1922-06-03-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, kesak, S p, Satanrday, Jiiiie 3. V A P A U S ISmmäm roomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmea- SJsndbaryasa, Out, joka tiistai, torstai ja lauantai. ff PIJEO J. W. DbUr nr.^..:t^rr,it}.i^' Toimitn88ihteen, V A P A U S The only organ of iS^oxkm in Canada. Pob- Ibhrf to S Ä Ont.. every Taesday, Tbursday and Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge jment The Vapaus is the bestadvertiBuig medium among the Finnish Peoplejn Canada. TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. ^'%SÄ Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. " ^ ' • • ^ Ä t Ä r a a raha, ei tulla lähettämään |aitsi asiamiesten ionig on takaukset, Jos ette miUoin tahansa saa vastonsta ensimäise^ Krjeeseenne. kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per- Boonallisella nimellä. . J. V. KANNASTO^ Liikkenhoitaia. "^Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St, Puhelin 1038. - Postiosote: £os69. Sndbury, Ont Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as ma^nnA fflflSB matter. Toiminta alhaaltapäin Vallankumouksellinen työväenliike saa elävyytensä ia pysähtymättömän eteenpäinmenovauhtinsa itse suur-ten pohjajoukkojen liikkeestä. Mitä enempi varsinaiset joukot tekevät toiminta-alotteita, sitä elävämpää ja energisempää on tämä liike. •Yhteiskuntaelämän kulkiessa yhä suurempaa keskittymistä kohti, on työväen ja kapitalistiluokan välinen luokkataistelukin joutunut ilmenemään yhä enemmän keskittyneissä merkeissä- Kapitalistiluokan järjestyessä suuriksi kokonaisia tuotantoaloja käsittäviksi trusteik- 81, yieismaallisiksi työnantajain järjestöiksi taloudellisella alalla ja poliittisella alalla Jtirvautuessa lujasti keskitetyn kapitalistisen valtiomahdin suojiin, sekä vihdoin liittyessä yhteen kansainvälisesti, toimeenpannen yleismailmallisia suunnitelmallisia hyökkäyksiä työväestöä vastaan, on työväenliikekin, pakosta joutunut kulkemaan suurempaa keskittymistä kohti, jotta riistäjäin hyökkäyksiin voitaisiin tehokkaalla tavalla vastata. Keskittyminen työväenliikkeessä merkitsee yhteisen johdon ja yhteisen kurin noudattamista. Mutta se ei suinkaan tarkota toiminta-alotteilten tukahutta-mistä joukkojen taholla. Niinpä onkin joukkojen taholta, järjestöjensä välityksellä alinomaan tehtävä toiminta- alotteita ja siten elävöitettävä käytännöllistä, jokapäiväistä luokkataistelua, rikastutettava ja hedelmöitettävä teoriaamme. Joukot eivät suinkaan saa jäädä pdottamaan, että kaikki toimintakehoitukset tulisivat jflbdon taholta, ja että toimintaan käytäisiin käsiksi vain sikäli i^uin johtajien taholta määrätään. Sitäpaitsi, työväenjärjestöjen keskusjärjestöjen toimihenkilöt eivät voi aina ottaa paikallisia tarpeita eikä vaatimuksia huomioon, he .voivat ainoastaan vetää yleisiä toi-mintaeiiuntia ja antaa yleisiä ohjeita. Joukkojen itsensä on ne kansantajuistettava ja sovitettava paikallisiin oloihin. Tämä ei suinkaan tarkoita, että eri paikkakunnilla vedettäisiiii eri köyttä ja sivuutettaisiin yleis-järjestölliset ohjeef ja määräykset, vaan että paikallinen toiminta käy yleisjärjestölHsessä yhteishengessä ja sen |)eriaatteitten ja ohjeitten kanssa sopusoinnussa, Rahaministerin uusi budjetti «Hyvänajan» rahaministeri W. S. Fielding/' on esittänyt uuden budjettinsa parlamentille. Tämä budjetti hakee tunnustusta itselleen sillä, että sen toteuttaminen pitäisi tuottaa lähes 400,000,000 dollaria kaikenlaisilla veroilla. Mutta kun sitä lähemmin tarkastelee, niin se ei eroa kapitalististen hallitusministerien budjeteista ensinkään. Siinä on sälytetty kaikenlaisia välillisiä veroja sellaisille elämän välttämättömille tarpeille, joita suuret kansajoukot jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat ja sen sijaan suuret teollisuuskorporationit on vapautettu veroista, tai on heitä verotettu sangen vähän. Köyhät proletaarimassat näin ollen on taaskin kuormitettu maksamaan suunnattomia summia kapitalistisen valtiolaitoksen ylläpitokustannuksiin ja maksamaan Europan teurastuskustannuksia. Vanhat porvaripuolueet riitelevät muka keskenään tästä budjetista, koettaen työntää edustettaviensa ryhmien päältä nekin vähäiset verot mitä uusi budjetti heille nimellisesti säätää, mutta kaikki nämä ovat yksimielisiä siitä, että suurpääoma on vapautettava veroista, koska se muka antaa sairaalle kapitalistiselle talouselämälle uuden virkeyden. Työväenpuolueen edustaja J. S. Woodsworth on ainoa edustaja, joka on arvostellut tätä uutta budjettia suoraan. Woodsworth, joka on muidenkin asiain yhteydessä parlamentissa edustanut työväen joukkoja mie-hekkäästi ja tunnustusta ansaitsevalla tavalla, hyökkäsi budjettia arvostellessaan säälimättömästi koko kapitalistisen talousjärjestelmän kimppuun- Hän sanoi ettei hän näe mitään eroa porvarillisten puolueitten politiikalla, kaikki ne asettavat suuredut kansanjoukkojen etujen edelle. Hän arvosteli ankarasti mitenkä uudessa budjetissa on sälytetty verotaakka kansajoukkojen harteille, joten työväenjoukoille käy entistä työläämmäksi jokapäiväinen toimeentulo. Muutamat etuoikeutetut konlrolleevat koko kansallisrikkauksia ja samalla aikaa hallitus on aatteellisesti että taloudellisesti nopeasti kulkemassa vararikkoa kohti. Hän lausui lopuksi, että ennemmin tai myöhemmin on se päivä koittava, jolloin työväki tekee lopun tästä ilveilystä ja ottaa maan poliittisen ja taloudellisen hallinnon käsiinsä, hävittäen muutamien etuoikeudet ja asettaen työtätekevien kansajoukkojen edut kaikeksi kaikessa. Naiset mukaan! f äiiaista joukkotoimmriah elävöittämistä ffleidaMkih puolueemme ja järjestömme nyt kipeästi kalpaa. Joh-to ei yksin voi pitää toimintaa virkeänä, sitä on joukkojen itse joka hetki benkeVÖUettävä ja rakennettava yhä eloisammaksi ja hedelmällisemmäksi jokapäiväisellä toiminnalla järjestöjen hyväksi. Minkä me hyvin paljolta olemme viime aikoina unohtaneet, on että me olemme laiminlyöneet työskennellä puolueemme oppien levittämiseksi vielä ulkopuolellamme oleviin, herääraätlöimiin ja toisinajatteleviin, joukkoihin. Me olemme käyneet liian virallisiksi vallankumouksellisiksi; pidämme säännöllisiä iltamia ja niissä virallisia oppiemme selityksiä haaleillamme, mutta sangen vähän työskentelemme pohjajoukkojen keskuudessa työmailla, unioissa, ruokapaikoissa jne. Täten me olemme laiminlyöneet käyttää hyväksemme monia tärkeitä propagandatilaisuuksia, joista tietysti on suuri vaurio toiminnallemme. ' Tämä laiminlyönti järjestömme joukkojen ja jäsenistön taholta ei saa jatkua. Meidän on käsitettävä, että meidän puolueemme ja järjestömme sen osana, on tehtävä työväen pohjajoukkojen luokkataistelujärjestöksi, joka vetää yhä suurempia joukkoja mukaamme. Yksi tärkeä toimenpide, jonka kautta aatteitamme voi jokainen; vähemmän