Vapaus, April 3, 1948

              Lauantaina 'nui.uk p — Saturday, ApriJ 3"
"Ublished Nov. Cth 1&I7; Auth^izat]
«as cecofxl chii» majl by the Poi^t
Office Department, Qtiaa/a. Pub-
Jlshed thncf- vf^f-kly T u d ri y ••,
Thursdayi and Saturdrji',', bj Vfipai*'
Publlfiblng eompany ixd., at löO-102
Elin St- VV,, Sudbury, Ont,, Canada,
T^l^rphones: Buslne» Offloe 4HI2M.
Bditor.al Offic* 4 . « « 5 . MftJUger
K. 8\Jk.si; F^iiTor IV.EkJUfML MaJUi3«
addre&s 69. Sudbury» Ontafto.
ndvf:rt;.sinK rates uf^in appIicatJon.
TILAUSHINNAT:
Caiiada.wa-. 1 vk. |5Ä061tk.f3Ä)
Yhdy.s vanoissa: 1 vk. $6ii0 8kk-$3'Ä)
c . ^ n * » ^ 1 vk, $7 00 6 kk. $4.00
Onkohan Franco demokraatti?
M e i l l e on.<fhH-vy: ;vr:ir n i l i i r r :HiiMin: ! e]man larkouuksena
on demokratian Häkennn^:n. «riKa. -Jiiniaji r n n u t a . M u t t a kunyhdy»».
• vakani eduf-taiahuone naat-ti r.c-kjvnkkona Itiiiaa Francon I^apanjan
siihen 'demok raati is<-en riiM-.nviuun: m u a nyt .Marsiiallin avun' .lur.-
vJs.sa rakeiwu*%ian vkfirnrnuri!,-».!! v;i?iraa • torjumaan —- kuten sna tur­vaa
ailuiMiaan ra>;enn*-i!.!in J i i t l r r i i i . ifjhuintan akw-lm ymparillev
J i i i n 5.e pani laman a.sian kokonaan iviiserii valoon.
^•MieJtayltrntavaa (.]i.-r I0'i<-il.'i'nahua .-en •'deinokraatlinen' rin­tama
miasa Hevin. l>i.fiault ja !• ranco niarrv^i.^ivai rinnatusten • Vhdy.s:
•valtain halliiuk.^^-n; va!tto(]e|jari Mienun tandin mukai.se.sti '"kommuni.s-:
mivaaraa" va.staan! • .\Iutta i u 4 ; i n v o i d . i a n - y y t t a a [-.urooiian maiden.
:]:an.soja kun ne i"asi.-n)ui « H i u u d v v i a vajiaitdumiaan epäilevät tallai.^en'
"demokraaili.sen n n i a n i a n • rosi])crar^vvt!a.
'Ialla pohjalta kat.soen <»n iiyvui.yn>marrettavaa inyo> se kyinvä
. ja torjuva kanta m i i h i l a t a A f a r - h a l l i i i avun virmei.siniavaiheita on
,Kurf)opan mai.vsa lervehdnty. Kureniehieinme uiif iso.sa.stolla tanaan
julkai.stava.-^ta. .^.'lvaf)uriei^e<ta lieoonannosta ilmenee. Kuroopan de-mokraatti.
sel knn.sanjouko: ovat tanian ixiaiok.sen johflo.sta tyrinisly-neiui
Ja ..sellai.sei oik<;i:mo.so.^ialidcniokraatti.>ei johlajat. kuin .Hevin
Kn|^ianni.s.sa ja btunulais<:t Raii.-kas^a ovat nuohssaan .'^iila. ettti heidän;
. peliasa kapitalismin hyvak.si palja.stuu. .
.Koko f-.urooppaa ka.sittava vasiariniamyr.sky aiheuttanee sen. ettd
.. oiDan kansansa vere.s.sa rypenyttä., l l i r l t t nn ja .Mii.s.soliiun henkiy.sta-va;
rkenraah;I-rancoa ei vi«.-ki la.s.sa tilantee.s.sa pakoteta -Lan.si-FMiroo-pan
blokin ' . lipunkantajaksi. • niiiita \ hdy.svaliain edu.slajahuoneen
päalo.s nayttaa kDmoamaiiojiialla lavalla .sen. nuhin .^^ar.sha^lin :avtm'
j')eru.steella pyntaan. \h; .'.a.-Knnie .riiyo.s olla nielkovarmoja .siitä, etta
jos Vhdy.svaltain hallitu.sioutuu nyt peraanivmaan edu.slajahuoneen
.paatoksesta, kuten valiio.-ihieeri .Mar.^hali antaa ymmärtää, tuin jon-kinlai.
sta ••ylv.sitvi.sapua rraneon h.'<panjalle .^'hdy.svaliolsta kuitenkin
hankitaan. O n nimittäin mui. s i e i t a v ; i . . r l t a l-rancon K.eipanjan .suosi­minen
ei tullut ••.>attiimalia V hdvsvaltain edustajahuoneen paatok-'
.sek.si. Se on johdr)nmiikainen .•^ellrau.s .siiia •konimuni.smivastaisesta•
politiikasta, mikä peni.solemuk.vciiaaii siiosu fasi.stidiktatuuria ja vas­tustaa
kaikkea .fiemokraaMi.^iacdi.sty.sta lukeutuen lahan vielä kan.so-:.
jen itsemaaraanusoikeuskin. .\Iiia e n e m m ä n . .Marshallin suunnitel­m
a a kehitellään, sna iimei:sr,!nmak.si iiiiee. etta.tarkoitus on estaa- de- .
tnokraatti-set, uudistukset I'.urnoi)a.-..sa ja naiden uudistu.sten vastusta-'
inisen yhteydes.sa Kiytyv •luonnoliiserfi jutlolai.set''. Francon .fa.sismi;
Kspanja.s.sa.. rojalistien fasi.siikonienio Kreika-ssa^ 'hevo.sella rat.sasta-.
. va'" napoleonilainen de <»aiiii<- Kanska;s.sa jne.. .Mitj» paattavimmin ;
Kuroopan kan.sakiinnal iiuoliisiavat dcniokraatiisia oikeuksiaan . ja
kan.sallista ilsemaaraami.soikcuitaan. ..sila avonai.';emmin;Yhdysvaltain •
hallitus (nykyi.sen ohjelman .vallitessa). lutioutuu yllaniiiinitlujen
taantumusvoimien kanssa. .
.\fUlla mikaan maara dema[;o;.;iaa ei tee I-rancosta ja- mui.sta
ifasisteista "'demokraatteja ! : ; . ' >.
