomalle korkoa 108,134 d o l l a r ia j a varannut vararahastoihin 37,363 d o l l a r i a . Tämä 1,25 miljoonan d o l - — ' / l a r i n suuruinen säästö, minkä liike on ansainnut j a millä on lisätty jäsenistön ostokykyä, ei ole kuitenkaan ainoa ktfluttajille säästetty summa, sillä hyvin järjestetty ja hoidettu osuuskauppa pakottaa samalla alueella toin£vat yksityiset kauppiaat laskemaan tavaroittensa hintoja j a aiheuttaa siten huomattavan säästön kaikille kuluttajille, olivatpa he osuustoiminnan kannatt a j i a tai ei. Ellei osuuskauppaa olisi ollut, n i i n olisivat hinnat varmaan korkeammat. Tämän puheenalaisen osuuskaupan liikevaihto on noussut ensimäisen toimi vuoden saavutuksesta 16,913 dollarista 1,323,- 576 dollariin viime vuonna. Cape Bretonin biilikaivannoissa työskentelevät työläiset tunnetaan tämäii mantereen suurimman ja menes-tyksellisemmän osuuslcaupan omistajina j a kannattajina. Davison Co-operative Association, Limited, toimii Davisonissa, Saskatchewanis-sa. Se on perustettu puhtaaseen maaseutuasutukseen ja ' a l d t t i ' l i i k keen vuonna 1914 vähäisemmällä k u i n 400 d o l l a r i n pääomalla, mikä sen jälkeen on noussut 47,417 doll a r i i n . Vara- ja ylijäämärahastot nousevat nyt 64,644 d o l l a r i i n . E n - simäisen vuoden myynnit nousivat 10,000 d o l l a r i i n . Liike oh sen jälkeen kasvanut n i i n , että viime vuoden liikevaihto teki 341,596 dollaria, j o s t a jäi puhtaaksi voitoksi 18,- 136 dollaria. ' Osuuskunta omistaa yleisen sekatavarakaupan, lihakaupan, leipomon j a metallityöpajan, lähettää karjaa, myy puutavaraa, hiiltä j a elonkor-juulankaa j a easolifaiia sekä öljyä. Lisäksi on liikkeen yhteydessä paloj a raevakuutusasioimisto. Äskeisessä "OsuU8kauppa"-kilpakirjptukses-sa sanoo liikkeen j o h t a j a : " H e ( k u l u t t a j a t ) tietävät tehneensä (1925) 17,000 dollarin suoranaisen säästön j a ' s u u r e n välillisen säästön sen vaikutuksen kautta, mikä osuuskaup a l l a oh muihin seudun kauppiais i i n . " • •;• V • • Tehokas hoitaminen viilttämätto-myys Osuustoimintaliike ei voi Cana-dassa, sen paremmin kuin muuallakaan, menestyä sen ilmeisen edun perusteella, mikä s i l l i on k u l u t t a j i l l e . Osuustoiminnallisten yritys-inikoS ®^®®" työväestön kansainvälisen juhlapäivän kunniaksi julkaisee Vapaus-lehti erikoisen V A P P U N U M E R O N , Entiseen t ^ n julkaistaan ^tässä numerossa tuhansien työläisten Vappu-v t e ^ * - . oyat palautettavat ennen 5 päivää huhtikuuta. ^ S c ; perheelliset 25c. YHDELLÄ D O L L A R I L L A J U L A I S T A A N N I M I J A O S O T E Y H D E N T U U M AN A L A L L A . - ; J o s j e t t e satu tapaamaan asiamiestä, n i i n käyttäkää a l k o l e v aa i M a v ^ e t t e . ^ K u n saattiD vähintäin 5 nimeä, h i i n vähentäkää asia-m i e ^ k k i o k s e n n e . 10 pros. Palauttakaa kaavakö rahan kera osotteeBa: P . O. B o x 69 V A P A U S . Paikkakunta Sodbury, Ont. N i m i S] II: • s « « » « » » • « • • • • • • » « • • • • • • • • • * * • • • * • • • • • « • » • • • »• •*•••*•••••••••••••••»••**•«•••••»••••••••••• Aäiaxniehen niini j a osote t e n pitää, t u l l a hoidetuiksi n i i n tieteellisest i j a tehokkaasti, k u i n muutk i n liikeyritykset, tullakseen pysyvästi menestyksellisiksi. Että b r i t - iläiset osuusliikkeet ovat paljon tehokkaammalla tavalla hoidetut, kuin vastaavat yksityiset yritykset, on laajalle levinnyt käsitys. Tänä vuonn a tullaan yrittämään saada erillään toimivat canadalaiset ' osuuskunnat liittymään järjestettyyn