Vapaus, May 27, 1948

              Torstaina, toukok. 27 Thursday, May 27
SUOMEN KUULUMISIA
(IfelsinkiMä. toukokuun 20 pn^l<«IK
Su«mi-S*ura.)
mKKKANNAIJ.KPANOI VOT
OVAT SALLITTf' JA
*. Kysymys sjita. onkrt InktkannaJJe-
•panovalmistt-lut fiaJliuu-.a, .'mMiULit
.ajankohtaisoksj s^n laJktf-u kum Huo­men
Ja Neuvastolnton välinen HVUJI-
.antofiopimus on ra- jJioitu, .vopi-
'mukÄBfita rnppuu...'Jaako -Sunrm itw;
taistella oman aluf rfn.sa puoIu.sSa/ni-
Bcksi, kuten .vjpimuks':-.'i.sa un cdelJy-tcUy.,
i AsianomaiselU-i tahoIt.fi liuornauU--
.-taan., e t u LKP-tyot, kjcllciiiin VJtii-
. rauhan aikana vaj von ta koin is-sion f »>! -
mesta, mutta rauhfui.^pimas f-i sisalla
,,mltaan sellaLsta krelt^^a. • : .
Suomalaisen LKP-jarjw;t.<;lni.-in nm-vkaan
kuuluu tavanmukaKe<;n kayutii-tooii,
etta a-sevtlvollisista ja rcsenilai-
.'Eistä pidetään luetteloa, j a tiettava.sti
-sellaista luetteloa on jälleen ryhdyl-vty.
laatimaan. Mainittakoon, e t t ä ar-
-meljan vahvistaminen rauh<iri,sopi-
* muksen määräämälle 414)00 .miehen
'vahvuiselle tasolle edellyttää myo.s tie­tynlaisia
mobilisaatiotoita, silla nykyi-
] nen ?/f vuoden palvelusaika tekee
' mahdolliseksi ainoastaan vajaat 15.-
J 000 miestä käsittävän varusmiesarmci-
I Jan ylläpitämisen.
; K/lk8VUKAUDEN ALKU
LUPAAVA
; JCasvukausi 1948 alkaa kaikkialla
> maassamme e r i t t ä in suotulsl.s.sa mer-
; keissa. Syysviljojen- oraat säilyivät
I hyvin talven yli ja Jo huhtikuun puoli-
. välissä pellot alkoivat olla muokkaus-
I kunnossa. Ko.stcus.su h teet ovat tyy-d
y t t t ä v ä t eikä, kuten asein on asian­laita,
savimailla ole kärsitty Itiallises-
Tla: märkyydestä.. Muokkaus- ja kyl­vötöiden
kulkua eivät pitemmät sade-
.'kaudet ole häirinneet.
Etelä- Ja Keski-Suomcssa viljat ovat
jo maassa, elka Pohjois-Suomessa-i
^ a n e n a a ole kylvöjä paljon jäljellä,
'Varsinaista Lappia kuitenkaan ,Iu-
, kuunottamatta. Perunan istutus on
kaupunkien ja muiden asutuskeskus­ten
pienillä palstoilla aloitettu ja myös
; varhaisperunaa on jo kylvetty. Yleen-iSä
kaikkien kasvilajien siementä on
ollut riittävästi.
' < Kylvötöiden edistymiseen on vai-
; kattanut myös .se< ctta traktoreita on
.Jcäytettävlssa entistä enemmän. Vuo-
"den. 1946 lopulla .suoritetun tiedustc-.
lun mukaanoli maamme traktorikan-ta
n. 7,000 konetta. Talla hetkellä on
i maatiloilla kaytcttavis.sa n. 8.500 trak­toria,
niistä . toKui melkoinen osa jo
vanhoja. Polttoainetta on saatu ku-i
pongcilla riittava.sti.
V SOPIMII.S SAIIATAVAKAN
VIENNISTÄ KNfiLANTIIN
Viime lauantaina .HelsiiiKi.ssii pää­tetyissä
neuvottclui.s.sft -tehtiin Jioard
of; Tradc, Timber C(inlrol!in ja' .Suo- i
mcp .tsahanoinistajiiyh(listyk.sen ke.'>krii
; If.piillint-n .vjpimus .^.ahatavaramyyn-neifttii
I-so-Bntannjaan vuonna 1948.