Rahtimaksut, hinnat ja kansa
Viime.tustaina ilmoitettiin, lakvionisesti. e t t ä Canadan rautatie­yhtiöille
tai niidt'n..inilioneerioiiu.siajill(' annetaan kan.san ktistannuk-
••: .sella .S70,000.000. vuositlamen lisätulo.-.- . - • • •
.. . k u t e n tiefletaan. m m nama iiionn|)()lipaaoman kontrolloimat raii-
. latieyhtiot vaalivat iOpr( ) . - ; e n i in korotu.-ta rahtimaksuihin. Luon-iiolli.
se.stikaan. rautateiden lomistajat: i-i.vat toivoneet läheskään nain
valtavan suurta korotiLsta... .\ahiavasti. he ovat it.sekin yllättyneitä
;..saita. etta transporltikonu.s.sioHi-.cnciortaa nvt, 21 pro.senim korotusta,
inika tarkoiiia.i ainakm ^70 OOn uOO li-atuloja \ uodes-Mi
. , 1 ama paato.s. rahtima.k.sujen • lalie.s. neljaniiek.sella korottami.sen:
puolesta no.siattaa. i)akostakin suuttumalta la yleista vastarintaa ta-valh.
sen kansan keskuudessa, silla .se aiheuttaa ylei-^^en hintojen kohoa-
, ini.sen kautta h n i a n i a kaikkien kasin l a i - a i v o i n työtätekevien ihmi-s-
•lenelinta.son edelleen huoiionnnisen. v. j u u r i tastti .syystä Canadan
.seit.Sfman.maakimiian. maa k un ta hai! n ukset vastustavat rahiimaksujen
korottami-,ia la \.iin k a kM i O n l . i i i o ja Quehee) maakuntahallitusta
kannattaa rakirkoideii rautalieyhtioKien kerrassaan kohtuuttomia
vaatimuksia. Kahtimaksuien korottamista on vastustanut koko/ta-r
man maan lyovaenlnke. molemmat tyo\-aenpuulueemme. unionistinen
hike kokonaisuude.s-s.ian jne. Kaikki lamianen järjestöt ja monet
ke.skilu()kkalaivten. jariesti.itovat ;esiItäneet ]>aattavan kantansa rahti­maksujen
koruttami.sta vastaan, -^elvaa o n . etta kansan valtavan suuri
«'nemmisto tiionutsee tainan .irans|)urt.tikomi.<sionin paatoksen .Cana-
• dan kan.salle• vahinuolli.M-ksi- la:- tvkkaiiaan kelvottomaksi toimenpi­teeksi
Rahtiinak-^uien •-utmnatlnman suuri korottaminen palauttaa
mieleen sen .historiallisen to.si.<eikan,. eita laman maan ra^utatiet ovat
sanan var•^inalc^(ssa miLk'^-,a >aanect maat ja mannut' avukseen
J J i i t o h a l l i t u s . ;maak.unnai )a kunnat- ovat rautatieyhtiöille lahjoitta­neet
miljoonia eekkereita]Xiiasta maata naiden rautateiden rakenia-
, mista.vart.en;puh:unlattakaaI^nyt,rahalahJOItukslsta ja luotoista. Rau­tatiemme
on rakenneltu huomat tavassa inaara.ssa kansan yleisillä va- .
.roiHa..- .Ne ()vai.yhteiskiintialli.se.s.sa palveluksessa ja vievät niin tär­keätä
o.saa, eita ilman, rautateitä ei-voifla tulla toimeen. M u t t a , suur­pääoman
miehet ka\tti\at - i l o i u i^-ieuM osakkeittensa suuresti vesi-t
f t l y j e n paaomien.sa la nuiulen keinojen avulla naita laitoksia voitto­jen
keraami.^e.en yK.suyistarkijiiuksiin.va.: Jos unkaan nun • tama on:
vaarm. la t i l a n n e . i i n k i n . ki>hiuyiivt siihen, etta taman rahtihintojen
Urtrouik.^en kiiboittainaiva rnv.o(lotertavi.ssavoimaka.s:; vaatimus; ett a •
. r a u t a t i e t o l i s i kan.^^allistettav-i ,i.a- miden ve.suetyr ptiaomat uudelleen'
jarje^iettaxa
M a a rahtimak-uien korottaminen tarkoittaa on tämä- Erinäis­ten
tavarain \ahuia.shin.nt noii-ovat kautta linjan Me k a i k i n jou­dumme
korkeampien . h i n t o i en muodns.sa: mak.^amaan csamme. tasta
S70,Q00,000;.;rautaieiden jnillonecnomisiajille. fassa yhteydessä on
\nela l i u o n u t l a \ a U M rahiun.ik-uien korotu-, i^kee kaikkein kovim-
V.\ATII S 10.000
1 Tunnettu Kunan . a.-.ioiden tuntija
1'in James G. Entucoit, Joka on vume
i aikoina luennoinut ja kirjoittanuf K u . •
nan a.sioi.sia, on no.sianu: SlO.OOCi kan- •
ifi-n ToroHK* Evemnij Teiegram-krh- i
leä va.staan .sen johdo.sta. etta mai- i
niiun lehden väitetään .sanoneen hari-ta
kommuni.snpuo]ur;cn ja.sc'nek.sr ?
on tärkeä KJrk-land
Lakella
Kirkiand l^f. — tiysymva ><r-itiorlt*-
uik^udfr^in on hyvin lar-
••, ke» pohjois-Ontariossa kaikille
kajvosiyöliisilie.; TihUi on Kirk-land
Lik^ti ja VVri{cht-llartr«t
sm kaivosten ^ k a kaivostyoläfii-tcn
union kesken riitaisuutta.
^'htiosurti äskettäin yhden kai'
voot* oJaisen kehitystyöstä "stoo-piin".
Kun ottaa huomioon taman
kaivostyöläisen palkan ja hänen
ansaitsemansa boonuk.sen, mm ta­man
siirron johdosta han me-nett;
SIOO kuukau.sian.<«u^an; Ta­ma
ammattitaii/jinen|kaivostyolai-nen
siirrettiin korkeaa ammatti­taitoa
vaalivasta tyosta sellaiseen
tyohon jota ammattitaidoton olLsi:
voinut tehdä, kun hanta ei saojeliut
senioritv-oikeus.
^Emettiii) iauiakuu-fiasta
kun tiesi
liian paljon
ätitiin K«uyoi&ia jkot«sUiA o l e r»
J M Lefendna jäxäHtsi Jsuiakoo-taan.
Jonka t e h t ä v ä n ä t u t i k ia
f'oweJJ'kajv0ksesBa asl(«ttiin <»•
pahtunutta kuoifoiantapausta.
Kirj. Jeanette Yermeech auttava kirjanen
' R a a i k a n patse:. ovat nuoi-s;aan,. kuten Dalaoie.-;:.. P.eyiiaua:: ja aiui
Tasan kol:r.f3 vuotta i-I—nu - pe'a:cy-r- jO .i tuk^e Flann-n .
