Vapaus, January 27, 1948

              ta :ini£j
tajsr.ö:
flaLsille
toteuti
invoinaL=
r,., -z^ Euroopan kukoilta ^ounrr.e ereht:.inaro;. • paa-.. P I V J X I I ^ "
M'^i^*con ruhuijaskimnan. joa- -- - •
.-.asva on vahan suurempi, voim-löytaa
Ajidorran tasavallan.
Z <. I. CöOO asukasta.
niehet:
a rrtut
V 1350
^tta
iin l3orl
mm
lon 0S5
kausikoä
sn kui
nä maa
alla. oss
v h a a l i l l j
fOHTOKl
ATKOjJ
iIN Y. 31
Myrmme etiii
Icijhme piiiii)
lot pyydtttätti
lailutoin
anto 2-
IEWAVB
ONTARli
9 ILl
OITTi
a kultaa ja]
yaikkansa
m ollut m\
8 lahtlau
i valitmlit
Icsta konri
.alla
tund
tien laake
;ukipuja,
luitten f
uolella
amia tai
isen VII
ludista.
iikkumisen
uutteen ja
een, alkaa
uksia — ja
eanno parli
)tetta vaksi
laketta
akavat
pullosta
•jokai
,.sairJ
äha
hirl
na:
amme. mikä|
isesta. voit
V olkapai
laihin, rant
rkyyn; luuv
attamaan ki
,tuneisim
uestcn ja
a sellaiseen
i ihon nahan
vaa salvaa
lon: pinnalle,
ilkeen ja hu
.seliietty
avalapsilta
rtctaan-va
o Mizarh
kasta sal'>aa
ns antai^o k
t^äa;'':'Hinta
:ää allaselosii
Imisteiaan cl
koko tal'>ff
istuksesta, t]
ivustä.. hen
1 vedon aihcj
utama-tippa l
kanssa antaJj
misessa, • TaiJ
inia -tipRa;"
i pullo Dia"
i olemassa.
imjamenttia
tä:paik.koja:_
;kipua, kipeia
keata niskaa,
in rirveii2>
kyirnän^re*^*
nyrjahtaiEJ
i,- ajettunut;»
•jalkoja jne.
im ja vanhi
jä muihinffiä
tu parhaista
isen-reumaö
ori':h.%T!n,kä.>^
i m y o s la{S^
.yttää sita a^:
say kirja- jäS
Da-, maa-ilmaa.
IMIT
3, ONT., CAX
juolelle jolit?<
intoIiikkeesöJ
Kirj. Boris Kandidov
öij;..-IsÄyieiiäYislUäR, •, lehckas"
Vatika^iv ^''..'^r"'* '^''^ propagandakoneisto^ja,tiikenaaa
, ; - . . . : . : u . :u on 24.000. ja j o . kartanSnaitsete^aa^Tp^tJa^fS^r.,:'''"' "aknv:stien" monznnljoona:nen
osas- P%"«t- ^ ^ ^ ^^^^^^ SekaJ-tu»aenuaInTaila^ac.
'uu^^^V Pi-1 maaiiäan WpuöJ:Ua; aarniin ka:uiati
ilimisen sicl u kuvas-
•.öist^ri: , 'Pimeä on l u -
iclu. juka, kuvastuu
qlscn pöpin: Valoku-:.
VII n alamaisia ' »•-•^-a
::ir a.-!as halhtsija. "Jeesuk-^cn K r i s - j -H-ne:. Pjh'.;.iensa-. joir^nia i a - - ~ KÄaelia on hoidetui ka^-.oi. k j -
;.k=er -jdinen maan paalia". • .-uu- jisio omistaa i"äunnatf'cm'a"rikk-uk* '^^"^^^^^ kädet, hunajaa huulilla
>:.=tetyn apostoliruhtinaan <Ln i on enttain laajalle haal-autu' ^-''^2"^''" Paikalia.
p.rr.nctp-^ r,postolonum)_ Retann seu- j vui ja jousta^.^. se omaa mön!%uJsi- ^^^^^ mmulle \anha B.alysto-ra.
va 'paimenten paimen'' 'Pastoi ; sataiscn kokcmu-zscn pul-iuisesia juo- kotoisin olc^a puolalainen tyo-kaikkein
ihmisten ]sa",rnittelussa. - Ikäinen näyttäessään häiielle jesuiitia-j&
rjeston lehdessä ollutta valokuvaa,
joka esitti paavia.
Pius X i r : l l a on ollut paljon edeltä­jiä;
vatikaanin valtaistuimella,
. E i täryiise. pitkäksi; -aika^ syventyä
palcsujen;historiallisten iiiteitien tut-kiniiseen,
jos haluaa perehtyä noiden
"esipaimenten"; elämään ja mainete-koihin,.
Riittää kun muistuttaa mie-p2£'.
orum,'i..
SUOMALAiSEN PAPiN
SYNNINTUNNUSTUS
(Jatkuu toiselta sivulta)
linlnalille
hehnik. 9 päivänä
»».•Ivan takc. .Mu. ilmat'••\r.7.t
taälää.-ollcethyvjii kevään:-luhluLse'..:
:>'iiyttää. ettiise vähä liion. mikä
täällä- -on. 'sulaa tyvten pois: Lampi'-
niät: ilmiv ovat. suotuisia' siitäkin ;s.Vys-tä.'-
että eltarvitse •p.iljon .läinmiuää
asuntoja ja karjakin voi viihtyä u l -
kbha:: ,'• v,.'v'.,';• • „•-^f-
• TärKoitukicna on huömautlau kai-kiUe,
cttä nier.i.simmc kaikin haaliUe
helmikuun 9 päivänä CSJ :u osaston
kokoukseen. Nyt kun on kaynm.ssa
siunaiiuaan .sodanlietsojia lännessä Canadan Suomalai-sen Jarjc-s^on j a -
i hä;n ei unohtanut Kauko-Idän. hyök-: ..s&nrv-ntays on entisten jasciuen tuo-
, kääjavaUiotakaan. Pitka välimatka ] tava mukanaan uusia jasenia. Nyt
1 ei estänyt katolista papistoa sen salai. i tarvitaan kaikki voimat mukaan
t se^sa sodassa ystävyyssuhteen solmia. J taantumuksen voimia vastaan.
1 misesta Vatikaanin ja Tokion välillä." Tässä Elspethinhaalilla klo 2 ij).
' V. 1937 Eugenio kehoitti Papistoa: pujet^ta^a-sa kokouksessa on kcikus-
1 varauksettomasti tukemaan Japanin j,teIiavanäpal.ion tärkeitä asioita., jo-pyrkimyksia.
Tämä tuki olikm san-,|ten kaikkien pitäisi saapua kokouk­sen
^tehokasta- Kauko-Idassa vilisi! ^^^^^ osallistuakscch yhteisten pää-
! italialaisia lähety.ssaarnaajia. Koko
^.iltaanpaao-a oli Pacelh pannut l a s -
kaimansa HttlenJn ja lamän klikkiin.
U>vita kcr.oja han oh lausunut pre-i
a a r i KaasiUe. Saksan katolisen kcs-
; klistfl-puolueen puheenjohtajalle, että
i oli välttämättä tuettava, natseja hin-
I naUa milia hyi'änsa ja kaikin mahdol-i
lisin;keino:n:-'.