puhekykyinenkin jäsenemme levittää, on sanomalehtemme ja kirjallisuutemme. Ja tässä suhteessa me olemme kaikkia muita työväen ryhmiä paljon edullisemmassa asemassa- Meidän kirjallisuutemme on tavattoman rikas, käsittäen lukuisia teoksia kaikilta joukkoliikettä koskevilta aloilta, meidän kirjallisuutemme perustuu terveelle työväenluokan val-lahkumoukselisen filospfian pohjalle. Meidän sanomalehtemme niinikään ovat toimitettuja saman periaatteen ja joukkoliikkeen elävän ymmärtämyksen perusteella, käsitellen kysymyksiä jokaisen maan ja sen lisäksi yleismailmallisen työväenliikkeen etukysymysten ja yleisen luokkataistelun näkökannalta. Kirjallisuutemme ja sanomalehtiemrae levittämistä, niille uusien ja uusien lukijain hankaimista ei saa millään muotoa unoh- ' taa, sitä on joka hetki tehostettava, sillä kun kerran saamme työläistoverimme niitä lukemaan ja tutkimaan, niin heistä varmasti tulee sangen pian horjumattomia asiamme kannattajia. Ryhtykäämme siis kautta maan hedelmöittämään j a elävöittämään toimintaamme itseharrastusten ja joukkojen omien toiminta-alolteilten kauttal Amsterdamilaiset venäläisten työ- Iäisten «edunvalvojina" Genoan ammattiyhdistyskongressissa esiintyivät eräät, ams^terdarailaiset kellokkaat varsin liikuttavasti venäläisten työläisten jrpuolesta». Kongressissa näet ehdotti ranskalainen Jouheaux käsittelyn alaiseksi Venäjän työsuhteita. Hänen mielestään on kongressin pohdittava missä määrin Venäjällä tuUaisiin suojelemaan työläisten työehtoja kapitalistien saadessa siellä konsessiooneja. Oli merkillistä, että herra Jouhaux puhui vain Venäjästä, kapitalisteilla kun on konses-sioonejaan monissa muissakin maissa, kuten esim. Espanjassa, Norjassa ja muualla, ja konsessiooneja luovutettaessa on näissä maissa kiinnitetty varsin vähäistä huomiota työläisten oikeuksien suojelemiseksi. Jouhauxin kannattajana esiintyi Fimmen, Amsterdamin ammatillisen internatiönalen paljon puhuttu sihteeri, joka oli osoittavinaan, että neuvostohallitus olj valmis myymään venäläiset työläiset länsi-europalaisil-le kapitalisteille, minkä vuoksi oli Genoan konferenssille protesteerattava venäläisiä työläisiä .uhkaavan vaa-tm johdosta. iuttä näitä ä vastaan nousi norjalainen toveri Lian. Hän oli tietysti sillä kannalla, että ammatillisen internatiönalen oli tarmolla pyrittävä seuraamaan vaikutusvaltaa sopimuksiin nähden, joita kapitalistit tekevät valtioiden kanssa. Mutta Genoan konferenssin puoleen kääntyminen yksistään Venäjän johdosta olisi oUiit mieletöntä. Venäjän työläiset olivat tässä suhteessa paremmassa asemassa kuin minkään muun maan työläiset. Venäjän hallitus kun oli heidän oma hallituksensa! Fimmen ei ollut mitenkään, todistanut väitettään ja hänen lausuntonsa olivat lähtöisin puhtaasta puoluevimmasta. Lian sai Fimmenin vaikenemaan, mutta nyt esiintyi Jouhaux uudelleen väittäen, että Lontoon memorandu-mi, jonka Venäjän valtuutetut olivat hyväksyneet Venäjän kysymyksen käsittelyn pohjaksi, riisti venäläisiltä työläisiltä monta oikeutta, mistä muiden maiden työläiset nauttivat. Mutta jälleen saivat Amsterdamin herrat kuulla kuultavansa- Useat puhujat osoittivat, etteivät venäläiset olleet saaneet olla mukana laatimassa Lontoon memorandumia, ja että oli mieletöntä parjata venäläisiä kongressissa, mihin venäläisiä ei oltu tehdyistä ehdotuksista huolimatta kutsuttu! Jos tahdottiin väitellä venäläisistä työsuhteista, pii ensin kutsuttava venäläisiä edustajia kongressiin. Tämän ankaran vastarinnan johdosta oli neuvostohallitusta vastaan tehtyjen hyökkäysten rauettava ja amsterdamilaisten pilliin tuli piankin toinen ääni. Ei ollut muka lainkaan tarkotus ahdistella neuvostohallitusta. Päinvastoin muka tahdottiin vain suojella venäläisiä työläisparkoja ylivoimaisia kapitalistisia valtioita vastaan. Tarkoituksena oli ollut vain palveluksen tekeminen venäläisille tovereille! Ja tähän päättyi tämä välikohtaus, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin luonteenomainen. -— Amerikan vallassaolijät ovat juuri vapauttaneet kasakkalahtari Semenoffin, anteeksipyynnöllä, että hänet on suotta saatettu ikävyyksiin. Tämä siitä huolimatta, että lukuisat amerikalaiset upseerit ja sotilaat ovat valalHsesli todistaneet hänen surmanneen monia amerikalaisiakin sotilaita Siperiassa. • Samalla kun tä-mä lahtarikenraali on vapautettu, on Saeco ja Vanzet ti, Tom Mooney, Centralian uhrit ^ ja ulkemattomat muut työväenluokan asian martyyrit edelleen vanki-komeroissa, vaikka selvin todistuksin on julkisuuteen tuotu heidän syyttömyytensä. •Kapitalistinen yhteiskunta on anastanut työläisnaiselta vapauden vielä, perinpohjaisemmin kuin työ-läismieheltä. Kristillinen uskonto, porvarilliset lait ja perinnäistavat ovat naisen pitäneet suljettuna yhteiskunnallisesta elämästä. Porva: rillinen käsitys Tiimittäin on, että nainen pysyköön kotonansa. Mutta ei hän edes kotonansa ole yksinvaltias, eikä hän porvarillisessa yhteiskunnassa saa edustaa kotiaan eikä perhettään niitten suhtautuessa yhteiskuntaan, vaan edustajavalta on ainoastaan miehellä. Sosialistisen työväenliikkeen taholta on monta pitkää vuotta kaikin keinoin koetettu vapauttaa työläisnaista tästä häpeällisestä orjanase-mastaan, mutta tähänastiset tulok-se ovat olleet verrattain pieniä. Syy on yksinkertainen. Kun kerran porvarillinen yhteiskunta-järjestelmä on työväenluokan naisen hänen nykyiseen asemaansa sortanut, niin ei ole toivoakaan hänen täydellisestä vapautumisestaan porvarillisessa yhteiskunnassa. Onhan esimerkiksi parlamentarismin avulla — johon aikoinaan kiinnitettiin suuria toiveita — monenlaisten lainsäädäntöjen kautta yritetty parantaa naisen asemaa monissa maissa, vaan ilman mainittavia tuloksia. Naisen riippuvaisuus kapitalistista naimattomana ollessaan ja sen lisäksi miehestään naimisiin mentyään on aivan ennallaaQ. Vain harvoissa maissa saa hän määrätä itse menettelyn, sä perintönsä ja omien ansioittensa suhteen ja joskus tasa-arvoisena miehensä kanssa päättää lastensa tulevaisuudiesta ja kohtalosta yleensä. Yhteiskunta sangen puutteellisesti, tai ei ollenkaan, suojelee äitiyttä ja lastensuojeluslakien kanssa on niin ja näin. Ainoastaan kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän aikana saavuttaa työläisnainenkin täydellisen vapau tensa. Hän tulee olemaan miehen kanssa tasa-^arvoinen yhteiskunnallisten tvövälineitten omistamisessa ja käytössä ja tuotteitten jakamisessa. Hänellä tulee olemaan, osansa teollisuuden johdossa samoin kuin miehelläkin, se tahtoo sanoa, oikeudet ja velvollisuudet tulevat olemaan tasan molemmilla sukupuolilla. Kaikkien ensiksi kuitenkin tulee kysymykseen, millä tavalla, eli minkälaisilla menettelytavoilla päästäisiin sellaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jossa työläisnaisen vapaus olisi täydellinen. Ensiksi on hänen tultava