Vapaus, February 10, 1925

              KAlKBaEN MAmm TTONRAATAJAT YHTEISRINTAMAAN! TTdUUSTEN JA TALONPOIKAIN KMSm mjJUTUSVJdJTM^
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona^
voi työväenluokka voittaa!
No. 18 — 1925 Federated Pressin jäsen. Tiistaina hehnik. 10 iK—Tues., Feb. lOth, 1925 IX Viiosik.-VoL IX
Wa*ington, ©. C. — Nyttemmin
sihteeri Mellon, Coolidgen kapinetin
vaikutasvaltalsin henldlö, on raportee-rannnt
tulleensa väkaatetnksi siitä,
että Yhdysvaltain täytyy antaa lai­nan
Venäjälle, sillä monten eivät
Ranska, Italia j a toiset' Earopan
maat kykene maksamaan sotavelko­jaan
yhdysvalloille. Samanlainen
käsitdcanta on senaattori Borah'illa
ollut jo pitemmän aikaa.
Kerrotaan» että Mellon tahtoo pe­riä
Yhdysvaltain saatavat pois Ita­lialta,
Ranskalta j a muilta varari­kon
partaalla olevilta velallisilta.
Velallisten kieltäytyminen velkojaan
maksamasta — mikä heidän todelli­nen
syynsä lieneekin — vaikuttaa
epäedullisesti maailmankaupassa
niin välttämättömään keskinäiseen
luottoon, sekä toisekseen antaa epä­suoran
tunnuksen Neuvosto-Venä­jän
suhtaäntumiselle sodanedellisiin,
tsaarin tekemiin velkoihin nähden.
Bnnenkun Yhdysvallat voivat saa-da
mitään Ranskalta, täytjry Rans­kan
saada saataviaan Saksalta. Sak­salaiset
taasen eivät voi maksaa, en-nenkun
he saavat tehdastuotteitten-sa
kaupan järjestetyksi hyvälle kan­nalle
Venäjän kanssa. Venäjä taa­sen
ei voi ostaa Saksalta niin pal­joa,
että sen Ostot vaikuttaisivat
Saksan hyvinvointiin - suurestikaan,
eleli se «aa edullista kultalainaa
Yhdysvalloista.
Toisin sanoen, JDawesin suunni-
' leimakaan ei ota toteutuakseen, jos
ei Venäjälle anneta samanlaista
"rahallista" avustusta, kuin Saksalle
on luvattu antaa.
o :
PORT ARTHURIN
JUUDASKLUBI
Kansainliiton pomoja
huolestuttaa tenäläis-japanilainen
sopi­mus'
(Omalta kirjeenvaihtajalta.)
Port Arthtir, Ont Jo aikai
' ÄeBttnSm"^fnäinifcärn'^^
me. äskettäin perustetusta suoma­laisesta
juudasklubista, sekä mair
nitsin että tulevaisuus tulee bsot-tamaan
mihin suuntaan mainittu
yhdistys tulee toimintansa kohdista­maan.
Heidän viimeisen kokouk­sensa
referaatti "Canadan Uutisis­sa"
selvittää täydelleen yhdistyksen
tarkotuksen, Referaatissa sanotaan:
" Niistä otettiin keskus­teltavaksi
kysymys mitä yhdistys
voi tehdä niiden äskettäin vanhasta
maasta saapuneiden hyväksi, jotka
täällä työmailla joutuvat punaisten
vainon alaiseksi. Yhdistys päätti
avustaa jäseniään toimittamalla
heille oikeusapua ja tarpeen tullen
vetoamaan myöskin englanninkieli­sen
veljeysyhdistyksen apuun e-nemmän
varoja kyssmssä tapauk-
Pariisi. — Neuvosto-Venäjän ja
Japanin välinen sopimus on täällä
herättänjTt huomattavasti päänvai­vaa
niiden herrasmiesten keskuu­dessa,
jotka pitävät Kansainliittoa
erikoisesti Neuvosto-Venäjää ja
kaikkia sen seuralaisia vastustava­na
laitoksena.
Hajottaa KanuJnliiton.
Yksi niistä monista sopimuksen
teknillistä laatua olevista kohdista,
joka eniten vetää Ranskan htfomio-ta
puoleensa on se, jossa Japani l u ­paa
olla liittymättä mihinkään v i ­hamielisiin.
Venäjää vastustaviin
yhtymiin.
