Vapaus, December 28, 1927

              Kei^viikkona, jQiiliik. 28 p:iia^Wed., Be& 28 No. 175 ^ 1927
VARAUS t y — , O a l ^ imiMBMfaBi. tiirtaiaa. fc<itiTätto»a.. ja pesetti»».
, TOIMITTAJAT» ,
« , C . K E I t , t . - T . I f . CASI-SÖN, B. A - TENHUNEN. "E. PEHKOXEK.
BtsUtcnd •« tb* P m OZOcs Dcpartacst. Ottava, aa
VAPAUS {libertr)
' Tb« eoly «taa sf Fiaaiih War]ccn i a Canaia. Publiibed Ia Sailbary, O v i ^ crery Mosday.
: TsMday, ValncMUy, TliBtaday aa4 FruUy. • '
TILAUSiHINNAT:
1 T k . S 4 ^ . - « U c S U O . 3 U E . 11.75 ia 1 kk. f l Ä ) . — YhdrataUoaua {a S M B M C B aaki amaane
1 Tfc. 1640, 6 k k . «9.S0, 3 kk. S3.00 > 1 k k . t l . Oa
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
KalmanmotBlaet » l i » kerta, |2J» kakai kertaa. — ATJoUittoonjaeaoOmotakaet 50e. j>al»UtonBU. —
fnaeamasuoilmetnkMt SOe. kerta, %IM 3 k e r t a a .— SymymiilnKHakaet »JjOO kerta. »2X0 3 kertaa. —
AitoenulmotakMt «2;00 kerta, «3J» kakai kertaa. - - Kiitoailmotukael »14» kerta. — Kaolemamlmotnk-
W »ZJOO kerta. SOe. l i M i i M k a a kiitotUaaeelu tai Asistoirättnbä. — Halataaatiedot Ja cMoteitBot«kaet
SOe: k e r t i . »IJ» kolme kertaa. — TUapäiaJlmoluilea j a ilaurfibeeattutinco on, vaadittaeMa. lähetettjTi
IbMtaatitBU etnUteea. — Taaakda, JoUa ei aearaa raba, e i Ubettäoaäa, pajtai aaiamieateo,, JoJBa
mm takaokaet. .
Lefateea aiotut amotukaet pitää oUa kuattoriaaa kello 12 iljne»trJa»»pä»»Sa edelliaeoi arkipäitäaä.
Vapaoden toioiitaa: IJl>erty BoUdiog. 33 Lorna Stfaet. Pahelia S3<iW.
Vapanden koauori: Liberty BolMinf, 3S Lonie Su Puhelin 1038. Poatioaote; Boa 69. Sudbory. Ont.
Ccseral adTertiaio» rate». 7Se. per eol. Inct. «ialmnjo ebarje tot a!a(la Inaertioa 7Se. The Vapaa*
ia the best adrettitiag oiediam amonc the Fumiib People i a Caoada.
J M ette lailloia tabaaaa aaa vSMantU eatimiiaeea kirJeeMenae, kirjottakaa nadelleea liikkeenboiujac
ymooäaUiacUa aiaicIUt ' J . V. kANNASTO, Uikkeeaboiuia.
Työväen suhde Toronton ionmaliisvaaleihni
2} Ammatillisen liikkeen hyväk­symän
palkkatason ja työsuhteiden
voimassa pitoa kaikiUe kaupungin
työläisille.
' 3) • Ettei suurille kapitalistisille
korporatsioneille myönnetä vapau­tusta
kunnallisesta verotuksesta.
4) Kaupungin niiden sivoyänto-jen
poistamista, jotka kieltävät kau­pungin
työläisten osallistumisen'
kunnallisvaaleihin muuten kuin ää­nestäjänä.
Yleisesti näer tiedetään.
m
i i
m
te
Maanantaina, tulevan tammikuun
2 päivänä toimitetaan Toronton
kaupungissa kunnallisvaalit Vaa­leihin
on Canadan työväenpuolueen
Toronton keskusneuvosto asettanut
ehdokkaita neljännessä, viidennessä
ja kuudennessa piirissä. Neljännes-
Jää piirissä on valtuusmiesehdoldcaa-na
Yhdistjrneiden pukutyoläisten lii­ton
jäsen, tover^ Max Shur; viiden­nessä
piirissä valtuiismiesehd?»kkaa-na
kommunistipuolueen sihteeri, to­veri
Jack MacDonald ja ehdokkaa­na
valistuslautakuntaan Yhdistynei-den
pukutyöläisten liiton jäsen, to­veri
James Blugerman; kuudennes­sa
piirissä; valtuusmiesehdokkaana
Koneenrakentajain liiton jäsen, to­veri
Timothy Buck.
Useille suomalaisille äänioikeute^
tuille työläisille, joita lie i yksbtään
neljännessä piirissä noin kolmisen­kymmentä,
ovat muutamat yllämai­nituista
ehdokkaista tunnettuja ky­vykkäinä
ja vankJoimottomina ' tais­telijoina
työväenluokan etujen puo­lesta.
Allaolevasta^ Canadan työ­väenpuolueen
Toronton keskusneu-'
voston vaalijulistuksesta käy ilmi se
seikka; että myös vähethmin tunnet
tut ehdokkaat ovat terveen luokka­taistelun
tukijoita. Epäilemättä tu-
: levat siis suomalaiset; työläisäänes-täjät'äänestämään:
Shuria, MacDo-naldia,
Blugermahia tai Buckia; hei­dän
, vaalitaiste|uaan voiyat myös
edesaiKtaa ne työläiset, joilla ei ole
aämoikeutta,' «eilittämällä työläis-äänestäjille
työväenpuolueen ohjel-
TYÖVÄENPUOLUEEN JULISTUS
. TORONTON ÄÄNESTÄJILLE .