tietoiseksi orjanasemastaan sitä hän kyllä jo tähän aikaan suureksi osaksi onkin, ainakin vaistomaisesti. Mutta siellä, missä tämä tietoisuus vasta- on vaistomaista, siellä se on tehtävä selväksi syineen seurauksineen. Vastatyöläisnaisen tultua täysin tietoiseksi orjuutensa syistä ja tultuaan käsittämään,-^ että vaikka niin on ollut, sentään ei tarvitse aina niin tulla, olemaan. Kun työläisnainen pääsee ' selville, että hän vapautuu orjuudestaan yhteiskunnallisia olosuhteita muuttamalla, herää hänessä tyytymättömyys oleviin oloihin ja se tyytymättömyys aiheuttaa taisteluhalun olevia oloja vastaan. Tätä taist^luhalua on kehitettävä tietoiseksi: on vedettävä naiset kodista ja kaikilta työaloilta järjestyneitten työläisten riveihin ja on työläisnaisten tietoisuutta yhteiskunnallisista asioista kohotettava kaikkien mahdollisuuksien mukaan. On totta, että työläisnainen nykyisen yhteiskuntajärjestelmän aikana ei voi ainakaan avioliitossa ollessaan irtautua olojen hänelle asettamista kahleista päästäkseen ottamaan osaa luokkataisteluun niin ahkerasti kuin mies, mutta kuitenkin on sangen tärkeätä kodinkin naisen valistua niin pitkälle kuin on mahdollista, että hän ei seisoisi omaa luokkaansa vastaan sellaisen hetken tullen, jolloin tarvitaan tarkasti köyhälistön kaikki voimat'yksistä puolin vihollista vastaan. Työläisnaisten tulee entistä suuremmissa joukoissa ottaa käytännöllisesti osaa luokkataisteluun sen mukaan kuin kunkin olosuhteet myöten antavat. Toisilla on siihen enemmän tilaisuutta, toisilla vähemmän. Kaikilla työläisnaisilla — aniharvoja poikkeuksia «»lukuun ottamatta — on kuitenkin joku osa päivästä aikaa kehittää itseään yhteiskunnallisissa asioissa. Työväenluokan naisten täytyy kasvattaa^ itselleen itseluottamusta. Monikin nainen joutuu väheksymään kykyjään ainoastaan itseluottamuksen puutteessa. .Ta tämä seikka, joka edelleen pitää yllä mies-työläisten — niittenkin miesten, jotka itseään valistuneina pitävät — ennakkoluuloja naisten kykenemättömyydestä aktiiviseen työhön luokkataistelun hyväksi. Kominteri (Kommunistinen Internationale) erikoisesti kehottaa, työskentelemään siihen suuntaan, että miesten ennakkoluulot naisia kohtaan valistuneissa työläispiireissä koettaisivat ja sen sijaan kävisi selväksi molemmille sukupuolilla että luokkataistelun pyrkimykset ovat ^yhteiset köyhälistön kummallekin sukupuolelle. Mutta jos ei työläisnainen ensin kehity luottamaan itseensä käytännöllisissä seikoissa, ei häneen voi luottaa hänen miehinen taistelutove-rinsakaan. Katkeamattomalla agiteeraamisel-la saadaan työläisnaiset järjestymään sekä taloudellisesti että poliittisesti. Valistuneitten työläisnaisten on liityttävä työläismiesten kanssa samoihin järjestöihin, sillä Kolmas %nsainvälinen erikoisesti varottaa kaikellaisista «erikoisista naisky8ymyksl8tä> ja «erikoisesta naisliikkeestä», sillä luokkataistelun päämäärää ei saavuteta naisten yhteisillä, eikä miesten yhteisillä, vaan koko köyhälistön miesten ja naisten yhteisillä ponnistuksilla. Työläisnaisten järjestyminen on vielä verrattain heikkoa Amerikassa, loillakin heidän ammattialoillaan tosin löytyy vanhoja ammatti-unioita, mutta niitten merkitys on sangen vähäpätöinen nykyaikaisessa luokkataistelussa. Mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Parhaillaan järjestettävänä olevaan Työväenpuolueeseen, joka on nykypäivän vaatimuksia vastaava työväenjärjestö, tullaan tietenkin liittämään kaikki naisten moninaisilla työaloilla löytyvät vallankumoukselliset ainekset. Siis. kiirehtikää, sorretun luokan sorretumniat jäsenet käytännölliseen luokkataisteluun, ollaksemme valmiit ottamaan vastaan vaivaloisen kamppailun hedelmän — yhteiskunnallisen vapauden. — Toverittaressa L. -o—i Poh jois-ontariolaisille huomattavaa Vapauden toimittaja tov. H. Puro tulee puhumaan piiritoimikunnan järjestämän matkaohjelman mukaan seuraavilla paikkakunnilla: KesäL Timmins 4 ja 5 p. So. Porcupine 6 p. Kirkland Lake 8 ja 9 p. Cobalt ; 10 ja 11 p. Taistelu proletariaatin elintasosta Tshekkoslovakiassa Kuten Saksassa, Englannissa ja monessa muussa maassa on työnan-tajisto Tshekkoslovakiassakin keskittänyt alkamansa yleishyökkäyk-sen proletariaatin elintasoa vastaan ja riistääkseen työläisiltä näiden sota-aikaiset saavutukset ensin metalliteollisuuden alalla. Tästä teollisuuden haarasta leviää kuitenkin taistelu Tshekkoslovakian teollisuuden arveluttavan kriisitilanteen johdosta muillekin aloille. Erittäinkin kutomateollisuuden alalla on taistelu kehittynyt asteelle, joka on opettavainen ei ainoastaan työnantajain taistelussaan käyttämän taktiikan vaan myös sen kautta, että se.osott taa, miten Tshekkoslovakian proletariaatti menestyksellä puolustautuu työnostajain julkeata menettelyä vastaan. Työnantajat provoseeraslvat taistelun mitä suurimmalla raakuudella he kun eivät vanhan tariffisopimuk-sen loputtua esittäneet mitään uutta palkkaehdotusta vaan selittivät huhtikuun 1 päivästsi voimaan palkat, jotka olivat 20—30 kruunua entisiä pienemmät viikossa, ja teki: vät tiettäväksi, että työläiset, jotka eivät tätä uutta palkkajärjestelyä hyväksyisi,- saisivat ilman muuta lähteä maantielle. Tällä julkealla haastella oli kuitenkin seurauksenaan, että työläiset kolmessa piirikunnassa- sulkeutuivat puolueisiin katsomatta yhtenäiseen taistelurintamaan ja miehittivät tehtaat ehnät-tääkseen uhkaavan sulun edelle. Tilanteen johdosta antoi työläisten taistelujohto kertomuksen, josta lainattakoon seuraavaa: «Kaikilla taistelualueen kolkilla vallitsee työläisten keskuudessa mitä innostunein mieliala ja vojtori varmuus mutta myös päättäväisyys tehostaa tähän asti käytettyjä tais-telukeinoja vielä entisestäänkin. Zwickaussa on ryhdytty kaikkiin toimenpiteisiin tehtaiden valtauksfen pysyttämiseksi edelleenkin voimassa. Työläiset alkaVat kotiutua tehtaissa eivätkä jätä niitä sunnuntaisinkaan, Sunnattomat joukkomielenosoituk-set todistavat työläisten urheata taistelupäättäväisyyttä. Liikkeen tähänastinen kulku on taisteluhetki-nä yhteisrintamatarpeen pakotuksesta liittänyt pohjois-.böömilaiset kutomatyöläiset lujasti yhteen. Olka olassa taittelevat kommunistit, sosialidemoki^atit, kriitillis-sosialis-tit ja puolueettomat työläiset riis-täjiensä rintamaa vastaan.» Ettei Tshekkoslovakian kutoma-teollisuudessa riehuva taistelu työnantajain taholta koske yksistään palkkainlyhennystä vaan että he mielivät laajentaa sen työläisten oikeuksiakin kokevaksi, osoittavat erinäiset yksityistapaukset. Maaliskuun lopussa ryhtyi klingerin tehtaassa Kratzaussa 600 työläistä lakkoon, kun toiminimi kieltäytyi ryhtymästä työjärjestystä koskeviin neuvotteluihin työläisten työvaliokunnan kanssa. Lakon seurauksena oli liikkeen täydellinen seisaus, santarmit miehittivät tehtaan ja toiminimi kieltäytyi jyrkästi panemasta sitä käyntiin, vaikka