K'fkonaiÄmaara; joka vahvistettiin
. jn.-ialj.skuuÄsa Lontrx>ssa pidetyissä
: Knslannin Ja Suomen kauppaneuvot-f!'
ji Fa. kii£i>jjaa 120,000 s.td. var.si-i
;:i-it.'.ta .sahatavaraa, 'jonka li.säksi
i Timber. ControlUlla on vielä oikeus
(A-aa 5,0M s:d .-.ahattua koi-vua seka
: l.").0{>0 Äid. enlai.sta pientavaraa.
HtnJaneuvottelulssa pyrittiin paa-
! ft.<;ij).s.sa saamaan hinnat eri kokojen
! j a laatujen i v a l t a suunnilleen .sille ta-
; .w)le. joka Englannin markkinoilla oli
muodostunut ruotsalaisten sahalaitos-
; ten Ityvak-syttya viime vuoden hinnat.
I Viime vuoteen verrattuna voidaan to-f,>.
n havaita heikkoa nousua, mutta
• invynMhlnnat eivat kuitenkaan ole lä-
• he.skitän .sellaKset, etta ne peittaisivat
• tuotantokustannuk-set. ilmoittaa Suov
i men Sahanomistajayhdistys.
f Myynteihin nyt solmitun yleissopi-
! muk.sen puitteissa ryhdytään heti, ja
i toivottavaa on, e t t ä laivauksetkin p ä a -
i .sevat alkamaan aivan lahltulevaiguu-
' de.v>a,
KE.MLIOEN TULVA LASKEE
Eilen kävi Ilmeiseksi, etta Kemijoen
tulva alkaa laskea. Isohaaran padon
yläpuolella oli veden .korkeus. Illalla
10.2,5 metriä. Patoluukuista virtasi
vettä 3,400 m3 sekunnissa. Päivän a i ­kana
avattiin lisaä patoluukkuja,
Vesistöjen latvoilla Kittilän. Sodan­kylän
ja Pelkosenniemen korkeuksilla
tuiva osoittaa selvästi vaimenemisen
merkkejä. Kemistä klo 19 aikaan poh­joiseen
lähtenyt juna nro 02 pääsi Jo
ylittämään patorakennelman.
AIKUISTEN MA1T0ANN08
LISÄÄNTYY KESÄKUUN
ALUSTA
Kansanhuoltoministenösta saadun
tiedon mukaan on ministeriö p ä ä t t ä ­nyt
nostaa aikuisten maitokorttian-nosta
1 desilitralla päivässä. Lisäys
tulee voimaan ensi kesäkuun alusta.
LARIN PARASKEN MUISTO­PATSAS
HELSINKIIN
Ensi vuonna on kulunut 100 vuotta
taydelli.?en Kalevalan Ilmestymisestä.
Tämän vuoksi j a tehdäkseen kunniaa
suomalaiselle talonpoikalsmalselle ja
runolaulajalla Keskusosuusliike Hank­k
i j a rl. on valmistuttanut kuvanveis­täjä
Sailon muovaileman, luonnollis­ta
kokoa olevan;Larin Parasken.muo­tokuvan
pronssiin valettuna pystytet­täväksi
Hankkijan edustan, Arkadian
aukion pikkupuistlkkoon j a paljastet­tavaksi
Kalevala-juhlien yhteydessä.
— Kuulul.sa espanjalainen kirjailija
I-opc de VeRa syntyi v. 1562 ja kuoli
1635
—• Vallankumou.srunoilija saksalai­nen
Heinrich - Heine syntyi 1797 ja
kuoli 1856
Tunnetteko tämän laatikon?
Tictystt tuintdtc: Siinu oii tiisnut: kuuluisia
OliliKiUX kaksisulkaisia saltaviiloja.
'Puolikuu'" i c a ö K R O f c C o L Tehtaanmerkki
Kun ostatte viiloja tasta teille, hyvin tunnetusta laatikosta, voitte
luottaa siihen; että jokainen vula on samanlainen, nopeasti terottava,
pureva ja luotettava. -Ei tarvit.se;valikoida, silla jokainep villa on
yhta hyva. Öbergin viilat ovat hintansa arvoiset, ne tekevät työn.
nopeammin ja parenmnn
Obcrj:ln"Fcather-EdKc" viiloja pokasahoja varten on nyt saatavana;
Kysykää niitä kauppi.iilt.inne.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
426 McGill Street Montreal 1, P.Q.
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikka Euroopan huomatuimmissa salraaloiss»
ERIKOISALANA sisustaudit; naisten, lasten ja Veneriset taudit.:
Nielurisat, leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti
Ilman veren vuotoa. . . • -
Vastaanottotunnit: Kello 3—S ip.