Japani on yksi alkuperäisiä Kan­sainliiton
jäseniä, ja sellaisenaan
velvollinen liittymään toisiin Kan­sainliiton
yhteydessä oleviin valtioi­hin
Venäjän kurissapitämiseksi, sii­nä
tapauksessa, jos se ryhtyy hyök-käystofanenpiteisiin
moisia Liiton yh­teydessä
olevia maita, kuten esim;
Itämereamaita tai Puolaa vastaan.
Venäjän kanssa tekemänsä sopi­muksen
mukaan on Japani sitoutu.
nut tykkänään toisenlaisiin mene­telmiin.
Pelkäävät Punaista laivastoa.
Pääministeri Herriotin läheinen
ystävä Hycinthe Philouse, hallituk­sen
kanssa läheisissä tekemisissä
oieva henkilö ja Sans' Pil-lehden
toimittaja, on allekirjottanut; artik­kelin,
jossa hän suoraan väistää,
että Venäjä on luovuttanut Japa­nille
suuria öljyvarastoja sisältyvän
osan Sahalinin saaresta j a : että To­kion
liallitus on tästä paJkktöksr l u
iTmtrt*"i'aTcentiw
kaikkein viimeisintä muotia olevia
ja hirveimpiä sotalaivoja.
Sotaveteraanien rahain
kavaltaja tuomittu
Chicago. — Kaksi vuotta Leaven-worthia
sekä 10,000 dollarin sakko
kuului se tuomio, joka täällä an­nettiin
C. R. 'Porbekselle, joka .on
varas, petturi j a armeijasta karan­nut
ja jonka presidentti Harding
asetti Yhdysvaltain veteraanein v i ­raston
päämieheksi. Harding antoi
kylläkin miehelle potku^ sen jälkeen
kuin häh ^,oli tuhlannut miljoonia
dollareita sotilaitten ayustarkotuk-seen
ja siviilielämään asettumisen
hyväksi tarkotettuja varoja.
Liittohallituksen suurvalamiehis-tön
edessä Chicagossa huomattiin
."Edelleen päätti yhdistys tehdä [ Forbes ja hänen rikostoverinsa
anomuksen, että sen keskuudesta; john W. Thompson, St. Louisista
saataisiin hallituksen työvälityg t o i - , kotoisin oleva urakoitsija, syyllisek-mistoon
Port Arthurissa, suomalai­nen
henkilö huolehtimaan, vaOcoitea
(tummennus kirjottajan) ; aibeksen
sijoittamisesta heille sopiviin työ­maihin.
'^Yhdistyksen puolesta päätettiin
lähettää, lainlaatijäkunnan jäsenen
kautta hallitukselle toivomus, että
se ryhtyisi entistä pikaisempiin ja
voimakkaampiin toimenpiteisiin
kommunistisen kiihotostyön" ehkäi-.
semiseksi,"
Jokainen, joka lukee, nuo päätök­set?
Itsestään ymmärtää mistä
on •> kya jmya. . Päätökset puhuvat
itse puolestaan kyllin selvästi, että
yhdurftyksen tarkoitus on saada jon-kunkiätaista
kaaosta rauhallisten
si salaliittoon, tarkotuksella pettää
hallitusta, 'yuom johdosta tule­vat
syytetyt tekemään vetoomuksen,
mutta tuomari Carpenter uskoo
tuomion pitävän paikkansa j a juuri
sentähden antoikin - korkeimman
mahdollisen rangaistuksen. Puolus­tajat
olivat siksi heikkoilla perus­teilla
j a heitä vastaan niin pätevät
todistukset, ettei kumpikaan syy­tetyistä
uskaltanut astua' todistajan
paikalle, todistamaan omas'ka puoles­taan.
Tuomari joutui miltei nauramaan
sille seikalle, kun Forbekselle pyy­dettiin
lievää tuomiota "hänen te-kemäinsä
huomattavien palveluksi­en
johdosta". Tuomari ei mainin-
'iySIaiBten keskuudessa. Seka sa- nut mitään siitä, että Forbes oli k a -
inaäa eroittaa valkoiset poia maista «nnut armeijasta, mutta hän huo-ihttisifltä
erikoisen henkilön sihta- ^ ^ u t t i , "se seikka jos tän^ä mies on
uksen avulla.
Jälkeen kuohuntaa
Ebmdurasissa
Managua,, Nicaragua. —- Vallan-
Vmnoriselli^t melskeet Hondurasin
tasavallan etelapruolella ovat alka­neet
uudelleen, ykikka siellä oli jo
äskettäin aikaansaatu rauha j a i r a -
si presidentti astunut virkaan, sano-
-tullut haavotetaksi j a saanut kaasu-myrkytyksen
suursodassa, ei suin­kaan
edellytä että hänellä olisi o i ­keus
tänne palattuaan ryhtyä pe-tostoimiin
niiden miesten kanssa,
jotka olivat hänen' kanssaan rinta­malla".