y h teistoimintaan liitossa, niiden; kokemuksia j a havaintoja t u l l a a n käyttämään yhdessä jo liittoon kuuluvien osiiuskuntien vastaavien kokemusten kanssa yhteisten osuustoiminnallisten pulmien j a vaikeuksien voittamiseksi^ j a selvittämiseksi. L i i t tyneiden osuuskauppojen tulee lantaa kuukautiset selostukset liiketoiminnastaan, mitkä sitten yhteenvetoina jaetaan k a i k i l l e kaupoille ^ y l e i s i nä tiedotuscsina. Kauppojen johtokuntien jäseniä tullaan rohkaisemaan ottamaan suuremman vastuun j a tehtävän kauppojen saattamisessa menestyksellisemmälle pohj a l l e . Heitä kehotetaan ryhtymään opiskelemaan j a tutkimaan, j o t t a he t u l i s i v a t kelpoisiksi järjestelmälliseen j a tehokkaaseen liikkeiden ohjaamiseen j a johtamiseen. Innostunut, kokenbt j a tietoinen osuusliikkeen johtokunta merkitsee liikkeen pysyvää menestystä. Kykenemätön johtokunta saattaa olla kykenemättömän, edesva^uuttoman ja osuustoiminnasta tiedottoman kaupanl^oi-t a j an kautta syynä siihen, että l i i k keen kehitys menee johtokunnan tietämättä haaksirikkoon päin, kunnes sitä ei voida enää pelastaa. E i ole mitään "f^itä, että osuuskauppa ei menestyisi, jos johtokunta käyttää hyväkseen kaikkia saatuja kokemuksia, j a j o k a kuukausi v e r t a i lee • muiden liikkeiden menestystä omaan, tehden samalla tarpeellisia johtopäätöksiä. Jos johtokunta l i säksi näkee vaivakseen kiinnittää huomiota- o s t a j a p i i r i n j a väestön o-suustoimninalliseen valistamiseen, selittäen o8uustoimmi!!aiL..-JarkQtBkT^ sia j a toimintaa käytännössä, niin menestys on varmaan suurenmoinen. Pnolueettomuäs politiikkaan ja uskontoon nähden Ennenkuin lopetamme tämän k i r - jotuksen, pitää kiinnittää huomiota erääseen seikkaan, mistä m^enestys Suuresti riippuu, varsinkin sellaisessa maassa k u i n Csmada. J a se on, välttämättömyys pitää osuustoiminnalliset yritykset ehdottomasti erossa puoluepolitiikasta j a viskonnosta. Osuuskaupan saavuttamat taloudelliset tulokset riippuvat siitä l a a j u u desta, millä seudun kuluttajat saadaan yhdistämään ostovoimansa yhteiseen kauppaan. He toimivat y h dessä kuluttajina, eikä p o l i i t t i s i na t a i uskonnollisina henkilöinä. Osuusr kauppaan kuuluu yleisesti jäseniä k a i k i s t a p o l i i t t i s i s t a j a uskonnollisist a - s u u n n i s ^ j a mahdollisesti muutamia, jotka eivät välitä kummastakaan. Osuuskauppojen parasta "harrastavan osuustoimintaväen on keskitettävä huomionsa, niiden taloudelliseen menestykseen ja liikkeen tukemiseen yleensä. P o l i i t t i sen tai uskonnollisen taistelun, t ai jonkun muun lahkolaisuuden saattaminen osuuskaupan p i i r i i n , merkitsee haudan »kaivamista ja työväenluokan sijottamien varojen menettämistä. Poliittinen j a uskonnollinen taistelu osuuskaupassa tarj o a a lisäksi yksityiskauppiaille aseit a , j o t k a niiltä muuten puuttuisivat. Osuuskauppa ei saa vierottaa mitään osaa kuluttavasta yleisöstä pois kaupasta, sen suuremmalla syyllä kuin yksityinenkään kauppias. Enemmistövalta ei ole tällaisissa tapauksissa minään puolustuksena, koska viidennen osan kannattajista pois vetäytyminen saattaa johtaa epäonnistumiseen. Toisaalta saattaa, tämä riitakysymysten kieltäminen johtaa yhteistoiminnan ar-vossapitämisen ja käytännössä saavutettujen kokemusten kautta useiden ihmisten pysyvään j a melkein tiedottomaan yhteistoiminnan omaksumiseen, mikä el olisi muuten ollut mahdollista. »een j a osuustukkukauppojen avull a voidaan e d ^ e e n lisätä saavutettavaa