Vapaus, April 15, 1927

              Shm 4 P^j^ntaina, hnhtik. 15 p;nä—Friday, April 15 No. 44 ~~ 1^27
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Canadan snomalaben työväestön ainoa äänenkannattaja
Dmestyy Sndbnryssa, OnW maanantaina, keskiviikkona
perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N^EIL. ARVO VAARA.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
as «econd class matter.
- > VAPAUS (Liberty)
The only örgan of Finnish Workers in Canada- Pnb-tiJEhed
in Sadbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday.
} TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk- $2.25, kolmö kk.
11.50 ja yksi kk. 75c.
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
18.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paltai asiamiesten _jpjljja on takaukset. >
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: _
Naimaiimotukset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymailmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa
Kiitosilmotukset $1.00 kerta.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseeiCa tai muistovärsyltä.
HalutKantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa-
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col. Inch. / Mi-oimnm
charge for single insertion 76c. The Vapaus
la the best advertising medium among the Finnish
l^ople in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotustcn pitää olla
konttorissa lauantaina;- keskiviikon lehteen tihstaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päJyäMä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallibella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Senaatti ja van(iuudene]äkelaki
Vanhuudeneläkelaki hyväksyttiin senaatissa ilman
muutoksia. Kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja
kirjoUaa tämän johdosta töithituspaIstoillaan, että se­naatissa
olevat «vanhat pojat» näyttivät aivan viime
minuuteille asti olevan epalieloisia .siitaj mitä heidän
tulisi tehdä. He kuitenkin käsittivät, että lakiesityksen
kumoaminefi sen jälkeen, kun se o l i esittänyt tärkeätä
' osaa llittojjarlamentin viime vaaleissa, tulisi antamaan
heidän pureksittav^een jotakin pahempaa kuin oli
' tämä vanhuudeneläkelaki. Jos he olisivat uudelleen
tap^neet lakiesityksen vanhuudeneläkkei niin he
' ulisivat siten asettaneet omat vanhuudeneläkkeensä ~
senaatin pehro^^ topatut istuimet —- suurempaan
* vaaraan kuiii kiilloinkaan eimenr He olisivat antaneet
lisao voimaa ja vaiihtia propagandalle senaatin hävit­tämiseksi.
Senaattori Poirier' lausuikin muutamia aa-jotka
osottavat senaatissa vallinnutta syvää levot­tomuutta.
«Xlk^ämme unohtako:»; sanor hän, «että toi­nen;
huone suoranaisesti edustaa tämän maan veron-maksajia,
saiitalhl IkuU m e - - T mitä j a keitä me edus-icmme?
Jokainen meistä on saanut nimityksensä
. kruQnul|a, joten nain ollen on valkea mennä sanomaan,
eltäj me äJusto Ilolierlson
. ^ j i l t i syyitai l ialsie^tyksen hyväksymiseen, sellaisenaan
«erij; ctta «sc .esiteftnn^epi^^^
Luin täytäntöönpano riippuu; nyt maakunnista. Wor-k
e r ' o n arvostellut sitä silta pohjalla olisi pi­tänet
o l l a suoranaisesti koko maata koskeva ja että sii­nä
pädetty eläke on liian pieni. Nyt, kun se on laki-kirjbissa,
tulisi^ tyiiväcn eri maakunnissa vaatia sen p i -
keistä hyväksyniistä- maakuntahallitusten toimesta. Sa-mttliu
kertaa tulisi työläisten harjottaa voimakasta pai-nos^
sla saadakseen sen mukaisesti maksettavat eläk­keet
korotetuiksi ja ikärajan alennetuksi, jotta siitä o l i -
."i jptakin hyötyä iäkkäälle työläiselle enemfnäksi kuin
pariksi vuodeksi, cnhenkun hän heittää henkensä.
Chi tarpeetonta''äonoaiett^ millä
scnjlatii vanhuudeneläkelain hyväksyi ja se ilmakehä,
millä se ympäröi esitytf^n hyväksymistä koskevan
^ keskustelun, ci ole saattanut työläisjoukkoja mainitta-vaminin
rakastamaan senaattia. Senaatti jää siksi, mikä
se on aina ollut — etuoikeutettujen ja suurten raha-y.
ni;^ yht^-mien vahtikoiraksi, konsansuosiman hallinnan
esteeksi. Sonaatin hävittäminen tulee edelleen olemaan
yk»it työväenliikkeen päivän vaatimuksista.
sionin ehdotus hiilenhinnan alentänilseksi. Kerrotaan^
että kovänhiilen tukkuhintaa alennettiin 50 sentistä yh­teen
dollariin viime maaliskuun puolivälissä. Se ei
kuitenkaan riitä, .alennus muka saadaan välittäjien
profiilin pienenläraisen kustannuksella. Välittäjä saa
nyi vain 2 dollaria tonnilta, ^\\S.\si saada, ö dollaria.