' Kesäkuussa r. 1933 Hitlerin Saksa
ia .Vatikaani, -olmivat keskinäistä
avunantoa koskevan konkordaatm.
Eugenio Pacellm johdonmukaisuut-
' ta Cl kay kieltäminen,
i Allekirjoiteltuaan konkordaaiin ja
fisdlitjUiti 1» » j a -
hiiltä ^«cfHaaii
Ottam».: — Ra)iamim.sterr- Abbi/ti
ilmoitti tiunnuntai-iltana. eitii helmi­kuun
2 pt.st:i::alkacn kaikki säädökset.
m:tkff :ov3t estäneet kauhn tuojmni
niAuhan. poisiotaan väliaikaisesti . ja
hmtakontrolh a-seietaan uudelJceii
voimaan. •
Kun' viiiniv mairasicuusiu limoitet^
tnn erinäisten ruoka- ja muiden tur-vikke-
den tuoniu-ajoituksista. • kohosi
kaalin hinta ennätysmäisesti. Esimer­kiksi
OtUi\vassa maksoi kaali 15 sent-tia
pauna.. . •
* TUstama, tatmuik. 27 p. — Tiiesdäy* J m . ?7
JaaUio Pdtonaa
on kuollut
Mattanrassa
Kuvcriiöörikysyniystä
ci ratkaistu
Lake Success. ^ Turvaliisuusnou-vosto
C l paa-ssyt viikonvaihteessa yk-simioli-
syyteen .siita. kuka lumittn tai-
.sun Tncstin vapaa-alueen kuvenioo-
MJttaua. ~ P:.ikk.u:a on ollut taal
iiikin. joren ej -tee paljon mieji pis
taa nor.aaiKa ulos.
J.iakko Peltomaa kuoh taalla tk
20 pna vat:-akai>vin johdasta. Han oV
JO' 7«J vuoÄen ikainoa ja ehti. vasta
.saada yhden kerran vanhuuUeiiclaket-
Ȋ. kun lumet luokiteltiin ulkomaa-lai?
ek.sv; vaikka on. ollut yli 20 vuot­ta
Ca:v'ida'.sa. Han oli tolista kuu-kault.
i Mattaw3n .sairaalas.«i ja vil-incisei
kolme viikkoa Blairin farmilla^
JO-'a han kuoli.
Vuuiaja tuiuicltiiii rohelli.sena j£
hyvaiiii tyomiolieiia, jonka sydämen
^esU iaiii|ltt.iiiito.fitfifi|ii,
gptaoifcytiden ejeen
Alena. — iAhSi — TäalU joutuu
sotaoikeuden eteen: vnmemen demor|
traattlsesti vahttu tinion : johtaja^;
/leisslhtecn Antonios Ambatielos. SJt-
;en vuroe joulun on Kreikassa vsm-,
;ittu 2,000 unlon jäsentä ja muita/
.yolaisia ."iyysta, että he ovat vastus-:
lanect hallitukien kostotoimenpiteif ^
tä. Kreikan nykvi-cn lam niukaariV
lakkoon'meneminen ran^alfilaan kuo­lemalla.
nksi..^ ; •
JuBoslaM.i on e.sutanyt t.shokko^!o-' -'-^""^ »>ouicnliike. maikka hai
vakialaista Bohuslav Eeceria,. ruot.sa- >oiiuitk.inii
•koisuissa ja; taisieluliaudoissa
^-vo.altaisesti anteeksi Neuiostolii-1 maattiin tai partiossa
rinta-perä-
I
piston puolesta esittaa anteeksipyyn­nön
snta, etta me papit sodan aikana
; villitsim.me armeijaa ja siviihkansaa-kiii
venalaisveljiamme vastaan. .Sillä
tämä oli kaiken sananjulistuksen voi-
-makäs sivutarkoitus silloin.. .Ellei se
sitä olisi ollut, 01 päämajamme olisi
meitä pappeja .paivaakaanrmtamalr
la:pitänyt.. Vaan nyt se kiinnitti-kunniamerkkejä:
rintoihimme, koska
"rauhan- evankeliumimme" hsa^i ja
nösii armeijan kuntoa ja-kohensi sen
taisteluryhtia. . Olkaamme..rehellisiä!
Arkkipiispamme voisi koko- kirkkora-timme
hieman enemmän kuin toLset
Sattuma ja kohtalo tekivät
useammin sankareita; kuin - oma rä-mapaisyytemme.
. : :
Jos. tappaminen objektiivisen mo-raahn
mukaan on sodassakin rikos —
ja sitahan se varmasti on —. niirt me
oiemme murhaajia kaikki. Jotka i h -
misveljiamme surmasimme itse teossa
tai vaikkapa vain sita huoltoportaissa
myotailimme; • •-
Ja jos 'evakuointi', hienompi n i ­mitys,
niita torkeimmalle: varkaudelle
eli sotaroivoukselle ja ruumiinryostol-
Myrkyttaja (Sixtus III» - - - pespool-,
meistä ' " ' Söinfatius.III».... Petkuttaja (Ste-'
fanus III; .... Julma Stefanus IV) . . . .
Irstas. (Johannes III)
me puolesta esittaa saman asian. K i r - l . l e . on-myös rikos, nnn suurin piirtein
joi-ttäkaamme joukolla me papit ni-miämme
onnitteluadressiin, jota.SN-seura
nyt parhaillaan, suunnittelee-ys­tävyyden
todistuksena lähetettäväksi.
Piispojen toimenpiteet voisivat • t a ­pahtua'
esimerkiksi Ulissa' juhlalli­suuksissa,
joita kai vietetään kun rau-.
ha on lopullisesti ratifioitu.' Nain.
osoittasimme, etta kirkollamme ja sen
L papeilla on edes kerran hyvä halu
tehdä totta Mestarinsa rauhan vies-
•tista.-, ,. ..- • , -
I I
Moninaisten pappien tavoin . poik-ivesimme
edellisessa hieman asiasta,;
mutta alaotsikkomme antaa meille
oikeuden puhua asiaankuulumatonta.
-kili;- '•• .•.' ['-:}'• . .y' y • .
•Vaikka nuorisorikollisuus, ei olekaan
vam .sodanaikainen ja sita seurannut
ilmio. nnn sen käsittely- sodan kiroi-me
kaikki, kenraaleista, ja papeista
alokkaisiin ja lottiin. a.sti olemme
varkaita, rosvoja ja ruumiinryostajia.
