Vapaus, March 27, 1930

              Torstaina, maalisk. 27 p:nä — Thur.. March 27
yhteistoimintaan r^^ÄSrämmp saa-
Tuttami^ksL J a silloin kun meillä
^ A A laa» työläiajoukkoja lähtPmään tän-
• f f Ä A ne. Myöädn päätettiin lco^ro^^l^w>w».
A H pk pk että aletaan suuremmassa mittakaa-t tm Jotain toimintaa, sellaista joka
f\ g» * * (vassä ottamaan osaa y l e e n ^ cana. (on hyödyllistä j a kiinnostaa meitä.
aal^stftn iTfimisten taisteluihin j a j n i i n siUoin meiltä jää monet muut
' I O M E E ^ heidän tcdmintaansa, eikä suin- f sivuharrastukset. joita täälläkin mo-
* kaan aina vain aimeta ynamärtää neliäkin vielä on suuressa määräs-että
me siirtolaisina olemme sivus- jsä, sellaisillakin joiden luulisi j o t i e -
sa emmdö halua olla heidän i a n s - ; tävän. Eiköhän meillä nyt jo tove-saap
taisteluissa mtikana. Työttö. jrit ole aika antaa olla kaikenlaiset
mäin kokousten" järjestäminen ja,pimeä.t paikat omilla oloillaan eikä
mielenosoitukset ovat juuri niitä j o i - antaa niiden hommille kannatusta.
Väkijuomapahe juuri on yksi suu­rempi
ase vallassaolevalla luokalla
Mrkka-
[an DoUaristP
^\€%f\ hin t u l l a an Joukk<toa ottamaan o-
Kaupungin työttömäin komitea on meidän kurissa pitämiseksi j a teh-
I • taasen järjestänyt kokouksia joka tdäkseen meistä sen avulla tahdotto-
^ viikko j a yleisen työttömäin kokouk- ' m i a orjia itseUeen, ettei meillä ole
sen huhtik 17 päiväksi, silloin voi- mitään sanomista meille kuuluvissa
daan Joukolla meniÄ ottamaan osaa asioissa. Siis velttous pois toverit ja
itähän j a myöskin mahdollisesti jär- .tosi toimintaan asiamme eteenpäin
Ijestettävään kulkueeseen. Työttömäin iviemiseksL — Yksi joukosta.
-. ! komitea on alkanut V8^||^teluihin !
f jo tämän pfiivän järJestäElsestä ja !
• ' ,;,li*lCö.do ikommunistipuolue hipaa antaa kaik- | CreightOIl Mine, Olit.
a aa ai- i k i tukensa tämän paivan j a yleensä =• '
• kaikkien työttömäin ktdcouksien jär-
0(J-
" £ ^ i ) ro—
3.60 lähetykseltä
^ o.tet««n. Kursf
;j Smksta. Jetykset osotteella:
APAUS,
SUDBURY, Ont
\ileaejä myydään.
,jaia pUetUasioUa
i ottavat raHavaUtyk-myöskin:
mAVS
mVR BRANCh
5 Bay Street,
Arthur. Ontano
jÖmEAL BRANCB
St Antoine St,
tntreal, Que.
lÖKIVmN
ind Lake, Ont.
BN VVORl
Porcupine, Oc
^HAAPANEN,
ipi, Timmins, O n t
WWIRTA,
» Äve., Toronto, Ont
yiDHELIN» •
iniiia KesKi-tlntarJoM»
daone Montrealissa,
a tiukemmaksi, T a l v i ­on
loppuneet j a suu-thiä
tulleet kaupunkiin,
i työttömien armeijaa.
Ha hirvittävän suurek­in
toiveita # Olle., tai
kesätöiden alkamisesi,
vain puustataan, yhä
työttömäin armeijaan
ena puustausvälineenä
L-n uiiden asemaraken-i
alkaminen^ BeauhOr
työt y.mjn, houkutte,-
[set. Joiden perusteella
Idcoa kokoontunut t a ­l
i Kanavatyö on v a ­inutta
asematöiden a l -
ole merkkiäkään.
on tässä joukossa
m, ehkä enempi kuin
i täMn a^aan. Useat
tuneet tänne näidto
työpaikkojen perusteel­la
nykyisen työttömyy-n
lÄivän polttavin k y -
3 M astuu eteen vaka-aisla
työttömiä kokoon
ne haalille t.k, 24 päi-een.
jossa keksustellvat.
ensinnäkin kääntyä
uliviraston puoleen ja
i jotain apua, Ja t o l ­ia
vaatia että konsuli-ilmotuksen
Suomen
töfle. että se lopettaa
Iheelliset laivakomppa-ikset,
joilla houkutel-saattamaan
kannatta*
n j.n,e.
tä pikkuporvarilliseste
5tä varsinaisesti olivat
•dem. "Raivaajan" r y h -
aUstinen "Industrialis-iiiin
ulottui sen vaiku-i
myös Worker (Com-tyn
suomalaiseen jär-isti
oikeistolaistuttava
ena. Tätä oikeistolais
ntyi eniten kahdelk
nomalaisten työväen-elämässä
j a osuustoi-työvienyhdUtyk
anpitäen on ollut kes-a
ylipäänsä Yhdysval
fuomalaisen siirtola!»
^ a n noin 15O,00C
taudessa, ovat oUeet
. PoIiJttis-kulturillisif
«Ja, jotka ovat hom
"een yhteensä y l i 150
' jojfla on omat k i r
^malehdet, kuHtannur
««toiaseurat. laulu- jx
ttrheUuEeurat, nuori
g J.n.e. Kaikki tämä
^ . t a kylläkin todis-toverien
huo-
Digamsatoorisesta ky-
'»yös oso-
! i „ ? ^ e n heikostf
kansallisestr
sulautua ame
^ n s t ö o n s ä . tJHto
rt^f«ten tulostei
jestämlsessä. *
Savon sydämessä, nauruhermoja
kutkuttava kaptiale, tullaan esittä­mään
toistamiseen huhtik. 6 päivän
iltana, tttäkääpäs jokahien mieles­sä
että muistatte saapua katsomaan
josko Asarias sen akan sitten saa
vai pitääkö hänen sittenkin jäädä
vanhaksi pojalrsi, kuten hän sitä
kirkkoherralta kysäsee.