talqudellista hyötyä. Helmikuussa pidettiin Reginassa, Sask-, kokous, mihin tämän k i r j o t t a j a k in o t t i osaa. Siinä käsiteltiin mahdoll i s u u k s i a osuustukkukaupan perustamiseen kolmea länsimaakuntaa varten. Jos nykyiset osuuskaupat j a vasta perustettavat, voidaan saada liittymään Canadan osuustoimin-t a l i i t t o o h , niin voidaan luottamuks e l la katsoa tulevaisuuteen, muussa tapauksessa tulee osuustoimintaliikettä rumentamaan edelleenkin epäonnistumiset. Kokemus opettaa meille, että hyvin harvojen yrityksien voidaan odottaa menestyjään pysyväisesti, jos ne yrittävät toimia yksinään j a erillisinä. Puolneettomaus ja osaostoiminta Edellä painetussa on herra George Keen, Canadan osuustoimintaliiton sihteeri, antanut kiintoisia tietoja osuustoimintaliikkeen kasvusta ja nykyisestä asemasta tässä maassa. Hänen' kirjotuksensa lopussa on eräs seikka, johon mekin haluaisimme puuttua.. Sillä meidän mielipiteemme eroaa suuresti hänen mielipiteistään. On kysymys osuuskauppojen, kuten ammattiyhdistys- _tenkin, tulee olla taipeeksi laajat kootakseen kaikki työväenliikkeen virtausten eri suunnat; sosialidemokraatit, ammattiyhdistysliikkeen miehet j a kommunistit. Mutta työn j a pääoman välillä ei osuustoimint a l i i k e saa olla puolueeton. Osuustoimintaliike on sellaisenaan luokkataistelun aiheuttama, eikä se saat a päästä lopulliseen päämääräänsä j a voittoon, yksityisen voitto- ja MlpaaiÄiärJestelmän syrjäyttämiseen, ilman työväenliikkeen poliitt i s t a voittoa. Suurbritannian osuustoimintaliikkeen j a brittiläisen työväenpuolueen äskeinen toisiinsa "lähentyminen on esimerkkinä niistä läheisistä suhteista, joiden tulee v a l l i t a poliittisesti j a osuustoimin-nallisesti järjestyneiden työläisten kesken. KARJALAN OSUUSKAUPPALIIKKEET LUJITTAVAT ASEMAANSA , K a r j a l a n osuuskauppaliikkeet " K a - r e l t o r g " , "Karonegsojus" ja "Petroskoin työläisten osuuskauuppa" suurentavat vaihtoaan, pienentävät toiminnan puolueettomuudesta. Her- lisäkulujaan, samalla kun tappiöi-r a Keen väittää, että tässä maassa on osuustoiminnan menestymiselle välttämätöntä, sen ehdottoman puolueettomana pysyminen p u o l u ^ o l i - t i i k k a a n j a uskonnollisiin kysymyks i i n nähden. Uskontoon nähden me annamhie myöden. Siinä suhteessa on otettava sama kanta, mitä noudatetaan ammattiyhdistysliikkeessä. Siliä se on joukkoliike, mihin otetaan jäseniä, olivatpa ne sitten protestantteja, katolilaisia, juutal a i s i a t a i muhamettilaisia. Sillä t a r - kbtuksena on järjestäytyä pääomaa vastaan. M u t t a j u u r i tästä samasta syystä johtuu, että osuustoimintaliikekään sen paremmin kuin ammattiyhdist y s l i i k e , ei saata olla puolueettomana politiikkaan nähden. Me saa* tamme olla samaa mieltä herra K e e n i n kanssa e den vähetessä voitto vakaantuu. Niinpä "Kareltorg" suurensi kauppavaihtonsa viime vuonna 6 m i l j . 516 tuhanteen ruplaan, sen ollessa edellisenä vuonna 3 niilj. 523 tuhatta ruplaa, joten vaihto suureni 90 pros. Samalla varasto-kustannukset vähenivät 7.7 prosent i s t a 5.22 prosenttiin j a kauppavaihto suureni 161 tuhannesta ruplasta 191 tuhanteen ruplaan. "Karonegsoj u s " suurensi kauppavaihtonsa 4 m i l j . 394 tuhanteen ruplaan, vähensi lisämenot 5.35 prosenttiin ja sai voittoa 39 tuhatta ruplaa. " P e t roskoin työläisten kaupan" vaihto t e k i viime vuonna 1 m i l j . 