Vapaus, July 7, 1926

              f 1 rsiviii " KeskJviikkona, heinäk. 7 p;nä-->W€A» M y 1_
t^mm
VAPAUS
CSanädan' suomalaisen. fyöTaestSn ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy^ Sndbt^^ Ont;/ maanantaina, keskiviikkona
|a' perjantaina. ' ~
T o i m i t t a j a t : "
S. C. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
vr- yThe on V organ of Finnish • Workers Jn Canada. Pub-
HslJied in Sadbnry, Ont., every Monday, Wednesday
and FViday. „
Eegistered at the Post Office Department,, Ottawa,
as secoad class matter.
TILAUSHINNAT:
' Canadaatt yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
fl.50 jJi yksi kk. 7Sc.
YhdysvaltoiMn ja Suomeen, yksi vk. §6.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi aaamiestCTT^ joilla-on ta^
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
'1 Naimailmotnkset $i:00 kerta, $2.00 kaksi kertaa
Avioliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
• Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00^ 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00^ kaksi kertaa.
Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot ja osotcilmotukset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien jailmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa.
» lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
1
^ General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum
charge. for single insertion: 76c. The Vapaus
is; the best ädvertising . medium among the.;. Finnish
Peoiile in Canada. ^2. j '
ry: lehteen aiottujen ilmotusten; pitää olla
konttorissa ^lauantaina;' keskiviikon lehteen' tiistaina ja
perjantain- lehteen'torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
St. Puhelin 1038. Postiösote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
' J. y.KANNÄSTO, Liikkeenhoitaja.
mm
mm'
m
SI
"•M
Hävittäkää kenraalikiivernörm
virka
Canadalaiset työläiset ja maanviljelijät ovat tähän
saakka olleet liian välinpitämättömiä kenraalikuver-nöoifin
viran suhteen, kirjottaa «Tlie Worker». Brit
^tilainen «penisluslaillisuus» on tuudittanut jotdcot us-
' jkomaan iisSHa'^i'äruja siitä oletetusta vapaudesta, joka
' * heillä pitäisi olla. Kapitalistien ja imperialistien eri-l
jkpisesti i^u^kna^n taru brittiläisen kriiimun vahingot
' tomuudest^i,^ ^^^t on saatu uskomiaan, että se on
Jcansanvaltaineh - laitos.
JoJcuMän^fflXtten, kun Trotskin kuuluisa kirja «Min
"ne En^ai^^^-pli keskustelun alaisena, yrittivät jotkut
reformistit ^Mi^eistyttää pelkuruuttaan monarluak^sy-
'myksessä. . T^savaltalaisuus, väittivät sellaiset herrat
' kuin' «Glasgow Forwardin» toimittaja Tom Johnson ja
muut, on Ranskan romanttisen porvarisvallankumouk-
^sen uloskulunut traditsioni, mutta sillä ei ole mitään
välttämätöntä tekemistä sosialismin kanssa. On hyvin
, tunnettuai^ että nuo „ suuret sosialistiset «ajattelijat»
Sidney }ä Beatrice Webb laativat BrittilluseU^'sosialis-
' ,^ ^elle yhteiskunnalle peruäti&lain,'jättäen sen huipuksi
kuningad Yrjön ja kuningatar Mdrian ja heidän
jälkeläisensä. '
Todelliset sosialistit,., kommunistit ja kaikk^, rdielli
set vasenmiistolaiset käsittävät, että kruunu on kaikkien
taantumuläen, etuoikeutettujen ja vastavallankumodk-
^ , sen voimien keskus. Ei ole kaikki siinä, että kunin-
- gassuvun loiselämän y
' mat summat,rahaa» .vaan se on samalla porvarisvallan
, tunnusmerldki.
Mikä "pitää paikkansa monarkiasta Englannissa, on
;;:y!Vyhtä totta :kenTaalikuvenioörin/virastaCanadassa.v
: f kut ihmiset rV nauttivat hänen läsnäolostaan —- - rildkaat
: .^kiipeilijät seuraelämässä, jotka haluavat kutsua hänet
' pitoihinsa,^' ja «debutantet», näiden samaisten rikkai-
; den kiipeilijäin «ensi ^kertaa seuraelämässä esiintyvät»
. tyttäret, joUca haluavat kohottaa, «osakkeitaan» tanssi-
. joita kenraalikuvernööri ^toimeenpanee Rideau
/ Halliss%^,Ottawassa sijaitsevassa hallitustalossa, jota
ylläpidetään'häntä Varten. Ikuisesti työtön ja hyvin
saava laiskuriluokka pitää
•hänestä. Hänellä on Ottavrassa keskiaikainen hovi
pienoiskoossa. " ^ . "
y i Mutta hänen olollaan Canadassa on paljoa tar­vike
hal-litusta."-.
Hän, yhdessä Brittiläisen Pohjois-Amerikan
r^:- lain: kanssa^ pitää Canadaa siirtomaakahleissa,; huoli*
matta vakuutteluista Canadan kansallisten oikeuksien
suhteen.Kenraalikuvernööri on vielä edesvastuutto-
^ mampi kuin siehaatti, jos se on mahdollista. Voidaan
'väittää, että- senaattorit'' nimitetään (nimitetyn rahan
avulla) valittujen politikoitsijain toimesta, mutta ken-
: raalikuvemööri nimitetään Lontoossa kenenkään, Cana-mk
V dan kansasta puhumaHakaan, mielipidettä kysyneittä.
