Vapaus, November 8, 1927

              Sivu 2 Tiistaina, mai^ask. 8 p;nä—Tnes,, Nov. 8 No. 140 — 1927 No.
VAPAUS O u i a i m »3o:naU:Mn tröriertCo «.'»o» «3E«A*aB« t u j » , ji=ie.tjT So<Jt»->Sc O H kapitalismin tilapaJseslä va-mouksellisten
s. C. NTJL,
T o r .VT I T T A J A T :
T, N. CAKLSO.N, K. A. TE.NHL-NEN. n . PEHKONEN'.
riveissä- Siihen on
hairahtunut joitakin . sellaisiakin,
joitten ansiot kumoustaistelussa
nen laskuunpa pairfatlaneet ja jul- lotsen aikaansaamiseksi järjestämäl- dät pitää vain vetää mukaan siihen tanut viimeisen puolen -r-rr^^^
svfi:y»...;.-a-;i.jkMn s!.ca '-'Oj 3 k<-.-t^«. — '[,£:ivän talsteluissa. Olipa harh
— H 3 - ^ t i a r i t ; r . i M _ ju o . - ; ! - ; . ! »-ui;•: | johtaja lictomen vastustaja taikk
liaaa<ini i ' iIiruoit.3srk.itaa jlaa trotskilaisia on en- keskusjarjeston pynrimyk, sena
ikka siksi kohdfltu tovereina. Aiilä on .aada työväenluolika, urhsiluhar
on
•ras- '
f»im<-noi!;u:!<j .'i3 'ti:k"^-t 50-, kerts. Jl.&O .'i icrtja.
ATi[»r.-oii.<j<.!ukv;( f2X7 k t r u . t^O-') k ^ k . i k-rtu, . — Kiiio-Dnjoi-kMt UM k«t. i , — Ku/,>(fi..:i;ii.-.-.iuk
iimc<>;.iinu c:uki!«3. — TiUuk;-.;. j.^:-^ ci .eur.^ ra^j, ci tuju i^atio^^^^ rivisla ticH sivuuH vassihla-: KoetCttu valcuutcaa ja f^aaaa poi..- t'jst;pn vaiityksin, kypsaKsi poista-•
o n u k i i L k ^ t . - jnyN on tulos sama. Työviienluokan :väHräItä linjaltaan. ?,e ei%ät kui- maan nykyisen luokkavaition j a kor-.
[eiä vastaa!! Suomi vams
Suomi kiihkeissä solavarusleluissd
Suomen kommunistisen puolueen I palkkaamaan valtion varoilla- ^
keskuskomitean puheenjohtaja, to-j Varsinaisten sotilasmenojen lisäk-veri
Kullervo Manner, oh antanut! si kulutetaan vuosittain 26 miljoo-neuvostovältalaiscn
*'Rabotskaja Ga-1 naa markkaa Neuvostoliittoa vastas-sctan"
edustajalle seuraavan lau­sunnon:
Viime aikoina Suomesta saapu­neet
tiedot kertovat, että siellä päivä
päivällä lisätään sotavalmisteluja.
Syyskuun lopulla eduskunta myönsi
sotalaivaston rakentamiseen 2-10
miljoonaa markkaa (12 miljoonaa
ruplaa). Ja aivan viime päivinä ori
eduskunta hyväksjTiyt lain, jonka
mukaan muodostetaan erikoinen val­tion
rcserviviljavarasto.
Kuten tunnettua, hankkii Suomi
viljansa pääasiassa Neuvostoliitosta.
Nyt Suomen hallitus hankkii viljaa
varastoihinsa nimenomaan silmällä­pitäen
lähestyvää sotaa, jonka ai­kana
^ ' i l j an hankinta käy vaikeaksi.
Virallisten tietojen mukaan soti-^
lasmenot valtion budjetilta tekevät
17 prosenttia, mutta tosiasiallisesti
. sotilastarkoluksiin käytetään paljoa
suurempi määrä. Varsinaisen ar­meijan
lisäksi «Suomessa on vielä
porvariston erillinen sotilasjärjcstö,
n,s. suojeluskunnat.
