1924-01-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S b i i2 Torstama,,taminifcuun ^ p. — Thur. Jan. 24 - ! ^-Sodbnryacav Ont. joka tustai. totstai j a IsumtaL ^ONlfl SAAEI , O, NEIL V A P A U S r ( L i b e r t y ) ^ The only orsran of Finnish Worker8 in Canada. Pab- Ibhe^ in Sodbnry, Onfc, every Taeaday, Tharsday and ; ; j f a t o r d a j . • • .;--vv,v. -1:-,-:;;',;vv - -' ^Jl^eröängjatea 40c per eoU inch. Minimam char» iter »inide inaertion 76c - Diacoont on «tandinK «d?fertl«e-ment. The Vapao» i» the best «dvertisinif medJom-amon« the JPinniflh People in Canada;. Vapauden konttori ja toimitna on: Liberty BuUdine Lome St^ J ^ d i n 1038. Poatiosote: Box «9; Sadbjiry, , , TILAUSHINNAT: . Cansdasnyksi v k $4.00, pooli yk, $2.25. kolme kk. •'^*^y5y8»altoihii?ja'Suomeen, yk«i vk. 15.60, puoli vk. $3.00 j a kolme kk.|1.75., " ' Tilaoksla, joita e! aenraa raha, ei tulla Jäheltimään. paitai aaiamiesten joBla on takaukset Mutta parhainjznassakm tapaaks^sä ~ porvarilliset lustorioitBijat lulla laahustavat Justorian. tolkinto&eei^ vi^ä paljon jälessä materialistisen BistoriankaeityksCT lipunkantajasta, nykyaikaisesta vallaidoimoukseUisesta tyovaealuokasta. Se f; on taisteleva .köyhälistö,' joka t d ^ ^ i n mullistukseni ihmiskunnan menneitä' elamyk» sia koskevissa katsomuksissa, taistelee nyt vallankumoukselliselle tieteelle ja K D lipunkant^alle voittoa Jättämättä yhtäkään kiveä kääntämättä kapitalismin kirotussa .järjestelmässä. Hmctftrfiints kerrau jnlaiituiata ilraotnkSiista ,40c palstatuumalta^ Suurista ilmotuluista sekä ilmotuksista, joiden tekstiä ?ei joka 'kerta muuteta, annetaan tuntuva Alennus. KuoIöUmotuk»et $2.00 kerta Ja 60c lisää jokai, telta muistovärsyltä. NimennrautosUmotukset 60c kerta, f l . 00 kolme kertaa. A-vioeroilmotnkset $2.00 kerta, $8.00 kak^: kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H9- iotaatitietO' ja osoteilmotuksetrSOe kerta, $1.00-kolme kertaa. Tilae^gnnjotuksisto^plt^^ -Jos ettp milloin ,taban«n «aa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir' 'ttakaa uudelleen Ifikkecnhoitidalt». per- BOonaII{/>cIIa njmella. ^ , ' - T V WA c T o Liikkeenhoitaja. Tp«faJti lehteen niJotut ilmotukset pitää olla kontr tori*»' t-it^ntnina, t')r««tain lehteen tiistaina j a Jauan- If.^^ 1^,',^- »of^tflfna kello'3. * ' ''^ Rf£:>«t<>r«>«i at the Post Office Department, Ottawa, a« niftt^j* '^••t»< mntter, > Ja kansa on' verolliseksi laimettu 06, mikä taakka. ' v J ^ ' ^länadaasa, haetaan paraikaa epätoivoisesti kantajaa'yhä raskaaxnm^i käyvälle vdrölaakalle.' Veföky- «ymyft ojaa porvaHen politiikkaa hurjaa vauhtia peri^" katoaan |k<^i.'-^ - | f - .4 Vielä' parikymmentä vuotta sitten Canadan hallit tuksen kantamat verot'nousivat kaikkiaan ^SfSQO.OOO dollariin ^vj|ioäeäs8. Nykyään otetaan, tua summa kansan'* tasläiista joka' toinen kuukausi." Hallitus kiskoo kansalta ireroina toista' miljoonaa dollaria päivässä, eli yli jlO^OOO dollaria'joka minuutti; eli noin 800 dollari^ joka seknntti. .Ytelä, muutama vuo^i. sitten Canadassa ei iunn^u qiyyntiveroa^^mutta nyt otekaan sen kautta kansalta noin kolme milijoonaa dojjaria viikossa* ^ , (Canadan väestö, maksaa iiykyään veroina noin"^ 900^ 000,000. dollaria iiittohalHtukselle ja eri maakuntain cjhallitukaille vuosittain. Kun (^anadan väkiluku o n l i - , keli? ylKJeiban it)iIiooiiaa«, merkitsee tämä verotaakka; nöiii, sata dollapa jokaista^^asukasta/kohti,,viiqde8sa,r eli .siis jokaista-keskinkertaista eli viiden hengen per- V het^ koihti viisi sataa dollaria vaodesto. ^ " Porva^iMiften 'hfillitus tietää, että kansa» kulckaroHa* kollbaminen-^ta iirka asia.-^S^ taskuille onfiiis pääs-taVa tellaisella tavalla,* ettei jsita Hiin kouraan tuntu-' ..vasti huomaisi.',$Ua var^n on laadittu ta^xa* myynti- ' vero, 4olca ^voidaan koota ikäänkuin sivumennen elin-tarvjUceden hnnossa. Tavaraa .ostaessaan .väestö ei ; ajattele. verojä« vaan > hintoja. Ji^^ylottomien hjintojen jojosta se i&fntapisb hallitUGtjarJestelmaa vae^' yksityisiä porvareita vastaan, sikäli kun se napisee* ollenkaan.' Eikahan kansa 'ole koskaan vielä^lvaivautunut: ajattelemaan kuinka pa}|on sitä on kaupoissa nyletty. Canada'vöi']^ohtapuoteen kilpafiU raskasveroisim-^ pien, maiden kanssa. Mutta harvoissa "maissa on porvaristoin oiinistunut pitää väestö tämän kuten muidenkin yhteiskiihriäUi^ten asiain stdlteen ^sellaisessa plmeyr dessa, mikä Cahadassa .vallitsee. Raskaat verot ajoiVat '^arköinaan Rapskan'talonpojan suuren vall^umouk- «ep kaytt&roimaiks!. Knihka. ammottavaksi täytyy kuilun, aueta, ennenkuin tämän maan'massat havahtaval| näkemään ^alHcnsa syvyyden? ' i , , lipiBiilÄpiiiSii» £r88 canadalainiin pc^anl^li huomauttaa- John : Buchanan, kirjottamseta'^^^^ että teos «on kirjotettu > uudelta näkökannalta, jonka ,lnukaan.