Hän on kutsumalon vieras, valtakiuman hallitukse.v
; asiamies täällä. Niin kaukana on hänen' virkansa «ni-
'mellisestu», että hän on jo näyttänyt hampaitaan niin
.pitkälle, että auttoi Meighenin hallitusohjaksiin. Hän
on valmis antamaan palttua Canadan kansan tahdolle
' - joka 'kerta, kun Canadan ja jEnglannin edut törmäävät
. vastaUcain, mikä tulee tapahtumaan hyvin usein näinä
brittiläisen: valtakunnan hajaantumisen päivinä.
Tunnuslauseeseen «Hävittäkää senaatti» täytyy lisä­tä
«hävittäkää kenraalikuvernöörin virka». Antakaam­me
kenraal&uvemöörille lähtöpassit.
^ _ '
Proletariaatin kansainvälinen
yhteisrintama lujaksi
Moskovassa koolla olleessa Neuvostoliiton ammat-tiliittojen
keskusneuvoston istunnossa hyväksyttiin kan­sainväliselle
proletariaatille julistus, jossa osotctaan,
että; Neuvostoliiton ja Suurbritannian ammattiliitot
ovat tienraivaajia taistelussa ammattiyhdistysliikkeen
kansainvälisen, eheyden ^ ja teholdcaan taisteluintemal-sionalen
luomisen puolesta; '. Kerta toisensa pe-a-
ääh korostivat Neuvostoliiton ammattiliitot, että yri-lys
brittiläisen työväenluokan elintason aloatamiseksi ei
ole vältettävissä. /Kapitalistien vafanlstelti yleiseen
hyöliJcäykseen muiden maiden vieläldn huonommin,
palkattuja t y ^ i s i ä vastaan vaati sitä. Brittiläiset työ­läiset
vastasivat tähän fayökkäsdcseen elintasoaan vas­taan
yleislakolla, jota käytiin mitä suurimman yhte­näisyyden,
innostuksen ja taistelt&urin meikeissä^ Odo­tetun
voiton asemesta , kärsi -Suurbritannian työväen­luokka,
kuitenkin tappion, joka Neuvostoliiton lammat-tiliittojen
on Jcatsottava koko kansainvälisen proleta­riaatin
osittaiseksi tappioksi. Neuvostoliiton ammatti
liitot katsovat velvollisuudekseen julistaa tappion joh
tuneen Thomasin, MacDonaldin y.m. «mustan perjan
tain» :sankareiden petturitaktiikasta Ja i Purc^Ilin jy.m.
yleisneuvostossa olevien vasemmistolaisten ..johtajien
allstunusesta. Vasen siipi on vieläkin -vastuunalai-sempi,
koska se, huolimatta suuresta vaikutusvallas­taan
yleisneirvostossa, tietoisesti rseurasi kavaltajia ja
yhdessä heidän kanssaan antautui luokkaviholliselle.
. Tapaidcset osotthrat: englantilais-venäl^sen konfe:
re^in ottaman S9unnan oikedbi^ mutta samalla: ne
osottlvat,: että ammatillisessa ja yleensä työväenliikkees­sä
Englannissa'johdossa oleva aines. ei. kykene johta­maan
työläisten . suurta taistelua joukkoviholllstaan,
kapitalistiluoldcaia vastaan. Näiden johtajien taistelu-aseina
ovat pikku-uudistusten"'vaatimukflet ja sovittelut^
kompromissit y.m. Sellaisilla aseilla ei milloinkaan
kyetä niin vakavasta, vihollisesta, kuin kapitalismi on^
voittoa saamaan. «
Neuvostovallan työläiset keräsivät suurin ponnisttdc-sin
varoja englantilaisten veljiensä tukemiseksi, mutta
hämmästyivät tavattomasti sitä, että yleisneuvosto, lael-täytyi:
avustusta vastaanottamasta, Taikka- aikaisemmin
oli päätetty tukea toinen .toistaan taistelussa pääomaa
vastaan.
Me neuvostovallan työläiset enune voi käsittää; mi
ten voidaan kieltäytyä veljellisestä avusta. Mutta me
tiedämme, että tämä kielto ei tullut lakossa olevien
työläisten^ vaan petturijohtajien taholta, jo&a. tahtovat
eristää Englannin työläiset ^^^^vostoliiton työläisj/stä.
Me V. emme veijeysliittoa sikäläisten , työläisten kanssa
pidä minään plätoonisena myötätunnon osotuksena,
kuolleena\ kirjaimena, vaan todellisena solidaarisuus-liittona,
jossa: aktiivisesti tuetaan toinen toistaan ras­kaassa
luokkataistelussa.
