Vapaus, December 30, 1930

              *5 '~f^Jr
Jo, 307 — 1930 mm
«"irta
ivalla
kalle.
unni!-
•n D.
•'t
•' P-
'P.
- 7 p,
S n,
P.
11 p.
paik-tulee
rrään
--eksi,
äytön
sekä
ipuna
j a a-voan
aston
y i o-e
u i i n
i m i n -
s t o l ;a
,ät3' •
e ' l i
y.ni.
staja
)iäi -
zstel-u
i s tJ
l u k i -
Vl!C -
työ-a
i s n
j t e : i -
x a a i i ,
k?.b-
LStään
ar5:c;-
jotka
iten-aikai
i l u a i '
oulun
.nnal
iuden
aisen
Iäisen
ylci
ä pi
ovat
mitä
, joi
kuin
sitii-av.
i 03
taja-uiha'
etr-.l
:keila
•ana
ushe-mak
elis^a
J o -
i-Ii
ku­li
er-s
i i l j i
kic.i
3!nni
i o l l i "
i r.3
isinä
• os-idea
1915
03ia-
!o •
nsu-
• i k i in
siir-euiti
ol-a.
au'.:i
a a-vak-ka-
.nin.
•api-ja
Rop-aliat
hin-l
a i s -l
py-laanl
ko-i
a u -
lan-
[iva:
-ser-ys'i
-
t i en
r.st-ii?
ia
su-
' °"
aeia
i i en
I E OLEVAT miVELAI
MAKSEHAVAT!
Asiamiehillemme, osastoille sekä muiUe liike-uttavillemme
on lähetetty tiliote heidän Va-audelle
olevasta tilivelastaan. Vapaus on tällä
etkellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, jo-n
olisimme hyvin kiitolliset, jos asiamiehet ja
ketuttavamme voisivat suorittaa tilivelkansa
nnen joulukuun loppua, jolloin tehdään vuo-en
tilinpäätös. Tämä ei ole tavallinen muo-ollinen
huomautus, vaan raha-ahdingosta joh-unut
pyyntö.
Jäämme odottamaan suorituksia, e n n en
o u 1 u k. 1 o p p ua.
LIIKKEENHOITAJA.
Tiistaina, jouluk. 30 p:nä — Tues., Dee. 30
TYliVÄEN DRHEHU
Rautakorko ja Kommunistinen Manifesti
ovat saapuneet Vapauden kirjakauppaan.
Sudbiiryn osaston lukukerhon jä.senet voivat niitä nyt taas
saada meiltä. Kehoitammp toisillakin p a i k k a k u n n i l l a ' olevia
osastoja perustamaan opinto- j a lukukerhoja. Paitsi yllämai­nittuja
k i r j o j a , suosittelisimme yhdeiksi sopivaksi kirjaksi ker­hoille
Sementtiä myöskin.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69. SUDBURY ONTARIO
caikkien elämänarvojen luojain?
Heillä on myös velvollisuus viettää
" loulua ei kiitoksen, vaan taistelun
naistöissä. J a järjestyä maailman
aajuiseen "työntrustiin", jonka t u r -
;?issa voimme voittaa pääoman trus-
^ tin, sillä työ on kaiken luoja. Ja
; jBikki yhdessä voimme saada työs­tämme
sen arvon mikä sillä on.
Liittymällä Kommunistipuolueeseen
tahi sille myötämielisiin järjestöihin
liitymme silloin maailman järjesty­neisiin
työläsiin jossa o n jo miljoo­nia
jäseniä ymoäri maapallon.
Muistakaa se, että joka taistelee
työväen hyväksi, olkoon se yksilö tai
larjestö, n i i n se o n omistavalle luo­kalle
kauhistus. Meillä täytyy olla
oikeus elää j a nauttia niistä, mitä •>-
lemme tuhansia vuosia sukupolvesta
loiseen tuottaneet.
Kehoitan lopuksi Jokaista sellais­ta
työtätekevää farmaria tahi työ­laista,
joka vielä uskoo Jehovaan tai
muihin porvarien laittamiin pimitys-keinoihln,
ottamaan maailmaa va­laisevan
k i r j a n j a lukemaan sen tar­kasti,
niistä täytyy nähdä ettei raa­mattu
voi olla mikään maailman
historia. Sanotaan, että tieto on
valtaa ja se pitää paikkansa. Usko
työläinen omaan voimaasi! — V. K.
i
Nemegos, Ont.
Sitä yleistä työn puutetta sairaste­taan
täällä kuten k a i k k i a l l a muual­lakin
j a silti melkein nukutaan. Jä
onpa se n i i n k i n että on melkein s a ­noakseni
pakko. Jos yrittää jotain
iltamatilaisuutta, silloin lähtee kylän
nuori naisväki kaupunkiin, saahan
siellä jotain porvarillista huvia ja
vaikka papinkin apua.
K i m joukkomme on pieni, n i i n o-dotimme
toveri Wirran tuloa.t.k. 23
päivänä, kuten oli määrä, vaan o-lemme
huomannut nyt, että hän ei
kerinnyt.
Toivoisin, että tästä eteenpäin ky­län
nuoret ja maassa sjnatyneet ei­vät
n i i n paljon halveksisi "vanhan-inaan
torvien" yhteishommia, täällä
paremmin kuin muuallakaan. —
T\otön.
Kaininistikwia, Ont.
Maa- ja metsätyöläisten osaston
kokous oli tJj. 15 p. tov. Sileenin
farmilla, johon oU stfSpunut toverei­ta
runsaasti, enemmän kuin kos­kaan
ennen. Näytti siltä, että mei­dän
joukkomme vaurastuu kaikista
vastuksista huolimatta. Kokouksessa
käsiteltiin tärkeitä asioita. Toveri
Yrjö Päivinen, maa- j a metsätyöl.
union järjestäjä luki päämajasta
lähetetyt kiertokirjeet tilanteen ja
päämajan muuttamisen suhteen. V a ­l
i t t i i n edustaja edustajakokoukseen
Port Arthurii^. Käsiteltiin myös
tov. K. Salon matkakulujen j a mui­den
union reiällisten asiain suhteen,
ja päätettiin ryhtyä niin pikaisiin
ja tepsiviin keinoihin kuin suinkin
mahdollsta. Maille tuotiin myös alus­tus
tämän paikkakunnan S. J . osas­ton
puolesta, että perustettaiaiin y h ­teinen
opintokerho, joka pitkien,
kamppailujen jälkeen «j^väksyttiin
yksimielisesti.
