Vapaus, October 30, 1923

              TusMm, hhikum30 p. ~ Tae Oet' m
"C^a^i^an etiomalaiseirtyövaestön iäoenkanattaja, flne^
tyy''Sndburyssa, O B U *joka tiistai, torstai ja laoantsi.
V A P A U S
( L i b e r t y ) v
The onlyorgan of Finnish Work?r8 in Canada. Pub-lished
in Sndbury, Ont, every Tuesday, Tbursday and
Saturday. - •
Advertising rates 40c per ccl. inch. Minimum cbarge
for single insertion 76c. Disconnt on standinj: advertise-ment
The Vapaus is the bestadvertising medium among
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury,
TILAUSHINNAr:
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$J.50 ja yksi Jtk. 75c
,yhdysva!toihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75,
'Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämääni
paitsiasiaTniesten joilla on takaukset. -
IlmotushJnts kerrac jnlaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai.
seltÄ muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1:00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme-kertaa,
— Trlapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tii&tain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla.kont­torissa
laiiantainat torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen' töfHaina .kello 3.
Jos etiie milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne,/kolottakaa uudelleen liikkeenlioitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office Department, Otta^va,
as second class matter.
Mäkelin
•Yrjö Mäkelink u o l l u t . . Riisloporvafisto kärvensi
häriet hengiltä hiljaisella tulella. /Hiiltyneet j^teet on
iiänen silmäteränsäV^öyhälistÖ, haudannut.' Oulun haU"
tausmaan petäjäin alla lepää yksi maan kaikkein suu*
rinimista persoonallisuuksista ei jumalan armosta
vaan- oraasta tahdosban.- Mäkelin oli jokaiselta so>
luitaan omoih ppnnistqstensa ja oman väsymättömän
yhteentörmäyksen, mutta jotk? eivät kokkaan: aavista
noetkaan, ettaheidai»: itsensä* olisi työväenluokan luot-bmusmjehina
ollut oltava siinä mukana, häiden kans­sa
oli hän pitkiä ajanjaksoja ankarassa sanakäbmässal
Mutta kun tuli luokan kohtaloiibetki, kun näyttäytyi,
ettei oikeus ja totuu?^ ilman käsikranaattia ja kuula-ruiskua
ollut kopeekankaan arvoinen, ei enempää puo­lella
kuin toisellakaan, ei Mäkelin pessyt suurena
erehtymättömänä käsiään, kuten yksi ja toinen, [oka
ofi tiennyt kaiken ennakolla prikulleen. Hän ei kanta­nut
kalpaa mutta hän ^ei liioin hyljännyi luokkaansa
sen vaaran hetkellä. Hänellä oli sillä hetkellä ;Iuok-känga-
totuus, joka ei ehkä tarkalleen vastannut hänen
omaansa. :v, \ v \ - ^ • / • • v - / ;,
No. Tämä ei suinkaan ollut pahinta^. Katkerintal Ny&yalkameill kirjaili
hänelle oli varmaan taistelun jälkeen kokea, että oli SIIIIS rO^aa,' SailOO
todella kysymys siitä, mistä epäilijät olivat pitkin mat- - MaetcrlMck
kaa huomauttaneet, että oli kysymys voimasta ja voi- Paris:'~ cNykyaikainen kirjalli-man
käyttämisestä. Vieläpä toisella puolella julman suua haisee taivaaseen saakka. Kus-eläimellisen
voiman käyttämisestä. Sillä kun hän — tantoin, ja painotuotteiden julkai
aseeton idealisti —'joutui sen karkeisiin kouriin, ei «Jain mieletön kilpailu on pannut
kenenkään mieleenkään juolahtanut hänen ikuisiin to- P''!"" J»"^»»^ kyvyi"^, tod^Uisten
^ , .. . ~,,.. ^ i.s„ts "Cfojen jumalainen tuli on sammu-tuuksim
ja ihanteisnnsa, eivatka ne estäneet hanta I ^^^^ ^
kokemasta kaikaa kauhuja mitä ihmi^apsi voi maan ^^^^^^
päällä kestaa. IVnn, v.elapa enemmankm, silla väki-l „ , J j i i j a Maurice Maeterlinck.