^se on ifmiiskijuta joka jotdkin on» eivätkä kuninkaat ja> heidän tulemisensa ja menemisensä.» Tosiasia onkin, että''itse porvarillistenkin histo-riain kirjottaminen on viime aikoina ruvennut hapuilemaan itselleen uutta, pohjaa. Porvarilliset historian kitj^ttajat ovat lahän saakka kutoneet ämiskunnan iiis^rioita yl^^ ^ «mästä ja kuvanneet ihmiskunnan kehityksen kulkua joidenkin «suurien»^ yksilöiden tahtomusten tuloksena^ Niinpä me'«itten kuulemrndkin maailman menon olleen kietoutuneen' milloin' jonkun Kleopatran rakkausseik-kailuifain, milloin olivat* koko historian voimat jonkun Nejron persoonassa- taikka taas näemme huimapaisen 'kansakuntia. Milloin' taas keikahtaa joku mahtava syyaltaktmta kuninkaansa he^ouden takia^ taikka sitten taas joku kyvykäs mies lianelee .ihmiskunnan histori- «llertmdent Iraxsdn. * '.Mit$ pintapuplisempaq historian kirjottaminen on «Ilut, sitä voimakkaimmin ^ovat tällaiset kuvaukset , paheet'*t«tilan. Nykyaikana aletaan näistä erheistä jo ,jtse porvarillisissa piireissä yhä enemmän luopua. Bmiiskannan historian väkevissä ja nopeasti vaihto-irissa ,ryo^rissa aletaan nähdä syvemmälle yhteiskunnan pdbjavirtauksiii;^.' Kansanjoidcot ja niiden*^ elin-so^ »^ Hyvärjlmeisilcsk Kapitalistinen maailmanjäi^T Hiilenkaivajat toteattamassa i joukkotahtöa ;Samalla kertaa kun Nova Scotian fiiilenkaiv^ain järjestö- on käynyt lakkotaislelulla torjumaan British Empire teräsyhti9n palkansijpomisia, ffn järjestön'' keskuudessa ,käynniss3 voimakas liike hiilenkaivajain amerikalaisen pä£^'ärjestön vanhoillista johtoa ja eritoten presidentti I^ewisiä vastaan. Levisin törkeä mielivalta erottaessaan Nova Scotian- mainairien järjestön radikaaliset virkailijat viimekesäisen lakon aikana ja nimittaessään omat luutnanttinsa niiden .tilalle, ei voi unohtua yhdenkään rehellisen kaivosmiehen* mielestä. U6ea^!, paikallisjärjestöt ovat laatineet ponsia.; jotka tullaar^ esittämään Indianapolisissa pialdcoin kokoontuvalle Amerikan hiilenlcaivajain järjestön «konventio-nille.. Näissä ponsissa lausutaan suorin sanoin, ettei Lewis ole menettelyllään soinkaan palvellut mainarien etuja, vaah omia vukavaltaisia pyytej^i^. fiänen Np^ va Scotiaan liSiettämänsä organiseerasjat eivät tole tehneet kerrassaan mitään jäijestämistyon eteen; vaan sen sijaan politikoineet päämiehensä persoonallisekai eduksi. Lewisin nimittämät ,vii;Iwilijat veivät nauti järjestön jäsenistön luottamusta, vaan ien sijaan herättävät yhä suurempaa /inhoa .mainarien 'keskuudessa. Näin ollen pitäyät4eripaikaIKsuniot luonnollisena, että virkailijain erottaminen peruutetaan j a järjestön toiminta saatetaan /taas - luonnolliselle pohjaj^Id. •^-Mainarien päättäväisyyttä taistella vaatimustensa puolesta osottaa vielä^?l^kin,^äu toV' tulpat jläettämään omat edustajansa Indianapolisin kpnventioniin, jossa;näin/ ollen on odotettavissa kiivas taistelu JLewi8in masiinan - ja työväenliikkeen teWeeri kannan' edustajain välillä. Maapallon ympäri r > Noin viisikypimentä vuotta sitten julkaisi ranskalai-hai kirjailija Jöles Verne teoksen, nimeltä «Kfaapalloa ympäri' kähdeksassidcymmenessäpäiVässäy.^^^^^^T^ tusta pidettiin silJoin unelmana. Kuinka.muuten olisi voinut pilakaan, sillä/^illoinhan ei. ihmisten "käytettävänä v ollut vielä niitä' kourqantuntuvia: keinoja, joilla noin vaan- olisi, saattanut ajatelia ;matkaä maapallpn ympäri. ' ' '•"^Nykyajan ihmisten, silmissä tun^ut{ Vernen" kuvaus kömpelöltä ja . yksinkertaiselta.' ^ Uudet kulkuneuvot saattavat muutaman vuosikymmenen takaiset unelmat lapsen tuumiksll ' ' ^ ' ; Uutiset kerlovat,^ että ensi krään' aikana läl^tee Yh-- dysvajftain ja Englannin armerjiain ilmailijoita lento-maLäcalle maailman : ympäri. Apierikalaiset^cl^ lentämään länttä koSiti ja englantilaiset kohti'auringon nousula.* Lentomatkojen .reititkin on jo suunniteltu. Se että kumpikin lentomatka tulee suoritettavaksi militaristisissa merkeissä, on kuvaavaa. Kaikki työn ja ti^een parha^bt .saavutukset ovat vielä nykyään porva; rillisen maailman ja militarististen voimain palveluksessa. Vain Venäjällä huohottavat koneet työväen päämäärien*: j a ' jokapäiväisten tarpeiden palveluksessa^ Vain siellä halkovat lentokoneiden siivet ilmaa työn etuja tarkoittavilla retkitlat Mutta jpl^äisen maan 11/ mapurissäjon jo selvempää tai: epämääräi^empääl^ tua,* että kapitalismin ja militarismin jälkeen ei tule vedenpaisumus, vaan historian' uusi aikakausi, työn tekijäin vapauden valtakunta. ' " ;,Niinkuin matka maan ympäri on joskus ollut unelma, niin köyhälistön vallankumousl^n näytti aikoi naan vain kaukaisena--utuVuvana. ,l^utta'-nyt"<^ aletaan^, tpntea jo. käytännöllä maapallon. \ ' ^ Teollisuusunionismi Canadan pautavaralyöläisten teoHisuusunion rannikkopiirin konventionistta. / Paikka- ja riistonumeroita Hulenkaivajien lukumäärä nousee noin^^^^^>4^^ Canadassa. Heidän kaivamansa hiilen' määrä nousee 15,- 000,000 .tonniin vuodessa, jonka ahro lasketaan 150,- 000,000 dollariksi. Mainarien ja hiiliyhtiöiden palveluksessa olevien, toimitsijain palkat? nousevatnoin 42,758,741 dollariin Vuodessa. Vaikka' työpalkkojen ja'hiilenkaivaj^ien luomiei^ arvojen: ero onkin näin suuri, lankee mainarien unioil-le suuri ansio siitä,, että hiilenk^ajain palkkalista on edes näinkin koikea. Hiilenkaivajat Canadassa ovat verraUain^voimakkaasti järjestyneet;^ kaimminkuininillään muulla rftskaan tuoiannbn alalla. Unioiden ansioksi on myöskin luettava, että hiilenkaivajat ovat niinkin suurella