628 t u hatta ruplaa, ollen kasvu edelliseen vuoteen verraten 75 pros. Samalla kauppa sai voittoa 23 tuhatta rupl a a sen sijaan^ että edellisenä vuos i l t a , että osuus- tena se oli tuottanut tappiota; VuorovOjelyksen historiaa Suuryritysten kuristusote Maamme vähittäiskaupan jatkuva keskittyminen muutamien voimakkaiden yhtymien käsiin j a pienten vähittäiskauppiaiden suuren armei-an yritykset j a t k a a olemassaoloaan hintoja määrittelevien yhtymien kautta, osottavat voimakkaasti kul u t t a j i en itsensä järjestymisen vält-tämättömyjrteen kulutustarpeiden j a k e l u n alalla. Ellei vakaviin ja l a a j o i h in y r i t y k s i i n tällä a l a l l a ryhdytä, n i i n on vain a j a n kysymys, että palkkojen määrittely työläisten j a työnantajain välillä ^ u l e e merkityksettömäksi. Sillä palkkojen todellisen arvon tulevat määräämään ne, jotka kontrolleeraavat kulutustarpeiden jakelun j a muut laitokr set, j o i h i n k u l u u s u u r i n osa palkoist a . He voivat tämän tästä naääri-tellä hinnat oman etunsa mukaisesti. Riittävän määrän j a k e l u l i i k - keitä omaava terve järjestö saattaa vaikuttaa suuressa määrin hintojen vakiintumiseen j a alhaisina pitäml- Y l e i n e n käsitys on se, että vuoro-v i l j e l y s maanviljelyksessä on t u l l ut käytäntöön, vasta viimeaikoina. Tosiasia kuitenkin on, että sitä on harjotettu jo pidemmän ajan ja kokemus on osottanut sen sekä käytännölliseksi että hyödylliseksi, lausuu Yhdysvaltain, liittohallituksen inaanviljelysviraston virkamies W. •VVeir. Hän on jonkun aikaa t u t k i nut kaikkia mahdollisia tietolähteitä päästäkseen iselville m i l l o i n j a missä vuoroviljelystä on alettu ensin harj ottaa. Havainnoistaan kertoo hän seuraavaa: " N y k y i n e n vuoröviljelys, joka edellyttää palkokasvien ja mullattavien kasvien sellaisten k u i n maiss i n , perunan, y.m. käyttämistä, ei ilmestynyt yhtäkkiä, vaan on kehittynyt vähitellen viimeisen 3,00Q vuodeh kuluessa. Kun ihmiskunta alkoi käyttää viljakasveja ruokanaan oli luonnollista, että samassa maassa kasvatettiin aina samallai-sia kasveja. Mutta sellainen viljelystapa laihdutti muutamassa vuodessa maan j a tuotanto aleni. Tav a l l i s in menettelytapa s i l l o i n b l i , että tällainen laihtunut pelto hylätt i i n j a avattiin uusia peltoja viljelykselle. Aikain kuluttua jotkut köyhemmät, j o i l l a e i ollut t i l a i s u u t t a avata uusia viljelyksiä, kylvivät hyötykasveja vanhoihin j a hyljätt y i h i n peltoihin j a ne tuottivat jälleen tyydyttäviä satoja. Maa oli saanut "levätä" j a se oli voimistunut. Tästä alkoi vuoröviljelys. Jo raamatussa mainitaan niiden ohjeiden joukossa, j o i t a juutalaisille a n n e t t i i n : " J a kuusi vuotta tulee t e i dän viljellä maitanne, muttli seitsemäntenä vuotena annettakoon niiden levätä." Tällaisena "levähdys-vuotena" annettiin viljelysmaiden kasvaa ruohoa j a sen kautta koota voimaa seuraavaa viljelyskautta varten. " J o nykyisen ajanlaskumme alkuaikoina havaittiin, että maalle on hyödyksi, jos sitä levähdysvuotena karhitaan, etteivä,t rikkaruohot pääse sitä valtaamaan. Myöskin teht i i n se havainto, että maa tulee pa« rempaan kuntoon, jos karhitsemi-nen toimitetaan heti sateen jälkeen. Tällainen menettelytapa tietenkin säästi k o s t e u t t a . j a kasvit kasvoivat seuraavana vuotena paljon paremmin sentähden, että maassa oli riit^ tävästi kosteutta. Tapana oli näih i n aikoihin - kylvää . ensimäisenä vuotena ohraa j a kolmantena vuotena a n n e t i i i n maan levätä. Tällais^^ t a viljelystapaa voiname pitää vuo-roviljelyksen k e h i ^ k s e n toisena asteena. " N o i n 1600 vuosisadalla eräät