se kiellollaan asettui poikkiteloin teollisuuden har-joittajain liiton määräysten suhteen ja vaikka asianomainen välityskö-missiooni oli myönteisesti suhtautunut kysymykseen työvaliokunnan myötävaikjituksesta työjärjestyksen laatimisessa. Tätä tilannetta yritti työväestö — mukana' sosialidemokratitkin! — käyttää ammattiyhdistysbyrokratian eteenpäin ajamiseksi laatimalla seuraavan päätöslauselman: : «1. Kutomatyöläisten unio on heti ryhtynyt suhteisiin siihen liittyneiden ryhmäin liittojen kanssa yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi ia suljetun rintaman luomiseksi työnantajain ehtoja vastaan; 2. esiintyäkseen kaikilla tarkoituksen mukaisilla keinoilla, jotta santarmit poistettaisiin .tehtaista; 3. onko ammattiyhdjstyskoiniSsi-ooni huolehtinut siitä, että työnantajain ja valtion menettely,on tullut tunnetuksi työväestö^ laajoissa piireissä, ja että ryhdytään toimintaan, jolla taltutettaisiin työnantajain ylimielisyys? - —"toteamme, että työnantajisto on kaikissa viime aikaisissa yhteentörmäyksissä ollut solidaarinen, minkä vuoksi on todella aika, että tasavallan koko työväestö niinikään esiintyy solidaarisesti, ja,, kansanvälisessä yhteisyydessä, astuu väf-lankumoukselliten I u o kkataistelun tielle.» Äskettäin Trantenaussa pidetty Kutomatyöläisten Union kongressi käsittelikin ensi sijassa kysymystä tshekkoslovakialaisen «kansainvälisen » yhteisrintaman muodostamisesta, sts. tshekkoslovakialaisten .ja saksalaisten kutomatyöläisten yhdis-ymiskysymystä yhteistä esiintymistä varten. Ammättiyhdistysbyrokra-iankin piireissä aletaan jo vähitellen vaistota mitä Tshekkoslovakian kommunistiset ammattiyhdistykset ovat jo kauan kuuluttaneet, nimittäin kaikkien ammattiyhdistyksellisten taistelukeinojen keskittämisen välttämättömyys. Taistelu Tshekkoslovakian kutomateollisuuden alalla on sikäli tunnusomainen, että tämä teollisuuden haara on rinnan kaivos- ja lasiteollisuuden kanssa maan tärkein. On merkille pantavaa, että kapitalistien taistelu työläisiä vastaan kaikkialla alkaa ensiksi pääteollisuuksien aloilla, ja että mikäli työnantajat saavuttavat menestystä väillä; sikäli seuraa heitä automaattisesti menestys myös muissakin, vähemmän huomattavissa teollisuuden haaroissa. o osastomme näyttämöltä. Tanssittu on myöskin hyrrin . Väkeä on kokolailla i^:,:?^^' soitto ensiluokkaista. Ilmat ovat ©lleet hwin t - ja suotuisia. TyöhomS"at ole tyydyttävät, sillä t ä S t: pungm suurin työlähde \t Pian » on melkein kokonaan 2l duksissa. Toivna , • sen aykeamises tosin on, mutta sekään ei ole v maa Näiden, huonojen tvöoloj, suhteen onkin paljon miehiä men muille paikoille työnetsintäär Remma. o——_ Hssui uuhsia ViHne osaston kokous päätti n, •na keräyksen toimeen Venäjän n lanhatäisten avustamiseksi. Kerä tulee ^olemaan yhden päiväpajk luovutus jokaista työssä käypää sentä kohden, jotka kuuluvat wi kers puolueeseen. Keräys alkaa 1 Sakuun ajalla. Joten toivoisin e kaikki tämän paikkakunnan liiok] taistelijat ottaisivat asian tärkeyd huomioon. Niin kauan kun meillä täysi vatsa niin ei sitä kyllä hi maa, ennenkuin jokainen kohdalta saa kokea, vaan. se ei ole rintan, tiivistämistä jos velttona seison, sivussa kun toiset toverit nälkä! nä tekevät meidänkin hyväksi i rannuksia. Siis meillä ei ole sy vetäytyä pois siitä mikä kuui meidän velvollisuuksiin. Koet kaamme kaikki parhaamme, eikä tetä toimintaa kuoleutumaa;]. Niinkuin kaikki tiedämme, täällä samanlainen keräys joku ka takaperin, joka oli kiitoksen voinen. Lukuunottamatta yhtä sentä, joka ei tahtonut luovut mitään nälkäisen toverijoukon ' vaksi — kai oli syytäkin, eihän tä ollut kun joku kuukausi 1 osasto keräsi jonkun sata dolla avustukseksi tälle samalle jäsene 'Niin olen sitä mieltä, että ei yhtään Väliä vaikka niitä pisr sosialisteja ei suuremmin enää \ vata. Ressu uatisii Työmies-lehden 101 numero oli kuvallisesti esitettynä yksi S men porvariston innokas valko-keli niiltä ajoilta kun se toira verisen «apuharvennuksen» työvä luokan riveissä. Kuvan yhteyde olleesta esityksestä otan tähän s raavat kohdat: «ylläoleva on erään Suomen ' koisen sankarin kuva. Miehen n on Otto 'Lamminpää, kotoisin Iii listen pitäjästä, Vahojärven kylä Hän on hiljattain matkustanut S mesta Amerikaan ja pitäisi hä oleskella Hibbingissä Minn. Vak van mukana on Ikaalisten Ritis työväenyhdistyksen taholta lähe ty kirje, jossa'herran ansioita 1 salaissodan aikoina ja jälkeen i tellään. Kirjeessä sanotaan m. seuraavaa: SanltSte. Marien Untisia Uutisia osastomme toiminnasta. Nuorisoliitolla oli näytös- ja tanssi-iltamat 27 päivä viime kuuta. Ylei- ''öä oli runsaasti ja esitys tyydyttävää, ottaen huomioon sen seikan että enempi osa näyttelijöistä olivat ensikertalaisia. Sitten ensi lauantaina, kesäkuun 3 päivä, tulee suurta ja arvokasta. Silloin ovat osastomme naiset hommassa. Heillä tulee olemaan ohjelmaa oikein Porvoon mitalla, m.m. kaksi hauskaa näy;töskappaietta: »Akkavalta» ja «Seinä väliä». Ja lopuksi pyöritään iloisen polkan tahtiin, joten olisi jokaisen saavuttava tähän harvinaiseen iltamaan kuulemaan, nauttimaan ja nauramaan. Kahvia tarjoovat akat oikein paksun kerman kera ja pullat ja kakutkin ovat akat itse päättäneet nyöritellä. Iltama alkaa tasmällenn kello 9 illalla, siis tervetuloa kaikki. Sisäänpääsylippujen hinta on 2.5c, etukäteen ja 35c ovella. Kappale «Karjalan Kannaksella» on harjotuksen alaisena, joten pian-tulemine näkemään tämän hauskan-puoleisen laulunsekaisen näytelmän — useita työläisten k tusmurhia lasketaan hänen kor leen. Ollessaan vanginvartiji kohteli hän vankeja mitä raaimr la tavalla, samalla toimittaen v ta viattomia rauhallisia työläisiä deistansa vankilaan kuolemaan Edellämainittu Otto Lammin ei oleskele Yhdysvaltain puoli Hibbingissä, Minn, kuten Työmie sä olleessa tiedonannossa sanotj vaan oleskelee hän nykyisin tä Port Arthurissa, jossa hänellä kengänkorjaussappa. Hänet tui taan täällä hyvin. Toivon, että k ki luokkatietoiset työläiset eläv pitävät mielessään ne veriset, ki tavat, kauhunkuvat, jotka omaist me ja raatajatoverienime sydäi rellä piirrettiin Suomen työväen kan kärsimysten historiaan valko rorin päivinä. Emmekö jaksaisi p mielessämme yapaudenmartt.vyri me sanoin.kuvaamattomat kärsin set ja tuskat, heidän viattoman dänverensä. vuotaessa mäkirinti ja sorakuopissa, viattomat orpo set, surevat lesket, raskaat hui ukset' ja kyyneleet. Nuo niui velvoittavat meitä pitämään nii( sämme, kuka on meidän luokk me ystävä, kuka vihollinen. Ja ra sanoi Kainille...^ Suomen kansalaissodan kauhu mukana ollut. Tilatkaa Vapaus, 1 veri, Toveritar, Ete( päin, Työmies ja Pun ki! Tilatkaa ainoi taan selviä luokkata fcelun kannalla ole^ lehtiä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 3, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-06-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220603 |