valppaudella pitäneet kiinni saavutuksistaan ja tilaiisuuden tullen olleet vai miit {käymään tdsteluun:uttsienv vaatimusten puolesta. Nova Scotiassa puhjenne<b palkkariidan l i i ^ uldcaa.pulqetaTrhalakanloinen taistelu myöskin hiilen kaivajain järjestön 18 eli Calgaryn piirissä. Helmikuun alussa • kokoomifvat: mainarien ja% yhtiöiden;^ edus^ tajat neuvottelu&in. NHiiliparoonienvsummitelmana on ryhtyä silpomaan j^alkkoja British vEmpire teräsyhtiön malliin.. Palkanalennulsella yritetään-kaWaav räähiilenkaivajain järjetön alttaaj;rr ssiillllaä sSvb . jestya antaa historian.materialismissa havaintoK>prtus-;'j^*°» 1°^^ ^«^^^ työnantajat jokaisessa palkkariidas^ ta niille,7jb&a eivät ole Ähen tutu|tuneet Jdrjallisenisa ennen kaikkea taistelevat-^Tämän^ käsittäen Calg^ kouIdutiÄsen l Ä a ; KSytiinäöllinA elämä johtaa i ^ J ^ jmin^t ovat myösldn tehneet laajakantoisia vaV luonion'^akeMa'fbkaista-Äistorlii johtavien a a t t e i - J 0 * « » ^^'^'^ palkkataksasta voi kehittyä ' !hyvinkin.kriitil!iseksr. (Konventioni ^ k o i maanantaina tammikuun 7 päivä kello 10 aamul> la nnion . huoneustolla 61 Cordova St. We8t Vancouver, B. C. ja hajaantui tammikuun 10 päivä kello f i.p. työskeiujellen «iis^. neljä päivää. 'Kun nyt luo silmäyksen tuon 4 päiväisen ahertelun saavutuksiin, jättäen huomioonottamatta sellaiset,' pnhtayti järjestön sisäistä järjestelyä koskevat seikat kuin jotkut pienet säänto> ja peruslakimuutok-set, virkailijain valinnan y.m. .vä hemmäR, tärkeät asiat ja ottaa huomioon Ruoastaan sellaiset konven-tiofiin tekemät päätökset, joilla on uIospäin> muihin työväen jät^jestoi? hin jä järjestymättömiin työläisiin, kohdistettu anerkitysj niin yksi huO' mattavampiar niistä lieaee päätös, koakien yhtymistä; Canadan Trades iand Labor Congressiin. '• , Kuten tiedämme on^ Canadan puutavarai^oläisten jätjestö^ ollut viimeiset kolme vuotta, eli siitä iOsti 'kuin .OBU hajosi; ilman mitään yhdy3side«tt;ä muihin Canadassa oleviia iyöväenjarjestoihin, eli niinsanottu : riippumaton järjestö. Tämän eristetyn ja luonnottoman _ t i lanteenkotjaamisekki - herätettiin konventionissa: kysymys yhtymisestä Canadian Trades and. Labor <5ong-ressiin ja byVaksyttiin, kysymyksestä seuraaiva päätös: V. ; ^ /Päätetty, että'jähetetään yhty^ «nii^kemus - Canadan .Trades .and Labor Congressille. , - Ilmeni kuiten]^n, -että on syytä %päaiä, W o (tätä järjestöä'hyväksytään 'Trades' and i^Labor Con^res-: äin' yhteyteen.;,Jos niin kävisi, antoi konventioni 'yleiselle .toimeen ji^nevaUe^ komitqfalle/ täyden valtuuden meaetellä*t?ar'haÄn harkiniansa mxikaaiVv' hyväksymällä.. seuraavan päätöksen: , ' , Päätetty,, että. siinätapauksessa josf Trades-«and Labor Congresa of Canada k i e l U y t y y l ^ ä k ^^ tä ^niota ^jäsenyyteensä^ jostakm syystä^N niin • virtoansä astuva ^ i r meenpaneva kpmitea kebotetsian ryhiymaänsellailsiin toimenpiteisiin^ jotka he katsovat^v.BUotaviksj,^'jotta tämän 'järjestön liittyminen voitai- .sjin toteuttaa; s.. ^ YleisesU- tunne^u >asia on että lääHä X^anadassakin,^ on useampia järjestöjä ^' rpuutsvÄrateollisnudessa jä. siten ov^ pakotetut^ kilpailemaan keskenään, jtaistel^o^iyönaAtajiav^ tään jääden niinoUfen >te^ottomaK5i. Tämän valitettavan 'asiaintilaq kor-i japiiseksä-, konventioni -hyväksyi seuraavan päätöksen: ,Ottaen huomioon nykyään vallit-sevat sekavat ja kilpa^evat suhteet puutavaratyölusten eri; • järjestöjen >äIiHa Canadassa ja varsinkin Tyynenmeren rannikoUa^.joka-eiiainoas-taan- tee näitä järjestöjä kykenemättömiksi r menestyksellisesti taistelemaan .ls<hemmän>tyopäiväni.:.fe^ keamman palkan tai yleensä paremr pien olosuhteiden puolesta* työläisille.'^ ^ / * f Tällaifeiila suhteilla pu myöskin taifjimusta: synnyttää työläisissä välinpitämättömyyttä j kaikkea, järjestäytymistä- kohtaani ollen, siten ^yy-r nä siihen;, valitettavaan anteeseen; jossa löydämme ^puuavarateoUisuu-den työläiset tänä päivänä. Suyrin osav, työläisistä olten ulkona kaikista: järjestöistä, siten jättäen meidät Sentähd^n oHcoon^ päätetty: että L. "VV. L 'U. of Canadan rannikko-piirin konventioni,^ ollen kokoontuneena Vancouverissa jtammikuun Iistä — 10 :teen päivään, 1924, nimit tää kolmi-henkisen komitean^ keskustelemaan -L U . 120 LWJW. yan-couverin branchin virkailijain ja jäsenten kanssa tästä asiasta, esittäen, heille kopion tästä päätöksestä, ja olkoon edelleen " ° * - päätetty, että jos saadaan suotuisa vastaus tälhän esitykseen, liiin ko{iventioni: kehottaa tulevaa T.p. komitean ^ jatkamaan^, neiivotteluja kiyin^s yhteisymmän^s on saavutetut ja läheisemmät suhteet muodostettu näiden kaSid^en järjestän välUlä. „ Varsinkin viimeaikoina on metsä-fyöl^ isten kestuudessa ilmennyt^ eri-mleJiiyyttä ja sekaannusta siitä^ että mitenkä järjestömme suhtaantuu urakkatyöläisille. Selvittäälkseen tämän asiaintilan'ja samalla ilmaistakseen suhtautumisensa - muihin' työväenjärjestöihin, konventioni hy^ väksyi seuraavan " ^ • - Periaatejuli»tuka/Ba , Tietäen että, työllisten järjestäyr tyminen^ '.;.valtiollinen ja taloudellis nen, on ^kysjnnys,. johon sisältyy yhteiskunnan tuleva kehitys ja tuntien . järjestäytymisen välttämättömyyden Canadan puutavarateolli-" suude^a työskentelevien työläisten keskuudessa^ Canadan Puutavara-työläisten Tcollisuusunia pyrkii järjestämään tebllisuude^I; perusteella kaikki todelliset työläiset tässä teollisuudessa, •. katsomatta.v^otui eli värierpayaisuuksiin,. ammattitaitoiset ja ammattitaidottomat^ . .