Tulokset Kisan ukko­jen
ja poikain 2 km.
hiihtokUpaUusta
Sudburyn v.- j a u.^eura Kisan
ukko- ja poikamiesten välinen
joukkuehiihto, joka suoritettiin
jouluk. 21 p. kello 2 i.p. Hiihdet-tävä
matka oli 2 km. mieheen,
kumpaankin joukkueeseen kuuluen
10 miestä.
Ensimmäisenä saapui maalinau-halle
P. Jansson, aika 7.40, uk.
kom.; 2. E . Mäkelä, 7.56, poikam.;
3. A. M y l l y n e n 8,03 p . ; 4. E . Me­riläinen
8.21 p.; 5. V . Kangas 8.36
p.; 6. I. Lammi 8.39 p.; 7. V .
Kuosmanen 8.56 u . ; 8. O. Rautio
9.04 n . ; 9. Heiskanen 9.12 u . ; 10.
I. Mäenpää 9.18 p.; 11. S. Sirviö
p.; 12. S. Ponseen u . ; 13. L . M y l ­lynen
p.; 14. O. Häkkinen u . ; 15.
A. Herd p.; 16. J . Seppälä . u .
Poikamiehet voittivat tämän ar-vo-
kkaan talvikilpailun. Osanotta­jia
tässä kilpai!u.-;sa oli kaikkiaan
20 miestä.
Tämä oli sievä joukko osanotta­j
i a näin taivon cnsimäisiin kilpai­l
u i h i n .
Muistakaa vain pitää suksenne
kunnossa älkääkä antako innostuk.
sen laskea. Nyt vasta aletaan
seuran jäsentenvälinen sarjahiihto.
Ensimäinen erä .suoritetaan tam-mik.
11 p. entisellä Kisan murto-maaradalla.
Ensimaiseen erään
kuuluu 5 k m , toiseen 10 km., kol­manteen
20 km.
E i passaa poikain eikä ukkojen
antaa suksien homehtua eikä p a l -
-jt>n tomuttuakaan, jos meinaa py­sytellä
joukossa j a aikansa tasal­la.
Ja kukapa malttaa jäädä pois
joukosta hauskalta murtomaahiih-toladulta.
Ei kukaan joka vain
saa sukset jatkoihinsa.
Sitte meillä on ensikuun 24—-25
p. yleiset kansainväliset hiihtokil­pailut,
joissa jo näytetään kykyä
ja punnitaan voimia. Silloin tulee
itsekukin huomaamaan, onko tar­peeksi
usein muistanut tuuletut-taa
suksiaan. — Lylynlykkääjä.
sen ikireä ratketen vasta viimeisil­lä
matkoilla. Nyt laittaa Jehu
matkaan parhaat poikansa, sillä
jos nyt tulee heiUe voitto, saavat
he myöskin kiertopalkinnon lopul­lisesti
omakseen, ja siitä kannat
taa ponnistella. Jehu laittaa tu­leen
ainakin kolme joukkuetta, jot­ka
nekin näyttävät voittajille kii­rettä.
Sudburyn K i s a laittaa van­han
tavan mukaan myöskin poikan.
sa asialle ja siitä on leikki pois
Sivu S
"Helsingin Sanomat" Uetää kui­tenkin
kokouksessa erikoisesti pai­nostetun
sitä; että Lapuanltike on a-leva
parlamentfti ja hallituksen vä­lillä
ja että se o n toimiva "kurinpi-tolautakuntana".
Muuten kaikki porvarilehdet to­teavat,,
etiä Lapuanliikkeen henki on
laskemassa. Vaikka eräät liikkeen
johtonappulat ^Kosola ym) ovat
käyttäneet kaiken kiihoitustaitonsa,
n i in ei kokous ole sill^ikään oll:it
kaivosmiehen bvaintoja
n
(v. 1927—28) verraten on mai­nittua
vieläkin suurempi. Kaup­palehti
kirjoittaa, eitä "vientiteol­lisuuden
asema on nimenomaan
vuoden jälkipuoliskolla entisestään
heikontunut ja kun pakolliseksi | Kuivaushuoneet, Joissa muutetaan keen, joka enkertailaiselle saattaa
havaittu tuotannon supistaminen vaatteet, ovat erilaiset Kuparissa j a merikivun timteen. Samoin ahtaassa
näj^tää ensi talvena vaikuttavan Nikkelissä. Nikkelissä riippuu vaat- '
koko voimallaan, on tilanne tällä I teet koukuissa jotka voidaan vetää
a. l1a- 1l l1a. Jh yvi:n„ synk1.k1.ä:; . ">S<cik:i.ä::lii: liiuin ji y. .liöi :s- narun j a kattoon kllruiltetit.y.j. en
ylluolevien lukujen j a muiden tie-| väkipyörien avulla. Kuparissa säily-tojon
nojalla voi arvostella työ-i tetään j a kuivataan vaatteet lukolla
kun parhaat joukkueet iskee yh-i kiihkeydessaän aikaisempim ^^'n ' markkinain v;>staisla köhitystä, ei ; varustetussa kaapissa. Sitäpaitsi K u ­teen.
Kisan huhtosakki kuuleman luontoisiin verrattava. Kosola oli a - ; ..^j odottaa toistaisoksi suoluisam-i parin kuivaushuone on kakslkerrok-
Kajoan vähän kaikenlaisiin vas­tuksiin.
Esimerkiksi meillä ei ole
minkäänlaisia mahdollisuuksia aina­kaan
talven aikana pitää tanssi- tai
muita ohjelmailtamatilaisuuksia. Se
puoli on meille niinkuin S. J . osas­tollekin
vaikea. Päätettiin siis ryh­tyä
yhteisin voimin hommaamaan
haalia j a vaUttiin kaksi henkilöä
viemään alustusta S. J . osaston ko­koukseen.