Description
Title | 1922-06-03-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Lauantaina, kesak, S p, Satanrday, Jiiiie 3. V A P A U S ISmmäm roomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmea- SJsndbaryasa, Out, joka tiistai, torstai ja lauantai. ff PIJEO J. W. DbUr nr.^..:t^rr,it}.i^' Toimitn88ihteen, V A P A U S The only organ of iS^oxkm in Canada. Pob- Ibhrf to S Ä Ont.. every Taesday, Tbursday and Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge jment The Vapaus is the bestadvertiBuig medium among the Finnish Peoplejn Canada. TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk. ^'%SÄ Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. " ^ ' • • ^ Ä t Ä r a a raha, ei tulla lähettämään |aitsi asiamiesten ionig on takaukset, Jos ette miUoin tahansa saa vastonsta ensimäise^ Krjeeseenne. kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per- Boonallisella nimellä. . J. V. KANNASTO^ Liikkenhoitaia. "^Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St, Puhelin 1038. - Postiosote: £os69. Sndbury, Ont Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as ma^nnA fflflSB matter. Toiminta alhaaltapäin Vallankumouksellinen työväenliike saa elävyytensä ia pysähtymättömän eteenpäinmenovauhtinsa itse suur-ten pohjajoukkojen liikkeestä. Mitä enempi varsinaiset joukot tekevät toiminta-alotteita, sitä elävämpää ja energisempää on tämä liike. •Yhteiskuntaelämän kulkiessa yhä suurempaa keskittymistä kohti, on työväen ja kapitalistiluokan välinen luokkataistelukin joutunut ilmenemään yhä enemmän keskittyneissä merkeissä- Kapitalistiluokan järjestyessä suuriksi kokonaisia tuotantoaloja käsittäviksi trusteik- 81, yieismaallisiksi työnantajain järjestöiksi taloudellisella alalla ja poliittisella alalla Jtirvautuessa lujasti keskitetyn kapitalistisen valtiomahdin suojiin, sekä vihdoin liittyessä yhteen kansainvälisesti, toimeenpannen yleismailmallisia suunnitelmallisia hyökkäyksiä työväestöä vastaan, on työväenliikekin, pakosta joutunut kulkemaan suurempaa keskittymistä kohti, jotta riistäjäin hyökkäyksiin voitaisiin tehokkaalla tavalla vastata. Keskittyminen työväenliikkeessä merkitsee yhteisen johdon ja yhteisen kurin noudattamista. Mutta se ei suinkaan tarkota toiminta-alotteilten tukahutta-mistä joukkojen taholla. Niinpä onkin joukkojen taholta, järjestöjensä välityksellä alinomaan tehtävä toiminta- alotteita ja siten elävöitettävä käytännöllistä, jokapäiväistä luokkataistelua, rikastutettava ja hedelmöitettävä teoriaamme. Joukot eivät suinkaan saa jäädä pdottamaan, että kaikki toimintakehoitukset tulisivat jflbdon taholta, ja että toimintaan käytäisiin käsiksi vain sikäli i^uin johtajien taholta määrätään. Sitäpaitsi, työväenjärjestöjen keskusjärjestöjen toimihenkilöt eivät voi aina ottaa paikallisia tarpeita eikä vaatimuksia huomioon, he .voivat ainoastaan vetää yleisiä toi-mintaeiiuntia ja antaa yleisiä ohjeita. Joukkojen itsensä on ne kansantajuistettava ja sovitettava paikallisiin oloihin. Tämä ei suinkaan tarkoita, että eri paikkakunnilla vedettäisiiii eri köyttä ja sivuutettaisiin yleis-järjestölliset ohjeef ja määräykset, vaan että paikallinen toiminta käy yleisjärjestölHsessä yhteishengessä ja sen |)eriaatteitten ja ohjeitten kanssa sopusoinnussa, Rahaministerin uusi budjetti «Hyvänajan» rahaministeri W. S. Fielding/' on esittänyt uuden budjettinsa parlamentille. Tämä budjetti hakee tunnustusta itselleen sillä, että sen toteuttaminen pitäisi tuottaa lähes 400,000,000 dollaria kaikenlaisilla veroilla. Mutta kun sitä lähemmin tarkastelee, niin se ei eroa kapitalististen hallitusministerien budjeteista ensinkään. Siinä on sälytetty kaikenlaisia välillisiä veroja sellaisille elämän välttämättömille tarpeille, joita suuret kansajoukot jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat ja sen sijaan suuret teollisuuskorporationit on vapautettu veroista, tai on heitä verotettu sangen vähän. Köyhät proletaarimassat näin ollen on taaskin kuormitettu maksamaan suunnattomia summia kapitalistisen valtiolaitoksen ylläpitokustannuksiin ja maksamaan Europan teurastuskustannuksia. Vanhat porvaripuolueet riitelevät muka keskenään tästä budjetista, koettaen työntää edustettaviensa ryhmien päältä nekin vähäiset verot mitä uusi budjetti heille nimellisesti säätää, mutta kaikki nämä ovat yksimielisiä siitä, että suurpääoma on vapautettava veroista, koska se muka antaa sairaalle kapitalistiselle talouselämälle uuden virkeyden. Työväenpuolueen edustaja J. S. Woodsworth on ainoa edustaja, joka on arvostellut tätä uutta budjettia suoraan. Woodsworth, joka on muidenkin asiain yhteydessä parlamentissa edustanut työväen joukkoja mie-hekkäästi ja tunnustusta ansaitsevalla tavalla, hyökkäsi budjettia arvostellessaan säälimättömästi koko kapitalistisen talousjärjestelmän kimppuun- Hän sanoi ettei hän näe mitään eroa porvarillisten puolueitten politiikalla, kaikki ne asettavat suuredut kansanjoukkojen etujen edelle. Hän arvosteli ankarasti mitenkä uudessa budjetissa on sälytetty verotaakka kansajoukkojen harteille, joten työväenjoukoille käy entistä työläämmäksi jokapäiväinen toimeentulo. Muutamat etuoikeutetut konlrolleevat koko kansallisrikkauksia ja samalla aikaa hallitus on aatteellisesti että taloudellisesti nopeasti kulkemassa vararikkoa kohti. Hän lausui lopuksi, että ennemmin tai myöhemmin on se päivä koittava, jolloin työväki tekee lopun tästä ilveilystä ja ottaa maan poliittisen ja taloudellisen hallinnon käsiinsä, hävittäen muutamien etuoikeudet ja asettaen työtätekevien kansajoukkojen edut kaikeksi kaikessa. Naiset mukaan! f äiiaista joukkotoimmriah elävöittämistä ffleidaMkih puolueemme ja järjestömme nyt kipeästi kalpaa. Joh-to ei yksin voi pitää toimintaa virkeänä, sitä on joukkojen itse joka hetki benkeVÖUettävä ja rakennettava yhä eloisammaksi ja hedelmällisemmäksi jokapäiväisellä toiminnalla järjestöjen hyväksi. Minkä me hyvin paljolta olemme viime aikoina unohtaneet, on että me olemme laiminlyöneet työskennellä puolueemme oppien levittämiseksi vielä ulkopuolellamme oleviin, herääraätlöimiin ja toisinajatteleviin, joukkoihin. Me olemme käyneet liian virallisiksi vallankumouksellisiksi; pidämme säännöllisiä iltamia ja niissä virallisia oppiemme selityksiä haaleillamme, mutta sangen vähän työskentelemme pohjajoukkojen keskuudessa työmailla, unioissa, ruokapaikoissa jne. Täten me olemme laiminlyöneet käyttää hyväksemme monia tärkeitä propagandatilaisuuksia, joista tietysti on suuri vaurio toiminnallemme. ' Tämä laiminlyönti järjestömme joukkojen ja jäsenistön taholta ei saa jatkua. Meidän on käsitettävä, että meidän puolueemme ja järjestömme sen osana, on tehtävä työväen pohjajoukkojen luokkataistelujärjestöksi, joka vetää yhä suurempia joukkoja mukaamme. Yksi