Vapaus, October 10, 1929

              Sivu 2 Torstama, lokak. 10 "pinä — Thu., Ocfc 10 No. 239 — 1929
i
1
l i i "
1
S'
.1
il
V A P A U S
VAPAUS'CLöxity)
Tk« «>I7 oisn «f Tlsaiab Wcrfccn b Crtiirfi. rcibUd«<{ ^ I r st SUb*rr. Oetari».
8. C. XEIL, A. VAAE>
T O I M I T - » A i A T -
B. TE.\Ht7<EN. iL POBJAXSALO,
Maanviljelijät imperialismin
'matta. Nämä alueet yHteenä kä-lättää
vcäa 350—400 metsätyffläist£
A. PAIVIO-,
TILAC5HI.NNAT: ^. _
1 »fc M J O . 6 kk. S kk. n.75 i » I kk. «14iO. — Yhärt^tlxoihia j « SsemÄa »ek» a u u l !*
« f t n a i l l c ; 1 «k. f6J». 6 kk. 3 kk. 12X0 J . I kk- CIJ». '
OMOTfSHLVNAT VAPAUDESSA: . „
KiilcnihMUrxitskKt » l i » kem, tZM k*kii keru*. - ArtoUiHooa «roeein. <«neat»i»e*rt»« SK
«MM» U&«uttiTi ilsAtsihisza ctskiteea.
» tmm Oft adTCTtiusc f~*'"" «monf (b< Fiaairf 'eopU Ja C«c«<U. •
S » ett. »aioia U h « » M T « U 3 « . «uimiUeo brie«.«m^. k i r l o t t O u »<!el>«« liikk—Ä^u}»
— J ! i w . r l . r n i alaeSS: S. V . ICA.S.NASTO, liikk««Jw.)«J.-
l ^ U e a «iottajcn nBrtB»t«a pSOS otU koauonM. »rii» « »». ito««ynl«yii.Ia tmitai «kipiJTlng.
Tn«a<Sa tolaittu: Ha«i«uto 207. Uuitf BaaUag. 4 D»riu« & . Pokdia SiCW.
V « w » l « . k0o« « l s UbertT Baildiafc « St. PoheUa 1(08. P o - l o ^ t . : Boa » . S.a!wT. Oat.
puso ia Iiuaao; Libmr Boaiiia». 57 Van» St. PatoSi» a»7W. "
Nykyinen valtio oa etupäässä suur­ten
rabakapitaHstien valtio. Se suh­tautuu
toisella sijalla suopeanmda
teollisuuden harjoittajiin, varsinkin
laiiliin joilla on henkilökohtaista vai­kutusta
hallitulaseen. Hallitus esiin­tyy
rautateitten rahtitafcsojen järjes­täjänä
rautateitten eduksi maanvllje-
Ujäin etuja vastaan, viljakeinotteli-jain
.suojelijana silloin kun farmari
myy viljaansa, lihatrustin suojelijana
silloin kuin farmari myy lihakarja^.
JJi^.
Kuinka kapitalistit käyttävät valtiokoneistoa
hörväkseen V
takaisin polkuhizmasta, siten alentaen
tjiiden verotettavaa arvoa. Keinotteli­jat
säästyvät verojen maksuilta täBä
tavalla^ Näin menettelee myöskin
CFJR. rautatieyhtiö yjn. maanomista­jat,
jotka ovat saaneet ilmaiseesi suu-zis
maa-alueita, hallituksen labjoituk-dna.
Kapltalistivaltion verotuksen
fcaJoonne
''Kunnialla krttunaHtt" MacDonali
Ramsay MacDonald, jonka ura on juuri tullut kruunattua "sähkö­sanoman
suurella kunnialla hänen majesteetiltaan" — tyypillinen hovi-liehillelijäin
lauseparsi, jollaisia tsaarin hovilaiset halusivat käyttää
alkoi poliittisen elämänsä porvarillisen vapaamielisen puolueen parla-menttijäsenehdokkaana.
• - t
Kaikissa toiminnoissaan ja kirjotyksissaan on hänen erikoistehlä-vänään
ollut miellyttävillä, tekopyhillä ja lennokkailla joutavanpäiväi-l^
yksHlä niiskuttaa porvarillista ideologiaa työväenliikkeen sydämeen.
Nyt hän taistelee isäntiensä valtakunnan säilyttämiseksi, uskollisesti
seuraten heidän käskyjään, ampuen maahan arabialaisia Palestiinassa,
raa^asti tukahuttaen Intian työläbten ja talonpoikain taisteluja, kouluut-laen
Tshangkaishekin laivastoupseereja tehdäkseen hänestä tehokkaam­man
pyövelin Kiinan vallankumousta vastaan. Tässä hän vain panee
käytäntöön sitä teoriaa, jonka hän kehitti jo yli kaksikymmentä vuotta
sitten, kun hänen toimestaan' suoritettu opportunistisen myrkyn levittä­minen
Toisen kansainvälisen sisällä Stuttgartin kongressissa 1907 esiin­tyi
ehdotuksena imperialismin "sivistävän vaikutuksen" tunnustamisesta
•siirtomaissa.
^ MacDonaldilla bn ollut tilaisuus nähdä teoriansa pantuina käy­täntöön
ja olla yhtenä Toisen kansainvälisen johtomiehenä itse-sitä teke­mässä.
