Vapaus, April 29, 1927

              Perjantaina, hnhtik. 29 p:nä-~Priday, April 29
f'
pf:
1 I
it
illi
li
m
m
S"-
1 f *-
, 1 ' • -'tVj
3- «•••||
I'' il F •
i 1,1 ^ ' il
i i i
KOMMDNISHNEN NUORISÖLinTO JA JÄRJBTÖNUORET
Ylioppilaat ja työväen­liike
Nykyisien yhteiskunnallisten ja
. poliittisten liikkeiden myötä- ja
vastoinkäymisissä ei ylioppilaiden
osuus i!uinkaan ole vähäpätöinen.
Ylioppilaat olivat aktiivisia rivimie-hiä
vuoden 1848 vallankumouksel-
- lisissä kansallisdemokraattisiBsa
taisteluissa. Mutta klassillisena e-simerkkinä
ylioppilaiden esittämäs­tä
suuresta osuudesta on mainitta­va
Venäjän vallankumouksellisen
liikkeen kehitys. Siellä ottivat yli­oppilaat
osaa jokaiseen vallankumo­ukselliseen
ryhmään. Palavalla in­nolla
kävivät he kansan taistelua
itsevaltiutta vastaan. Poliisi pel­käsi
heitä ja heitä ahdisteltiin pai­kasta
toiseen. He tekivät lakkoja
ja panivat toimeen mielenosptuk-sia
yliopistoissa ja yliopistojen 'ul­kopuolella.
He olivat aktiivisia
maanalaisissa järjestöissä. Yliop-pilasaikanaan
tuli vallankumouksel­lisia
semmoisista kuuluisuuksista
kuin Leninistä, Luxembonr^ta, ja
Trotskista.
Löytääksemme nykypäivien yli­oppilaiden
keskuudesta samansuun­taista,
sorrettujen puolesta tapah­tuvaa
aktiivisuutta, on meidän luo­tava
katseemme Kiinaan, jossa yli-
: oppilaat ovat liittyneet työläisten ja
talonpoikain kansallisvallankumouk-aelliseen
taisteluun imperialismia
vastaan. Afutta kokonaisuudes­saan
otettuna ovat nykyajan yliop-pilat
kuuluisimpia varhaiskypsinä
taantumuksen edustajina,' fascismin
TclnTytteiypä, kuin demokraattisten
tai 803ia3i8tisvaUankurapuks6llisten
oppien seuraajina. • Syyn tämmöi-ueen
muuntumiseen löydämme ka­pitalistisessa
järjestelmässä tapah­tuneista
muutoksist^. Itsevaltiutta
vastaan taistelivat oppineet, kuten
muutkin ke&kiUipkkalaiset,N uskolli­sesti
kansanvaltaisuuden puolesta.
Tähän taistolnun * kannusti heitä
toivo, että kun Venäjälle on saatu
tas&valtalais-demokraattinen halli­tus,
tulee heistä tavallisia joukko­jen
johtajia, parlamentaarisia elä­mänuria
avautuu —; tohtorien, la­kimiesten,
siviilivirkaiHjain, diplo­maattien
toimissa. Nämä tarjoavat
paljoa enemniän keskiluokkaan' kuu-hivalle
ylioppilaalle kuin mitä feo­daalinen
itsevahäijion hallitus voi
• tarjota.-r,."^' .•, • • • - '
•: YIioj>pilaideti vkstavaikutv* Ve­näjän
valtankfugioukceen
missä he olivat taipuvaisia kuunte-iemaan
fascistlsta opettajaa, joka
vertaili heidän nykyistä kurjuuttaan
(selittäen sen, valheellisesti kyllä­kin,
johtuvan vallankumouksellises­ta
liikkeestä) tarumaisen "loista­vaan
menneisyyteen". Täten oli
asian laita erikoisesti .Saksassa, so­dassa
häviölle joutuneessa maassa.
Saksalaisten ylioppilasjoukkojen kä­sitykset
muuttuivat keskiaikaisiksi,
kiihkoisämnaallisiks, juutalasvas-taisiksi,
yksinhallintaa kannattavik­si.
Taloudellista kurjuutta ja kan­sallista
nöyryytystä käyttivät tai­dokkaasti
hyväkseen Hitlerin, Jung-don,
y.m, fascistijärjestöt.