vallan piinapenkkihän se teki lopun hänestä. ^^j^^ kirjoittanut viimeisen kir­ja
yhtä paljon kuin häijelle tuotti huolta läfiim- iani. Kynäni joutaa tästälähtien
män ympäristönsä «penseys» ja vähäuskoisuus, 'yhtäh°«.t*««'". en tue sitä bt-
" 1 • - j , - f, taraaan käteeni. Kirjoittaminen ei
paljon, mm, ja tietysti enemmankm prsytt, ^anta [uon-L ^^^^^^ .^^^
nollisesti vastustajain paksunahkaisuus ja kyyniUinen Lg^ ^^^^^^^^^ kykyjään räävittö-
«sokeus». Että hänen täytyi' päivästä toisen toitot.'L,yyjg„ alttarille. Milloinkaan en­tää
porvarillisille kynänkitkuttaljille alkeeHisia totuiik- nen ei maailman kir^^ tuotan-sia,
selviöitä, joita jopa lapsenkin olisi pitänyt ymmär-| to ole ollut niin suuri kuin se on
tää, ja kumota valheita, joita koulujakäyrieei porva- nykyään, mutta . - ei myöskään
rislehtien toimittajat eivät edes kyenneet pukemaan P«"'!J"«"n arvoton ja mätä^^
laatuun käypään kieliasuun ja jotka sen^vuc^i o H v a t f e f ; -
pabuja ja mnoMtomia kum niiden kaikkia ihanteita Ij^^^ ^^^j^^^^ .^^^^^ ^^^^^^^^ ^^j^^^.
vailla plevat sepustelijätkin! Joden totta: yksistään Lgj aistillisuusnautintoja etsivien
se voiman tuhlau8,,^fflinkäytoveri Mäkelin-vainaja käyt- jpukkoen luettavaksi,
ti polemiikkeihin porvaril^htiä vastaan, olisi riittänyt Maeterlinck sanoo asettuvansa
useammankin keskimittaa olevan työväenlehden toimitr vaimoineen; loppuiäkseen <fLes beil
tajan' elämäntyöksi. Mutta, sittepä ponnistelikin hän lesein» huvilaansa, jossa he elävät
suorastaan sairaloisella väsymättömyydellä, ja kui- kuin kukkaset kedolla, levossa ja
, Uusia kysymyksiä
Kuinka paljon on suomalaisia
Amerikan mantereella ja koska en-simäiset
suomalaiset tulivat tänne?
-^'Histä saadaan radiumia, kuinka
paljon -sitö nykyään on ja minkä
hintaista se on?
— Mitä kaupunkia kutsutaan
cseitsemän i kukkulan kaupungiksi?
— Kuinka paljon englantilaisilla
kapitalisteilla on sijotoksia Canadan
teollisuuslaitoksissa?
r - Kuinka monta sanaa minuu­tissa
on maailman suurin ennätys
kiijotnskoneella?
Maailman kallein kirja
150 dollaria yhdestä raamatun
lehdestä' on liian korkea* hinta Aihe-rikassakin.
iSen kuitenkin'saa juuri
nyt rikkailta amerikalaisilta, jotka
eivät tiedä mihin rahansa panevat.
Täydellinen Gutenbergin raamat­tu
sisältää 642 sivua. Yksi Gutenr
bergin raamatunlehden ostaja mak­soi
vanhasta Shakespearen teokses­ta
100,000 dollaria ja ^Gutenbergin
raamatusta, joka on painettu 1450,
on maksettu 88,000 dollaria.
iMutta täydellisiä Gutenbergin
raamatulta on niin harvassa, että
eräs rijcas ^museo on tarjonnut sii
tä miljoonan dollaria.