Okienmyynti B. C:ssa
V i r t o r i a , B. G. — Maakunnan
prokuraattori Manson ilmottaa,et-taan
tänne t n l l e i ^ tiefdoissa^ Tie-, tä uusissa ohittuvissa myydään lar
doisaa sinotaan, että kenraali G r e - i s i t t a i n ja puHottan olutta, joka
gorio Pertert, vanankomoulffleTlis-lasältM alkohooBa aina 4 % pro-t
e n i o h t ^ ' 8 , on taistelun jälkeen • semttia. Olutta toan myydä&i a i^
vaDottannt; Nacaomen. Vananfaimb-| noastaan niissä paikoissa misä V i i -
Dkael&tra^sanotaM. keräävän v o i - r W toimitetussa äänes-miaan
Sal?adjiren ja Guatemalan! tykaessä enemmistö äänestä oluen
rajojUa. _ jpuolesta. ', iSM
Toronton^ pukutyiHäis-ten
iBkko eUsä
selviytyy
sToronto, — Toronton pukutehtaj-lijain
suojelusyhdistys, jonka muo­dostaa
noin 40 liikettä j a jolla
työskentelee lähes 900 nyt lakkou-tuneista.
pukutyöläbistä, on' ryhty­nyt
sonntoneuvottelpihin union
edustajien kanssa. Toivotaan suu­remmitta
vaikeuksitta päästävän
molempia puolia tyydyttävään so­vintoon,
niin että suurin osa lakko­laisista
palaisi työhön heti. Työn-ostajain
järjestön ulkopuolella ole­vat
15—20 pikkuliikettä, joiden
työläisistä noin 200 on lakossa, p i ­ankin
joutunevat suostumaan sa­moihin
ehtoihin, vaikka ne nyt ovat
olevinaan kovia, että heillä muka
on riittävästi työntekijöitä lakosta
huolimatta.
Sovintoehdotus on laadittu / k o l ­meksi
vuodeksi, ja hyväksytään sii­nä
joukkosopimuksen periaate. So
pimusaikana esiintyviä riitaisuuksia
ratkaisemaan • asetetaan lautakunta,
johon työnostajat ja työntekijät va­litsevat
yhtä monta edustajaa ja
nämä valitsevat puolueettoman si­vullisen
puheenjohtajakseen. Sa­maten
valittu terveyslautakunta tu
lee valvomaan työpaikkojen tervey­dellisiä
suhteita.
Kyseessä on myös aliramari pal­kan
määritteleminen. Toronton
oloihin nähden, miasä työtä on vain
noin 7—8 kuukauden ajaksi vuo­dessa,
pitäisi minimipalkan olla
miespuolisille työntekijöille noin 1
dollari tunnilta, joka vastaisi 65
sentin tuntipalkkaa, jos työtä olisi
ympäri vuoden. Naispuolisten työn­tekijäin
palkaksi tulisi uuden sopi­muksen
mukaan vähintään 20 dol­laria
viikossa, joka olisi hyväsesti
yläpuolella alinpalkkalain määrästä.
Edelleen on sovittu, että ainoas­taan
union tyijläisiä otetaan työ­hön.
•''Joitakin yksityiskohtia on vie­lä
»sovittamatta, mutta hyviä toi­veita
on, bttä nekin saadaan tyy­dyttävästi
ratkaistuksi!
;. ' " O ; ' . - ; . .
-PatHärkan Ä
juttu
Geneve. — Turkki on valmis sel­vittämään
sen riidan,, joka syntyi
Kreikan kanssa patriarkka Konstan-tinoksen
karkotuk&en. johdosta, sillä
pohjalla, että patriarkaksi nimite­tään
joku kreikkalaissyntyinen Tur­kin
alamainen. Tämän tiedon on
Turkin ulkoministeri Shukri Bey
lähettänyt täkäläiselle Turkin edus­tajalle,
joka täällä maansa puoles­ta
pitää silmällä Kansainliiton toi­mintaa.
Shukrin selityksen mukaan. Turk­ki
ei vastusta itse patriarkkalaitok-sen
oloa Konstaatinopolissa, - j a on
sentähden Valmis myöntämään -olo-vapauden
sellaiselle patriarkalle, j o ­ka
ei joudu Lausannen sopimuksen
mukaisen Kreikan ja Turkin ala­maisten
pakollisen vaihdon alaiseksi.