3537 PARK AVE. PUH. HArbour 7623 Montreal, Qae.
DR. G. H. KENT
Hammaslääkäri
Erikolshuomio annetaan: hampaitten
ulosvedolle Ja ;hammaslcvyt,yöllc.;
1396 St: iGatharinc Street \Vcat
Huone 412 Puh. PL. 2112 Montrc.il
Sttomipaketteja!
Ilahduttakaa rakkaitanne tänäkin
viionna hyvällä Juhannuspakctilla!
Sellaisia ovat meidän
No. 162 — $8.25
4 Ibs. vihr.. kahvia^ 2 Ibs. sokeriav
2 Ibs. riisiä, 1 Ib. rusinoita, 1 Ib.
luumuja, ;^ Ib. makeisia, 12. uns;
saippuaav 6 uns.;tnausteita; (Sama;
paahd. kabviiU S8.10.)
NORCON Regisfd
3465 Cote des Nei^rs Rd.
Montreal Quebec
Suomen Vapaan Sanan
ikkuna heitetty rikki
Helsinki. — Perjantaina, huhtikuun
30 p n ä klo 23.05 aikaan heitettiin Hel­singissä
Kansakoulukatu 8ssa sijaitse­van
sanomalehti Vapaan Sanan kont­torin
ikkunasta sisään asfalttlkappa-le.
joka oli osunut ikkunan edessä
työskennelleen naisen rintaan. Ta-:
pahtumapaikalta on n ä h t y e r ä ä n mie­hen
juoksevan karkuun ; Fredrikinka­dulle,
pain. • E r ä ä n silminnäkijän, ker­toman
mukaan oli eräs kadun rastak-kaista
puolta kulkenut v mieshenkilö,
j o l l a olrollut seurassaan nainen, juos­sut
kadun yli tavoittaakseen pakenin
j a n s n n ä kuitenkaan onnistumatta..
>'—; Italialaisen Boccacionin kirjoit­tama.
Dccamoron oli cnsimmfUncn Jul­kaistu'SUoras,<
«nainen teos.
"Kalle Aaltosen
fflofsian" näytel­lään
Vancouverissa
VancouTer. —. CS-I: n paikallisen
osaston kuukaasjkokoiis pidettun tk:
16 pna, jolloin p ä ä t e t t i in antaa Vapau­den
Suominumeroon $2.5. tervehdy.='
llmoitu,s.
Muun kirjeenvaihdon ;yhtpydes.sa
luettiin myöskin B . C Federation of j
Laborin <CCL) kirjelmä. jo,%sa, koros- j
tcttiin eraäna tärkeimpänä jokaista |
tyolateta koskevapa tehtävänä äänioi­keutensa
valvomista. .Jokai.sen oli.si
huolehdittava' silta, etta nimeasa on
äänestäjien: luettcloKSsa.
Keskeneräisten asioiden Joukossa oli
myöskin kysymys Clinton-haalm
omistu.soikeude.sta, josta kesku.stelta-:
cssa kuulimme F. Holmeksen asiaa .se­lostavan
puheenvuoron, -jonka j ä l k e en
kenellekään ei liene Jaanyt cpa-selvak-si
se kuka haalimme omistaa. -
Vapauden asioita käsittelevä kokous
p ä ä t e t t i in pltaa ylimaarai.sena ko­kouksena,
jolloin kaikilla on tilaisuus
osallistua keskusteluun kaikLsia Va­pautta
koskevista asioista. Kokouksen
järjestäminen ja valmistelu annettiin
vahstu.stoimikunnalle. . ;
• Saira.shuoltokomitean tyota tehos- j
tettiin Jo edelli-sessä kokouksessa nyt |
myönnettiin komitealle $25.00 pohja­rahastoksi
tarpeellisten kulujen suo­rittamista
varten. Taman komitean
työ on perin tärkeätä, yksistään Inhi­milliseltä
kannaltakin Katsottuna.
- Nkyttämökomltean selostuksesta i l ­meni,
että: näyttämömme tulee jatka­maan
; työskentelyään keskeytymättä
ja että; olemme saaneet näyttämötyön
Johtoon pitkäaikaisen työmuurahai­semme,
Vilho Nybergin. Ensimmäise­na
saamme hänen . Johdolfaan "Kalle
Aaltosen morsiamen" ja toiseksi K i ­ven
VKullervon" — kumpikin arvok­kaita
esityksiä.