Mutta vaikka nykyajan ylioppi­laat
näyttävät helpommin ymmär­tävän
ja olevan myötämielisempiä
fascistidiktatuurille kuin työväen-diktatuuriäe,
olisi kommtmisteille
ja vasemmistolaisille väärin luopua
toiminnasta heidän keskuudessaan.
On näet osottautunut mahdolliseksi
voittaa heistä puolellemme ainakjn
määrätyn osan. Snurbritanniassa
on esim .useita oppineita, ylioppi­laita
niiden joukossa, aktiivisesti e-distämässä
työväenliikkeen propa--
gandaa, valitus- ja tutkimustyötä.
Vaikka Englanti oli yksi niistä
suurvalloista, joka voitti sodan
huonontuu siellä keskiluokkaan kuu-luvain
ylioppilaitten ja oppineitten
taloudellinen asema säännöllisesti.
Parhaat toimet siviilipalveluksessa,
tnaa- ja meriväessä, ja liikelaitok­sissa
kuuluvat cnnakko-dikeudella
rikkaille ylimystöaineksille, jotka
ovat etuilleet jo sukupolvien ajan.
Tuhansia oppineita' suorittaa ar­vokasta
tutkimustyötä, teöUisuus-icapitalisteille
kemia/i y.m. saman­laisten
tieteiden erinäisillä, aloilla
kurjaa korvausta vastaan. Heidän
työstään hyödyn korjaavat heidän
työnantajansa lisääntyvän liikevoi­ton
muodossa.^ Kaikille henkisen
työn aloille tulee joka vuosi sato­j
a , uusia miehiä, eikä heillä ole Juu­ri
laisinkaäti varmuutta säädyllises­tä
elintasosta; useassa takauksessa
ci edes toiveita minkäänlaisesta työ­paikasta.
Onko sitten mikään ih­me,
jos tämmöiset nuoret miehet
alkavat ajattelemaan radikaalisesti?
Kun he vielä kaiken Usäksi näke­vät
miten brittil&inen kapitalismi
valmentautuu uusiin sotiin ja mi­ten
kotoinen riisto kärjistyy, kapi­talistien
hyökätessä työväenluok­kaa
vastaan. - '
moista, huomaavat menckeniläi-syyden
ja böömiläi^rsrden yhtä epä­tyydyttäväksi,
ja ryhtyvät keskus­telemaan
yhteiskunnallisista prob­leemeista,
imperialismista, • kapita­lismista,
kansanvallasta, kommunis­mista.
Muutamissa tapauksissa o-vat
hjä valmiita muodostamaan työ-väenklubeja
Oxfordin ja Cambrid­gen
malliin. Amerilcan ylioppilait­ten
keskuudessa ei vielä ole olemas­sa
semmoisia soluja kuin on Eng­lannin
Plebs-liitossa, eikä työ­väen
t u t k i m u s departementissa
miehiä semmoisia kuin Englannis­sa
Maurice JDodd, Page Amott ja
Palme Dutt. Mutta missä hyvään
meillä on mahdollisuutta päästä
yhteyteen ylioppilaiden kanssa, on
siihen ryhdyttävä ja saatava heidät
suoranaisesti kfintyinään kömma^
nismiin ja työväenliikkeeseen.
Ylioppilailla on edessään kaksi mah­dollisuutta:
joko ryhtyä jyrsimään
luuta, minkä kapitalistit heille heit­tävät
tai liityttävä sosialismin puo­lesta
kapinoivan työväenluokan ri­veihin.
Siellä missä vallankumous
on toteutettu, kuten Neuvostolii­tossa
on mahdollisuus muodostaa
todellinen liitto tieteen ja työn vä­lille.
\
Maurice Spector.
less of äie tcst, a large drugr con-cem
is prejjaring to market the Che­mical
under a fancy name. "At
last the real food for the high-powered
salesmen and captains of
Industry. Order now—at your
drugstore."
— N . SPARKS.