Viitaten siihen, että tsaarinaikai­nen
Venäjä hariotti painostusta
Turkkia kohtaan oikeuskoisen pat­riarkan
välityksellä, Shukri huoma­uttaa,
- ettei mitään' «emmoista tSlla
vastaisuudessa suvaitsemaan, "kos­ka
tuollainen Turkin sisäisiin asioi­hin
sekaantumispolitiikka tulisi häi­ritsemään
eri maiden välisiä rauhal­lisia
suhteita".
Lontoosta tiedotetaan, että Krei­kan
ja Turkin välien kärjistyminen
on siellä synnyttänyt yhä suurem­paa
huolestuneisuutta. Ateenasta
on tullut tieto, että Kreikan päämi­nisteri
Fethi on eduskunnassa se­lostanut,
mihin sotilaallisiin toi­menpiteisiin
hallitus jo on päättä­nyt
ryhtyä: on antanut käskyn p i ­tää
eräät ikäluokat sotaväkeä aseis­sa
ja suunnitellut muitakin soti­laallisia
toimenpiteitä Turkkia ja
Turkin hallitusta vastaan. Päämi­nisteri
lausui, että "Kreikka aina
tarttuu aseihin, vkun s6n oikeuksia
loukataan." •
Kauniita "oikeuksia" tosiaan! —
pitää vieraan ja vierasuskoisen
maan alueella vehkeilemässä oman
kirkkokuntansa i»äämie8tä, nykyise­nä
aikana, kun turkkilaiset ovat
samasta Konstantinopolista karkot-taneet
omankin pimeydenmhtinaan-sa,
muhamettilaisten khediivin.
Ateenassa ovat kommunistit le­vittäneet
sota%'äen keskuudessa so-tavastaisia
lentolehtisiä. Muutamis­sa
kaupungeissa on ollut nrielen-osotosmelskdta,
joissa ihmisia on
surmattu jä haavotetta. Hallltiu
on «enjohdosta ryhtynyt k<nnmnnis-teja
vainoamaan. Eduelknnnan
siteltäväiiä on lakiebdptnis, jonka
mtdcaan "turmiollista Idibotasta"
Moskova. — Posti- ja sähkösano-ms-
asemia oli tsaarinaikaisella Ve­näjällä
9,000. Vi 1924 lopussa n i i -
tä oli 30,000. Maaseutukaupun­geissa
kannetaan posti yleensä 2-^
kertaa päivässä, Moskovassa 4 (koh­tapuoleen
6) kertaar Sunnuntaisin,
kin jaetaan po^ti, Moskovassa yh­tä
monasti kuii\ arkipäivinäkin.
Kaikista hävityksistä huolimatta
on sanomalankaverkko vuoden 1914
jatkunut 487,0D0.-pta kilometristä
624,000:€en. kilometriin. Sähkösa­noma-
maksu Neuvostotasavaltojen
liiton alueella 'dn 5 kopeldcaa sa^
naita ynnä 15 köpekkaa lisäimaksua.
Mitään alinta esivfi.. 10 sanan rajaa,
niinkuin UBelmmissa muissa maissa,
ei ole.
Radioasemia oli ennen sotaa a i ­noastaan
2. Nyt on 43 suurta ase­maa,
joista lähetetään sanomia ym-|
päri maata oleville 286 :lle vastaan­ottoasemalle.
Kominternillä on
Moskovassa sangjen voimakas lähe­tysasema,
jonka lähettämät »ano­mat
voidaan yksinkertaisella kris-tallivastaanottajallakin
kuulla 1,000
virHtsr. päähän. Paremmilla lait­teilla
ne kuuluvat aina 3,000 virs­tan
matkalle. Sitäpaitsi on Mos­kovassa
neljä muuta lähetysase­maa,
j a tehdasalueet Moskovan yjm-päristöUä
ovat hyvin varustetut
vastaanottokoneilla. Uusia radio­asemia
oh . parhaillaan rakenteilla
eri kaupunkeihin. Erityisiä radio-sahomalehtiäkin^:
on levittämässä r a ­diouutisia,
la^jehvmalle.
Valistustarkotulfflia varten on pe­rustettu
eräs radioamatöörien yhdis­tys,
jossa — vaikka yhdistys vasta
ön aivan hiiori — |o pn useampia
kyinmeiuÄtuhanMa ^jiisente ? f •
. • : M , " M ' ' O — — — -
Valkö-Suomi etsii 10
mUjoonan mk:n va-rusteltflainaa
Helsinki. — Suomen hallitus etsiii
ostajaa 100,000,000 markan suurui
selle sotal^inalle, joka on päätetty
myydä ulkomaisille rahamiehille.