Äskettäin on Suomen eduskunta
tehnyt päätöksen, - jonka* mukaan
suojeluskuntien upseerit tullaan
sa olevan rajan vartioimiseen, (Noil
la rahoilla aikoinaan rahotet.^in
Neuvostoliiton alueelle tehdyt rosvo-hyökkäykset,)
Paitsi suojeluskuntia, nauttivat
valtion avustusta myös "Lotta
Svärd"-nimiset naisjärjestöt, jotka
ovat tyypillisiä fascistijärjestöjä.
Tällä hetkellä Suomessa saadaan
valmiiksi rautatie, 'joka yhdistää
itäisen ja pohjoisen Suomen ja tekee
mahdolliseksi hjelposti ja nopeasti
siirtää joukkoja Oulun ja »Vaasan
satamista Karjalan neuvostotasaval­lan
rajalle. Varusteet ja kiskot
mainittua rautatietä varten tuodaan
Englannista.
. K a i k k i a näitä valmisteluja suorit­taa
Suomen hallitus mitä syvimmäs­sä
salaisuudessa, sillä avoimet, sb-danvalraistelut
kohtaisivat työläis­ten
taholta jyrkkää vsatustusta. Suo­men
talonpoikaisto ja pikkuporva­risto
ei myöskään halua sotaa.
Suomen sotaan valmistumisen
kiihtyminen on reaalinen tosiasia,
jota eivät voi kumota mitkään Suo­men
hallituksen viralliset tiedonan-
Tällä ei kuitenkaan hyljätä kil­on
ole sellaisia ystäviä, joitten kanssa miksi ja vastuuttomimmiksi. Niit-hän
voisi vainua tien sivuun itke-lten imperialistiselta p o r v a r i s t o l t a ' P f " " K ^ ^ P o . kilpailutulosta
„ * I 1,. 1 > . I- . . . 1 .. pidettävä yksityisen urheilijan ter-
maan. Kumouksdliset soli^iavat saama tuki on osottanut, mitenkä,^ i« io„.sf,-ivan r m , m i i l l i s e n voi­ystävyyssiteensä
vain taistelussa ^toivottua imperialisteille on tällai-prolctariaalin
kumousasian puoles- nen pirstomispuuha kommunismin
veen ja joustavan ruumiillisen voi
man tuloksena, mutta tätä ei saa
käyttää patrioottisen j'a yltiöisän-liittykää
yhteen!
Vapauden lukijoita tervehtäen:
Fanni Salmi,
ta. Silloin kun tiet eroavat, kun jteräsriveissä. Se herättää imperia-; maallisen pöyhkeilyn välikappaleena,;
joku jouko.sla väsähtää, päättyvät listeissa voiton toiveita hetkellä, j o i - Työväen urheiluseurat ottavat
n.voikin keskenäiset suhteet halu-! loin ns valmistavat maailmanlaa- »"^^s tehtäväkseen ruuraiimsen k^^^
, . T,,. .. , . 1 ..11 •• ... -i n vatuksen ohella huolehtimisen siita,
simme ..ta sitten taikka ei, M.ta juista hyökkäystä maailmanvallan- ^t^ä niiden Jäsenet harrastavat sei-pitemmälle
tiet kulkevat eri suun-[kumousta vastaan, biksi on aikajig,-^;^ yhteiskunnallisia j a kulttuuri-tuomittu
'rötskilaisuus on saanut kuoletta­van
iskun Ncuyostoliitossa. Saapu­neet
tiedot kertovat, että Moskovas­sa
kun pidettiin puoluetoimitsijoit­ten
kokous, jossa käsiteltiin Trqt^kin
erottamisia T P K : n jäsenyydestä ja
hänen ja Vuojovitshin erottamista
Kominternista, antoi 2,500 toimit­sijaa
äänensä T P K :n puolesta ja
yksi ääni nousi vastaan. Kuft ylei­sessä
puolueen jäsenien kokouksessa
r.^iaa käsiteltiin, annettiin 16,000
ääntä T P K : n puolesta ja 28- vas-
'Ican.,,,
- Lejiingradissa puoluetoimilsijäin
kokouksessa anneltiin 6,000 ääniä
T P K : n puolesta eikä yhtään vas­taan
ja Kcincjevin ja Rakovskin,
jotka puhuivat opposition puolesta,
oli keikeytcttävä puheensa. Jäse­nistö
asettui jyrkästi vastaan ja kiel­täytyi
kuulcinajta.