Tällaiset valkeudet ovat
estäneet ja tulevat estämään tällä
paikkakunnalla toimintaa n i i n kau­an
kuin oh oma talo. Vaikka täl­laiset
vaikeudet eivät ole pienet eh­käisemään
joukkotoimintaa, n i i n s i l ­ti
on uniomme jäsenmäärä hiljaisesti
osottanut nousua j a toiminnan v i l ­kastumista.
Työoloista tältä paikkakunnalta
voipi sanoa, että töitä ei ole ollut
ollenkaan, osottihan sen jo tämän
kuukauden alussa pidetty työttömäin
kokous, jossa vaadittiin hätäaputöi­tä,
josta protestit nimilistoinen lähe-t
e t i in herroille katseltaviksi — jrt
nyt sitä on jo pari päivää töitä pus­kettu,
josta sitten hätä lähtee kun
.saadaan $2.W päivältä eikä tiedä
kuinka kauan sitäkään kestää, -21
suinkaan .sitä sellaisia ansiomahdol-
Beaver Laken Jehun
sarjahiihtoja
hiihdettiin taas viime sunnuntaina.
K e l i ei ollut kehuttava.
Yleinen 2 km.: 1. T. T o r v i , 8.32.
2. N. Piispanen, 8 3 2 ; 3. H j . Laa­manen,
8.38; 4. V . Salminen, 8.50;
5. L. Laine, 9.04; 6. L. K o l a r i,
9.12; 7. A. Reinikainen (ikämies)
9.12; 8. E . Tikkanen, 9.15; 9. O
Niemi, 9.31; 10. V. Sillanpää
9.38; 11. J . V i i n i k k a , 9.39; 12. A .
saamanen, 9.59; 13. T. Rauhala
(ikämies) 10.35.
Alle 18 V. 1. P. Tapper, 8.52;
2. U . Luopa, 9.19; 3, V . Turpeinen,
9.28. -
Alle 21 V. N . M y l l y n e n , 9.17.
mukaan on saanut tuntuvaa vah­vistusta
Port Arthurin Iskusta
muuttaneesta E. Mikkosesta, joka
kuten muistamme lykki Iskun jä-sentenvälisissä
joku aika takaperin
peninkulmalla liiton ennätystä hi­povan
ajan. Lisäksi kun mies on
vielä kelpo niskan vääntäjä voim­me
uskoa että voimat eivät mat­k
a l l a kesken lopu. Lisäksi tulee
tietysti mukaan vanhat tutut Jans­son,
Meriläinen, Kuosmanen ja
muut tulokkaat. Se jo takaa että
vauhti tulee olemaan kireä koko
ajan.
Jehun pojat ovat tällä kertaa
puolustavalla kannalla, sillä kij.'rto-palkinto
on nyt ollut taa^^ vuoden
Jehun kaapissa. Jääkö so edol-lecn
koristamaan Jehun kaapi)ia
ratkeaa ensi sunnuntaina.
Muistelkaa kaikki hiihhdoii yslä.
vät saapua katsomaan tätä talven
ensimäistä lujaa hiihtokamppailua
jossa ei nyt kamppaile yksityiset
hakamiehct ensi palkinnoista, vaan
joukkueet keskenään.
K i l p a i l u alkaa kello 2 päivällä,
joten silloin on oltava kaikkien
paikalla näkemässä mielenkiintoi­sen
alun j a tietysti myöhemmin
vieläkin mielenkiintoisemman lo­pun.
Illaksi on haalille järjestetty
myöskin ^auskuutta, joten sinne
loppujen lopuksi kaikki.
Siellähän paikan päällä tavataan.
Sompa.
Fascisti-Suoinesta
Suomen fascisti-iiikkeestä
vauspuheessaan myös kerskunut, et-.! paa suuntaa. Talvi merkitsee
ta juuri vuosi sitten lapualaiset ro- • usoimmiUa aloilla tuotannon käyn-pivat
paidat ja puserot eräiden n u o - ! „ ; „ ,.ajoittamista ja lisää työttö-risojuhliin
tulleiden työläLsten yltä : j^vvttä. Knsi talvi näyttiiä sen
"Uusi Suomi", joka on lapualai- i
suudon eli suomalaisen lahtarifa.s- [
cismin todellinen — jaskin cpäviral- ;
Imen — iDiiä-ääncnkaniiattaja, loh- •
duttaa lukijoitaan tämän fascistihU-kccn
alenevan tempperamcntin joh­dosta
.Mllä. että "juuri suhteellison
rauhalli.'.nr,itensa vuoksi ilmani n v t
pidetyssä kokouksessa varsinkin s a - 1
lattria, cli i ) a i T m m i n s a n r n ^ n I r r i ; : -'
!a=.^a olevaa v o i m a n . \'a!nii'n:) Inr- ;
lonki:^ piirknmupiaaii onsini i i s c , ; : a >
aihresta olenkin n i m e n n m a i s t ^ - t a a ; - J
.sylyk.sest;i". Ja . ' n t t - c n •'tJust S i . ' . ' . n i " j
uhkaa, ettahe on v a i t i o l ! i ^ ' , e n D i i n l n - |
öitten ja toiinilVenkUiiittrn o t v t t a v i '
lukuun. i
rä.s:-;ä "Uuden Suomen" l a u M i i i -
nnssa onkin suurin piirtein fa,sci>-
Punaorvot raakimus-ten
hampaissa
K u n laiitatirasei-^til S i u r n i c K i sa
.1 l o i I t i v ä t a v u i a i e n t o i i n i n n a n lyö- j vii* i i l u o l . k a a v a a l a a n , c i h e i d än
! t a a k u u k s i h a a i i siuistyneet pienet
; lai>s<>tkaaii. Niiupii suoi^itoltiiii
. M i u i t s i i l i i n Punaniiiokixlissa niiytoK
i inii. j e k , " liakoe veitaistaan laa-
I Iciiudessa.