Ihan se -tuli toi.seksi luonnoksi siellä
-rintamalla. Eika .siina.ollenkaan kat­sottu,,
oliko omaisuus vihollisen, kar­jalaisten
tai armeijan omaa. Jos sil­la
oh käyttöarvoa tai. vastasi, rahaa,
nijn.,. sulavasti se iheitettiin reppuun,
rekeen-tai autonlavalle. :
•Kun tällaista tehtiin vuosikausia,
•mm mita me ihmettelemme, jos se
jatkuu . viela • siviilissäkin tai vuosia
sodan jälkeen. Ryhtymällä sotaan
me itselailhstimme murhan ja ryös­tön,
joten on ymmärrettävää., etta
entiset rintamamiehet, lankeavat yhä
uudelleen rikok.siin. Vastuu, ei. ole
niinkään paljon heidän kuin.sotavil-litsioiden
• Mita toiseen ryhmään tulee, nnn
Tm-meltu-nut
(Martinius II> ..... Haureellinen
(Romanus I> . . . , Huorintekijä (Jo-hinincs
X I I . . . . Isaiunurhaaja (Boni-fatius
VII) . . . . .Rosvo (Klemens V)
; V e r i n e n (Nikolaus V) . . . . Hiiori-mus
-(SLxtus IV)
Lsaksi oli viela paavr Aleksanteri
VJ Borgia. •
Han ei saanut historiassa lisänimeä,
silla hänelle voitaisiin antaa kaikki
yllaluetellut :lisanimet. jotka kuiten­kaan,
eivat. vastaisi täydellistä-kuvaa
"erehtymättömän", ylipapin monisäi­keisestä.
persoonallisuudesta.
Sellaisia ovat olleet Pius X I I : n edel.
tajat,- hänen esi-isansa ei veren, vaan
hengen mukaan.
Mita hänen varsinaisiin esi-islinsa
tulee; nnn.han on vanhan italialaisen
kauppasaksa- ja pankkiiridynastian,
Pacellien. vesa. Vatikaainn nykyisen
valtiaanseta, Ernesto Pacelli. oli Ita­lian
huomattavimman pankin, " B a n ­co
di Roman", johtaja. '
— Veljenpoikani paasee vielä pit­källe,
oli pankkiirisedan tapana sanoa:
Nallia sanoilla -han ilmaisi koko P a -
eillien suvun unelmat ja toiveet
Nykyään Pius XII on ,71 vuoden
ikamen.,. Hän nousi paavimstuimelle
kahdeksan vuotia sitten. -
Niina vuosina, jolloin setä-Ernesto en­nusteli
hänelle suurta tulevaisuutta,
nykjmcn paavi oli vasta astunut kir­l,
m l,.tty>ana vap..„ omaf, luuunsa. kollisen virkauran mutkittelevalle po- 'rS^' »L°r!tll,lu toS' ' ^ » " - " n v,«au,-a., „ml.,tl«Iova.le po.
. „ d a „ , o . . a oLn.. .aa„0.t » a - ZöTjr^Z^™!:^^^^^^^^^
o.sitiaisen '• tyydyt.ykseh- tiuka.ssa kbu-iuliiuksessa,.-
.Monelle 'oli siinä-sotaa
aivan tarpeeksi.'- : Sankarihimpisim-inät
heistä {tuultivatkiiT seuraavaan
ryhmään. - • • ;•'••;
Va ikeiinmln' kasi tel tä viä. ovat koi -
mantcen ryhriiään ^kuuluvat ne nuo­ret,
"ja lapset, jotka • sota-.aikanä ... tai
inyöhenimin.o.vat-kuulieet.sodasta, ja
etenkin:; iis. • 'sankariteoista puliuttä-van.
'.: K i i j i i ; ' huumaaya - myrkky on
tuollainen sänkarikäipuu turikeutu-nut
heidän vereensä. - -
. :Miiiä- ;innoIla • jä',:p.äatp.ksella -koko;
:yältav'a propagändakoneisto .pitikään
huoita:ta5t'ä--:m>^^^^
teriime. sydämiin ,ori. iskenyt; suuntaa
:iintavat,merkkiiisä.:: .K
yat-': urhöpilista, ..'sotilasta: ta-voitelt'a-vimpana
sarikaririhanteenaV.-^^P
kin ohvat-vrnukana. yhtenä, tärkeänä
osa na.; ' .siinä:, :propägaiidäkönei5tos,sä.
jbka, ihannoi. '.;"pyhää: sotaamme:''
Ki-i.st'ityt,..:huusiVat.-hurraai^
jo.tk-a:;:': ;,niurhasiyat; ; 'ihm
mutta rijH-pistivät nenäänsä iiyvn
äk-systii jos .saniaiset rintamamiehet
juopottelivat .(ehkä siitä syy.stä... että
heitä.'.okse't,ti-kpkö:"pyh
Ja..'.nyt: yielä; pidetään; kovaa-.my
•nuori.s6n'' •tanssivimteasta.'''- Mitä; .se­kään
on muuta kuin tyyd.yttämättö-'
män. >sankarikaipiim^^^^^^^
malaiset- intiaanit:-,ta.i .'•ne'ekerit -. vain
I hurjalla--Sotatanssillaan valmi-stautu-:
mehän ylpeästi kerskuneet ole-.amme; ^.^^^ j^htemaan s^tapolmlle Itse o-luterilaisin
kansa - nnn ; ^^^^^ sotahulluttelullamme ==en %im-
]; rnäii • • nubns:ossa: .'^erätt^
I samnie tdivba .näin iurkii,telle.s§amrne
ölemrrie 'aito''fariseuk.sia, jotka kiiyäi--
Meitiau; jotka olemme: .saaneet epa
mieluisan tehtävän poistaa noita k i ­roja,
ön-uskallettava kaLsoa asioita
siimasta siimaan. .On -aivan oikein.
: että u u d e t miehet, ovat ohjaksissa,
kun parannus- ja uudistustyöhön, on.
l-vhdytty. Jos me,-jotka: osallistuim­me
sotarikoksiin; -haluamme - eäimer-kiksi
ohjata nuorisomme uusille,lau-.
lian teille, nnn meidän on tehta-^a
: täydellinen: pesäero entisestä, vaaras-'
tä hapatuksesta. Nuoruson. kasyatta.-.
jilta. ja.nuorten rikollisten kasitteh-joilta.
me odotamme syvälle, luotaavia,
alastoman- rehellisiä, ,;it£etilityk,sia.
Kun me olemme nam .kaameata ,tu.-
hoa: omalle maallemme aiheuttanee,
kum mita nytkin,.ympanllamme'na-
:emme,.niin-on aika tunnustaa,, etta
koko yhteiskuntamme on ollut mata
ja kirouk.sen alainen.. •
-:- Kansankirkkomme, jumaluusoppi­neet
puhuvat paluusta Lutheriin,
mutta eivätpä-he ole olleet;muista­vinaan
erästä opjji-isansa ajatusta,
Pietilä mainitsee:"Yhteiskunnalli-sessa
.M-iej sopissaan", etta Lutherin mu­kaan
sodan, lopputuloksesta on luet­tava
Jumalan -tuomio; Onko ykai-kaan
kirkon.. papeista ta ta: tunnusta-,,
nut?: Emmekö pamva,stoin ole kai­kin
ta\oin yrittäneet kiemurrella v a ­paaksi
.vastuusta-, etta -.saatoimmp.;So--
dillamme koko kansan mittaamatto-minv
kärsimyksiin. .-Mutta- jos nyt.pi'r.
taisimme, kiiimi Lutherista - r olem-maailman
luterilaisin kansa >. — pnn
meidän on noj rtyen tunnustettava.'
että Jumala ei ole-ollenkaan hyvak.sy-.J
nyt sotaan, yhtymistä, vaan olemme
Jumalan tuomion alaisia me suoma- j,^..tvsiä siivilöimme sima suussa
la.^e:. kun taas hänen mielisuo.sion- j ^^^^^^^^^^^ ^^^^^^^ Kvvkaarmeen si-
. lepaa kiroamiemme ';ry5Sien ja bol- , ^ .^ j^^.,.^,^ ^^^^^ ^^^.^^ ^^y^j.
lisistä. :todellisi.sta sotarikolhsi-sta., :,
•: Aivan '-.••iuönholiinen-,, .seiiräiis. kapi­nne,
ukkien" ylla. Meidac on punnit- ,
tu la vien köykäisiksi havaittu Nain
•-aa.'naisi Luther, jos han ojisi nyt
meidän arkkipiispanamme.