Kun tama tuuon j»«*n ilmoit-, i ä k u n kaui^ea KJra äi;.'EO>:raa;::i-.«r Paiil Fauren y i ; a v ä T . nyvaksyv kaa
tautal lautakuntaan, niin knole-mansyyn
tutkija lueltaytyi hyvak-symä.
sta hsnta. ffan sehtti. etta
'Legendrella on liian paljon ko­kemusta
kaivostyöläisenä ja sik-s
han ei ole kelvollinen lautakun-
.laan".... •
-Nayttaa silta, etta pohjois-Qoe- ;
j a fa.5i<?-:en voinjjen valiUa >av::;r. 32 ke.^rnov.'-vy;v.-:.=;en. n:e!ee ziuikev na
J O n y nuoie£tu:i3".a: 'o^^ei^a^' 0=0. - pai.--.-i r.j dr:>'.\ Ran-kar jia:xsa21-->e:
tavat, e.:a :aanlii-T:u >e Ii. c era ' t-e:ja--:.>cen ha'.;::.--L-en Sc 3:a
ole jat anee: sotaisia aj_ u'< "elte >3r.:.-.ia •a\^l'.a ku •-. r.p jr-,
•Kapituli.mi kantaa -•:;a,-aan ^o- luo-tr.at H.tJe im -ii-e]u.mirj-i rta.
z^a samoa:kuin pil\e. tuova 2J -- k a n - a r. rn::a-naan' Trjmanui
kyn" sanoi Jaures.Nalse: ovat-oppi- RothschHdiin ja; Fordiin mieluuoa
neet 'eläinänsä- kirjasia, etta tämä'kuin '.a.sa,valiai3«en :3a; demokraatt;
becissa kaivostapaturmia tutkivan jj^yre-s..-. aiatus on onnet'oaiuudek.-! ^ee-"- Ran.skaan
lautakunnan M^*-nelU piUa olla jjiankm losj. Vaikka me.Ila on vaikea i m a r . , - ! ::
hji'in rajoitettu la, el ensinkään ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^ niak.so:; lanne ni:n meiöan .^oulasmenomm
kokemu.stakaivostyos.sa. Silloin'
hun ei voi <>anoa onko joku tvo- J
i . i a m i l j o o n a n nuoren-miehen elämiin jova.t 3Ö0 milj.. frangia, yk.» kolmanne
paikka vaarallinen tai eL
SYNTYMÄ-
Meidän rivejämme ei hajoiteta
punakauhun lietsonnalla
Kirj. John Clark
• M.M^VVL :n kansainvälinen presidentti
josia ran-skalaisja oli LCOO.OO; Koteja
: tuhotnin • ja .sitä ..seura.si vuosikausia
I .^rurjuutta ja .jtansimyl-Lsia. Kaikki l a ­ma
.sik.si kun johtavat kapiialiuit
hieidän: budjeti.s:ämme., Nuoret mie
he;, jotka lainmukaise.sti ovat vuo
de.n pakoJlLv.a aseve]vollisiiur.ta, .suo.
ri;ia.-ria.?sa v. 19.-17. pidetään ;.edelleen
aus:elu-;aan voittojen ja ma:':.<inoi- 'm^ harjoitiiksi-^a Hal].tu=: suunnit
den puolejjta k a j . t i . a t '..i.meisia kei-{ it-ke l-u.-aa \uoden 1343 a.se-.el\olh
n-oaan- ' -sotan ihmi.s-ten oijuul:a- : .siui-!uo.<an ai:-::i:.semm;n p2!veluk.seei
misek.si. • . •
• .yK.si kan.^a vapautui kapitali.smm
I Ontarion kaivostvolaiset valmistu.
Varhai.simpma vuo.sinaan-hyvin te-.
hokKaalla lavalla Canadan fiuomalai.s-ten
. järjestötoimintaan . o.salli.stunut
Alex (Aleicsanleru Rauhala tayllaä
huomenna, -sunnuntaina huhtikuun 4
paiväna, 60 vuotta.
• Alex • on kotoi.sin. Perho.sta. jo.s.s3
han kuului pai.^alli.seen tyovaenyh-di.
siyk.seen ja vihiiuin. avioliittoon
vuonna löOfJ Mana Peltokankaan
kan.s.sai . Han lahti cn.sikerran talle
mantereella vuonna .1910 ja toi.sen
kerran vuonna 1920. . :,
•Palvan sankari tyo.skenteli; varhai-
.sempma vuo.sinaan etupaa.s.sa kaivos-toi.
s.sa mm.-Yhdy.svalloi.s.sa ja Norja.s-
.sakin.. mutta paaa.sia.s.sa kuitenkin
Sudburyn alueella. Creighton Minel-la.
Viimeisei 18 vuotta han on tyos-kennellvt
euipaa.ssa farmillaan Naug-hlouLssa.
Hänen .perheen.su . ka.sn; aä
yhdek.san tyu-irta j a kaksi poikaa.
Mn Rauhala on. huomatiavaila ta­valla
harra.stanul kunta n.sa. a.sioita
silla han on ollut useita .'»aiosia Wa-
•ter.s-;:unnan:Valtuii.s;on ja .koulujoh-tokunnan
lasenena seKa on vumc vuo-',
•sien aikana loiminut k i i r . n a n järjes­tyksen
valvojana .-^ poliisina — vii­den
dolht.nn vuo.sipalkalla. Han: on
vstavallLsen ja rauhalh.sen luonteeasa
,seka- moitteettoman'elaman.sa joh-
I dasta ylei.sesti kiinmoitettu kansalai­nen.
•
vat .MM.S\Vi;:n johdolla palkka- j
neuvotteluihin t v o n a n tajien.sa 1
kanssa Sudbury.ssa ja polijois-On- !
! tarion kultakaivosalucellu. IMita
t iahemmak.si palkkaneuvottelut tu­levat,
sita kiivaammaksi tulee
työnantajien ja hallituksen puna-kauhun
lietsonta kaivosmiesten
luuöta^vastaan.' Äamanhimen noi^-
tajahti on kaivosmiesten- uniota
vastaan kavnnissa rajan etelapuo-;
lella sen vuoksi kun kaivosmiehet
vaativat parempaa palkkaa ja kani
naitavat Henry .^.?lVallacea presi­dentiksi.
Ta.ssa kirjoituksessaan
iinion presidentti. John GlarU o-soittaa
kouraantutuvalla tavalla
mihin ])unakauhun lietsonta tali-faa
ja mistä todellisuudessa on
kysymys: .•• , i
kee.seen voidaan kaantaa lama
suunta ja palauttaa Amerikan tra-.