Curiosities of Nature
Radikaalisnuden kakvn- yliopiii-laiden
keskuudesM
Mutta kun vallankumous«Venä­jällä
joutui työväenluokan johto­vallan
alaiseksi, niin ryhtyivät yli­oppilaat/
kuten muutkin oppineet,
katkerasti Vastustamaan yhteiskun-tasuunnltelmaä,
mikä kaijteila ta­voin
korostaa talonpoikain ja työ-
Iäisten hallitusta. Maissa semmoi­sissa
taasen kuin Italia, Balkanin
ja Itämeren maat, antautuivat yli-oppilaxijt
natsionalismin, militarisH
min ja muun taantumuksen turme­leville
poluille. Sodanjälieisen ar-meiain
hajaantumisen ja rahankurs-sin
romahduksen takia joqtuivat
ylloppilact taloudenisesti vaikeaan
asemaan. Heistä tuli kerjäläisiä,
Yksinpä Amerikassakin,, missä
kapitalismi on vielä' voimakas, on
havaittavissa inerkkejä siitä, että
ylioppilaat ryhtyvät hangH>ttele-maan
nykyistä järjestelmää vas­taan.
Amerikassa ilmestyvä "The
New Studenf-lehti ^dustaa kor­keampien
oppikoulujen itsenäisyy­teen
pyrkivää, militarismia ja impe­rialismia
vastustavaa ajatussuun­taa.
Nuorten miesten kristillisen
yhdistyksen ote alkaa höltymään
siellä ja täällä. Siellä ja täällä
vaativat ylioppilaat itselleen vapa­utta
kuulla professori Scott Nea-ringia.
Siellä ja täällä ylioppilaat,
jotka ovat vapautuneet nuorten
joutuivat alemjettuun asemaan, miesten kristillisen yhdistyksen lu-
• ^Osastojen ilmotusasiamiesten on jokaisena kuulmutena, heti
kuukauden ensimäisinä päivinä, kerätttivä paikkakuntansa ilmotta-
J?.'** kuukauden ilmotuksista. .Asiamies voi pidät­tää
* itselleen 10 pros. näin keräämästänsä rahasta. Keräyksistä
on tehtävä iimotus Vapauden konttoriin viimeistään kuluvan kun- '
.kauden 15 p. mennessä tätä tarkotusla varten varustetuilla ra­portti
lomakkeilla, joita on saatavana Vapauden konttorista.
Edelläolevan lisäksi on ilmotusasiamiesten huolehdittava siitä
että osaston jäsenet ja, mikäli suinkin mahdollista, kaikki paik­kakunnan
suomalaiset työläiset, kehottavat niitä liikkeitä, joissa
tekevät ostoksiansa, ilmottamaan Vapaudessa. Vapauden ilmotus-asiamiehien
on, yhdessä osaston toimihenkilöitten kanssa, huoleh­dittava
siitä, että tätä menettelyä noudatetaan.
Hmotusasiamiehen on, jokaisessa osastonsa kuukauden ensi-mäiscssä
kokouksessa, luettava selostus siitä miten monta uötta
liikettä on saatu Vapauden ilmottajaksi, samoinkuin siitäkin mi­ten
monta on lakannut ilmottaipasta. Niinikään on asiamiehen
pidettävä tilastoa siitä miten monta liikettä on tullut ilmottajaksi
suoraan Vapauden kannattajien kehotuksella.
Knakauaiteloitns laettava osuton kokoakteUe
Vapaudella oli vakituisia ilmottajia kuluneen kuukauden ajalla........
Niistä raatiin Vapaiden kannattajien kehotuksesta
Kuukauden ajalla saatiin uusia^ ilmottajia
Entisistä ilmottajista lopetti ilmottamisen .....
Yhteensä saatiin liiketniesllmottajilta rahaa
Osaston ilmotuksia oli rahaksi laskettuna
Tämä selostus on luettu
kokouksessa ......kuun ........ p. 192....
osaston
Asiamies
Osaston virkailija
MUD VOLCANOES: A "mud
volcano" is not really a volcano but
as anybody who has been near öne
v/ill testify, it certainly is mud.
Actually it is a fountain of water
springing out of the earth, some-times
hieated, discharging mud into
the air, occasionally with a rumbl-ing
noise, and often forming a
conspicuous cone many feet in
hcight. " They are usually «regarded
as evidences of oil in the region
hearby, though this is not thoroughly
proved. They are evidences of
natural gas however,
Mud ypicanoes. occur in the oil
regions of Russia, Rumania, India,
Venezuela, etc. At Baku they
havc been known for centuries and
are repor;ted to^be as much as 1300
feet high in some places. There
are no natural mud valcanoes in
the United States.