Työväen pnolnstosliiton kuukausi­kokous
on huhtik. 6 p. kello 2 U t a -
päivällä.. Kaikkien Jäsenten olo ko.
kouksessa on tarpeellista Ja uusia
jäseniä voi ilmoittautua kokouksessa
Kokous pidetään S. J . osaston t a ­lolla.
Vapaa keskustelakokons pidetään
osaston talolla huhtik. 6 p. kello 3
iltapäivällä. Kokouksessa on ensin
keskustelukysymys, johon jokaisella
on. oikeus ottaa osaa j a sen jälkeen
on vähän muuta ohjelmaa. Tilaisuus
on järjestetty kasvatuksellisessa tar­koituksessa,
j a sunnuntal-iltapäiväk.
sl sen takia, että Jokainen voi ottaa
osaa. :— J . S.
Täällä Creightossa on ollut Jo nä-icyvissä
varliaiskevään merkkejä.
Lumet ovat jo suurimmalta osalta
poistunet Mustat kalliot ovat jo t o i ­sin
paikoin paljaina, toiset paikat
ovat vielä osaksi lumen j a savun
mustuttaman jäätikön peittäminä.
Tuollaiset kirjavat mustan harmaat
kallioiset maisemat ymi»röivät
Creighton kaivosaluetta niin laa­jalti
kuin näköpiiri riittää. Tällä a -
lueella ei ole mitään kasvullisuutta
mikä noiden alastomien kallioitten'loppuun asti. Kyllä
tämän kunnan naäoomoksi ulko-maalaissyixtyinen
mies. j a nämä Val­koset
kimnan kansalaiset idvät p i .
dä tästä miehestä, n i i n lienee mah­dollista
että he sillä perusteella
honunaa mainittua seuraa, että voi­sivat
syödä tämän äijän pois japls-ta.
Tässä mainitussa toimessa o n o l -
lut pitkän aikaa oikein valkonen ja
ullnmxuodoltaankin herrasmiehen nä-könen,
vaan ei tämän herran toi­mia
varten ole koskaan aijottukaan
perustaa mainittua seuraa. O n ero
Valkosessa j a mustassa virkailijassa­kin.
Untta kanppabnonetta tehdään
täällä suomalaiselle ostorenkaalle
haalin lotille. mikä onkin ollut jo
Eri paikkakimiulta
Garson Mine, Ont.
rumuutta peittäisi.
Yksi vanha "fon^'-historia kertoo,
ottä se sarvipää on ollut pahassa
touhussa ja puuhassa aina maail­man
alusta asti. J a Joka on käynyt
täällä Creightossa, iiskoo sen todek­si.
Sillä silloin kun Jehova on rus-tannut
tätä maapalloa Ja viksaillut
Havaiin Ja Cuban luonnon ihania
paikkoja herroille, on tuo sarvipää
ollut oikein mielipuuhassa Ja vään­tänyt
kaikld maisemat mitä rumim-paan
epäjärjestykseen täällä Creigh­tossa,
kasatessaan kaikld nikkelit Ja
kuparit sekä monet muut metallit
jäkkipottlna tänne Creighton kai­vantoon,
minkä Jäkkipotin sitten
'herrat ovat suur.eksl hyödykseen
löytäneet, jota Jäkkipottia me työ.
Iäiset sitte olemme saapuneet k a l ­vamaan
aina Kalevan kankailta ja
Äänisjärven rarmoUta asti.
Mutta ne kalevalaiset ovatkin sel­laista
sakkia että eivät olekaan tyy­tyneet
silmät nurin päässä katsoa
toljottamaan noihin rumiin maise­m
i i n vapaa-aikoinaan, vaan ovat
hankkeissa jonkim aikaa. Joka päi.
vä siellä on pieni Joukko miehiä
työssä. O l i tämän ostorenkaan y l i ­määräinen
kokous maaUskuxm 11
p.. j a t u l t i i n lopultakin sUhen yksi­mieliseen
päätökseen että aletaan
liikehuonetta rakentsonaan. J a niin
se on nyt alettu.
On täällä maatakin yhteishom-maa
el ainoastaan kauppahomma.
Yhteishommaksi luulen senkin, k un
nuorista pojista kokoonpantu orkes­teri
harjoittelee täällä ahkerasti
soittamaan, David Tolonen ollen
heillä johtajana. Satuin tässä erää­nä
iltana haalin keittiöön k u n po­j
a t olivat soittoharjoituksissa, niin
enpä malttanut lähteä pois kesken,
vaan täytyi kuunnella tätä soittoa
pojista näkyy
jäämään tänne, j a heistä tulee lisää
vannoja kuluttajia tulevalle osuus­liikkeellemme.
K u n vaan saamme o-man
liikkeen ajurin tuomaan lei­pämme
ovemme taa, n i i n silloin se
alkaa luistaa. E i myöskään ole m i .
. Kevään tnllessa. — Nyt k u n luon­to
alkaa riisuuntua talvisesta v a i - y^^,^^^^^^^^,
pastaan,-niin ihmlsteh mieletkin aU :jj^j^jj„ggj. itselleen hyvän talon ja
kavftt käydä ivähänvllkkalmmiksl j a i^jgjjg^yat. siellä. Kukapa . sen t l e -
iJpl§emmlksi.^'Jfa>JmiBnlki»<ehkä ajat- !j.^^>. j^;^- pieijaavatkaan..; Nytkin
telee,Jluonttoäsa^•tÄ^tuvia-1muutQk-jgJg^g olevan tk. 29 p. Utama,
sia i&:iitifyi^TTvyä\&,:m kappaleen nhhel-sälden
vaihtuessa,' esUnerkikfil • täl­tä
"Valhetta';. Allekirjoittanut: ei
vesta vaihtuen kesä. Mutta: nronel-.^^j^jjj;. ^j^; o l l u t tilaisuudessa näke-takln
ehkä Jää ajattelematta j . j a ; f^^^ git^ kappaletta, mutta ,Jutl
kertoi kalkkien asioiden erikoistun­tijana
Jotta kyllä se on oikein sei-lahaen
s(^van:veikeä..kappale.. K u u ­luu
toisin paikoin oikein namratta-van.