^"Kaikkia tulee mun
puukaani"
..työtätekevään joukkoon. hg yuojesla vuoteen jatkuvat ,.u».c.uu.»v j^p.„^„^^
Sanomalehdistä saadöan tietää mitä hän on teh- hurjuudesta toisaalla, porvarien puolella, Ja Janen
nyt ja saanut aikaan 25.vuoti8ena julkisena taistelu- oman ympäristönsä vähälentoisuus toisella; Hänellä ' . . ;
kautehaan. Tiedetään'tarkkaan'mainita vuosiluvut miUei ollut silmää hiljaiseen, joskohta uuraaseen naper- KysymykSia ja VaSta-
' loin hän istui valtiopäivillä ja niiden valiokunnissa, telyyn, ja sen vuoksi ei hän^ myöskään ^koskaan vo^' ^ ufcSia
milloin' kirjoitti minkin poliittisen kirjatuotteen - nut luottaa, että työt tulivat kunnollisesti tehdyksi il-1 _ Esparantokielen yon keksinyt
lestin äärestä lähtenyt suoraenkielenkäyttäjä kuiti ei "»an häntä, minkä vuoksi ei hauella mielestään kos-Audovic Zamenhof niminen Puolaa
kukaan milloin ha), puhij suunsa puhtaaksi Oho- k(ran ollut lupa levähtää ^ikä heittää kynaa kouras- j-uutalainen, joka syntyi joulukuun
1 1.M1 ' -11 - t"' • I M ' / 11 »nnn 3 paivana vupnna 1859 Bielovsto-lenskille.
miUom han,l«u. vankilassa tsaann loukkaa- taan. I .^^^^ ^^^^^^^^ Kaupungissa asuu
misesta,,. milloin suuren isänmaansa hirmuvaltiaiden " jju^g j^s hähen mieltään masennutti pitkiji mat- Lgäagjasaa^ neljää eri kans^llisuut-
Täheksymisratä, milloin, hänet tuomittiin Jtuoleraaan,kg^-hänen mielestään käsittämättömät tai luvattomana, nimittärn"puolalaisia, venäläisiä^
jne.,'jne. ,^ . ' ' Lientä mittaa olevat toveriyksilöt toiselta ja koko vas- saksalaisia ja juutalaisia ja kaujun-
Allekirjoittanul ei näistä vuosiluvuista öle selvillä, tustajaluokan hirtehisyys toiselta" puolen, oli hänellä gin väestön kieUinen sekotus on
Allekirjoittanutta kiinnitti toverivainaSa enemmän,, yk- aina yksi, johon hän pani kaiken |oovalle )« «aj^el; 1 " ^ ^ ^ ^ ^^
sityisihmisenä. Hän oli naidön rivien kjrjotlajan lähin lista intoa uhkuvalle sydamelleen taf en tyydytyksen, |^^^„ ^^^^^jj^^^^ z^ ^ ot
ystävä^cräinä ajanjaksoina. Allekirjoittanut oli aluksi nimittäin työväenluokka, joka oli yhta nyvauskomen I j,jj^„,„-j^„^.
saanut suorastaan taistella Känen ystävyydestään. Pik- ja. aurinkoinen kuin hän itsekin. Sen suuren sydämen V •
I kutekijäin ei ole help^po päästä suurmiesten erikois- tahdissa, sykki hänenkin sydämensä, sen huoli ja mur..| _ Maailman suurin järvi on Kas-
• suosioon,^ Mutta onnistuin kuitenkin. Kuljin vuosi- he, sen haltio ^jä voitonvarmuus olivat hänenkin. 3e pian meri, ollen se pinta-alaltaan
1 ' _• i ' " • : • .-•^ i- il :» Lnntiifctt alia Hp nIivAt vhtM. 438,690 neliökilometriä,- eli noin
yksi neijäsoBa
SuoiiJetiihaa.;^',V^
ri oink^^ syvi^enää, aaltoliikkeitä
tensä ja muiden . bnunaisuuksiensa
puolasta mereriikaltainerii'^
sitä kuitenkin pitää järvenä.
Englannin parlamentin alahuo­neeseen
on jätetty |sitys, jota tah­dotaan
laiksi, jonka mukaan jokai­sen
tytön, joka on 16 vuotias eli
nuorempi, tulee antaa hiuksensa-riiplpua
alas pitkin selkää joko ha-jallaan^
eli palmikoissa,; eikä nuttu­rassa.
} Jos sellainen tyttö tämän
lain rikkoo kolme kertaa, joutuu
han kasvatuslaitokseen ^ksi kunnes
ön' täyttänyt 1^ vuotti».
Vaikeata lienee moisen lain tulla
hyväksytyksi.
Kommunislit ammatti
^ Umoissa
Aintrikan Tyoräenpnolaeen tiu-,
meenpaoeTon bonuteaa laasnnto. ,
Ainerikan Työväenpuolueen, kes^
kustoimeenpanevan komitean Jäsen
William F. Dunne eroitettiin Ame­rican
Federation of >Laborin korir
ventsionista koska hän on kommu­nisti
— hänen poliittisten pjeriaat-teittensa
vuoksi.