Tällainen itsetilitys taastana me
I talistisesta. sotaa ja väkivaltaa ihan-
! -Hoivassa:vhteiskunnassa on. että.tätä
,\viinuuo3a :, ssaannkkaarruuuutttat.a-. .,, jlaannooaayvaa, .n..u..o.n....s..o.
•>asta soimme käsitellä " " O - ^ - ^ ^ " - ^ ^ - | ,3.,j,anaikana purkaa kieron halunpa
':suu.skysymy.stä'.sodan.valossa.
Sodanjälkeisen. nuorison ryhmittai-im.
me kolmella tavalla:
rikol-isen muotoon;: Rikokseenhan hit-tyy
niinkuin .sotasankaruuteenkin
rohkeuden ja vaaran momentJ.i P v i -
kos on sodan kor'', .ke
Alitajuisena kiihoittajana., pn tal-l-.
o;'Varsinainen r i n tamanuonso,
joka Itse koki kaikki sodan hirmut.
2 o. Ne. jotka jo -.vvd-.t:amaton sankarfitaipuu
-a.atemaan sotaan kouluista tai k o u - - » _ _
-uuiske.=!kuksista, mutta joilta sota,
•oppui ke.=ken. j
3;o. Ne lapset, jotka siimat pyorei- sankarit rcpi-.lt o-.:a
na ja kor; at hörollaan kuulivat ja noita, härnäävät palo-kuntaa .ai po-
:eaeireen-' kuulevat-- sodasta- - puhutta-sn.
:-Ensim.mai.seltä: ryhmältä, j.
n.itamamiehiltä.. niin vanhemmilta
värrnasti monen rikoksen .alkuna.
Tansseista tjUessaan nama sota-
,<:.arkevät-;-ikku'7:
liisia. rajhaten rennosti minkuin r i n -
' tamamies ainakin Mu.stanpörs.'in
meiltä' kaupat tarjoavat jännitystä. Hero­iinin
käyttö on kiellettvma erikoista.
..'tuin nuoremrniltakin. on JO aika r.isr. Sitä.p..a itsi •juu.r i,:narkOTttis,essahu
:aä pois se sankankehä. jonka pro-, lassa voi olla suun san.«n. .inakm
PHganda päälaellemme asetti. . ajatuksissa. Siten nkos seuraa ^ i . -
E m m e h ä n m e n y t m i t a a n n i i n e n - i t a a n ja rikoUismaailma on saanu.
•:^'n!r> olleet jo tehneet Siellä vaan ] uuden "uljaan" jo.-^enen.
nio Pacell). ; H a n cdiiJtyi yhtä hyvin
.'feka maallisis.sa etta kirkollisis,sa t o i ­messa..
, ,'.'.•.'
I- .".Mainehikkaan" Ignazio Loyolan
periaate kuuluu: .T.^^RKOITUS P Y ­HITTÄÄ
KEINOT
Hänen ohjeensa-on: .'.'Jos kirkko
'sanoo meistä valkoiselta näyttävää e-sinetta
mustaksi, nnn. meidän on- vas-tpvaitienta
tunnustettava.se mustak-si"
- Eugenio Pacellia miellyttivät-Loyo'-
lan "Hengelliset harjoitukset". Hän
luki. mielihyvin Jeesuksen seuran "sa­laisia
ohjeita'
V.;1917 Eugenio. Pacellin virkaurassa
sattui ratkai-sevaa laatua oleva- t a ­paus.
Hanei vihittiin piispaksKja han
matku.sti-Sak.saan. missa. han paavin
nuniiuksena- monen vuoden ajan e-du.
sti Vatikaania..
'Paavillisen diplomatian. noti.seva
tahti" oli .«aanut erittäin vastuunalai­sen
tehtävän. Eugenio Pacellm tehtä­vänä
oli joustavasti edistaa katolisen'
Vatikaanin . ja protestanttisen - kcisa--
rillisen Saksan välisen, .salaisen: .sopi­muksen
: toteuttamista- ;kaytanno.ssä..
Tällainen sopimus oli vahan aikai­semmin
solmittu; -.Saksan imperialis-'
tit olivat v. 1914. sitoutuneet Ranskan,
Englannin . j a Venajan-.voitettuaan
palauttamaan.eimalleen Rooman paa--
vien • maallisen vallan,, laajentaman
paavin valtion Rooman ja .sen.ympä­ristöalueet
käsittäväksi antamaan tal­le
valtiolle, paa.syn merelle - ja' laske-^
maan paavin, valtaistuimen juurelle
tai paremminkin hänen pohjattomaan
taskuun — 300. miljoonan liiran. pyOr
reahkon summan!
;. Vastapalvelukseksi: -silloinen paavi
Benedictu.s: X V Iupa,si. kaikin tavoin
tukea. keisanllLsta Sakfeaa. Katolisen
kirkon kojco, /laajalle ;.haarautuneen,
monipäisen, asiamiesverkoston piti le­vittää
defaitismia ..seka.harjoittaa -va--
koilu- ja- tuholaisuusioimintaa ympä­rysvaltojen
armeijoiden selusta.ssa. .
V. 1919 keisarillinen Saksa luhistui--
Sen::mukana menivät myttyyn kaikki
Pacellm:? johtamien . vatik-aanilaisten:
salavehkeihjoiden .•suunmtelmat.-
' -Lisaa kestävyyttä . — :.me:;.saa;'u-.
tamme.päämäärämme, sanottiin.,Va-:
tikaanissa.
; Eugenio,PacelU sai maarayicsen:jaa-,
dä Berbmm.--; Sieltä käsin hänen piti
johtaa katolista'.papistoa.sen .salaises-;
sa • sodassa -'demokratiaa .vastaan ; ja
edistää imperialistisen hirviön uudes-tu.
yntymLsta Euroopan .syQames.sä. ;
'-V. 1925 hänen, valmistelunsa', jphti-vat
.-:koakordaatjn. .solmiamiseen.:- v.
1928 • hän : sai: kar.dmaalihatun , ja -v.
1930 . hänet kutsuttiin takaisin Roo-maan;
missa hänet: nimitettiin -Vati­kaanin
valtiosihteeriksi, s=o..paavin
uikoministenksi. ^
•Jo •/:auan ennen .=nik->an fa.si.siien;
i tuo armeija harjoitti lakkaamatta va-
\ koilua Japafun hyväksi.
