Vapaus, November 29, 1921

              Canadan sBomalaisen työväestön eänenJiannattaja, ilmes'
tyy Sudburyssa, Oct., jokai tnstai, torstai ja lauantai.
H.PUBO. J;^.,SLUP .
Vastaava toimittaja. Toimitussihteen.
V A P A U S
(Uberty) , , ^ '
The only organ of Finnish Work£rs in Canada. Fob-lished
in Smibury, Ont, evcry Tuesday, Thursday and
Satnrday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single iijsertion 75c. Discount on standmg advertiue-mcnt.
The Vapaus is the best advertisjng medium amous
the Finnish Pcople in Canada.
Ilmotnshinta 40« palstatuumalta. Alin hinta kertaa
amotuksesta 75c. — Knolemanilmotukset ?2.()0 (ipnuto-värsyJBtä
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolntto
ilmot alin hinta ?2.00, nimenmnntosilm. (muuten Inun
oviuiMttoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta.— AVJOCTOU-inotukset
$2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. - Syntymailino-iukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoitenmotukset
51.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista jlraotukeirf».
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mokana.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vL $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. . , ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
?3.00 jä kolmekk. $1.75. . . : „ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St., Puhelin 1038.— Postiosote: . v
Box 60. Sudbury. Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
eoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Elfikkenhoitaja.
Repstered at the Post Office Department, Ottawa, aa
eecond class matter.
Kommunistip velvollisuudet
Venäjällä
Venäläisen.kommunistin täytyy katsoa totuutta sil­miin
jä toimia. Hänestä riippuu kaikki. Hän on kai­kesta
vastuussa. Hänen on kuljettava hyvällä esi­merkillä
edellä. Hänen tulee johtaa.
> Venäläiset kommunistit ovat asettaneet tehtäväkseen
vallankumouksen läpiviemisen ja sosialismin toteutta­misen
loppuun saakka, Venäläinen kommunisti ei saa
koskaan sanoa: ei. Hänen on toteutettava, neuvostoi\
päätökset, täytettävä kommunistipuolueen vaatimukset.
Hän! ei- saa tuntea pelkoa. Tielleen ilmestyvät vaikeu­det
eivät saa pelottaa häntä. Hän on saanut tehtä­vänsä
eikä saa valittaa.
•'; Koinmunisti on potilas. Jokaisen kaupungin kom­munistit"
'ovat yhtyneet yhteisessä sotilasjärjestossa.
Kaikkien jäsenten on tutustuttava kiväärin ja kone-kiviiärin
käyttöön. Näin kommunisteja. Jotka uupu­neina^
väsyneinä ja tyhjin' vatsoin ottivat osaa asehar-joituksiii^,
joita suoritettiin aamuisin ennen työhön me­noa,
Miksi? Jotta kykenisivät kapinan sattuessa puo­lustamaan
kaupunkiaan; Jokaisessa kaupungissa ovat
kommunistit yhteydessä puoluekomiteaansa^ jij saa^
tuaan pijhelimitse taikka kuriirin kautta käskyn on hä'
nen heti jkohta ase kourassa lähettävä; Niinpä voi­daan
kaikki Moskovon kommunistit mobilisoida yhdessä
tunnissa. Jos jossakin kaupungissa puhkeaa vastaval:
lankumouksellisten kapina, on kommunistien sejstävä
ensimäisinä taistelupaikalla, ensimäisinä uhrattava hen­kensä.
Tämä ei ole mikään korulause heidän ohjel­massaan.
Olin sattumalta Nishi-Nbvgorodissa, kun sikäläi­sissä
joulcoissa vallitsi eräänlaista levottomuutta. Aavis­teltiin
kapinaa mitä ei kuitenkaan puhjennut^ Kom­munistit
mobilisoitiin. Näistä kokoontui useita satoja
puoluekeskuksen rakennubeen ja viipyivät siellä yh­teenmenoon
kolme ^vuorokautta täysissä aseissa. Ase­tettiin
vahdit. Lähetettiin patrullit. Jos olisi ollut vält­tämätöntä
olisivat he kaikki verellään ja hengellään
puolustaneet vallankumousta. Ja niin on laita kautta
Venäjän; Tätä ei mainita vaan puolueohjelmassa —
se on totisinta todellisuutta,
ensimäiseksi vaU
löitettuaan Minäkin? Murhasivat ko^^
olivat Denikinin Ja, Petljuran uhrit? Kommunisteja.