Tuomitessaan' Veiiäjäii neuvosto­hallitusta,
mikä kuusi ^vuotta oin
käynyt taistelua elämästä ja kuole­masta
sisällissotaa ja imperialismia
vastaan, d i k^t a t u u rista,® käyttää
Gompersm" masiina vielä ankaram­paa
diktatuuria American Federa-ion
ofLaborissa vaikka,ei ole sei
laisia syitäkään. ,
Dunne esitti rohkeasti periaat­teensa
koijventsionissa olleji melkein
yksinkolraen tai neljänsadan hyvä­palkkaisen
, ammattiuniovirkailijan
kesken selittäen:
•cNiittenedut,"^ Jaoilla on valta täs-kausin
hänen, varjonaan-ja sain. seurata hänen pon- kannusti häntä ja hän,kanriusti sitä. He, olivat yhtä.
nistubiaan ja koettelmuksiaan hiljaisuudessa. Suuri Hän oli lähtenyt köyhäinkortteleista ja työpajasta, ja
maailmq näki vain hiitä hän kirjotti ja mitä hän pu- hänen juurensa olivat ilman muuta syvällä köyhäin-hui,
mutta ei tiennyt mistä murheista, mistä vastoin- jjoruelien jalyöpajain maaperässä. Niitä, ei tarvinnut
käymisistä, mistä henkisistä'taisteluista hän ammensi istuttai ^inne, kuten muista luokist? työväenliikkee-luovat
voimansd. Sillä ei joukkojen kärsimykset ja seen yhtyneiden toverien. Sen vuoksi oli hän väärentä-kurjuus
. yksin riitä tekeriiään kärsivän ihmiskunnan Liättömän proletaarinen kaikessa, niin suuruudessaan
esitaistelijaa» Mukana täytyy olla myöa-oman mur- kuin heikkoiidessaan. >Mutta hän oli tämän kirjottajan
heen täaslL ' • • I mielestä aina enemmän' runoilija ja tietäjä kuin käy-öli
suiir-
Amerikan löytäti(iinen
maksoi $7^50 ^
Seilailtuaan satoja; vuosia van­hoja
kuninkaallisia lupajcirjoja ja
maksntodistuksia,-ovat eräät tutki­jat
päässeet siihen tulokseen, että
Amerikan löytäminen ei tullut mak­samaan
kuin korkeintaan $7;250.
^"Columb^s sai palkkiokseen $320;
molemmat Binzonit $130, ja taval­liset
merimiehet ^$29. Muut löytö-retkeen
pakotetut jäivät ilman ja
ikiittivät, Jehovaa kun pääsivät
ehein nahoin takasin».^
sä ^onventsionissa, eivät ole niitr
ten miesten ja naisten edoit, jojta
taarinen ympäristönsä, tuotti häiielle monia haikeita palla^kentaa kulmakiville, jotka hän^ pystytU.
hetkiä. Tämä johtui juureksi osaksi hänen luonteestaan,' ^*
joka oli 3ä]Mt6n)än hyväuskoinen ja suorastaan lapsel­lisen
auriiilcoinen kaikkea kohtaan, mikä oli proletaa-rista,
kärsivää ^hniiskuntaa. Mutta hyväuskoisuus^ on
jotakin, 'itiiljle oji kaikkein vähimmän tilaa maailmassa Vancouverissa; paraikaa käynnissä ole^ sataraa-
^ mutta JQRg8fltg.on näihin asti ollut proletaarisia pää-1 työläisten Niakkotaislelu on muodostunut taisteluksi sa-hyveitä*^^|
ie^kouksia.; Eiväthän anta^ieet \olosuhteet ta^atygigigten union olemassaolosta. Tämä lakko työ-mitään
tukea' hyväuskoisuudelle. Kaikkihan v oli sur- igjgten puolelta alettiin palkankorotusvaatimuksella,
keata, kieroa, matalaa ja kurjaa. Mutta hän näki kai- johW laivayhtiöiden liiton taholta on vastattu, että
,kei» oman sammumattoman uskonsa valohohteessa. Sik- Lygngntajain asema ei muka salli. myöntää salamatyö-si
saattoi hän Helposti joutua suunniltaan, jos-Joku, [gisten vaatimaan viiden sentin palkankorotukseen
multo varsuikin hänen lähin ympäristönsä uskalsi epäil- tuntia kohti. LaivayhUöiden esiintyminen kuitenki|
lä ja asettaa'kyseenalaiseksi .jotakin mitä hän piti sei- Lsottaa, että niiden varsinaisena päämääränä on unipii
vänä kuin päivä. Useimmiten lausuttiin epäilys par- Lmsjcaaminen. Tämä käy eiltämättöm^ti ilmi'Ship-haassa
ystävyydessä: ei riittänyt, että hän marssitti Ljng Federationin antamasta julistuksesta, jossa sano-horjumattomien
totuuksien norsut areenalle riis- taan, että «Meillä ei ole nyt vielä lulevaisuudessalcaan
tojärjestelmä kaivoi niille sudenkuopan.^ RiJstojärjes-Lilaan tekemista satamatyöläisten järjestön kanssa.»