^ Juuri tämän vuoksi ja siitäkin huolimatta, että Eng­lannin
ammattiliittojen johtajat antoivat raskaan Iskun
taistelevalle proletariaatilleen, me kehotamme yhä
edelleenkin voimistuttamaan englantilais-neuvostovalta-laisen
komitean toimintaa, eikä missääni tapauksessa
sitä lopettamaan^ eikä keskeyttämään ainoaksikaan het­keksi.
Siitä on tehtävä todellinen toimintaelin.
Tällä hetkellä on kaikki huomio pantava .hiilityö-
Iäisten taistelun tukemiseen. AmiÄattiliitoista/onpuh-
''distettava. «kuninkaan salaiset neuvonantajat»; t.s.,
kaikki pääoman nöyrät palvelijat, jotka . ovat saaneet
sijansa Englannin työläisten ammattiliittojen, pääesi­kunnassa.
Työväenluokan- t a^
tonaon, että vapaudutaan kaikista avoimistansa salai­sista'^
öovittelijöfstaja pettureista ja,''herrojen ystävistä.
Englannin yleislakko kerran jälleen osotti, • että
Amsterdamin ammatillinen >lntematsionale on kykene­mätön
olemaan työläisten ktasainvälisen taistelun joh-dossa."
Kaikkien maiden työläiset tukevat meidlän yh-,
teisrintamaamme ja ryhtyvät taisteluun yhtenäisen,
luokkataistelun kannalla olevan ammatti-lntematslona-
Ien puolesta. , ^
Olemme vakuutettuja siitä; että päivä koittaa, j ol­oin
madlman; järjestyneet työläiset kääntävät selkänsä
sekä yksityisille pelturijohtajille että ^Itdsellein^^^
natslonalelle.
Komnitäfiknioteta
(N. Itp;a vedtutajistoB iaaiimiste j » Kaminteniln loajennettin tp. k:i
hyvSksymist» teeseistä)
r (Jatkoa)
9. Ei ^.tietysti voi olla puhetta­kaankommunistipuolueiden
organi-satoorisesta
:t yhteen, snlattamisesta
sos.-dem. puolueiden kanssa taikka
Maailman taloudellisesta tilanteesta
tämäp vuoden ensi neljänneksellä
on prof. E. Varga kirjottanut imm. seuraavaa:
Nykyisen yleisen maailman taloudellisen tilannen
tutkiminen marxilaiselta näkökannalta on vaikea teh-:
tävä, koska nykyaikaisesta taloudellisesta elämästä koot*
tuja päteviä tilastoja kokonaan puuttuu. Kahteen vuo­sikymmeneen
ei Europassaolejkoottu tilastoja tuotan­tovoimien
vaihtelusta teollisuuden' ja maatalouden alal-a..
Täten ei voida muuta kuin muutamien erinäisten
silminnähtävien' tosiasiain nojalla* todeta, että Europan
tuotantovoimat' ovat suuresti laajenneet muutamien vii­meisten
vuosikymmenien aikana^a-^että tuotantokoneisto
on sangen paljo suurentunut vanhanaikaisesta. r
Väärentämättömien' tilastojen puutteessa sib on
sangen vaikea kuvata Marxin osottamia. kapitalistisen
ärjestclmän kehityksen suuntia: pääoman kasaantu­mista
ja keskittymistä, riistännästä saadun voiton tai-
»umusta alenemiseen j.n.e.,; samoin rahapääomaa, mo<
nopolien muodostumista, «valtiokapitalismi-trusteja»
.n.e.
Valmiiden 'teollisuustuotteiden tuotannon määrästä
ei ole tilastoa muualta kuin Yhdysvalloista. Tämän
takia voidaan ainoastaan yleensä sanoa, että valmiiden
tuotteiden tuotant» ja" kulutus on tapahtunut samassa
suhteessa raaka-aineiden tuotantoon, josta on käytettä­vissä
tarkempia tilastoja. Tarkastetaan tärkeimpien
raaka-aineiden: kivihiilen, petroleumin, raudan ja te­räksen,
muiden metallien, villan ja puuvillan tuotantoa,
niin huomaamme koko maailman' mittakaavassa tuotan­non
lisääntymistä sekä rauhanaikaisesta että viimevuo­tisesta
tuotannosta. Mutta kun vertaamme kivihiilen,
raudan ja teräksen tuotantoa Europassa rauhanaikai-seen,
niin huomaamme sen paljoa pienemmäksi, vaikka
se,olisikin kohonnut vuodesta 1924. Kun kuitenkin sa­maan
aikaan tuotantokoneisto -on suuresti kasvanut,
teemme^tästä sen johtopäätöksen, että suuri osa tuo­tantokoneistoa
Europassa on joutunut olemaan jou­tilaana.