Keitä ammuttiin kuin koiria, kun valkoiset valloittivat
JBakun? KöiUDtunisleja. Tapasin ei^ääii Bakusta, pa-koon
päässeen komisaarin jä haAei\ kuVäukiönsa kuu­lostivat
Tuhanrien ja yhdeft yött idrlrtoilllL
KotnrtiUhistin On öltaVa Valmiina uhraamaan hen-kensäi
VeUäjän ylle laskeutui kuin raskas pilvi^ kun
Punainen armeija aloitti peräytymisensä Puolassa ja
Wrangel ryntäsi etelässä yhä kauemmaksi kohti sisä-
Venäjää. Pelko ja hämminki vallitsi kaikkialla. Muu­dan
äiti, jolla oli.kolme poikaa, yksi Punaisessa armei­jassa,
kaksi kommunistisessa nuorisojärjestössä, sanoi
eräänä iltana minulle syvällä, kärsimyksen t\ikahut-tamalla
äänellä: «Jos tämä merkitsee vallankumouksen
loppua, en minäkään halua elää». Niin tuntevat mil­joonat
Venäjän lakeilla, unelmaisilla aavikoilla.
Jokaisesta kaupungista, jokaisesta kylästä lähtevät
kommunistit vapaaehtoisesti taisteluun milloin heidän
kunniansa sitä vaatii. Heidän on se tehtävä milloin
puolue käskee. «Kommunistit» pelastakaa Venäjä»
kirjoitti keskuskomitea jäsenilleen. Samalla määrät­tiin
kuinka monta kommunistia oli kunkin kuverne-mentin
lähetettävä. Katselin luetteloa": Jelaterinbur-gista
oli toukokuussa 1920 lähetettävä 270 kommunis­tia.
Saapui 295. Kesäkuussa oli 500 mielien astut­tava
palvelukseen. Ilmoittautui 510. Joka kaupun­gissa
kokoontuivat kommunistit ja sanoivat: «Ystävät,
meidän on lähdettävä rintamalle puolustamaan vallan-kumousta
». Ja he läksivät. Jokainen heistä oli valmis
kuolemaan. Kaikki he vihasivat sotaa. Multa kun ker­ran
ollaan kommunisteja, on oltava valmiina. Tilaimc
vaatii sitä. Olisi ollut pakko hävetä ystäviään, jos ei
olisi astunut esiin. Ei qle mitään hauskaa olla pelkuri
raukka.
Ja rintamalle saamttuaan oli heidän astuttava ensi
linjoille, johdettava toisia, tuettava heikkoja, innos-tuleltava
rohkeutensa meiieltäncilä. Ja jokainen helstjj
tiesi menettäväoBä henkensä, jos joutui vihollisten kä-
Kommunisti ei jiioin saa kieltäytyä tekemästä ruu­miillista
työtä, lauantaltalkoieiin ottavat osaa kaikki
kommunistit, sairaatkin.
Ollessani Venäjällä sattui Punainen armeija ole­maan
jotakuinkin surkeassa tilassa. Mutta kaikkialla
ryhdyttiin jnyös sitä korjaamaan. Ihmiset antoivat
vaatteita sotilaille, kommunistinaiset paikkailivat liina­vaatteita,
parsivat sukkia, pesivät sotilaitten alusvaat­teita.
.
Jos jossakinkaupungissa sattuu polttoainepula, or­ganisoidaan
kaikki kom^nuiistit, kommunistinen nuori­so
mukaan luettuna. Menevät kaikki metsään kaa­tamaan
puita sekä tuomaan niitä kaupunkiin. Kommu­nistin
on autettava. JEikä hänen ole ainoastaan pakko,
vaan hän t a l i t o o ^ l e h d ä kaikkensa. Hän «i valita.
Ei hän jää kädet ristissä jiohtimaan kohtaloaan, -vaik­kapa
hänet, jos sattuu olemaan sivistynyt, pakotetaan
puita kantamaan taikka maata kaivamaan. Ellei hän
tahdo olla niikaaa työssä, erotkoon ilman muuta puo­lueesta
ja siten ravistakoon päältään, sen suuren vas­tuun,
mikä oo j oikaisen lommunistin osana.
Kommunistin tulee olla kuuliainen. Hän on aina
ankaramman kurin alainen kuin sotilas sodassa. Mitä
keskuskomitea päättää on toteutettava. Keskuskomitean
käsky on lakL Ojin kerran Juttusilla erään talonpo­jan
kanssa> joka aikaisemmin oli palvellut Punaisen
armeijan alipäällikkönä Turkestanissa. Erityisellä yl­peydellä
toisti hän erään ylemmän päällikkönsä sanat:
«Kommuniäti on vain välikappale yhteiskunnallisen
vallankumouksen kädessä.' Komm.unisti on tulevaisuu­den
raaka-ainetta. Vallankumous on kuivaava teidän
lihanne, imevä verenne, ahmiva luistanne ytimen ja
viskaava teidät sen jälkeen romukasaan. Eikä teillä
ole mitään oikeutta valittaa, sillä te teette vain vel­vollisuutenne;
olettehan kommunisteja.» Seuralaiseni
toisti näitä sanoja joka tilaisuudessa ja uskoi horju­matta
niihin. Olkoon, että toisilla johtajilla esim. Le­ninille,
on hienompi käsitys yksityisen kommunistin
suoritettavasta osasia, mutta tämä on silti yleinen kat­santokanta.