T H E ASTEROIDS: There are
eight planets revolving. around the
sun. Everybpdy. knows that. But
it is hot. SO generally knovm that
this figure. ia correct ;only if we
ignore hundreds of other little ones
that qualify for the titie "planet"
in. every possible way, except that
they are so small and pays them
any attention. Many of them have
individual names but the Vhole
bunch are usually referred to as
"the asteroids." More than 16Ö0
of them have already been listed;
they average about tvrenty-fiye
miles in diaiiieter. An automobile
cotild drive completely around such
a peanut world in about two hours.
They are not scättered thröughout
the solar systemrbut ali lie betvreen
the orbits of, Mars and Jupiter.
This, together \vith the f act that
there is an unusually large gap
between these two orbits has led to
the- speculation that there was once
a ninth planet with a place in the
solar system between Mars and Ju­piter;
some cataclysm shattered it
tö pieces, and the asteroids are the
pieces. ,
CHEMICAL EXPLOITATION: No,
this doesn't mean exploitation of
Chemicals by men, but exploitation
of men by chemicals. Soon after
the close of the -war vhen the allied
(and associated) business men and
generals were eagerly exchanging
experiences \vith thcir German
brothers, one oi the first stories
bf German cfficiency to leak out
was the phosphate Story. The Ger-mans
had discovered that dozing
their soldiers with a small amotint
of sodium acid phosphate every day
had increased their capacity to. do
physical vrork by as much as 20
per cent. ~ Were American business
men interested? -What a qnestion!
A timeclock which- vrould eject aj
measuered quantity of phosphate!
into an cmployc's open mouth while f
he punches his card would be a
cinch. And then—20 per cent
more pfofits!
Hovever, it seems these hopes
are to be disappointed. The role
of phosphörus in the human body
is n o f s o Weil understood that the
idea could be discredited off hand.
The U.S. Public Health Service how-eyer,
has recently announced the
result of an''exhausiye investigation
on the subject. They report no ef-fect
whatever from the phosphate,
except that it is a laxative and
might help somewhat in this -oray.
The dreams of using phosphate to
röbotize the \vorkers a little further,
have thus gone up in smoke.
Still, its an ill wind-—etc. The
Health Service wams that regard-11
Äidin kyynel
Sana "äiti" kertoo paljon. Tuo­hon
sanaan kätkeytyy: ilot, surut,
suuret taistelut ja kärsimykset. Äiti
se on, jota enimmän kaipaa lapsi
silloin, kun hän on vielä pieni. Äi­din
syli on aina avoin ja lämmin
sulkemaa'^ syliinsä pienoisensa- Ja
suurin on äidin rakkaus. Hän on
aina valmis uhraamaan lapsensa
eteen kaikki. Hän jakaa niukan ra­vinnon
lastensa kesken — jääden
usein itse ilman — kunhan vain
lapsukaiset saavat... Sellainen on
äiti. Hän toivoo' hyvää lapsilleen
aina ja kaikkialla missä he kulloin­kin
ovat, kun ovat pesästään maa­ilmalle
lähteneet. Hän, äiti, muis­taa
heitä kaihoten — toivoisi näke­vänsä
heitä, mutta elämän laineet
ovat kuljettaneet heidät kauas
kauas kotiseutuvilta, joten toiveet
raukeavat t y h j i i n . ..
Hämärän hetkinä istuu äiti yksi­nänsä,
auringon ollessa jo aikoja
sitten laskeutuneena vuorien ja
metsien taa. Hän istuu ikkunan­pielessä
penkillä. Huokaus kohoaa
kutistuneesta rinnasta ja sen seu­ralainen,/
kyynel — kirkas kyynel,
putoaa ryppyisille käsiselkämille —
hän on yksin — unhotettuna — hyl­jättynä.
Kyynel seuraa harvakseep
toistaan, kunnes kyynellähde ehtyy.
Missä ovat lapseni, poikani, jotka
hellien ja tuutien kasvatin? — Ei
vastausta. .— He ovat maailmalla.
Siin^ kaikki, minkä äiti heistä tie­tää
— — — >
Sota riehuu. Kuulat täyttävät^,
ilman. Ruudin savu käryää kaikki­alla.