Olemme .saaneet kutsun osallistua
Henny Bellin; 70-vuotlspalvan viet­toon.
Tämä toveritar on osallistunut
työväenliikkeen toimintaanyli 40 vuo­den
ajan Ja; on t ä n a km paivana yksi
aktiivisimmista : to rm11s ijoistamme:
Olemme onnelliset saadessamme olla
mukana onnittelemassa tata kunnon
toveria taman merkkipäivän johdosta.
Kokouksessa kuultiin lukuisia multa
selostuksia ja keskusteltiin niiden joh­dosta.
. . . "
Kokouksien pitoaika muutettiin ke­sän
ajaksi joka; kuukauden toisen kes-,
kivlikdn illaksi, alkaen klo 7.30 — K o ­kouksen
puolesta: M . S.
Washingtonissa olevan presidentin asunnon Valkoisen talon juuri val-
• ; mistunut;: eteläpuolen parveke.
OSUUSTOIMINTALIIKE |
Suomesta kysytään
Matti ja Eetu Marttinen .Eetu
Hulkko, Suovanlahti, Niittyranta;
: Malakias Eno ^ rva Alma Eno,
Pirkkala, Haikan omakoti-alue.
Yrjo Varikohff—Vaivio- .—.Ida
Karvonen, Lauritsala 10 pnrl. :
: Lihda RuiLska — rva Elma Heikkilä,
Kemi, Karihaara, Kauppila.
Mrs. Kaisa r Mustonen, Toronto —
Mennyt 1947 Tampereelta — Hilja
Tottetstromv, Helsinki, Uudcnmanka-tu
2 C 21.
Tommy (Tuomas) Pennanen, To­ronto
— nti Signe Napari; Helsinki,
Itamerenkatu 52, 'VVarta. Oy. v
: Lempi, Mana ja Lauri .Johannes
Kllvinen mr. Sandra Paananen,
Helsinki, Munkkusaarenkatu 4 G 22.
Mrs; Hilma Setala nti Armi Se-,;
tala. Lavia, Haunia.
Matti .Totkonen -— sisko Hilma
Hoppan, Tervola, Lapinlääni, Kanto^
posti.
Mrs. Laina Niemi, Port Arthur,
Ont..-^ rva Lempi K a n , Lahti; :.^sikr
kalank. 23.
Ulla Savolainen — Remo Laakso-;
nen Suolahti, Kolikkoinmaki; Varpu-,
nen.
.Anna. Matilda Sello — penntoasi-oissa
etsii y h t e y t t ä Hilma Seiio, Helr
sinkii Käpylän- Kunnalliskoti. Os,;.. II:
Pillus ja John Knuuttila seka Juk-k
Leppämäki sisar Hilja.: Pietilä,
Ruukki,: Revonlahti. Kurolan posti.
'Taavi Puranen ja K y l l i k k i Rasilai­nen—-
Maire; Kankanen, Vuohijarvi,
Horppu. «
Beda Siren, Toronto — Irma Palo­mäki.
Tampere, Harmala, Orpolan-kuja
64.
. Ville Karvanen - - A i n a Kemiläinen,
Haapamäki, Iso-Moijanen.
; Elias Laurila: ^Martta Laurila.
Jaala, Paljakka.
..; • Mr. August Matson:(Pullinen); Unto;
Pullinen .Elimäki, Tcuroinen.
sun Mana Timonen — ..Anna Kaisa
• Lappalainen, Iisalmi, Sonkajärvi, Sa­vonvirta.
Aino Vilhelmiina Holst — J. E.
Helminen, Reisjärvi.^ • : . ; ;
: . Mätti-.ja Maija- Anttonen: —.•emän­tä
Kristiina Lankinen, Kerimäki ,kk.
O l l i 'Kangas Aino: Lukkarinen;-
Kittilä. Vasikkakumpu.
- Elli Lehtonen; — e m ä n t ä ;Aune Ha--
liseva, Narva. Rämsö.
Juho Vihtor- Järvinen: . - ^ -Rauha
Rantanen,-Huttula,-Heikkilä." . . ; , : ,:
Jussi.Kanerva—Mähönen — M a n - :
di• .Arffman; Vuokatti,;Hevosaho.::,•
.: Frans Sandberg-T— Senja Salonen,
Reposaari. Varvik. 45.