• V. 1938 Vatikaanin valtiosihteeri
. saattoi kiinnittaä kardinaalinviittaan-sa
Mandshukuon korkeimman kun-f
niamerkm. Tätä japanilaisten samu-i
raitten tiedustelupalveluksella anta­mastaan
a\-usta saamaansa palkintoa
kardinaali kantoi melkoisella tyydy­tyksellä
j a ylpeydellä.
Ystävyys Hitlena kohtaan ja hellät
tunteet japaiulaisia kohtaan elvat
suinkaan sulkeneet Eugenio Pacellm
sydämestä pois palavaa: rakkautta;
dollareita ja siis myös "dollareiden o-mistajia
kohtaan.
, Senvuoksi Vatikaanin valtiosihteeri,
.samalla kuin han avusti Hitlena s u ­muiselle
Albionm saarelle tehtävän
hvokkayksen valmistelussa ja osaltaan
raivasi japanilaisille Pearl Harbouriin
johtavaa tieta, auliisti teki myös kai-^
kcnlaisia palveluksia englantilais-amenkkalaisille
imperialisteille;
Lokakuussa v. 1936 Eugenio Pacelli
paatti henkilokohtai-sesti käydä tar­kastamassa
-valtamerentakaista' lau­maansa.-.
tutu.stumassa lähemmin sikä­läisiin
olosuhteisiin, solmimas.sa hen­kilökohtaisia
suhteita Wall-Streetin
pomoihin. Lisaksi tarkoituksena oli
vakinaisen Amerikan lähetystön pe--
rustaminen- Vatikaanin • yhteyksien
helpottamiseksi tulevausuudessa. :
Kuten tunnettua, eivat rahaporhot
erikoisemmin kaipaa ystavia. He p i ­tävät
enemmän, palvelijoista. - .*
.:Kardinaah Pacelh ymmärsi taman.
Han yritti osoittaa voivansa tulla toi­meen
ilman ystävyyttäkin.' Han pii­lotti
sydämensä, taskuunsa. - "Hänen
pyhyytensä- vakuutti, että jös dollari-valtiot
tarvitsevat lakeijaan, nnn hän
kyllä osaa olla .sellainen. Vanhat sak-salai.
set ystävät odottivat snhen a i -
,kaan vatikaanin kardinaahn vierailua;
He toivoivat orvokinvarKscn kauhta-;.
n'r<n ja kirkkaanpunaisen; kardinaa-linhaiun
-'tekevän sangen- tehokkaan
vaikutuksen Nyrnbergin natsikokoufc-sen
ruskeaa taustaa vasten a.setQttui:-
na. , Kardinaali ei kuitenkaan saapu­nut.
Han . nimittäin matkusti juuri
noihm aikoihin valtameren taakse.
Pariisilainen viikkolehti "L'Europe
iiouvelle";kirjoitti 18 pnä marraskuur
ta 1936::" Pacelh on kuukauden aikana
laLsta Georg Bi-antingja, norjalaista
Emil Stängla. raitsk-älaistäMaiiric'
do Jeania ja espanjalaista Pablo de
tosren tekemiseen. ;- V : j Azcaratea • . - ..' ^.
Frank Ko.-ki on Iata kivjoiteUie.ssa j Hallan taholta taa.s vu usucttv
ollut- jp toista viikkoa HedDeerin j sveitsiläisiä kenraali Henri Gui.sania:
sairaalassa. Toivottavasti hänen saN | \valter Otto Siuckia ja Paiil Riiegjie-rautensa
er ole vakavaa laatua. . T o i - ! nn, seka eteläafrikkalaista Leif Er,e-vommc
hänen, tulenv pian terveeksi linndia-ja
.päa.sevän köUii:.;—- Elisa Salonen;
iskettiin lasten paat munskaksi. Pius
X I I :n inkvisiittorit kulkivat n n l a rin­nan
Hlmmlcrin asiamiesten kans.sa.
Vatikaanin käskyläiset ja vakoojat o-salli.
stuivatm.vos Pms X I I : n henkilö­kohtaisten
• ohjeitten mukaisesti ja
tayde.s.sä- vnkoiliipalvcluksen kanssa
.sotaan Neuvostoliiton kamsoja vas­taan.
Mutta • tuonakin aikana roomalais­katolisen
kirkon paamies ovelasti pyr­ki
jatkamaan- tutunomaista: poliittista
peilaan "kahdella rintamalla". Pius
XII ci:antanut atlantintakaisella tur-neellaan
istuitamicnsa versojen surr-kastua;
•.•.-.:„-
vyylcen ja jjaahinctoyhlojcn.sa hai-knl.
sevaan taikavoimaan? .
Tai onko ehka Harry T i u m a n m e ­nettänyt
u-skon omiin voimiinsa? Mi­ia
s.vyta handia muuten olisi vahvis­taa
Yhdy.svnltojen sotavoimia liittou­tumalla
Vatikaanin kaartin kan.ssa? .
S.vy on helposti löydettävissä. Anic-rikkalai.
set maailmanvaltiuttn havit-trlevat
-jiankknnt tarvit.sevttt Pius
XII:ta. han on heille tarpeellinen
himiahakkina, jonka verkot ulottuvat
knikkiin maailman maihin ja joka ^oi
asettaa nuo verkkon.sa amerikkalais­ten
monopolikapitali.stien käytettävik­si
: .' ••• ••— -
aktiivisesti osallustuo
lärjeston toiimnlaaii .Saatoimme ha­l
u a t hauta:MVMatta\v.in hautausmaalle
j i victcMun muistoheiki Kankaan
{.srmiUa Kauan .«;ail ke.stjui ennen­kuin
kuolema vapautti. Lepaa rau-ha?
sa:' -::-
Pidimme pikku kekkcrtt Walter. Ma;,
cli laytlaes.sa 30 vuotta. Hau-skasli ku-hii
ilta .soittaen ja laulaen. \Valter
halumr kiftiäii sukulaisia ja tuttavia
kiiiki.iiu» l.-«h)oiita ja huu.skasta illasta.
Victor Mäki on ollut pitemmän ajan
j «;airaan^- Nyt han joutuu Torontoon
lelkat-tavaksi vat.sas.saan olevan kas­vin
johdasta. Käykäähän toverit kat-
-s.-jma^sa sairasta.
Mui^^takaahan .snt;en. etta .helmi­kuun
1 pna mennään Mäelle o-saston
kokoukseen ja 7 pna Senja Kankaan
luokse naisten kerhon kokoukseen.
— Mummu.
Diplomaatit yrittivät
'»alakuljettaa ihmisiä
Helsinki, — Kaksi ai-Rcntinalaista
diplomaattia, jotka neuvostohallitus
maariiss polslumaan Neuvostollitostav
cun helta syytettiin yrityksestä sala-luljcltaa
kaksi iniestu matkalavarolt.
en.sa jouko.s.sa Neuvostoliitosta, saa-r:
jui tänno viikonlopuH.'V Leningradista.
Diplomaatit, ArRcntlnan Moskovan-älietyston
atta.sca Pedro Condc ja
' uhetyston toinen .sihteeri Alfrodo A n -
onio Bnzan. jatkoivat heti maikaan-a
laivalla Tukholmaan.