Hänen ihailijansa Yhdysvalloissa, joilla on samat sosialirefor-mistiset
aatteet - 7 hillquiUt, mustet,. thomasit — varmasti tulisivat sa­manlaiseen
asemaan päästyään myös antamaan määräyksiä työläisten ja
maanviljelijäin ampumiseen ja siten toteuttamaem Yhdysvaltain impe­rialismin
"sivistystehtävää" Aivan samaten tulisivat tekemään myös
hänen canadalaiset hengenheimolaisensa — woodsworthit, Simpsonit
Mutta työläisten ei tarvitse odottaa mitään'tuollaista oletettua, tut?'
vabuutta nähdäkseen, mihin sosialireformistien ja sosialifascistien; teoriat
Yhdysvalloissa ja Cana(^ssa johtavat. Heidän toimintansa Yhdysval-tarin
imperialismin apujärjestöksi muodostuneen Amerikan työväehliiton
tukemiseksi, heidän suhtadätumisensa lakkotaisteluihin Gastoniassa, Ma-rionbsa,
Elizabethonissa, Hamiltonissa ja liittymisensä poliiseihin ja rös-kaväkeenfascistisissa'
hyökkäyksissä New Yorkin, Toronton y.m. kau­punkien
työläisiä vastaan, on jo osottanut heidät porvaristoih kätyreiksi.
^SosiaUsHnen kUpailtt pttolaeen rahentamsessa
^ ja sille myötätuntoiset' työläiset 6^^^
kuulleet sosialistisesta kilpailusta Sosialististen neuvostotasavaltojen lii-,
tossa, kuinka tehtaat^ neuvostotaloudet y.m. kilpailevat keskenään sosia­lismin
rakentamisessa. . ; '
Sosialistinen kilpailua-Neuvostoliitossa ja sen antama Sysäys sosia
lismin rakentamiselle tuossa .työläisten hallitsemassa maassa herätti aja­tuksen
sosialistisen kilpailun kansainvälistyttämisestä. On tehty älotteita
sosialististen kilpailujen j ärjestämiseksi Neuvostol iiton työlaitok­sien
työläisten ja kapitalistimaitten kommunistipuolueiden järjes­töjen
kesken, joissa neuvostoliittolaiset työläiset ponnistelevat sosia­lismin
. rakentamisen tehtävissä, tuotantotehon kohottamisessa j.n.e., ja
kapitalistimaiden kommunistijärjestöt puolueittensa rakentamisessa, nii<
. den sanomalehtien tukemisessa j.n.e. Täten käydään kansainväliseen so­sialistiseen
kilpailuun^^ niiden tehtäväin mahdollisimman nopieasti ja hy­vin
suorittamiseksi, jotka vallitseva tilanne kussakin maassa asettaa val­lankumouksellisille*
työläisille proletariai^tin maailmandiktatuuriin ja
tämän turvui^ tapahtuvan sosialismin rakentamisen kautta maailmankom-munismiin
pyrittäessä.
, Suurbritannian kommunistipuolueessa on juuri päätetty alkaa sosia­listinen
kilpailu eri piirien .välillä puolueen rakentamiseksi. Puolueen
äänenkannattaja •Workers'^ LifeV-lehden äskeisessä numerossa julkaistiin
piirros, jossa puolueen eri piirit kuvataan juoksemassa kilpaa radalla,
jolla on /Väliupitämättömyyden" kompastuskiviä ja "uskonpuutteen^',
"toivottomuuden" ja "oikeistovaaran" esteaitoja. Kuvan yhteydessä ole­vassa
kilpailukutsussa asetetaan piirien kilpailutehtäviksi m.m. suurim­man
rahamääi^ kokoominen piakkoin perustettavalle puolueen päivä-lehdelle
"Daily Worker" ja suurimman uutten jäsenten määrän värvää­minen-
Piirien jäsenmäärä ja paikallisjärjestöjen lukumäärä, tullaan ot­tamaan
huomioon tuloksia laskettaessa. Lisäksi kehotetaan samanlai­sen
sosialistisen kilpailun j ärjestämiseen kaikissa piireissä, niiden pai­kallisjärjestöjen
kesken. Kilpailusta tullaan julkaisemaan katsauksia,
joissa selostetaan kilpailutilannetta ja. kilpailijapiirien ja -järjestöjen
asemaa. Kutsu loppuu huudahdukseen: "Käyntiin sosialistinen kilpailu
puolueen rakentamiseksi!" ; ^
Kuinka kapitalistiluokka hyväkseen
käyttää valtiota oman luokkansa tar^
koituksiin näkyy mitä selvinmiin ve­rotuksen
luokkaluonteessa: VeroCus-lalnsäädäntö,
nilnhyvin yleismaaUl-sessa
kuin n»wJnmTial]ispssaMn mitas-ea,
on suurkapitalistiluokan määrättS-vlssä.
Työtätekevät kansankerrokset
työtätekevät farmarit ja työläiset Jou­tuvan
loppulcädessä maksamaan kalk­ki
suoranaisa ja välilliset verot. Huo-m&
ttavlmpäna tästä ovat liittohalli­tuksen
tuloveroalennukset kahdessa­kin
viimeisessä Robb'ln budjetissa
joiden mukaan tiiloveroja suurpääo­malta
plcneimettiin, muttar ei se mer-kizmyt
m ^ ^ n huojennusta farmareil­le
ja t«>Uisuus^lälsIlle.