Ja sifLfcn esitetään pulman ratkaisukeino. Kaivosmie­het
antrasiittialueella muka työskentelevät osittaisaikaal
Niiden palkkoja on muka alennettavaj jotta saisivat
jokapäivä työskennellä. Näin alenisi hiilen hinta. Me­nekki
lisääntyisi ja välittäjät, rautatiet ja kaivosten
omistajat saisival entisiä suuremman voittoprosentin.
Täten tämä järkiperäistyttäminen suoritettaisiin työ­läisten
palkkojen alentamisella.
^amaa suunnitelmaa ajetaan käytäntöön pehmeän h i i ­len
alueilla, jossa työläisten vastustus on heikompi,
järjestöihin kuuluu vain 3 0 ^ 3 5 pros, kaivo^iehistä.
Noin 65—-70 pros. kaivoksista on järjestymättömiä.
N i i h i n isketään ja sitten kovanhiilen alueilla.
Amerikalainen h i i l i tulee näin muka. kilpailukykyi­seksi
englantilaisen hiilen kanssa, jossa tuotantokus­tannukset
ovat pienemmät, työläisten vastarinnan mur-ttänisen
takia.
' Näin järkiperäistytetään hiiliteollisuutta. Samoin toi­siakin
teollisuuksia. Mutta sen vastavaikutukseksi tul­laan
vastakkain työläisten elämäntason alentamisen
kanssa, mikä nostattaa taisteluita, järjestyneitä taikka
järjestymättömiä. Tästä koituu velvotus; Järjestykää,
vahvistakaa järjestöltä, jäsenluvun ~ j a taistelukuntoi-suuden
puolesta.
Amerikan. Workerspuolue on arvioinut oikein. Se
on antanut oikean tuimussanan, lopettaa lehti.
Hiilituotahhoii järkiperäistyttä-
Kim pääoman suhteellisen vakautumisen ehdoksi
asetettiin teollisuuksien järkiperäistyttäminen, niin pää­oman
lahjoma uniovirkflvalta j a sosialistit ehättivät se­littämään,
, i ^ td se tule k työ-
Iäisen suhteellisen korkeaan elintasoon, kirjottaa toveri-
Ichsi Eteenpäin. Nyt kuitenkih näemme, että samalfa
kerralla kuin teollisuuksia järkiperäistytetään, niin se
suoritetaan Uöläisten palkkatason ja elämisenehtojen
alentamisen Jcustännuksella. Tapahtumat yhdessä teol­lisuudessa
tobensa jälkeen todistavat kommunistien ot­taman
kannan puolesta, se on, niin pian kuin jokin
tcolUsuus ästiiu järkiperäistyttämiskauteen, ja siitä koi­tuvaan
palkkojen alentamiseen, niin työväen on varus­tauduttava
hyökkäyksiä torjumaan^ eikä suinkaan alis­tumaan
pääoman armoille ilman taistelua. Tältä va­ralta
on järjestymättömiä teollisuuksia järjestettävä,
tmioita lujitettava j a työläisten taistelukuntoisuutta kal­lein
puolin tehostettava. '
Jos tarkastetaan hiiliteollisuutta, niin näemme pää­oman
hyöldcäyksen kansainvälisen luonteen. Hyökkäys
> alkoi Englannista, tuosta pääoman klassillisesta koti­maasta.
Mutta Englannin työväki toki taisteli. Pääoma
kuitenkin onnbtui ajamaan palkanaleniiuksen, työpäir
van pidennylsen ja rintaman murtumisen piirittäisten
sopimusten muodossa^ käytäntöön. — Nyt sitten tulee
Amerikan vuoro. Hyökkäj-s kohdistuu ensi kädessä
^ v a n h i i l e n alueelle, jossa työväen vastustuskyky on
suurin, työläiset järjestyneitä, niin mätä kuin unioliiton
johto onkin.
Bostonin lehdissä julkaistaan Massan elintan^ekomis-
Tri Sunjatsenin testamentti '
Tri Sunjatsen; Kiinan kansallisvallankumouksellisen
liikkeen alkaja j a johtaja, syntyi 1866 Hsiang Shanin
piirissä, varakkaasta perheestä. Hän oli opiskellut eri
oppilaitoksissa ja suorittanut lääkärin tutkinnon. Hän
oli kierrellyt Europassa, Amerikassa j a Aasian maissa
laajalti. Verrattain nuorena hän jo otti osaa poliitti­seen
elämään. Hän näki kuinka-maansa oli joutunut
imperiali^ivaltain riistettäväksi. Kotoiset sotilasherrat,
jotka toimivat imperialistien kätyreinä, vainosivat hän­tä
ja olivat hänen useimmat ^ulkomaamatkansa suoras­taan
maanpakolaisen matkoja. Niin kehittyi hänestä
vallankumouksellinen johtaja. Hän näkikin jo työnsä
kantavan hedelmiä vähitellen ennen kuolemaansa. Hän
näki maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja K i i ­nan
kansan liikehtimisen alun. Hän kuoli Pekingissä
maalisk. 12 p:nä 1926, mutta hän jätti jälkeensä kan-sdllisvallankumouks^
Iliselle liikkeelle testamenttir&a ja
joukon kirjotuksia, tutkirnuksia jä ohjelmaesityksiä,
joihin hän testameiltissaan viittaa.