Suurten työläisjoukkojen eristäminen tuotannosta
on tehnyt tilanteen erikoiseksi: löytyy armeia työttö­miä,
joka on valmis myymään työvoimaansa, samoin
kuin on olemassa tuotannon välineitä omaavia kapita­listeja
valmiina käyttämään tätä kaupan olevaa työ­voimaa,
mutta ndcään eivät voi, sillä tuotteille ei löy-
Komintemln' sulattamisesta yhteen
n internatsionalen kanssa (hiljat­tain
Englannin riippumattoman työ­väenpuolueen
tekemä ehdotus). Täl­laisia
«odotuksia tekevät joskus sos.-
dem. johtajat laskien, että ehdotta­malla
mahdotonta he rikkovat ^mah­dollisen;
S.O. mahdottomalla,: mul^
pitemmälle i' menevällä ehdotuksella
(kahden^ puolueen yhteen' sulattami­sesta)-
.yrittävät rikkoa toteutetta­vissa
olevan kommunististen: työläis­ten
javsos.;<rdem.: työläisten sopimus--:
ehdotuksen kulloinkin esillä olevissa
konkreettisissa vaatimuksissa, konk­reettisissa
esiintymisissä jtorvaristoa
vastaan.
Työväenluokan täiydellisen- kan*
säinväliseni ^yhtenäisyyden aikaan-savinen^
; yhtenäisen; I työväenluo­kan
kaikki, voimat sisältävän inter­natsionalen
luominen jonmaaihnan-historiallinenj
tehtävä,' jonka Kom­munistinen:
intematsionale on ajan
oloon toteuttava.; Juuri tämän' teh­tävän
-.toteuttamisen vuoksi on pro­letaarinen
etujoukko luonut itsel­leen
raskiaassa taistelunsa ja tavat-^
tomau::, vaikealla > tyällä; itsenäiset
proletaariset kommunistiset puolu­eet,,
jotka-yksin ovat; loppuun saak­ka
vihamielisiä porvarilliselle; maa­ilmalle
: j a . sos.-dem.' johtajien puoli­naisuudelle.
Itsenäisten kommunis­tisten
puolueiden luominen, jotka
kykenevät; .johdonmukaisesti ja lop­puun
saakka . puolustamaan koko
proletariaatin etuja, on sellainen
saavutus; Josta' kommunistit eivät
milloinkaan tule kieltäytymään. V
10. Englannin riippumattoman
työväenpuolueen ehdotuksen johdos^
ta velvottaa Kominternin "tp. k.
puhemiehistön vastaamaan Englan­nin
proletariaatille avoimella kir­jeellä,
•josaa •
a) selitetään, minkä vuoksi ni­menomaa:^
in Internatsionalen yh^
distäminenir:nj{anssa on mahdo­ton,
ja
b) :.^kehotetaan ^ Englannin. riippu­matonta
työväenpuoluetta ja Eng-ani^
in proletariaatin kaikkia muita
järjestöjä heti muodostamaan yh-teisrintaja^^,
ij^keakseen n: Englainnin
vuorityöläisiä .edess» olevassakon­fliktissa
kaivosten omistajien ja hal­lituksen
kanssa. Koska edessä ole­valla
. Engiannin . kaivostyöläisten
taistelulla on^ valtava .historiallinen
merkitys on .koko. -II- Intematsiona-ellekin
ehdotettava yhteisrintamaa
icaivostyöläisten tukemisessa.:
11. Yhteisrintamätaktiikka perus-:
tuu tietysti ennen kaikkea 'työläis­ten
yhteisiin - esiintymisiin. Mutta
yhteisrintamataktiikkaan . sisältyy,
muutakin. .Kuuv^ edells^ykset ovat
suotuisat, pitää kommunistien työn­tää
esiin sellaisia, osittaisvaatimuk-sia,
jotka vetävät puoleensa puol-proletaarisia
<ja pikkuporvarillisiakin
kerroksia. Esim« inflatsionista kär­sivät
etupäässä: väestön pikkupor­varilliset
kerrokset. Syntyy suo­ranaisia
pikkuporvariston. kriisejä.
Sellaisessa tilanteessa, kun nyt esim.
Ranskassa, voidaan ja pitää huo-,
mättävät pikkuporvarilliset kerrok­set
saada vedetyksi esiintymään por­varistoa
vastaan. , : Sama voi olla
asia sellaisessa kamppailussa : kuin
kamppailu entisen keisariperheen
omaisuuden ; takavarikoimisen , puo-
Jesta. Konkreetlisuuden puute sBgi-tatsionissamme
on tähän asti ollut
pääpuute puolueidemme työssä. Tä­män
puutteen poistaminen on; tär­keimpiä
tehtäviämme.^^^ ' : V
12^^>Useissa^mmss
talo^xMikaiston vakava luokkaker-rostumiin
jakautuminen, mikä hei­jastuu
porvarillisiin (ja katolisiin)
talonpoikaisjätjestöibin. Näiden jär­jestöjen
sisällä muodostuu .vasem-mistodiplä;
y.m. Alkaa yhä; parem­min
järjestetty taistelu, talonpoikais-^-
tösta (Itävallan sosdemien agraari-ohjelma-
Inonnos, IJoyd Georgen eh­dotus
yjn.) 'Vakavia tuloksia ovat
antaneet erinäisten kommunistipuo^
lueiden ponnistelut (Italia, Rans­ka);
jotka, ovat kiinnittäneet run-'
saammin huomiota työhön talonpoi-kaiston
keskuudessa. ' Komintemiri
kaikkien ^ektsioiden pitää voimape^
räistyttää työtään tällä alalla, yhtä-läistyttäen
sen Kominternin työn
kanssa.