*'Cänadan työväenpuolueen To­ronton
keskusneuvostolla on taasen
ehdokkaita pyrkimässä kaupungin­valtuuston
ja . valistuslautakunnan
jäsenyyteen. Canadan työväenpuo­lue
osallistuu näihin vaaleihin-sillä
vakalla aikomuksella; että se tulee
kaikella voimallaan taistelemaan
työläisten etujen puolesta. Kaupun­ginvaltuustoon
ja valistuslautakun­taan
pyrkivät^ keskiluokan ehdok­kaat
tulevat taasen uudistamaan
mauttomuutensa, kalastelemalla vaa­lipäivänä
työläisten ääntä vanhoilla
ja kuluneilla turnauksilla ^säästä­väisyydestä*,
*asianmukaisesta hal­linnosta',
y.m. Työväenpuolue esit-
.tää laajemman katsuantokarinan ja
työväenluokan ohjelman.
Pääoman keskittyminen
Pääoman keskittyminen edistyy
nopeasti; ja yhteiskunnan taloudel­lisen
elämän kontrolli on mahtavain
rahamiesryhmäin hallussa,: jotka
V ovat sykeytyneinä yhteen suurten
pankkien, vakuutus- ja luottoyhtiöi­den
sekä hyvin järjestyneiden teol-lisuuskorporatsionien
kpn<ssa. Työ­läisiltä
kiskottujen liikevoittojen
avulla nuo rahamiesryhmät lakkaa­matta
, suunnittelevat kontrollinsa
laajentamista. Ja huolimatta väit­teestä,
että kunnallisvaaleissa ei i l ­mene
politiikkaa, on rahamiesryh­mäin
käsi havaittavissa niin kun­nallisissa,
maakunnallisissa kuin
myös liittoparlamentin vaaliilbsa.
Kapitalismin vajavuus -
Hillitön rikkauden himo on saat­tanut
valtaa ja äveriäisyyttä vain
muutamille harvoille; ja työläisten
'tuottamasta varallisuudesta menee
; kolme neljäsosaa vuokraan, kor­koon
ja liikevoittoon sekä yksi nel­jäsosa
palkkaan. Onko näin ollen
: ihme; että työläisten on vaikea pär-j
ätä päivästä . toiseen? Onko siis
ihme, että etenkin perheen huoltaja
alituisesti pelkää työttömyyttä ja
omaa tai perheensä jäsenten sairas­tumista?
Canadan työväenpuolue
julistaa, että nykyisen talousjärjes­telmän
valHfessa -^lakkaamattomi­lle
taisteluineen työläisten ja pää­oman
välillä, ankarine työttömyys-kausineen,
suurten kansanjoukkojen
puutteiden lisääntymisineen — työ-
Iäiset tulevat aina olemaan turvat
tomana. Juuri sen vajavuutensa ta
kia joutuu kapitalismi tiiomituksi,
että vaikka se voi heli>osti tuottaa
ihmiskunnan moninaiset tarpeet, niin
silti on paljo ihmisiä kunnollisten
vaatteiden, asunnon ja ravinnon
puutteessa. - -
Tyoväenedustuksen tarpeellisuus
Canadan työväenpuolue on kun
tynyt kunnallishallintoon yhtä suu-,
ressa määrin kuin maakuhhälliseen
tai liittohallintoon. Sillä kunnallis­hallinnossa
olevain keskiluokkalais-ten
toimenpiteet eivät tähtää siihen,
että niistä koituisi hyötyä työväen­luokkaan
kuuluville äänestäjille.
Toronton kaupunginvaltuustossa pa­remmin
Icuin^ valistuslautakunnässa-kaan
ei tällä erää kuitenkaan ole
suoranaista työväenlupkan edustusta.
Canadan työväenpuolueen ehdok­kaiden
valitseminen Torontossa tu­lee
antamaan meille mahdollisuu­den
esittää ja taistella työväenluo­kan
katsantokannan ja etujen puo­lesta
kaupunginvaltuuston ja valisJJ
tuslautakunnan ratkaistavaksi lan-keavain
moninaisten kysymyksien,
kuten verotuksen, raha-asiaih val­vonnan,
kunnan työläisten työsidi-teidenV
työttömyyden, valistus- ja
kasvatustyön, jarjestymisoikeuden,
y.m, yhteydessä. y i
Kannattakaa Canadan työväat'
puoluetta
Toronton, keskusneuvqston mup-dostavatXsiihen
liittyiiieet niin kai»-
salliset kuin kiansainväliset ammatti­yhdistykset,
työläisnaiisten järjestöt
ja työläisten poliittiset järjestöt
Työväenpuolue puoltaa työläi8,ten
asiaa ja taistelee sen puolesta. Se
on luokkapuolue aivan samassa
merkityksessä kuin koiiservatiiVinen
ja liberaalinen puolue ovat luokka­puolueita.
Ero on vain siinä; että
me edustamme työläisten etuja, l i ­beraalisen
ja konservjatiivisen puo­lueen
edustaessa tehtaiiUjain, raha-pösöjen
sekä pääoman ja omaisuu­den
kaikenlaisten joukkojen etuja.