Sunjatsenin tcstainentti on seufaava:
«Minä, Sunjatsen, olen palvellut kansan vallanku­mouksen
asiaa nelji^ymmentä vuotta, missä minun ali»
tuisena pyrkimysperänäni on ollut maallemme vapau­den
j a ,tasa-arvoisuuden saavuttaminen. Tämän neljän-ky/
nmeheh'vuoden kokemuksista olen minä tullut ha­vaitsemaan,-
että tämän päämäärän-saavuttamiseksi on
välttämätöntä herättää kansanime syvät rivit ja liittää
käsi kätehen niiden maitten kanssa maailmassa, jotka
ovat valmiit kohtelemaan meitä tasavertaisinaan tais­telussamme
asiamme puolesta. .
«Nykyään emme vielä ole loppuun suorittaneet val­lankumouksen
työtämme j a minun vilpitön toivoni on,
että kaikki kanssatyöskentelijämme tulevat jatkamaan
taistelua päämäärämme lopulliseksi toteuttamiseksi
Kansallisen uudelleenrakennus-ohjelman, Sanmiriopin
ja ensimäisen kansallisen konferenssin julistuksen mu­kaisesti,
jotka minä olen laatinut. Äskettäin esitin mi­nä
yleismaallisen l^nsankonferenssin koollekutsumista
ja epäoikeutettujen jsopimuksien hävittämistä j a meidän-tulee
työskennellä erikoisesti näitten päämäärien to­teuttamiseksi
mahdollisimman lyhyen^ ajan sisällä.
«Tämä edelläoleva on minun teetamenttini.
«*Sun Wen* Sunjatsen.»
Ammattiyhdistys on talos sunr-teoilisuadesta
ja sen levenemises­tä,
työväenluokan kasvamisesta sekä
työvoiman ostajien Ja myyjien vä­lisen
juovan lakkaamattomasta sy­venemisestä.
Kun panttai suurteol­lisuutta,
ei ollut myöskään am­mattiyhdistyksiä
nykyisessä mieles­sä.
Ne ovat kehittyneet rinnan tois­tensa
kanssa.
Kapitalistinen tuotantotapa on
mullistanut entiset olot kokonaan
j a johtanut molempien asianosais­ten,
työläisten ja työnostajien, har­rastukset
eri suuntiin. Työvoiman
ostajat ja myyjät pyrkivät kyllä
toistensa yhte)rteen sopiäkseen työ-voimatavaran
hinnasta, mutta kau­pan
suoritus tapahtuu heillä kum­mallakin
aivan erilaisissa olosuh­teissa.
Toisella puolen ovat ne mil­joonat
ihmiset, jotka voivat tulla
toimeen ainoastaan työvoimaansa
käyttämällä ja että voisivat sitä
käyttää, pakotetut myymään sen ja
useinkin, heti paikalla. Vaikka hinta
ei. riittäislkään, kun kaikkein * tär­keimpien
elintarpeiden hankkimi­seen.
Toisella puolen on taair kou­rallinen
rahamiehiä, jotka ovat ha­lukkaita
työvoimaa ostamaan, mut­ta
ainoastaan siinä tapauksessa, et­tä
yli sen palkan, minkä maksavat
työläisilleen, saavat tarpeelliseksi
katsomansa voiton. He voivat odot­taa
ja antaa liikkeensä seigtä jon­kun
aikaa pakottaakseen työläiset
tinkimään palkkavaatimuksistaan.
Niin kauan kuin työläiset tämän­laisten
olojen vallitessa ovat järjes­tymättömiä,
toimien kukin yksik­seen,
ovat he voimattomia. Työsuh-,
de ei ole vapaa sopimus samanvoi-maisten
välillä, vaan vallitsee ka­pitaalin
valta, johon työläisten täy­tyy
alistua. Vasta lujasti ammatit-lisiin
järjestöihin yhtymällä voi
työläinen taistelun kautta saiada a i ­kaan
ehdot, joilla voi jossain mää­rin
tasaveroisena sopimuskumppa­nina
neuvotella kapitalistin^^kanssa
työehdoista.
Järjestyminen osottautuu siis yh­teiskunnalliseksi
välttämättömyy­deksi
sitä mukaa, kun -työala toi­sensa
jälkeen joutuu kapitalistisen
tuotantotavan valtaan.