>.'• j Suhde uraUuityoliiciin.» Canadan Puutavaratyöläisten. Te-ollisuusunio i vastustaa karkkia urakka- ' j a kappaletyöjärjestelmiä; mutta se eL estä 1 jäsenyydestä ketään työläistä sen' tähden, että hän tyäs-kentelee urakalla, / niin;; kanan kun häii todellisesti I työskentelee puutl-varateoilisuqdessa. .Me tiedämme, että; uraJtkajärjestelmää- Voidaan mertestyksellisesti vastustaa 'ainoas-taaji ralRntamalla voimakkaan jär-jcitön, , . työväen- I Suhtakatuininen toisiin jil-jettStlun.. )' Tuntien aolidarisuuden'' '«ilttä mättomyyden^ kaikkien niiden; kesken, jotka työskentelevät; rikkauksien, tuottamiseksi; Canadan\Puutava-ratyöföisten . Teollisunsuniar-antaa jakamat^man^ kannatuksensa ;' kal-kiUe typiäiste'n'_^ärieitöille.siinä lep-pyiuattöniässä iuoktotaistäussa, j bi ka' raivoo nykyisessä yhteiskunnas^ ,'Bentähden me kehotamme;kaikkia työläisiä :pnutavarateotlisttndess»;jot ka/ eivät ole'-jäseninä mi^aaiu ol^- viäsa^ ammatti-' tai'-työväenjärjestöissä, liittymään / <>nadan PnotavaratyoUUcten,'le«Ui- > aaa^anioon. * l ^^ft Kuten ylläolevasta ;selviääi tehtiin konventionissa • useampia tärkeitä ja kauas kantavia päätokdä. ' Missä määrin: j a kuinka pian nämä päätök^ set tuottavat tuloksia; riipptm' iiyt niistä työläisistä ja'työläistem'JM^ jestöistä, joflle ne^ ovat osoitetut Niistä joka tapauksessa ilmenee, että Canadanv-puutavaratyöläistenjär-kykenemättömiksi vastustamaan yh- jesto pyrkii Jäheisempaän yhteistpi-distyneiden |lumberiparoonien: ar- imintaan muiden • työläisten järjestö-mottomia hySkkfiykaiä^ > eJämanta- jen kanssa ja siten osaltaan väftuti tamaan; työväenliEI&eeseen kdkonai-suudessaan. sonune edelleen polkemiseksi. Tuntien yhtenäisyyden välttämättömän -'tarpeellisnuden puutavaratyö laisten eri, järjestöjen, kesken, me •vilpittömästi ^ ehdotamme', -että .Canadan iRnulavaratyöläisten ^nio heti aloittaa jieuvottelut L^TJ: 120, Vancouverin Brandiin kans-; sa, jotta saataisuh .aikaan sopl^: mus, joka tekee maShdolUseka <yl^ teisen toiminnan !>Siden JcMflea jestonv taitolta -yhteistä vr-^. vlumberij^tÖMteja j ja ka^itäEstiluok-^ Vnn vUjaeleTMttori; tullaan taas rakentamaan Azitihuriin mönl^ to^ tea lisäkd, joita, täällä o n ^ ^ T^ nestään monta, sOIä tavalh^^inllen Arthuri suurimmaksä viljan''säilytys^ ja lähetyspaikaksi.; Elevaattoriin ' p i täisi mahtua l,500,00^^bushelia viljaa ja on sen saanut rakenitaak-^ seen Barbett-McQueen ' komppania Wimupegist3. -Rakennusta- pitäisi^-ru- Vettamaan rakentamaan iensi tilassa kaupunkimme päivälehden kirjotuk-sien mukaan. Saa nyt nähdä koska ruvetaan rakentamaan malnittna rakennusta, vaikka ei olisi pahitteeksi hetikin työn 'alkamisen kanssa, sil^ lä, suuret joukot on miehiä jotka toivovat saavansa jotakin työtä, joka\ on ollut tähän asti hyvin huonoa talven arkana. .Syksyllä' suuresti puhuttiin mitenkä laivatelakal lakin tulee olemaan suuret työt ta!^ män talyen aikana j a todtellisuu-' nai dessa on- ainoasitaan kourallinen miehiä saanut työtä mainitulta telakalta, joka ei suinkaan ole ollut ifuut komiteat, joten oiaSton fr .^t.tl^- W t a i ilta ja o h J e l n ^ i S: laan pitämään vähintäin kerta kmL kaudessa' ja Ubeamminkia jos ^ on tilaisuutta järj"estää. T f l a S' dessa-hyväksyttiin myös osastDn ^vusäämiöfjasamaUa vastaperustet^' voimisteluseuran säännöt. Krt kaikki, komiteat työhön. niL ^ näemme tulokset Asiamieäkoii^ aan valittiin D. Aho. A. Vuomaa. ' O. Hietanen, Mrs/Takoja ja* Ma! Andtoson, joten jokainen voi kään>' tyä. >eidän puoleensa Idhtitilaiiisiea-- ynnä muiden senlaatuisten asiain, suhteen. Orjakaupassa otetaan myös ,taauksia vastaan ja Punlkia yksityisnumeroita on aina saatara-suurikaan apu Arthurin työttöonäl-v^^''* «»l^*^, hkrjoteUeet ohjelmaan-le' ioukoile ' V ' tarkoituksella saada yleisöUe Rakennus tuUaan rakentamaan .«äyttää mitä he ovat oppbeet kou-lähelle 'Bawlf ja- Steward v i l j M i - kyytiessään. Ohjelaas* ott liSjftä. ' PakutansBia, näytöskappale, kuvael- Paiktakuanan .suomalaiseen M r k - ' " ^ ' l^ulMia. runoja, ynnä muita, koon oli memJyt s i ^ l e Wmiam ^^^^ numeroita: Kaikkien olisi tnl> Raikko '^ja alkanut tekemään; siellä siivoustyötä heittelemällä sieltä u-los tuoleja ynnä' muitakin esinei- Laaten (^«sto tulee panemaan toi-n »een iftaOjat-^ae parvä tammikuuta. tava silloin^haalille nauttimaan lasi ten oHjelmasta ga samalla antamaan lasten .toiminnalle kamiattiksensa^ sekä samalla innostuttaa lapsia edelleenkin toimimaan, siliä heidän ot kuitenkin tulervaisttus. Osaston '.näytelmäseun on myö^. tä. Mies ; vangittiin ja Jhuomattiin olevan juovuksissa j a ; mahdollisesti muutenkin epäniormaalissa, koska juttu lykättiin seuraavan päivän' pi-, keuden istui)toon odottamaan rmie-^ ottanut harjotuksen alaiseksi kap-hen selviytymistä j a sitte vasta voi- paleen cValkaman kasvatti>, jota daan häntä tutkia j a .tietenkin sen:;on j>näytelty hyvällä menestyksellä .p€rukeella;:;sutkia.