Ihmiset murhaavat toisiaan
kuin hullut! — Mistä johtuu kaikki
tuo, ei vanha äiti jaksa käsittää,
vaan kauhistuu tuota mielettömyyt­tä-
: • .• .
Vihdoinkin saa^äiti tietoa p o j^
taan. He ovat Amerikassa. Hän
certoo heille sitä hirveyttä, mikä
synnyinmaassa pn vallalla. Ja mi­ten
yalkqis.et murhaavat viattonaia
ihmisiä. Äiäille oli selvitetty pu­naisista
ja valkoisista ja mitä kum­pikin
puolue tahtoo, joten hän ym­märsi
asian ja kertoi pojilleen ja
puolsi työläisten - oikeuksia, tuomi­ten
valkoisten raaka'maisen menet­telyn
työläiajä kohtaan. Pojat kä­sittävät
kaiken tuon, sillä he olivat
valveutuneita.
Tule, äiti, pois sieltä kauhujen
maasta! kirj ottivat pojat. Äiti ilos­tui-
kutsusta ja jälleennäkemisen
riemusta. Hän myi vähäisen omai­suutensa
ja. tuli.
Äiti oli vanha ja kumara. Aika
oli ripoitellut poislähtemättömän,
valkean lumen, harvoille hivushah-tuville.
Hän on elämän illassa. Au­rinko
valaa viimeisiä säteitään hä­nen
elämänsä tiellä — hämärtyy.
tammaksi muuttuu- — — — Äiti
oli kuvitellut saavansa rakkautta
ja hellyyttä lapsiltaan —? Mul-ia
pettyL
Ke olivat laittaneet itselleen
oman kodin, ja olivat kotinsa mah­tavia
haltioita. Äiti oli käynyt vie­raaksi
heidän silmissään. Miniät
olivat ylpeitä ja kovasydämisiä van­hukselle.
Tiellä vaan on äinä, .sa­novat.
Ja näin ollen joutuu äiti
raukka kerjäämään armeliaisuutta
lastensa edessä — armeliaisuutta,
mikä on alentavaa äidille.
Hän kärsiL Kyynellähteet ovat
täyttyneet jälleen. Ne putoilevat
suurina karpaleina alas kuihtuneita
ja ryppjösiä poskia. Hän nojaa ik­kunalautaan
yön pimeydessä ja itkee
unhotetun katkeraa kohtaloa. Kun­pa
edes saapuisi tuo Suuri vapahta­ja,
kuolema, niin olisin onnellinen,
huokaa ä i t i . . . .
Näin saattavat lapset hyljätä tuon
ennen niin rakkaan äidin. Mitä tu­lee
meidän, jotka olemme nuorem­pia,
ajatella kun' tulemme vanhaksi
.ja lapsemme hylkäävät meidät? E i ­kö
se tunnu sanomattoman pahalle
ajatellakin että niin kävisi?
Tämä ylläkerrottu on vain ylcsi
esimerkki tuhansista. Kuinka moni
meistä on hyljännyt kaikenuhraavan
äitinsä sinne vanhaanmaahan. Mei­tä
ei paljoakaan liikuta jos äiti tai
isä meitä kaipaa siellä. Me emme
muista täällä, miten paljon olemme
vanhemmillemme velkaa. He eivät
kylläkään velo meitä, mutta meidän
tulisi se asia itsestämme arvata.
Olen nähnyt miten vanhempi ilos­tuu
kun saa edes kirjeitä lapsiltaan.
Variheinmat kärsivät nurkumatta
puutettakin, ilmaisematta sitä, lap­silleen
— "kunhan vain heitä lapset
mÄlelevat. He kaipaavat lastensa
rakkautta. — A. RJ
1.25
.45
'NäjTttämöliiton tiedon­antoja
S. T. J . näyttämöliitolla on saata­vana
seuraavat uutuudet:
MykkE-Topi. 3-osainen hullunkuri­nen
lemmenseikkailu. , Kirj. Hel-
. lä Kotijärvi. 6 miestä, 4 naista.
Kulissit: tavallinen maalaistupa
kalustoineen; sama kaikissa näy­töksissä.
Sivuja. G9. Vuokra.