eu-ropalaiset talonpojat tekivät sen h a vainnon, «ttä € i ole laisinkaan t a r peellista antaa maan joka kolmas vuosi levätä, jos lepäämisen asemesta kylvetään peltoon palkokasveja, sellaista k u i n apilaa y.m. T u l t i i n huomaamaan, että apila rikast u t t i ja voimistutti maata. ' 1 6 00 vuosisadan maanviljelijät kylvivät ensimaisenä vuotena hamppua, seuraavana vuotena nauriita, kolmantena vuotena viljakasveja j a neljäntenä vuotena apilaa. Tämän voisimme sanoa vuoroviljelyksen kehityksen kolmanneksi asteeksi j a se oli samalla suuri edistysaskel, sillä se edellytti sitä, että maanviljelijä voi pitää enemmän kotieläimiä, erittäinkin k a r j a a j a maat pysyivät paremmassa kunnossa kuin m i l l o i n kaan «nnen. "Neljäs j a viimeinen kehitysvaihe vuoröviljelyksessä tuli 18 :n vuosisade aikana, j o l l o in englantilaiset maanviljelijät alkoivat kasvattaa maillaan mullattavia kasveja, k u ten maissia, perunaa, y.m. vuoro-viUelysjärjestelmässä. He kylvivät tavallisesti ensimaisenä vuotena maissia tai perunaa, seuraavana vuotena viljaa, kolmantena apilaa j.n.e. Karjaa kasvattivat englantilaiset maanviljelijät paljon j a kaikk i siitä t u l l u t l a n t a käytettiin tarkasti maan lannottamiseen, joten viljelysmaat pysyivät hyvässä kunnossa j a tuotanto konosi suuressii määrässä. "Sivumennen voimme mainita, -että jo roomalaiset ennen nykyisen ajanlaskumme alkua tulivat havaitsemaan sen se^can, että j u u r i k a s v it kasvavat paremmin, jos niitä mullataan, ne juurikasvit mitä siihen aikaan nimittäin tunnettiin. Sellaisista kuin perunoista ja maissista ei niihin aikoihin vielä tiedetty m i tään. .6 "Vuoröviljelys on saanut aikaan suunnattoman muutoksen elintarpeiden tuotannon alalla. On vaikea k u v i t e l l a missä tilassa ihmiskunta olisi, ellei olisi keksiitty vuoroviljelystä. Jotkut tiedemiehet arvelevat, että ellei meillä olisi vuoroviljelystä, maa e i voisi elättää niin suurta ihmispaljoutta kuin sillä njrt elää. " K a i k k i nykyaikaiset maanviljelij ä t luonnollisestikin harjottavat vuoroviljelystä. Mutta siellä j a täällä tavataan vielä maanviljelijöitä, j o t k a viljelevät maitaan samalla vanhanaikaisella tavalla k u i n puoli-v i l l i t heimot tuliansia vuosia sitten. Kokemus on kuitenkin pätevästi osottanut että sellainen viljÄystapa e i voi kovin pitkälle menestyä." Osastojen ja Järjestöjen osoteilmotukset Canadan Kommnnist.ipttotneen sihteerin osote. Kommunistipuolueelle l a i t e t t a va kirjevaihto ön osotettava allaoleval-l a osotteella: Mr. J . MacDonald, Room. 304, 95 K i n g St., E . , To-i ronto 2, Ontario. Boirie'n S. S. o:ton kokoukset pidetään l : n e n ja Sr^as sunnuntai kuussa. Kirjeyaihto-osote ons Bowie, via Solsqua, B. C. Beaver Laken s. osaston kokoukset j o k a kuun ensi sunnuntai kello 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, Worthington, Ont. Voimisteluseura Jehun osote on sama. Canadan Suomalaisen Järjestön, l a i l l i s t e t u n , sihteerin Qsote on: A . T. HilU 957 Brotfdview Ave., Toronto, Ont. Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton sihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. « Canadan Kommunistipuolueen piiri n:o 5:nnen (K.*0:n) toimeenpa heran piirikomitean ja kp:n Sud-buryn kaupunkijärjestön osotteet ovat: Box 754, Sudbury, O n t .