Hallituksen komitea on valtuutettu
hankkimaan lainan, joka tullaan
käyttämään niin, että* Suomi olisi
niin hyvin taloudellisesti kuin teol­lisuuden
vaurästuneisuuden kannal­ta
katsoen Icykenevä sodankäyntiin.
'Näin suuren lainan ottaminen on
välttämätöntä, koska Suomi ei voi
tuottaa riittävää määrää ravintoai­neita
väestön elättämiseksi, puhu­mattakaan
nykyaikaisessa sodan­käynnissä
välttämättörtiistä : tarvik­keista
j a välineistä, vaan on niihin
nähden riippuvainen ulkomaisista
varustajista.
Äskettäin piti Suomen ministeri
New Yorkin pankknrellle puheen,
jossa perusteli Suomen luoton suu­ruuden
ikuuluisien urheilumiesten
ansioksi, jotka teoillaan hankkivat
Suomelle^ mainetta* N j ^ tulee toi­nen
uutinen, jossa sanotaan maan
tarntsevan rahaa, jolla ostetaan
liittolaismailta sellaista romurautaa,
jota on valmistettu sodankäyntiä
varten.
Ruotsissa vaaditaan
valtiomuodot muu­tosta
Tukholma- — Komrnunistiryhmä
Ruotsin valtiopäivillä on istuntokau­den
alussa tehnyt esityksen perus­tuslain
perinpohjaiseksi muuttami­seksi.
Ehdotuksen mukaan olLsi
valtiopäivien päätettävä poistaa pe­rinnöllinen
kuningasvalta ' j a julis­tettava
maa tasavallaksi sekä vel-votettava
hallitus laatimaan esityk­sen
niistä perustuslakimuutoksista,
joihin tämä,päätös antaa aihetta.
Samal^p vaaditaan ensimäisen kama­rin
laistamista sekä äänioikeuden
laajentamista valtiollisiBsa ja kun­nallisissa
vaaleissa, nim että ääni­oikeutettuja
tulisivat olemaan kaik­ki
miehet ja naiset, jotka edellisen
kalenterivuoden kuluessa orat täyt­täneet
20 vuotta.
taan maasta. Sotavast^nen kiihotus
on tietysti sotahullujeh mielestä a i -
haijottavat ulkomaaiaiset karicote- "tuuniolUsta".
Danzigin ^stilaatik-ko-
sota** syntymäi-sillaan
Berliini. — 4CansainliUon Danti-gissa
oleva komissaari MacDonnell
oh määrännyt, että Puola ei saa p i ­tää
omia postilaatikoltaan Danzi-i^
ssa, paitsi yhden ulkomaille mene­vää
j a sieltä tulevaa postiaan var­ten
sekä Puolalle ennemmin myön­netyn
satamassa olevan postiase­man.
Tämä määräys ratkaisi tuon
kiistanalaisen asian danzigilaisten
eduksi j a puolalaisia vastaan.
- Puola väitti Versaillesin sopimuk­sen
j a myöhempäin sopimusten no­jalla
olevansa oikeutettu pitämään
omia postilaatikoitaän kaikkialla
Danzigin vapaakaupungin alueella,
vieläpä yön aikana pystyttikin nup
laatikot, josta danzigilaiset vallan
vimmastuivat j a vetosivat Kansain­liiton
edustajaan. Mitä tulee kau
pungissa olevain puolalaisten pos­tilaatikkojen
poistamiseen, selitti
MacDonnell, ettei hänen asiansa
ole siitä päättää, vaan on se oSa
kysymyksestä jätetty Genevessä ole­vain
Kansainliiton virkailijain rat­kaistavaksi.
Mutta nyt ovat puolalaiset vuo|-
rostaan raivostuneet Puolan halli
tus julistaa järkähtämättä pitävän
sä kiinni oikeudestaan pitää Panzi
gin kaduilla omilla kansaUiBväreil
lään maalattuja postilaatikoita ja
puolalaisissa univormuissa komeile
via postinkantajiaan. Tämän Hsflk-si
tulee nyt varmoja huhuja Danzl
gin ^alueeseen rajottuvasta puolalai
sesta Kassubian maakunnasta, että
siellä ahkerasti varustautaan lähet­tämään
asestettuja retkikuntia Dan-zigiin.
Kauan kytönyt viha voi mi­nä
hetkenä tahknsa puhjeta veri­seksi
otteluksi Danzigin poliisin ja
puolalaJFten kirjeenkantajain välil­lä.