Vapaudessa on myöskin vielä
tarkempi ilmoitus,
SItte ti6Uen jpälvä huhtikuuta on
ilpjlset iÄtissit Martlnpellon soitolla.
m:^ös on hauska pitää jokaisen
miUstossaan. — Teofilus.
huoiiiaamatta ne muutokset Ja tals.
telijt, mitä me työtätekevä luokka
joudumme käymään Jokapäiviäsessä
olemassaolomme taistelussa. Sillä e-slmerklksl,
meille jotka työskente­lemme
maan uumenissa, j a nostam­me
sieltä aarteet päivän valoon, on
elämä taistelua, kujen kalkllte^'muU-l
e k i n työläisiUe. Se luulisi panevan
aJatteleipaÄn, lajj^ä.j., elämf,„.tq^elllr,
suudfissa :;on.,, j.Tp,,5|nlt§^., - njkyiräl-sina,
meiltä, työiäisiitäj, y ^ t i L suiä
luokkien^ välinen taistelu käy aina
pälväpäiyältä yhä selvemmäksi ja
rtiikeämmäksi, k u n vanha järjestel­mä
aikansa eläneenä yrittää seistä
jaloillaan, jota vastohi työtätekevä-luokka
alkaa nousta vatimaan sille
kuuluvia elämisen oikeuksia. J a täs­sä
taistelussa meillä olisi Itsekulla-kln
paikkamme täytettävänä. E i
meidän saisi enää olla sivustakatso­jia
Ja varrota sitä mitä toiset työ.
Iäiset hommaa, j a alnoastan nauttia
niistä saavutuksista mitä toiset työ­läiset
ovat ennen saavuttaneet Ja
yhä edelleen saavuttavat
Nyt. k u n meille on tänne perustet.
tu Canadan .suomalaisen järjestön
piaikallinen osasto, n i i n meillä on
kaikilla tilaisuus Uittyä siihen jäse­neksi
j a ruveta toimimaan siinä i t ­semme
j a tövereittemme kehittämi­seksi.
Sillä suomalainen järjestö j u u .
ri on sellainen valistusjärjestö, joka
on koonnut j a kokoo suomalaiset
siirtolaiset kautta laajan Canadan
Websters Corner, B.C.
Konnan kokous piti olla täällä
hallUa maalisk. 14 p. J a vielä oikein
kielisten toimesta, vaan kielisiä ei
tullut yhtään, el edes toimeenpani­joita.
Meitä suomalaisia oU joitakin,
vaan kokous Jäi pitämättä yleisön
soittajia tulevan, kun vaan pitävät
päälle. Toivomme että he Jatkavat
harjoituksia edelleenkin, meitä kun
on paljon sellaisia Iivaria jotka
emme pysty soittamaan, vaan voim­me
kuitenkin kuunnella. Onhan se­kin
eteenpäin.
Voimistelosenra täällä on myöskin
toiminnassa, miehillä sekä naisilla.
Miehillä vaan menee toisinaan myt­tyyn
voimisteluyritys, etenkin pyhä
päivinä, kun e i saa nuoria poikia
koolle. OUsi suotavaa että pojat me­nisi
riviin silti pyhänäkhi, kun on
päätös että silloinkin voimistellaan.
't^hän kanina olevan Vancouve­rissakin
työ-vientiä metsätöihin,
vaikka onkin kevät kulunut Jo näin
pitkälle. E i taida olla paljon toivoa
kaikilla miehillä päästä työhommiin
koko kesänä.
Ilmat ovat vielä kylmässä lajissa
täällä rannikolla, tätä ^irjoittaissa.
Maalisk. 20 p. aamuna oli m a a v a l ­koisena
lumesta, vaan päivän päälle
s u l i pois. Kuivan puoleinen kevät
on muuten ollut tähän asti. — V , H .
kään luulo, että tulevaisuudessa on
liilckeellämme kundeina niin hyvin
«kielisiä" kuin meikäläisiäkin, se
lankeaa luonnostaan ajan oloon.
On luonnollista, että liikkeelläm­me
tiilee olemaan monenlaisia vas­tustajia,
ja mahdollisesti heitä on
nyt jo. Toiset ovat kokemattomuuden
"vihreitä", kuten tässä maassa sano-taöv^
ja toiset vanhoillisuuttaan har.
mahtuneita ja molemmat ovat tai
ainakin< tulevat olemaan vastustajia,
mutta sanotaaniian. että on huono
nalmiskauppa, jossa ei ole konttimie-hiä.
On myös kokojoukko epäileviä
tuomalta, mutta heidät kaikki voit­taa
aika mukaan, kuniian saamnie
alun käyntiin. E i ole vielä koskaan
perustettu mitään osuustoiminnal­lista
yritystä, jossa ei olisi epäili­jöitä
syrjässä lausumassa arvelul­taan.
Ja jos meiltä tulisi ne puut­tumaan,
niin voisipa melkein arvel­la,
että on jotain epätavallista mu-kana.
E l meidän luonnollisestikaan tar­vitse
uskotella itsellemme, että yri­tyksemme
tulisi olemaan aivan i l ­man
vastuksia. Herra varjelkoon
meitä siihen luuloon vaipumasta.
.Afrta j a kaikilla, niin yksityisillä
k u i n osuustoiminnallisillakin yri­tyksillä
on alussa omat vaikeutensa
voitettavissa, ja varsinkin tällaisessa
tapauksessa, kun yritys on laatuaan
uranaukaisija paikkrjkunnalla, t u ­lee
sillä olemaan hankaluutensa,
mutta ne ovat vain sitä varten ettö
voitettaisi ne, ja kun ottaa huoml-toimintasäännöistä
keskusteltiin h y .
vin mielenkitatolsesti, joka sen jäl­keen
meni äänestykselle. Ensiksi h y ­väksyttiin
yksimielisesti että osuus­kaupan
tilivuosi muutetaan kalente­rivuoden
mukaiseksL izaestyksen
tulos ollen: uusien osuustoiminta,
sääntöjen puolesta 127 ääntä, van­hojen
yhtiösääntöjen puolesta 46
ääntä. Äänestys toimitettiin tähän
asti osake ja ääni Ja äänestyksen
tuloksen seurauksena muuttui siis
osuuskauppamme osuustoimlntalai-tokseksi,
Jonka jälkeen äänestettUn
henkilö j a ääni.