jelmä ja riistäjät välittivät vähät totuudesta ja^ikeu- Xällä lausunnolla tähdätään avoimeen lyopajaan.
desta muulloin paitsi milloin ne tuottivat voittoa.
. Luokkataistelu oli voimäkysymys. «Totuus» ja «oi- Satamatyöläisten järjestön Vancouyerin osasto
ke.us» olivat vain vaakunoita ja nimikilpiä, joilla H verrattain lyhyellä toiminta-ajallaan antanut laiva
saattoi reklameerata aatettaait,kuka tahansa. Ei o l l u t j o useita tuntuvia näytteitä voimastaan. En-'
' kysymys oikeasta eikä väärästä, vaan siitä, kellä oli union. järjestämisiä olivat työsuhteet Vancouverin
voimaa" sanella tahtonsa laiksi. Ei riittänyt enemmTs- ^"'i^'""^* P«^"* ^'"»"«»^^^
tökään,'jotta totuuden ja oikeuden voitto olisi ollut P ^ ^ ^ " " ^ satamilla. Tyopaiva oli rjq^aton, silla isäii-
'taaftu. Riitti yksinkertaisesti, vain voittamaton voima. r ^ * ° satamatyöläiset odottelemaan tuntikausia.
Mutta Mäkelin kallisti tuskin koskaan korvaansa >'^"^ päivälläkin, satamaan odotettavia lai-tämänsuuntaisille
mietteille. Hän oli sik^i oivan liian ^ J " ' ^^^^^^ odotuksista el mdcsettu palkkaa: Nan^ä
varma «oikeuden voitosta»; Hän oli huimaava idea- '»^"^ ""»»n vaikutuksesta paljon muuttu.
lisU - suurien uskonmarityyrien väärentämätön jälJ"^.^ työläisille edulliseen suuntaan,
.kelainen. Siksi tuottivat epäilijät hänelle suurt^ hai- Vancouverin satamatyöläisten järjestö on muuten-,'
keutta, puhumattakaan :nyt halpahintoisista neropateis- kin osoUaulunul vaFppaäksi taistelujärjeslöbi, ollen
ta, joita, oli hyvinkin huomattavassa asemass^köyhälis
töliikkeess5,j*ä; jotka niin perin hyvin tiesivät, että
raa'an voiman oli kaikesta päättäen lopuksi ratkaista-valmis
turvaultiinaah
vaa&Uk" Tämän yuofe^
talislit nyt ryhtyneet hävittämään koko satamatyöläis­i
ä kaiken, jotka tiesivät tarkkaan määritellä aseellisen ^ ten Jäifestön; \
— Pilvettpiirtäjäksi voi rakennus­ta
amerikalaisten insinöörien mää­ritelmän
mukaan sanoa vasta sitten,
kun rakennuksessa on vähintäin
kuusitoista kerrosta. Toisissa mais­sa
sanotaan matalampiakin ra'Sen-nuksia
jo pilvenpiirtäjilj'si. Niinpä
Pariisissa on juufi alettu rakentaa
yhdeksäkerroksista rakennusta Rue;
Marronniersin varrelle, jota rans­kalaiset
tykkäävät kutsua pilvenpiir­täjäksi,,
tullen rakennuksesta tyksi
Ranskan korkeimpia pilvenpiirtä­jiä
». : Yhdeksäkerroksiset rakennuk?
set' sellaisessa lamerikalaisessa pil-venpiirtäjäkaupungissa
kuin New
'York näyttävät vielä mitättömiltä
mökeiltä tavallisten' pilvenpiirtäjäin
rinnalla, * Itjjcuunottam^takaan sel­laisia,
rakennuksia kuin esim. VfooV
worthin rakennus;: jossa on 58 ker­rosta
ja sen lisäksi vielä maan al­la
useita kerroksia.