Monin paikoin myöskin kaivosomal-
^audet ja puutavaratrustien, sekä
muiden kprporatsipnien om^suudet
vapautetaan paikallisveroista. Ne mak­savat
vain maakunnall^t ja liitto­hallituksen
' vero-osucdet, jotka ovat
verrältaJn pienet muihin omaisuusve­roihin
nähden.
Maanviljelijäin verotaakka onkin
sitten maailmansodan jedellisen ajan
kohonnut. Heidän tuloistaan menee e-nemmän
kuin yksi neljäsosa veroihin,
samaan aikaan kun tulot pienentyvät
Jkuten olemme edellä jrf selvästi o-
Eolttaeet ^
Suuromistajat kiertävät Jatkuvasti
veroja, jättäen ne maksamatta monik-f^
i vuosiksi. Jolloin tuottamattomia o-maisuuksia
myydään verorästeistä,
jolloin yhtiöt huutavat omaisuutensa
foffk- \ Farmaripnolneet kapitalismin koiman^
Den pnolneen liikkeenä — Bef <nmi-lainsäädäntö
jpäämääränä, petok­sen
Ja tnhon tie '
Sodan jälkeen kohosi .työläisten ja
.maanviljel^äin keskuudessa yleinen
tyytymättömyys pankkien, rautateiden
ja vanhojen jKUdueitten politiikkaa
vastaan. Tämä ^ry^rmättömyys ei ole
ollut ainoastaian farmareissa, mut­ta
ulottui se rP^TtHilrfmtfVinnlrin Aa-vikkomaakunnissa
kuin myöskin On­tariossakin
kohosi tämä tyytymättö­myys
ilmoille famäariliikkeiden kautta.
JotkBf kohosivat maakmmallisesti hal­litukseen
United-Farmers ja Prog­ressive
liikkeiden nimellä. Yleiseltä
suunnaltaan tämä liike pohjistui kyl­läkin
Ontarion ja idän pankkiireita
ja teollisuusirääoman imperialistista
hallintoa ja politiikkaa vastaan, teol­lisuuden
suoJeliistuUeja. rautatierahti-maksuja
yjn. vastaan, sekä asetettlin-pa
1924 kysymys lal^iBln inaksuajan
pitentämisestä. j a ' uusien. lainain ta­kaamisesta
pienillä koroilla länsimaa-kunnissa,
Hudson Bayn rautatien r a ­kentamisen
y.m. puolesta. Mutta näi­den
liikkeiden Ja hallituksen ohjelma
perustui yksistään tällaisille reformi-vaatimuksille,
joiden merkitys hTiku-tettiin
lopullisesti v. 1926 liberaalisen
hallituksen — Kingin hallituksen —
muodcstamisessa kokonaisuudessaan.
Senjälkeeii ovat "edistysmieliset" re-formivaatimuksetkin
kokonaan hukku­neet,
eikä farmarihallituksista ole
todellisuudessa jälellä muuta kuin> ra-hapääoman
Ja varakkaiden maanvil-
JellJäin etujen puolesta taistelu pien-vUjeHjäin
kuristamiseksL Tämän "re-fCHmf-
poIitiikaii kautta on vain saa­tu
taltutettua - farmarien tyytymätöin
liikehtiminen ja johdettua farmarien
katseet ja harrastukset pääoman puo­lueiden
yleiseen ohjelmaan.
Luokkatalsteion tielle
Nyt ovat kuitenkin seuraukset jc
nähtävissä. Kehittyvä kriisi hälyyttää
pakostakin huomattavaa liikehtimistä
ja valveutumista farmariväestön joit­tenkin
kierroksien keskuudessa. Ne ai-,
kavat etsimään liittolaisia toisesta
riistetystä luokasta, liittyen tukemaan
teoilisuus^öväestön vallankumouksel­lisen
poliittisen taistelun ohjelmaa Ja
omaksmnaan kqmT'ruiT'<'>tiiSpT» puolueen
johdon.
Kommunistipuolueen vaatimukset ja
ohjelma asettaa työläisten ja •farma­rien
Jokapäiväisten tarpeitten ja etu­jen
puolesta taistelun luoickataistelun
periaatteille pohjlstuvana, Farmareit-ten
yhdistyksissä, osuuskunnissa, yh­teisissä
neuvottelukokouksisa yjn. tu-ifsc
kiiiuiittää huomio luokkaliikkee-seen
ja pohdittava niitä kysymyksiä
Jr.tka koskevat, joukkojen välittömiin
etuihin paikallisesti, maakunnallisesti
Jjae. Kunnallispolitiikan ja maakun­nallisen
politiikan luonteisten vaati-
' Arthurista l5TTfa>P!nj»ffi olevilla alu-jeiHa
taasen ainoastaan harvoaig
{kämpillä maksetaan Tunion vaatiaiia
[taksoja, ollen sLeDä nykyään yleisinä
hTaliitssvina pallckataksaiEa '$4jx^
tet^en rintaman muodo^amiseksi,' koorti kahdeksan jalkais^^a'
sillä imperialistinen kapitalismi on Arthurin' länsipuolella olevat alueet
keskittänyt koneistonsa ja käy seii a-, käsittää; yhteensä noin viltissn ^vl
TuHa tehokasta taistelua farmareita taa mst^työläistä. Nyt tässä' kokÖ^
ja työläisiä vastaan monin keinoin ja uss^asz hyväksytyt edellisen edusia-monelta.