— Kommunistipuolueen Sudburyn järjestön . sihteerirahastonhoitaja, S. G. N e i l , on tavattavissa V a pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa, Lorne-kadulla. Cobaltin s.s. osaston osote on*. Box 810 Cobalt. Ont. > • ^ • K. P. S. J. Coteau Hillin osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen j a kolmas sunnuntai kello 2 päivällä. K i r j e - vaihto-osote on: J . E . Koski, Dinsmore, P. O., Sask., Canada^ S. J. Creighton osaston kokous on j o k a kuukauden 4:jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P . O. Box 9 2 .. Colemanin S . S . osaston kokoukset pidetään joka toinen j a viimeinen sunnuntai klo 1 i.p. K i r j e e n v a i h - to-osote: S. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta. C. Kp. Connuaght Sta. ja Metsä- „ miesten unio-osaston osote: Box 35, Connaught Sta., Ont. Kokoukset pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai. C. S. J. Pottsvillen osasto No. 14. Porcupine, Ont. Suomailaisen järjestön Finlandin , osaston kokoukset pidetään kerr a n vuodessa. Osote o n : S. osasto, Finland, via Barwick, Ont. Fort WKlIiamin S. J. Osaston työkokoukset ovat jokaisen kuun ensimäinen j a kolmas sunnuntai kello 8 i l l a l l a . Johtokunnaii( kokoukset edellisenä t i i s t a i n a , omall a huoneustoUa 211 Robertson St,. F o r t W i l l i a m , Ont. I N T O L A N S.8. osaston työkokoukset pidetään j o k a kuun ensimäinen sun nuntai, k l o 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola, Ont. North Branchin S. J . O. osoite on Sanna Kannasto, Box 430, Port A r t h u r , Ont. Canadan Suomalaisen järjestön Lake Coteau osaston no. 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka kuun ' t o i n e n sunnuntai kello 1 päivällä. Postiosote on: Box 15, Dunblane, Sask. Ladysmithin suomalaisen osaston kokoukset pidetään joka kuun neljäs sunnuntai, alkaen kello 7 i l l a l l a . — K i r j e vaihto-osote on: Box 153, Ladysmith, B. C. Long Laken K. P. S. osaston kirjeenvaihtajan osote on: Victor Hänninen, Rheault, v i a Sudbury, '. Ont. Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 i p . Lumber Workers Industrial Union of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihto- osote on: A l f . Hautamäki, 223 Secord Stw, P o r t A r t h u r , Ont. Eahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla osorteella. Larder^Lake C. K . ' P . SuomaW osaston osote o n : Box 20 T-rr"] L a k e , Ont Snomalaisea järjestön Leraeba saston No. 33 kokoukset tään joka kuukauden toinen nnntaL Sihteerin osote: Bor «1 Levack, Ont. c^j S. J . NoIaInn osaston kokoukset ra jokaisen kuukauden 2nien a?] nuntai keUo 2 j . pp. KirjeiaS osote: Frank Nurmi. Nolaln P A. D., O n t . ^1 Montrealin «. k, osaston koU«i. 1 pidetään Menard HaH. 5 7 % ? S t , jokaisen kuukauden e S nen j a kolmas torstai-ilta keDoT Ku-jeenvaihto-osote: 795 Ave.. Verdun, P. Q. KiHdand Laken S. osaston osote «. Box 240, K i r k l a n d Lake, Oat K. P. S. J . Nummelan osaston osoUi o n Box 29, Shaunavan, Sask. Nipigon 8.S. osaston työkokoukset ti.) detään j o k a kuun 2 ja 4 sunnunuj j a kirjecnvaihto-osote on: S * 0. • sasto. Box 11, Nipigon, Ont C; S. J . Port Arthurin oa. kokoakit» j o k a kuukauden ensimäinen m-\ n u n t a i ; johtokunnan kokoukset! kuukauden viimeinen tiistai; näj-l telmäseuran kokoukset joka toi-| nen^ keskiviikko; naisjaosto ko-j köontuu j o k a toinen tiistai. Kaä:! k i e n kokousten aika on klo 8 ö-l l a l l a . Kirjeenvaihto-osote: Zm Bay St., P o r t Arthur, Ont Piiri kuuden t. p. komitean osoHel on 347 Cornwall Ave., Port Ar.