Kommunistin on oltava kuuliainen. Tänään on hän
Bakussa. On ottanut tehtäväkseen tustumisen paikka­kunnan
olosuhteisiin, on saanut ystäviä^ kotiutunut.
Häntä kunnioitetaan ja arvostellaan. Mutta juuri kes­kellä
parhainta hyörinäänsä hän saa puolueen keskus­komitealta
kirjeen, missä hänet komennetaan Pensaan
missä puoluetyö edistyy hitaasti. Lähtee — sanaa
mukisematta. Hän ei saa valittaa. Vaikkakin hänen
on revittävä rikki ne sisäiset siteet, jotka yhdistävät
ihmisen toiseen, erottava jopa perheestään ja kodis­taan.;
Hän lähtee, sillä hän on upseeri armeijassa,
hänen työnsä on hänelle kaikki kaikessa.
Satoja ja tuhansia kominunisteja lähetetään vuo­sittain
kaupungista taikka kylästä toiseen» maan yh­destä
ä ä r ^ ä toiseen. Ei ole hyyä, että kommunisti
viihtyy jollakin paikkakunnalla liian hyvin, jos hän al­kaa
tuntea itsensä kaupungin merkkiheiikilöbi. Se
heikentää hänen rohkeuttaan, jäähdyttää hänen vallan-kumoubellisen
tulensa ja kehittää hänessä pikkupor­varillisen
sielunelämän—^ kuten Venäjällä sanotaan.
Kaikkien vastuunalaisten, toimivain kommunistien,
olkoonpa he työläisiä taikka sivistyneitä, on aika ajoin
myös työskenneltävä joitakin viikkoja tehtaissa.
Viime viikkojen ajalla on Vapau­den
tilaajamäärä jonkun verran ko­honnut,
mutta ei läheskään niin pal­jon
kuin olisi sopinut odottaa, varsin­kin
kun tilaajille on annettu erikoi­sia
arvokkaita Jabjakirjoja.
Eteenpäin.lehden asiamiehet ovat
kohottaneet viime parin kuukauden
ajalla lehtensä tilaajam&ärä yli 1000
:11a uudella tilauksella. Työmies sa­moin
on saanut paljon uusia tilaajia.
Täällä Canadassa sitävastoin näyt­tää
olevan mahdoton saada ihmisiä
mihinkään erikoiseen rynnistykseen
millään IceinoUa. Voidaan tehdä ky­symys:
onko mahdollisuudet täällä
huonommat? Tosi on että työttö­myys
kiristää työläisiä' täällä anka­rasti.
Mutta.sama juttuhan on edes­sä
Yhdysvalloissakin. Täytyy siis
vetää jo!btopäätös että täällä ollaan
saamattomampia. Uutta ehkäpä,
kun' yhdysvaltalaiset toverit näyttä­vät
meille esimerkkiä, mekin köm­mimme
hiljakseen jälessä — edellä
ei täällä toki uskalleta mitään tehdä.
Tilaajamaara tuarimmiUa paikkakun.
mlla.
Port Arthur on vielä ensimäisellä
sijalla; mutta menettää sen nähtä­västi
hyvin pian Torontolle, sillä To­ronto
on ainoassaan vajaan 10 tilaa­jaa
jälessä Port Arthurista,
torontoiaiiilla asiamiehillä näyttää
olevan nyt parempi tilaisuus kuin
milloinkaan ennen 2 ja puolen vuo­den
ajalla, porhaltaa edelle ja aset­taa
paikkakuntansa kunniasijalle
Vapauden tilaajaluettelossa. Ja ei­pä
ole' epäilemistäkään etteivätkö
he käytä tilaisuutta hyväkseen, kun
tietävät kuinka -hyvä senssi heillä
on. Port Arthurilaiset voisivat kui­tenkin
vielä asian korjata, tekemäl­lä
asemassaan tuntuvan parannuk­sen.
Sault Ste Marie on edelleen kol­mannella
sijalla, mutta on mennyt
pahasti taaksepäin.