taholta yhfaikaa hyökäten, jakckcuksen asettamat palkkatai^r
Riistettyjen' ja sorrettujen ^ luokkain .joiden puolesta Aiöiurin alueen
luokkarintama on varustettava taiste-, metsäj/röläisst tulevat tälläkertaa
lukykyiseksi, muodostamalla laajalle taistelemaan ovat seuraavat:
joukkoliikkeelle tietoinen ja keskitet-| 8 jälah kuorimattomat paperipuut
ty johto, koska ylhollinen voi muuten $5X0 koortL 4 jalan kuorimattoniat
helposti tuhota ejämääräisen ja epä- paperiput $3.00 ^bortL 4 jalan kuo-keskittyneen
liikkeen. Ja riistettyjen rimattemat Jack pine mämiyt $ 2 JG
farmarien ja teollisuustyöläisten joh-: koortL 16 jalan tukit,, alle 12 tuumaa
toocjjarhaiten kykenee looletariaatih ] 15 senttiä kappale- 16 jalan- tukit yli
tietoisin ja kokenein aines — kommu-ji2 tuumaa 15 senttiä kappale. Kuu-
Eistit — . jotka ovat järjestyneet tii-; kausipalkka $50.00 kuukausL Kaik-viiksi.
keskitetyksi ja kurinalaiseksi,° M muut maksut ennen tehtyjen
muksien ohella (koulut, verot, tiet ja
muut vaatiinukset ja tarpeet) tulee
tehdä selväksi maanviljelijäin poliitti­seen
luokkatoimintaan yhdistyminen
puolueeksL Kommunistit tuntevat työ­läisten
ja farmarien taistelujen kaikk:
eri muodot. He tuntevat myös viholli­sen
voimasuhteet, taistelusuunnitelmät
yjn. He voivat parhaiten varata vas-tavarustukset
ja järjestää ja valmis­taa
riistettyjen ja sorrettujen kan­sankerroksien
voimat taistelukuntoon,
ja johtaa niiden taistelua työläisten
ja farmarien yhteistä riistäjää, kaiö-talistiluokkaa
vastaan. .
Venäjän työväen vallankumous. Jos­sa^
työläiset ja talonpojat miljoonaisina
joukkoina kommimisti/- (bolsheviki-)
puolueen johdolla ottivat vallan kä­siinsä
Ja perustivat työläisten ja ta­lonpoikain
, neuvostotasavallan, toteaa
tämän. Tähän päämäärään pyrkii Ca­nadan
vaUankiunoukselUsiet työläiset
ja riistetyt talonpojat;. : Enslniäinen
ehto tällä tiellä on tätonpoikain ja
tcoUisuustyöIäisten vallankumouksel­teclllsuustyöväestön
kanssa kapitaUs- ,l isen poliittisen JoufcsBllIkkeen raken-mia
jä sen halliritoa vastaan, sitteii t^™*"'®^- Ne vaatimukset, joita se a-yhdlstyy
farmarien ja teollisuustyö- settaa. eivät kuitenkaan voi toteutua
Iäisten vaatimukset• ja; taistelut itse­näiseksi
vallankumoukselliseksi tais­teluksi
kapitalismia vastaan.
. " • - " • •
Työväen etujonkko — Kommunistinen
poolne — taistelun Johtaja
Köyhän maanviljelysväestön ja teol­lisuustyöläisten
järjestäminen Itsenäi­seksi
poliittiseksi liikkeeksi on ensi-mälnen
ehto kapitalismivastaisen, tiis-kapltfllismin
vallitessa Ja vaikka voisi­vatkin,
eivät ne hyödyttäisi, koska
kapitalismi voisi ne toista tietä, tehdä
tehottomiksi Siksi kapitalismi, koko
riistäjäluokka. on kukistettava vallas­ta.
Tämän riistety ja sorretut kan­sanainekset,
työläise? ^ja talonpojat!
veivät tehdä kommunistipuolueen
johdolla. A-TJH.
f Jatkuu.)
toki silloin maailman porvaristo valmistautuisi sotaan kukistaakseen Neu­vostoliiton,
jos siellä olisi.nousemassa kapitalismi mutta ne tekevät sen
sentahden, koska siellä nousee, sosialismi, siellä nouseÖ kapitalistimaiden
työläisille sellainen esimerkki, joka pelkällä oleniassäolollaan agiteeraa
niiden kukistamaan' omassa maassaan kapitalistisen järjestelmän*.
;Me voimme sanoa, että siinä on kysymys^ johon ^uhtautiunihen mää->
rää sen, onko. henkilö vallankumouksellinen -taikka vastavallankumouk­sellinen;
siihen, suhtautuminen määrää, onko henkilö ^kapitalismin, vaiko
sosialismin puolesta. - Mitä räikeäinmin eräät "työväenlehdet" Idrjoitta-yät
Neuvostoliittoa vastaan, mitä enempi ne haukkumisellaan koettavat
'miellyttää porvaristoa ja voittaa s^n suosion puolellefen^ sitä selvemmin
ne paljastavat västovallapkumbuksellisuutensa jä köjpitalismin f)alyeluk-seen
suolineen ja, sorkkineen antautumisensa. Siitä öii' kysymys.