M i i n t s i i i i i i i Punaoi-pokodiss;! sai
t i ru va^talsen toiminnan suuntavii- ,,^,„;„„,,,,.j^ J^JH.^ lalua.
vat. Uhkauksilla ja ellei ne nula, i rion luokkakosto oli riistänyt huol­n
i in "kyydityksillä"' porvarit ja nos-. tajat. Mräänä yiini» syyskesällä
kejohtajat pakoitetaan t<,imima:tn j j ^ . . , .j,,^.^^^ a.oelliset roistot talon,
rvöstivät makuulla olleen poikain
Sen
jälkeen van>;ittiin tyttöjen ohjaa.
puolueen Ohjeiden niukaan Lapuan , , .
nimelliset ja näkyvät johtajat ovat'...;'.
nappuloita kokoomuspuolueen johta-j
i en kasissa. ..... sälän lottia ia Helsinjristä vitival-
Näinollen on ilman muuta selväni. I, . , ,
että Lapuan kokous velvoitti fascis-j
tiliikkeen kannattajat ajamaan kal­kissa
asioissa kokoomuspuolueen
taantumuksellista politiikkaa ja .sen
johtajia kaikille valtiollisille Uiimi-jircsidentli
j koinon, kaikkea inhimillisyyttä
v a i l la oleva naikkonen.
Nyt aikoi "kasvatus". Lapsia
komenneltiin ensi työksi lipun nos­toon.
'1'aiikoon oli .saatava kohoa­maan
lahtariiippii. Lapset kiel-
I täytyiviit jyrkä.sti. Va.stä ankarien
paikoille. fSvinhufvud
ehdokkaaksi j.n.e.) . , . . , , . . .
Lapuan fasclstikokouksen päälök- ! "hkau.^s.en ja lahjnnnsten jälkeen
mikäli niistä tietoa on. ovat " " n . s t u t t . i n pako.ttamaan oras 5.
sinen.
Kuivaushuone on tärkeä jokaiselle
! kalvosmiehelle. sillä hiestä ovat a-lusvaatteet
märät j a varshikln kai­vosaukossa
työskentelevät kastuvat
tippuvasta vedestä. Mutta ei tahdo
saada kuivatuksi vaatteita, johon on
käsittääkseni syynä, että hien Ja
l i an tuhrimat vaatteet ovat hyvin
huonoja kuivumaan. Olen varma, et­tä
ihmiset, jotka eivät ole Itse ko­keneet
kaivosmiehen elämää, eivät
usko kuinka likaisia ja saastaisia o-vat
vaatteet joihin täytyy pukeutua.
Koko kuivaushuone haisee hielle ja
lialle.
K a l k k i rakennukset, konehuoneis­ta
hissitomiln asti. ovat Kuparin
puolella uusIaikaLslminat ja suurim­pia
maailmassa. Miehiä kuljettavaan
nostokoriin mahtunee yhtäaikaa 60
miestä. Sen kuljetusvauhtl alhaalta
ylös j a päinvastoin on huimaava.
Nikkelin puolella ovat rakennuk.sct
vanhanaikaisempia. Varsinaista nos­tokoria
miehiä varten ei ole ollen­kaan,
vaan kuljetus tapahtuu oorlkl-passa.
johon mahtuu noin 12 miestä
yhtäaikaa. (Tällainen kuljetustapa
on epäilemättä l a i n vastainen. Pieni
katos, joka on klpan päällä, suojaa
miehiä alnoa.staan keskeltä putoavil­ta
kivlltä syrjimmälsten Jäädessä
katokselta tippuvan veden alle Ja
alttiiksi vaaralle.
K u n kippa pysähtyy jollekin ta­santeelle
j a Jos pysähtyminen tapah­tuu
verrattain äkkiä venyy teräs-köysl
Ja synnyttää edestakaisen lllk-kaivosaukossa
kulkeva kippa syn­nyttää
kovan Umanpaineen joka saa
korvat pillaamaan.
Tasanteet ovat laajennettuja auk­koja,
joista lähtee päätunneli. S a ­moin
tasanteella on kaivolsaukko al>_
dattu.
K u n miehet saapuvat tasanteille
lähtevät he kiireesti työpaikoiUeen*:^
huolimatta onko työnjohtajaa tasaij-'
teellä tai ei, sillä yhtiö on järjestä­nyt
valvontansa kutakin driftla."
.stoopia, y.m. kohden, että se jota-kumkin
tarkalleen tietää mitä kukin
vuoro on tehnyt työtä. Esim. johto
tietää tarkoin paljonko mikäkin drif-tl
on mennyt kuukaudessa eteenpäin.
Jokaisessa driftlssä on joku kaivos-miehistä
etumlehenä, jonka tehtä­vänä
on valvoa ennen kaikkea työn
tehoisuutta. Yleinen vaatimus on
saada, i r t i n-s. "roundi". Se el ols
helppo tehtävä. Koko työajan täytyy
yrittää kaikkensa. Jos sattuu vas­toinkäymisiä,
niin ei saa vaatimus-tp.
täytetyksi, mutta niitä el saa
sattua usein tai saa lopputilin.
Samoin mokkereilla on urakkana
.«aada se määrä kiveä poLs, minkä
masilnamiehct saavat irti. Mbkka-masiinat
ovat yleensii käytännössä.
Työaikana on n i i n kova melu, et­tei
kuule toverinsa puhetta, kun kak­si
porakonetta ja mokkamasiinaa
käyvät. Sopivilla liikkeillä, jotka a n ­netaan
lampun avulla, täytyy saada
Itsensä ymmärretyksi.
Tällainen kiristetty työteholsuus
imee hien Ja • veren. Tehdä työtä
vailla ilmaa, kaasussa Ja savussa
vaatii ehdotonta terveyttä. Tottu­mattomat
sairastuvat j>äänsärkyyn
Ja yleiseen pahoinvointiin. Sattuupa
kuolemantapauksiakin. E n usko että
yksikään kalvonto Canadassa voit­taa
Proodia savussa j a kaasussa. L i ­kaisuudessa
on sillä varmaajffi
manennät.vs.
set.
kaikissa suhtei.ssa yksinomaan ka
pitalistien ja suurtalonpoikaiston
tuja palvelevia sekä tähdätyt työ
väkeä ja pikkutalonpoikaistoa vas-vuotias
lapsukainen tähän työhön.'