' ditionaaliset vapaudet. Sellainen
liike on kcliittvmassa \Vallacen
ympärille.
Talla kerlaa, jolloin vapauden puo­la-
tammen vaatii yhtenäisyyttä • työ­väenliikkeessä
=eka työväenliikkeen
ja muiden progressiivien yhtenäisyyt­tä,
.on kansan etujen vakavaa peto.s-
•;a ..se kun unioiden johtopaikoi.s.sa ole- ;
valla.sta — venäläiset ja niiden mu.^
kana Kaikki ne kansat, joika nyky.^;
aan muodostavat Neuvo.stohiton.Kanr
san .puolueen. Leninin ja . S t a l i n in
puolueen. - bolshevikkien johdolla ve-nalai-
set kukistivat, t.saan Nikolai II
kurjan: likai.sen ja veri-sen kapitaUsti-.
1 hallituksen. .^
•Vuorma 1939.fasismi. kapitalLStisen
vallan .kaikkein raam muoto, proyo-j.
ja pidentää palvelu.saikaa 12 kuukau-.
de.s-a 13 kuukaudek.si. .Miksi nain.suu
l e : .soiila.smenoi? Mik.si p i d e t ä ä n edel
ieen meidän poikiamme pa!veluk.^e.s.sa-
Miksi . i J i d ä t e t a a n monilta perheilti
heidän leivän, hankkijansa?. . .
Ranskan nausille n a v t t a a .silta, ettei
To -e-.>a pa.^rtaa lehie«;T.!ne ja,
ais^aan -k 8 pna hitiohalL->,,:sec j^"
lojaoaton ruuorms missä ueh:,.-^^^
farmarei.a ha.^iiki.-naar. r~'"'".fcer,
nitun . aepar-jmeniia:. laatiin; i -pj, •
mer- Income Tas Gj-ae a.nd Far-
Account' Book , elj "Fanr-aren -jijj^'
ero-ohjeen ja faim. f ".p. 0 . '^
jan". —
Mamuzu. kir/a 011 :aac;->u niaiea.-
•i.oiaan farmareita varten.. Tarkol."
u.^ on r.e.-. ai-uUa auttaa '.e'-o> e.-.olii.
;en farmarien, pulmien ra:>3i5aa.«.'
•:a saa.s:aa farmarien tyota ja-,'ai?ai
.•aikka .se navttaariin kov;;i uvoiiiiiii: -
.caLselta ja vaikealta: •
Ta.ssa- .kiraaiessa—on i;Ai;:;-:aä»i « •
jvua ja 17 easimmaista s;vua oa
jeita.- jotka .on laacutu n ^
ny.sten ja vastauuen muo!ooa
iuasa kirjasesta on todelhs'^ude
.ikirja. mihin merkitään lar.T.a-'
lo: myynneistä jne, .seka meno
.niemin., koneiden korjaami.^een
paikkaan, kuolletuksnn jne.. Y
kaan fai-marin ei pitaisr vrinää
kirjanpitoa: ennehlcum han on
huolellLSimniin tutkinut mainitut
j e e t ' s u e n . etta han tavdelhs-est
on-..,
kysy.
.n'rj.;
« •
hden.':
t ä i
ninä,=
•on-:'
h.-
'e oiema==a lauhanaikaisia t o i m e n - ! '''•^aa mitka o\at h ä n e n tulojaan^
^ai jotkut miehet hittyvat tjonanta-1 valloitassotaan. nkokseen ijo^-
jiin heidän h i j o i t a - ja-valloita nof.a- ^^^^^^ mmisilta heidän työn.
jahdi.^.=aan. Tata , tehdään • vain u -
.sekkaan ja lyhytnakoLsen edun tavoit-telu-
s.sa. kuten autotyolaisten union
jotkut johtajat ovat liittyneet avoi­meen
lakonnkktu-itoimee.i PrecLsion
Ca.-tines Gompanvn lakossa. . Auto-tyolausien
. union nvija.senten ja.sen-maksurahoja
kayiettnn siellä lyon-
Uniomme kansan välisen johiokun- anlajain a.^oisiamiseksi Taft^Hartley
lain kayiossa meidän uniotamme va.s-
•taan.. Sitä. rahaa käytettiiii sellaisten
••järjestäjien^'• maksanoLs^^^ joiden
•.ainoa kyky oh hajoittaa ja ta.soittaa
nan paa.ok-^er-. Hcniv \Vallacen
•puolelta ..sisältyy . paljon muutakin
kuin poliittinen kannaais. Se on toi­menpide
mika.jaa hi.storiaan roh­keana
kaimanotiona . Washir.gtonui.| leita lakonrlkkui-eiUe. . .••
Jefleisonm Lincolnai ja F i a n k l i n i Kar.o£tyolaL-ten unio jatkaa tais-
Rooseveliin. johdolla muodostuneen
• Ainerikan kaii.san .vapau.siradit.ion
puole-la. Se paaios.- puOlii. ' ^ t n a o i ­keutta
sanoa: . : . : . . ^
'"Minä olen amorikalaiiien. va-pa.
x umcrikalainen. .Mina voin
vapaasti ja pelkäämättä puhua.
Mina voin palvella jumalaani o-j
, Lehtemme vhtvy Alexin perheen. (
omaistenja ystävien onnitteluihin ta- j
man . merxkipaivan johdosta, toivoen 1
hänelle hvvaa lervcvtta. onnea, ja.:
menestystä — .sekavpiikaa- ikaa, . j
Kiinnostava tieto
Toronton suomalai­selle
väestölle
Canadan .Suomalaisen Järjestön
!sudbur>"n osaston näyttelijät esit­tävät
sunnuntaina t.k. 11 paivana
I)on-haaIilla kaksi kertaa suuren
kansansuosion saavuttaneen lauhi-
. näytelmän " K a l l e .Xaltosen mor­sian".
Toivomme silloin näkeväm­mällä
tavallani. JVIina olen va­paa
kannattamaan sita.minka usV
kon olevan oikein ja vastustamaain
sita, ininka uskon olevan vaaras­sa.