| thur, Ont. Rose Groven suom. järjestön osai>) t on kokoukset pidetään joka kas.] kauden toinen sunnuntai kip tj j.pp. j Kirjeenvaihto-osote: Da] H e l a , Rose Grove P. O., Ont Sault Ste. Määrien S. J . o. n:o 5 tji-j kokoukset pidetään joka toisa] sunnuntai ja ohjelmakokoufaet 1 t o b i n a , alkaen kello 8 i.p. Osote:] 126 Thompson St., Sault Ste.] M a r i e , Ont, South Porcupinen K. P. S. outtn] työkokoukset pidetään joka koa-j kauden kolmantena sunnuntain],] kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi] 528. Sointulan Ossato (Canadan Suomirj laisen Järjestän Osasto 56) ko-j koontun omalla Haalillaan jobi kuukauden ensimaisenä Siumns-] t a i n a kello 1 päivällä. Osote;] Sointula, B . C. C. P. Sointulan KeskutkomiUt] kokoontuu yllämainitussa paiku-j sa joka kuukauden kolmeDtent] Sununtaina kello 1 päivällä. Os»'] t e : Sointula, B. C. rimminsin C. T. P. Suom. ossstoii kokoukset pidetään joka toinei] sunnuntai. Osaston kirjevaihtO'] osote: S. Osasto, Box 1090, Tis^l mins, Ont Paikkakunnalla oi| edistymässä järjestäytyminen k»-] vanto- ia metsätyöläisten jätje»] töön K. S. J: n Toronton Osaston työko-j koukset pidetään Toronton Sri>\ inalaisen Seuran huoneustolla,! 957 Broadview Ave., jokaisaj kuukauden ensimäinen ja kolmuj sunnuntav-ilta, alkaen kello 8.00.1 Ohjelma- j a keskustelukokoukset 1 pidetään jokaisen kuukauden toH , nen j a neljäs sunriuntai-^ilta, «I-i käen kello 8.00. Osote: K AOsasto, 957 ; Broadview Ave. C. K. P. Webslers Cornerin omloij kokous pidetään jokaisena eis-j maisena sunnuntaina kuussa, jobf kolmas sunnuntai kuussa pidetään j suom. järjestön paikallisen osas-j t - n kokous. Kummatkin kMffi-J ukset alkavat täsmälleen l 7.30 i l l a l l a . Kirjeenvaihto-o»te:| O. Salmi, Websters Corners, Raj K. P. S. J.Wanupin osaston ki»j kausikokoukset pidetään _ m l kuukauden 3 :mas sunnuntai fMl 2 j.pp. Postiosote: Quartz, Outi Vancouverin The Finnish Soeietpl kokoukset pidetään joka tbmaj keskiviikko 7.30 j.pp., 26D5 Pet] der St., E . , Vancouver, B. C. A m e r i k a n JVorkerspuolueen Snomi:| laisen Toimiston, Suomalaista] Työväenyhdistysten Keskuksen j>| Näyttämöliiton osotteet ovst:! F i n n i s h Federation, 1113 ff-j VVashington St., Chicago, Dl--| K a i k k i kirjeenvaihto ja rahalill^ tykset on tehtävä yllämainitnH»! osotteella. MAANVILJELIJÖITÄ VAROTETTU YHDYSVALLOISSA Yhdysvaltain maanyiljelysVirasto on julkaissut varotuksen maanviljelijöille,'' että eivät tee liian suuria kylvöjä seuraavaa satoa varten. Y l e i n e n hintataso on laskeutunut tuntuvasti j a jos sato tulee suuri, n i i n hintojen aleneminen tulee vieläkin tnhoisammaksi. Virasto ilmottaa s^uraavat hintojen laskut: pumpuli 24 pros, a l haisempi kuin vuosi sitten, v i l j a 17 pors., munat 14 pros., v i l l a 10 pros., lampaat 3 pros. j a kanat 3 pros. UUDISASUTUSNEUVOTTELU-KOKOUS MOSKOVASSA Moskovassa on koolla ollut koko Neuvostoliittoa käsittävä uudisasu-tusneuvottelukokous. Kokouksessa l a a d i t t i in suunnitelma uudisasutusta varten lähimmäksi kymmeneksi vuodeksi. Tänä aikana tullaan uudisasutuksille siirtämään 4 miljooiiaa 166 tuhatta henkeä. Tätä varten on valtion myönnettävä varoja 500 miljoonaa ruplaa. P a i t s i maakylistä uudisasutuksille muuttavia, suunnitellaan u u s i l l a v i l jelysmaille asutettavaksi sellaisia työläisten yhtymiä, j o t k a ovat halukkaat siirtymään uudisasukkaiksL 123,000 farmia myytiin pakkohuutokaupalla Yhdysvaltain etelävaltioissa maaliskuun 15 päivään päättyneen fiskaalivuoden kuluessa. Toisin, sanoen, 21 farmia tuhannes-j t a . Samaan aikaan vaihtoi oniisto-J j a a taikka kylmille jätettiin 223,-l 000 farmia eli noin 39 farmia to-j