.« « •
— Sikäli kun tiedemiehet ovat
saamet selville, on •JeesUs pitänyt
saarnansa Aramean kielellä. Ara-;
niean kieli, joka on seemiläisten
kielten päämurre, oli käytännössä
Palestiinassa . siäien aikaan kun
Jeesuksen sanotaan alella: «läneen,
ja kaikki merkit viittaavat' siihen,
että Jeesus on pitänyt puheensa
tällä kieleUä. ^Sikäli kun kielentut­kijat
ovat saaneet selvillej o^n ara­mean
kieli ollut rumaa ja kaikin
päin kehittymättömällä kannalla.
VartbuTjgriri linna
suljettu ^
Wartburgin .linna, jossa Martin
Luther käänsi raamatun, on suljetr
tu turisteilta varojen puutteessa.
Vanhaan aikaan siinä asuivat Thu-ringin
kreivit, jotka^suojelivat suur­ta
uskonpuhdistajaa' silloin kun hän
oli «paavin pannassa. Täällä Lut
her käänsi raamatun. Siellä on vie­läkin
seinäM nähtävänä ne mus-tepilkut,
jotka tulivat kun' Luther
heitti paholaista mustepulolla. Se
paikka oli | suosittu;; käyntipaikka
matkustajille ja vahdit olivat aina
valmiit näyttämään linnaa pienes­tä
maksusta. '
• Oli perustettu seura nimeltä
«Wartburgin ystävät», jo^a, .piti­vät
huolen, ettei linna päässyt rap­peutumaan.
Nyt on sen' toiminta
laTtkautettu ja^ linna on suljettu.
Ke "bvat edustavinaan.»
Nämä sanat selittävät koko. sen
taistelun siajillön, mil^ on nyt
käynnissä tämän 'hiaan ammattiuni-oissa.
American Federation of Lar
borin "^virkailijat Gompersista Le-wisiin.
asti syyttävät kommunisteja
työväenunioitten \ iajottamisyrityk-sistä.
/
Minneapolis Labor Review, Ame­rican
Federation pf Laborin lehti,
sanoo toimituskirjoituksessaaii My'6
väen -läytyy puolustaar työväkeä:*
«Ei myöskään pitäisi jättää huo­mioonottamatta
että suuri vaikutus-voima
kaksoisuhioismia vastaan Yh­dysvalloissa
on tullut neuvostojohtar
jäin taholta. Radikaalit, joihin konr
servatiiviset American Federation
of Laborin; virkailijat. eivät voineet
vaikuttaa, on saatu jäämään Ame­rican
Federation ,of Laboriin, mi-hjn
he kuuluvat, Venäjän liikkeen
j^ohtajan vaikutuksesta.» , . v
Ammattiuniot menettävät maapeiraa
Totuus ori se että kommunistit
ovat edistysmielisten^ toimenpiteit­ten
_ajajia ja ne voittavat ammatti-jäsenistön
luottamuksen
suunnitehnan. Monet U -
unioitfen keskusneuvostot of^
listaneet kannattavansa
omistusta. -'^
TySnoslajain p-^i^ _|
€wripers ja hänen masiinani
asettunut työnostajain p u o ^ ^f
olhsuudenomistajain puol^'i
tunnussanansa ovat työnonSl
tunnussanoja. Tietoisesti t a i?
tämättään on Gompers ja v-^
masiinansa työnostajain asiaS
nä ammattiunioissa ja he satj;
pitämään unioita heikkoina u i
lemalla kaikkia kommunistien*^!
täraiä u|fdistyksia vastaan.. I
Ktommunistit-l tulevat jafoj
•taistelua kunnes se on r o i t e t t i s,
ko GompePsin masiinan valta ja j . - !
ma ei'vpi pysähdyttää edistystä t i l
telukunioisepipaan uftionismiij J
kommunistit johtavat, sillä k o 'J
nistit kannattavat niitä toimeapi J
tä, joista unioitten olemassaolo
puu. - ^
, Työväenpuolue (Worker3 Party)!
ei kiellä veljessuhteita KonajiJ
tisen Intemationalen välillä. Secj
ylpeä siitä. Se on ylpeä ^Qnnsstaa.
saan sellaisen kansainvälisen jäijej.
tön johdon, mikä on koko tnaaiifcri
työläisten toivo ' taantumuäta, ii^.
cismia ja kapitalismia vastaan.'