Aarne -Kulmanen; -e Matti Salmi-;
nen, Voikka, II piiri.
: : ; y r j ö , Puranen—: Ida- Puranen, -Vii­tasaari,
kk.
• -Lempi j a .Arttur Lindqvist —^:ESter
Mervo. os. Pettersson, Helsinki. Nor-denskioldinkatu
4 A 11.
; Juho Kervinen — Onni Kervinen;
Joensuu, Mulo pys.
Parahin Jussi!
Aina tapahtuu jotakin murheellista,
elämässä, riistäen meiltä sen vahaisen
ilon mitä olisi saatavissa. Minun piti
viime viikolla matkustaa -Winnipegiin
puhujak.?i. People's : Coroperatlven
vuosikokoukseen— mutta sairastuin;
Sen! sijaan, etta olisin saanut ret­keillä
tässä lännen kaupungissa,, jou­duin
vetelehtimään, kotona, saattaen
elämän kurjaksi vaimolleni, perheel­leni
j a itselleni.; •
Kun palasin toimeeni osuusliikkees­sä
-yllattr Eino Laakso minut- julis­tamalla
suurin elein: "Me harjoi­tamme
'nyt rautavarakauppaa: Mlna
toivoisin: Sinun kirjoittavan Vapau­teen;
.antaen kaikkien tietää, että
kykenemme varustamaan ostajat kai­kella
toasterelsta alkaen j a aina he­vosten-
lankiin saakka.'-' , . . : :
"Odotahan hetkinen"; sanoin. : " M i -
na en nae mitään rautakauppatava­raa
taalla myymälässä. Miten' me
voimme harjoittaa rautatavarakaup-paa
ellei meillä ole varastoa?" ;
Odota itse hetkinen", han vastasi.
"Me saamme Tjramlnsm myymälään
vahaisen varaston alkua varten, jon­ka
li.saksi meillä on n ä y t t e i t ä j a h i n ­taluettelolta
kaikista rautakauppa-alan
tuotteista, jääkaapeista, uuneis­ta,
kattopahvlsta, painekattiloista. —
niin, kaikesta mita vain i-saatat :aja-tella,"
' S e kuulostaa vansm mainiolta",'
sanoin sen johdosta; :
"Paljon;mamiommalta, kum osaat
ajatellakaan. Olemme tehneet sopi­muksen
asiasta palkallisen rauta­kauppa-
alan tukkulnkkeen kanssa.
Mlta hyvänsä tilaammekaan, toimite­taan
se heti. Meille ei jaa mitaan van­haa
varastoa.". . .
."Suna on kuitenkin varmaankin
jokin takaportti",-sanoin epäillen/. .
. " M m a en ainakaan tieda mitaan
sellaista", sanoiViEino y r i t t ä e n kumo­ta
pessimistiset epäilykseni; "Me em­me
sido paljon varoja varastoon. H i n ­tamme
ovat kilpailuhinnat. Kalkki
varasto on Ihan uutta. Toimitas on
pikainen. Osuustoimintavakl kykenee
nyt ostamaan, rautakauppatarvik-keensa
omasta osuuskaupastaan. Se
Iisaa myyntejämme, ja kohentaa
osuuskuntamme asemaa. Olemme
etukädessä kiintyneet korkean voiton
tuottaviin valmisteisiin, joita jäse­nemme
ostavat eniten ja joista saa­daan
suurimmat saastot ostovoltto-jen
muodossa;"
'•Ajattelehan, etta osuuskaupastam­me
saadaan nyt maaleja,; pesukoneita,
silitysrautoja, pyrex-valmistelta, yms.
Eiko se ole mainio ajatus?"'
Tässä mlna nyt olen Jussi! Palat­tuani
työhön, kehoittaa johtajamme
heti ensimmäisena aamuna kirjoitta­maan
jutun rautakauppayritykses-tamme.
Hus vlekoon, mitahan minun
pitäisi sanoa?