Anunatillmen järje*t£jrtyi|i!nen on
ftyol^uten "asevelvollitnus", jo«>
it^kutUimn ei S M kieltäytyä
ehtojen paraneminen on eduksi
myöskin kaikille muille ryhmille.
Ammatillisten erikoisharrastusten
täydellisempi ymmärtäminen, joka
voittaa alaa eri järjestöissä, johtaa
luonnollisesti yhteisten luokkaetu­jen
tunnustamiseen ja on omiaan
vahvistamaan köyhälistön luokka­tietoisuutta.
Ammatilliset järjestöt ovat tais­telu
järjestöjä. Xe asettavat työläi­set
ja kapitalistit rintama vasten
rintamaa. Niiden päämääränä oa
saavuttaa uusia etuja ja puolustaa
jo saavutettuja. Niiden välikappa­leina
ovat niiden voima, niiden he­rättämä
-kunnioitus ja kyky tar-peentullen
viimeisenä keinona tur­vautua
lakkoon. Työlakko on ase,
jonka taloudelliset olot antavat työ­läisille.
Mitä vahvempia ammatilliset jär­jestöt
ovat, sitä paremmin vastaa­vat
ne tarkotustaan työläisten tais-telujärjestönä
ja kykenevät puolus-,
tamaan kutakin työläi^ksilöä kapi­talistista
riistoa vastaan.
Työläiset! Liittykää ensi tilassa
jäseniksi ammatillisiin järjestöihin,
jotka eivät sitä jo ole tehneet!
taman järjestää osastcm johtokunta
avustajineen. Varmaa on kuitenkin
rnrm m
PÄÄTÖSESITYKSIÄ C. S. T.
LIITON EDUSTAJA­KOKOUKSELLE
että huhtikuun 30 p. iltamasta «muo­dostuu
sellainen, ettei ole miesmuis­t
i i n vietetty Torontossa. Ohjelmas­sa
on numeroja, joita muistelee lo­pun
ikäänsä, e§im. 28-henkinen
mandoliimorkesteri, y.m., joista lä­hemmin
myöhemmin. Kannattaa a l ­kaa
varustautumaan, ettei miten­kään
jää pois.
Karnevaalitanssit Young Worke-rin
hyväksi kuuluu järjestävän nuo­riso-
osasto t.k. 20 p. Tätäjltaa var­ten
saa jokainen pukeutua niin
kauniiksi kuin haluaa, tai niin r u ­maksi
kuin sisu perään antaa. Jota­kin
repäisevää räjähtää tilaisuudes­sa,
mutta silti ei pelätä tarvitse.
"Tikettejä" on myytävänä etukä­teen
kaikissa suomalaisissa liikepai­koissa
ja yksityisillä sekä tietysti
ovella 25 sentillä. Silloin on iloa
ja riemua. —- Valittu.
Saidt Ste. Marien iiDti9*a
Huoinioifa ja huomautuksia
Kolmatta kuukautta sitten kehotti Canadan kommur
nistipuolueen toimeenpaneva keskuskomitea puolueen
kaikkia järjestöjä ja yksikköjä toimenpiteihin «kädet
irti Kiinasta»-neuvotteIukokousten koollekutsumiseksi,
tarkotuksella muodostaa työväen- ja sille myötätuntoi­sia
järjestöjä edustavia «kädet irti Kiinasta»-komiteoita
eli -neuvostoja. iVyt tiedottaa puolueen toimeenpaneva
kt^kuskomitea, elta melkoinen joukko lukuisia järjes­töjä
edustavia neuvostoja on muodostettu. On kuiten­kin
paikkojia, joissa ei ole tehty mitään. Missä ulotteen-tekeminen
on jäänyt Danadan työväenpuolueen keskus-neuvostolle,
siellä on niitten välinpitämätön suhtautu­minen
vaikuttanet ehkäisevästi tämän liikkeen onnis­tumiseen.
Toisissa paikoissa, joissa ei ole työväenpuo­lueella
keskusneuvostojUj eivät kommunistipuolueen
järjestöt ole osottaneet niin suurta harrastusta kuin
tällainen tärkeä kamppailu vaatii. Monella paikkakun­nalla
on «kädet irti.Kiinasta»-kokous jätetty pitämättä,
lausuu puolueen toimeenpaneva keskuskomitea jä l i ­sää,
että vaikka kykenevien puhujien puutetta' voidaan
pitää riittävänä esteenä useille järjestöille, niin se ei
kuitenkaan ole haittana kaikille. Aika' on vielä suotuisa
tämän kamppailun järjestämiselle j a «kädet i r t i Kiinas-ta
»>kamppailua on jatkettava.