J a satnpin kaulia Neuvostoliiton.
."Samansuuntainen on ollut trots-
Idlaisuujlen tuomio kautta maail­man
kcjmrftunislipuolueissa. Siitä on
viim2 aikoina tullut valaisevia tie­toja.
\
Mitä on trotskilaisuus? kysyttä­nee.
Mitenkä se ilmenee?
Lyhyesti sanottuna on trotskilai­suus
kapinoimista leninismiä vas­taan.
Se on aatesuunta, joka ajau­tuu
ristiriitaan leninismin kaiissa
talonpoikain ja työläisten liitloky-symyksessä;
se ajautuu ristiriitaan
leninismin kanssa talonpoikain ja
työläisten liittokysymyksesisä; se
ajautuu ristiriitaan leniniläisen po­litiikan
kanssa siirtomainen kansal-lisvallankumouskysymyksessä;
se
ajautuu ristiriitaan järjestöllisissä
kysymyksissä; se ajautuu ristirii­taan
sodan uhkaa vastaan taistelus­sa
- r - se on aatesuunta, joka etsii
kompromissia leninismin teräskyl-jcn
ja sekapäisen radikalismin vä­lillä.
Se ön kuin kärpäspaperi. Joka
vetää matkaansa kaikki epäselvillä
vesillä kulkevat vallankumoukselli­set,
radikaalit^ aina r a d i ^ a l i s i in
porvareihin asti, kuten Trotskin kan­natuksen
kokoonpano itse osottaa.
Mitenkä se ilmenee? ^Tietenkin
taisteluna keskitettyä toimintaa vas­taan.
Siitähän jokainen opportunis­tinen
suunta lähtee. Rikkoumuksia
puolueen kuria vastaan. Puolueen
sisäisien asioitten vetämistä puolu­een
ulkopuolelle, parjausta, lianvis-
':omiala, senttimenttaalisuutta, kapi­noimista
taantumuksellisien vaisto­jen
hyväksi kumouksellista siipeä
Vastaan, uikulusla diktatuurilta, sa­nanvapauden
loukkauksesta, jne.,
jne.
Meillä Amerikassakin on oma
muunnoksemme trotskilaisuudesta,
se on lorelaisuus. Puolueen suoma­laisessa
jaostossa on siitä vielä priis-keitä
jäljellä, samoin etelä-slaavia-laisessa.
Siitä taisteltiin äskipisten
alucvaalien aikana Minneapolisissa,
Ghi cagossa, Waukeganissa ja Detroi­tissa
Bomannin ja hänen tietoisten
ja ci-tietoisten seuraajiensa esille
pakottamana kysymyksenä. .Mutta
sanioilhi tuloksilla kuin kaikkialla
muuallakin inaailmassa. Puolueen
sisäiset kysymykset vedettiin ulko­puolalle
puolueen pohdittavaksi.
Multa jäsenistön tietoisuus työväen-jhdistyksissäkin
osottaului suurem­maksi
kuin mitä sameassa vedessä
kalastelijal osasivat laskea. "'Treini
pukkasi insiä". kuten siitä eräs rivi­mies
sattuvasti sanoi. Puolen toista
vuoden valmistelusta huolimalta
tunsi jäsenistö kiven kauniiksi lei­votun
kaakun sisällä. Ja Raivaaja
j a Industrialisli, jotka tästä taiste­lusta
ovat itselleen kuvitelleet apua
saavansa, pettyivät taasenkin, siitä­kin
huolimatta, vaikka heidän jä
opportunistisen siiven välillä on
vallinnut mitä herttaisin työnjako.
Raivaaja ja Industrialisli ovat jul­kaisseet
parjausartikkeleitaan ja nä­mä
opportunistit ovat niitten levit­tämisestä
pitäneet huolta. -— His­toria
on kerrannut itsensä. Oppor­tunistit,
lähtivätpä ne mistä tahan­sa,
olipa heillä mikä suunta tahan­sa,
tapaavat aina toisensa ja autta­vat
toisiaan silloin kim on taistelu
kommunismia vastaan kysymykses­sa.
. .
Trotskilaisuus on kansainvälinen
ilmiö. Se on taistelussa royceuten-sa
menettaneitten pelastusarmeija.
tiin, sitä vieraammiksi käydään.