Työväenpuolue tulee kjTnii}
eteenpäin Kommunistisen Inlerid.
onalen johdolla kunnes tämän aaa
työläiset voittavat taistelunsa hf.
fcalismia vastaan ja perustavat tjt-
Iäisten ja farmarien hallituksei
Amerikan Työväenpuolneea Is-menpaneva
komitea.
Komitean puolesta,
James P. Cannon,
- Wm. Z, Foster.
C . E . Rutenbetg,
Norjan ammattijärjes»!
töv.1922
jLJutinen
.'Eräänä päivänä saapui T. S. toi­mitukseen
auranpitäjäläinen eukko
|a selitti että varkaat ovat varasta
neet häneltä kissankupin. Eukon
ja toimittajan välillä sukeutui seu­raava
keskustelu:
— Vai vei varas! |listä kisu nyt
syöpi, kun varas otti kissankupin?
— Teefadist
-— Vai niin. ~ Veikö^se muuta?
~ Juii,, kyll se vei. Se otti fiör-lisses
kaks pari" vai väen kalsongei
kans. ' ,
— Älkää! '
Juu-u! -Toren mä puhu! Pan-kas
lehte vaa.. Mä ole Auran Pifc-käniityn
kyläst Tökkälän torpast
.-^ Kyllä panemme'.*
~- Maailman kaumeimmalle kie­lelle
on liene mitään yleispätevää
mittapuuta.Toiset pi^vät italian­kieltä
verrattoman sointiäsutttensa
puolasta maailman, - kauneimpana.
T9is,et ^jiyrkivät asettamaan rans-canMet^
n etutilalle. 'Onpa niitä­kin/'
4o^ka vaativat .suomenkielelle
oikeuk^a maailman kauneimpana
Ketenä." -
Eoeavioliltqt' vanhaan
aikaan
Noin 500 vuotia ennea Kr. van­hat
egyptiläiset Ja käytävät naima,
kontrahtia. Sellaisen kontrahdin on
löytänyt prof. V. F, Petrie Lon-toobsa.
^ämän kontrahdin mukaan
mies maksoi vdmoHe 4 doDaria ja
nainen lupautui sen mieheUj vaimok­si.
iTos mies^ halusi päästä eroon
hänestä, tuli nuehen maksaa sille
naiseSe 17 dollaria. Siis koko tuo
koeavioliittö. tuli miehelle maksa­maan,
21 doUaria,' Jolla ajalla hän
fnlTnäkemään kumpi on parempi oi*
Ia naimisissa eli naioöatto.
unioitten
ja sen tähden pelkäävät kymmenen
ja kahdenkymmenen viideh tuhan­nen
vuosipalkkaa nauttivat unio-virkailijat
menettävänsä ^paikkansa.
IMitä -ovat ne seikat, joita kom­munistit
ovat ajaneet Ja ehdotta­neet?
järjestäkää • järjestymättö-n|
iät! Yhdistäkää ammattiuniot teol-^
lisuusunioksi! Yleinen työväenpuo­lue!
Neuvosto-Venäjän-tunnstami-nen!
^ ' '
- Järjestymättömien -, järjestäminen
merkitsee yoimakkaanapaa työväen­liikettä.
Ammattiuniöitten yhdistä­minen'
teoUisuusunioiksi on välttä­mätöntä
jos ' työväenuiot mielivät
kestää taistelussa suuria trusteja
vastaan. Työväenpuolue on vält­tämätön
v taistelemaan . työläisten
taisteluja hallitusta vastaan^ mikä
käyttää valtaansa työläisiä vastaan-jokaisessa
lakossa., Neuvosto-Venä­jän
kukistuminen merkitsee sitä etr
tä fascismin musta taantumus la­kaisisi
pois koko työväenliikkeen.