«Poliittisen puolueen suhtautuminen virheisiinsä on
yksi tärkeimmistä ja varmimmista koetuskivistä, joka
todistaa miten vakavasti tämä puolue ottaa asiat j a mi­ten
se itse teossa täyttää velvollisuutensa luokkaansa
kohtaan. Virheen avoin tunnustaminen, sen syiden pal­jastaminen,
virheen aiheuttaneen tilanteen analysoimi­nen,
huolellinen keinojen harkinta virheitten korjaa­miseksi
— kas tästä tunnetaan vakava puolue, tämä to­distaa
sen täyttävän yelvollisuulensa, tätä voi sanoa
puolueen ja sen kautta myös joukkojen kasvatuksek-
£i.» — Lenin.
'r Sitä todisHavat parhaiten suuret
työtaistelut, jotka voidaan vain l u -
j i ^ järjestöjen ja työläisten kes-
Mnäi^h .soUdarisuuden avulla viedä
voittöoiu Vain järjestöjen avulla
voidaan koota ne varata jotka teke­vät;
mahdolliseksi työläisten taiste­lussa
kestämisen. •
Ammattiyhdistysten ulkopuolella­kin
olevat joutuvat osalliseksi kai­kista
niistä voitoista, joita- järjesty­neiden
suurilla uhrauksilla saavu­tetaan.
He eivät uhraa, mutta ot­tavat
osansa tuloksista. Vain tietä­mätön
taj^ tunnoton työläinen voi
niin tehdä. Ja henkilö; joka tekee
työtä lakon vallitessa, pyrkii suo­rastaan
hävittämään sitä sivistys­työtä,
jota hänen järjestyneet tove­rinsa
tekevät elinehtojensa kohot­tamiseksi.
Työskentely lakon aika­na
on suorastaan^petosoinaa luok­kaansa
ja sen etuja vastaan. Ei
siis ihme) että lakkopetturuutta pi­detään
työläisten kesken suurena
häpeänä jk sen tekijää lurjuksena.
Huolimatta siitä, asettuvatko am­matilliset
järjestöt suoranaisesti
jollekin määrätylle kannalle valtiol­lisessa
taistelussa' vai eivät, pn nii­den
valtiollinen merkitys joka ta­pauksessa
erittäin suuri. Se talou­dellinen
taistelu,, jonka ne suoritta­vat
ja ne taisteluvalmistukset, joi­hin
ne yhtyvät, ovat omiansa työ­läisille
selvittämään nykyisessä yh­teiskunnassa
vallitsevia-^ristiriitoja.
Olevat olot näyttävät heistä jonkun­laiselta
aseistetulta rauhalta, jota
pikkukahakat rikkovat alinomaa se­kä
levottomuudet ja mellakat mnr-rosaikpina,"
joiden ohi on päästävä
mahdollisimman nopeasti, jotta sitä
pikemmin olisi yhteiskunnallinen
rauha saavutettavissa ja taloudelli­set
ristiriidat tulidvat poistetuiksi.
Ammatilliset taistelut johtavat tä­ten
työläisiä sosialismin alalle; niis­tä'
tulee sosialismin alkeiskouluja.
: Ammatillisista järjestöistä- ei tule
vain kaukaisessa tulevaisuudessa
häämöttävän so^alistisen loppupää-maalin
koulu, vaan myps sosialis­tisen
liikkeen käytännöllinen taiste­lun
koulu, jossa työläiset seisovat
rinnakkain taistelussa yhteisten etu­jensa
puolesta, huolimatta ammatil­lisista,
kansallisista j a muista eroa­vaisuuksista.
Sillä huolimatta eri
ammattien välisistä pikkukinastuk-sista
ovat ammatilliset järjestöt m i ­tä
suurimmassa määrin omiansa ke­hittämään
yhteenkuidu vaisuuden
tunnetta koko työväenluokassa.
Ammattiyhdistysliike yhdistää kai­kista
teknillisistä ja taloudellisista
eroavaisuuksista huolimatta kaikki
palkkatyöläiset toisiinsa, niin'* hyvin
teollisuus- kuin maanviljelystyöläiT
set, niin hyvin ammattitaitoiset kuin
ammattitaidottomatkin, ~ kotimaiset
j a ulkomaiset. Yhden ryhmän elin-
Creighton Minen v.- ja u.-seura
Yritys kokouksessaan t.k. 10 p:nä
päätti ehdottaa C. s. t. u.-liiton
edustajakokoukselle seuraavat' alus­tukset,
jotka tässä saataftnme liiton
seurojen tietoon, että voivat har­kita
suhtaantumista niihin edustaja­kokouksessa.
1) Että liiton urheiluohjelmaan
lisätään varsinaisena aineena 10-
ottelu, josta on jo useana vuotena
kilpailtu m.m. täällä Cieightossa.