tärkeä toimenpide, jonka kautta aatteitamme voi jokainen; vähemmän puhekykyinenkin jäsenemme levittää, on sanomalehtemme ja kirjallisuutemme. Ja tässä suhteessa me olemme kaikkia muita työväen ryhmiä paljon edullisemmassa asemassa- Meidän kirjallisuutemme on tavattoman rikas, käsittäen lukuisia teoksia kaikilta joukkoliikettä koskevilta aloilta, meidän kirjallisuutemme perustuu terveelle työväenluokan val-lahkumoukselisen filospfian pohjalle. Meidän sanomalehtemme niinikään ovat toimitettuja saman periaatteen ja joukkoliikkeen elävän ymmärtämyksen perusteella, käsitellen kysymyksiä jokaisen maan ja sen lisäksi yleismailmallisen työväenliikkeen etukysymysten ja yleisen luokkataistelun näkökannalta. Kirjallisuutemme ja sanomalehtiemrae levittämistä, niille uusien ja uusien lukijain hankaimista ei saa millään muotoa unoh- ' taa, sitä on joka hetki tehostettava, sillä kun kerran saamme työläistoverimme niitä lukemaan ja tutkimaan, niin heistä varmasti tulee sangen pian horjumattomia asiamme kannattajia. Ryhtykäämme siis kautta maan hedelmöittämään j a elävöittämään toimintaamme itseharrastusten ja joukkojen omien toiminta-alolteilten kauttal Amsterdamilaiset venäläisten työ- Iäisten «edunvalvojina" Genoan ammattiyhdistyskongressissa esiintyivät eräät, ams^terdarailaiset kellokkaat varsin liikuttavasti venäläisten työläisten jrpuolesta». Kongressissa näet ehdotti ranskalainen Jouheaux käsittelyn alaiseksi Venäjän työsuhteita. Hänen mielestään on kongressin pohdittava missä määrin Venäjällä tuUaisiin suojelemaan työläisten työehtoja kapitalistien saadessa siellä konsessiooneja. Oli merkillistä, että herra Jouhaux puhui vain Venäjästä, kapitalisteilla kun on konses-sioonejaan monissa muissakin maissa, kuten esim. Espanjassa, Norjassa ja muualla, ja konsessiooneja luovutettaessa on näissä maissa kiinnitetty varsin vähäistä huomiota työläisten oikeuksien suojelemiseksi. Jouhauxin kannattajana esiintyi Fimmen, Amsterdamin ammatillisen internatiönalen paljon puhuttu sihteeri, joka oli osoittavinaan, että neuvostohallitus olj valmis myymään venäläiset työläiset länsi-europalaisil-le kapitalisteille, minkä vuoksi oli Genoan konferenssille protesteerattava venäläisiä työläisiä .uhkaavan vaa-tm johdosta. iuttä näitä ä vastaan nousi norjalainen toveri Lian. Hän oli tietysti sillä kannalla, että ammatillisen internatiönalen oli tarmolla pyrittävä seuraamaan vaikutusvaltaa sopimuksiin nähden, joita kapitalistit tekevät valtioiden kanssa. Mutta Genoan konferenssin puoleen kääntyminen yksistään Venäjän johdosta olisi oUiit mieletöntä. Venäjän työläiset olivat tässä suhteessa paremmassa asemassa kuin minkään muun maan työläiset. Venäjän hallitus kun oli heidän oma hallituksensa! Fimmen ei ollut mitenkään, todistanut väitettään ja hänen lausuntonsa olivat lähtöisin puhtaasta puoluevimmasta. Lian sai Fimmenin vaikenemaan, mutta nyt esiintyi Jouhaux uudelleen väittäen, että Lontoon memorandu-mi, jonka Venäjän valtuutetut olivat hyväksyneet Venäjän kysymyksen käsittelyn pohjaksi, riisti venäläisiltä työläisiltä monta oikeutta, mistä muiden maiden työläiset nauttivat. Mutta jälleen saivat Amsterdamin herrat kuulla kuultavansa- Useat puhujat osoittivat, etteivät venäläiset olleet saaneet olla mukana laatimassa Lontoon memorandumia, ja että oli mieletöntä parjata venäläisiä kongressissa, mihin venäläisiä ei oltu tehdyistä ehdotuksista huolimatta kutsuttu! Jos tahdottiin väitellä venäläisistä työsuhteista, pii ensin kutsuttava venäläisiä edustajia kongressiin. Tämän ankaran vastarinnan johdosta oli neuvostohallitusta vastaan tehtyjen hyökkäysten rauettava ja amsterdamilaisten pilliin tuli piankin toinen ääni. Ei ollut muka lainkaan tarkotus ahdistella neuvostohallitusta. Päinvastoin muka tahdottiin vain suojella venäläisiä työläisparkoja ylivoimaisia kapitalistisia valtioita vastaan. Tarkoituksena oli ollut vain palveluksen tekeminen venäläisille tovereille! Ja tähän päättyi tämä välikohtaus, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin luonteenomainen. -— Amerikan vallassaolijät ovat juuri vapauttaneet kasakkalahtari Semenoffin, anteeksipyynnöllä, että hänet on suotta saatettu ikävyyksiin. Tämä siitä huolimatta, että lukuisat amerikalaiset upseerit ja sotilaat ovat valalHsesli todistaneet hänen surmanneen monia amerikalaisiakin sotilaita Siperiassa. • Samalla kun tä-mä lahtarikenraali on vapautettu, on Saeco ja Vanzet ti, Tom Mooney, Centralian uhrit ^ ja ulkemattomat muut työväenluokan asian martyyrit edelleen vanki-komeroissa, vaikka selvin todistuksin on julkisuuteen tuotu heidän syyttömyytensä. •Kapitalistinen yhteiskunta on anastanut työläisnaiselta vapauden vielä, perinpohjaisemmin kuin työ-läismieheltä. Kristillinen uskonto, porvarilliset lait ja perinnäistavat ovat naisen pitäneet suljettuna yhteiskunnallisesta elämästä. Porva: rillinen käsitys Tiimittäin on, että nainen pysyköön kotonansa. Mutta ei hän edes kotonansa ole yksinvaltias, eikä hän porvarillisessa yhteiskunnassa saa edustaa kotiaan eikä perhettään niitten suhtautuessa yhteiskuntaan, vaan edustajavalta on ainoastaan miehellä. Sosialistisen työväenliikkeen taholta on monta pitkää vuotta kaikin keinoin koetettu vapauttaa työläisnaista tästä häpeällisestä orjanase-mastaan, mutta tähänastiset tulok-se ovat olleet verrattain pieniä. Syy on yksinkertainen. Kun kerran porvarillinen yhteiskunta-järjestelmä on työväenluokan naisen hänen nykyiseen asemaansa sortanut, niin ei ole toivoakaan hänen täydellisestä vapautumisestaan porvarillisessa yhteiskunnassa. Onhan esimerkiksi parlamentarismin avulla — johon aikoinaan kiinnitettiin suuria toiveita — monenlaisten lainsäädäntöjen kautta yritetty parantaa naisen asemaa monissa maissa, vaan ilman mainittavia tuloksia. Naisen riippuvaisuus kapitalistista naimattomana ollessaan ja sen lisäksi miehestään naimisiin mentyään on aivan ennallaaQ. Vain harvoissa maissa saa hän määrätä itse menettelyn, sä perintönsä ja omien ansioittensa suhteen ja joskus tasa-arvoisena miehensä kanssa päättää lastensa tulevaisuudiesta ja kohtalosta yleensä. Yhteiskunta sangen puutteellisesti, tai ei ollenkaan, suojelee äitiyttä ja lastensuojeluslakien kanssa on niin ja näin. Ainoastaan kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän aikana saavuttaa työläisnainenkin täydellisen vapau tensa. Hän tulee olemaan miehen kanssa tasa-^arvoinen yhteiskunnallisten tvövälineitten omistamisessa ja käytössä ja tuotteitten jakamisessa. Hänellä tulee olemaan, osansa teollisuuden johdossa samoin kuin miehelläkin, se tahtoo sanoa, oikeudet ja velvollisuudet tulevat olemaan tasan molemmilla sukupuolilla. Kaikkien ensiksi kuitenkin tulee kysymykseen, millä tavalla, eli minkälaisilla menettelytavoilla päästäisiin sellaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jossa