MacDonnell on kehottanut
Danzigin viranomaisia maltilliaeen
esiintymiseen, mutta kaupungin
väestö pelkää, pahinta.
o :—-
Puolivuotta
SyiityväifiöVd^
tamista ei siedetä
iChicago. —" "Sentähden kun r ik
kaat saavat kaiken tarvitsemansa
tiedon yksityisiltä lääkäreiltään,
ovat he' kerrassaan välinpitämättö­miä
yleisempään syntyväisyyden ra-jottamista
koskevaan valistukseen
nähden," sanoi tri Raakel Yarrös.
"Yrityksillämme tahdomme me suo­jella
ainoastaa nköyhiä."
Täten huomautti naijjlääkäri sii­tä
päätöksestä, jolla kaupungin ter-veyskomissaari
koettaa ehkäistä va­paan
tiedonantoklinikan levittämäs­tä
syntyväiden rajotusta kas. k i r j a l ­lisuutta.
Komissioneri väittää sei*
laisesta olevan seurauksena yleisen
moraalin rappeutumisen nuorison ja
naimattomain kes7cuudes*8a. Vetoo­musoikeus
on antanut komissioneril-le
vallan kieltää tiedonantoklinikal*
ta toimintaoikeuden,' jos sen hyväk­si
näkee.
"Ne, jotka eivät ole rikkaita, sa­noo
t r i Yarros, "eivät saä minkään­laisia
ohjeita lääkäreiltä tai sitten
saavat he epätäydellisiä j a hyödyt­tömiä
ohjeita. Kahden tai kolmen
terveen ja lupaavan näköisen lap-sen
vanhemmat eivät tahdo saattaa
lastensa kouluuttamista j a yleensä
elämäntaipaleelle valmistamista ky­seenalaiseksi,
Inittamalla. lisää lap­sia
niukentamaan heidän jo ennes­täänkin
rajotettua toimeentuloaan.
Vaimot, joilla on joko sydän,
munuais tai tuberkelisairautta,
asettavat elämänsä alttiiksi raskau­dentilaan
tultuaan. Raskauden
välttäminen ^ n myöskin usein kaik­kein
tärkeimpiä terveyden edelly­tyksiä.
Jotkut tulevat väliaikai­seen
mielenhäiriöön aina lapsen^yn-nytyksen
tapahtuessa. Sellaisetkin
voisivat elää normaalisia j a onnel­lista
avioelämää, sensijaan että ovat
perheensä rasituksena, jos heillä ja
heidän miehillään on tarpeeksi tie­toa
raskauden ehkäisemiseksL"
Vetoomusoikeuden päätös tekee
mahdottomaksi Illinoisin valtion
syntyväisyyttä rajottavan Hiton k l i -
nikkasuunnrtelmat, mutta mikään
laki ei ehkäise nimellisen makson
edestä antamasta asiasta käytännöl­lisiä
tietoja. Mikäli tiedetään an­taa
tri Raakel Yarros sellaista ope­tusta
<:niicagoss8, 308 North Michi­gan
Ave.
Syntyväisyyden rajottamista. kä­sittelevää
kirjallisuutta on vapaas­ti
saatavana kansallisjärjertöltä:
American Birth Control League,
104 5th Ave, New Yoric City.
Berliini. — Kun kommunistien
amnestiavaatimus poliittisista " r i ­koksista"
tuomituille ensimäistä
kertaa oli nykyisillä Saksan valtio­päivillä
käsiteltävänä, piti tov.
«cschke^ Ebertin "demokratiaa"
murjovan puheen, jossa hän osottf,
kuinka eri tavalla tässä "kansanval­taisessa
tasavallassa" oli kohdeltu
aseelliseen kapinaan nousseita Hit­leriä,
Ludendorf ia y. m. fasciatir^l-kaleita
j a monia tuhansia vallanku­mouksellisia
työläisiä: edelliset va­pautettiin
joko heti tai parin k u u -
kauden näennäisen vankeusrangais­tuksen
jälkeen, kun taas jälkimäi­set
tuomitaan mielettömän pitkäai­kaisiin
vankeusrangaistuksiin, pide­tään
vuosikausia tutkintovankeudes-sa
ennen ..tuomitsemista, kidutetaan
j a kaikin tavoin häväistään. Pu­heensa
yhteydessä XJeschke myös l u ­ki
juUd seuraavan hirvittävän tilas­ton
luokkaoikeuden ennätyksistä
Saksassa viime vuoden jälkipuolis­kolla:
Heinäkuun 1 päivästä joulukuun
31 päivään käsiteltiin Saksassa 502
poliittista juttua •alIaiikumoak««l.