2) Mestaruuskilpailujen järjestä­mistä
aikaisemmin tapahtu^ksi, elo­kuun
keski- tai loppupuolella, syynä'
ollen se, että ilmojen kylmyys ei
tekisi niin haitftaa kuin, esim. on
sattunut edellisinä vuosina, jolloin
mestaruuskilpailuja on pidetty syys­kuun
ajalla.
T) Naisten 100 m", pistelaskun
muuttamista samanlaiseksi kuin
miehilläkin. '
4) Yhdymme Beaver Laken Je­hun
(esittämiin alustuksiin kaikissa
muissa kohdin paitsi esitämme, et­tä
liittotoimikunnan jäseniksi vali­taan
1 joka seurasta näiltä ympäris­töiltä.
Creighton Mirien v.- j a u.j-seura
Yrityksen puolesta
Paavo Ruohonen.
Nayttamökomitean tiedonantoja.
Erehdysten välttämiseksi tiedotam­me,
että näytelmää "Hevospaimen"
ei- sattuneiden esteiden takia voida
esittää t.k. 16 p., vaan on se siirret­ty
2 viikkoa tuonnemmaksi eli va­pun
edelliseksi illaksi, Ensi lauan­taina
on kuutamo-ryöstö tanssit.
Voimisteluseura on ollut mjfös
ahkerassa toiminnassa. Iltamia on
pidetty ja toisia valmistellaan. Uu­sia
jäseniä on myöskin tämän ke­vään
aikana yhtynyt runsaasti.
Päätimme järjestää myöskin paini-kilpailut
t.k. 25 ja 26 päiväksi.
Näihin kilpailuihin tulee osallistu­maan
liittomme • parhaat painijat,
joten saadaan taas. tänäkin keväänä
nähdä huippuunsa kehittynyttä pai-nitaitöa.
Vesalla on myös paljo painijoita,
mutta usea on jo lähtenyt takaisin
metsään, kun nämä kilpailut tule­vat
olemaan juuri uittotöitten ai­kana.
Seuraavana vuotena ehkä
voimme järjestää painit sellaisella
ajalla, joka vastaa täihän paikka­kunnan
etuja. •
Toivomme tämänkin vuoden k i l -
pailuitten muodostuvan edellisten
Nyt on kuitenkin otettu kehitrk
sessä askel eteenpäin. Ukrainan jä
Venäjän toverit rakensivat talon,
missä on tilaisuus kehittää itseään.
Kokouksia ja näytöskappaleataaia
valmistellaan sen kuin mahdollista
on. Alku on siis hyvä, innostasta
vaan jatkukoon.
Toinen hyvä askel on osnaslcaop.
pa, jolta- tänne perustettiin. Siiai
myös ukrainalaiset ovat renineissä,
ovat homman alkuun laittaneet, jos
kohta-siihen voi liittyä kuka työjki-nen
tahansa. Ja olisikin suotavaa,
että työväki siihen liittyisi, silloin
ei näitä yksit3nsiä kiskureita tar­vitse
elättää. — Oma kauppa ja
oma voitto.
Snomalaisia on täällä niin vähän,
ettei ole mitään mahdollisuutta ra^
kentaa yhteistä taloa omiin nimiin,
vaan ottakaamme osaa toisten nm.
kana ainakin osuuskauppaan. Sille
voimme antaa-täyden kannatuksen
liittymällä, jäseneksi ja tekemällä
kaupat siellä. Se on meidän pyhä
velvollisuus. •<— F . M .
TIMMINS. ONT.
veroisiksi, ehkä paremmiksikin, sillä
pitäisihän sitä aina mentämän eteen­päin.
Ne sen parhaiten tietävät,
jotka saapuvat haalille t.k. 25 j a 26
p. — Raportteri.
Eri paikkak
SCHUMACHER^ ONT.
Toronton
Tyoläianaistea liiton ohjelmako-kouksessa
viime kuun 29 p. suori­tettiin
ohjelma ja taaskin seuraa­vaan
tilaisuuteen valittiin ohjelman
suorittajat. Ohjelman loputtua va­littiin
perheiltamien järjestämisestä
huolehtimaan toverittaret Aino Tou-koniemi,
Mandi H i l l , Hanna Nurmi-aho
ja Tyyne Latva.
S. j . osaston pyytäessä yhteistoi­mintaan
sunnuntai-iltoja järjestä­vän
laajennetun huvitoimilcunnan
kanssa, valittiin edustajaksi toveri­tar
Anna Silenius. / ,
Myöskin päätettiin että liiton jä­senet
vuorollaan käyvät katsomassa
tov. Ida-Aaltoa, joka on heikkona
sairaalassa. Tuntuu muuten oikein
ikävältä-,. kun aina saa tietoja, että
taas on joku jäsenistämme joutu­nut
sairaalaan. Nyt taas joutui to­veritar
Pirttinen j a kuten olen kuul­lut
joutuu liän leikattavaksi. Toi­vomme
pikaista parantumista.