Referaatti vnosikokooksesta. Joka
pldettun heti ylimääräisen kokouk­sen
loputtua.
lAiettiin Johtokunnan toiminta­kertomus
sekä kaupan tilikertomxis.
Josta m.m. ilmeni seuraavaa: V i i .
melsen kuuden kuukauden liikevaih­to
kokonaisuudessaan oli 62.955.51,
edellisen vuosipuoliskon liikevaihto
ollen $60.123.078.63, viime vuosipuo­liskon
liikevaihto ollen $2,832.39
suurempi edellistä. Yleisvoitto kuu­den
kuukauden ajalta ollut $6,103,
joka tekee 9.6 prosenttia yleismyyn­neistä
Ja puhtaaksi voitoksi on Jää­nyt
$1,423.1. Sen jälkeen arvostel­tiin
mennyttä toimintaa, kaupan
hoitoa, johtokuntaa j a palvcluskun-taa
ja keskustelun tuloksena Ic
puita yksimielisesti hyväksyttiin toi­minta-
ja tilikertomus. Päätettiin
jakaa 5 prosenttia voittoa osakkeen­omistajille
ja 2 prosenttia ostovoit-loa
ostajille, joko tavarassa tai o-sakkelssa.
TolmiteUin Johtokunnon ehdok­kaiden
valinta. Jonka jälkeen äänes-tettin
ehdokkaista, joita oli 12. V a ­lituksi
tulivat: Fred Tuominen, Wm.
Lehtinen, Victor Rossi, John Mah­oon
vaikkapa jo toimitetun koemer- lamäki, E M Koski. Otto Toivonn ja
puutteessa. Tätä kokousta oli Jot-^
kut englanninkieliset hommaimeet' J^uQjnaamaan, Ja siksi kai kokous o-
Osuustoiiniiinän
tuulahduksia
Torontossa
Viime sunnuntaina oli siis Toron-ton
osuusliikkeen perustava kdkous
j a kuitaan ei voi sanoa että se o i !
Ulan aikaista, mutta parempihan
se on myöhäänkin kuin el miUohi-
Icaan.
Kokouksessa ei paljoa puhuttu o-suustolmhman
tarpeellisuudesta, s i l -.
lä kalkkien mielestä tuntui olevan
päivän-selvä, että Vsuustoimintaa
tarvilaan ja kaikkein kipeimmin
tääUä Torontossa. EpäUemättä voi-kln
sanoa, että täkäläisellä suoma­laisella
asujamistolla on suoranai­nen
tarve saada oma liike, erikoises­ti
lelpomo-alaUe. E l tarvitse pai-joakaan
kuulostella, k im s en tulee
kiiman, joka tuotti niin huomatta­van
määrän jäseniä häthätää toi-mitettunakfn,
niin saa olla varma,
että paikkakunnan työläisten yhteis­toiminnan
avulla saadaan mitkä
vastukset hyvänsä voitettua. On
vaan saatava lisää joukkoa mukaan
tukeman yritystä, Joka tuottaa m u ­kanaoleville
kouraantuntuvaa hyö­tyä
aivan lähitulevaisuudessa.
Syntysanat paikkakunnan osuus
toiminnalle on lausuttu, Ja varmasti
se on menestyvä Ja sillä on hyvä
tulevaisuus edessään. Lisää vaan
työläiskuluttajia mukaan ja innos­tus
Ja toiminnanhalu tulee pysy-naään
samanlaisena kuin viime sun-n
i u i t a l n kokouksessa. Joka oli tule­van
suurliikkeen perustava kokous.
• . . • R — r- - ,
'„;;': sdogttis
Sault ' Stfe. Marten submalj o»ads'
kaapah ylimääräisestä;.s«kä vuo"
s^koultsesta maalisk. 4
päivä 1930.
sillä ymmärryksenä että perustetaan
kunnan veronmaksajista seura mikä
pitää vähän kurissa noita kunnan
liitin n i i n yksimielinen sen tarpeelli­suudesta.
E l myöskään ilmennyt m i ­tään
epäUykslä, etteikö Ulke tulisi
pomoja, että el ne saisi aivan mie- 'menestymään. Osuustoiminnan sle-lensä
mukaan tbimia kunnan asiois-j jjjg^ usein, voipa sanoa, usehn-sa
Ja varain kanssa, kuten he ovat „,iten kylvetty paljon epävarmem-saaneet
ainakin tähän asti tehdä,
paan maaperään, kuin mitä täällä.
Ja niin saanevat tehdä edelleenkla.; j^gm^ on suorastaan loistavat edel-
Vaan perustamatta se yhdistys J ^ ' | lytykset, kun vaan riittää liikkeel-tarkoitukseksi
(samoin kuin tässä
takavuosina esim. Ruotsin Komm.
puolueessa), että sen ohella järjes­tötoiminnan
poliittinen j a ylipään­sä
aatteellinen sisältö jäi aivan
sivuasiaksi, vaille vakavaa huomio­ta
ja säännöllistä huolenpitoa.
" L u o k k a t a i s t e l u " o l i kyllä näiden
joukko järjestöjen keskeisimpänä
mnnuksena, mutta käytännössä jäi
. l i i d e h toiminnassa yhä harvinai-iemmaksi
poikkeukseksi osanotto
jdes j o n k i n l a i s i i n työväen luokka-a
i s t e l u i h in .(Sacco-Vanzetti kam­panja,
jotkut vaalitaistelut). E h -
'cä paras osa näiden joukkojärjes-tojen
toimintaa pn ollut se, kun
on järjestetty varojen keräyksiä
sellaisiin tarkotuksiin k u i n Neuvos­to-
Venäjän nälänhätäisille^ oikeus?
ivuksi Michiganissa vangituille
Somm. Puolueen johtajille. Suo-men
vallankumoukseUiseile "Työ­väenpuolueelle"
j a " D a i l y Worke-rille"
sekä viimeksi Gastonian lak­kolaisille.