13. Kansallisen vapausliikkeen 'he-^
rääminen idässä ja työväeifliikkeen
vähitellen voimistuminen siellä ovat
ensiluokkaisen tärkeä uusi tosiasia.
Europan ja Amerikan työväen huo­mion
kiinnittäminen tähän tosiasi­aan,
sen selvittäminen, kuinka tär-:
keä tämä liike on proletariaatin .va­paustaistelulle,
lännen ja Amerikan
työläisten totuttaminen siihen aja­tukseen,
että on välttämätöntä
avustaa ja tehdä yhteistyötä idän
kanssa ~ siinä yksi nykyajan tärr
keiministä tehtävistä. •
Ja samalla on Komintern velvolli­nen
käyttämään mahdollisimman
ison osan voimistaan työväen järjes­töjen
kaikin puolin tukemiseen ja
vaalimiseen idän maissa^ vetämällä
ne yhä; enemmän osallisiksi proleta­riaatin
kasainväliseen vtaisteluun.
14. Tp. k. velvottaa puhemiehis­tön
kiinnittämään, mitä vakavinta
huomiota työväenliikkeeseen Japa­nissa,
jossa on kaikki proletaarisen
massaliikkeen'edellytykset. Se on
sitäkin välttämättömämpää; kun re-fomistit
yrittävät (ja. tulevat myö­hemmin
:• amerikalaisten sosialipettu-rien
avulla yhä .enemmän yrittä­mään)
: vallata työväenliikkeen al­kuasteillaan
olevat" äänenkannatta­jat
Japanissa ja niiden kautta siir­tää
porvarillisen vaikutuksen
myöskin Kiinan työväenliikkeeseen,
jolla on niin suurenmoinen tule­vaisuus.
'
; 15.; Ajatus uuden, vielä verisem-män
imperialistisen sodan .kiertä-;
mättömyydestä (jos työväen vallan­kumous
ei' sitä ennen voita) nousee
yhä kirkkaampana koko maailman
proletaarisen etujoukon eteen. Koko
maailman työläiset tuntevat yhä
selvemmin, että he voivat käydä
taisteiua sotaa vastaan vain lujassa
liitossa. USSR :n kanssa. ; Kansain-lua;
valkoista lerroria vastaan, par
kot«*tavasos.-dem. johtajat paljas­tamaan
tdd«}S£en minänsä.
K o i a k i t ^ toteaa, että useista
kommonbl^uolueista' ; O n tähän . asti
puuttunut alkeellisen välttämätön,
puolueen sisäinen:V demokratia. P. u,o - proletariaatti vapa^ttj*!^^
luepn sisäisen demokratian puute ^kunnan , kapitalismin alennus^n*"
on .kärjistänyt .useita puoluekiaise- Mutia juuriitämän viioksi h r t^
jä viime aikoina; Oikea demokraat­tisen
keskityksen periaate tulkitaan
usein liian mekaanisesti.: Tulos t ä^
tä on, että jäsenjoukkoj^ alotf
-teellisuus tulee kahlehdituksi ja puo­lueen
vereksien johtavien ^kaaderien'"
;mu<^dostumine'n vaikeutuu. ' Keskus­komitea
irtautuvat toisinaan puo­lueen;,;
jäsenjoukoista.:; Tänä,..poh­jalla
kehkeytjry joku syrjäpyrkimys
helposti fraktsioniksi ja samalla käy
erittäin vaaralliseksi.
Kommunistinen puolue voidaan
rakentaa vain ;'demokraattisen Seur
tralismin periaatteelle.^ Mutta de­mokraattisen
sentralismin -järjestelr
inän pitää toimia niin, että^myöskin*^
alhaalta- ylöspäin- kulkiä puolueem­me
koko jäsen joukon mielipiteiden
ja tahdon todellinen, vapaa ilmaisu,
eikä ainoastaan ylhäältä alaspäin
direktiivit ja johto.
; Demokraattinen sentralismi ei' ole
ainoastaan ^kurinalaisuutta^, vaan se
on kurinalaisuutta :i)IoÄ -Jolitavien
elinten todella valittavuus plus har-
-^^21-^-1926 II: MM
porvarillisen käsittelytavan
ainoa tietoinen proletaan rktäiT
ta liman valIankumonksenista^2'
valtaa -ei porvaristoa voida iSfcl
taa, ei maailmaa voida yzT^T^
pääoman-ikeestä. Vaii
kintavapaus puolueen sisällä kaikis­sa"
kysymyksissä (paitsi 'välittömäTt
toiminnan hetkiä silloin, kiin i kysy­mys
on' jo ratkaistu) pluS: puolueen
rivijäsenten V todellinen; itsetoiminta.
; Kaiken tämän v vuoksi vaatii laa-luomisessa:
on taistelulla sotien vaa<
raa vastaan: huomattavin sija. Tässä
'suhteessa pitää kommuhistien säilyt­tää
alote käsissään. • ,
16.. Juuri nyV kun vallankumous­taistelu
on suhteelliseni hiljaista, pi-tääv
kommunistipuolueiden entistä
enemmän painautua laajojen työ-läismassojen
jokapäiväiseen taiste­luun
ja elämään,. voittaa puolalleen
työväen enemmistö, tulla jos ei ai­noaksi,'
niin joka .tapauksessa tär­keimmäksi
* ja vaikutusvaltaisimmak-si
työväenpuolueeksi- maassa. Kun
yhteisrintamatafctiikkaa oikein aje­taan
on. tämä tehtävä täysin toteu­tettavissa.