>Iina puolu.stan tata suurta
vapausperintoa minulle itselleni ja
koko ihmiskunnalle." -
Kaivosmiesten union johtokuuia 011
nähnyi' etta monopolin kontrolloima-
80. kongres.si on horjuttanut tata v a ­pautta-
laatimalla T.afi-Hartlev. lam-ja
. epa-amerikalauen. komitean I1-:
siiäntyvillä hyökkäyksillä kaikkia-nii-i
tä vastaan, jotka ovat korotraneet
I siäncn.sa vapaamielisyyden ja. työväen
f puolesta. Me näemme vapautta hor-
! juteltavan, ."prcäidentii. Trumanin ja
! prokuraattori .Tom .Clarkin .••lojaali-r
suusvalalla.' • Ja'' noitajahdilla.. jotka
i ovat • huipentuneet Amerikan rajojen
[ulkopuolella syntyneiden umojohta-
1 jien • karkoittamises.sa. .Me olemme
telua työnantajain yhdtstyk-sen ja sen i
koMaboraattorien toimintaa., vastaan
työväenliikkeessä. Ne jotka yrittävät
hajoittaa nvejamme nyt tekevät -sa­maa-
tvota-kuin py.ssymiehet, pinker-t
o n i t j a luopurit tekivät, jolta vastaan
meidän, oh taisteltava V/eatem Fe­deration
of Miners-union aikana ja
Mine, MiU and Smelter Workers uni­on
alkuaikoina.
Me olemme oppineet läksyn yhte­näisyyden-
tärkeydestä. M e i d a n r i -
vejamme ei hajoiteta punakauhun
lietsonnalla sen paremmin union asi-oi-
ssa kiun. poliittisissakaan kysymyk-
Sl^Sä
piteiiä. .Nykvinen Ranskan hallitus I
on Hihei.se.sti 'sidottu Amerikan im-.j
perialismin; Kuten kaikki tietävät US-A:
n. iripeiT-Tlistit ova varanneet- bud-seerasi
vieläkin kauheamman sodan, j jetissään. 49 prosenttia sota.tarkoittik-
S a k ^ n kapitalismi-j :kun se ensik.si j -"^un. Ne yalrmstavat atompommiva-oli
terrorin j a kurjuuden kautta .saat- |, rastoja ja kieltäytyvät ilmaisema.sta
tanut • kan-sansa tahdottomaksi, johti-1 ' .s^laisuutra ,,. aivan- samalla ^ tavalla
kun: he ovat kieltäytyneet».kannatta­masta
atomivqi.man kansainvälistä
- kontrollia ja atomia^-eeh .käytön jur
ilstamista laittomaksi.. Öriko tämä
rauhantyötä? • '. ;-'
Onneksi •'atompommi". kiiteh; Mp
lotov, sanoi viime' iharraskui,issa;:"ei
ole pUut .salaisuus enää pitkään a i ­kaan:"'
''-. '•'"•'V-.-^•-• ' V
' Jos me liitämme:niimä,tosia.slat.yh­teen
-Indb-Kiinan rikölli.seen sptaari.
jossa •tuhaiinet nuoret ranskaiai.seA
kaatuiyat ' yhdessä V •i;ietnamilaisteri
kanssa,: kän..-:alli.s.so.sialLst'Lsen' -SäkStih
-jälieeri'-rakehtämi.seeh, Bidaultih tiske-määni
sopimukseen Amerikan ja; E i i g -
lannIn' imperiaiistien,kanssa- demo-kr.^
atti.-.ia .kah.spja. vastäaii, r i i i n ^ nie
voimme sanoa, että rialsilla. äideillä
011 cuhansia, .syitä ;pliavHälyyntyn,eitä,
yhtä hyvin kuiii heillä on tuhansia
syitä liittää voimansa käiis
kansaihvälisest-i:.Yhdessä demokraat-
Neuvostoliitto ei
halua sotaa sanoi
George Bernard Shaw
Lontoo. — •.•Jos Stalm kannattaisi
sodan hulluutta pitaisi hänet ampua
tai panna ^mielLsairaalaan", sanoi kir­j
a i l i ja George Bernard Shaw. täkä­läiselle
Evenmg - Ne\vs-lehdelle an-tama.
s5aan haastattelussa.:
7 Kun.hauelta kvsvctun yhtyyko han
siihen, yhdysvaltalaiseen väitteeseen,
eita Neuvostohitto valmistautuisi so-sa
hedelmiä; Taman sodan erikoi-sena
tarkoituksena. oU Neuvostoliiton: ku.^
kistaminen,: . äärettömän rikkaan
maan j a lisäksi maan jossa kansan
käyttää rikkauksia hyödykseen, iiseni
.sä hvväksi, maan jonka olema.s.saolo
osoittaa - koko maailman . työläisille,
että ilman kapitalisteja ei vain tulla
toimeen:- mutta ilman -nuta eletään
paremmin ja rikkaammin.
Hitlerismi hävitettiin, josta kutos
neuvo3tokan.san vh-mhimilliselle roh­keudelle"
j a lukemattomille sankaril--
ILsille uhrauksille. Mutta. kapitalismi,
I sodan aiheuttaja, on jaanyt eloon.
Yhdysvallat., j o k a . ei tieda . mitaan
pommiiuksLsta ja mahanhyokkaykses-tä;:
kärsi luonnollisesti vahan. Suui;'
liikemiehet rikastuivat: sodan aikana
entista: enemmän ja: keräsivät suun­nattomat
.mäarat - tavaraa. Saadak--
seen myydyksi, nama tavarat ja: kis­koakseen
niistä suunnattomia, voit­toja,
heidän täytyy., saada ..soda.st3
köyhtyneet -kansat armoilleen. -Se on
häpeällinen tehtävä. Se on H i t l e r in
hyökkäyksen uhreiksi jouuineitten ki­ristämistä
nalan avulla.. -Jos te 'ha-,
luatte dollareita"; sanovat .Amerikan:
kapitalistit, "ostakaa: meidän f i l m e - i
jämme. nyloniamme, .autojamme, a-
.seitamme, • maissiamme pyytämättä
i n i L S t ä tulhmaksuja."
i .Pakoittaakseen ostamaan: heilt-a. he
kieltävät meiltä kivihiilen, johon meil­lä
on Oikeus korvausmalcsuna. Sen
Vähäisen mmka me saamme, me: mak­samme
-dollareilla, jotka luonnolli.sesti
menevät takausin U S A : n . , -. •
. Tällä tavalla he--estävät Ranskan
teollLsuuden uudelleen: syntymisen ja
aiheuttavat työttömyyttä.: Tyotto^
ja muka menot han voi tulols^aaa
lailli-sesti vtihentaa.
Jos farmari :tutkii huolella näaiä
ojijeet,- nun silloin han voi irelfo
vaivattomasti pitaa kirjaa tuloisraan
ja -menoistaan -— mika.«sivumennen
r.sanoen tarkoittaa sita. etta hänen
täytyy vaatia kuitit ainakin kaikista-huomatta
vimmista-. : m en oeris^äär
Pidettyään vuoden tata kirjaa farma­r
i VOI sitten tayttaa -tuloveroKaavak-keensa
ja- lähettää .se maaiattni
paikkaan; Mainittkoon viela että -H-ma
tilikii-ja on laadittu sna .silmällä­pitäen,
etta .sen merkinnot voidaa:?
vaikeuksitta kayttaa T - l vcrobma-.
kettä täyttäessä.