Suureksi osaksi kuiten­kin
tulojen hankkimisessakin o l i a i -
loastaan silmämääränä pelkkä yh»
istystalojen j a " s e u r a i n " oma y l i ;
Tito, j a keinona siihen t a n s s i t i l a i -
snuksien y.m. tyhjänpäiväfeen, jopa
usein vahingollisenkin ajanvietteen
jatjestaminen.
Se aadestiluUittely, j o n k a K P : n
johto V. 1926 puolueen,yleisen r e -
>rganisat!on yhteydessä toimeenpa­ni
myös suomalaisissa järjestöissä,
oli välttämätön j a organisatoorisel-ta
muodoltaan kylläkin oikea t o i -
™enpide. U t i t t a puolueen johto e i
yrittänytkään tämän tärkeä? orga-nbatoorisen
nudlstaksen vahnlsta-
«nsekri suotzttaa mitään syvälle-meneviä
polfittista, todella bols-täällä.
Kyllähän se n i i n onkin että
veronmaksajat el taida paljoakaan
tietää monessakaan kunnassa, että
mihin kaikki verorahat Joutuvat; V i i ­me
kunnan vaaleissa tuU vahtuksi
lepanovoimaa. Meillä on seisova suo­malainen
asutus, Joka luvultaan
nousee tuhansiin, j a Joka viikko t u ­lee
uusia meikäläisiä kylään, joista
aina joku prosentti tulee pysyvästi
hevistista valistustyötä. Suomalai­nen
joukkojärjestö muistettiin muo­dollisesti
puolueen ulkopuolella ole­vaksi
' suomalaisen työväen' klubi-järjestöksi,
j a sen jäsenistä jäi a i
noastaan noin viides osa 7-8,000:s-ta
noin 1,600) kommunistipuolueen
jäseniksi sen y l e i s i in soluihin ja
sen fraktioiksi suomalaisen jouk-kojärjestön
sisälle. Epäilemättä jäi
tällöin poliittisen valmistelun puut­teessa
puoluejärjestöjen ulkopuo­lelle
koko joukko sellaista prole-raariainesta,
josta olisi voinut ke­hittyä
parempiakin kommunistej?
kuin monesta vanhasta työväenliik­keen
miehestä, jotka silloin puo­lueeseen
jäivät jaksamatta luopua
vanhasta aatteellisesta painolastis­taan.
Tässä yhteydessä kylläkin
vapauduttiin muutamista koko u u -
estijärjestelyä vastustavista oppor­tunisteista
(Alanne, Askeli, j a sit­temmin
Boman, L a i t i n e n , Nelson),
j a näiden taholta silloin uhkaava
järjestöjen liajoitusvaara saatiin
torjutuksL. Lehdet saatiin lähem­min
puoluejohdon vaikutuksen a l a i ­siksi,
josta p i i seurauksena niiden
toimittamisessa huomattava muutos
parempaan. Mutta u u t t a henkeä j a
sisältöä e i , järjestöjen toimintaan
saatu puhallettua; puolueen frakt-siat
j a solut eivät vielä tänäkään
päivänä toimi yireästi, j a klubi-ärjestöjen
elämä on entistä tyhjän-päivälsempää
ja pikkuporvarilli-sempaa.
Suomalaisten federalisti­nen
karsinoituminen Amerikan
kommunistisessa liildceessä ei viel?
suurestikaan ole hävinnsrt
Yhtenä qrynä siihen, ettei uu-destijärjestely
paremmin onnCstu-nut,
oli epäilemättä se että kom­munistista
kehitystä Yhdysvallois­sa
häiritsi monivuotinen kiihkeä ja
suureltsi osaksi periaatteeton r y h -
mataistelu, joka vähitellen tarttui
moniin suomalaisiinkin johtaviir
tovereihin. Ryhmäkuntaisuus hei
kensi vastakkaisiin r y h m i i n eron­neissa
tovereissa puolueeseen k u u
luvaisuuden tuntoa, jopa, solcaister
heitä asettamaan ryhmän edut puo­lueen
etujen yläpuolelle. Se häi­ritsi
puolueen ja varsinkin sen
kaaderien kasvattamista periaat
teellisen politiilcan hengessä rehel
lisen, proletaarisen vallankumouk
sellisuuden hengessä, joka tinki­mättömän
ankarasti edistää vain
asian voittoa, s.o. työväien vallan­kumouksellisen
luokkataistelun
voittoa, katsomatta persoonallisiin
ystäviin t a i vastustajiin, t a i sotkeu­tumatta
keskinäisiin juonitteluihin,
kuten Lovestone, Pepper, Cannon
y.m.s. Ryhmätaistelu «sti j a häi
ritai ylipäänsä rakentavan työn te­koa
puolueen jäsenten puolelta
luokkataistelurintamalla, heikonsi
puolueen toimintaa työväenjoukko
j e n vetämiseksi j a valmistamisel^i
t u l e v i i n sutiriin taisteluihin porva­r
i s t o a vastaan, sekä suorastaan
alensi puolueen arvoa näiden jouk­kojen
silmissä. Vasta Kominternin
E x e k u t i i v i n viimeinen a n k a r a puut­tuminen
tähän ryhmätaisteluun
pystyi tekemään siitä lopun.
2) Se järjestötoiminnan haara,
mikä suomalaisten puolueenjäsen-t
e n j o h d o l l a hyvin menestyi sodan
jälkeisen kapitalismin t o i s e l l a kau­d
e l l a — i a erityisesti j u u r i silloin
—- . o l i osoiutoimiatalxifce. Keski-vialtioissa,
missä suomalaisella « i r -
tolaisväestöllä o n v a n k i n pesäpaik-
Kokoiik^essa oli saapuvilla 35 heii-kilöä.