Timmins on edistynyt niin huo­mattavasti
viimeisen neljän viikon
ajalla että nyt jo voi aavistaa, että
on ainoastaan hetken asia jolloin se
anastaa Sault Ste Marielta kolman­nen
sijan, ja voi aikaavoittaen koi­tua
vaaralliseksi kilpailijaksi Toron­tolle
ja Port Arthurillekin. Timmins
ponnistaa oikein kaivosmiesten ren­nolla
kurssilla eteenpäin. Salon
Erkki lähettää sieltä tilauksia oikein
tukuttain.
Cobalt on pysytellyt viidennellä
sijalla ja mennyt, jonkun verran
eteenpäinkin, mutta ei ole voinut
seurata hurjaa naapuriaan Timmin.
siä, joka on jättänyt sen pitkin mat­kaa
jälkeenpäin. Mutta cobaltilaiset
ovat vakavia jä sitkeitä yrittämään.
Copper Cliff on jputunut luopu­maan
entisestä nieljännestä ja vii­dennestä
sisjastaan mutta on pysy­tellyt
an k ä ra n työttöhryyskriisin
kourissa «kuitenkin huomattavan kor­kealla
edelleen.
Sointnla ei öle myöskään voinut
pysyä entisessä täsmällisessä asemas­saan
ankaran köyhyyden kuristaessa
sen maalaisproletariaattia, mutta
kuitenkin pitänyt -sitkeästi itseään
lähimailla entistä tasoaan, joskin: on
joutumit hiukan taaksepäin mene-
'mään.^.' \V/
Fort WiUiain on yrittänyt ponnis­taa
lujaa maahan, ottaakseen vauh.
tia eteenpäin menoon, mutta ei oh
päässyt pitkään aikaan yhtään edis­tymään,
päin vastoin on tilausmäärä
siellä hiukan alentunut. Mutta katr
iomme sentään luottamuksella sinne­päin
ja odotamme sieltä' pian eäis;
tyksen merkkejä, siellä on ainakin
yksi kyvykäs asiamies.
Monilla Port Arthurin farmiseu-duilla,
kuten Intolassa, Kivikoskella,
Kaministikijviassa,,Nolalussa on ti­lausmäärä
pysytellyt hyvin kohdal­laan,
monill muilla farmiseuduilla on
nähtävissä edistymisen merkkejä.
Jospa meillä vain biisi useampia
sellaisia asiamiehiä kuin on Aho.
Port Arthurissa, Tiivis Fort- Fort
•Williamissa, Erkki Salo Timminsi^
sa, Lehti Soössa,*Toukoniemi jä Oi­nonen
Torontossa niin Vapaus pian
saisi 1,000 uutta tilaajaa. •
Mutta kaikki voivat toimia pon-nelkkaasti
kun vain huomataan tie.
toisuus asian tärkeydestä jä hyvää
tahtoa tärkeäij asian vuoksi toimia.
Otetaampa nyt aivan uudella innol­la
kaikkialla Vapauden levittäminen
oikein sydämen asiaksi ja koetetaan
eikö me canadalaisetkin kykene le-vittämään
omaa lehteämme.
Vapauden levitysosasto.
— «Me emme kysy nim paljon sitä: oletko uudes­sa
teoUisuusuniossa vaiko vanhassa ammattiuniossa,
kuin me kysymme: oletko Punaisen Taloudellisen Inter-nation£|
len kannalla. Kolmenkymmenen vuoden ko­kemus
Amerikan unionistisessa liikkeessä osottaa ja to­distaa,
että elävän ja edistyvän toimintakykyisen uni-onismin
täytyy kehittyä latuja, joita Punainen Talou­dellinen
Internationale viitottaa.» — Eteenpäin.
— «Heittiikööt kuolevan poCTaristoii ja sen jälessä
laahaavan pikkupiorvarillisen demoktatian' siat ja koi
rat meitä vastaan kiroubiaan ja naurakoot neuvosto­järjestelmämme
virheitä ja puutteellisuuksia. Mutta me
olemme ylpeät siit^ että neuvostojärjestelmän luomi­sella
olemme voineet alkaa UudeA aikakauden ihmis­kunnan
historiassa. Tämä järjestelmä vapauttaa ihnii-set
pääoman ikeestä ja imperialistisista sodista. —
Lenin.
Makuun vaflaidcumous ja Suoien työväen
, «kapina»
—^ Sen j aikeen kun Ranskan- pääministeri, sosialis-tiluopio
Briand piti «sydäntäjärkyttävän» puheensa
kuinka suuri vaara Ranskaa uhkaa Venäjän ja Saban
taholta, -annettiin Washingtonin konferenssissa enlente-imperialistien
taholta Ranskalle Europan poliisimiehen
ja santarmin tehtävä, ja luvattiin oikeus ylläpitää suur­ta
armeijaa. — Yksi «aseista riisumis»-konferenssin
«saavutuksia».