Ja lopulta, ellei kumouksen ladulta
pois poikennut tee täysikäännöstä ja
pala4 takaisin, löytää hän itsensä
vastakumouksen puolella. SeJIainen
on tämän ilmiön kiertokulun histo-irlallinen
suunta. Sitä tietä meni
Kautsky. Sitä menshevikit. Sitä
Höglund, Tranmael, Souvinier ja
monet muut. Sitä astelevat Fischer,
Maslov ja kumppanit. Sinne kulkee
Trotskinkin suunta, ellei hän ajois­sa
tee täysikäännöst^. Hän bn jo
saanut matkaansa porvareita, kom-munistiluopioita,
sosdemejä mitä
kirjavimman lauman. Ne ovat hä-kumoukseliistcn
puhdistaa rivinsä, kysymyksiä, joita työväenluokka pi-.
Siksi on aika asettaa piste trotski--tää ominaan. Urheiluseurojen jäse-
Pori Ärtharin uutisia
n perään. Siksi on aika.^^-et eivät saa unohtaa solidaarisuut-{nen. Sisällön selvyydeksi voin sa­ama
ainekset päiväjärjestyk-i*^^^" luokkatovereihinsa, eivätkä olla noa, että kappaleessa ensimäisen ja
' ' ' " toisen näytöksen välillä on kulunut
laisuuden
kutsua nämä päiväjärjestyk . , ^ . . . „ . ,
seen ^p ä..ä.. ttä..v ä..i. sesti ji' a ratMk a.i sevasti,.!'j.ya hm. te i,sk taonimssian,n aj.o sstka a s,k eallpa.i.it sataelni n uj. ar h,et iyl.o.i --
Ja tässä, kuten ennenkin, osottaa
meille Neuvostoliiton Kommunisti­puolue
tietä ja menettelytapaa. Ja
Workers-kommunistipuolue, joka
trotskilaisuuden amerikalaista muun­nosta
väistään jo kaksi vuotta sitten
kävi ratkaisevaan taisteluun, on ol­lut
ensimäisiä maailman kommu­nistipuolueista
vastaamaan tähän
taistelutunnukseen. Ja se tekee siten
nytkin. — K. E. H . (Työmiehessä).
Pöytäkirja
tehty Harry Millerin kämpällä,
Micipicaten Harbor, Ont., loka­kuun
30 p. 1927.
1) Valittiin puheenjohtajaksi E-meli
Lind ja pöytäkirjuriksi Anton
Maki. ; • ', : , . ^ , , . ;
2) Ote^ttiin keskuEtoltavaksi John
Törmän työstä eroittaminen. .-Vsia,
jonka työnantaja sanoi olevan syynä
eroittamiseen, oli , melkein käsittä­mätön,
koska nämä kaksi kämppää
piti olla saman urakoitsijan hommaa
ja John Törmä lupasi mennä toiselle
kämpälle polttopuita katkasemaan,
josta hän oli jo tehnyt sopimuksen
itse urakoitsijan kanssa. '^Asiasta
keskusteltaessa tultiin siihen päätök­seen,
että jos John Törmä eroite-taan,
niin olemme kaikki valmiit
lähtemään. -
3) Valittiin kolmihenkinen komi­tea,
ilmoittamaan työnantajalle 'a-siasta.
Valituksi tuli Emil Lind,
Frank Harju ja Anton Mäki. Tiedon
saatuansa työnantaja röyhkeästi vas­tasi
olevansa valmis mittaamaan
puut. _
4) Valittiin kaksi henkilöä vie­mään
tietoa aiSiasta pääkämpällc.
Valituiksi tulivat Niilo Koskela ja
Onni Pihlaja. ' ~
5) Valittiin pöytäkirjan tarkas­tajat,
johon tulivat Frank Harju j'a
Vilho Juhola .
haa työtä. Maksu on $2.50 koor-dilta
4 jalan paperipuista. Stoori-tavara
on kalliimpaa kiin missään'piirteissään omanneet itselleen luok-läisten
välisissä luokkataisteluissa,
esim. rikkureina, asettuvat työvoi­man
ostajien puolelle.
Keskusjärjestön tehtävänä on sitä­paitsi
läheisten ja kiinteiden suhtei­den
solmiaminen koko maailman
työväen urheiluliikkeeseen.