hannesta. Vaihto suoritettiin paaehtoisin muodoin, mutta kniten-I k i n kannattamattomuussyistä. kapitalismi hävittää farmann kodin-l — Odessassa on vangittu 20 sityiskauppiasta, jotka ovat tavan-1 varastoja haltuunsa l^a^^^^T] koettaneet keinotekoisesti korotu»] hintoja. • . ' ' The Readers of the Vapaus Patronize only those " ° ^ | that advertise in the Vapans »^1 encourage thcir neighbors V ' ^ ! l i k e w i ^ . i n t h i s way ^ « , ^1 onr oVka concem and a i s o j ^ r ^i i t to' serve the advertisers for » ] möney^s wörth. We have buflt onr o For' that reason, let us not through co-operation by vrlu^^^»^! Koamintemin silebdessä kasit man pienempiei tisten puolueidi aisprobleemeja tavalla. Ensinr taa, että uude . alkaa nyt kok sen kaikissa j a i tu ja että sen mintatehoa sei den yhteiskuni fiuöresd parani Pienemmissä leenjärjestäytyi edistytty ja se tarpeellista" n i il tä huomiota. Y taa, että missä sen toiminta siellä myöskin nen on kohdai tufcda. Näissä puolueen solut tään pieniä. ^ määrä suhteess ten lukumääräi tehtäviin on r: on havaittariss sektioissa knnb teellisesti suuri seniä, jotka er käänlaisissa tee o n l y vre can further « J f ^ ^j F o r fo^-l t h e . Vapaus advertisers.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 15, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-04-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270415 |
Description
Title | 1927-04-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S i v i i2 Perjantaina, hghtik. 15 p;na—Friday, April 15 No
OSUUSTOIMINTALIIKE CANADASSA
Kirjottannt Georfe Keen,
Canadan osaustoimintaliiton sihteeri
(Jatkoa viime i>eriantain, num&roiisa olleeseen kirjotukseen)
KavAoIuia menestyksestä
Vuoden 1925 toiminnasta on 16
l i i t t o on kuuluvaa kuluttajain jär-
, jestöä lähettänyt tilaston. Nämä
k u l u t t a j a i n osuuskunnat toimivat
k a i k k i a l l a maassa Nova Scotian ja
B r i t i s h Columbian välillä. Nuorin
niistä on kaksivuotias ja vanhin
y l i 19 vuotta toiminut. Niiden y h teiset
myynnit nousivat 2,792,872
d o l l a r i i n . Ainoastaan yhden toiminta
osotti tappiota. Kun tappion
määrä oli ainoastaan 1,217 dollaria
j a kun liike maksoi vuoden ensi-mäiseltä
puoliskolta 1,167 dollaria
ostovoittoina j a osuuspääoman korkoina,
niin osotti koko vuoden liike
sentään puhdasta ylijäämää. Y h t e i set
puhtaat voitot nousivat* 158,140
d o l l a r i i n ja osuuspääoma 954,970
p o l l a r i i n , joten, jos kaikki voitto
o l i s i käytetty voittojen jakamiseen,
kuten kapitalistisissa l i i k e y r i t y k s i s sä,
n i i n d i s i $e «soitanut keskimää-
- r i n 44.6 prosentin suuruisen ansion
sijotetnOe pääomalle. OsuniiipSä-omalle
jaetun korron määrä oK
. kesldmäärin 8.06 prosenttia, ei BJTIB
ledes viidettä «saa kaupanteossa/an-saitosta
aäästSstä, sillä lopu^ v o i t
o i s t a jaettiin ostovolttoiiyä tai
v a r a t t i i n vararahastoihin ^«eniston
yhteisen parhaan e d i s t i ^ ^ k s i . T o d
e l l i n e n tulos pii vitiin parempi
k u i n nämä namerotJbsottavat, sillä
•jotkat l i i k k e e t ta^tsevät osuus-pSBonum
koron l a ^ k u l u i k s i , ennen
pahtaan voitoiitljpkemista.
Co-operatlTs J
Jotkut caj^dalaiseen liittoon k u u l
u v i s t a yhdjötyksistä ovat. osottaneet
l u o m a t f a y i a menestystä j a ovat o-
80^anÄim6et erittäin arvokkaiksi
aiipb Paikkakunnille, missä ne t o i -
»irat. M Annettakoon tässä kaksi e-
Y k s i maaseudölta ja
toiMfti kaupungista. British-Cana-d
« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-15-02