He puoltavat hallitsevaa luokkaa ja
vastustavat työväenluokkaa. Työläi­nen,
joka äänestää työväenpuolueen
ehdokkaita, äänestää itseään. Työ­väenpuolueelle
annettu ääni ei mene
milloinkaan 'hukkaan*. Työväenluo­kan
voitonpäivä lähenee nopeasti,
jota todistaa työväen voimain kasvu
kaikissa maissa. Järjestykää työ­väen
asian puolesta ja valitkaa Ca­nadan
työväenpuolueen ehdokkaat
kaupunginvaltuustoon ja valistus-lautakuntaan.
Meidän ohjelmamme
Meidän ohjelmamme suurena pe­rustana
on taistelu työväenluokan
että korkeapalkkaiset virkamiehet
ottavat tuon säädöksen hyvin ke-veältä
kannalta elleivät - jätä sitä
tykkänään huomioon'' ctttamatta, sa
maila kun sitä jäykästi toteutetaan
halvempipalkkaisiin työläisiin näh­den.
^
5) ^mmoista verotusjärjestel­mää,
joka asettaa verokuorman va­rakkaille
ja huojentaa sitä köyhem-miltä
kansalaisilta. -
6) Omaisuus- ja kaksinkertaisen
äänioikeuden poistamista kunnallis­vaaleissa
ja äänioikeuden yletyttä-mistä
kaikille kaksikymmentäyksi
vuotta läyttäneille tai sitä vanhem­mille
kansalaisille,
yalistuslautakuntatm nähden
1) Kaikenmuotoisten kadetti- ja
sotiiasharjotiisten poistamista kou-komitea
ei muodostu työläisistä,
vaan etupäässä pikku liikemiehistä
ja säätyläisistä. Heidän puolueensa
toimeenpanevassa komiteassa on
kolme lakimiestä, kolme liikemies­tä,
yksi urakoitsija, yksi tohtori ja
yksi taantumuksellisen liberaalisen
lehden toiniittaja. Tämä jo riittä­västi
todistaa sen, että heidän eh­dokkaansa
eivät todellisuudessa
edusta työväestöä.
Canadan työväenpuolueen viralli­sina
ehdokkaina ovat: Max Shur,
Jack MacDonald, James Blugerman
ja Timothy Buck. Äänestäkää hei-
^eskiläfinellä oU kasaantunut zajäh'
taväS äia^sta. riittävästi j a se Vih­doin
räjäht^ /TSöi " Y i d Suuri
Umo" kasvoi^ aluksi Jcuiniiiiva^aild
na. Se l i y v k i t ^ kumonkselliäa pää-töslanselnda,
vannoen uskollisuut­taan
Nenvpsto-YenäjäUe ^ j a kaikkien
maiden kumousHikkeille. Unio «ai
jakamattoman kannatuksensa näihin
aikoihin /^myöskin -Canadan työväen
luoldcataist^lupnolueelta. ^ OBUdta
odotettiin paljon, mutta tässäkin
yrityksessä pe^rttiitt. _ :
Mikä oli lopputuloksena?' Se, "että
vanhoilliset a i n ^ ^ t saivat ehdotto­man
ylivallan vanhoissa unioissa'ja
jonkun ajan kuluttua OBUata- tuli
vastavallankumouksellinen ' järjestj».
Siis j yhden vanhoillisen nniokeskuk-
Kannattaako kommunistien i^ö^kennellä
vanhoillisia iihibissia
luista;; j a ehdottomasti fyysilliseen
v o i m i ^ l u t i n rajottnvan järjestel­män
perustamista. '
2) Naorunslain voimaansaatta­mista
siten, että siitä suurin hyöty
koituu nuorelle työläiselle.
3) Perästään maallista opistusta
kouluissa.
Eräät tyytymättömät ainekse^ jot­k
a ovat eronneet Canadan työväen­puolueen
Toronton keskusneuvostos-ta,
pyytävät valitsijain kannatta­maan
eräitä ehdakkaita, jotkai. n i ­mittävät
itseään työväenehdokkaik-si.
Nämä ainekset ovat rikkoneet
työväen yhteisen rintaman tässä kau­pungissa.
He ovat perustaneet uu­den
puolueen, jonka toimeenpanevaLsen 'sijasta meillä on nyt,kaksi sel­laista.
Toinen idässä j a toinen län­nellä.
Jos lisää esimerkkejä JcaipaaMme,
n i i n niitä voimme loytääi,^ Joksikin
simaan aikaan Icun OBU. perustet­tiin
jCanädassa,' oli Saksassa leviä­mässä
suunnilleen samanlainen ultra-vasemmistolainen
liike»^ Saksan kom­munistipuolue
oli" päättänyt ruveta
vetäonään khmoukselliset ain^^kset
pois noskelaisten kontrollissa olevis­ta
ämmattiunioista. Selitettiin, että
todellisten kommunistien ei sovi, olla
samoissa järjestöissä petturien kans-
,sa. •• ^ • , .... ;
Mutta Saksa oli niin lähellä Mos­kovaa,
että sieltä käsin ehdittiin es­tämään
nuo saksalaisten aikeet'Puo*
lueen oli pakko peruuttaa julistuk-sei\^,
j a velvoittaa jäsenensä toi­mimaan
vanhoillisten, unioiden Ices-kuudessa.
Mitä tilanne nykyään osoittaa?
Sitä,'että S a l a s s a on kyetty saa­vuttamaan
suuret työläisjoukot val­lankumouksellisen
' unionismin puo­lelle.