Ensiksi pidtttlln osakkeen-omista
ja4p ylimääräinen kokous, jo­ka
oli kutsuttu koolle tai-koituksella
keskustella' jölibkuhnäh läälhnlsta
(mu!iitö^ehd(A?xks4sta; ' kJsuuBkaupi»
sääntöihin, joka muuttaisi nykyisen
yhtlöperugtalla toimivan osuuskaup­pamme
osuustoiminnalilselle pohjal-
Valittiin kokoukselle virkailijat:
Puheenjohtajaksi John Mahlamäki
j a kirjuriksi Otto Toivonen, valta­kirjain
tarkastuskomiteaan Fred
Tuominen, Victor Rossi ja Henry
Kulmala, puheenvuorojen merkitsi­jäksi
Oscar Latvanen, pöytäkirjan
tarkastajiksi Pekka Saastamoinen
j a Richard Walden, äänestysvallo-kuntan
Wm. Lehtinen, Säm Syrjälä
j a Jalmar Hilberg, sanomalehtlra-portterilksl
August Torttlla j a Wm.
Lehtinen. Vapaudessa Ja Industria-listissa
päätettiin julaista kokouk.
sesta raportti.
Valtakirjain tarkastuskomitea an­toi
eslostuksen, että osakkeita oli
edustettuna 176 kaikkiaan, joista C%
persoonaUisesti ja 80 valtakh-joilla.
näihin sisältyen kaksi yhdistystä, n l -
mittän Canadan TeoUisuusunlonisU-nen
Kannatus Yhdistys Ja Canadan
Suomalaisen Järjestön osasto n:o 6.
Johtokunnan valmistamista osuus-
Evert Erkkilä Ja varalle Kalle Hei­no
j a Oscar Latvanen.
Annettiin evästyksiä uudelle Joh­tokunnalle
että tehostaa tulevaisuu­dessa
paremmin tavarain Jakoa.
Keskusteltiin Josko voitaisiin Jär.
jestää osuustoiminnallisia iltamia
•byöväenlyhdlstykslen Maleille /sekä
ulkoilmajuhlia. Päätettiin antaa k e -
hoitus uudelle johtokunnalle, että
sc toimeenpanisi läheisessä tulevai­suudessa
tällaisia osuustoiminnallisia,
juhlia Joko kummallaldn suomalai­sella
työväen haalille tai kesäisin
ulkona, miten olosuhteet saUlvat
Lehtinen j a Torttlla.
TYÖVÄEN URHEILU
TULin suom. jaoston
toimikunnan
kokous
Nyt on
Juuri saapunut Rekosen
Ei^Iantäais-siiomalaiiKii ja siHMnalais-ei^
Iandlainen fasko^qiaklrja
Sisältää noin 16,000 englanninkielistä bakvsanaar j a / i s c -
lanniskielen ääntämisohjetta. Noin 8000 suomenkielistä hakU'
sanaa j a selostukset tavallisimmista lyhennyksistä. Hakemisto
molemmin puolin. Koko 3x5% t.» 576 2-palstaista sivua.
Sidottu nahkakansin hinta $1.75
Olemme juuri onnistuneet saamaan tätä kauan kaivattua
taskusanakirjaa. V o i helposti kuljettaa l i i v i n taskussakin.
E. Määttälä:
Englantilais-suomalainen tasku-, itieto- j a sanakirja. S i ­sältää
tietosanaosaston, noin 1,200:lle e r i asialle; luettelon
sanoista, jotka lausutaan yhdellälailla; lakisanaston; liike­sanaston;
selostuksen kielen historiallisesta jaosta j a vieraista
sanoista; noin 8000 engl.-kielistä j a hakusanaa; englannin­kielen
kielioppi lyhennetyssä muodossa, sekä liitteenä keskus­teluja.
Tietosanaosasto j a hakusanaosasto varustettu hake­mistolla.
Sidottu nahkakansiin. Koko 2 3 / 4 x 5 ' / i t. 299 sivua.
Hinta 50 senttiä
Ennemmin varastossa löytyviä englannin
kielen oppi- ja sanakirjojat ovat:
Halonen, EngIantilais.suomalainen sanakirja $2.65
T. Walleniu8, Engl.-suom. sanakirja 2.SO
Armmen-Aaltio, Suomalais-englantilainen sanakirja 2.6S
Nielsen-Lundbeck, Sanakirja- j a lauseoppi .75
1000 sanaa englantia, erittäin hyvä oppikirja, nid. 1.7S
K. Brekke. Englanninkielen oppikirja i.so
Hanna Andersin, Engl. kieliopin alkeet 50
H. Vuorinen, Vierasta j a omaa kieltä vieretysten .75
A . Rantalainen, Venäjänkielen sanasto 1 50 VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan T U L : n suom. Jaoston t o l -
mikuniaah kokous 'pidettiin Sudbu-ryssa
maalisk. 16 pnä. Jossa olivat
läsnä toimikunnan jäsenet Seppälä
Jalonen, Rautio, Ruohonen j a vara­jäsen
Laine.
Työväen Urhellulehdeltä tullut
'kli^jelmä luettiin Ja velvoitettiUi s i h .
teeri sen Johdosta antamaan seu
roille kehoituksen entistä kiinteäm­män
toiminnan aikaansaamiseksi T.
U.-lehden tukemiseksi Ja samalla v a ­littiin
O. Rautio tekemään yhteen,
vedon Työväen Urheilulehden osol-teluettelosta,
Jotta saadaan selville
miten paljon lehteä leviää kuUekln
paikkakunnalle. Joka luettelo jul­kaistaan
sihteerin laatiman vetoo.
muksen kanssa lehden puolesta.
Toronton Yrityksen esityksestä
hyväksyttiin painimestaruuskilpallu-jen
yUtuomariksl Torontossa huhtik.
18—19 p:nä tov, L . Nurmiaho.
Toronton Yrityksen kysymykseen
A- Alakosken suhteen, Joka on e.
roltettu Uitosta, päätettiin vastata
ei voivamme suositella hänen käyt­tämistään
palklntotuomarltehtävlssä
painlmest.-kllpailulssa, sillä ammat­tilaiseksi
julistettuna Ja sen vuoksi
Uitosta eroitettuna ci Alakoskella
ole Uiton Jäsenistön luottamusta.