Periaateselityksen jälkeen hyväk­syi
konferenssi liitolle säännöt, jon­ka
jälkeen valittiin hallinto. —
Toivomme onnea Ruotsin työläis-urheilijoille,
heidän täten liittyes­sään
järjestyneenä joukkona työläis-urheilijain
kansainväliseen ketjuun.
Päättäen heidän ylläjulkaistusta pfe-riaateselityksestään,
ovat he pää-
Sotahuutomme ol-j Tekivät puhdistuksen. Poii-.it te
koon: Kaikkien maiden työläiset,: kivat puhdistuksen Fort TViUiam'
liittvkää v h t P P n t tiellä eräässä talossa ja veivät m"
kanaan neljä naista ja kaksi miestä"
Seuraavana päivänä ^-ukotettiin'nat
- j S i a 40.00 dollaria ja miehiä 25.00
^; dollaria sekä kulut.
Paljon viljaa. Yhden vuorokau­den
sisällä tyhjennettiin '.Viliiaaiin
ja Arthurin'viljasäiliöihin 2."5J van.
nulastillista viljaa ja sen lisäksi' oli"
vi-elä. rautatiepihoilla kaksoiskaupun-geissa
2979 vaunulastillista. Edellä-olevista
numeroista voi saada jon­kunlaisen
käsityksen siitri viljamaa-rästä,
mitä. nykyään kaksoiEkaupun-kien
• satamissa käsitelläiin. Egiuta-tiellä,
Winnipeprin ja kak^oiskau-punkien
välillä ilmoitetaan olevan
5885 vaunulastillista
Tttntematon Nainen.' Ensi lauan-antaina
esitetään osaston näyttä­möllä
neljä-näytöksinen yhteiskun.
nallinen kappale. Tuntematon Nai-muualla
ja myöskin kohtelu työläi-kataisteluperiaatteet. Niitä edelleen
siä kohtaan on mitä hävittömintä, kehittämällä tulee Ruotsin työläis-
Meidän toivomme olisi, että kaikki jurheilijoisia kelpo lisävoima luokka-pysyisivät
poissa näiltä kämpiltä, taistelurintamaan,
riiinkauan kun tämä röyhkeä työn­antaja
on oppinut antamaan arvoa
työläisillekin. , . ^
7) Tämä pöytäkirja päätettiin ju-laista-
IndustrialistissJa ja Vapau»
dessa.
Kokouksen puolesta.
Emil Lind, Anton Mäki,
puheenj. pöytäk.
TYÖVÄEN URHEILU
Ruotsiin perustettu
Työväen urheilu­liitto
Toiminta alkaa heti —^ ' Säännöt
hyväksytty ja hallinto valittu
Ruotsin työväen urheiluseurain
edustajat pitivät viime kuun loppu­puolella
Tukholmassa konferenssin,
jossa päätettiin yksimielisesti perus­taa
Ruotsin työväelle oma urheilu­liitto.
Liitolle hyväksyttiin nimeksi
"Ruotsin työväen urheiluseurojen
keskusjärjestö".
Työväen urheiluliike Ruotsissa on
vasta alussa, mutta lukeutuu kui­tenkin
vasta perustettuun keskus-
Nainen luokka­taistelussa
6) Päätimme tehdä lyhyen selos- järjestöön eri puolilta maata seuro-tuk?
en tämän kämpän oloista: Ruo­ka
on huono, metsä on hyvin huono
ja sekin \ T t l ä melkein lahoja palsa­mia,
jetc-n täytyy tehdä- paljon tur­ja
kaikkiaan 37. Keskusjärjestön
tehtävänä on keskittää järjestöön
kaikki työväen urheiluseurat ja vai­kuttaa
parhaiinman mahdollisen tu-
Vi. (Sudburyn Liberty-haalilla pidetyn puheeti pääsisältö.)
1. Historiallinen johdanto.
Lokakuun vallankumouksen ja
köyhälistön diktatuurin merkityksen
käsittäminen on länäpäivänä mitä
suurimmasta merkityksestä kaikkien
maiden luokkatietoisille työläisille
ja työtätekeville talonpojille (far­mareille
L Voidaksemme syventyä
täydellä pnmärryksellä suuriin val­lankumouksen
tapahtumiin, meidän
täytyy tietää, miksi nuo ilmiöt saat­toivat
olla Inahdoilisia.