Mutta jos militanttinen aines
olisi eronnut niistä pois v. 1919-^20,
sekä yrittänyt perustaa kilpailevia
tä,' A . VAARA.
laajain etujen puolesta kapitalisti-luokkaa
vastaan, taistelu yksityis-
^omaisuuden ja -kontrollin poista-
' miseksi moninaisiin tuotanhonvali-neihin
kuin myös Canadan kaikkiin
luonnonrikkauksiin nähden, sanalla
sanottuna taistelu kapitalismia vas­taan^
taistelu työväenluokan poliit­tisen
ja teollisen järjestämisen puo­lesta
ja tuotannonvälineiden yhteis­kunnallisen
omistuksen aikaansaami­seksi
työläisten hallituksen alaisena.
Mikäli kunnallinen ohjelnaa on lä­hemmin
kyseessä» niin siinä suhtees­sa
Canadan työväenpuolue kannat­taa:
••• .•" ^ '
1) Kunnallisen •.omistusoikeuden
yletyuämistä kaikkiin yleishyödylli­siin
laitoksiin nähden ja niiden
saattamista työläisten kontrollin
alaiseksi. Yleishyödyllisten Taitos­ten
suojaamista niihin kohdistuvil­ta
kaikilta yksityisomistusoikehden
murskausyrilyksiltä. *^
Luokkatietoisen työväen keskuu­dessa
väitellään hyvin paljon siitä
kannattaako militanttisen (hyökkää­västi
toimivan) työväen ottaa osaa
vanhoillisten ammattiunioiden, toi­mintaan.
Asia ei ole sillä hyvä, jos
sanomme yksinkertaisesti: on t a i ei.
E i riitä vielä sekääh) että meiUä i t ­sellämme
on vakiintunut käsite täs­sä
suhteessa puoleen tai toiseen.
Meidän täytyy yleensä kyetä suorit­tamaan
työväenjärjestöissä sellaista
työtä, joka on koko työväenliikkeel­le
eduksi. Se samalla velvoittaa
m<|itä tekemään agitatsiönia parhai­den
toimintamubtojeh jä menettely-tai^
jen puolesta^ K u n olemme itse
vakuutettuja jostakin kysymyksestä,
velvoittaa luokkatietoisuutemme
meitä tekemään töisetkin'^^^
tietoisiksi tärkeis^ asioista.
-Joskus ^ aikaisemmin on havaittu
sellaisia tapauksia, että jokii tietoi­sempi
henkilö työväen kokbukSesad
on heittäytynyt penkille makuuasen­toon
j a 'sahohut: ''Harkitkaa nyt
te toisetkin, minä olen jo, itselleni
asian selvittänyt.'*' Tällainen tne-nettely
ei kuulti militanttiseUe työ­väelle.
Se tarkoittaisi samaa kuin
vähemmän tietoisten toverien pulaan
jättämistä.. ' ~ , :
Suurimpien työväehjohtajien suu­ruus
j a kyvykkyys ilmenee juuri sii­nä,
että he eivät jä^ä tovereitaan
pulaan^ vaan, koettavat kaikissa
mahdollisissa tilaisuuksissa jakaa
tietojaan suurieii joukkojen keskuu­teen.
E i riitä se, että Jne vain jos-sain
erikoistilaisuudessa laukaisem­me
jonkun- suuren latingin j a sa­nomme:
näin ovat asiat Militantti­sen
työväen tulee kyetä suoritta­maan
valistustyötä jatku-vasti.
Tällöin meille tulee kysymykseen
seikka, missä voidaan tuota työtä
suorittaa? Puhumme n3^ unioista.
Vaikuttaako työmnie parhaiten, unj-oiden
sisällä vai niiden ulkopnoiella?
Mistä tiedämme, mikä menettely on
parhain? Kokemuksen kautta. K o ­kemuksen
kautta saatu oppi on kaik­kein,
parhain, kaikkein varmin oppi.
Melkeinpä jokaisen maan työväen­liikkeen
historiassa löydetään sellai­sia
tapauksia,^ että toimivat 'radi­kaaliset
ainekset ovat pyrkineet ve­täytymään-
syrjään vanhoillisista
unioista siinä i mielessä,' että niiden
keskuudessa ei kyetä saamaan a i ­kaan
mitään ' muuMsta parempaan
päin. Tästä syystä perustettiin a i ­koinaan
Ranskassa radikaalinen syn-dikalistinen
liniojärjbstö. tMutta se
oli vain aikansa räilikaalinen, muut­tuen
jonkun ajan kuluttua radikaa­lisuuden
viastekohdaksi. Tuli kyke­nemättömäksi
vetämään suuria jouk­koja'
puoleensa. Vanhoilliset uniot
saivat jäädä rauhaan.
•Yhdysvalloissa kopioitiin Ranskan
esimerkki, perustamalla v. 1905 I .
W. W.-liitto,; jonka piiriin temmat­tiin
/ M ^ i l q ^ ^ ^ «ines ämmattiuni­oista.