— Rylmiä italialaisia rahamiehiä ilmottaa olevan­sa
valmis antamaan Neuvosto-Venäjälle huomattäVän
lainan niin pian kuin Italian ja neuvostohallituksen vä­linen
kauppasopimus on allekirjotettu.
— «Venäjän kommunistipuolue on enempi kuin var­sinainen
poliittinen puolue. . Se'on itseasiassa todel­linen
tieteellinen järjestelmä yhteiskunnallisesta kont­rollista
». —^Wni. Z. Foster.
— Sodat voidaan lopettaa ja todellinen aseistarii­suminen
suorittaa ainoastaan porvariston aseistariisu­misella.
— Imperialistivallat h\Täks\Tät «periaatteessa»
Kiinan ilseliallinnon ja koskemattomuuden.
Suomen työväen vallankumouk.
sessa oli maäkysymys, samoin kuin
Venäjällä, yksi päivän polttavista
kysymyksistä.. Meilläkin oli köyhän
pientilallisväestön — - etupäässä
torppariväestön maanomistajista
vapaiksi, rjippumattomiksi pääsemi­nen,
maanomistajain riisto- ja sor-toikeen
hävittäminen, samaten myös
pikkutorpparien jä tilattoman väes­tön
maansaanti niitä kysymyksiä,
jotka olivat mitä suurimmassa mää­rin
kärjistäneet luokkavastakohtia
maaseudulla ja virittäneet siellä val­lankumouksellista
.mielialaa.
On muistettava, että juuri torp­parien
ja tilattoman väestön asiaa
a jamialla j sosialidemokratia - oli jko.
honnut niin voimakkaaksi. Juuri
niitten köyhälistökerrosten vallan­kumouksellisuus
toi työväenvallan-kumoukselle
1918 voimakkaan tuen.
Maatyöläislaikot Jcesällä 1917 kehit­tyivät
jo monjn paikoin maata ku­moukselliseksi
taisteluksi, johon toi­sella
puolen otti osaa maanomista-javäestö
ja kapitalistivaltion viran­omaiset
sekä suojeluskunnat, missä
porvarit olivat sellaisia jo ehtineet
perustaa, ja toiselta. puolen koko
maalaisköyhälistö, palkolliset, päivä­läiset,
torpparit. Suomen kokka,
sodan ensimäiset laukaukäet Ammut­tiin
jo kesällä 1917, ja se tapahtui
maaseudulla, maatylSväen lakkotais-teluissa.
Punaisen kaartin riveihin
asttii. sämi mäalaifeköyhäiisto palk­katyöläisestä
toVppariin asti samal-lä
Xfallönkurtb^uksellisella innostuk­sella
kuin teollisu^istyöläinenkin*).
Kansanvaltuuskunnan dekreeteis-sä
toteutettiin torppariluokan »vapau­tus
ainoastaan muuUiim^ '|)ärvä val­lankumouksen
puhkeamisen jälkeen^
nimittäin tammikuun 31 paiä anne.
tun lain kautta, .joka koski «torp­parien,
lampuotien' ja mäkitupalais.
ten julistamista maanomistajista
riippmnattomiksb. Lain 1 pykäläs­sä
mainituista pikkuviljelijöistä sa­notaan,
että ne saavat «tähän asti
*) Kuvaavaa on, että tynkäedus-kunta
1918 vallankumouksemme ku­kistuttua
riensi avaamaan torppari­en
itsenäistyttämisen tien lainsää­dännöllä,
jolla se toivoi voivansa
torppareista luoda omistavan pikku-talonpoikaisluokan
Ja -siten poista,
vansa tuon • vallankumouksellisuutta
sjTinyttäneen luokkavastakohdan.
asumiaan alueita kaikkine niihin
kuuluvine etuineen ilman vuokra­maksua
estettömästi. viljellä ja hal­lita
». Laki koski myös virkatalojen
torppareita ja mäkitupalaisia. Nel­jännessä
pykälässä sanottiin:, «Tämä
laki astuu , voimaan heti.> Älköön
tätä lakia muutettako tai kumottako
ellei Suomen kansa yleisessä äänes­tyksessä
tätä hylkää tai - muutosta
tähän hyväksy»., —Seuraavana päi.
vänä annettiin laki palkkaussäännön
kumoamisesta, asetus, joka yhdes­sä
vuokralainsäädännön kanssa oli
muodostanut mitä pahimman maa-laisköyhäliatömme
feudaaliaikäisen
sorto- ja riistojäijestelmän.