R. Lingon eroltuksen suhteen To­ronton
Yrityksestä, päätettiin tie­dustella
erinäisiä kohtia liUion sään-kansa,
perustettiin lukuisa määrä
suomalaisia työväen osuuskauppoja,
jopa osuuskauppain tukkuliikekin,
"Keskusosuuskunta", joka vauras­tui
ja pääsi Yhdysvaltain yleisessä­kin
osuuskauppaliikkeessä suhteel­lisesti
huomattavaan asemaan. Oli
ilmeistä että osa suomalaista työ­väkeä
tänä aikana omasi enemmän
harrastusta pikkuruisten ostosääs-töjen
keräämiseen j a osuuskaupan-käyntiin
yleensä, kuin ammatilli-een
tai valtiolliseen järjestymiseen
a luokkataisteluun, että se pyrki
isettamaan osuustoiminnan viime­mainittujen
luokkataJstelumuotojen
•delle, niiden korvaamiseksi sillä.
Enimmän vajosivat oikeistolaiseen
viisto pyrintöön kuitenkin ne suo
•nalai.s«t kommunistit, jotka palve­livat
Keskusosuuskunnan aparaa-
;issa etunenässä aijemmin Se-
/eri Alanne j a sittemmin Yrjö H a ­lonen.
Heille t u l i osuustoiminnas­ta
pian miltei kaikkiyhteinen j u -
tialuus. Ja joskohta Halonenkin
alkoi osuuskauppauransa "vasem-nistolaisin"
fraasein esiintymällä
/anhaa puolueettomuusoppia vas­taan
(jota suomalaiselle työväelle .
silloin liian avoimesti t y r k y t t i l i b e -'
raalinen "kommunisti", Alanne),
niin ennen pitkää Halonen j'a
kumppanit käytännössä itse lipui-töjen
määräämäUä tavaUa scnluon-tolslsta
kysymyksistä. Tov. S. Pelto­sen
hyväksi. Joka oli loukkaantunut
Toronton Yrityksen painlharjoltus-tUalsuudessa.
annettiin Yritykselle
oikeus ulolttaa keräys käsittämään
tUtoh kalkkia seuroja.
Poft Arthurin Iskulle myönnettiin
kllp..lupa kansallisten palnlkllp, p i ­toa
varten huhtik. 25—26. pmä.
8. J . 4:nneri alueen aluetolrtikun-nan
esiti^määh plhrijuhlakomiiteaah-vaUttiin
K . ; Jalonen j a .0.1 iRautlftJ
Kh>jelmällä p^ätet^t^iq: kääntyä S,
J . tp. kpmlfean,jP\ioleOT, liiton s l h -
iteerln toimen höltianuseh "suhteen.
Josta asiasta vlmelnen liittokokous
Jo tpki esityksen S. J . edustajako­koukselle..
viime keväänä, Ja Jossa
asia Jätettiin tp. komitean huoleksi.
Kirjelmässä kysytään, onko tpk. t c h -
hyt asian suhteen mitään tai t n.
Iceko ; ottamaan sitä huomioon ol­lenkaan,
että tulevassa Ulttokokouk-sessa
voidaan asiaa sen pohjalla kä-slteUä
paremmin;
W. Sr-As8'n of Cauadanpäännöt.
oäätettiln saada sfa6ÄnttW«&i
mahdollisimman pian tulevaan Ult-tokokoukseen
mennessä, eUel yleis-
'llton taholta nUtä Julkaista suo­menkielellä.
Paavo Ruohonen
Suomen
Pääkonsulivirasto
u°H"., Can«daa varten saorittdä
kaikkia maan TiraUiaelle e d t i s^
«elle kuuluvia tehtäviä, antaa toai-seja
matlraBtucta varten kotimaa­han
taC muualle, vahviBtaa aetakir*
Joja. käännöksiä y.m., «elvittfiä
rmtk-. 'ja muit* - Suomen kansala)-
8l{n,.feo|ifiIstftvi|i i i ^ l o i t^
Osoite: ' ,
C????»/»^ «•neral of FIiiUttd.f
. Room 018
1410 Stanley Sti^e^, Mont»«J»,'
(Corner St. Catharine'|i^nd Stanley^'
Lisaksi on iBaomeHa edortaj^
Cänädassa: KohsuU Erick X.' Kör
te. Port Arthur, Oht. Adie!
Saarimäki, 319'BäyiSt./TcnroiitOi
Ont — H. P. Albert Horin^Monl
479 Main St, Winnlpeg, VLkn,
Thomas Franssi. Box L , Copp«;
Cliff. Ont. — Charles E . Megno»
oli tullut j a millainen oikeistolai-suuden
pesäke oli kasvanut Keskus-osuuskuntaan.
Oli annettu paljor
aikaa kulua hukkaan, minkä olis'
pitänyt käyttää voimaperäiseen va­listustyöhön
suomalaisten työläis­joukkojen
keskuudessa, saadakseen
Halo.sen eristettyä j a sen kauttr
tehtyä vaarattomaksi. Sen sijaan
että Halosen erottamisvaatimus nyt
t u l i puoluekeskuksesta valmista­matta
kuin salama kirkkaalta tai­vaalta,
olisi »itänyt jo aikoja en­nen
tehdä sekä puolueen jäsenille
että kannattajille selväksi, mikä
syvä periaatteellinen ero, mikä ää­retön
kuilu oli Halosen j a todel­lisen
kommunismin välillä.
Uuden kolmannen kauden alka­minen
Amerikan kapitalismin so-danjälkcisessä
vaiheessa oli tehnyt
välttämättömäksi myös uuden ja
kautumisen Yhdysvaltain kommu­nistisessa
liikkeessä. Heti kun vain
Kommunistinen Internationale VI
maailmankongressissa totesi uuder
kauden alkaneen, j a sitä vastaa­vasti
käänsi oman kurssinsa jyr­kemmän
luokkataistelun tielle, vas
tasi siihen Yhdysvalloista trotski
laisten opportunistien Cannonin ja
Sulkasen pakohuuto kuin säikähty-neiden
huuhkajain ääni. Vähän
myöhemmin, keväällä 1929, Komin- jo seuraavasti: Saksassa 750,000, A -
vat täysin opportunistisen puolueet-j ternin Exekutiivin Avoimeen K i r - 230000 Ranskassa. 219 000
tomuuskannan ajajiksi j a kaiken Ijeeseen vastasi .Lovestonen rää- j ^ , ^ '^^^ H o S s ö a ' 3 5 ,
käys. Ja vihdoinkin Exekutuvm
X pleenumin jälkeen, missä selvää­kin
selvemmin osotettiin kaiken
maailman opportunisteille oyi, loik­kasi
Halonen, nähden että poliit-todellisen
proletaarisen luokkatais­telun
vastustajiksi.