Sbii pePUstai^isessa o l i muka­na
sellaiset kuuluisat työväei^miehet
kuin Eugen V. Debs, Daniel d(i
Leon, Bill Haywoöd jne. Tämäft
liiton kautta luultiin voitavan jär^
jestää kaikki radikaaliset työläiset
suureen, koko maata — tai oikeas­taan
koko "maailmaa" - r ' käsittä­vään
teollisuusunioon: Mutta toi­veissa
epäonnistuttUn. Koskaan ei
tuon järjestön jäsenmäärä ole pääs­syt
yhdellä kertaa edes puoleentois-tasataan,
tilanteen. L W, W.-liiton
montyuotinen sihteeri' Haywood lau­sui
allekirjoittaneelle, kun tapasim.
toiseanme 'Moskovassa ^oku vuosi
sitten, että mainitun liiton jäseiP-määrä
parhaillaan ollessa oli jonkun
verran toistasataatuhatta täysinmak-sanutte
jäsentä, i Mutta miljoonai­sissa
joukoissa sen riVeihin ei ole
koskaan kyetty, työläisiä saamaan.
Ne ovat edelleenkin vanhoillisissa
unioissa, tai kokonaan järjestymät­töminä.
Valtavan suurin osa kuu­luen
viimemainittujen joukkoon.
Canadalaisessa työväenliikkeessä
meillä on oma läksymme. V Vuonna
1919 perustettiin suurella touhulla
On© Big Union. Tämänkin union
perustaminen sai alkunsa tyylymät.
tömyydestä • JÄ' kyllästyneisyydestä
Amerikan Työväenliiton unioiden
vanhoilliseen johtoon; Varsinkin
nnioita, nlfn seuraus piisi ollut ai-r
van sama kuin kolmessa edellämai­nitussa
maassa. •
Kokemuksen kautta saatujen ope­tuksien
perusteella.;^ voimme siis lau­sua;
että Kolmannen Elansainvälisen
J a Punaisen Ammatillisen Kansain­välisen
ottama kanta puheenalaises­sa
kysymyksessä on ehdottomasti o i ­kea.
Militanttisten ainesten ei tule
vetäytyä syrjään unioista sen syyn
peru|[teellä, että ne ovat vanhoilli­sia.
Sensijaan niiden-keskuudessa
tulee lyöskenpellä' jäsenistön -valis­tamiseksi
j a pyrkiä mduttamaan uni­oiden
esiintyminen passiivisuudesta
aktiivisuudeksi. Tomettomuudesta
toimivaksL
'. Siellä nussä järjestöjä ei ensin­kään
ole, voimme tietysti ryhtyä pe­rustamaan
uusia unioita: rinnaklEain
toimivista 'unioiista valitsemme ne.
missä joukot ovat mukana ja, joiden
menestymiselle näsrttää olevan suu
-linimat mahdollisuudet Aikaisem­mista
-virheistä on .puolueemme ol^
.tanut oppia j a se teimii sopusoin
nussa mainittujen kansainvälisten
järjestöjen menettelytapojen j a oh­jelman
pohjalla.' Myöskin jokaisen
-Canadan Kommunistipuolueen jäse-,
nen velvollisuus on kailddalla tehdä
työtä mainittujen ohjeiden muka:
sesti. ••„:
Kuitenkaan e i mitään kysymylcsi
saa ottaa orjamaisesti jä kaavama;
sesti. Asioista \nlee keskuistella, vä
teliä, puhua/ja kirjoittaa; valaista
aasiaa mitä •moninaisimmilla esi­merkeillä.
Jokaisen pnoluesolun
mutta etenkin työpaikkasolujen kes­kuudessa
tulisi tämä asia p i l a etu-tilälla
monista muista kysymyksistä.
Ammatillisen liikkeen työn edistä­minen
on meillä.yhtenä-iskutehtävä-nämme.
tämän rpaan työväenliikkees­sä.
^ Siksi emm© saa sen käsittelyä
unhoittaa. —- T. V . .
Ont
K t J I N K ^ H E I K K I PUURUNEV
HUKKUI?
y Aikoinaan kerrottiin Heikki Pxm-rusen
Hukkumisesta Round-järveen.
Ruumista e i öle löydetty. Ruuhi jolla
hän <di matkalla, airo^ kaloja var-
Toronton
Eräs^öläinen Suomesta kirjoittaa tuttavalleen, joka lähetti
kurjeen toimituksen käytettäväksi. Kirje on lähetetty joulukuun
alussa. Joten asiat ovat vähän vanhentimeita, mutta silti mielen,
kiintoisia. '
Nyt täällä eletään täydessä Suo­men:
itsenäisyyshumussa., Eilen se
tosin oli -virallisesti esillä.;^Koural­linen
porvareita ja noskepaxnppuja
kulkea jurritteli vuoroin kirkosta
kirkkoon. Todistivat j a ylistivät
kansamme "onnellista asemaa" ja
•vielä onnellisempaa tulevaisuutta.
Sianpaä, Tanner, Ailio, Tulenheimo
y.m. kaikki samaan nuottiin: " M e
olemme. -itsenäinen kansa, maai^mjua
vapain valtakunta. Rj^sän J a punai-
Jien hirmu-valta on poistettu, oKmme
vapaat,-— vapaat" j.n.e. Ainoana
soi^äiienä oli "pahuuksen kommu-
.nistien edustajat", kiin eivät otta­neet
koko ruljanssiin osaa. Tästä
voisi kirjoittaa si-vukaupalla, vaan en
pidä sen arvoisena, siksi siirrynkih
kertomaan, mitä työväki toimii.
Poliittuet vangit ^
Parhaillaan täällä -netetaän po^
liittisten vankien -viikkoa. Voitte a-jatella
että vieläkö sitä yhä viete­tään.
Onhan täällä ''työväenhallitus-'
ollut kohta -vuoden remmissä Ja se­hän
lupasi aina poliittiset -vangit -va­paaksi.