Veljellisesti,
Jim Tester;
Suomesta luovutettujen
virolaisten kohtalo
Aikoinaan : tämän mantereen
suomenkielinen taantumuslehdistö
kirjoitti: paljon Suomesta Neuvosr
toliittnonkarkoitettujen virolaisten
kohtalosta ja tekivät neuvostovas­taista:
propagandaa. Seuraavassa
on kahden Suomesta luovutetun v i ­rolaisen
omakohtainen kertomus
.kohtalostaan,, jotka puhuvat omas­ta
puolestaan:
TEOLOOGINA NEUVOSTO-EESTISSÄ
— Mina olen eras niista eestiläisistä,
jotka Suomen viranomaiset-iuovutti-vat.
rauhansopimuksen määräysten
mukaisesti tammikuussa, 1948 Neuvos­toliittoon.
K u n saksalaiset toukokuus-
.sa 1944 aikoivat l ä h e t t ä ä minut rinta­malle,
pakenin minä Suomeen ja l i i ­tyin
Suomen armeijaan sen vuoksi, et­tei
minua, vain lähetettäisi' takaisin
Eestiin. Sodan loputtua j a in Suomeen
taydentaakseni V.; 1940 aloittamani
opintoni Helsingin ;Yliopiston; teoloo-gisessa
tiedekunnassai Minulla e l o l -'
lutminkaanlaisia varmoja: tietoja ko­timaastani
enka tiennyt mitaan kir­kon
asemasta siellä. ; Vähitellen tulin
kuitcnkm siihen lopputulokseen, että
tekisin parhaiten, JOS palaisin takaisin
Eestiin ja vaikuttaisin;siellä pappina.
Lykkäsin paivasta toiseen paluumat­kaani,
koska lukujenl: p i t i . p ä ä t t y ä v.
1948 syksyllä; Tammikuun 23 :pnä
minut kuitenkin luovutettiin: Neuvos­toliittoon,;
;PeIkasin ensin, että mi­nut
lähetettäisiin johonkin . l e i r i in
kauaksi Siperiaan. Suomalaisten sar
. Hanna Haataja — Maija Korhonen,
: Kajaani, Kainuun Sa.n., Peiäisennis-ka.
' . Jooseppi Montonen:-7-. rva: Manda
Henttinen, : Parola.; Mierola; ; -• -
- . Johan Edvard Pehkonen;.—r tytär
Helmi Alin a Pehkonen, Helsinki, E e r ii
kink. 21 G 69.
Ernest; Granfelt: — pcrintöasioissa
velipuoli Gunnar Mard, Tapanila,
Keskitie 7.
:Juho Vilhelm. Hauvonen:—: A^na
Niinikorpi, Lauttakylä, Nutiunen.
.Nestori Kalle. Hänninen —:;-Kal^
le :Hänninen.: Pyhäsalmi, Hiidenkylä;:
;: Juhana Aukusf Moisio sisar An--
na Teit to.. Lappee.. Hurt aman kylä.
Kaarlo Koskela .— Toivo Arokannas,
Tarvala.
.•\ugust Kanerva ja Eerik Öberg, —
K. Hanhineva. Hyrynsalmi, "kk.
Helsinki 21/5-4S
Suomi-Seura,
nomalehtien lausunnot aiheuttivat
nama tällaiset mietteeni j a pelontun-teeni,
jotka kuitenkin varsin nopeasti
osoittautuivat täydelleen perättömiksi.
Suomen-Neuvostoliiton . rajalla otti
meidät vastaan neuvostoliittolainen
rajaviranomamen, joka lähetti mei­dät
Viipuriin.^ Siellä-meidät otettiin
-ystävällisesti vastaan, tarjottiin ' p ä i ­vällinen
oraassa kaupungin hotelleista
ja majoitettiin,; - Parin paivan kulut­tua
sam väliaikaiset kansalaispaperit
j a junalipun, kotikaupunkiini Talhn-naan.
. Sydän rinnassa jyskyen pala­sin;
.takaisin kotikaupunkiini.; Mitä
minulle siellä . tehtaisiiri?_ Vangittai-sun,
cohan minut, nyt jälleen. kuten
saksalaisten miehityksen aikana? Sai­sinko
:nähdä omaiseni viela elossa?
Tahan jälkimmäiseen kysymykseen-sam
.vastauksen, heti etsittyäni aitini
kasiini. Han j a kaikki muutkin suku­laiseni
;ja omaiseni olivat reippaita ja
p i r t e i t ä . - - ^ - M u u t a m a n paivan kulut­tua
: ilmoittauduin paikallisille viran­omaisille,
jotka l ä h e t t i v ä t , m i n u t ko-tiinpalaavien
toimistoon; Siellä sain
kaikki tarvittavat asiapaperit ja m i ­nusta
tuli siten vapaa ja täysivaltai­nen
Neuvosto-Eestin; kansalainen.