-,>^Ammattiunlot Yhdysvalloissa me­nettävät
maaperää. Mitään järjes-tämistyötäs
ei tehdä, jotta järjes­tymättömien
suuret joukot saatai-sim
unioihinl Ammattiuniot ovat
kykenemättömiä suuria teollisuus-korporatsioneja
vastaan, •. joita vas­taan
niitten täytyy taistella.
TvotaBtoIaitosten ylsityltomistus.
Kommunistien ehdöt&mat toi­menpiteet
voimistuttaisivat unioita.
Niillä saataisiin uniot > tekokkaäm-miksi
taistelujärjestöiksi. ^a tämän
vuoksi sanoo Gompers j a luinen pia-:
siinapsa , kommunisteja, «hajottajik­si.
»
Verratkaa näitä toimenpiteitä
Gompersin masiinan Poriandissa^hy--
väksymiin periaatteisiin: «Me Atae-rican,
Federation of Labor kanna­tamme.
omaisuuden omis­tusta
ja kohtuullista voittoa sijok
.uksille ja kohtuullista summaa te­ollisuuden
ylläpit^seen.»
. Gompers, Lewis j a Co. kannatta­vat
.teollisuuden yksityistä omistus-a-
ja kohtuidlista korvausta sijoi-tuksIDe.
EalvosmieJiten järjestön
;äsenisto'on selif^yt kannattavan
sa kaivosten kat^Ustuttamista:
tantatieI.^ov3t hyvikkeet Flnmb
, Norjan / ammabtijärjestön kerit,
muSsesta vuodelta 1922 • alm
että;järj£stön jäsenluku oli vaoföj
lopussa 83,540. Vuo4en aikana &;
pahtunut jäsenluvun vähennys cl
12,325, mutta' ilmoitetaan jäseaM
vun vähenemisen nyttemmin pjai''
tyneen ja jäsenluvun jo tämän til­den
alkupuolella kohonnejn W;
"öSOieen. -Vähennystä oli viimevct;
den aikana tapahtunut kaiii^
muissa; liitoissa, paitsi paperityS-,
laisten- \ liitossa, kunnallistyöläisSo
liitossa ja kivityöntekijäin ilitossi
Ammattijärjestöön liittyneittOj
naisten, lukumäärä on 4,938. Vfc^
den aikana perustettiin yhteensäf,
uutta ^psastoa, samalla kain 2|
osastoa lakkautti toimintansa, ft'
senistä ori &1,701 kaupungeissa p
^21,7^3 ntaaseutupiireissä sekä
suoraan ammattijärjestöön liittj*
tä. Palkkataistelujen lukuffliäa-oli
412. I
Ammattijärjestöön liittysep;
järjestfjjen ; yhteiset tulot teSii|
vuoden' aikana 13,241,777 kra0».
Ja menot 12,227,430.kruunua. I»|
oista pii 6,328,905 kruumna
tuisia veroj^y-ja 26,840 kruuna;^
säänkirjoit.usm^ksuja. Näihin j^j
miin ei^ole laskettu amraattijSiJ|
ön tuloj» ja menoja, jotka o&IJ
varsinaisia veroja 559,831 k n i^
Ja ylimääräisiä { veroja 5%^!j
kruunua. Lakkoävustuksina- ffi^j
settiin vuoden aikana 89,677 i r ^
nua ja agitatsioni- ja valistustjoJJ^
käytettiin 107,050 kruunua. ,|
^ - C • rl
Ku<»motyöläisten
- mispuuhat
New York. — Kolme päivää
täneitten neuvottelujen jälkeen, jo j
ta-on täällä pidetty erinäisten t*];
tiilityöläisten unioitten edoitajiö;
toimesta; 'Lawrence LaBrie, fe^«";
ted-Textile Union sihteeri, imä^:
vomiffkspn, että menestybsHitö
yhteenliittyminen hänen edostaoss-sa
Ja-Textile Workers of Aoen»
Järjestön välillä säätänee
mikä yhcfistäisi suurimman oaj J
kopuoleÖa AFL olevat'tekstiiiiiJ»'
Iäiset. ,
^ Konventiom päätti kannatta» <^
massa olevia työväen opistoj* J*^,
moin antoi kannatuksensa Atssi»"
fyoväeiqinolueelle.'