- : -. - .; Yh^svaltain puolella. Lahemaltt. Kylmyya on ollut vierailemassa sitten kun ' e5i<tysaika paremmin yhtämtttaäi^i paikkakunnalla, fii-rH päätetään. 7 Yleensä näytelmäkomi-noaataan kahtena päivMiäoTklämpö»^, tea jäljesti mittari ollut^Vyläpuolella^fnollan-^tähiän'alkupuoliskon näyttelemisen; Muutamina paitana :o^', kylmyys; 'ollut aina 38 aÄetta. ' , ^ . -0«ast9n vuosikpkoaluea; ^ joka pl-.. dettiin 15 päiv^v-osanotto^^oli ^koko tyydyttävä.. Koköulö^ valittiin joten-,0!» toivottavaa saada nyt näytelmiä'' aäännöllisesti., Viime'lehdessä mainittu tov. Fin-bergr on: taas pois sairaalasta, joBsa. hänen Viime lehdessä kerrottiin de-johtokunta: .seuraavaksi'; vuodeka^. ja j van. —; J . Vancoiiteriit nutisik W. P. of - C* Vuicoiireria Suomalaisen osaston vuosikokons pidiet-tiin tammikuun KIÄ rata päiväi- Kor koukselle >. esitetystä toimintakertomuksesta selvisi, että osaston^ toiminta nn melkoisesti vilkastunuf/'vii-! meisen :.vuoden kuluej^^ alaosastoja s>n muodostunut. useaigpia;' jotka ovat' toimineet säännolQisesti,; siten; vahvistaen.;^;ösa{^n<.; sisäistä : raken-^ netta.' Jäsenmäärä on' myöiikin. kohonnut v huomattavasti, ••ill^^ nun.takertomuksesta.;, selvisi .'piyöskin; että'osaston"jllsen^, eivät'jiela läheskään kaikki käsitä, taloodeliisen jä2l]«stä'ytymisen' välttämättömyyttä, koska, suiirin^osa heiätä -edelleenHtt pysyttelee syrljässä ^taloudellisilta järjestöistä^i^Ue uniokysymykseUe on .'o'sastibr-viime; aikoina^ antanut koko paljon huomiota^: Se OE^ "oU^t esillä 'useammassa ';_~kokouksesia^ mutta ei siit^ ^yielä ole saavutettu imeydyttäviä, tuloksia. Toivon kuiteli-kiit, että' tässäkin suhteessa^ 'lähi-tulevaii^ ttudessa b sa^adaaa parannukv hsia aikaan. 'K-okotäfsessa valittiiii osasloWrvirkailijat'^ f tufevaUe- toimin^^ takaudelleV suurin osa entisistä^ viri kailijoista tuUbn r valitsi Uudelleen entisiin toimun, joitakin vJ>oikk"euk-sia; lukuunottamatta.. Tämä' Vancouver! muuten onkin idlainen^ paikka, että. aina. kun.on kysVmyks^ssä ,0- sasion kokouksessa jonkun viikaili-jan l-valin ta, min siinä ron*^ kahinaa i^nnenkuin Biihen . ketään saadaan. Tällä en' taricoita * sanoa,, , että", ei t ä ^ Vancouverissa 'olisE> tovereita,' jotka kykenevät noihin tehtäviin, eikä Siihen yksinomaan ole haluttomuuskaan tekijänä.: ^^niMm-pana syynä ^siihen- idttitämän ;kau-, pungin kestikievarimaisuus^ Kaupungissa kun e i ole mitään ansio-mahdollisimksia, niin ftyöläis täy-- tyy ansaina toimeentulonsa ulkona kaupuni^taT j a jouten',ei_ tySlänic^. pysfy 'kauan - olemaan .kaupungissa- Jnilla^^toimit^maan jonkun paiTls kuluttua. Viinavoittoa. -British Columbiaa^ frtaakuntahallituksen . viinamonopor lista 'saamia •voittoja jaetaan eri. kunnille rahapiisteri • John Hartin julkaiseman lausunnon mukaan, »ii-me.- syykuun loppuun päättyneen jÖiuaeri kuukänden ajalta kaikkiaan : ,'460,365 ^pllariar'Siitä J;ulee''V^n- Cöuveriri^saUe ^137,365 dollaria; Sitä edelliseltä: kuuden kuukaudeq majalta sai kaupunkimme noita yiina-rahojä 122^000 •< dollaria. Kaupungia kasööri kyllä kuuluu mutisseen, että •viimeisessä saalinjaossa \ kattuflr kimme todellisuiidessa sai '5,000 dollaria, -vähemmän^ qäitä viinarahoj> kuin mitä sille oikeaahan olisi kuu-lunutl spikbon^^^ n tahansa sen'cäsian kanssa, niin joka 'tapauksessa iiöistä numeroista ilmenee, eP-tä viinanmyynnillä edelleenkin. kiskotaan^^ 'suuria summlp, etupäässä: "työläisillä, haSlitjuksenkin^ teolta. Kuii)|ka /paljpn sen lisäksi kiskovat 'yksityiset club^-ja «koiratorpparit»^ siitä on majidoton saadia minkään-laisia' nlimeroita, ' Njttii-näyttää^'herroilla • kuitenkin^ taäteBi'".öl^n'.aikomus" «rajottaa>' oluen. myyntiä.. B. Cm lainlaatijat, viime ^istuntokaudellaan hy>'äisyivät Sellaisen- muutoksen;^viinalakiin, joka ottaa kaupunkien vh-kailijoilta pois niilläi, tähän asti: olleen oikeuden antaa n. s. clubi-luaakh-joja. Asetus astuu voimaan ensiroäineo päivä helmikuuta, ja on ainoaltaan maakuntahallituksella sen jälkeen valta myöntää näitä eläisi».; En^edä iovätl^han kaupungin isät: kimpaantuneet-tästä heidän valtansa Rajoittamisesta, eli mistä se johtuu, -joka tapauksessa ovat he nyt sulkeneet osan näistä clubeista. Ko pitäähän heilläkin olla jotain , hommaa. . TyooIoisU tässä kaupungissa ei oikeastaan 'ole 'mitään sanomista, silla mitään töitä,, joista kannal-taik mainita, ei t ä ä l l ä ^ oUut vucv aikabsiin, ei ainakaan sen jälke«n lälloin kun .jialuaa. i Tästa:<'jd&tn}&inv Yhtenä kopventionin menossa flif**^ Jcrfcaan^ halua" ottaa; varan-menneenä seikkana voidaan - pitää 'iätä, että_'jäsenistö senzasi-sitä ja otti' osaa: siihen - inno8tun|emmjn ja monUukuiserapana k i ^ • mitä. ^ se on tehnyt edeJUsena pmina vuotena, siUä monista esiHä'<Akisla; kysymyksistä, keskustdtiin erittäm laajalti j a vilkkaasti, joten sekin tavallaan kaan, työhön taasen-f-pitää-mennä: siUoin'kun,,atä orf säata-^a^ikä kun-Vsodanaikainea laivanrakenna»" - . 