:• Opinto- j a . toimipaikkakysymykse^
nikin. on: myöskin ratkaistu. Tarton
Yliopistossa ei, ole teoloogista tiede­kuntaa:
sen: paremmin kuin '.mitaan
muutakaan vastaavanlaista laitosta,
mutta asia on ; j ä r j e s t e t ty siten, -että
saan suorittaa loppututkintoni Eestin,
luterilaisen kirkon konsistoriolle. m i n ­kä
jälkeen minusta. tulee vakituinen
pappi.
Lopuksi haluan esittää, että-Neu-^
vostohalhtus on kohdellut minua erit­t
ä i n ystävällisesti ja hienotuntoisesti.
ja että kaikkea kurmiallista^ t y ö t ä ; ja
kutsumusta, —;siis myöskin papillis­ta
— saa harjoittaa neuvostoyhteis­kunnassa.
"NYT TIEDÄN E>nGRANTTI-LEHTIEN
VALEHDELLEEN"
Opiskelin Tartossa eräässä teknilli­sessä
koulussa, kun saksalaiset' V. 1943
panivat minut " O r g a n i s a t i a , Todt'-
ilnsa''. E n kuitenkaan halunnut työsr
kermellä perlvihoUistemme hyväksi, ja
— epäonnistuttuani kerran — pääsin­k
i n Suomeen,.jossa menin Suomen
armeijaan, ettei minua luovutettaisi
, saksalaisille: Rauhanteon -jälkeen, air
oin palata takaisin kotiin, mutta pää­tin
ensin - odottaa jonkun aikaa,; var-;
sinkin kun kuulin kerrottavan kaikenr
laisia; kauheita kohtaloita, jotka, mu-;
Miten s(^eni saivat
enemriiBtön TUL:n
tilttofcöitoukseen
Helsinki. — Työkansan Sanomissa
kirjoittaa "Työlalsurheihja": selostuk­sen
suta. miten sosdemroikeisto sai.
50-30 enemmistön Työväen Urheilu­liiton;
edustajakokoukseen; Hän; k i r ­joittaa
asiasta: seuraavaan tapaan:; ;
Sosdem-puolueen urheilu jaosta ryh­tyi
Penna Tervon johdolla jo hyvin:
varhain valmistelemaan T U L : n v&l^
tausta: Rakennettiin salainen orga-nisatio.
joka oh sellainen, että joka;
p i i n i n ja seuraan vahttim jaosto, j o i ­den
t e h t ä v ä n ä oh uittaa sosdem-puo­lueen
jasenia seuroihin seka huolehtia,
etteivät vasemmistolaisiksi tunnetut
henkilöt paasisi äänestämään liitto-kokousvaaleissa.
Ohjeissa annettiin
vihjeitä; etta tällaisilta henkilöiltä voi
sopivasti unohtaa perimättä jäsen­maksut
tai sitten jattaa nimet pois
jasenverojen tilityslistalta;
K u n sosdem-puolueen Jäsenten siir­to
äanestyskarjaksi T U L : n riveihin
sujui näillä toimenpiteillä verrattain
hitaasti, keksi jaosto uuden keinon. Se
hommasi TULsta hiton sihteeri Emo
A. Vuokon välityksellä T U L : n Jäsen­kirjoja,
jotka sitten postitse lähetet­t
i in sosdem-puolueen jäsenille. "Pos-titustolmlstoa'-'.
Joka sijaitsi Paasivuo­renkadulla,
palkattiin hoitamaan en.
koinen henkilö. Tuhansia T U L : n j ä ­senkirjoja
lähetettiin talla tavoin
henkilöille. Jotka koskaan elvat olleet
pyrkineetkään T U L : n jäseniksi. J ä ­senkirjoja
seurasi komennus mennä
vuosikokoukseen ja-liittokokousaanes-tykseen
tukemaan valtauspyrkimyksia,
. Naiden "postijasenten" ja muuta­mien
: vaallvaarennysten avulla sai
sosdem-olkeisto hankittua enemmis­tön
liittokokoukseen. TUL:n -liitto-toimikunnan
sosialidemokraattiset jä­senet
eivat ole halunneet noudattaa
demokraattisia jarjestötapoja, vaan
ovat hyväksyneet kalkki väärinkäy­tökset.