17. Useissa maissa, .joissa kom­munistipuolueet
vielä. ovat maan­alaisia,
on niiden .ehdottomasti teh­tävä
sarja vakavia, sitkeitä, toistu­via
yrityksiä noustakseen maan alta
ja^ käyttääkseen ..hyväkseen laillisia
mahdollisuuksia: ; Sosialidemokraat-
;teja on vaadittava tukemaan kaik­kien
työväen järjestöjen laillistut-tamisvaatimuksia;
tukemaan taiste-jennettu
tp. k. jiäättävästi vielä ker­ran
"normalisoimista" niissä ^omin
ternin, sektsioissa, joissa normalisoi­mista
ei vielä ole toteutettu. . ,
19. On välttämättä kiinnitettävä
vakavaa huomiota /kommunistipuolu­eiden
toimintaan suurissa teollisuus­laitoksissa.'
;\0n todettu, että monin
paikoin ovat, kommunistiset solut
pienten ja keskisuurten laitosten so­luja,
kun sitävastoin suurimmissa
teollisuuslaitoksissa kommunistien
vaikutus oh heikkoa.. Kaikkien kom­munistipuolueiden
on pidettävä; eri-koisluettelossa
koko' maan suurim­mat
ja ratkaisevat teollisuuslaitok­set
ja tehtävä voimakkaimpien kom­munististen
solujen luominen . n ä i ­hin
laitoksiin erikoisen huolenpiton­sa
esineeksi.
20. Kun työttömyys eräissä Eu­ropan
tärkeimmistä maista on saa­nut
" massaluonteen, pitää näiden
maiden kommunistipuolueiden kiin­nittää
erikoista-huomiota työttömi­en
:::liikkeeseen.:-Kommunistisen'« puo­lueen
pitää ottaa itselleen työttö­mien
järjestämistehtävä ja tämän
liikkeen johto, kaikin tavoin\ estää
sen irrottumisen ammattiliitoista' ja
työssä olevien työläisten liikkeestä.
Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa
välisen/proletaarisen yhteisrintaman ammattiliitot , taantumtJselU^^
InnmiJ..,» «n tftist.*»h,llft sotter. vaa- «o^tajiensa roiSutuksesta^ kieltäyty­vät
antamasta tarpeellista ^ p ua
työttömille, ovat .kommunistit ;• vel­volliset
luomaan työttömien^järjes­töjä
ja kaikin tavoin tukemaan nii­den
taistelua.
; 21. Ehräissä, maissa (Bulgaria,
Puola) - on viime aikoina ilmennyt
terroristisen, taipumuksen vaara.
Pyöveli Zankovin luoman komen­non
pohjaUa on Bulgarian työväen
keskuudessa ilmennyt vissiä - viehät­tymistä
sen tapaisiin tekoihin kuin
Sofian . tuomiokirkon räjäyttäminen
huolimatta Bulgarian Srommunistt-pu
olueen kk :n :^ jyrkästi kielteisestä
suhtautumisesta individualiseen ter­roriin
. Saumaten ilmeni yhteen ai­kaan
Puolassa terroristinen tendens­si.
Kommunistinen internatsionale; on
individualisen terrorin jyrkkä vas­tustaja.
Kun- Komintern hylkää tä­män
taistelumetoodin, ohjaavat sitä
yksinomaan vallankumoukselli^n
tarkotuksenmukaisuuden periaatteet.
Komintern: torjuu vallankumouksel­lisen
väkivallan kysymysten poro-dy
markkinoita. Ennen maailmansotaa tapahtui aino-asfan
paniikki-aikoina; että teollisuustyölälsten vara-armeiä
lisääntyi siitä vähimmästä määrästä, jonka ka­pitalistinen
järjestelmä aina tarvitseej mutta nyt se on
tullut pysyväiseksi Ilmiöksi Europassa. Kun on jou­duttu
tällaiseen tilanteeseen, laldcaa teollisuus muo­dostamasta
pääoma^: omaisuus pääomana katoaa tuo­tannon
pysähtyessä ^
Tällöin yksityinen kapitalisti turvautuu ^tuotannon
järjestämiseen».' Tuotteiden hintoja koetetaan halven­taa
keskittämailä tuotanto tarkotuksemnukaisimmille
alueille sekä ottamalla käytäntöön parhaat teknilliset
saavutukset j.n.e.