Sen jälkeen alkoi lahtarilaulujen
laulatus. joita työläislapset eivät
osanneet, vaan lauloivat tilaisuu-
Suomen fascisfivaalit
Talven ensimäiset huo­mattavat
hiihto­kisat
ovella
B. Lakella on ollut tavallista enem­män
odotuksen jännitystä, sillä ensi
sunnuntaina kamppaillaan taas l u ­jasti
hiihdon jalossa taidossa; kun
hiihdetään vuojjuista 30 km. vies.
tinhiihtoa Karl Lehdon lahj'öitta-masta
komeasta kiertopalkinnosta,
jonka palkinnon on kahdesti voit­tanut
Jehun pojat j a kerran Sud­buryn
Kisan hiihtäjät. Joka tal­vena
on kilpailu ollut äärimmäi-lisuuksia
riitä pitkäksi aikaa. Siis
kova aika j a näyttää .siltä, kuin se
koskisi lapualaLsiinkiin.
No niin, muistetaanpa tulla jou­kolla
ensimaiseen union osaston ko-kouk.
soen. — Raportteeri.
Suomen porvartscon fäscistillikkeen
eli n.k. Lapuanlilkkeen "edustajako-koutsessa",
joka pidettiin Lapuall.i
marraskuun 22—-23 päivänä, viljel­t
i i n paljon suuria sanoja, harjoitet­t
i i n Intohimoista pröystäilyä fascis-tisen
Hikeen mahtavuudesta, kom­munismin
hävittämisen saavutuksis­ta
j.n.e. Kosola oli jo avauspuhee-s-saan
kerskunut, että "me teemme
mitä me tahdomme, muut tekevät
mitä voivat". Tämänlaisen kerskai­lun
merkeissä kävi koko kokouksen
meno. Neuvostohlttoa vastaan har­joitettiin
törkeitä uhkauksia. Tätä
puolta hoitivat tunnetut lahtarit
Martti Pihkala ja eversti Talvela,
joka viimemainittu on Neuvosto-Kar­jalan
V. 1921—1922 bandiittikapinan
johtajia j a Pihkala taas on tunnettu
paitsi kuuluisana lakonrlkkurivärvää--
jänä ja johtajana, myös kaikkein
kiihkelinpänä Suur-Suomi propagan­distina.
Nämä miehet, Pihkala Ja
Talvela ovat aina hullun koiran ta­voin
raivonneet Neuvostoliittoa va.s-taan.
Se jo on todistuksena siitä, et­tä
Lapualla on puhutta tästä asi­asta.
Päätöslausetta siitä ei oie j u l ­kaistu.
Se on jätetty erikoisvalin-kuntaan,
johon on vaUttu edellämai­nitut
Talvela ja Pihkala .sekä Ko­sola
y.m.
Kaikesta siitä mitä kokouk.sessa on
puhuttu ei ole annettu tietoja edes
kaikille pon^arilehdille; Sieltähän a-j
e t t i in ulos sellaiset porvarilchtien-kin
raporteerit, joita iascistit eivät
taan. Kokous päätti esim. vaatia vc-- i sopivaftiman laulun Rustajat
rotusolojen uudistamista siihen suun- ruoskaansa selkäämme soittJia, va».
taan, että pääomanomistajia vero- { valkomen armeija on . Lnp-tettaisiin
enti.stä vähemmän. Maan- ^ ' ' i komennettun venkenraali Man­lunastuslaki
a.sutustarkoituksiin MI. nerheimin kuvalle kunniaa teke-k.
Lex Kallio) vaadittiin kumotta­vaksi.
Tämä merkitsee, että suurti­lallisilta
pitäksi poLstaa se vaara, et­tä
heiltä kenties tämän lain mukaan
ryhdyttäisi ottamaan pakolla maata
tilattomille ja liian pienten kääpiö-tilojen
o.mLstajille. Kuuluupa pohjo-lal.
sten maanomistajien <kulakkiai-ne.
sten) taholta esitetyn sitäkin, että
koko torpparivapautus olLsI ."^aatava
peruutetuk.si.
Nämä päätök.set osoittavat, että
Suomen fasristiliike on yksinomaan
suurporvarLston ja kulakkiainesten
liikettä. Köyhää talonpoikaLstoa el
se voi kannattajakseen .<;aada. Päin­vastoin
O n olemassa edellytylcset
työväen ja köyhäin talonpoikain y h ­teisrintaman
luomiselle taistelussa
fascLstiliikettä va.staan sen diktatuu­rin
kukistamiseksi.
miiän, lap.set vastasivat, että heillä
011 yksi kuva, jolle he tekevät k u n -
YHDESSÄ AINOASSA KUNNAS.
SA RIISTETTIIN XXNIOIKEUS
500 TYÖLÄISELTÄ
Teuvan kihloikunnan oikeudessa
käsiteltiin marraskuun 28 pmä
.syytettä virkavirheestä seitsemää
eri Teuvan kunnassa toiminutta
vaalilautakuntaa vastaan. Syyte
johtui siitä, että mainitut vaalilau-maa:
"Se on Leninin ikuva"! Seu- takunnat olivat valtiollisia vaaleja
rauksena oli, että lapsilta vähen-
Suomen kapitalismin
pula
tilastoa
Ticdu.s-
Kaupj)alehi.i julkaisee
Suomen työmari{kinoi^ita.
telu on trtiniitettu viime lokakuus.
sa ja tietoja saatu vain l.^fj työ­paikasta,
joissa yhteensä
työntekijää.
'i'iIaston mukaan on teollisuuden
l o k a k u u n
imperialismin kädet vapautuivat. V a ­pautuivat
jättiläismäiset, armeijat ja
lukemattomat sotatarvevarastot. Neu­vosto-
Venäjä oli nyt kaikkein vaa­rallisimman
hetken edessä, koko
englantilais-ranskalaisen imperialis­min
täyden hyökkäyksen edessä.