CMijelmailtama t.k. 3 p. oli ensi-mäinen
edellämainitun laajennetun
huvitoimikunhan järjestämä tilai­suus.
Ohjelmaa öli paljon, arvo­kasta
ja hauskaakin, sekä muuten
onnistui hyvin. Sisäänpääsy ollen
vapaa, mutta lopuksi kerättiin ko­lehti,
jolla osaltaan korvataan me­nestystä
mikä aiheutui vakinaisen
vuokralaisen, lerään toiskielisen
"riaiamatuntutkijaseuran" poisläh­döstä.
Lopuksi vielä mentiin laulu­leikkiä,
joten nuoratkin saivat tjry-tyväisinä
lähteä. Tällaisiä tilai­suuksia
tulee olemaan ainakin kol­masti
kuukaudessa tule\^suudessa.
Aletaan ama tästä lähtien kello
7.30 illaUa.
Sarjailtamia valiniäetaan ""-niin
suurella touhulla, että haalilla i l ­taisin
paikat paukkuvat, kim Y r i ­tyksen
pojat j a tytöt oikein kuu­meisella
kiireellä harjottelevat tätä
tilaisuutta varten. Huhtik. 30 p. i l ­tama
on ensimäinen, jonka järjes-
THiniinniniinen paikka <^n Tim-minsin
ja South Porcupinen välillä
oleva kaivantokylä. Suomalaisia^ on
täällä hyvin huomattu joukko, kaik­ki
.saaden elatuksensa kaivantotyös-tä,
sillä muita töitä ei täällä ole.
Suomalaisten yhtebtyostä ei tääl­tä
ole juuri mitään sanottavaa. Y h -
teistoimintapohjalla on vain suoma­lainen
poikatalo^ Suomalaisia kuu­luu
kuitenkin Timminiin osastoon
j a toimii täällä myös puolueen solu,
joka on yhteydessä Timminsin kau­punkikomitean
kanssa. Samoin ol­laan
toiminnassa osuusliikkeen kans­sa
Timminsissä.
Kuitenkin täällä on paljon suo­malaisia,
jotka eivät harrasta mi­tään
yhteistoimintaa. Heidät olisi
saatava toimintaan työväen joukko­liikkeeseen.
, Jos edelleen katselem­me
asioita niin veltosti kuin tähän
asti, niin tänne alkaa pesiytymään
kaikenlaatuisia liikkeitä, jotka ovat
työläisille vaarallisia. Tähän asti ej
ole kansalaistemme keskuudessa ol­lut
väkijuomain kauppiaita, mutta
näyttää niitäkin jo tulevan.
Mcintyre-kaivanto, josta tämä ky­lä
suurimmalta osalta muodostun,
aina lisää tuotantoaan, joten on
luultavaa, että kylämme suurenee.
N:o 11 shaftin puolella tehdään uu­sia
avaustöitä. Työ on'>samanlaista,
mutta uusille miehille maksetaan
huononipaa palkkaa.
Komppania "näyttää käyttävänkin
vanhain miesten systeemiä, sillä tä­män
kuun alussa piti^ komppania
juhlat, joihin oli kutsuttu kaikki
vanhemmat miehet, jotka olivat
työssä n:o 11 nostoaukossa, missä
saatiin ennätys. Tilaisuudessa oli
ollut läsnä vain komppanian her­roja
j a uskollisia hyviä miehiä, j o i l ­lekin
uskoUisimmille jaettiin mita­leja
nostoaukos^ tehdystä työstä.
Joka^ta merkinsaajaa samalla ke­huttiin.
Tämä näyte on todistus ny­kyaikana
- suoritettavasta komppa-nioitten
menettelytavasta työn te­hostamiseksi.
Ja ellei-meissä herää
mitään yhteistoimintapyrldmystä ja
järjestymisintoa, niin emme tiedä
millä meitä vielä tullaan kiihotta­maan
työn jouduttamiseksi.
Yksi joukosta.
ANSONVILLE, ONT.
TamS Iroqoois Fallsin kaksoiskylä
tämisessä arpa lankesi v.- ja u.- on/oUut hj-vin vähän ihmisten k i r -
seuran ja kom. nuoriso-osaston tehr
tavaksi, sekä koko Toronton työ­läisnuorison
avustettavaksi kaikissa
muodoissa. Seuraa\'an tällaisen Il­joissa,
lukuunottamatta koiratorp-pia,
joita 'metsämiehet kylään tul­lessaan
käyttävät liyväkseen tai pa­hakseen.
-
Tinnninsin suomalaisella haalilU
on viimeisinä aikoina ollut kovaa
kiirettä. On opiskeltu, otettu oppia
käytännöllisissä puolue- ja osasto-tehtävissä.