Marlddnain puute johtaa jatkuviin pyrkimyksiin
saada kapitalistinen tuotanto juurrutetuksi ei-kapitalistl-siin
maihin sekä loppumattomiin riitaisuuksiin, jopa
todellisiin sotiinkin eri'^kapitalistimaiden kesken. Euro­pan
kapitalisndin kehitys perustuikin sen taloudelliseen
ja poliittiseen ylivaltaan muuhun maailmaan nahdea
Europan kapitalismi ei vielä ole kokenut tällaista
sekaannusta, jonka teollbuusmarkkinain puutteen ai­heuttamat
laajentumis- ja paisumispyridmykset ovat
saaneet aikaan. On tehty lukconattomltr salaisia ja
julkisia sopimuksia, liittoja ja vastallittoja on solmittu
ja purettu. Jokauien maa kilpailee naapurinsa kanssa
sotavarustuksissa, silja nykyisestä tilanteesta ei tulla
selvliimaan -Tauhallisln keinoin.
Nämä seikat ovat pohjinuosina syinä Kansainliitos­sa
yhä^i ilmeneviin selkkauksiin. . Tämän Uiton alku­jaan
perustivat maailmansodassa voittajina suoriutu­neet
vallat' paremmin ana^takseen sotasaaliin voitetuilta
mailta. Aatteellisesti sen tuli 'esiintyä rauhottajana,
sillä suuret ,kansan joukot olivat nousemassa- sodan
mahdollista jatkamista vastaan. • , >-
Mutta Kansainliitto - ei .kykenekään näyttelemäät
sitä osaa; jonka sosialidemokraatit niin itsepintaisesti
sille antoivat --maailman rauhan säilyttäjän osaa, ja
on edelleenkin v^emmän kykenevä näyttelemään sitä
kuin ne kaksi valtaa, j otka >. nykyään näyttelevät inää-räävää
osaa maailmanpolitiikassa,' nimittäin Neuvosto­liitto
ja Amerikan Yhdysvallat; jotka eiväV kumpikaan
ole yhtyneet Kansainliittoon. ' ;
Europan - Imperialististen valtioiden' ja Neuvostolii­ton
siditeet ovat äärimäisen vaikeat. Jatkuva markki-napula
*ajaa Europan eri maat käyttöään hyväkseen
Neuvostoliiton '«rikoisen laajoja markkinoita, vaikka
vanha vihamielisyys proletaariValtiota kohtaan hidas-tuttaakin
sitä. Toiselta puolen ahdistaa Europan kapi­talisteja
yhteiskunnallisen vallankumouksen pelko. Se
taas ajaa heidät yhteisvoimin yrittämään kiddstaa Neu­vostoliitto,
mutta; eivät ole milloinkaan -siinä - menesty­neet
keskinäisten riitaisnukslensa takia.: Ja sillä välin,
kunv Europan vallat turhaan koettavatetsiä pääsyä um­pikujasta,
johon ovat ajautuneet; on • Amerikan Yhdys­vallat
nopeasti -anastamassa - itselleen kapitalistisen
maailman johtoaseman.
- X 3 . » "^oksi hylkää­vät
kommumstft individnali«K
rorin käytön, mmstnttaea, että vv~
silöiden esiintymisten asettamine:
massojen' taistelun tUalle voi wi
demoralisoida liikkeemme, voi ^
hajottaaja murtaa omat voimäiame
- 22. Puolueiden uudelleen järiV^
täminen työpaikkasolujen ^obiSl
on ' osottautunut täysin oiieaS
Ranskah oikeistolaisten tai Italian
äärimaisvasemmistolaisten vasto^^
teet tätä järjestöperiaatetta vastaan
ovat vain todisteena siitä, että nä.
mä vastaväitteet ovat heil]© kyt'
keytyneet yhteen väärän, antibolsl
hevistisen syrjäpyrkimyksen kaiissa.
Puoluetta rakennettaessa työpaikka-solujen
pohjalle ei kuitenkaan saa
pUa Jiian suoraviivainen, vaan on
välttämättä tehtävä ne konkreetti­set
korjaukset,-jotka johtuvat pai­kallisesta
tilanteesta, sallittava tar-peen
vaaöessa myöskin kommunisti­en
järjestyminen asuinpaikan nm.
kaan ;(katusolut). <
23, Puolueidemme propaganda^
työtä- on^ välttämättä voimaperäisty.
tettävä,, eritoten työtä kommunisti,
puolueiden peruskaaderien aatteel-
Ksen tason kohottamiseksi, muis­taen,
että: yksikään: hetki ei saa
mennä hukkaan tuleviin taisteluihin
itseään valmistavalta kommunistiltj:.
24. . Suuren merkityksen voivat
saada ne järjestöt, jotka eivät ole
puoluejärjestöjä. Sen on todista­nut
Työväen kansainvälisen avustus-komitean.
Puna-avun; Talonpoikais-internatsionalen,
osuustöimintasekt-sian
y.m. kokemus. Tälle alalle pi-tää
kiinnittää paljon enemmän huo­miota;
kuin tähän asti.
On oikea aika asettaa päiväjärjes­tykseen
ja tutkia maaperää, eivätkö
olisi mahdollisia Europan työväen -
laajat puolueettomat järjestöt, jot­ka
asettaisivat tehtäväkseen taiste­lun
sotaa vastaan, systemaattisen
avustuksen US^Rflle sen rakennus­työssä
j.n.e. ; ^
25i- Kominternin tp. k:n organi-satoorista
työtä pitää voimaperäis-tyttää
jä systematisoida. Paljon
suuremmassa;:, määrässä kuin tähän
asti pitää; Kominternin välittömään
johtoon vetää Kominternin vohnak-kaimm%
t. sektsiat. Tämä (kysymys ei
ole r pelkästään; organisatoorinen,
-vaan se .on i syvä poliittinen kysy­mys.