"Emme ole koskaan olleet n i i n lä­hellä
kansainvälistä proletaarista
vallankumousta, kirjoitti Lenin s i l -
täf tUahteesta, — mutta meidän a -
semamme ei myös ole koskaan ollut
niin v a a r a l l i n e n . . . . Päätehtävänään
pitävät imperialistit nyt tukahdut-
^ sen päävoiman. Venäjän neu­vostotasavallan".
Ranskan, Englannin j a Amerikan
pääministerit, kokoontuessaan neu­vottelemaan
rauhanteosta, käsItteU-vät
ensi työkseen kysymystä-Venä­jästä.
Tehtiin päätös, -että "Venä­jän
kansan on saatava mahdollisuus
jalita perustava kansalliskokous".
Ja päätöksen toimeenpano jätettim
yoittoiselle ranskalaiseUe kenraalil­le,
PochiUe, joka' esitti, että Neu­vosto-
Venäjää vastaan lähetetään
oiaailmansodasta vapautuneet armel-
» t . Mutta — niistä ei oUutkaan jä-
•«lä muuta k u i n kapinoivia joukko-kastoja,
joitten kukistamiseksi piti
käyttää kokonaisia divisioonia,
»olshevismi o l i l i i t t o l a i s i l i e tullut jo
*°*i^»aahan. Italian pääministeri S on
JJQo Ja Ranskan pääministeri Cle-
«enceau sanoivat neuvottelussa suo-
' ^ n , että heitä uhkaa bolshevismi
•»nissa maissansa.
Ja venäläinen vastavallankumous
« o m i n torvinsa jätettynä nytkään
^ u t toimeen bolshevikfen kanssa,
-atctyaän hetkeksi y k s i n (1919), t u -
i^vat venäläiset vastavallankumouk-
^ J s e t uudelleen lyödyiksL Punaset
ryKmentit. murrettuaan Koltshakin
pastarinnan, ajoivat hänet Uralin
taak.se. Ukraiuk^sa menivät voittoi­sat
vallankumoukselliset joukot no­peasti
eteenpäin. Joka hetki odotet­t
i i n vastavallankiunouksen lopullista
kukistumista.
S i l l o i n ' ryhtyivät interventsionlslil
uuteen yritykseen. Pelastaakseen val­koisten
armeijain viimeiset jätteet,
valmistivat imperialistit kuumeenta-palsesti
hyökkäykseen reunavaltioita,
Puolaa, Suomea, Liettuaa, Viroa jne.
Interventsiooni tuli sille asteeUe, et­tä
valmistettiin 14 valtion hyökkä­ys,
kuten uuden hyökkäyksen järjes­täjä
lordi Churothill kerskasi. Käyttäen
hyväkseen kansallisia harhakuvitel'^
mia vastaperustettujen kansallisten
valtiotten joukoissa, onnistui inter-ventsibnisteille
lähettää niiden ar­meijat
neuvostotasavaltaa vastaan.
Saaden täten englantllais-ranska-lais-
amerikalais-japanilaisten, serbiä
laisten y.m. joukkojen lisäksi tuo­r
e i t a voimia, alotti ^enäjän vasta­vallankumous
uuden hyökkäyksen
neuvostovaltaa vastaan. Koltshak
kävi vastahyökkäykseen, Denlkin e-teni
nopeasti, Judenitsh tuli Lenin­gradin
porteille.
M u t t a pienten reunavaltioitten
kansalliset pyrkimykset olivat suora­naisessa
vastakohdassa Venäjän vas­tavallankumouksen
etujen kanssa,
joka kieltäytyi tunnustamasta Suo­men,
Liettuan yjn. riippumatto­muutta.
Näissä maissa myös kansan-pitäneet
täysin luotettuina, Mm.
maalaisliittolaisen lehden " I l k a n " o- i työntekijämäärä viijiic l o K a h i n i i i,
diistaja ajettiin haukkumalla koko- j alu.^sa 7,4 pros. p i e D f . m p i kuin vii-uk-
sesta ulo.s. ime kesänä, mutta suorit'!I.u työ-t^
ammmmiai^mmtmBamm^^ .tuntimäärä oil SU maan . a )k aa I) -.ii-
Lenin interventsionia kä.sitelle.s.sään, sicnistit tarvit.sevan.sa jo 1,000,00'} i h - n t y n y t vain r>,2 pv',<otd[\]n. On
— oli se, että Entente lähetti omia miestä tätä tehtävää varU-n, mutta R u n o i l e n tapaiitunut t.vo.-i.jan nuo.
sotajoukkoja, jotka olivat varustetut
kaikkien sotatieteen sääntöjen mu­kaan,
Odessaan, Vladivostokiin, K a u ­kasiaan,
Arkangehin, K r i m i l l e . . Tä­mä
niiden ensi yritys voittaa meidät
omilla sotajoukoillansa päättyi mei­dän
voittoomme. Toinen yritys oli
lähettää meitä vastaan naapurikan­sat,
jotka ovat tykkänään rahalli­sessa
siippuvaisuussuhteessa Enten-teestä....
Tämä toinenkin kansain­välisen
sodan vaihe neuvostotasa­valtaa
vastaan päättyi romahduk­seen".
Viimeisen yrityksen tekivät im­perialistit
lähettäessään meitä vas­taan
Puolan, mutta tämä lyötiin ja
samaan aikaan Vrangel tuhottiin
parissa viikossa.
V. 191&—20 hakivat imperialistit
ulospääsytietä alkavasta vallanku­mouksesta
sotalnterventsionin kaut­ta
• neuvostovallan kukistamiseksi.