Nyt -vuoden käytäntö: e^^
yhtään vankia -vapautettu, ei päi-vää-kään
tuomiosta lyhennetty; mutta
sensijaan, on poliittisten jänkien olo
saatettu entistään sietämättömäm­mäksi.
Viimeinen kiristys. Joka ensi
tammikuun 1 päivänä astuu voi
maan, on vankien työpäi-vän piten-täminen
10 tuntiin, että Vankila-pamppujen
työpäivä saatiin "Ijrhen-nettyä
tunnilla. Näin saatan -van-kilamenot
tasapainoon. Eikös ole­kin
etevää i^alouspolitiikkaa?'
. Meidän poliittisilla vangeillamme
on "herkuUiset" olot "Miehet - l i ­hovat",
kirjoittaa herr^slehdet ja
pamppujen olot ''kerrassaan sietä­mättömät",
KuiiJca luulette meidän
"etevien" talousmiesten -^zatkaise-
H U V E J A
Uudenvuoden valvojaiset' oii haa-lilla
lauantaina jouluk. 31 pnä, a l ­kaen
k:lo 8.00. Ensin tangsitaan
yhtä mittaa puoli kahteentoista ja
sen jälkeen alkaa ohjelman esitys.
Orkesterimme soittaa. KöörilaulUja
j a yksityisiä laulunumeroita on
niyöskin. J a tulee olemaan paljon
muuta hauskaa. Saapukaa siis jou­kolla.
Sisäänpääsykin on -vaan 40c.
**Hienoja höj^eniä" 4 :ssä näytök­sessä.
Tuon jännittävän näytelmän
esittää- näyttämö toisen kerran .sun­nuntaina^
alkka k:lo 8." Älussd ja:
väliajalla soittaa orkesterimme, lisä­ten
siten juhlatunnelmat^
Kappale on kaunis J a "samalla hy­vä
kuvaus yhteiskunnallisista oloista
joten täyttäkää katsomo viimeistä'
tilaa myöten. K:lo 12 yöllä aletaan
tanssimaan, ja kestää ne aamuun
asti. ^ufca siis olisi pois sinä iltana
haalilta, ei kukaan. Rusetti saata­vana
ovelta J a on niiden hinta 50 c.
J a tämä /oikeutta^ ..olla, maanantai­aamuun
asti.
"Isontalon Antti". Niinkuin jo­kainen
on nähnyt -piti se esittää
maalanteina tammik.. 2 pnä. Vaan
nyt ollaan 'pakoitettuja sen . esitys
peruuttamaan, kun pääroolin esittä-,
jä on muuttanut pois ^ paikkakun­nalta.
Tilall© otettu ' " H i e n o j a , höy­heniä,
ja -tämä ^viimeksi : mainittu
näytelmä onkin mielestäni parempi.
Joxiluk 3 I».'fesfitti näyttämömme tä­män
näyte|giiän, vaaii hUonoh ilman
vuoksi oli yjaan pieni määrä, meidän
yleisöstäiriro'e seuraamassa esitystä.
Nyt siis an kaikilla tilaisuus saapua
näkemään' tämä kaunis näytelmä.
Ottakaa tämä muutos siis huomi­oonne.
• • .V;'
Maanantaina on sitten Juhlien Ip-piettajaistanssit
' Alkaa . k:lb 8.00.
Tähän tilaisuuteen oh sisäänpääsy
ainoastaan 25 c; Vaikka onkin juh­lia
ollut näin paljon, miin uskon silti
että maanä-taina on salimme täpösen
täynpä ihmisiä. Siis muistakaa nämä
tilaisuudet. H—ri. • -
van tämän kysyjöyksen? Aivan
samalla /tavalla kun työpäivänkin.
Vankien suusta palanen pois j a pis­tetään
pamppujen kitaan j a niin on
"tasavaltamnt©" • budjetti " t a s a p a i ­nossa".
• •
Työväki pitää valtiollisten -vankien
huollon sydämen asianaan. Tällä
viikolla vietetyissä juhlissa kautta
maan on työ-väentalojen seinät
paukkuneet väenpaljoudesta, joista
taloudellinen tulos on ollut tyydyt­tävä.
^
Taloasarvio j a o h r au
; Bowie, B: G.
KOKOUSASIOITA
Osaston kokouksessa joulukuun
]J8 p. valittiin toimihenkilöt ens:
vuodelle. Puheenjohtaja päätettSin
saihoin kuin edellisinäkin -vuosina
valita aina kokouksesisa mukana ole
-vista. Muut toimihenkilöt valittiin
vuodeksi. . \'' ' '
Toimiin tulivat: pöytäkirjuriks
Mrs. Ijuomä, rahaston- j a jäsenkir-juriksi
Victor Pelto r^astoiUioita
Jaksi Seth Ylistö, taloudieidioitajaksi,
• j : ' ' i p K a r i , kirjastonhoitajaksi ' M r s.
Ylistö, sanomalehti- J a kiirjallisuus--
asiamieheksi J . ]>Kari, osastomme
edustajaksi aluetoimikuntaan/ J . K.
Haikari, johtokuntaan Seth Ylistö,
J . iLuoma j a V . Enqvist j a kirjeen­vaihtajaksi
edelleen J., / L - K a r i .