Nuorten kommunististen puo­lueiden
nopeamman ja normaalim-:
man kypsymisen edellytyksenä, sen
edellytyksenä, että: nämä puolueet
voivat kehittyä jvoimaksi, joka ky­kenee
nousemaan ratkaisevien val­lankumouksellisten
tapahtumain joh­toon
maassaan, on näiden puoluei­den
johtajain . mahdollisimman in-tensiivin-
en • osanotto Kommunisti­sen
internatsionalen kaikkeen työ­hön.
Yhteisrintamataktiikan laaja so­veltaminen
on vasta alussaan. Sen
soveltaminen tulee vuosi^vuodelta
aajenemaan.
Tyoväeitlaokan yhtenäisyyden pno-esta
— tämä tunnussana on oleva
perustava tunnussana Kommunisti­sen
: internatsionalen' kaikessa toi­minnassa.
Yhä ja yhä enemmän
huomiota ammattiliittojen vallotta-miseen
sitkeällä järjestelmällisellä
työllä niiden sisällä. AmmatiUifiten
uokkaliittojen yhtenäisen interaat-
•ionalen ;piaolestar
Yhä ja. yhä enemmän kohdistet­tava
koko ; maailman työläisten huo- ^
miota taloudelliseen kehitykseen ja
sosialismin rakentamiseen USSRs-sä.
Kanaaiavalinen proletariaatti
caildn voimin avustamaan USSR:a
teollistuttamUta!
Enemnian -huomiota : itäin! Ope­tettava
-työläiset ymmärtämään, että
kansallinen vapausliike (ja työvaen-iike)
idässä on mitä kiintennmässa
suhteessa^ proletariaatin vallanku­moukselliseen
taisteluus •
; Enemmän huomiota.uusiin mant^
reihin. — "'työväenliikkeeseen lati­nalaisessa
Amerikassa, Afrikassa js
Austraaliassa!
Taistelunn talonp«iikaistosU! Tait-teluua
yaestÖTlUIcerroksistal Tais­teluun
kaupungin ja maaseudun tär­keimmistä
pikkuporvarillisista ker­roksista!
Tämän päämäärän saa-vuttamiseksi
työnnettävä sopivissa
tapauksissa esiin' minimaalisia vaa­timuksia
tarkotuksella liittää niiden
ympärille ei ainoastaan mielialal­taan
reformistisia työläisiä, vaan
myöskin työtätekevien muita ker-rokda
(pikku talonpoikaisto, pikko
virkailijat y.m.) , *
Taistelunn onsiea .sotien »s»»"
-vastaan! '
Tnettav» fyolaisednstajaliiketa
USSR;aaa!
Käytävä systemaattista, sitkeitä
taistelua tyoTaenlnokan enemm>«t«"',
voittamiseksi pnöMIemme I v
Tehtävä systemaattista sitkrf»*
tyStS KommnnUtlsea intematsians-
Ien kaikkien seLtsIain bolshevisolo»*
sdnii
.^•.v:^:.!llllti^' K<OTjn5nisa «
''i"'f ;'-'iiVa:rr::'£i'r;/r
:v/:,:,\,v;;-.
;ili»M>BI>J»>n'.»l,tlir i
Kir;
laitoksia
linen ja
vään ja
sittää-ji
SIS
keen 60(
mattiuni
Amsterd
unioiden
sefvenen
•vallanku
perspekt
^ Liit
kirj. H.
Täi
kirjat o;
luokkak;
la luokk
kirja In
Kir
kauniisi]
NEN T
saatavat
TOP
; \ Yhteinen
eri kansall
TOunistipuol
vin edustet
detyssä ull
. suotuisa, j
koontunut
henkeä, va
kana kaup
Ie tunnin
kein jokai»
-pSikaha.
kerääntjrny
. lan merkit
set, ukrair
suomalaiset
tettuina..
Tämän
Don-haalilli
puolueeseei
• teinen kok
tä, että k
asiat kosb
toivotaan
Osastotf
ollut hilja
näin väike
sia kumm
lisesti4a
Jäsenist
nentynyt
tippuneet
kissa tilan
sumaan '
niin pitkl
kunnia ky
vät toimi]
heutuvaa
tä.
Niinpä
joukko OI
löifä; joil
taloudellin
ta joille ?
kauheata,
jää ensik
kuukaudel
jää henk
istumaan.
V Ansion
näillä yn
hyvin hu<
farmarit
rantaan,
neet kaui
lella. Ny
jon puhui
dut rahac
taan sade
taan, luki
Tämän
leen -viim^
yhteydessi
vomukset,
mautttam
selle 6ok<
nestitte
hoillisimn
•vieläpä; t
tintanssia
saitte hy
tamaan.
symykset
sanue.
Nyt on
ja; myös
mintaa,
tehdä kui
lisesti sa
etie, nih
kaa oma
«i ja te