luia tyolaiaiä vastaan. Naiatä oi-keusjutuUia'
on tuomittu kaikkiaan
3J93 henkilSii yhteenM 577 vno*
den-10 kuulcanden linnavaakeuteen^
617 vuodan kurituthuoae- Ja 1,319
•aeden 1 iniokavdaa vuldUraa»
gautoksara. Viime vuoden viimet-sellä
neljäziueksellfi kfisiteltiin 20
juttua j a tuomittiin 47 henkUSä rä­jähdysaineita
koskevan lain rikko­misesta,
4 jiitttta j a 16 fnomiota
valtiopetoksesta, 177 juttua j a 77T
tuomiota kapinarik<dts!st«, 26 jut­tua
Ja 83 tuomiota konrmuntstipuo-lueen
kannattamisesta ja proletaa­risten
satuniehistdjen tnuodostami;
aftsta, 90 juttua j a 696 tuomiota
painovapaus- "rikoksista", Zi juttua
j a 76 tuomiota muiata valtiorikok­sista.
Paljastettuaan tämän kauhean t i ­laston,
päätti toy. -Geschke kommu­nistien
myrakylsiltä suosionosotuk-silla
säestetyn puheensa seuraavin
sanoin: ; ,*
"KenenVpn ei pidä luiiUa, ettfi
valkoterroifj^jpJ]^l p y s M tappamaan
vallank'um6ukBelli8ta'^'iantQa Ja i n ­nostusta;
/ Sakiitö'-lE^d^&W6kktt'td^'
loe taisteleiiiti^it/^^nnöitt^^ä-Hei 'hyv
vät herrat, aTO){e4tianV'UilJca;'ette;
Saksan työväetilttok^,, .täytyy %fA9:
telia yhtä «ääUm&tt&mi^ti,.Ja kiuV
kuisesti kuin riistäjälnokkaJcin tais-telee
vallankäniö\ista vastaan. Ssk-^'
aan työväcnluokah täytyy käydä v i i ­meiseen
iatstoon, avat^seen itse
teidän vankitalnne p o r t i t i"
Lyhyt oli Preussin hos-kelaispääministerin
virka-aika
Berliini. — Seurauksena kykene-mättömyydcstäänv
muodostaa työ­kuntoisen
kabinetin Preussissa on
sosialidemokraattinen ' pääministeri
Braun ollut pakotettu luopujaan
virastaan, johon hänet äskettäin v a ­littiin.
Preussin'maapälrien on nyt
valittava itselleen uusi pääministeri,
joka' onnistuu saamaan puolelleen
maapäiviiin «nemmiatön. Eliel täs-,
kettavE&Si h^alleV'
Mahdollisuudet löytää Braunilte
seuraaja klerikaali- tai demokraat-tipuolueen
keskuudesta ovat san­gen
vähäiset.
Braun erosi pääministerin viras­ta
sen jälkeen, kun hän ei saanut
Saksan kansanpuoluciclta lupausta,
että se tulisi olemaan* puolueetto­mana.
Ilman tällaista vakuutusta
ei sosialisteista, klerikaaleista ja de­mokraateista
kokoonpantu kokoo­mus
olisi voinut halUta riittävää
enemmistöä. Ellei nyt saada Jos­tain
porvarillisesta puolqeesta pää­ministeriä,
joka kykenee voitta-maan
Saksan kansanpuolueen puo­lueettomuuden,
on ainoa keino um­pikujan
ratkaisulle maapäivien ha-jallclaskemincn.
Vaikka taantumuksellisten puolu-eiden
pyrkimyksenä onkin soslallac-mokraattien
kokonaan syrjäyttämir
nen Preussin hallituksesta, pidetään
kuitenkin puhtaasti porvarillista hal­litustakin
mahdottomana demo­kraattien
j a klerikaalien suhtaantu-misen
johdosta. Sentähden ei ote
mahdotonta, etteikö PreuBsissa
muodostettaisi samanlaista halli­tusta
kuin on Saksan liittohallitus­kin
kansleri Lutherin johdolla. Täl­lainen
hallitus tulisi muodollisesti
olemaan "puolueeton".