Siitä on kysymys
Toverilehti' Eteenpäin kirjottaa
Me tiedämme Venäjän proletariaatin sanomattomilla uhrauksilla
ja ponnistuksilla kukistaneen maastaan sekä tilanherrain että kapitalis­tien
vallan. Vuosia kestäneiden kansalaissotien jälkeen pääsi venäläi­nen
proletariaatti rakentamaan uutta yhteiskuntaa. Vain lujalla prole­tariaatin
diktatuurilla halliten se pääsi sosialismin toteuttamiseen. Nyt
se voi jo osoittaa saavutuksia sellaisia, joita ei ole missään muussa maas­toa
työväenluokalla. Työpäivä on jo melkein yleisesti 7-tuntinen ja vaa­rallisissa
ammateissa lyhyempi. Sen lisäksi on työttömyys, sairaus- ja
vanhuudenvakuutukset. Niinikään siiurimmat mahdollisuudet valistus-ja
taidenautinnoihin. Qn äitiysvakuutukset ja laaja yhteiskunnallinen
lasten huolto. 'Sosialismin rakentaminen kaikilla aloilla edistyy joutuin,
niin etlä koko kapitalistinen maailma dn Jcauhuissaan sen edessä. Sel­vää
on, että kaiken maailman valveutuneiden • proletaarien olisi taistel­tava
Neuvostoliiton, tuon sosialismia toteultavan proletaarisen valtion
puolesta. .,•. .•
Mutta tapahtuuko niin? E i , sillä huomattava määrä kapitalistimai­den
proletariaattia on porvariston vaikutuksen alaisena. Sillä tiellä ovat
eräät työväenlehtinäkinesiinljTät sanomalehdet (meidän Amerikan suo­malaisten,
keskuudessa Raivaaja ja Industrialisti^. Ne ivailevat Neuvos­toliiton
vaikeuksia sosialismin rakentamisessa. Yhdessä
moukscllisten ".porvarien kanssa ne puhuvat *'uudesta
Sillä ne paljastavat vastavallankuhiouksellisen luonteensa. Sillä eihän
Tdnmtbn
VarfeaAi martantaneet suomalaiseen
naisten pukimoon 455 Queen st. Jonka
omistaa Ida Ojala, tk. 7 p. vastaan
yöllä liikkeen takaikkiman kautta;
vieden Valmiita ja pubiivalmiita nais­ten
leninkejä nelisenkynunenfö kap­paletta
sekä yhden tiurkin, joka oli
liikkeessä korjattavana sekä kaiken­laista
liikkeessä löytjrvää kangastava-raa,
käytettyjä vaatteita yjn. yhteen­sä
noin 400—500 dollarin arvosta. Var­kaista
ei tähän mennessä ole saatu
mitään tietoa. Kaupungin etsivä po-.
liisi kylläkhi ottt tapahtuman tutkiak­seen.
Saa nähdä sitten jos onnistu^J
pääsemään varkaan jäljille, — A. —
limmmsui irabsia
on heitä auttaa edes rahallisesti, -Inin
emme muuta voL ', ; •
Nyt; varsinaisen ^j^gtQtmtnnan älus-sa
olisi suotavaa 'saada «joukkoxnme
vähän lisään^rmään, vä­hentynyt
tuntuvasti; täm£^ ai­kana.
P^itrfef^iq^tniiftit^i tyftTiPts<n-tään
joutunut läh.^amään aika mää­rä
naistovereltakhC. jotka olivat tol-mlvimpla
jäseniämine.: Toivotan heil­le
entistä innostusta uusilla paikka­kunnilla.
Tämä ei| kyllä saisi meidän
toimintaa lamaannuttaa,: s i l ^ nai­sia
on täällä k y l l i n <^
saadaan heidät innostumaan ja jättä­mään
pois sen ajatuksen eittel heitä
mukana tarvita, sillä työläisnaisena o-lemme
kaikki yhden vertaisia. Naiso­sastomme,
vanhenunille toimiville jäse­nille
haluan huomauttaa, että .paik<
kanne on avonaisena. Joten muista­kaapa
ottaa paikkanne riveissä, sil­lä
teitäkin kaipaa [yhteinen asiamme.
Ensimätcen kokous on 14 p. lokak.
klo 7;30 iUalla. Pitäkää se mieles­sänne
ja tulkaa, tuokaa. layös uusia jä-r
seniä tuHesanne. - ' ,
Päätimme viimeisessä; työkokoukses­sa
muuttaa ohjelmakokbukset kerho­toiminnaksi,
sillä katsoimme sen edul-iisemmaksi,
varsinkin jos saataisHx;
miehetkin vielä itmostumaan.
Miehet, ottakaapa huomioon,. että
naiset kovalla kiirieellä valmistelevat
ensiluokkaisia käsitöitä, etupäässä hy­viä
Villasia sukkia,;; Joista sitten saat­te
kilvotella joulukuun .alkupuolella
moista, mjn: yksi näytöksinen kap­niinkuin
ohi menneenä, sillä eiköhän
pale ja tanssia lopuksi. Sisäänpää­sy
25 c. Tu&t lähetetään puolustus-liltblle.