TOIMINTA HILJAISTA
Toiminta osastossamme on ollut
hiljaista pitemmän ajan. On saa­t
u riyhjäyksiä ja herätyksiä toimin­taan
aluetoimikunnalta ' y.ni.^ -vaan
aina samalla tuloksella, E i lähtenyt
elämään alaseurat, naisteiiliitto pa­remmin
kuin nuorisoliittokaan., Kum­pikin
tulokas kuoli heti sj^tyessään
eli- syntyi kuolleena. E i ainakaan e-lonmerkkiä
näyttäytynyt syntymisen
jälkeen. Härveniieet ova,t myös r i ­vit
. itsestään osastosta. Vanhoja
ter-aaneja on .väsähtänyt j a nuoria
ei ole astunut täyttämään vanhain
tilaa riveissä. Jos näin saa. jatkua
kauemmin on osaston tulevaisuus
arveluttava; Mutta toivottavasti en-
«i- -vuosi tuo: uutta toimintatarmo^
j a . -innostusta ^jäsenistöön.
• ELÄMÄNTO V E K E I K S I
toisilleen yhtyivät Mary Kari Bovie-ste
j a Helmer Erikson Malavra'sta^
Nuoren parin tanssiaiset pidettiin o-saston'talolla
t.k. 3 p. :—^ J . L - K .
— - Kirjeen myöhästymisen takia
jätettiin "joulukekkereitä" koskeva
kohta pois. — Toim. ;
ten varustettu säkki j a hattu ovat
löydetty n l k HOtusen niemen pääs­tä
rannalta, johon silloinen myrsky
oli ne ajellut. :
; K u n hän marrask. 14 ^ iltapäi­vällä
oli lähtenyt järvelle verkkoja
laskemaan, hiin hän o l i ottanut krd-kuvälineekseen
alussa mainitun ruu.
hen, jossa oli noin 8 tuumaa kor­keat
laidat j a rakennettu "ruff".
laudoista. Kun hän oli laskenut
verkkonsa Hiltusen niemen päähän
(koska ne sieltä löydettiin), niin hän
oli lähtenyt jtrven y l i toiselle puo­len
järveä olevaan taloon, viipynyt
sJeilä pari tuntia. Sieltä lähtenyt ta­kaisin
noin 5:(ien tienoilla samana
iltana. Pian hänen lähdettyään oli
noussut myrsky. Otaksutaan, että
hän öli palatessaan mennyt tarkasta­maan,
joskö verkkoihin on ehtinyt
kaloja, ^änellä oli ennenkin ollut
tapana verkot laskettuaan ja hetken
vartottuaan ottaa mitkä kalat jo
oilivatehineet käydä ansaan. Ja el­lei
asia näin oUsi, niin hänen kulku­välineensä
j a tavaransa ei myrskys­sä
olisi mitenkään voineet ajeleh­tia
Hiltosen "rillemeen. Josta verkot­kin
löydettiin.
Toinen otaiksumä on sellainen, että
kun Puurujjen nosti verkkoja ylös
järvestä, niin tuuli mahdollisesti" löi
aaUon' matalan ruuhen laidan yli
ruuheen j a tällä »tavalla alus alkoi
vajota. Samanlainen tapaus oli sat­tunut
-viime fcesähäfein-samalla ruu­hella,
j a sillä kettaa sattui, olemaan
nyt hukkuneen^ vaimokin, Mrs. Puu­runen
mukana. Sillä kertaa kuiten­k
i n he uimalla pelastuivat, kun oli­vat
lähellä.~rantaa j a kesäinen läm­min
vesi j a ilma...
Kysymyksessä oleva "kuoleman
järvi" on^tältä kohdalta noin 3 mai­lia
leyeä j a moisella aluksella se kes­tää
kulkea noin tunnip ajan. Sillä a-jalla
ehtii n^yrsky nousta ja tehdä.
tuhoja myöskin.V
S^ä aikana, khn Puurunen läksi
kalastukselle, niin hän o l i kotonaan
ainoastaan pienep poikasensa kanssa.
Poikaiten vartoiili isää kotiin kalas­tukselta
kaksi päivää; eikä mennyt
kenellekääp asiasta ilmoittamaan.
Sitten kuitenkin setänsä, vainajan
.veli, saapui asialle, jolloin hän asi­an
kuultuaan: heti alkoi siitä otta­maan
selvää. Lähetettiin sähkösa­noma
häniien vaimolleen, Mrs, Liisi
Puuruselle, joka oli Bourkes'issa
Ont. kämpällä kokkina.
Mikäli hukkuneitten historiaa tun­netaan,
n^in , tämä hukkumistapaus
oli jo yhdeksäs Round-järveen, jois­ta
kolmesuomalaista. Yli kaksi
-vuotta sitten hukkui John Rauman
j a jäi sille tielle.: • Viim© syksynä
Chas. K i v i j a nyt Heikki Puurunen,
joka luultavasti Jää löytämättä, kun
järvikin on jo jään peittämä.
-Minun>piti kertoa myös -valtakni^-
tamme talousarviosta, joka on -par­haillaan
tapeetiUa. Kuten aikaisemr I noin tukahdutettava J u s k i n Suomen
miltä ajoilta sitä muistatte, valmis­tellaan
sitä kaikilta tahoilta «^rit-täin
huolellisesti j a -varsinkin ohra­nan
taholta. Tämä -vuosi ei ole ol­lut
poikkeus sen suhteen. Viime kuu­kausien
^kana pani se 'toimeen ta­vallisen
syysmetsäslyksensa työ­läisten
asunnoissa, ri^uen kuin
susi lammaskatraassa. Jokaisen pai­kan
ovat nämä "Puron pojat" nuus­kineet,
miehiä ja. naisia kymmenit-,
täin on työpaikoilta j a asunnoissaan
raahattu ohranan koppeihin kiusat­tavaksi.