Materialisteina tällainen asiain
erittely onkin meille kokolailla
helppoa. Tuntiessamme syiden ja
seurausten lain vaikuttavan kaik­k
i i n yhteiskunnallisiin tapahtumiin,
me voimme lähtea etsimään syitä
vallankumouksellisille ilmiöille.
Meidän tarvitsee vain palauttaa
mieliimme, etta Venäjän 180 mil­joonainen
kansa oli raakamaisen
itsevaltiuden alaisena monta •\Tiosi-sataa.
Henkiorjuus oli aikaisenunin
hy\'in yleinen j a talonpojan vapau­tuminen
maaorjuudesta tapahtui
vasta v. 1861, n.s. keisarillisen ma­nifestin
kautta.
Mutta tämä ei asiallisesti oloja
parantanut. Talonpoikain pojat sai­vat
vaan tilaisuuden siirtyä kaupim-keihin
ja teollisnuskeskuksiin, myy­mään
työvoimaansa kapitalisteille.
"Nainen kuuluu kodille", julistaa
porvariston käsky, jolla . koetetaan
pysyttää naiset pois luokkataiste­luista.
Ikäänkuin naiselle ei muuta
kuuluisikaan, kuin kattilat ja pan­nut,
sekä jokapäiväinen ruuanlaitto
ja kodin kunnossapito.
Mutta ei, tämä ei käy päinsä!
Tämmöistä menetelmää me tietoi­set
työläisnaiset emme hyväksy. Em­me
saa viettää aikaamm.e toimetto­mina.
Meillä on samallainen aja­tuskyky
kuin miehilläkin, ollaksemme
mukana työväenliikkessä. Kulut­takaamme
ailcamme oppiaksemme.
Kunnostautukaamme Neuvostoliiton
naisten tavoin, ottamalla huomioon
kuinka he olivat kiväärit kädessä
taistelemassa vapautensa puolesta.
He muodostivat komppanioita joi­den
toiminta teki hyvää jälkeä yk:
sinvallan jätteiden poistamisessa.
Naisia kaatui rivittäin, kuten mie­hiäkin.
Mutta uusia taistelijoita
tuli tilalle. Siten
Neuvosto-Venäjää, joka juun on
täyttänyt kymmenen ikävuotta, tais­tellen
vapaana kahleistaan.
Naiset voivat työskennellä luok-kansa
hj-väksi monilla aloilla- Hei-
20 vuotta, joten toisesta näytökses.
tä alkaa kokonaan uusi jakso kap­paleeseen.
Henkilöt jotka esiinty­vät
ens^ näytöksessä, ovat kaikki toi­sessa
näytöksessä jo vanhentuneet
ja nainen, jonka mies kovasydämmi-syydessään
ajoi pois kotoaan anta­matta
anteeksi hänen hairahdus­taan,
on heittäytynyt maailman po­lulle,
kuitenkin rakastaen poikaansa,
jota ei hän 22 vuoteen «le nähnyt.
Hän ampuu rakastajansa, jok^ aikoo
saattaa häpeään sen, joka hänelle
on kaikista rakkain. Sitten -joutuu
hän syytteeseen murhasta, hänen
oma poikansa on hänen puolustus­asianajajansa,
jota ei tunne ennen­kuin/
kuulee oikeudessa hänen ni­mensä.
Sitä ei hän voi kestää, , , ,
hän kuolee. —• Siinä on lyhykäi­syydessään
kappaleen pääsisältö.
Siis ensi lauantai-iltana.
Nuoriso-osaston toiminnasta. Nuo­riso
osaston kokouksessa 1 päivä
annettiin taasen uutta intoa toimin­nalle.
Tov. Ryan selosti ensin ko­kouksen
alussa kommunistisen nuo-,
"risptoiminnan kehitystä CJanadassa
sekä samalla sen .saavutuksia, eten­kin
muutamissa teollisuuskeskuk­sissa.