1 , . . - - ^- .1 ^^n,^ JoppuL kaupungin sanoma-kaiin imSän' lekseeä», jos^a jäi^ij^Qn l ^ e t iyllä tietävät aina i sfeHa3st^ tehtaVää huo^ kertoa stttirista vfljaeleraat-ia jiintun tekemisiin Kr-1 torien, satamalaitunen y. » . «*en-j a käsittelemään'nushommista, mutta nuokin onts osaston rahavaroja, ailä iokainen' ovat useimmitett iekaistuja, tarfa)- haluaisi o_ ll lt a- " aina.- va.lm_•i s t-rt^ '<x_•r.-^<, _ l i = ^ _ S l l , 3 « r ? c < ^ tVÖläiSä-mään; fulosj>. Paljon jopia ,irantteess« , olevia, l <lähte- iukÄlla 'pitää nälkäisisa työ.läisis- • 8ä yllä tbivoa 'tulevasta hyvästä a-jasta, sekä estää heitä kiinnitta-osottaa järjestön;ds»stä voimistur [Tämän \^kanpungin,,^ poliidme^atin' iuomiota ssema "firka,»oa nyt avoinna -3a;.bn siihen sa parantamiseen. - . jo t^iän .TncMiesaä, ihaoittantunut Tämän^ ramuifcon huomattavm , kolmisenkymmenÄpjakijiä.* Valinta ollisntisala on ^puutavaran, taotsn-| -4 ,>:- ^ #j^; .^•5;: m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 24, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-01-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240124 |
Description
Title | 1924-01-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S b i i2 Torstama,,taminifcuun ^ p. — Thur. Jan. 24 - !
^-Sodbnryacav Ont. joka tustai. totstai j a IsumtaL
^ONlfl SAAEI , O, NEIL
V A P A U S r
( L i b e r t y )
^ The only orsran of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
Ibhe^ in Sodbnry, Onfc, every Taeaday, Tharsday and
; ; j f a t o r d a j . • • .;--vv,v. -1:-,-:;;',;vv -
-' ^Jl^eröängjatea 40c per eoU inch. Minimam char»
iter »inide inaertion 76c - Diacoont on «tandinK «d?fertl«e-ment.
The Vapao» i» the best «dvertisinif medJom-amon«
the JPinniflh People in Canada;.
Vapauden konttori ja toimitna on: Liberty BuUdine
Lome St^ J ^ d i n 1038. Poatiosote: Box «9; Sadbjiry,
, , TILAUSHINNAT: .
Cansdasnyksi v k $4.00, pooli yk, $2.25. kolme kk.
•'^*^y5y8»altoihii?ja'Suomeen, yk«i vk. 15.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk.|1.75., " '
Tilaoksla, joita e! aenraa raha, ei tulla Jäheltimään.
paitai aaiamiesten joBla on takaukset
Mutta parhainjznassakm tapaaks^sä ~ porvarilliset
lustorioitBijat lulla laahustavat Justorian. tolkinto&eei^
vi^ä paljon jälessä materialistisen BistoriankaeityksCT
lipunkantajasta, nykyaikaisesta vallaidoimoukseUisesta
tyovaealuokasta. Se f; on taisteleva .köyhälistö,' joka
t d ^ ^ i n mullistukseni ihmiskunnan menneitä' elamyk»
sia koskevissa katsomuksissa, taistelee nyt vallankumoukselliselle
tieteelle ja K D lipunkant^alle voittoa Jättämättä
yhtäkään kiveä kääntämättä kapitalismin kirotussa
.järjestelmässä.
Hmctftrfiints kerrau jnlaiituiata ilraotnkSiista ,40c
palstatuumalta^ Suurista ilmotuluista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ?ei joka 'kerta muuteta, annetaan tuntuva
Alennus. KuoIöUmotuk»et $2.00 kerta Ja 60c lisää jokai,
telta muistovärsyltä. NimennrautosUmotukset 60c kerta,
f l . 00 kolme kertaa. A-vioeroilmotnkset $2.00 kerta,
$8.00 kak^: kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H9-
iotaatitietO' ja osoteilmotuksetrSOe kerta, $1.00-kolme
kertaa. Tilae^gnnjotuksisto^plt^^
-Jos ettp milloin ,taban«n «aa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kir' 'ttakaa uudelleen Ifikkecnhoitidalt». per-
BOonaII{/>cIIa njmella. ^ , '
- T V WA c T o Liikkeenhoitaja.
Tp«faJti lehteen niJotut ilmotukset pitää olla kontr
tori*»' t-it^ntnina, t')r««tain lehteen tiistaina j a Jauan-
If.^^ 1^,',^- »of^tflfna kello'3. * ' ''^
Rf£:>«t<>r«>«i at the Post Office Department, Ottawa,
a« niftt^j* '^••t»< mntter, >
Ja kansa on' verolliseksi laimettu
06, mikä taakka. ' v J ^ '
^länadaasa, haetaan paraikaa epätoivoisesti kantajaa'yhä
raskaaxnm^i käyvälle vdrölaakalle.' Veföky-
«ymyft ojaa porvaHen politiikkaa hurjaa vauhtia peri^"
katoaan |k<^i.'-^ - | f - .4
Vielä' parikymmentä vuotta sitten Canadan hallit
tuksen kantamat verot'nousivat kaikkiaan ^SfSQO.OOO
dollariin ^vj|ioäeäs8. Nykyään otetaan, tua summa kansan'*
tasläiista joka' toinen kuukausi." Hallitus kiskoo kansalta
ireroina toista' miljoonaa dollaria päivässä, eli
yli jlO^OOO dollaria'joka minuutti; eli noin 800 dollari^
joka seknntti. .Ytelä, muutama vuo^i. sitten Canadassa
ei iunn^u qiyyntiveroa^^mutta nyt otekaan sen kautta
kansalta noin kolme milijoonaa dojjaria viikossa* ^
, (Canadan väestö, maksaa iiykyään veroina noin"^ 900^
000,000. dollaria iiittohalHtukselle ja eri maakuntain
cjhallitukaille vuosittain. Kun (^anadan väkiluku o n l i -
, keli? ylKJeiban it)iIiooiiaa«, merkitsee tämä verotaakka;
nöiii, sata dollapa jokaista^^asukasta/kohti,,viiqde8sa,r
eli .siis jokaista-keskinkertaista eli viiden hengen per-
V het^ koihti viisi sataa dollaria vaodesto. ^
" Porva^iMiften 'hfillitus tietää, että kansa» kulckaroHa*
kollbaminen-^ta iirka asia.-^S^ taskuille onfiiis pääs-taVa
tellaisella tavalla,* ettei jsita Hiin kouraan tuntu-'
..vasti huomaisi.',$Ua var^n on laadittu ta^xa* myynti-
' vero, 4olca ^voidaan koota ikäänkuin sivumennen elin-tarvjUceden
hnnossa. Tavaraa .ostaessaan .väestö ei
; ajattele. verojä« vaan > hintoja. Ji^^ylottomien hjintojen
jojosta se i&fntapisb hallitUGtjarJestelmaa vae^' yksityisiä
porvareita vastaan, sikäli kun se napisee* ollenkaan.'