Kommunistisen Puolueen johto
oli Lovestonen kriisin takia koko
viime vuoden alkupuoliskon ajan
n i i n sekaisin, että se vasta liian
myöhään iiaomasi, mikä oikeisto-laisuuden
TttumiilUstuma Halosesta
Uutispoimintoja
Canadan T U L : n suomalaisen j a -
jston liittokokous pidetään ensi
kuun 13 pnä Sudburysca. Kokouk­sessa
tullaan käsittelemään lukui­sasti
liiton sisäistä rakennetta ole­via
kysymyksiä. M.m. yleis-canada-laisen
liiton uusi sääntöluonnos.
Suomalainen Koski voitti äsket­täin
Yhdysvalloissa kansallisen ma­ratonjuoksun.
Toiseksi tuli toron-iolainen
0'Rcily.
Spitz-ninminen korkeakoululai­nen
Yhdysvalloissa saavutti uuden
korkeakaulujen maailmanennätyk-
»n korkeushypyssä. Tulos oli 194
sm.
• * •
Ruotsin porvarilllton vauhditto­man
korkeushypyn ennätys on nyt
158 senttiä. Ennätyksen saavutti
Brundln.
Huikean pitkäksi • voi sanoa sitä
Vancouver. B.C.
KIRJALLISUUTTA 1 Ludvig Reim
Eräs unsi nimi maalhnan
klrjaliismidessa
Kun Remarque-IntoUu viime vuon-na
oU huipussaan koko maailmassa,
sukeltautui äkkiä esiin uusinimi,jo­ka
miltei jätti varjoon Remarquen
(Länsirintamalta el mitään uutta-teoksen
tekijä. Toim). Tämä uusi
mies oli Ludvig Rcnn, "Sota"-nimi.
sen teoksen kirjoittaja. Hänen hen­kilöllisyyttään
ympäröi eräänlahien
mystillinen hohde. Kukaan ei aavis­tanut,
kuka hän o l i j a hänen teok.
sensa aslalnkäsittelytapa oU seUal-ncn,
että helposti saattoi arvata k y ­symyksessä
olleen todeUlscn rinta­masotilaan
— kansanmiehen — j o.
ka teoksessaan kuvasi sotakokemuk-slaan.
K u n professori Karl Larsson e-räässä
tanskalaisessa PoUtiken-Ieh-dcssä
Julkaisemassaan icronikasEa
hyppyä. Jonka sveitsiläinen mäen- päijasti Ludvig Renn'to olevan vahi
laskija Badrutt teki äskettäin A l -
peiUa, Hypyn • pituus oU 75 met­riä
Ja o l i hyppääjä pysynyt niin I l ­massa
kuin alastultuaankln sei-saal^^
an. SiUä pojalla el ole pää
pottu voista!
Lyötllnköliän oikein kansallisuus-vihan
merkeissä niissä nyrkkellykil.
pailulssa, Jotka porvarit toimeenpa­ni
Viipurissa Joku aika sitten, sillä
niissä kaikkiaan neljältä mieheltä
murrettiin luita? Loukkaantuneista
oU kaksi suomalaista, yksi ruotsalai­nen
Ja yksi virolainen.
M A A I L M A N ENITEN
K I B J A
L U E T T U
Maailman eri äärillä luetaan ny^
kyään eniten teosta "Länsirintamal­ta
ei mitään uutta". Se leviää täl­lä
hetkellä kuin kulovalkea monilla
eri kieUllä, Ja yhä uusia käännök^
siä tehdään. Kustantajien antamien
nuMerojen mukaan on sitä m ^ y
000, Norjassa 30,000, Ruotsissa 25.000
sekä pienempiä painoksia Puolassa,
Suomessa j a muissa maissa. TäUai-nen
infenekki tekee kh-Jailljasta, täs-sä
tapauksessa Erich Maria Remar-tinen
tilintarkastus o l i tulossa, työ (questa, "yhdellä vedolla^' maailr
väen luokkataistelurintamalta kar-Imanfcaulun, eikä hänen tarvitse k f r -
kuun. (Jatk.) jjolttaa mitään enempää eläälsseeQ.
kIrjalUJanimen, Jonka takana todel­lisuudessa
oli mies nimeltä Veit von
Golzenau., erään vanhan upseeri- ja
virkamlessuvun jäsen, oli seuraulc-sena
sensatsloni. Golzenau oli osal-llstunut
sotaan upseerina j a hänen
kokemuksensa siellä j a vallankumor
uksen aikana ajoivat hänet omaksu­maan
kommunistiset katsomukset
Nyt Julkaisee hän Berliinissä vallan­kumouksellista
aikakauslehteä. Sar
manalkaJsesti kuin hän omaksiii
kommunistisen katsomuksen, luoptii
hän myöskhi entisestä helähtäväi.
tä nhnestään j a nimittää nyt itse*
ään vain Ludvig Renn'iksL
Köpenhaminalainen -"Extrabladet"
on haastatellut häntä,-
— Kerron vastenmielisesti itsestä­ni,
sanoi lAidvlg Renn, mutta k u n
kerran olette etsineet minut Ja näh­neet
n i i n paljon vaivaa minun täh­teni,
n i i n en voi o l l a täyttämättä
pyyntöänne. Olkaa siis hyvä j a k y .
sykää, n i h i vaJstaan
—Onko totta, että olette aatelinen
j a o i t i n e n upseeri?
— Totta on. Tunnen melko hyvin
profesjsori Larssonin artikkelin. £ ^
ön selostuiut sen s l ^ ö n minplte.
eikä minulla ole mitään muistottar
mistä sen johdosta. Ymmärrän var.
shi hyvm, että khrjani idäällös^ on
saatti s e l l i e n k ä s i i ^ «ttä olen ta^
vailinen sotilais. Oten tähaJlanf juset*
tanut äanat erään ailcaisemzoao