Nykyisin etsii maailman imperialis­mi
ulospääsytietä yhä kasvavan pu­lan
johdosta, joka muuttuu vallan-kiunoukseksi,
Interventsionista ja
Neuvostoliiton tuhoamisesta. Impe­rialistit
yrittävät hyökätä neuvosto­vallan
kimppuun tärkeimmällä het­kellä,
jolloin siirrtytään sosialismin
kauteen; jolloin likvidoidaan Itse k a ­pitalismin
juuret, likvidoimalla k u ­l
a k in Itrokkana kauttaaltaan-kollek-
/as- aikana li.sättv .'i,ö prosentilla, on v i n i . o a n n o K . M a , o i . v a i la.^-v.-.ui K o n o n -
ail- .suoritettujen'tvöLunlien luku nous- '"*'-''' ^ve.aks. kun ottivat tallusta
itu- sut 1 pro.sentilla. 'unaorpokodin laskuun) .silti tu-
I 11 _ • lian.siin Tnarkk( ; i n i n v i i -
Itä-Kiinan rautatien juttu ' pakotti i ' " o t t a v a a piteimy.tä aiiia';in |fäii-imperialistit
vielä .suurentamaan ' lä aluilla. .Siitä i i i n o i i t ; i a tilasto
hyök.käysarriicijan lukumäärää.... i että esim. kulor-nateollisuudessa,
' joK.sa työxoiinaa heinä—syy.skuun
V. 1918 o l i neuvostotasavalta vas- '
ta pää.s.syt eroon tuhoisasta ma
mansodasta. Liikennelaitos rappeutu
neena, teollisuus ja maatalous ro
mahdustllasse. Tänä päivänä on
Neuvostoliitto Traktorstroin maa,
Dneprstroln maa, Selmasstroin maa.
maa, jossa on kokonaiset alueet
kauttaaltaan-kollektislvoitu. Por/ari-malssa
V. 1918 olleet pienet tntema-tlonalistiryhmät
ovat nyt muuttu­neet
mahtaviksi kommunistisiksi
puolueiksi, jotka nostattavat inter-nettiin
ravintoannokset, alituinen
rankaiseminen tuli päiväjärjestyk­seen.
Kirjeet joissa lapset yritti­vät
tiedoittaa omai.silleen hädän­alaisesta
asemastaan, pidätettiin,
mutta punaorpojen rintama oli
kaiki.sta kidutuksista huolimatta
ehjä. Kun lap.set huomasivat, että
lieidiin kirjeensä pidätettiin, lopet­tivat
he kirjeittensä luovuttamisen
lotille, mutta eivät lopettaneet kir­joittamista.
Nämä pienet luokka-taistelijat
säilyttivät kirjeensä
eräässä puun kolossa, jo.sta ne to­vereille
luovutettiin todistukseksi
tuleville ajoille.
Kun lapsien omaiset saivat tie.
tää, minkälaisen kidutuksen alai.sc-na
punaorvot olivat, alkoivat -he
vaatia lapsien kotiin lähettämistä.
Kf)uluhallitus kie.'si lapsien luovut,
tamisen muus.'-;a tapauksessa kuin
siinä, jos äiti tai joku muu omai­nen
tulee hakemaan. .\'yt alkoi
työläisten keskuudessa rahan ke-riiys
köyhille omaisille matkara­h
o i k s i ja vihdoin onnistuttiin lap-s(;
t pelastamaan lahtarien "ka.'--
vatuksesta".
r)() H)()' Siii'kea oli ' c a t s e l l a e n n e n niin
s i i . s t i ä k ' / t i a . .Suo.jelijat, jotka yöt
vartioivat." vankejan.sa jättivät
sekä ulos <!llä Ki.sälle,
Yiiipjiristö täynnä tupakanpätkiä
ntuitu jätteitä, .si.sällii likaisia
v ; i a ( : " i t a }:i p('seiiiät!.örniii astioj-t;
t. K i i ; i l'.o;.i;i Miljet^.ae.^^s;! t ä tä
k u i i i n i a H l . f l l . i i n , .'-«.•JiltrMiiM työläisil- ,
le, e t t ä lofal, •eivät o h ; koskaan
tottuneet lekeiiiään työtä. . - M u t .
ta syödä olivat osanneet! Vaikka
laj>:vil(,a vähennettiin maito- ja ra­vintoannoksia,
olivat la.s/'-;ut kolion-detty
syytteeseen, "valtiopetokscl-iksesta
toiminnasta". Mainittujen
vaalilautakuntien 35 jäsenelle vaa-tii
yleinen syyttäjä edelIä.sanotun
'johdosta rangaistusta. Syytetty­jen
puolustaja viittasi puolustuk.
scs.saan ä.skettäin hyväksyttyihin
kommuni.stilakcihin vaikka nämä
äänioikeuden riistämiset oli tehty
ennen mainittujen lakien voimaan
tuloa. Hän .sanoi, että syytettynä
olevat vaalilautakuntien jäsenet
"eivät ole tehneet väärin pois-taessaan
tunnettujen kommunistien
v a i t en laadituista vaaliluetteloista vaaliluetteloi.sta". Tästä
viime kesänä poistaneet noin 500 laittomasta
työluiHcn nimet. Kantelun maa­herralle
asiasta oli tehnyt tcuva-<
lainen työläinen Jalmari Teirilu,
joka sittemmin on vangittu jä ve-riistämisestä
työläisiltä oikeus a n ­toi
mainituille vaalilautakuntien
jäsenille "ymmiirtämättömyydestä
tehdy.^tä virheestä muistutuksen".
KAATUNEIDEN TOVEREIDEN MUISTOLLE
'Kaatuneiden tovereiden muistokuukautena, tammik. 17 pn:ä, tulee
y a p n u H ilmestymään erikoisena T A I S T E L I J O I D E N muiiJtonumerona.
Leninin, Liebnechtin, Rosa Luxcmhurpin j a Suomen työläisten 12
V A L L A N K U M O U S VUOSIPÄIVÄN muistolle. Kaikkia niitä tovereita,
j o t k a kunnioittavat näiden kaatuneiden tovereiden muistoa, ja jotka
työskentelevät näiden johtajien oppien mukaise.sti yleismaailmallisessa
vallankumouksellisessa liikkeessä, sekä tovereita, jotka ovat vannoutu.
neet kostamaan Suomen .sisällis.sodaHsa lahtareiden kiduttamien j a teu­rastettujen
marttyyrien puolesta, kehotetaan ottamaan o.sau tähän
joukkomielenosotus- ja muistonumeroon.
Niitä tovereita, jotka eivät ole olleet tilaisuudessa merkitsemään n i ­meään
asiamiestemme esittämiin li.ntoihin, kehotetaan merkitsemään
tähän allaolevaan listaan j a lähettämään se Vapaudelle viimekstuän
tammik. 14 p, mennessä.