Mitään. yleistä maaomistusöikeu-den
kumoamisdekreettiä, kuten Ve­näjän
lokakuun vallankumous, ei
meidän vallankumouksemme .anta­nut.
Meillä ei ollut tämä vaajimus
esillä päivän polttavana puolueky-symyksenä
kuten Venäjällä, missä
eri Vallankumoukselliset puolueet
olivat sen ottaneet ohjelmiinsa ja
se tullut ^sosialiseetaUs- ja nat.
sionaliseeMuskysymyksinä >— mitä
läajimpain työtätekeväin joukkojen
Vallankumoukselliseksi vaatimuksek­si.
Luonnoliisesti meidän yällanku-mouksemme
pian olisi ajautunut sa-mdletiell^.
Torpparien ym. pien-^
viljelysten VallankUmouksellineh va­pauttaminen
jä omistajäinsa hal­tuun
jättäminen oli jo ote, jolla sie­pattiin
mänttaalipörhoja kaulukses-ta
"kiinni. Omayatais-talouksien läk;
käuttamisesta, kaiken Tuisviljän^ pe-riinain
"kärjärehUn. takavarikoimises­ta
ym. annetut määräykset,' samoin
lahtärien jättSnuen maatilöjiBn työ­väen
haltuun ottäniinen joko järjes­töjen
tai "kommarien kautta, olivat
nekin ensi^uja ttaanomisttikselle
Mitä tulee torpparien ym, pikku-tilain
maanomistajista riippumatto­maksi
julistamiseen, Viitattiin siinä
laissa, kuten sanottu, «yleiseen ää.
nestykseen», joka ainoastaan voi ju­listetun
vapautuksen muuttaa tai
peruuttaa. Jonain yhtäläisyytenä
mainittakoon, että Venäjän lokakuun
vallankumouksen maädekrefetissä sa­notaan,
että sen kautta luotu asi­aintila
on voimakas «kunnes perus­tava
kokous ratkaisee maakysymyk-sens.
Lokakuun yallankumouksen
jälkeen jatkettjin perustavan kan­salliskokouksen
vaaleja ja hajotet­tiin
perustava kokous tammik. 5 p
1918.
fimme koskaan olleet käsitelleet
perustavaa - kokousta periaattedlise.
iia kysymyksenä, lausigi Lenin, vaan
yksinomaan käytännöllisenä. Kan­sanvaltuuskunnan
Johdonmukaisesti
sosialidemokiratisell*. osalla, joka
suuniian määräsi, oli sensijaan de­mokratia
miflessä. Se pani heidän
^ktoamatta ^painamaan Kansanval­tuuskunnan
töiniintaa demokratian
olojen säilyttämisen tielle. Heille
oli pTpIeta^'nen 'vallankamous aino­astaan
pakollinen välitila, jonka he
ajattelivat olevan vielä johdettavis­sa
takaisin porvarillisen, demokratian
tielle. Itse vallankumouksen luo­mat
olot ja niitten kehittyminen pai­nuivat
täydellä höyhryllä proletaari,
sen vallankumouksen valtaväylääni
'Se olisi tietenkin pian avannut joh­donmukaisten
kautskylalstenkin . sil­mät
näkemään Tällankumouksemme
todenisen sisällön ja vetänyt ne täy­dellä
sydämellä mukaan tai .sitte
pakottanut ne luikkimaan tiehensä.
Kansanvaltuuskunnan helmik, '23
p,, puolentoista kuukautta Venäjän
perustavan kokouksen hajottamisen
jälkeen/julkaisema ehdotus maan
demokraattiseksivaltiosäännöksi ' —^
esitetty sillpin työväen pääneu­vostolle
ta^ästettavaksi ja päätettä-v^
si-v^eistä kansanäänestystä var­ten
— kas se on tahra vallankumo­uksellisessa
kilvessämme, tahra, jpn.