Sapukaa joukoUa. j
Ohjelmaflfama on sunnuntaina 13 p.
ja • tulee tov. Lyyli Toivonen Sud-burysta
ja . piihuii tässä tilaisuu­dessa.
Paljon muuta ohjelmaa, ru­noja
Ja lauluja, köörilatilua ja näy­töskappale
"Siemenperimat". Muis­takaa
saapua joukolla ja varata vä­hän
. rahaa ^ t^askuunne, sillä siellä
koptaan' vapsiäehtoihen kolehti sa­moin
puölusius^lton' (hyväksi^ (ällä
tiedämmehän että tovereittamme is­tuu
vankilkssa Ja odottaa meidät)
auttavaa kättämme/ Oikeutta ei
käydä ilman rähaä. Jos emme sitä'^
hanki, riennä heitä puoIustaniaan,| NäytösStama tullaan ahtamaan
niin odottaa heitä 30 vuoden tuomio, j Alppilan ja Intolan naisosastojen yh-
Emme saa olla välinpitämättömiä, j teisestä tohnesta Millerin haalilla tk.
päätösten mukaisesti paitsi ratapöl­kyistä,
mistä päätettiin vaatia 16
sentti kappale.
miden päätösten läpiajamiseksi
keskustellein menettelytavoista, jotka
olisi otettava käytäntöön jos palk­kavaatimukset
saavat . laajempaa
vastustusta osakseen. Edustajisto oli
kokonaisuudessaan sillä kannalla,
että ellei näihin vaatimuksiin käm­pillä
heti suostuta, vaan lakkotaistelu
tulee laajenemaan, niin siinä tapa­uksessa
.on .kntsuttava ..kaikkien
kämppien työläiset yhlenlUseen kan-natnslal&
opn ^luUden . vatimssten
paclesta, joka on siinä tapauksessa
välttämätöintä jollei työinantajat
suostu Ti^ihin vaatimuksHn.
Palkkataksojen' kohottamiseksi u -
xiion ja tämän kokouksen hyväksyt
mien taksojen mukaisiksi, on vii­pymättä
ryhdyttävä, toimenpiteisiin
kaikilla niillä-'kämpina. niissä ei ase­tettuja
taksoja^ xaakseta. Iffissä» sa­malla
alueella on liseampia kämppiä,
on vaatimusten esittäminen suori­tettava
yhtäaikaisesti, sekä muuten­kin
sovittava yhteisestä esiintymi-se
jo Uene perunakin ylhäällä melkein
järkiäänJ Kuivuus se teki täälläkin
haittaa perunan kasvuUe. kuten useil­la
muilla paikkakunnilla on näkynyt
tehneen.
Lehmä halvaantui ja täjrtsrl lopet­taa,
kun el alkanut olla paranemisen
toiveita. Aht>lalta. Niin myös kuoli
lehmä maitokuumeeseen Nelsonilta
samalla viikolla. Ikäviä vahinkoja
tällaisiUe plkkufarmarellle mitä tääl­läkin
ollaan. Tämän kesän aikana on­kin
ilmautunut elukoissa kaikenmoista
tautia, johtuuko se sitte J^vuudesta.
kun kuumimpana kesänä ei ollenkaan
satanut, että on ruohokin myrkyllis­tä,
tai mistä johtunee.
S&mlle, työläistoveri Ja toveritar,
kehoitus kuuluu, että Jos et ole vie­lä
yhtynyt mihinkään työväen Jär­jestöön,
nito yhdy heti, sillä tämä
aika vaatii meitä kaikkia yhteisrin­tamaan
sortajaamme kapitalismia
vastaan. — Eräs. '
13 p. E i Varmaankaan kadu pltempi-matkalsetkaah
tuloaan, siUä kappale
mikä siellä .esitetään silloin on siksi
Intola, Ont.
Vapauden kirjeenvaihtaja ei ole oi­kein
vilkas tehtävänsä, täyytämisessä
koska en ole moneen kuukauteen näh-n3rt
Intolan nimeä. Mutta onhan se
sitä, että on ziälllä farmareilla:niitä
kiireitä; Mutta liyti» ne alkaa olla
hauska ja arvokas. Milleriläijset ot­takaa
tämä huomioon. — Hilda.
XiUkijoilta
RilLHAT f EBILLS
Täten todistamme, että Matti Wist)
ja A. Toivola ovat palauttaneet kerä­yslistat
Evijärven^län Työväenyhdis- ^ ^ • ,^ . , , ,
tyksea rakennusrahaston hyväksi ja - ^oko^touksensa ataakin kak^ kertaa
iestä, työnantajain kieltäytyessä hy­väksymästä
vaat^uksia. (Alueilla
missä v^pimmiiift bftmpiiin makse-taan~
vaatimukset, on niillä käm­pillä
missä ei makseta vaatimuksia,
esitettävä vaatimukset yksitöösmä
kämppinä.
Vaatimuksiin on jokaisella käm-
I^llä_ vaadittava vastaus kuluvan
kuim 17 levään mennessä ja on
vostauk^stä viipymättä tiedotettava
L.WX imipn päämajaan.