Eikahan kansa 'ole koskaan vielä^lvaivautunut:
ajattelemaan kuinka pa}|on sitä on kaupoissa nyletty.
Canada'vöi']^ohtapuoteen kilpafiU raskasveroisim-^
pien, maiden kanssa. Mutta harvoissa "maissa on porvaristoin
oiinistunut pitää väestö tämän kuten muidenkin
yhteiskiihriäUi^ten asiain stdlteen ^sellaisessa plmeyr
dessa, mikä Cahadassa .vallitsee. Raskaat verot ajoiVat
'^arköinaan Rapskan'talonpojan suuren vall^umouk-
«ep kaytt&roimaiks!. Knihka. ammottavaksi täytyy kuilun,
aueta, ennenkuin tämän maan'massat havahtaval|
näkemään ^alHcnsa syvyyden? ' i , ,
lipiBiilÄpiiiSii»
£r88 canadalainiin pc^anl^li huomauttaa- John
: Buchanan, kirjottamseta'^^^^
että teos «on kirjotettu > uudelta näkökannalta, jonka
,lnukaan.^se on ifmiiskijuta joka jotdkin on» eivätkä kuninkaat
ja> heidän tulemisensa ja menemisensä.»
Tosiasia onkin, että''itse porvarillistenkin histo-riain
kirjottaminen on viime aikoina ruvennut hapuilemaan
itselleen uutta, pohjaa. Porvarilliset historian
kitj^ttajat ovat lahän saakka kutoneet ämiskunnan
iiis^rioita yl^^
^ «mästä ja kuvanneet ihmiskunnan kehityksen kulkua
joidenkin «suurien»^ yksilöiden tahtomusten tuloksena^
Niinpä me'«itten kuulemrndkin maailman menon olleen
kietoutuneen' milloin' jonkun Kleopatran rakkausseik-kailuifain,
milloin olivat* koko historian voimat jonkun
Nejron persoonassa- taikka taas näemme huimapaisen
'kansakuntia. Milloin' taas keikahtaa joku mahtava
syyaltaktmta kuninkaansa he^ouden takia^ taikka sitten
taas joku kyvykäs mies lianelee .ihmiskunnan histori-
«llertmdent Iraxsdn.
* '.Mit$ pintapuplisempaq historian kirjottaminen on
«Ilut, sitä voimakkaimmin ^ovat tällaiset kuvaukset
, paheet'*t«tilan. Nykyaikana aletaan näistä erheistä
jo ,jtse porvarillisissa piireissä yhä enemmän luopua.
Bmiiskannan historian väkevissä ja nopeasti vaihto-irissa
,ryo^rissa aletaan nähdä syvemmälle yhteiskunnan
pdbjavirtauksiii;^.' Kansanjoidcot ja niiden*^ elin-so^
»^ Hyvärjlmeisilcsk Kapitalistinen maailmanjäi^T
Hiilenkaivajat toteattamassa i
joukkotahtöa
;Samalla kertaa kun Nova Scotian fiiilenkaiv^ain
järjestö- on käynyt lakkotaislelulla torjumaan British
Empire teräsyhti9n palkansijpomisia, ffn järjestön'' keskuudessa
,käynniss3 voimakas liike hiilenkaivajain
amerikalaisen pä£^'ärjestön vanhoillista johtoa ja eritoten
presidentti I^ewisiä vastaan. Levisin törkeä mielivalta
erottaessaan Nova Scotian- mainairien järjestön
radikaaliset virkailijat viimekesäisen lakon aikana ja
nimittaessään omat luutnanttinsa niiden .tilalle, ei voi
unohtua yhdenkään rehellisen kaivosmiehen* mielestä.
U6ea^!, paikallisjärjestöt ovat laatineet ponsia.; jotka
tullaar^ esittämään Indianapolisissa pialdcoin kokoontuvalle
Amerikan hiilenlcaivajain järjestön «konventio-nille..
Näissä ponsissa lausutaan suorin sanoin, ettei
Lewis ole menettelyllään soinkaan palvellut mainarien
etuja, vaah omia vukavaltaisia pyytej^i^. fiänen Np^
va Scotiaan liSiettämänsä organiseerasjat eivät tole
tehneet kerrassaan mitään jäijestämistyon eteen; vaan
sen sijaan politikoineet päämiehensä persoonallisekai
eduksi. Lewisin nimittämät ,vii;Iwilijat veivät nauti
järjestön jäsenistön luottamusta, vaan ien sijaan herättävät
yhä suurempaa /inhoa .mainarien 'keskuudessa.
Näin ollen pitäyät4eripaikaIKsuniot luonnollisena, että
virkailijain erottaminen peruutetaan j a järjestön toiminta
saatetaan /taas - luonnolliselle pohjaj^Id.
•^-Mainarien päättäväisyyttä taistella vaatimustensa
puolesta osottaa vielä^?l^kin,^äu
toV' tulpat jläettämään omat edustajansa Indianapolisin
kpnventioniin, jossa;näin/ ollen on odotettavissa
kiivas taistelu JLewi8in masiinan - ja työväenliikkeen
teWeeri kannan' edustajain välillä.
Maapallon ympäri r >
Noin viisikypimentä vuotta sitten julkaisi ranskalai-hai
kirjailija Jöles Verne teoksen, nimeltä «Kfaapalloa
ympäri' kähdeksassidcymmenessäpäiVässäy.^^^^^^T^
tusta pidettiin silJoin unelmana. Kuinka.muuten olisi
voinut pilakaan, sillä/^illoinhan ei. ihmisten "käytettävänä
v ollut vielä niitä' kourqantuntuvia: keinoja, joilla
noin vaan- olisi, saattanut ajatelia ;matkaä maapallpn
ympäri. ' '
'•"^Nykyajan ihmisten, silmissä tun^ut{ Vernen" kuvaus
kömpelöltä ja . yksinkertaiselta.' ^ Uudet kulkuneuvot
saattavat muutaman vuosikymmenen takaiset unelmat
lapsen tuumiksll ' ' ^ '
; Uutiset kerlovat,^ että ensi krään' aikana läl^tee Yh--
dysvajftain ja Englannin armerjiain ilmailijoita lento-maLäcalle
maailman : ympäri. Apierikalaiset^cl^
lentämään länttä koSiti ja englantilaiset kohti'auringon
nousula.* Lentomatkojen .reititkin on jo suunniteltu.