Ajattelette ehken että mitä
sosdem. hallitus on tehnyt; Joka oli
niin kova ohranan vastustaja kun Jo->
ku Ingmanin, tai Kalliont^allitus piuii
toimeen tällaisia ajojahteja? Tuntuq^
kai uskomattomalta jos sanoo: työ­väenhallitus
on tämän hyväksynyt;
eikä ainoastaan hyväksynyt, vaan
käynyt kaikkein kiivaammaksi ohra­nan
liittolaiseksi työ-väkeä . j a sen
järjestötoimintaa -vastaan. Nyt, kun
eduskunnassa oli tevanmukaisSet oh­ranan
määrärahan turnajaiset. Jois­sa
ennen pappi Ingman on lukenut
tuomioita työväen järjestötoimin­nalle.'
Kenen luulette nyt täyttäneen
tämän papin paikan? E i muut kuin
"työväenhallituksen"; ylin ohranan
pää .O. H . , Puro j a sosdem ryhmän
puheenjohtaja MyllynSbi. Nämä
huusivat: Maata uhkaa vakava~ kom­munismin
^ a r a , se on. kaikin k e i -
eduskunnassa on aikaisemmin' niin
törkeää puhetta pidetty työväkeä
vastaan,, kun nämä -arvon herrat,
turvautuen aivan suoranaiseea -v^-
heeseen^-^ K u n vasemmiston e d u ^ -
j a t l>yy5ivät sosdemien todistele^
maan puheitansa, eivät ^ he voineet
sitä tehdäjy joten eduskunnan edes.
sä huudettiin heitä roistoiksi ja
edesvastuuttomiksi hylkiöiksi ^
Snllni metalliteollunndexsa
Metallityöläisten sulku on kestä­nyt
7 kuukautta. Kapitalistit löivät
-viimeiset -valttinsa. Y l i neljätuhatta
sulkulaistensperhe'en Jäsentä on nyt
heitetty.. tehtaiden asunnoista ulos
pakkaseen Ja priimaan. Häädöt ovat
N
Sointula, B. C.
Työläisnaisten Liiton iltamat pi­dettiin
jouluk 10 pnä, onnistuen hy-
•vin. Yleisöä oli saapunut runsaastu
— Ohjelmasta mainittakoon, puhe
ida Tynjälä; , runo, Alma Kaario;
näytelmä"Juöni"^ sekä nyrkkilehti
•Yritys".
T.k. 15 p:a^ aiottu työkokous täy­tyi
siirtää Itbulukokouksen vuoksi
seuraavaan päivään. — Koulukoko-uksessatullaah
päättämään uuden
toulun- paikasta j a rakennuksesta.
Tänne' -Sointulaan olisi ollut uusi
koulu jo aikaa sitten tarpeen, sillä
vanha koulurakennus on pieni ja u-oskulunut.
paljon on menoa piakkoin, kun
joulujuhlat lähenevät j a on neuvot-
1;elukoköukset y.m. yhteistoiminnat.
Tähn© säärelle on tullut pitkästä
aikaa oikein tosital-vi, sillä lunta on
toisinpaikoin niin paljon, että me­nee
y l i saappaiden. J a uutta lunta
vain tulee. • v - ^-.j ^
Talvista luontoa katsellessa tulee
mieleen, riiiten paljon siitä voisi olla
)arhaillaan käynnissä.- Talven jpak-zanen
puristaa onnettem^ lapsia,
jotka nyt kodittomina mierolaisina
repaleissa kulkevat pitkin katuja ja
maanteitä. Julmasti kohtelee kipita.-
isti rikastuttajiaan. "Työväenhalli-t"
on "puolueeton". Ainoastaan
ainaa virkakuntaansa, nimismiehiä
, a poliiseja nostamaan häiden OT^-
nettomien -viimeisiä tevaranjätteita
:\& avojalkaisia lapsukaisia pakkasen
)uristeltavaksi. Onhan se ; tällainen-
••• dn ''auttaminen" hyvä, tuskin nälän
cuihduttamat sulkulaiset siihen itse
kykenisiyätkään. Mutta sulkulaisten
rintama 'on ehyt. E i ainoatakaan pet­turia
tälläkään toimenpiteellä ole
onnistaneet saamaan. Sulkulaiset
tai^leyat oikeutetasti Ja he voitta­va
— voittavat vaikka pettuleipää
syöden. V M e muut työläiset olemme
koettaneet vointimme mukaan ant­aa
heitä. Rakennustyöläiset, Jotka
kulkevat avustuksen eturintamassa,
.ontuvat talven aikana työttönuksi,
; oCen avustus sata osaltansa piene^ .
hee. j ^
Koskaan ei - Suomen työ-väki tule
unohtamaan teitä '.siellä, merenta-cana,
jotka; uhrasitte senttinne. me-tallityöläisveljienne
;avustamiseksL—
Ymmärrämme, ahtaat olonne --^ vaan
ainoastaan^ puutteenalaiset "voivat­k
i n ^.suupalan Jakaa 'a-vuntarpeessa
oleville.
Helsinki, jouluk. 7 pnä, 1927.
/
mm"" i^i
geissa
dulla
samat
jotka
siin
Heitä
laiset
joissa
missä
telyiur
.Toista
tuvaf
j a noi
Vaikk
täUaisel
suutta-osa
min
kaa.
jätett
että