' jyämän'!:iAokouksen • päätöksen mu­kaan
on joteiisella kämi^Ula nousta­va-
taisteluim, jos ei vaatimuksiin
siibstuta. Ne työläisiet joille makse­taan
vaatimusten mukaiset palkat,
öfät velvolliset avusta aan, taistele- '
via joukkojsu
Taistelun pitkittyessä kutsuu union
keskus edustajakokouksen päättä-inään;
ylelslakosia. •
Kämppäjtoinaiuhasta' ;{a kämppä-komiteoiden
tylSsta tuOl laaija jia vil­kas
keskustelu, jossa -todettilii tä­hän
asti olleen paljon puutteelli­suuksia
ja 'vaikeuksia nmnilta puo­lin,
seksi' - että on Joskus tapahtunut
työnantajien iiuolelta vainotoimenpi-teltä
, JärJestötolmtntaäti! liittyneitä
työläisiä ' vastaan.' S e l l a i ^ a tilan­teissa
oh. tmioh jäsenten otettava
sellainen" kanta* että he yhdessä
naaiodostaviit kämppäkomitean pää­asiassa
jä^jestäniislilkettä edistäväs­sä
tarkoituksessa.
Kasvatuksellisia rientoja olisi
kämpillä myöskin koitettava kehit­tää
kokouksien kautta, olisi kehitet­tävä
työväen järjestötoiminnan voi­mia.
Tämän inukaän oh työläisten
toimltt8.va siten, että jokaiselle käm­pälle
perustetaan tulevan työkauden
aikana kämppäkomiteat.
KämpiKikomiteoiden on pidettävä
kuitti rahasta, seuraa kirjettä. Suiuim-malla
kUtolDsuudella "kerääjille, lah­joittajille
jä osastollenne- merkitsem­me
toveruudella:
J. Puukkola Lyydia Hietala
(puheen joht.) (sihteeri)
pidettövissä myyjäisissä. — Se valittu.
Naisten - toiminnasta kesän ajalta
hiukan. Keväällä olimme niin innostu­neita
että Fffiiätimme, ettei oteta kesä­lomaa
lainkaan, miittä tulipa kauniit
limat, ei, muistettu, ohjelmakpkoiik-siä
lainkaan. Työkoko\ikset tulival
kuitenkin pidettyä, vieläpä joltain jr-limäärälsläkin.
Vaikka kyllä sitä toi­mia
olla riittänyt Jokaiselle yli kesän
siliä jäirJestel^tUn kpline viikkoa kes­tävä
' pipneerikämppäys heinäkuun
ajalla, huorisokurssi^ kiwssa rinnan
Opettelua toimi nuorisokurssien oh­jaajat,
keittäjinä ja peräänkatspjlna
täältä, muutamat toverittaret vuorol­laan.
KämpiÄys tosin el onnistunut
aivan niinkuin toivottiin, siUä olimme­han
ensikertalai^ vailla kokouk­sia,
mutta oplkä otetaan ja koete­taan
toisen kerran paremmalla onnel­la.
Ensimäiset pohjoispilrin nalstien
aluejuhlat myös pantiin toimeksi
South Porcuplnessa ja onnistuivat yli
toiveiden; olivat samalla hyvänä a-puna
kehittämässä toveruushenkeä e-ri
paikkakuntain tovereitten välillä.,
ja sitä me vielä n i i n kipeästi tarvit­semme,
että hiukankaan jäisi pois se
eripuraisuus joka tahtoo hajottaa
meidän yhtelspyrinnöt tavalla tai
toiseUa. AvustusUtamia" olemme koet-, lä ikävämpää tiedottaa se, että ukrai- i le edustajalle valitsijaui lukumäärän
tane^n pitää useasti sek^ paikalli- nalaisten toiminta on meimyt : niin! mukaan. BSunppäedtistajien edustet-sille
että eri lakkolaisiUe yhdessä Schu alas että ei^^ät pysty, antamaan ohjel-1 tavien lukmnäärä oli 7 « metsätyö-laackerin
naisosaston kanssa. Viimek- maa muuta kun, yhdeih numeron. —] Iäistä. Lisäksi; cdl kokouksessa sää­si
oli vaan tanssit lokak. 2 p. Tu- Eikö tilanne ole Gastoniassa, North | puvilla Ii.W.LUiij0tt ^äiSestä,
lot $34.30 luovutettiin Gastonian iak- Carolinassa, sen arvoinen, että kan- Tuomaala sekä parikymmentä'-mef-kolaisille.
Kun seuraamme heidän! nfettaisi toinda. Hyvät toverit ja to-'
FaolnstnsIUtto pitää, fliamat lokak
12-p. Iltamat on yhteiset iikrainalais-,
ten kanssa..
En malta olla sanomatta, että el-kää
nyt peljätkö että vieraskielisillä
on niin paljon ohjelihaa että ei sinne
viitsi mennä, kun ei ymmärrä. Njrt el
hiUlä olejohjelmaa muuta ktm yksi nu­mero,
ei'ole pelkoa että se vä^tää;
tulevat kuin kannatuksen vuoksL —
KyDä on ikävää tämmöinen tiedotta­minen,
mutta kun olen niin monasti
joutunut tuota kuulemaan, että "en
Metsätyöläisten palkkataistelu^ odotettavissa
Port Arthurin ja pohj^
Fort Arthurin alueen metsäty^äist en edDstajak<&oaksen jätöksiä
.•.•:•."•.,;;:•"< .^• •••>••••
Elökous alkoi tk. 6 p:nä klo 10 ap.