työläisnaisen vapaus olisi täydellinen. Ensiksi on hänen tultava tietoiseksi orjanasemastaan sitä hän kyllä jo tähän aikaan suureksi osaksi onkin, ainakin vaistomaisesti. Mutta siellä, missä tämä tietoisuus vasta- on vaistomaista, siellä se on tehtävä selväksi syineen seurauksineen. Vastatyöläisnaisen tultua täysin tietoiseksi orjuutensa syistä ja tultuaan käsittämään,-^ että vaikka niin on ollut, sentään ei tarvitse aina niin tulla, olemaan. Kun työläisnainen pääsee ' selville, että hän vapautuu orjuudestaan yhteiskunnallisia olosuhteita muuttamalla, herää hänessä tyytymättömyys oleviin oloihin ja se tyytymättömyys aiheuttaa taisteluhalun olevia oloja vastaan. Tätä taist^luhalua on kehitettävä tietoiseksi: on vedettävä naiset kodista ja kaikilta työaloilta järjestyneitten työläisten riveihin ja on työläisnaisten tietoisuutta yhteiskunnallisista asioista kohotettava kaikkien mahdollisuuksien mukaan. On totta, että työläisnainen nykyisen yhteiskuntajärjestelmän aikana ei voi ainakaan avioliitossa ollessaan irtautua olojen hänelle asettamista kahleista päästäkseen ottamaan osaa luokkataisteluun niin ahkerasti kuin mies, mutta kuitenkin on sangen tärkeätä kodinkin naisen valistua niin pitkälle kuin on mahdollista, että hän ei seisoisi omaa luokkaansa vastaan sellaisen hetken tullen, jolloin tarvitaan tarkasti köyhälistön kaikki voimat'yksistä puolin vihollista vastaan. Työläisnaisten tulee entistä suuremmissa joukoissa ottaa käytännöllisesti osaa luokkataisteluun sen mukaan kuin kunkin olosuhteet myöten antavat. Toisilla on siihen enemmän tilaisuutta, toisilla vähemmän. Kaikilla työläisnaisilla — aniharvoja poikkeuksia «»lukuun ottamatta — on kuitenkin joku osa päivästä aikaa kehittää itseään yhteiskunnallisissa asioissa. Työväenluokan naisten täytyy kasvattaa^ itselleen itseluottamusta. Monikin nainen joutuu väheksymään kykyjään ainoastaan itseluottamuksen puutteessa. .Ta tämä seikka, joka edelleen pitää yllä mies-työläisten — niittenkin miesten, jotka itseään valistuneina pitävät — ennakkoluuloja naisten kykenemättömyydestä aktiiviseen työhön luokkataistelun hyväksi. Kominteri (Kommunistinen Internationale) erikoisesti kehottaa, työskentelemään siihen suuntaan, että miesten ennakkoluulot naisia kohtaan valistuneissa työläispiireissä koettaisivat ja sen sijaan kävisi selväksi molemmille sukupuolilla että luokkataistelun pyrkimykset ovat ^yhteiset köyhälistön kummallekin sukupuolelle. Mutta jos ei työläisnainen ensin kehity luottamaan itseensä käytännöllisissä seikoissa, ei häneen voi luottaa hänen miehinen taistelutove-rinsakaan. Katkeamattomalla agiteeraamisel-la saadaan työläisnaiset järjestymään sekä taloudellisesti että poliittisesti. Valistuneitten työläisnaisten on liityttävä työläismiesten kanssa samoihin järjestöihin, sillä Kolmas %nsainvälinen erikoisesti varottaa kaikellaisista «erikoisista naisky8ymyksl8tä> ja «erikoisesta naisliikkeestä», sillä luokkataistelun päämäärää ei saavuteta naisten yhteisillä, eikä miesten yhteisillä, vaan koko köyhälistön miesten ja naisten yhteisillä ponnistuksilla. Työläisnaisten järjestyminen on vielä verrattain heikkoa Amerikassa, loillakin heidän ammattialoillaan tosin löytyy vanhoja ammatti-unioita, mutta niitten merkitys on sangen vähäpätöinen nykyaikaisessa luokkataistelussa. Mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Parhaillaan järjestettävänä olevaan Työväenpuolueeseen, joka on nykypäivän vaatimuksia vastaava työväenjärjestö, tullaan tietenkin liittämään kaikki naisten moninaisilla työaloilla löytyvät vallankumoukselliset ainekset. Siis. kiirehtikää, sorretun luokan sorretumniat jäsenet käytännölliseen luokkataisteluun, ollaksemme valmiit ottamaan vastaan vaivaloisen kamppailun hedelmän — yhteiskunnallisen vapauden. — Toverittaressa L. -o—i Poh jois-ontariolaisille huomattavaa Vapauden toimittaja tov. H. Puro tulee puhumaan piiritoimikunnan järjestämän matkaohjelman mukaan seuraavilla paikkakunnilla: KesäL Timmins 4 ja 5 p. So. Porcupine 6 p. Kirkland Lake 8 ja 9 p. Cobalt ; 10 ja 11 p. Taistelu proletariaatin elintasosta Tshekkoslovakiassa Kuten Saksassa, Englannissa ja monessa muussa maassa on työnan-tajisto Tshekkoslovakiassakin keskittänyt alkamansa yleishyökkäyk-sen proletariaatin elintasoa vastaan ja riistääkseen työläisiltä näiden sota-aikaiset saavutukset ensin metalliteollisuuden alalla. Tästä teollisuuden haarasta leviää kuitenkin taistelu Tshekkoslovakian teollisuuden arveluttavan kriisitilanteen johdosta muillekin aloille. Erittäinkin kutomateollisuuden alalla on taistelu kehittynyt asteelle, joka on opettavainen ei ainoastaan työnantajain taistelussaan käyttämän taktiikan vaan myös sen kautta, että se.osott taa, miten Tshekkoslovakian proletariaatti menestyksellä puolustautuu työnostajain julkeata menettelyä vastaan. Työnantajat provoseeraslvat taistelun mitä suurimmalla raakuudella he kun eivät vanhan tariffisopimuk-sen loputtua esittäneet mitään uutta palkkaehdotusta vaan selittivät huhtikuun 1 päivästsi voimaan palkat, jotka olivat 20—30 kruunua entisiä pienemmät viikossa, ja teki: vät tiettäväksi, että työläiset, jotka eivät tätä uutta palkkajärjestelyä hyväksyisi,- saisivat ilman muuta lähteä maantielle. Tällä julkealla haastella oli kuitenkin seurauksenaan, että työläiset kolmessa piirikunnassa- sulkeutuivat puolueisiin katsomatta yhtenäiseen taistelurintamaan ja miehittivät tehtaat ehnät-tääkseen uhkaavan sulun edelle. Tilanteen johdosta antoi työläisten taistelujohto kertomuksen, josta lainattakoon seuraavaa: «Kaikilla taistelualueen kolkilla vallitsee työläisten keskuudessa mitä innostunein mieliala ja vojtori varmuus mutta myös päättäväisyys tehostaa tähän asti käytettyjä tais-telukeinoja vielä entisestäänkin. Zwickaussa on ryhdytty kaikkiin toimenpiteisiin tehtaiden valtauksfen pysyttämiseksi edelleenkin voimassa. Työläiset alkaVat kotiutua tehtaissa eivätkä jätä niitä sunnuntaisinkaan, Sunnattomat joukkomielenosoituk-set todistavat työläisten urheata taistelupäättäväisyyttä. Liikkeen tähänastinen kulku on taisteluhetki-nä yhteisrintamatarpeen pakotuksesta liittänyt pohjois-.böömilaiset kutomatyöläiset lujasti yhteen. Olka olassa taittelevat kommunistit, sosialidemoki^atit, kriitillis-sosialis-tit ja puolueettomat työläiset riis-täjiensä rintamaa vastaan.» Ettei Tshekkoslovakian kutoma-teollisuudessa riehuva taistelu työnantajain taholta koske yksistään palkkainlyhennystä vaan että he mielivät laajentaa sen työläisten oikeuksiakin kokevaksi, osoittavat erinäiset yksityistapaukset. Maaliskuun lopussa ryhtyi klingerin tehtaassa Kratzaussa 600 työläistä lakkoon, kun toiminimi kieltäytyi ryhtymästä työjärjestystä koskeviin neuvotteluihin työläisten työvaliokunnan kanssa. Lakon seurauksena oli liikkeen täydellinen seisaus, santarmit miehittivät