Myös hän selosti nuorisoliik­keen
tarkoituksen, ja sitä työtä mi­tä
heidän tulee tehdä. Kokouksessa
keskusteltiin myöskin toimintamuo­doista,
miten voitaisiin saada nuori-so-
osaston toiminta vilkkaaksi. Va­littiin
osastolle uusi johtokunta sekä
muita virkailijoita. Keskusteltiin
myöskin urheiluklupin muodostami­sesta
nuoriso-osaston yhteyteen,
mutta jätettiin tämän kehittäminen
johtokunnalle. Kaikki nuoret liit­tymään
nuoriso-osastooTj, nekin, jot­ka
eivät osaa englanninkieltä, sillä
kokouksessa päätettiin myöskin että
tästä lähtien joka toinen viikko pi­detään
kokous suomenkielellä j'a jo­ka
toinen viikko englanninkielellä^
Siis tämän jälkeen ei tule enään o-lemaan
kielivaikeuksiakaan liitty.;
miselle esteenä.
Vaatii perheelleen eläkettä. Eräs
arthurilsinen vaimo oli haastanut
miehensä oikeuteen perheensä elät­tämisen
laiminlyömisestä. Oikeu-luotiin
nuorta dossa mies tulkin k-i"utta selosti, että
hän on hallituksen tietyössä ja hä­nelle
jää palkaksi, yli lääkäriv ja
muiden vetojen $58.00 kuukaudes­sa,
jonka hän on käyttänyt perheen­sä
elatukseen. Itse hän ei ole lait.
v i l j a a . — j .
Pigeon Tlmber Co. lakko. .Mai.nL
tun komppanian kämppä lö:sta lak­ko
jatkuu edelleenkin entisten pää-töksien
perusteella, koslca komppa­nia
ei ole suostunut työläisten vaa.
timuksiin. Keholtamme työläisiä
edelleenkin pysyttelemäiin poissa
mainitun komppanian kämj^ä loi­sta,
siihen asti kun komppania suos­tuu
maksamaan miesten vaatimukset |
Pigeon Timber Co. kämppä lai­sta
lakkokomitea.
luokkaiset, ja tsaarin diktatuuri piti
kapinallisia kurissa raakamaisen so­tilaallisen
komennon kautta.
Mutta äärimmäisyyskeinot SJTI-n
yltävät nopeasti toisen äärimmäi­syyden.
Kapitalistinen riisto Venä­jällä
kasvatti vallankumouksellisen
proletariaatin.' Sen etuvartiötaiste-luina
oli lukuisat lakkotaistelut
vnosisadan vaihteessa, ja v. 1905
vallankumoustaistelut. (Vert. Suo­men
työväen suurlakko samana
vuonna.)
Tämän kriisin ohitse pääsi tsaari-kehittyminen
ja karaistuminen näi­den
vaikeiden vucsien aikana.
2. Lokakuun historialliset opetukset
\oittoisa köyhälistön vallanku­mous
lokakuussa vuonna 1917 osoit­taa
ihmiskunnan historiassa koko­naisen
uuden ajanjakson- alkamista.
Se tarkoittaa kapitalistisen järjestel­män
yleensä joutuneen laskukau­teen,
j a sen tilalle astuvan korkeam­man
tuotannollisen järjestelmän, so-'
sialismin.
'Kuten Lenin ^on opettanut, osoit-
Tämä tapahtui samana aikaan, kuin
ulkomaista palomaa virtasi run­saasti
Venäjälle. Siellä oli suuret
riistomahdollisuud^ sillä työvoima
oli halpaa, luonnonrikkaudet ensi-hallilus
ulkomaisten kapitalistien täutuu imperialismi olevaksi kapi-rahoilla.
-Seurasi synkkä taantumus-' "
kausi. Työläisiä teurastettiin kuin
karjaa, jos uskalsivat nostaa kapi­nalipun
(Ljenan verilöyly v. 1912).
Sitten maailmansodan ihmisteuras-tus,
johon järjestelmällisesti lähetet­tiin
kumouksellisinta köyhälistöä
kuolemaan.
Rajoitettu aika ei salli viipyä
kauemmin asian varliaisemmassa
historiassa. Mutta samassa yhtey­dessä,
meidäpi kuitenkin tulee muis­taa
vielä yksi asia. Se on: vallan­kumouksellisen
bolsheviikipaolueeii
talismin viimeisimpänä asteena. Se
on koroiltanut huippuunsa kapita­listisen
kilpailun markkinoista ja
raaka-ainelähteislä- Tämän seura­uksena
oli juuri maailmansota. Ja
sen päätyttyä eivät kapitalistit voi­neet
poistaamitään niistä johtavista
perustekijöistä jotka ristiriitoja syn­nyttävät
Päinvastoin on Iidcematon
joukko -vastdcohtia olemassa. Jopa
Englanti ja Yhdysvallat ovat an­karassa
taistelussa keskenään maa-ilmanherruadesta
merellä j a uusien
riitsoalneiden valtauksessa.