Tama tilikn-ja on hionnollise?;!
suunniteltu fa]'miverojen . perimistä
varten, mutta, samalla kertaa siinä
annetaan arvokkaita ohjeita f am-i-
eille silta mita laillisia vahennvksä
han^voi -tehdä korjausmenoista ja ar­von
kuoletuksesta, seka Kvm.meni.^ta
muista menoista. .
Myös selostetaan se miten farmari:
voivat verotuksensa jarjesiaa. n,3:3
vuoden tulojen ke.skiarvon ponjalle.
mika on. verotusmielessa '•peru.skarja".
ja. initeir vameksimamittu vaheniaa
veromenoja silloin, - jos farman mn-knadan
1
|>nka tarl
Sta cn t;
haalla ••^
j5ct miss :
tieten ihmisten kanssa he muodosta- ^'-^'"""'^ kaijan.sa
; a t .oiman joka voi heit aa f^akaism! S ^ " " " ^^"^^^"^ ' ' ' ' '
.sodanlietsojat. . . . . . ..
-Ranskan naiset:-aidit. vaativat sei-,
laista politiikkaa, joka takaa heidän' sanmiehen sUmissa se n a j f a a lm< -
1 ,„„ i - ^ f , » . , o tavan monimutkaiselta j.i ^a''^e.1la
ranomaisten "helppotajuisissa: - asia-
^ kirjoissa; on--.se. etta. tavallisen b.*!-
lastensa-tulevaisuuden, kotiensa-ja, _ . , ., ,
maansa tuivallisuuden Voidaksemme j P"°^^" kujasen pe-eh-^-
tehokkaas.i taistella lauhan puolesta! "^^^ ^""^•'^ P""]
I-maan tata en.?ivaikutelman "kauniia
j a : /joka tapa uksessa, ': ku n. .'-ki i-jasep.
v. i l n i i s t e h j o i t a -.astaan Se opeais ^^^»kkimisen e. sanota aihc. f a ."
mmka bohheMkit antouat v 1915 ^ehouuK.ia, tai s-toumu.^.
I verotusviaanomaiset suosittelevat sitä
l hyödylli.senä ja : käytähriöllt.sehä apii-
: välineenä farmareille.
tulee meidän: osoittaa: vaara m 1 k a
.sna u h k a a ia kohottaa voimat .sodan
Saksa.'<.sa sodan aikana: järjestettyjen
rauhanmieleno.soitusten yhteydessä ei
ole unohdettu. He sanoivat..sosialide-moki-
aateiUe: "Me ihmettelemme m i k - i . ~ . , .•
.SI teidän tunnuslau.seenne "''^^'^^'•^-•i Alumiiliivöitot
me Don-h.iaIiIla kaikki suomalai- tjolau^ten oikeuksien puoles- ,^3,3^,^ .^^^^ ^^^^^ kirjailija
set. jotka asuvat:auton kantaman '
etai.syvdessa Torontosta, aina Sär­mästä,
:>Vindsorista ja Niagaran
niemimaalta s.iakka. Kaikki ovat
tervetulleet!
.Sudburylai.sct näyttelijät lupaa­vat
tehdä parhaan.sa esittääkseen
taman kuuluisan näytelmän suur-kaupunkilaisserkuille
entista len-nokkaamxnin.
Ensimmäinen esitys alkaa kello 1
iltapäivällä ja-toinen kello 7 illalla.
Katsokaa tarkemmin ilmoitii.st.T
Uissa lehdessä.
Tuotanto kohosi vain •
15 prosentilla mutta
voitto 158 prosentilla
: Vancouver. - ^ B r i t i s h Columbia
Pulp <fc. Paper Cotntuor.into:kohosi
viime ,:vuonna 15- :praseniilla.. ollen
128:734 tonnia-puumassaa, mutta yh-:
tion puhdas: von to koho.si viöS .prosen­t
i l l a , ollen vnme: vuodelta ,S2.ä5.'>.932.-! huomattuja: tiedemiehiä vastaan ovat
ta -taLstelleita iniehia. pidätettyinä , i l -
! man takausta -samalla: kuin .karkoi-
!- tusta varten pidätetyt pahamainei-
) set rikolliset ova-t saaneet ky.symaiia
! v.ipauten.s.a takausta: vastaan. /
Me näemme saman Jjysterian le­viävän
rajan yli Canadan puolelle,
• mi.ssa yhdeltä toimitsijallamme on
evattv maassaololuvan jatkaminen
ja mis.sa pääministeri on^ kehoit-tanut
parlamentin : poistamaan
kaikki amenkalaisettvovaenjohta­jat,
joita työnantajat sanovat"pu­naisiksi".
- .Mc näemme keskitetyn kampanjan
yleisen : mielipiteen .-muokkaamiseksi
.suotuisaksi .^menkan vapau-skasuyk-senprastituiionille
ajatusienkontrol-:
Iin avulla: missa- käytetään radion - ja
:astetun - lchdi.ston noyria komentaat-:
.loreila. samalla- kun - tyom.aa:otetaan-poiS:
:n!ilta. ..jotka eiv.at -seuraa -.VVall;
Streetin linjaa
• Havai-itvshvokkaykset k a n-samme
"Se on jonninjoutavaa tyhmj-ytta.
Minkaan Euroopan maan ei kannata
ryhtyä : sotaan, kaikkein vähimmin
Vcnajan. Atomipornrm on jätettävä
pois laskuista aivan samoin kum kaa-
.sut vimie soda.ssa. Se on hian:tuhoi-
.saa kummallekin, puolelle", sanoi • mr.
Shau
osoituksissanne__ on; ' r a u h 3 . :Mik.si-.se,
o i o l c 'ryö-ä-ja^leipää'? Miksi ei-;ala.si- -r^^P^treal.-
keisari'? Miksi;ei ^tasavalta:saksaan'?'-4:•^•"™e: vuoden;
Se oli korkeita hintoja vastaan: 'Ma-:1-«16,024,291. ja myyntien: inaai:a..Slo3,-
myyttä or. jo ilmaantunut.vakavassa !• yerm suunmielmaa: vastaan (epaoi-j .431,755,. verrattuna §12,120,117: io..-
määrässä elokuva- ja':muotiteolli.suu- 1 keutettua vero-ohjelmaa, vastaanl. * .'^POP Jä $110,698,083..myjntCini!)
dessa:.:: Sitä on myös havaittavi.ssa ! uuden hyökkayk-seiv. kilhoiitajia va.s- i t^en, 1£46: aikana, - .todeLa,in yn:,or
tekstuli-,'auto-,- rakennus- ja laivar;
rakennusteollisuudessa.