kä siihen ulosti kantskylaista: ripu­lia
isäirastava keskustalaisuuis, On
kumminkin sanottavaj että ^sen "eh
dotuksen allekirjoittajat ottivat toi
menpiteen ei: suinkaan teoreettiselta
vaan käytännölliseltä kannalta. Tar
koitus oli piMniporvarillisten aines­ten
puolellensa vetäniinen. -
Ne ' voi kuitenkin vetää työväen
vallankumoukseen mukaan — ei de­mokratian
koukkusyötti —-. vaan
neuvostojärjestelmä, • joka yhdellä is
kulia tekee hallinnosta ^osallisiksi
siis vallankumouksen kannattajiksi:
mitä laajimmat työtätekevät kansan,
joukot. Ymmärtämättä julistaa neu­vostojärjestelmää
työväenvaltion tu­levana
muotona, johon olisi tullut
siirtyä työväen järjestöjen vallasta.,
julistivat valtiosääntöehdotuksen al­lekirjoittajat
pikkuporvarillisille ker-ro'ksille
alkulauseessaan m.m*: '
J«nta, järjestvksenvsir^^^
ma vallankumoukseliLr!? f l f ~S
asettaa sos.^iem .£^^===-1
Hos-dem. piiri„euvoS?£^|q
kunnallisjärjestöt. Käin
.pahtui jo ennen Uiallv?'^;
V^ank^ousoikeudet:^S
n»^., 1 p:nä a n n e t t u^^O
vaksi kunnittain «järi^Mil
Väen toimesta t.vöSll^il
Nyt on
] i ^' Vanha-
5 viattomat
S pnolen toe
5 Parha
5 Senv(
«Suomen miehet. jä naiset: Teissä
on nyt vielä niitäkin, jotka epätie­toisina
tai valheellisten tietojen ek­sy
ttäminä ; vierottu työväenluokan
vaatimaa kansanvaltaa. Punnitkaa
nyt ajoissa, tokko tahdotte tähän
maahan suurten yhtiöherrain, pank-kikapitallstien^'
ja rusthollarien ah­netta
mielivaltaa, tokko tahdotte
virkavallan herruutta ja puolimuu-kalaisten
aatelisherrain sortovaltaa.
Vapaan Suomen -valpas työmies ei
sellaista iestä hartioillaan siedä/
vään taistelee loppuun asti: oikean
vapautensa ja kansanvallan puoles­ta.
Astukaa tekin epätietoiset ja
eksytetyt kansalaiset todellista kan­sanvaltaa
vaatimaan; Niin tulee no­peammin
loppu, nykyisestä kansalais-veren
vuodatuksesta, johon taantu­muksellisten
herrain hankkeet kan­samme
syöksivät. Ainoastaan no­peasti
alkava . kansanvaltainen edis­tys
«voi nopeasti korjata taistelun
hävitykset ja luoda haavat umpeen.
Ainoastaan työväenluokan uudesti-rakentava
työ, sen vallankumouksen
siunattujen saavutusten turvaami­nen,
sen oikeuden ja ihanteiden to­teuttaminen,
voi auttaa kansamme
kauniimpaan tulevaisuuteen.»
Tämä oli kirjoittajansa sekasot­kua,
joka ei nähtävästi ollut.vetä­nyt
loppuun saikka johtopäätöksiä
— ei porvarilliseai demokratian eikä
proletaarisen vallankumouksen suh­teen,
mutta joka tahtoi puijata pik­kuporvarillisia
kerroksia liehuftamal-la
demokratian, porvarillisen kan-'
sanvallan haalistunutta riepua. Ku­ten
sanottu, ainoastaan kaikkien
työtätekevien - valtaan, neuvostoval­taan,
olisi siinä tullnt kannatuksen
keräämiseksi vedota, jos nimittäin
oli yleensä tarvis kiirehtää työväen
jäJJestojen vallasta,laajemmilla pe-rusteiilä
leppvaan valtiomuotoon.
Miltä sitten valtaomuodpii puoles­ta
näyttivät ne «vallankumouksen
siunatut säavututeet», joitten aino­astaan
sanottiin voivan «auttaa kän­sämme'
kauniiinpaan tulevaisuu­teen
»? Työyäenjärje$töt ottivat val­lan
iäsiinsä —: kaiken vallan; Joh­dossa
oli sos.-dem, puolueen lisätyn
puoiuetoimikunnan. —• Työväen toi-meenpanevan
/komitean,;-— asetta-,
ma Kansanvaltuuskunta, jonka ko­koonpanon
samoin kuin yallankurao-ustapäiiksetkin;
ptrolueneuvoston ko­kous
hyväksyi; vähän sen jälkeen
yssimielisesti. Rinnalla oli sos.-dem.