$6.00. :
Mykkä-Topi on .mitä huUunkuri-sin
seikkailu - maalaiskylästä. Eräs
kulkuri on saanut päähänsä väih-
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Voidaan tilata Xinraavia Idrjoja:
Amerikalaxsen Työväenliikkeen vararikko, kirj. Wm. Z- Foster nld
Kaopanki^Kansakoulun laskuoppi ja tuloskiija, fcid..,„ ^„ ' ^ ^\
Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, kirj. Jack LÖnToiT*'
Aapinen, lasten opettelukirja, sid. .. . . „ . *
Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k ^ . j . " " ^
Gibeme . ...-......."...................^ -.—..^......^
Attila, historiallinen romaani, Mrj. Dahn, «id. . ~~ ».25
Aavoilla Ulai>oilIa, miellyttävä romaani, kirj. Jack London, nidl
Amerikan Suomalaisia, satiirikertomuksia, kirj. K. Rissanen
Autokirja, kirj, Yrjö Weilin, sid. "-68
Alanteen Sanakirja, snomalais-englantilainen, sid.
Bakteerit, Tietoaarre, ku-j. Osc. Streng, ad. .„ .
Babbitt, kirj. Sinclair Lewis, nid. ,-5»
\ *""*"*•"• 1.50
Cynthia, kirj. Courts-Mahler, nid. ....
Children of the Bevolution, kirj. Anna Louise Strong, nid. Z ! " " " " "*
Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid. 1«
Elsinoren Kapina, kirj. Jack London, sid
Erämaa kutsuu, kirj. Jack London, sid i."' ^
Elollistea olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kolpm Ravn, sid...* '5
Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid. ' " ,'!'
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukttja, kirj. Vi
Englantia aloitteleville, kirj. Enckell-Saarinen, sid f»
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva, sid. 2.0D
Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, kirj. Kallio, sid. ...
Hedelmien ja Marjanyiljelys, kirj. B. W. Heikel, sid -
Humbristiiien laultädrja, se viimeinen painos
Hypatia, kirj. Charles Kingsley, nid ;
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid.
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, äd.......""" £5!
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid. TSL
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen j'
Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amundsen, nid i'.5n
Ihmissyöjäin, Saarilla, knrj. Jack London, sid "
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, kirj. J.' Mueller ..........1 iw
Jack London, elämänkertamuistelma, kirj. Helmi. Krohn, nid
Kananhoitokirja, kirj. Mikko Ilkka, sid. , ».
Kairosta Niilin latvoille, matkailijakertomus, knrj. Pekkala, nid.
Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid. 100
iSemia, kirj. Hanna geikku, sid
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franze, sid i" I M
Kpdin Lääkärikirja, etevästi toimitettu, sid. ............ ..
kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. , j'»»
Kans^oulun kartasto, uusi, toim. A . R. Blomqvist ja E . E . Kaila!!!'. 100
Kommunistinen Manifesti, kirj. -Karl Marx, sid !!!! |'«
Rristinuäkon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kautskysid ilo
Klon^ken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Londöii 1.2S
Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigar ja Subkia
sid« ••••«•••«•••••••MM****.'**********"************************'**'•••••••••••••••••• »50*
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. ! 75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ......!!!! LSQ
Keittokirja, kirj. Mina Wall, sid. , ;! ^QQ
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokiirja, kirj. M. Hyvönen, sid 100
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander Duraas,
_^ 3 osaa^ pid« ••••••••••••••••••••••••••••.•••••-^••••••••••••••••••••••••«••.,,100
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid.
Kristitty, romani, kirj. Hall Caine, sid , 1,75
Ken teistä on synnitön, kirj. H. Courts-Mahler, nid 75
Kruunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. ,.
Kultamaan Rakkautta, kirj. Jack London, nid.
Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (Kuvattu), kirj. J . Linnankoski, sid. Z75*
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. uo
Lenin ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, kirj. I. Stalin, sid ....... .75
Lumikenttien tytär, seikkaihirom. Alaskasta, kirj. Jack London, sid. i ! ^
Lastein Laulukirja, kirj. Hilja Liinamaa-Pärssinen, sid. Nuottipainos
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhardt, sid .50
Luokkien sota, kirj. Jack London, nid...
Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj. H, Courths-Mahler,
pidotf^ppa, •••••••••••••••••••«••••••«•*•««••••••••••«•••••••««••••••••«••,•••••••••«•••••«••••«••••*«•« «40-
Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. tn-i F r . Hoyitz .35
Maailman Taloudellinen Työväenliike^irj. ja, Losovsky, .75 :J
Meren urhoja, merimiesromaoni, kirj. R. Kipling, sid 75 |
aerisuai, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. \m
Mämlmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher,
1,25
1.00
nid. •*•••*•*•••••••••••••• ••^•••••»•«•« ••••••*•••«••••••••••••*••••-•••••«••••*•••••••••••
Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor "Madsen, uid^.
teen vuoksi näytellä kuuromykän Maaömanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht l^irth, sid.
osaa. Ilman aikojaan Ivaan, sillä i.^* m—- T e . - i . „j
hän tuumii, että mitäpä sillä kulki­jalla
on väliä minkälaisena mil­loinkin
esiintyy. Hän tulee maa­laistaloon
kysymään työtä ja kun
kirj ottamisen övuUa päästään sel­ville,
että hän on hyvä työmies,
saa hän jäädä taloon.
Nyt alkaa mitä hullunkurisin elä­mä,
sillä Topi, joka ei ole todelli­suudessa
kuuro eikä mykkä,- saa ai­kaan
monet kepposet. Talonväki
ei-usko hänen kuulevan ja puhuvat
.ilman pelkoa kaikki asiat hänen ai­kanaan.
Samoin talon tytär, joka
alkaa pitämään tästä reippaasta ja
komeasta mykäsiä, puhelee hänelle
rakkaudestaan ja puuhistaan ollen­kaan
aavistamatta, "että Topi kuu­lee
kaikki. Ainoa joka tietää salai-
(Jatkoa seitsemännellä sivulla)
ja taide
On tuossa ylennetty taidetöitä,
vuossatain suuruudet ne siinä kuvastaa,
uskonnon näyttäessä kyntUlöitä
ne toisillensa tekee kunniaa.
Ja on kuin kaikki suuret palvottuna ois,
vaan yles' on unhotettu ~ työ on pois.
Vaan äjtlös huoli, — taide, taimi vasta,
jo porraspuiden alta ylös ponnistaa
ja Prometheuksen tulta voimakasta
kohoUain taidettansa tarjoaa:
Pois silmistänne varjot valhe-elämän,
ma tosielon kuvaa välkytän.i
Ma urhot -nostan unhotuksen yöstä,
lyön seppelöitsen, luojan kärsineen, . /
suuruuden, joka kuvastcapi työstä,
päämäärän sen ja taist4in tantereen, —:
tuon kaiken, jota halveksien hyljittiin,
luin turhuutta paljon tuotiin näkyviin.
V
Pois tahdon valhesuuruudet ma.lyödä,
pois erotella kuonan kullasta,
totuutta jumaloida, älyä ja työtä,
riiin ihminen voi niittää onnea.
Vcan terveen elämän ja kauneuden
ma ihanteeni taulujn piirtelen.
AP.
1.75
.50
. - . . . - .50
Maailman avaruus, tietoaarre, kiri. Ta«i J . Schreiner,,sid .50
Maa ja Ihminen, tietoaarjre, kirj. Alfred Kirchhoff, sid ii
Maanviljelys Kemia j a Fysiikka, ku-j. Arthur Rindell, sid. 1.75
MaariviljelyBoppi, kirj. Sunihcn, sid. 1,25
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj.
Felix von Luckner, sid 1.2S
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.25
jMinua sanotaan Pnusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
Sipclaupj si^» ••••••*•••••••••••••.•...••...•.•.•..i^,,,»,,,,,«,,,,„,,,.,,».,,,,,„,,,i,„,,,,.,,,„,^i;25
Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
Sinclair, nid.
•••••••'••••••••••••••••••••••••••••«•*••*••••••«•••••••••••••••••••••••••••••*«••••• .90
Myladyn Poika, kirj. Alexander Dumas, 3 osaa, nid.