On juhlittu. Pidetty il-tamia,
moneen eri tarkotukseen on
kasattu rahaa. Viimeinen tilaisuus
oli puolustusliiton paikallisen osas­ton
iltama j a ensiksi tuleva on met-sätyöläisunion.
On siis osastoja j a unioitaj jotka
pitävät iltamiaan shaalilla, mutta
paikalliselle' haalille ei niistä jää
varoja. Kansainväliselle työväen­liikkeelle
j a unioliikkeelle täällä ke­rätään
rahaa, mutta hyviin tarko-tuksiinhan
-S^ lÄenee. Eninimäkseen
nä3rtantö- j a ohjelmailtamat pitävät
paikallista haalia^yllä. Tanssit eivät
kannata, sillä yksistään tanssiin saa­puu
vain vähän ihmisiä. Ennemmin,
jolloin täällä oli vähän tanssipaik­koja,
oli haalilla kaikenkielisiä ih­misiä,
mutta nykyään on täällä jo
paljon tanssipaikkoja, eri kansalli­suuksilla
omansa.
Vappujuhlia'ön täällä valmistettu
kovalla kiireellä. Harjotellaan kap­paletta
j a muutakin ohjelmaa kuu­luu
olevan tekeillä. Kaikesta päät­täen
tulevat -jiihlät olemaan kan^
sainväliset. En voi arvostella miten
valtaviksi ne tulevat muodostumaan. •
Vappu on tänä vuonna sunnuntaina
j a ei haittoa niitäkään juhlille tule­minen,
jotka edellisinä vuosina ei­vät
ole voineet olla sinä päivänä
työstä . pois, sillä on "täytynyt olla
uskollinen, työnantajillekin. Siis kai­killa
kaksimielisilläkin (työnanta­jain
suosion tavoittelijoilla) on .nyt
tilaisuus yhtyä juhlaan, kun se ei
loukkaa työnantajaimme etuja.
Kohne neljä vuotta'sitte oli tääl­lä
valtavat yäppukulkueet. Ainoas- .
taan äijät j a äijänpaikkaa tayotte-levat
ja. työväenaatteesta .mitään
tietämättömät olivat työssä. Työläi­set
uskalsivat a^tua mielenosotuE-kulkueeseen
ja näyttää kaivanto-komppanian
herroille työläisten
joukkovoimaa. • ^ '
Mutta miten on nyt? Viimeinen
vappu näytii lamaannuksen merk­kejä.
J a lamaannusta on täällä ole­massakin
järjestötoiminnassa ka^-
vantomiesten kesken. Kaivantomies-ten
unio on toiminnassa, mutta hei­kossa.
• Innokkaimmat ovat poistu­neet
paikkakunnalta, toiset lamaan­tuneet,
j a toiset saaneet komppa­nioilta
äijänpaikkpja; Nykyään tar-vittaisiin
täällä toimivaa voimaa, jo­ka
meitä kaivantotyöläisiä pitäisi
kiinni järjestössämme.
'Juoppoifdeeta tuleva pahe ilmaan­tuu
nykyään .täällä haalillekin. J«t
jestysmiesten pitäen jouppojen suh­teen
kovaa huolta ei asia muutu,
sillä noita koiratorppia on aivan lä­hellä
haalia, josta rojua saavat vä­liajoilla
sitä haluavat.
Luulisi ihmisten nykyään olevan
siksi aikansa tasolla, että eivät saa­puisi
'työväen joukkotilaisuuksiin
humalassa häiritsemään toisten työ­läisten
rauhaa. Jos ihminen olisi
vielä väkijuomien orja, että ei voisi
itseään hillitä, niin parempi pysyä
silloin siellä, niissä juo itsensä tun­nottomaan
tilaan.
Melkein kaikki viimeaikaiset häi-
Titsijäb ovat vjinVeisinä vuosina
Suomesta tulleita j a kuuluvat jär­jestyneisiin
työläisiin. Mutta ihme­tellä
täytyy, miksi he ovat kieltolain
rikkojia, sillä sen lain ovat työläiset
taistelleet Suomessa kansan sy\'ien
rivien kohottamiseksi. Ja mikä vie­lä
on täällä ikävämpää, että tääl!»
ovat suurilnkuisemmat häiritsijät
urheiluseuraan kiiuluvia. Ei enää t
voi uskoa siihen,-mitä täällä sano­taan
nrheilian kannattajain taholta,
että-he^övat työväenjärjestöjen ^"
lioväkeä, käytäntö kun puhuu tois­ta.
Kohta kokoontuvan Canadan
työläisten urheUuliiton edustajako­kouksen
pitäisi myös raittinsasiaa
terottaa urheilijoitten mieliin Ja
vaatia seuroUta ja jäseniltä seUais-ta
käyttäytymistä, mikä k-ualuu tyo-läisurheilijoille.
.
ROSE GROVE, ONT.
Menneitä taveja- Tasnnottain
Canadan suomalaisen , järjestöt