Arjjehtiiialaisia sota­laivoja
aiitarktiikkaän
Uiieiias -Aires. ---Arkeiitina
tiis .ilmoitti viikonlopulla,^.cttä, s c l ä -
John Poster Dullesin kallaisei .so-| hetlää;;ryhmiin armeijan spesialisteja
Sodaii loppuvaiheessa, kun sodan- dnnlietsöjat Yhdysvalloissa hokevat j kahdella .sotalaivalla antarktiikknan.
it.sepintaise,sti, että: on mahdollisiin-j Argentinan hallitus on hyljännyt
mnn liian liittouduttava Vatikaanin jBritaiiniaiviioöUt ArgehtinäntoImlnT
lut.sojien kohtalo olrjo kaikkien nah-tavi.
ssa, paavi julisti kaikkien kuulta­vaksi,
etta tulevan rauhan.oli oltava i kan-ssa, joitä voitaisiin - yhteisvoimin'i u»«ta anturktiika.s.n», Jos.sa argentina.
yhia- "kunniallinen" molemmille .so- mencstyk.selll.simmin taistella "bblshe-taakäynneillc
puolille, etta vaatimuk­seen
ehdoitta antautumisesta katkcy--
tyi. "mita suurin vaara" ja etta LOUT
tooii velvollisuus: oli "krLstillisen lau­peuden
nimessä" antaa, anteeksi har­hautuneille
rosvoille, jotka olivat
pommittaneet heidän kaupunkiaan.
-Jo 15. vuosisadalla ranskalaisten oli
tr.pona .sanoa: "011ak.seen paavi on
csatlava suunnata nena tuulen mu­kaan".
Pius X I I on aina noudattanut
tata ohjeita. Uransa alkuaikoina han
palveli italialaista imperiali-smia. sit­temmin
teki palveluksia kci.sai-i Wil­helm
11:11c, liehlttcll .Mu.ssoliima;
Hitlena :'ja japanilaisia .samuraita ja
katsoi nyt- .."pyliaksi- velvollisuudek­seen"
ohjata.Vatikaunin laivaa atomia
d iplomu tiaii va na vete<.'n
vistlsta vaaraa" vastaan
JniseL oyat peru.staneet tukiaseman
Deceptlon. saarella falklaiidin saari-
Morgnniii ja Rockefellcrin känniset '-y'""^^^^ Piensn-Iehtl .sanoi:
finan.s.sipomot ovat halukkaita anteli- ' "F^-ilklanJin .saaret ovat meidän, siitä
aasti vuodattamaan kultaansa Piu.s' ky.symystakaan. ei kinan eikä
X I I :n avai-nan ta.skuun, kunhan han
vain on valmis y h a . innokkaammin
käyttämään laumansa , tletamätlo-mvytta,-
herkkäuskoisuutta ja uskon-i
kiihkoa taistellussa, demokratiaa ja. o-dLst.
v.sta vastaan.
Dollaripolitiikkojcn edustaian.sa My-nnstukuyda
kauppaa."
CliC ottanut kaksi
radioasemaa
AVlnnipi-K. .-- Puhelmimnlsteri W,
Morton ilmoitti viikonvaihteessa, elia
Maulioban hulhtuksen omistama Venäläiset pidättivät
ron Talonii välityksellä paavi Pius Wm„^,j7giii ladlöa^ brittiläisen jUnan
Eisenhower kieltäytyy
ehdokkuudesta
AVashiiiKtuD. — Kenraali Dwight D.;
Eisenhovver. Vhdysvaltain yleisesi­kunnan
päällikkö Ilmoitti taalla sun­nuntaina,
citei hiin mi.s,säan tapauk­sessa-
ota vastaan nimitystä Yhdys­valtain
presidentiksi.
- Kenraali Eisenhovvcrlu on pyydetty-ryhtymään
republikaanien ehdok-kfiakii
pi'esidcntlnvftnlei.s.sa. Eisen-ho\
ver .sanoi, etta hänen paatoksensa
pysyä enllajm politiikasta on "ehdo­ton".
Punajahti käynnissä
Niearaguassa
ManaRua, ALN) —• Senjalkeen
kun Yhdysvalloissa hyväk.syttilni Taft-
Hartlcy laki, on suurin o.sa latinalai-
.sen Amerikan maita seurannut samaa
linjaa. Nicaraguan vlrunomalsct ovat
vanginneet useita: unionisteja syyttä­en;
lieltä "aktiivisiksi kommunl-stelk-st".
Viranomaiset vftlttävht. etta u n i - ;
ojen hallussa on asiakirjoja, Jotka o-
Kolttavat, cttii, Latinalaisen Amerikan
Työväenlllton presidentti Vlncentc
Lobardo Tolcdano on "kansainvälisen
punaisen .salaliiton" jäsen. ^^^ICalkkl
alla latinalaisen Amerikan maissa on
kiihkeä lyöviien vaino käynuLssa..
XII:11c:. a.settamä 'imatehtävit • on:
Amorikkalai.scn monopolikapltalisniin
valioituspolitnkan odistaminen kuikin
• keinoin. ;
j Vatikaanin radio ,syytaa joka palva
j raulmarakastavia kaii.soja. vastaan Ji-
Kaikkein arvos.sapidotyin' viei-as on ! '^;-^''''''V. P'^'Jaasta.;, ,
Vatikaanis.sa -nykyään Myron Taylor. Katoli.sei r.sanomaiehcc:
Han: oli aikoinaan. Amerikair tera.s.-
"Ob.vcrva-ty
Ciiniulitm BrondcnsUnK Corpora­tionille
S200,000 kauppahinnasta.
.Samalla ilmoitettiin, että toinen
MfUT.to.ban hiiIlUtiksen omistnnia- ra-.
diicLseniH GKX Brandonlssa, on nlln-ikiiiin
ULvylv CBCilIo $05,000; kauppa-hlntia.
sia.. •
tore Romano" ..ja"Quolldiyno" Ilii-trusLm,
johlaja. Nykyään hanon. Yh-. I liassa, " C a t h o l i c Herald'' .EnglaninKsa
i -^riyyf^ydikuhcn s a tl onurlcMts-.
'on \'litx-nkni>iuiUhn:n incrkilvs on
dvsvaltojen presidentin Harry Trur ja " L a Croix" ,Raii;ikassa laulaval '>>vn(imatto)>uni^ suiiri. Siksi VA-manin
henkilökohtainen . edustaja
paavi Pius X I I : n luona. Myron Tay­lor
yhdistää kirkollus-diplomaaiti.scen
tehtavaän.sa Vatikaanissa taitavasti
hartaasti .sama.s,sa kuoro.s.sa..
käynyt; kahdes-satoista Yhdy.svaltain '^great: busine.s.'j"-jumalan palvelcmi- atomipommia Venäjällev."
;. P I U S X i I - n masla armeija .vllytUia
.tav.sin avoimesti .solaan Ncuvo.stolillr j i^*,*^^^^*.*.*-*.
toa vastaan. "Mik.si emme pudottaisi !
o» viiUtamntbn Uimiin maan
sutinifildiullr., ., ,
Uerlin. ^ Bcrlinlslu brlitilulsellc
miehitysvyöhykkecllc matkalla oleva
brlttlliiinen .sotilasjuna pidätettijn ye- ;
nHlälsten vyöhykkeen rajalla ja mäu^.
rättiin menemään ,slvurtidHlIe lauan­taina.