Hmtojen alentamisen tekosyyn pe­taan
ja. palkkojen uudi.stuksen, de­mokraattisen,
hallituksen, :Ranskan-
Neuvostoliiton yxtavyyvden. kaikkien
täällä julkaistussa tilikenomaksesia.
^YhtiOn ulkomailla olevat: alavinko,
tuottivat - vnme: tmonna • $4.400-000
— E l ole erikoista, etta tiikeri I n -
tia5.sa VOI tappaa enempi kuin 100
miestä ennenkuin se saadaan kiinni;
rusteella halUtus valmi.stuu -tuomaan; ihmisten keskinaLsen.ystävyvden puo- soitot, joista emayhtio -sai . \oi,.o-osinkoina;
.$3.400.000. Yhtiön.- omi-suuksista
on 64. prpserittia .Cahadasa,
21: pros.. muualla, brittiläisessä >-aI;3-
:.ktihhässa.':. l i : ..' prös.:.'>.Euröbpassa;',ji'
loput- '4 pros: muisÄä. piaLssa.
maahan maataloustuotteita kilpaile- i Iestä kun Ran.skan .nai.set, kommunis-maan
Ranskan maataloustuotteiden | tit, sosialistit j a katolilarset.. osoitli-kanssa.
Tama on .vakava isku Rans- ; vat mieltään maali.skuun ,7 päivänä
kan : jo vaikeassa-asemassa - oVpvaa !-vietettynä . kansainvälisenä . naisten
maataloutta kohtaan.. ; paivana. :?:;
•-Nykyinen Ran-skanhalhtus.- Jo', a.: :..-.-.- r - r - —— •••:;•.-..-:•. ,. :-. •. . • .— —-r.- •
kannattaa kansalliskokouk.sen eneni-: .— ViV. 1913-45 välillä;annettiin noin i- —-Galileo öli ensimmameirHM^-
mistö; ja jonka mukana on enemmis- .500.000 patenttia- keksinnöille Yhdys- r. mies: ioka tutki kuura telfi->.-:oop;".'
to nuta, jotka antautuivat Hitlerille, | valloissa \ 1610
'>'ubtier
PÄIVÄN PAKINA ,--ia.: Riippuen kenen luokkaedun kan­na
lia asioita. katsotaan. •. Jos :omista-ilmenee
yhtiön taalla julkaistu.sta t i -
likertomuksesta. :,Tuotanioa haittasi
jossain maarin tukkien puute, mutta
se ei .silti, keskeytvnyt kuten tapah­tui
V. 1946..lakon takia. > Yhtiön tuot­teet
myvdaan - sopimusten penisteella
valhtsevilla. hinnoilla .10 en:, maahan.
.jo.sta . Yhdysvali.it; saa .74^^ prasen11m
tuotannosta
samalla tasolla kuin karkoitushyok-kavkse.
ttvoväenjontajia. vastaan- Me
:olemme .silla tiellä mika vie keskitys­leirien
halhtussuuntaaii;. uskonnolli-.
.seen ja alueettauseen vihaan ja va-
:i .•:.:..Nyt on:.Yhdy5vali0 epä^ämerik-;'!:.dysvaltai.h^;^
|iaiaisia/ja::jGai^^^^^
aL:.:.s'ii.juv'at. kuiivT^^^^
työjais'ten :•'tinipn.':'.,'johtaj
läHtö'rrierkih'-::'väntoi -yhdysrai-taläin/^^
[; \;aiy,luoki3n. kannalta;: ka tsgta^
|';hehkilö ';;ph--e
j; vaatii kohtuullikta palkkaa - j ä tuo-|kijä; . Canadan hallitus . rVhtj::
! :njtsee ylettömän ruston. Canadas.s.xi karköittamtstoimenpiteisiin: ja
-.Canada ja Yhdi-svallat. olivat keT-,[-.-naan t a i i n e p u o l e l l e A t l a n t i a . N a i d e n . i o i r.taQntumuksenkannaha- m v o s e p a - i - k a i k k e i n • surullisinta: -nun -teras.yc-;
ran sellaisia maita, joissa v a l l a n k u - . Iisaksi elinvoimaiset Hitlerin armeijan f oanadalainen jos jarjestaa :tyo!ai.sia s iäisten union Canadan -jontiija it---.
Epä-amerikkalaisia ja epä-canadaiaisia
moukselliset.löysivät pakopaikan, M o - .SS-joukkoihiii kuuluneet ukrainalai-riet
tunnetut porvarilliseen vallanku-1 set, -puolalaiset^ tulevat; suurina
moukseen osallistuneet ja maanpa- j-bukkoina. : .
koon joutuneet -saapuivat- Yhdysval- I '•Päiiiyastärseen -sUuntaan:virtäa sei­toihin
18. vuosisadalla:. .Myöskin mo- .läiiia.ihniiäiä.;-jotka.-^o^^^^^
net.. vallankumoukselliset :• sosialistit-j -(iihaiiiä: edi^tysrhieh Tä-saivat
.turvan taalla kun taantumus j ma osoittaa, etta Yhdvsvaltam ja Ca-paiden
kansojen .hall!tu>tenvUhoami- |: pakoitti heidät poistumaan kotimais-^: 1 nadan taantumuksellLset-valla.ssaoli-
seen. I taan.: - ..::v.,, . .r-aatpelkaava-t-.edi^^^^
Vain voimakkaasti järjestyneinä
kansan laajaan poliittiseen hik-mln
lansi-.C-anaflan: ja raiinikkomaakuntion v.ao.stoa.-ini.^.sa epaviralli.s- - ja no.-tavar mya> hinttMaan: >hiita ölettaka.lmine. ettei iiäin tapahdu
ten arvuiintien muka. in i-hnlviHi.iniiui^-et nuusevat ehkä 3 prosentilla. ja kuvitelkaamme mihin asemaan .silloin joutuvat maiioiarmarii? NTai-jotavastnin
esi-n Oni.ii; n . - . , i l . i . K m . t a n nousun olevan noin 1 prosentti. don kulictii.skustannukset eivät todellaktlan nou<e. kuien nyt lekopy-
Kiinkustannu^ien kuhiumisen l i - a k s i rahtimaksujen korotus^iheut- hästi selitetään, mutta tuotantokusiannukset nou.sevat kutienkin. Rah­taa
muita suuria \ a i k e u k M a S.m iohdoMa nousee Canadan kivihiilen limaksujen kohoaminen vuoksi nousee traktorien, aurojen, akeiden. ra-
Tama >ei]ai^enaan panee canad.alaisen kennustarpeiden ja-muiden .välineiden hinnat, mitkä seikat saattavat
hiJlciv:,ke.stania.ttoni asemaan kilpailussa Yhdysvaltain k i v i h i i - kaikkien farmarien a.seman eniisth tiukemmaksi,
kanssa ia »e aiheuuaa h\\in pian entistä enemmän työttömyyttii Katsottakoon tiiid kysymystä miltä puolensa tahansa, niin loppu-
4ÄÄ|||^|iJi-H: Can;i(]an hiilikai\o^ahteilla - '^^^^^^^^
^^l^|||s|ä:|: Meit.i lohdutetaan -illa että rahtlinak>ujen-:koroi^^ 21 pro>enttisen rahtimaksujen korotuksen. Kansakun-hinta
noin- 2:5vsentlila :tonni
;,kivihijlen. kestämättomäan:
Ien k:
Tasta joht-ui,.etta-Yhdysvaltoja: ja: i Vaino.: e i : kohdistu : vain ' työläisiin ja
Canadaa .pidettiin vapauden vertaus- ! kommunisteihin, mutta myoskm tai-
*'^kuvana• •: Siksi Ranskan:. kansa • l a h - .1.teilijoihm ja mtellekiuaaleihini'. joiden
j o i l t i : Yhdysvalloille Vapauden, pat-.l epäilläänkin omaavan edistysmielisiä
saan. ' j aatteita Ei ole ihme jos Vainotoi-
. ::Miten on vapauden:asianlaita nykyr 1: menpiteiden.. • takia:- tuniiettu :»Holly-dan
naissa. kahdessa maassa? .•Mo-i-:Woodin säveltäjä Hai-is. Eisler\ sanoi'
lemmista. maista on tullut sellaisia f jättäessään:Yhdysvallat.: "En ole lap^
heidän omnn unioihin.sa turvaamaan lard hyväksyi tämän unionis^i-iia--, 1
kunnollisen - toimeeiitulon,- mutta: jo.= kettä- vastaan kohc^Lstetun nyok<:j}>-V:|
esimerkiksi yhtvy P.at Sullivanin, y h - - sen-" : •:.