Ranska uhraa ainoat­kin
rahansa matirilais*
ten masentamis^en
Pariisi. —-Edustajakamari myön­si
marsaUtka" Lyautelylle S milj.
frangin liBämPrätahan Marokossa
asuvain ranskalaisten suojelemiseksi
riff-heimon uhkaavilta hyökkäyksiU
tä. Tuota raha^summaa oli paikal-
Unen hallinto-pyytänyt jo , a i k a -
Bcmmin^ i mutta valtiovaraston ' ITel-kon
BSjem^n takin' sitä ei silloin
myönnetty. Samalla oli a m l t n , «t-pien
rahojen syytämistä Marokkoon;
Mutt.i nyt tuli kuin taivaasta 6
m i l j . frangia valtiorahastoon, kun
Syyrian hallitus omasta ehdostaan
suoritti tuon summan ranskalaisten
joukkojen ylläpidosta Syyriassa.
Ntio rahat käytetäänkin nyis Maro­kossa,
jä ne sotajoukot, j o U e n yllä- •
pidosta ne oli suoritettu,» fiiirretään
Syyriasta Marokkoon — j a syyjrla-laiset,
jotka niin rennosti sndcsoi- '
vat) jäävät "lehdellä softtamaan".
''Amerikalaisia'' Etelä­meren
saarelaisia
Suomalainen kunnos­tautunut
Nome, Alaska. — Täällä pitem­män
aikaa raivonnut kurkkumätä
alkoi käydä arveluttavan vaaralli­seksi
j a tappavaksi, kun seerumi-
(istutusaine-) varairto loppui. Ol­tiin
jo aikeissa panna hallituksen
lentokone seerumia tuomaan, sillä
koiravaljakolla kulettaen ei «en i
luultu ehtivän perille ajoissa, Koi-rakyyti
kuitenkifi säilytti vanhan
maineenpa Alaskan talvikulkuneu-vona.
Järjestettiin vaihtoaaemat,
joten useammat, valjakot ottivat
osaa tähän pikakulctukscen, kukin
välinsä. Pisin j a vaikein väli tuU
Alaskan kuuluisimman koira-ajajan
Leonard Seppälän osalle. Monissa
kilpa-ajoissa voittaneella 18 susi­koiran
valjakollaan hän, hirveästä
pakkasesta j a lumimyrskystä huoli­matta,
suoriutui uskomaU^nnan ly­hyessä
ajassa. Häneltä tosin palel­tui
toinen poski ja hän menetti
kaksi koiraansa, jotka vainusivat
poroja j a ryöstäytyivät niiden jäl­keen.
Toinen kstranneista oli " T o ­go",
paras koira mitä Seppälällä o l i
koskaan ollut j a jota hänei olii0
myynyt 50Q dollarista. K a i k i^
Amerikan sanomalehdissä on nyt
Wa8hington, D. C. — Tiederties-ten
huomiota on herättänyt luotet­tavista
lähteistä saatu tieto, että
Bonninin saariryhmällä Tyynonnic-ren
eteläosassa on alkuasukassiirto-kunta,
Jonka ainakin osaksi luulisän
olevan amerikkalaista alkuperää.
Mainittu saariryhmä on nyt Japa­nin
hallinnon alaisena, ja japani­laiset
ovat ihmeekseen siellä tavan-:^
neet siirtokunnan. Jonka asukkaat
ovat aivan erilaisia kuin kaikki
muut näiden seutujen kansahetmot.
Ne eivät ole sekaantuneet millään
tavoin ympärillä olevan väestön
kanssa, vaan elävät kokonaan omaa
elämäänsä. Japaninkieltä he pu­huvat
niin hyvin, että voisivat käy­dä
japanilaisista. Mutta ulkomuo­doltaan
he ovat siinä määrin ame­rikkalaisten
näköisiä, että Japani­laiset
ovat ruvenneet heitä sano­maan
"amerikkalaisiksi", arvellen
heidän polveutuvan haaksirikkoisis-
^a, jotka joUplnkin ovat sinne Jou­tuneet.
Saarilla harvoin käy ke­tään
vierasta, jonka tähden tuon
omituisen siirtokunnan olemassa­olosta
ei ole yleisemmin tiedetty.
Siitäkään ei ole minkäänlaista tie­toa,
kuinka, kauan siirtokunta on
ollut olemassa.
Elintarvepula Bulga­riassa
Wicni. — ^ I j a n p u u t e Balkanin
maissa alkaa näyttää uhkaavalta.
Vaikka Tsankovin hallitus on osta­nut
suuret määrät viljaa, on l e i -
vänpuute -aiheuttanut kurjuutta, jo­pa
nälänhätää muutamissa osissa
Bulgariaa, Tulevankin sadon toi­veet
ovat huonot, siemenen puut­teen
takia.
laajat selostukset Seppälän monivai­heisesta
matkasta. Loppomatkan,
myöS; sangen vaikeissa oloissa, k a -
/seenunis toinen rohkea l(oira-mies
Gunnar Kasson.