Kokouksen 'avasi L.W.LU of C :n sih­teeri
Air. Hautamäki Puh^njohta-jaksi
valittiin Väinö Jarvl ja pöytä-»
kirjuriksi K. Salo. Sen jäBceeii valit­tiin,
kakä edustajayaltaldrjain
kastajaa ja heidän, lausuntonsa pe»
rusteella oli täysivaltaisia kämpiä-edustajia
seuraavasti: Eino Lystilä.
Väinö Järvi. Mikkonen, Savolainen.
Voutilainen, A. Kataja, V. Rosvall
Pöyhölä, Heikkilä, > M. Sivunen, A.
Kukko. Kaikki edellämainitut Port
Ärthtuin alueen kämpiitä. läsäksi' oli
Pohjols-Qntaricni aluetta edustamas­sa
K. Salo_ Union keskuskomiteas­ta-
A. Hautamäki ja ammatillisen
A. T. Hiir
kin heti samassa tilaisuudessa liit­tyi
L.WXUnion jäseneksi K ^ u k -
sessa olevien edustajien lukumäärä
oli kiitettävän runsas. 4 edustajaa el
ollut voinut saaiMia kokoukseen
vaikka oUvat edustajiksi kämpältä
valittu. Poissaoloon oli syynä kauf
kaisilta kämpiltä niatkan vaikeudet
ja ainakin .. yhdellä oli työnantaja
häikäilemättömyydessään ja \ työläis­ten
järjestötoiminnan vastustajana
kuukaudessa eUei useamminkin.
Näissä kokouksissa koko kämpän vä­ki
keskustelee ja 'harkitsee,_ kämppä-komiteaii.
johdolla, työ-oloja, palk­koja,
mittausta, asunto-oloja ja ruo­kaa
sekä kohtelua yimä muita työ^
oloja koskevia asioita. ^
Kämppäkomitean on järjestettävä
ainakin k ^ s l valistuskokousta joki
kuukausi, missä tehdään - yaiistustyö-tä.
keskustellaan^ yleismaailmallisia
asioita, harjpteUaan ohjelman suo­ritusta
ynnä, kaikkea mikä pn valis­tavaa
ja kasvattavaa luokkataistelu-käsitteiden
perusteella.
Kaikki, miesten ja isännistön väli­set
asiat ja riiiiden vähttäminen
kuuluu kämpp&koinitealle.^^
sillä lwTiiriinina f»i nip T"<«-.aaTi[ oike­utta
näihin ahoihin paitsi jos ylei­nen
kämppäkokous toisin ;iräättää
tahi jos kämppäkömitea velvoittaa
minä tykkää yhtään - kansainvälisistä 1 vahstusliiton edust^ana
iltamista", niin täytyi mainita .On vie- J Edusttisoikeus myönnettiin - jokaisel-yksityistä
henkilöä johonkin, erinäi­seen
tehtävään.
Kämppäkranltean tehtäviin kuu­luu,
jatkuvan ja ^ännöliisen yhtey­den
ylläpitäminen xinion keskusko­mitean
kanissa' raporteeraamalla työ­oloista,
maksuista^ keskimääfälsestä
ansiosta kämpällä,-urakka ja päivä­töissä.
On tehtävä selostus ruokajär-jestelmästä,
ja laadusta, asunto-olois­ta,
työnantajien kblitelusta. Samater
on ilmoitettava, niittausaslat, "koli-miset",
se on, tehdyn työn vähentä-sätyöläistä
ja imion jäsentä. Koko­maan,
joten meidän velvollisuutemmei Suomalaisilla on ohjelmaa monen-'yksi järjestäytymätöh, joka kuiten-säkänneet
kämpältä edustajaksi va­litun..''
•.,';•
Pal^taksa kysymystä käsitte-, . . ^ ..
lemään lähtiessä kuultiin enan s ^ | miset ' ioko todellisai tahi nimeUi-
Prat Arthurin että Pohjois-Onta^ sen huonouden tähden. l
ripn alueen kiertäväin selostukset Käinppäkcmitean Am nuolehditta-yallitsevasta
yleisestä palkkatasosta» va että saiaiialehtikiiiieenvaihtaja
jenka jälkeen kämppäedustajat anTltäyttää tehtävänsä ja kirjoittaa leh-toivat
raporttinssi yksityisiltä käin-1 teen ainakin kerran kunkiaUdesss..
putä. Keskustelim jälkeen hyväksyt- mahdollisimman asiallisesti ja mah­tiin
yksimielisesti alimmiksi palkka- dolllsimman lyhyessä muodossa,
rajoiksi voimassa olevat unioh palk- Jokaiselle fcämpäUe jä erittäinkiiJ
kataksat.. isommille kämpille on perustettava
Palkkataksa-tflanneselostuksesta kä-l työmaalehö, käsin kirjoitettu, käm-
VI selville Arthurin alueella, että^pän oloja ja työläistoi ajatuksia
^pigon tienvarella ja Nipigonftulkitsevapulkaisu, joka ilmestyy äi-streitUlä
suuremmalta osalta käm^ • nakin kerran elTei kahdesU fcuukau-pilla
maksetaan union vaatimat tak-'äe£sa. Luetut kopiot sanottistatyö-sat,
jotakin kämppää lukuunotta-jmaalehdestä on lähetettävä uion