Meren Urhoja, kirj. R. Kipling, sid...... „.,. .75
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juurioja, nid .75
Nuoren Naisen Tervöys, lääketieteellinen kirja, ku-j. Kristine
Skjerve,. nid. 1.00
Naisten Sukuelo, kirj. Lääket. T.-ri E . W. Wrestlind, nid. 1.00
Na svoimistelu, kuvitettu opaö, kirj. Elli Bjorksten, nid. 1.00
Na nen 3a Avioliitto, hyvä- terveysopillinen kirja, ku-j. Margaret
Stephens, • sid* ••••••••••••••••••••••••*•.•..•..•••,....,,,••.,., 1^50
Napoleon III vaUankaappaus, kirj. Kari Marx, nid. .70
Neiti Päivänpaiste, Mrj. H. Courts-Mahler, nid. .75
Onnenneula, kirj. H. Courts-Mahler, nid. 75
Pakkopaita, kuolemattomuntta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
LoiidoPy sicla •••*••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••»•••,««,«,,,»,««•,.,,«,,»,»•••.•.•.••••• 1»75
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid« «•••••••*•••••••••••••••••••••••••••...•••«.. 1.00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjäii maasta, nid .25
Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50
Pieni Tietosanakirja, sid 6.00
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO
^ e n i MehUäiskirja, kirj. Mikko Ilkka 36
Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lewis. sid. JO
Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, sid. 1.S0
Peloponnesolais Sota,: kirj. Tykydides. Suom. Emil Härdh, nid. 1..8S
Rannerengas, kirj. David Potter, nid. .40
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen ........^ 1.25
7,000 Halki Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zeltins-Goldfels, sid 1.25
Saksan Kumoustaistelu 1848, kirj. Karl Marx, sid.
Sydämeni: on Sinun, kirj. H. Courts-Mahler, nid.
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid.
Sosialistisen Filosofian Juuret^ kirj, Prietrich Engels, nid.
Sliras Länsi, lasten terveyahoitokiHa, kirj. Ruotsalainen, sid. 125
Sptamuistelmani, ku-;. kenraali Ludendorff, sid. 2.50
ÖiÄmeii Kielioppi, kirj. E . N. Setälä, sid. ci:............,. •«
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
— - .....................i...
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, nid. .'5
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, .
. kirj. E . Temple^ Thurston, sid. 1.50
Silmukorven Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme, sid. •• »-^
Taistelu Rakkaudesta, kirj. H. Courts-Mahler, nid •
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T m Pirilä, nid.
Telinevoimistelu I. kuviterttu. kirj. Väinö Laherma • • \^
T f i n e v o i i b i s t e l u ^ kuvitettir, kiij. Vaino Laherma ..." » » M
Tiede ja Vallankumou», lÄainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60 |
^}i^^^P^^^?r^omsxd^i. HaU Caine, sid i
Työn Histona, knrj. Tjmnenew, sid. •»
Uutisasukkaat Kanadassa, kirj. Pierre De Coulevain, sid
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. H. Cotirths-Mahler
\T » "^"Jv^ •
Valaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoflta, kirj. G. Gunnar-son,
sid. .....r......... ^ ?l-50
Vaimo, jonkas mmuMe annoit, romani'elämästärwij" sid. 2.50
Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1-75
Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. HaU
.75
.75
.75
Caine. sid. 2.50
Y.^^^eymc\iAset, valitut teokset, kirj. J . W . von Goethe, nid...,. \^
Valskarm kertomuksia, kirj. Sakari Topelius . . . . . . . . . . . . . . ^ i.
varmlanmn matka, kertomus Scandinavian salosuomalaisista, kirj-
-^"»5 Lampen, nid. lO"
^Vierasta ja omaa kieltä viertysten, engL-kielen oppikn-ja ^
\ a kosen,Leijonan Metsästäjät, kirj. Lauri Luoto, sid. - • \%
Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj. .Lauri Luoto, nid. • \%
Voittoisa Nainen, kirj. PieJrre De Coulevain, sid. IZ
Yksin maailmalla, kaunis romani, Idrj. Mabell Barnes Graundy, sid- »-^
Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid. •
Tlos Helvetistä, kirj-. Konrad Lehtimäki, nid., ^r©
Ylemen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, kirj. Th. H . Huxley, s;d. -^y
YUäolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata "W^ATEFvaA>-
FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?2.75. $i.00, 56.00 ja
Vapauden Eirjakaiqipa. Box 69, Sudbury, Ont
Paikka on erist
teossa noudatei
t RUOKATA^
(TELEPHONE 1
Pientä r;
astioita, kyökki
kyjä, spi^nkejä
Käykää tut
Auki keskiviikk
Sunnuntai
valmistaa ajann
on auki 4 k
l:stä päiväl]
75 Rea Stre
\ 2 BIRCH S
•