T O V E R I ! Ota alote j a avusta osaltasi asiaamme.
Nimet osotteen kanssa 25c, ilman osotetta L^c. Nimet erikseen raa-mis.
sa $1.00. Osastojen, y, m. ryhmien $4.00 alin.
Paikkakunta Kerääjän nimi
T " $ — T -
Vientiteollisuuksien aloilla on jo
tämän suppeankin tilaston mukaan
tapahtunut suurta alenemista. Pa­periteollisuudessa
on työntekijäin
luku nyt -5,8 prosenttia pienempi
kuin viime kesänä. Sahateollisuu­dessa
on työntekijäin luku alentu­nut
viimekesään verraten kokonais­ta
^2,.5 -pro.-enttia eli lähes Vi.
hansiin markk(;ihin muutaman vii­llon
aikana.
.Mäntsälän Punaorpokodin ryöstö
joka T i ä h t ä v ä s t i suoritettiin koulu-haUituksen
siijjien suojassa, koska-r>
a selvitteiijänä e.siintyi itse Tun-k
e l o ei .nilti onnistunut, lapsiin se
teki aivan vasta;!<kaiKen vaikutuk-
.«en. Omai.set kertoivat lapsien yi
peydellä puhuvan taistelustaan iah-tareita
va.staan.
STÄHLBERGIN K U V A L A P UA
L A I S T E N KYYDITTÄVÄNÄ /
Sahateollisuuden jatkuvasti alene,
ventsionistien selkäpuolella taLste- yaa tilaa •:<uvaa se, että se antaa
luun proletariaatin ja työtätekevien ! nyt työtä vain GS,8 pro.sentille v i i -
mlljoonalset joukot. Mitä ei .silloin • ma .syk.syn työntekijämäärästä, y>-
ollut. Kominterniä, .se on nyt, • ten väiiennys vuoden aikana on
koko mailman miljoonaisten työläis-•.•*-],2 prosenttia. Työtuntirnäärä
joukkojen mahtava Johtaja, joka on {vastaavana aikana on vain 24,81
valmis kaikilla keinoilla puolusta- j prosenttia pienempi. Paperiteolli-j Turussa ilmestyvä .suomettare-maan
sosialistista isänmaatan.sa Neu- j .suuden työläisiä on' vähennetty 8,7 j lais<.-n puolueen äänenkannattaja
vostoliittoa. ' pro-sentilla. Näkssä ]uvuis.sa ei vie-j " U u s i A u r a " , julkaisi Lapuan ko.
n/r > 1-.^ „f „ „ f ^ „ !jä näy paperi- j a s a h a t e o l l i . s u u d c K - ; k ^ M i k s e n selostelun yhteyde.s.sä
^^..J?.!!?i'"l-"^^„.!i"^/Li^^^^ suunniteltu tuotannon vähentä-j myö.skin .seuraavanlaisen kuvauk-minen,
ilmoittaa Kauppalehti, .sen eräästä välikohtauksesta:
joukot alkoivat vapautua kansallisis- tivisoimisen pohjaUa.
ta harhakuvitelmistaan. Yksi toisen
sa jälkeen Viro, Suomi, liettua y.m-lähtivät
pelistä pois Ja jättivät Ve­näjän
vastavallankumouksen jälleen
yksin silmä silmää vasten neuvosto­tasavallan
kanssa. Ja .vastavallanku­mous
tuli jälleen lyötyä.
"EnslmäiDsn valhelsausi, — sancJ
> Mutta neuvostovalta on- nyt tois­ta.
V. 1918 laskettiin neuvostovallan
tuhoamiseen tarvittavan 25,000 mies­tä
intenentsionisteja. v. 1919 mää­rättiin
neuvostovaltaa kukistamaan
150,000 miestä, v. 1920 jo 500,000
miestä. Nykyisin laskevat intervent-ventsioniv^
iheeseen. josta voimme l u ­j
a l l a varmuudella toistaa ne sanat,
mitä Lenin sanoi en.simäLsen inter-ventsionin
ja kansalaissodan joh­dosta:
"Luonnollisesti ei maailman impe­rialismi
voi nykyisestä sodasta pääs­tä
ilman sarjaa vallankumuksia: tä­mä
sota ei ,voI päättyä muuten kuin
sosialismin lopulliseen voittoon. Mut-te
meidän tehtävänämme on nyt tä­tä
sosialismin voimaa (neuvostotasa­valtaa),
tätä sosialistista .soihtua, tä­tä
sosialismin lähdettä, joka aktii­visesti
vaikuttaa koko maailmaan,
tukea, pnc^taa Ja säilyttää".
Metälliteo]lisuude:-v.';a on. työnte- 'Jo ensimäisenä kokouspäivänä
kijäin luvun vähentäminen vuoden melkein heti kokouk.-;en alkamisai-aikana
15,6 pro.senttia j a vielä k i i n a sattui pieni välikohtaus, jo-suurempi
on lasku lasi- j a k i v i - 1 t a eivät kuitenkaan kaikki huo-sekä
rakennu.saineteollisuudes.sa,
joissa työntekijäin vähennys on 28
prosenttia.
V, 1926 verrattuna on ollut jat-manneet.
Vieraat tarka.stelivat I>apuan
seuratalon .nisu-stusta j a huomasi­vat
ikkunain puoleisella seinällä
«•«•••> •»•»••••«•«••••ff*'»*
kuvaa alaspäin menoa yli vuoden | muitten kuvien joukossa myöskin
ajan, j a koko teollisruuden työvoi­man
käyttö on nyt 20—25 -pro­senttia,
pienempi kuin v. 1926 .syk.
eyllä, jolloin työmarkkinat olivat
vielä eduUigeen suuntaan kehitty­vät,
joten lasku parhaaseen aikaan
kan.sanedu.staja pro f, K. J . StäHl-berg^
in kuvan. Tuota pikaa >tet-t
i in se alas j a kannettiin ulos —
tuntemattomaan paikkaan. Jonkun
ajan kuluttua ilmestyi t i l a l l e Vih­tori
Kosolan kuva, ^
•••••••••••«•««•••»•••••«•«•••••«««^