Se että kumpikin lentomatka tulee suoritettavaksi
militaristisissa merkeissä, on kuvaavaa. Kaikki työn ja
ti^een parha^bt .saavutukset ovat vielä nykyään porva;
rillisen maailman ja militarististen voimain palveluksessa.
Vain Venäjällä huohottavat koneet työväen
päämäärien*: j a ' jokapäiväisten tarpeiden palveluksessa^
Vain siellä halkovat lentokoneiden siivet ilmaa työn
etuja tarkoittavilla retkitlat Mutta jpl^äisen maan 11/
mapurissäjon jo selvempää tai: epämääräi^empääl^
tua,* että kapitalismin ja militarismin jälkeen ei tule
vedenpaisumus, vaan historian' uusi aikakausi, työn
tekijäin vapauden valtakunta.
' " ;,Niinkuin matka maan ympäri on joskus ollut unelma,
niin köyhälistön vallankumousl^n näytti aikoi
naan vain kaukaisena--utuVuvana. ,l^utta'-nyt"<^ aletaan^,
tpntea jo. käytännöllä
maapallon. \ ' ^
Teollisuusunionismi
Canadan pautavaralyöläisten teoHisuusunion
rannikkopiirin konventionistta.
/
Paikka- ja riistonumeroita
Hulenkaivajien lukumäärä nousee noin^^^^^>4^^ Canadassa.
Heidän kaivamansa hiilen' määrä nousee 15,-
000,000 .tonniin vuodessa, jonka ahro lasketaan 150,-
000,000 dollariksi. Mainarien ja hiiliyhtiöiden palveluksessa
olevien, toimitsijain palkat? nousevatnoin
42,758,741 dollariin Vuodessa.
Vaikka' työpalkkojen ja'hiilenkaivaj^ien luomiei^
arvojen: ero onkin näin suuri, lankee mainarien unioil-le
suuri ansio siitä,, että hiilenk^ajain palkkalista
on edes näinkin koikea. Hiilenkaivajat Canadassa ovat
verraUain^voimakkaasti järjestyneet;^
kaimminkuininillään muulla rftskaan tuoiannbn alalla.
Unioiden ansioksi on myöskin luettava, että hiilenkaivajat
ovat niinkin suurella valppaudella pitäneet
kiinni saavutuksistaan ja tilaiisuuden tullen olleet vai
miit {käymään tdsteluun:uttsienv vaatimusten puolesta.
Nova Scotiassa puhjenneprtus-;'j^*°» 1°^^ ^«^^^ työnantajat jokaisessa palkkariidas^
ta niille,7jb&a eivät ole Ähen tutu|tuneet Jdrjallisenisa ennen kaikkea taistelevat-^Tämän^ käsittäen Calg^
kouIdutiÄsen l Ä a ; KSytiinäöllinA elämä johtaa i ^ J ^ jmin^t ovat myösldn tehneet laajakantoisia vaV
luonion'^akeMa'fbkaista-Äistorlii johtavien a a t t e i - J 0 * « » ^^'^'^ palkkataksasta voi kehittyä
' !hyvinkin.kriitil!iseksr.
(Konventioni ^ k o i maanantaina
tammikuun 7 päivä kello 10 aamul>
la nnion . huoneustolla 61 Cordova
St. We8t Vancouver, B. C. ja hajaantui
tammikuun 10 päivä kello
f i.p. työskeiujellen «iis^. neljä päivää.
'Kun nyt luo silmäyksen tuon 4
päiväisen ahertelun saavutuksiin,
jättäen huomioonottamatta sellaiset,'
pnhtayti järjestön sisäistä järjestelyä
koskevat seikat kuin jotkut
pienet säänto> ja peruslakimuutok-set,
virkailijain valinnan y.m. .vä
hemmäR, tärkeät asiat ja ottaa huomioon
Ruoastaan sellaiset konven-tiofiin
tekemät päätökset, joilla on
uIospäin> muihin työväen jät^jestoi?
hin jä järjestymättömiin työläisiin,
kohdistettu anerkitysj niin yksi huO'
mattavampiar niistä lieaee päätös,
koakien yhtymistä; Canadan Trades
iand Labor Congressiin. '• ,
Kuten tiedämme on^ Canadan
puutavarai^oläisten jätjestö^ ollut
viimeiset kolme vuotta, eli siitä
iOsti 'kuin .OBU hajosi; ilman mitään
yhdy3side«tt;ä muihin Canadassa
oleviia iyöväenjarjestoihin, eli niinsanottu
: riippumaton järjestö. Tämän
eristetyn ja luonnottoman _ t i lanteenkotjaamisekki
- herätettiin
konventionissa: kysymys yhtymisestä
Canadian Trades and. Labor <5ong-ressiin
ja byVaksyttiin, kysymyksestä
seuraaiva päätös: V. ; ^
/Päätetty, että'jähetetään yhty^
«nii^kemus - Canadan .Trades .and
Labor Congressille. , -
Ilmeni kuiten]^n, -että on syytä
%päaiä, W o (tätä järjestöä'hyväksytään
'Trades' and i^Labor Con^res-:
äin' yhteyteen.;,Jos niin kävisi, antoi
konventioni 'yleiselle .toimeen
ji^nevaUe^ komitqfalle/ täyden valtuuden
meaetellä*t?ar'haÄn harkiniansa
mxikaaiVv' hyväksymällä.. seuraavan
päätöksen: , '
, Päätetty,, että. siinätapauksessa
josf Trades-«and Labor Congresa of
Canada k i e l U y t y y l ^ ä k ^^
tä ^niota ^jäsenyyteensä^ jostakm
syystä^N niin • virtoansä astuva ^ i r
meenpaneva kpmitea kebotetsian
ryhiymaänsellailsiin toimenpiteisiin^
jotka he katsovat^v.BUotaviksj,^'jotta
tämän 'järjestön liittyminen voitai-
.sjin toteuttaa; s.. ^
YleisesU- tunne^u >asia on että
lääHä X^anadassakin,^ on useampia
järjestöjä ^' rpuutsvÄrateollisnudessa
jä. siten ov^ pakotetut^ kilpailemaan
keskenään, jtaistel^o^iyönaAtajiav^
tään jääden niinoUfen >te^ottomaK5i.
Tämän valitettavan 'asiaintilaq kor-i
japiiseksä-, konventioni -hyväksyi
seuraavan päätöksen:
,Ottaen huomioon nykyään vallit-sevat
sekavat ja kilpa^evat suhteet
puutavaratyölusten eri; • järjestöjen
>äIiHa Canadassa ja varsinkin Tyynenmeren
rannikoUa^.joka-eiiainoas-taan-
tee näitä järjestöjä kykenemättömiksi
r menestyksellisesti taistelemaan
.ls |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-01-24-02