The DEC of Siidbury
District Appeals for
Support
To ali units.
•Comrades:—
The DEC is again appeaiing to
the m.embership of the Y C L of this
district to afford f i n a n c i a l support
to the DEC.
We have taken into considcration
the burden this places upon the com­rades,
but are promptcd by the ne-, |
cessity of carrying on an active lead
in the youth, work, v,-hic-h cannot
be accomplished \vithout funds. So
far W 6 have ventured to take steps
that incur some f i n a n c i a l eivpendi-ture
trusting that the comrades -n-ill
be ready to help in the costs. One
such is the District B u l l e t i n , vrhich
is necessity to carry on, but the
continuance pf which dopends upon j
the rcspono we get frorn ali the
comrades.
As Vfe have seen fi-ori past ex-perience
the YCL of ou.r district
cannot develop into a rea! fi^^Min?
body, an organization aM.^ 13 taM
its stand for the ycu:h demands
with' the other part? of .htf only
militant working class yo-j'.h . vgani-zation
in Canada, the Your.?: Con-munist
League, witho;;t. attaininj
a live connection betv/een the 011-1
ferent units. The eonnecnon givir-g
the necessary initiativc to the wide-ly.
separated. units is t l i - District/J
Executive Committee. B-ut it fallä
Siirtyminen kapitalismista sosia­lismiin
ei tule tapahtumaan auto­maattisesti,
rauhallisen kehityksen
tietä,' vaan erittäin kärjist},!!'
ja kiihkeiden vällankumoiikseliutai I
taisteluiden kautta. Näihin taiste- j
luihin tulee osallistumaan J3ttiläi-=-
maiset proletaarien ja heidän liitto­laistensa
joukot, yhdessä sorrettö-jen
ja riistettyjen kansojen kan-^*^,
vallassa olevia luokkia vastaan.
Tällöin tulee taistelu vallasta, jol­loin
köyhälistö valtaa käsiinsä vajv
tiollisen vallap, hävittää por^anlii-sen
valtiokoneiston ja rauodostaa
köyhälistön diktatuurin.
Köyhälistön vallankumouksen
lyminen ja voimistuminen viiafl--
ten kymmenen ATioden aikana oa
täydellisesti osoittanut oikeaksi mar-xiläisuuden
johtavat penaaö**
Nämä ovat tulleet koeteltua ^
kumodcsen kolmessa eri ^ f " °^
Ensimmäisenä kautena ^^^zl
valtaaminen lokakuussa.
uljas proletariaatti ^
maailmalle^ piten työväki totfo^
v o i ottaa vallan itselleen. Se
tapahtunut «1f«inkertaisesti
Knrss
Can
I
40c met
hetyksisis
hj^tyksistä
läictyksis
•j6c jokai
gadalta dc
Silikos)
hetysknlut
Kaikki
moraan l
mana päi
pauden k(
^Sadburj
roivat kä;
tiodastaniE
LAIVAPIi
riEDUST.
Tehkäj
Box e
Vapatid<
raataea m
VAPAl
Port
I
erfpaikkak
Kii
So*
C h A l
OauuskE
Toronto, O
Bin 957 Br
Koom 304,
to every m
function as
We call i
organizing
the suppor
situated in
other may
That thes
PUt to the
suggest tha
strong dem
kon avulla,
s>-ndikalistei
pan a opetla
kautta ei po
Sitä ei myö;
listen tai p
tekojen kauti
tajat; ei m;
sen enemmis
kuten sosial
Poliittisen
Valtiossa tap
lisen vallank
muut ken
leikkitempurl
sä vanhan ji
nen- Samall,
»neille opetta
on siirtynyt
kiiruhdettava
valtiokoneistc
«Jet valtiollis
sotilaiden ja
olivat vahn
valtaannousux
yhteiskunnan
•diktatuurin 1
^ Toisena ia
^sniattomyyde