Junan piiallikkcJ kieltäytyi antama.s-tn
veniilal.slen jnjavalitien rikkoa
vaunujen.KiJietleJu ja tarkastaa vau-nulissa:
olevien .saksaliii.slen papereita.
Myöhemmin - ilrnoitettim; f t l i i brilti-,
läiBCtniatkuslaJät.siirretään, toiseen:
junaan.
kuudestatoista k i r k k o provmssLsta.
Han on matku.stanut yli:;13i000 kilo­metria,
junalla, autolla ja •lentokoneel-
.la. Nelja .yhopistoa on julistanut
hänet kunniatohtorikseen;: Hänellä ei
ole ollut riittävästi aikaa suostua e-raan
piispan kutsuun, jonka aikomuk-
.sena oli julLStaa hänet intiaaniheimon
kunniapaallikoksi"
Pacelh piti hikeneuvotteluja- "Wall-
Streetin edustajien kanssa tärkeimpi­nä
kuin keskustelua -punanahkojen
kanssa
Vahan ennen toisen maailman.sodan
puhkeamista kardinaali Eugenio Pa­celh
lakkasi olemasta. Roomalaisen
pankkiirin poika osoitti - setänsä, toi­veet
täysin Oikeutetuiksi; Han; nousi
vatikaanin valtaistuimelle,ja muuttui
Pms XII ksi
Nyxyaan Vatikaanista-kuuluu har-;
mi.siuneiia aania.szella ollaan louk­kaantuneita.
Siellä, vältetään "ereh­tymättömän"
sodan aikana noudatta­neen
muka mita'taj'delh.sinta-puolu^
eettomuutta.
Nama puolu.stelut eivatkuitenkaan
saa tukea, mistään.. . - - • • , . ;
Pius XII :ei ole ko.skaan ainoalla­kaan
.sanalla tuominnut- ihmis.syöjia
ja, pyoveleita: han ei ole milloinkaan
.sen. Hän on pre«idcntin;taloudelli.sen
. ncu vos Lon ) a sen. H a n en • lah e m pi 1 n
.VHlaviin-sa kuuluu New Yorkin arkki-piLspa
Spellman, jolla on kimtoat yh­teydet
Morganin pankkiin <mainitun
pankin kassaholveissa.. olivat sodan
aikana talletettuina Pius X I I :n raha­varat).
Taylor saapui: Valikuaniin .elokuun
24 pna.- Han sai heti audienssin ja
.scasijaan, etta olLsi tradition mukai-,
.scsti .suudellut paavin-lohvelin karkea,
lämmitti hän "erehtymättömän" .sy­däntä
ojentamalla .talle henkilokoh- , kiirecllä:välri)l.stelee uuden nuytolmän
kysyi f:»-:-
."^isti Kirkconnel .Canadan kaloh.sen
p;ipiston tVdmcsta jarjesteiy.sKa csitel- j
matilaisuudc-Hsa. Ilanla saestaa U a i r I
ley, entinen Amerikan Yhdysvaltojen
armeijakappaliilnen; joka laman, vuo- ;
den .syyskuu.ssa Glevclandi-ssa fiotuve- {
terufinien kokouksessa j)Uämas,saan -,
puhee.s.sa esUli seuraavan kv.symyk-
.scn
— Milloin:lopultakin käytämme atu^
mipominia, jonka .• Jumala on:. meille
aiuanul rauhan turvaamista varten?
, Parhaillaan Vatikaani luni-iolla ja
täisen kirjeen presidentiltään. Tuossa
kirjee-ssa H.'irry, Trumaii monisanai-.
.sesti vuodaiteli: kommunisminvastai­sia
ri.stireikitunnuksiaan,. ja, innok-kaa.
sti ylisteli 'Wall-Slrectin; "kristil­listä
p o l i t i i k k a a " . . : , .
Truman: -kirjoittu - "Kristillisenä
lavastusta. Melu--• ja: valoeflektojii:
valmistellaani Niiden tehostamana
tullaan .suunnitelman mukaan tuo-;
miLsemaan kommuni.smi "uuden ajan
vaarallisempana harhaoppina". .
Tata • larkoitu-sta. yarieri koollekut-
'.suttavan ylei-sen kirkolliskokouk.sen-kan-
sakuntana haluamme ennen kaik- • Valmistelutoimenpiteiden . -suunnitlc-kea
olla yhte;.styo,ssa hyvaa tarkoitta- i juh paavi Pius XII on uskonut eräälle
taita vimmisiaapureifilaan.amcrlkka--
isLsleh '.mqnoipolikapi^^^^ :
helle- • kärdiriaäli' Sjiellmani 1 le'. ;Prän? •
coa 'sydärtysiäväll.e.-kä^^
iöannielille, ja. MuK.solinin y,stävä.lle,:
italialaisten :u
rriilanqlalselle kardihaal.i Schusterillc;;.;
."Mahdollistä'on*;että'uiisi liäylelniä ;
VILJAMI VAIHDOKAS
KERTOMUS POJASTA, JOKA TAHTOI
TULLA JANKON KALTAISEKSI
KIRJ. ELVI SINERVO
vien ihmisten; kanssa .; . .Haluan; y h ­teistoimintaa
Teidän, py h y ylenne
kanssa ja kaikkien.niiden kanssa, jot­ka
ovat maailman moraalisten voimi­en
:johdo.s.sa; Tehtävämme on lujittaa
ja elävöittää "ihmisten uskoa, laisnn
arvoihin"
- "läLsilla arvoilla'- tarkoitettiin -nah-
1 o usunut: moitteen sanaa Hitleristä, i.favasti kuuden ,sotavur>den .; kulue,ssa !.tullfian:e,sittamaan. .
Mussolinista ja. Francosta yhtä vähän i.kokoonhaalittua ; 52. miljar. /di l -i:n_ ^ di lu. .UT , .a. --; ';Käy'.tieten
kuin Euroopan: eri.rriaiden:qui.slingeis-!: dm voittoa:;: - Naiden "iai.syysarvojen-'
ta tai petameista, jotka yhdessä' pyr­kivät
Euroopan muuttamiseen suun-na.
ttQmak.si hautausmaaksi,, vankiluö-lien
ja tuhoamisleirien ;valta.-kunna'Ksi,
' . Sitava.st.oin.ei ole .vaikeaa muistaa
Pius X I I : n lähettäneen ter\'ehdyksia
Killerille
R a n 5 k assa. Tshekkoslovakias.sa,
Puolassa. Jugoslaviassa — kaikkialla.
hankkimista - nimitettiin -"kristillisten
periaatteldeiv toteuttamiseksi". ,.
paavin istiii-rhc;
n:korkeuksisia.luörnttä kom
mi:.jä:-vieläpä.;jutj^s^
seenkin;;mutta oi ole kuitenkaan.-.u-
-. Laajas.sa va.staukÄessaan Pius XII( nohdettava,'etta- nyt ei ole keskiaika,
ilmitoi, kntoilisuuteasa ja sanoi ;yhty-ifniä...Torqucmadan . ja I/oyolan ajat;
varLsa Wall-Streetin toivomuksnn. U,s.; oVavoiJeet ja menneet. On muiMelta- \
kollisuudenvakuutuk-snn.. . . s e k o i t tui va, ett*-i .se henkinen orjuus,-jor-i-sa
miljfxjnat" kaUjllset kirkon jäsenet o-vat,
ole ölc/a ikuinen.