• tiounioon. nun, .sitten on kunnon ca- |-: Järjestyneet kaivostyolat-^et.o.'.^*:
nadalainen i valtaosaltaan tata haikailematoai |
' l^^'»-- i^"'i<?»kaan e->im maidon hint.ta silla maito kuljetetaan meijereihin iian ja v a l t i o a yleisien etujen mukaisesti yleisen nrielipiteen^^^
| ^ ^ ^ ^ | : i i | '^^^'i ^ ' i ^ - ' ' vhit-ydessa on vain muistettava^iie;.etta:iai>^ nousta niin vojmakkaaksi. etta tällainen "laillinen rosvous'"
•Mi ^,,[fsi ja muut iran-poritiiiikkeL-i ka\ t i . t v a t varmasti tilannetta hy\-;ikseen saatai.•^iin estc-t\ksi.
maita,:joi5sa vapautta sorretaan. S i ­ta:
mukaa kum taantumuksellisef va-
.kivallan-harjoittajat: joutuvat - kan­sansa
- hylkäamma- jättämään maan-,
sa-, mm he hetr kääntävät .kengän-s
i . T ä m ä . on: niinun^ toinen ..maan-^
rpakolaisuuteni. Ensimmäisen aiheut­ti
Adolf Hitlerin hallitus. Ny-t Tru­manin:
hallitus-: tahtoo nimut- lähte­mään,
Glen säveltäjä ja anti-fasisti;
karkensa-joko. Yhdysvaltoja tai Cana-.|:'En ole ' kommunistipuolueen jasen.
daa kohti ja taalla vallassaolijat :ot- j mutta:minun, kunnioituksem ja myo-tavat-
heidätavosyhn vastaan. K r u u - i tatuntom on heidän puolellaan.'.' :..
K u n ,Wall Streetin;: rahapohattain
'edustajat saapuvat .ranne: puhumaan
j a saarnaavat sotaa,: nun -se .on " j ur
malan sanaa ihmisen .suussa, - ta.man
maan •taantumuk.sellisille;: - Jos kai­vostyöläisten
jai-jestaja.saapuu rajan
eteläpuolelta lanne auttamaan Cana­dan-
:tyolaisia taistelu-ssa kunnollisen
-toimeentulon puolesta. .niin:, kapita­listinen.-.
:.suurlehdistö rummuttaa ja
.taantumukselliset edustajat - maakun-taparlamenteissa:
seka: liittovaltion
alahuoneessa pauhaavat, - etta •sellai­nen:
järjestäjä :on . epa-canadalamen.
Toisinsanoen tällainen: edustaja on
tietysti täällä- liiaksi v amerikalainen.
Kun Canadan: union edustajia - yritti
matkustaa: International 'AVoodvvork-ers
of American edustajakokoukseen
hyökkäystä, vastaan. Jos mikaan.n^
juun tama kanostyolaistei.
äessä: ilmennvt :iäistelutarmo 0^
taa ettei Canadassa:eleteta; cnaa.5-^.
dan edellisiä aikoja Sod-'i 3-^2'-'
ja sen-jälkeen on tapahtunut :.--'JVj-^
-naton-poliittinen valveutuminen;..1--."
on ilmennyt monien. Ganaaar. -F^-:
laisia koskevien elintärkeiden iP-'
my-sten yhteydessä. Ellei va- ksr.-c--
tyolaiset olisi osoittaneet
suutta karkoituksia vastaan, n^a". - j '
lanpitäjät olLsivac menneet ps':*-
picemmalle.
Sudburyn kaivostyöläiset ?ii-^[";
Canadan työväenliikkeen hiito."-^
huomattavan lehden kun ''^''-'fj^
Reid Robinsonin palkka neuvotte:-'^
miteaan! Se :on kunnianosoiaii.H'
>nialai.s-fnatoorj
I T T O T C
b«enjohta
^tlJands A:
Slhtrori
a^lonh<.'t,i|
'"en \arh.
Sihtrrri •
*^«äas;,StL:,i
per A.
L A K
Yhdysvaltoihin, -.niin: ffeiltä. evättiin | pitälistien vainoamalle' mieheHe.jv^
nunsa menettäneitä ,.kuninkait-a, :-fa-:} -Kun- han saapui: Prahaan,:nun han j pääsy: rajalla,: Lienevätkö''olleet lii:- i on horjumatto.mana .seL^onut kai-v-,
sistihalbtusten pääministereitä, ken- sanoi: "On niin virkistävää hengn- ak,^i canadalaisia, ! kapitalisteja va-staan ja työväen
laaleja, quislmgeja ym valuu v i n a - laa sivistjnj tta i l m a a ' ' | Mutta kun tulee kysj m;, k^een Y h - ' keuksien puolella — Uoti