tehtaan ja toiminimi kieltäytyi jyrkästi panemasta sitä käyntiin, vaikka se kiellollaan asettui poikkiteloin teollisuuden har-joittajain liiton määräysten suhteen ja vaikka asianomainen välityskö-missiooni oli myönteisesti suhtautunut kysymykseen työvaliokunnan myötävaikjituksesta työjärjestyksen laatimisessa. Tätä tilannetta yritti työväestö — mukana' sosialidemokratitkin! — käyttää ammattiyhdistysbyrokratian eteenpäin ajamiseksi laatimalla seuraavan päätöslauselman: : «1. Kutomatyöläisten unio on heti ryhtynyt suhteisiin siihen liittyneiden ryhmäin liittojen kanssa yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi ia suljetun rintaman luomiseksi työnantajain ehtoja vastaan; 2. esiintyäkseen kaikilla tarkoituksen mukaisilla keinoilla, jotta santarmit poistettaisiin .tehtaista; 3. onko ammattiyhdjstyskoiniSsi-ooni huolehtinut siitä, että työnantajain ja valtion menettely,on tullut tunnetuksi työväestö^ laajoissa piireissä, ja että ryhdytään toimintaan, jolla taltutettaisiin työnantajain ylimielisyys? - —"toteamme, että työnantajisto on kaikissa viime aikaisissa yhteentörmäyksissä ollut solidaarinen, minkä vuoksi on todella aika, että tasavallan koko työväestö niinikään esiintyy solidaarisesti, ja,, kansanvälisessä yhteisyydessä, astuu väf-lankumoukselliten I u o kkataistelun tielle.» Äskettäin Trantenaussa pidetty Kutomatyöläisten Union kongressi käsittelikin ensi sijassa kysymystä tshekkoslovakialaisen «kansainvälisen » yhteisrintaman muodostamisesta, sts. tshekkoslovakialaisten .ja saksalaisten kutomatyöläisten yhdis-ymiskysymystä yhteistä esiintymistä varten. Ammättiyhdistysbyrokra-iankin piireissä aletaan jo vähitellen vaistota mitä Tshekkoslovakian kommunistiset ammattiyhdistykset ovat jo kauan kuuluttaneet, nimittäin kaikkien ammattiyhdistyksellisten taistelukeinojen keskittämisen välttämättömyys. Taistelu Tshekkoslovakian kutomateollisuuden alalla on sikäli tunnusomainen, että tämä teollisuuden haara on rinnan kaivos- ja lasiteollisuuden kanssa maan tärkein. On merkille pantavaa, että kapitalistien taistelu työläisiä vastaan kaikkialla alkaa ensiksi pääteollisuuksien aloilla, ja että mikäli työnantajat saavuttavat menestystä väillä; sikäli seuraa heitä automaattisesti menestys myös muissakin, vähemmän huomattavissa teollisuuden haaroissa. o osastomme näyttämöltä. Tanssittu on myöskin hyrrin . Väkeä on kokolailla i^:,:?^^' soitto ensiluokkaista. Ilmat ovat ©lleet hwin t - ja suotuisia. TyöhomS"at ole tyydyttävät, sillä t ä S t: pungm suurin työlähde \t Pian » on melkein kokonaan 2l duksissa. Toivna , • sen aykeamises tosin on, mutta sekään ei ole v maa Näiden, huonojen tvöoloj, suhteen onkin paljon miehiä men muille paikoille työnetsintäär Remma. o——_ Hssui uuhsia ViHne osaston kokous päätti n, •na keräyksen toimeen Venäjän n lanhatäisten avustamiseksi. Kerä tulee ^olemaan yhden päiväpajk luovutus jokaista työssä käypää sentä kohden, jotka kuuluvat wi kers puolueeseen. Keräys alkaa 1 Sakuun ajalla. Joten toivoisin e kaikki tämän paikkakunnan liiok] taistelijat ottaisivat asian tärkeyd huomioon. Niin kauan kun meillä täysi vatsa niin ei sitä kyllä hi maa, ennenkuin jokainen kohdalta saa kokea, vaan. se ei ole rintan, tiivistämistä jos velttona seison, sivussa kun toiset toverit nälkä! nä tekevät meidänkin hyväksi i rannuksia. Siis meillä ei ole sy vetäytyä pois siitä mikä kuui meidän velvollisuuksiin. Koet kaamme kaikki parhaamme, eikä tetä toimintaa kuoleutumaa;]. Niinkuin kaikki tiedämme, täällä samanlainen keräys joku ka takaperin, joka oli kiitoksen voinen. Lukuunottamatta yhtä sentä, joka ei tahtonut luovut mitään nälkäisen toverijoukon ' vaksi — kai oli syytäkin, eihän tä ollut kun joku kuukausi 1 osasto keräsi jonkun sata dolla avustukseksi tälle samalle jäsene 'Niin olen sitä mieltä, että ei yhtään Väliä vaikka niitä pisr sosialisteja ei suuremmin enää \ vata. Ressu uatisii Työmies-lehden 101 numero oli kuvallisesti esitettynä yksi S men porvariston innokas valko-keli niiltä ajoilta kun se toira verisen «apuharvennuksen» työvä luokan riveissä. Kuvan yhteyde olleesta esityksestä otan tähän s raavat kohdat: «ylläoleva on erään Suomen ' koisen sankarin kuva. Miehen n on Otto 'Lamminpää, kotoisin Iii listen pitäjästä, Vahojärven kylä Hän on hiljattain matkustanut S mesta Amerikaan ja pitäisi hä oleskella Hibbingissä Minn. Vak van mukana on Ikaalisten Ritis työväenyhdistyksen taholta lähe ty kirje, jossa'herran ansioita 1 salaissodan aikoina ja jälkeen i tellään. Kirjeessä sanotaan m. seuraavaa: SanltSte. Marien Untisia Uutisia osastomme toiminnasta. Nuorisoliitolla oli näytös- ja tanssi-iltamat 27 päivä viime kuuta. Ylei- ''öä oli runsaasti ja esitys tyydyttävää, ottaen huomioon sen seikan että enempi osa näyttelijöistä olivat ensikertalaisia. Sitten ensi lauantaina, kesäkuun 3 päivä, tulee suurta ja arvokasta. Silloin ovat osastomme naiset hommassa. Heillä tulee olemaan ohjelmaa oikein Porvoon mitalla, m.m. kaksi hauskaa näy;töskappaietta: »Akkavalta» ja «Seinä väliä». Ja lopuksi pyöritään iloisen polkan tahtiin, joten olisi jokaisen saavuttava tähän harvinaiseen iltamaan kuulemaan, nauttimaan ja nauramaan. Kahvia tarjoovat akat oikein paksun kerman kera ja pullat ja kakutkin ovat akat itse päättäneet nyöritellä. Iltama alkaa tasmällenn kello 9 illalla, siis tervetuloa kaikki. Sisäänpääsylippujen hinta on 2.5c, etukäteen ja 35c ovella. Kappale «Karjalan Kannaksella» on harjotuksen alaisena, joten pian-tulemine näkemään tämän hauskan-puoleisen laulunsekaisen näytelmän — useita työläisten k tusmurhia lasketaan hänen kor leen. Ollessaan vanginvartiji kohteli hän vankeja mitä raaimr la tavalla, samalla toimittaen v ta viattomia rauhallisia työläisiä deistansa vankilaan kuolemaan Edellämainittu Otto Lammin ei oleskele Yhdysvaltain puoli Hibbingissä, Minn, kuten Työmie sä olleessa tiedonannossa sanotj vaan oleskelee hän nykyisin tä Port Arthurissa, jossa hänellä kengänkorjaussappa. Hänet tui taan täällä hyvin. Toivon, että k ki luokkatietoiset työläiset eläv pitävät mielessään ne veriset, ki tavat, kauhunkuvat, jotka omaist me ja raatajatoverienime sydäi rellä piirrettiin Suomen työväen kan kärsimysten historiaan valko rorin päivinä. Emmekö jaksaisi p mielessämme yapaudenmartt.vyri me sanoin.kuvaamattomat kärsin set ja tuskat, heidän viattoman dänverensä. vuotaessa mäkirinti ja sorakuopissa, viattomat orpo set, surevat lesket, raskaat hui ukset' ja kyyneleet. Nuo niui velvoittavat meitä pitämään nii( sämme, kuka on meidän luokk me ystävä, kuka vihollinen. Ja ra sanoi Kainille...^ Suomen kansalaissodan kauhu mukana ollut. Tilatkaa Vapaus, 1 veri, Toveritar, Ete( päin, Työmies ja Pun ki! Tilatkaa ainoi taan selviä luokkata fcelun kannalla ole^ lehtiä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-06-03-02