:-,-Alita, ilmekson^m^
sahgen: läpinäkyvä ;ricu>'o.sl^n;a.5.tain^c^^^
.hyökkäys. v;:.fcysyhtä,; a iheiitt^
taa;: VVastauksesta oh.kaikkea; :mika
missafa.si£nu.n' miljoonien uhrien tu.s- | h-velee impenali.sti.sia amerikkalaista rujiminla työtätekevän ihmiskunnan
kanhuudol kaikuivat.— Vatikaanin e-I sydäntä; ; y:':T~rr^- . :• .: pahimpien . vihollisten apurina, „mita
custajat. olivat aktiivisessa:'yhteistoi-j'; ;Lehtitietojen, mukaan.on parhail- tarmokkaammin- ja aktiivis.emmin,'"e-mmnassa
poyveleiden kanssa. i >aan valmisteilla Vatikaanin ja Y h - rehtymaton ylipaimen" toimii .vodan-
Pelkastäan - Kroatiassa jesuiitat j^a-j c.vsvaltöjen välinen sopimus -keskenäi--. OictAojien hyvakjji,: sila pikemmin a l -
dominikaamt Pavehtshin johtamien j st-Ha avunannolta Sopimu-csen mu-i'Kö-.at kv-mmenel miljoonat tavalL&f-t
teurastajien kätten kautta kidutti- ! kaan tulevat molemm.at sopimuspuo-j ihmiset päästä Jielville Vatikaanin
vat kuoliaaksi ja .surmasiVat^^tojätu- i let: olemaan kimteässa-. yhteustyos-sä' ttaniUmuksellLsen julistuk.sen todelii?
hansia ihmisiä.'jotka -olivat kieitay- kcrLsamvalisen poIithKan: alalla
422 sivua —
'VII..IA.A1I VAIHDOKAS" on
on incrkilliiieii kirja. : Se vie
meidät maailmaan.; Joka uiko.
iTui.siUa puineillaan on yksin.
k<-i lainen ju aivan yinpäri.s-tornine
kaltainen, mutta kun
näemme .sen Viljamin, pienen,.
ontuvHii: Kiiinin, ;.se. muuttuu
.salaperalKek.si, hiukan, pelot-
• tavaksi ja monimulkaLsekKi
maa Ilmaksi, jo.s8a on Isk, joka
ei «lekaan ihan oikea isa ja
älli jfjka un hyvä, muita usein
surullinen: Siinä maallma.s.sa
(»n viela paljon muuta: laita­kaupungin
meluisa- lapsijou;'.:-
ko, joka ei -hyväksy Viljamia;
h:iii(;n erikoLsuuteiisa vuoksi;;
.on rnyors l.sätdnaytto Maarit;-;
Joka jollakin lahei.sellä taval-iJi
on o.siilli.sena ' Viljamin
in;iailrna^ ja kuulee Vilja­min
J;itlla suuren nakin kengän,
.soivan, vaikka muut eivät sita
kuule;. Mutta parhain maail--
H l n l a sid. $2.50
E L V I S I N E R VO
tyoeet kaantyma.sta roomalaiskatoli-siiuteen.;.
Vatikaanin katynen kaskys-:
ta kroatialaisista lapsukaisista otettim
verta haavoitttmeille saksalaisille ja
kun kalkki ven oli vuodatettu kuivun.
Mikä on aiheuttanut taman?
Onko kenties jonkun aikomuK.sena
loukata ."Citt^ del Vaticanon'': rajoja,
j a eivätko paavin kolmesataa urheaa
kaartilaista luoUi'kftnnuksjen,saterä-sestä
SLsallosta j a alk?ivat vapautua
n&iivista ja sokeasta.;USkosta; tyhjän­päiväisestä
j a paifiutetUÄta auktoritee­tin
- pa 1 vönnasta, turhusta; harhaku vi -.
telmista. jotka ovat esteinä taisielus,sa
;tctf5i-inhirnilli.sen onnea puolfe.s(,'t, : '
ma.w:ä.on kuitenkin .valkopartainen Kattilanpaikkun.-jolla;on kis.sa.
ja kjinaj-ialintu Ja joka kertr>'j Viljamille tarinan DankoKlav miehestä,
jok;i..uhr,-Lsi s.vdiimenHä, I>;mkon:kalt;iisek.sl; tahtoo Viljamikin tulla ;
ja lähtee,r^raana kauniina paivana ulos maailmalle paattien vaka­va-.
n r (.sia tehtävänpä, olko<m se fcitten mikä tahansa.
Hän tapaa, vielä paljon ja monenlaisia ihmi-siä,. joutuu kohtalo.sta.
i.o::^r-rti; mutta ajautuu Jiamalla vääjäämättömästi elämänsä.suurta
t'-ht.tvaa kohu. PXVI .SINKRVO on teok.sen,sa tapahtumista, ihmi
s^stii ja.ajatuksista: luonut kudoksen.joka on monivivahteinen kuin
ke.säinen .satcenkiiari; siina on surun ja kärsimyksen tummuuden
ohfillaiJon.jiihyrnyn ku]iankcllaa,.lhmi.syyden ja palavan sydämen
punaisia liekkejä ja viisauden syvanslni.sla.. Lukija joutuu kuin lu-;
mrjuli.'/.-n valtaan, han ei enää kykene erottamaan rajaa, j^ssa satu
kietoutuu todelliKUUteen; han viehättyy romaanin ; lämpimään• j a
f.'lamä."ilahe!.seen .tunnelmaan ja seuraa herpaantumattomalla- mie--
Icnkiinnolla Viljamin vaiheita,
"VILJAMI VAIHDOKAS" on teos. joka heratlaa vastakaikua ja
ajatuksia, Ja sydämestään toivoo, Viljamin .nyt hamillisena,::mutia
Siimat arkoina Ja ky.symyksiä täynnä seistessä kulunutta -lakkiaam
PJ 01.i^-llen ovellamme, että löytyi-si ymmärtäväisiä ja -avarakatsei-
, sia -hmisia, jotka avaisivat sydämensä-' vastaanottamaan. Viljamin ;
sanomaa.
_ 1 il<jl}iii'i joku kirjukaupaitnmmt tui paikkakuntanne
a i in m iehnn mc kautta.
Vapaus Publishing Company Limited
Sudbury ^ Ontario
i a
845
: i ^
'••.••;>-V"wr'-T-
•.-.*.;-r-;-i;,
'•';«• --^'^-'
^^^-'.''^'u^^^nhi^i^^ni'^^''^!*''^^ ''r':.' ^ i j " ' : J ' . ' ' ; ' . . . ' L - ^:i:;'i'v!'''!':l:7!'.;v;^;"^:'*•'"^'|,'MT^^'':^;••-'!'7-^;r^T "';Y-'i;^i-T