puoflueneiivoston, S. Ammattijärjes­tön
toimikunnan ja ammatillisten
liittotoimiknntain, Helsingin Punai­sen
kaartin jä Helsingin Työväen,
järjestöjen eduskunnan valitsemat
35 jäsentä käsittävä Pääneuvosto,
joka sitten puolestaan vahvisti. Kan^
sanvaltuuskunnan asettamisen jon-kunverran
muutettuna. Tällä'ta­voin
oli Inotu vallankumouksemme
johto. «Sisähallinnan väliaikaisesta
järjestämisestä» helmik. 14 p:nä an­nettu
laki määritteli seuraavasti::
nauttivista henkilöistä)
mukaan oli tuomiota '
otettava huomj/jon ctvfev;
missä määrin rikos
tekevän kansan etuja sefe ^
mouksen menestystä>, Xafc-i
tutkijalautakunnat määrää L
4 p:nä annettu
nallisjarjestöjen asettamaan,
mik. 16 p:nä annetulla aslm
määrättiin rautatiehaliituk«a
le asetettavaksi rantatieEeE
jonka valitsivat koneosaston,
x)saston, konepajojen ja liikenne
ton henkilökunnat. Näiden
ryhmäin sekä amraattjjäijestöjenl
työväen pääneuvoston valfe
Suuri rautatieneuvosto päätti
keimmät asiat. Jne. Tuotannon
_jestämiseen taasen ottivat smim
Jiset järjestöt pitkin linjaa osaJ
Täten voimme valiankumoD
me 1918 määritellä työväenj»
töjen vallaksi. Sitä se oli yfe
katsoen, vaikkakin tuotannon ,
niin hyvin teollisuus-kuin ttasiJ
jelystuotarinonkin suhteen oliri
kuten Venäjälläkin ensi aikoiij l
kakuun vallankumouksen m
vallalla työväen kontrollin aä«i
väen hallinnan asemasta.
Sosialidemokraattinen paohe^
sitti vallankumouksemme alij
enemmän kuin 100,000 jäsealiii
Ien siis varsin mahtava työijsj
jestö, kirjavista aineksista fcfe
pantu tosin, mutta joka tapasi
köyhälistöjärjestö. Ammattiiöj
tössä taasen oli tuona aikana k
150,000 jäsentä, käsittäen set
kein kaiken kaupunkilaisproto
tin ja joukon maalaistyöväkeä I
si. Sen lisäksi oli meillä pmaj
kaartit, joissa oli sekä järjestjuji
että järjestymätöntä työväkä
pungeista ja maaseudulta ehkä
000 miestä vallankuraou
puhjetessa. Muitakin laajoja tyj
en järjestymisen muotoja meillä'
tyi..
Nämä valtavasti paisuneet jiq
töt, jotka sisälsivät, proletari
me suurimman osan ja lisäsi
takin työtätekeviä kerroksia ja
ten takana oli epäilemättä koki
tetty ja sorrettu köyhälistö,
järjestöt asettamine elimineen
lä 1918 muodostivat meidän
väenvaltiomme muodon. Siitä
luonnollisesti mahdoton palata
sin porvarilliseen valtioon voiton
tuessa luokkasodassa. Siitä lal
en kukistuttua voitiin ajatella
noastaan siirtymistä neuvoäto:
toiseen työväenvaltion muotoon,
ka toteuttaa — ei yleistä eli
värillistä .kansanvaltaa, vaan
tekevien kansanvallan. Jai
p r o l e t a r i a a t i n liioHcadikta
muotona ei voitane ajatella
työväenjärjestövaltiota kuin
oli 1918. Mutta työväenvi ^
mouksen alkamiseksi' se kyllä
riittävä.^
''Kansanvaltuuskunnan j
sa tammik. 29 p i M sanotaan:
tä sanokaamme samalla sao'
teistä itsestänne vallankumo
set työläistoverit riippuu nyt
kein enimmän, kuinka isoja t
aikaan saadaan. El wm
tuuskunta voi omin päin
olojen kumousta tehdä. Siiten
kenee vain kansa itee snurtenj
jestöjensä avulla:.. — Tä^
kutinsa.
' «Todelliiien olojen kumous»
tahtoo sanoa proletaarinen
mous on koko työtätekevän
listöntoiinintaa suurten -
jensä avulla, toiniintaa job^^
.meille Veiiäjän suun vananMi^i
osoittaa, ei ole kuukauden ja
den työtä.
Meidän vallankumoukseniEr
alkava- työväen vallankumo^^
fpltaSb. Pomrillisen I»^
tilalle oli astunut oman
työväenvaltion muoto. J
jnaan ja tuotantoväline^en
tyisomistuksen ^^^''""tt:-,
tapahtunut, kuten
tui maan. yksit>-.somu=tu^jn-
Beti lokakuussa
tovaineftten
vallankumousvuosina _ - i ..^
osaksi. Mutta ^fT^,^ meillä työväenkontroto
nonkin; suhteen mennä
viljelys että teo .suu^^
eräs askel eteenpäin. P^,^^^
työväenvallan ^ ^ ^ ^ ^ ^
ki raha-asiam "^^jetiuin*/.
hallussa muut P 3 ^ ^ - oi: t | i
miehitettyinä. Kaan
hälistön ^^<>^f^^i^^1i.
alueenamme oli prdie^-^ i
«Mi