Niinpä esim. postitse l ä h e t e t ­tyjen
jäsenkirjojen -vuoksi asetettu
tutkimuskomlteaei ole antanut tutki­mustensa
tuloksia julkisuuteen, eikä
rangaissut rikollisia.
METSÄMIEHET!
Nyt on aika^ valmistautua lähtemään kuorimakäap^
MEILLÄ ON KORKEIMMAT MAKSUT KuST^
KOSKAAN ENNEN
^ Seuraavista paikoista vof t e h d ä tiedusteluja ia vjnja ^
; kulkuyhteyksistä:
LINDBERG TAXI, Sudburj-.Onterio
MBS. A. MÄKI ROOMING HOUSE,; North Bav,OnL
LINDBERG TAXI, South Pprcupine. Ontario '
UNION KÄMPÄT! UNION MAKSUT!
J. V. VENHOLA
KJrkland Lake
Kämpät: Sesekenika, Ontario Oniirit'
Karjalais-Suomalaiselle
tasavallalle uusi
hallintorakennus
Petroskoi. — Arkkitehti Maslennikov
on. saanut valmiiksi Karjalals-Suoma-laisen
neuvostotasavallan uuden halli
tustalon piirustukset. Luonnos on k ä ­sitelty
Ja vahvistettu Neuvostoliiton
minusterlneuvoston yhteydessä olevas­sa
arkkltehtiasiain komiteassa. Hal­litusrakennus
tullaan sijoittamaan K i -
rovm torin varrelle 5-kulmaiseen muo.
toon keskiosaan puistoa.; Talosta tulee
4-kerroksinen ja sen tilavuus tulee ole­maan
75,000 m3; Rakennetaan 3 istun-:
tosaHa: 1 .suurempi ja - 2 pienempää;;
Torin. puoleisen sisäänkäytävän ylle
kohotetaan torni, jonka huippu 60
metrin korkeudessa koristetaan Kar-jalals-
Suomalaisen neuvostotasaval­lan
vaakunalla. Vaakuna valmiste­taan
Kuolan niemimaan jalokivistä.
Sisäänkäytävän etuosan muodostaa 8
pylvästä, jotka valmistetaan valkoi-r
sesta kvartsista. Hailitustalon raken­nuksessa
tullaan käyttämään paikalli­sia
koristekivia,. s e i n ä t päällystetään
punaisella kvartsilla. Sisustukseen
käytetään erivärisiä kiviä. Hallitusr
palatsin aukeama Aanisen puolelta
puolelta muodostetaan suihkukaivoin
koristetuksi, puistoksi.-: Talosta tulee
yksi suurimmista ja; kauniimmista
Petroskoissa.
— Ensimmäinen tunnettu canada^
lainen runoilija oh • novascotialalnen
Josephe .Howe,v Jonka ensimmäinen
runoteos painettiin Englannissa v.
1825.
ka odottivat kotansa palaavia eesti­läisiä;
Emigranttilehdet " E e s t i Tea-taja"
ja "Valis Eesti", jotka ilmes­tyivät
Tukholmassa, kuittasivat ko-timpalanneitten
taysm: myönteiset
radiolausunnot; Tallinan radiossa: mu.:
ka neuvostopropagandaksi, ja."asian­tuntijat"
tekivät tiettäväksi • etta ne
eestiläiset, jotka olivat palvelleet Suo­men
armeijassa, tuomittaisiin kahdes­ta
viiteentoista vuoteen: vankeuteen
Neuvostoliitossa j a karkoitukseen S i ­periaan.
Mma uskoin naihm huhui­h
i n ja jain Suomeen.
Talvella 1947—48 pidättivät Suo­men
viranomaiset 10^15 eestiläistä ja
eras; naista olin mma. Kohta alettiin:
huhuilla,: e t t ä meidät luovutettaisiin
Neuvostoliittoon. Yllamaimtut emi­granttilehdet"
saivat: vettä : myllyynsä
ja kirjoittivat; etta me ohmme mene­tettyjä.
Minä jouduin y h ä enemmän
epätoivoon j a tein yhdessä kolmen to­verini
kanssa pakoyrityksen, joka kui­tenkin
epäonnistui; Tammikuussa 1948
luovutettiin meidät Neuvostoliittoon;
K u n olimme sivuuttaneet rajan em­me
voi puhua .mistään vankilastäi lei­r
i s t ä tai Siperiasta; Vapaina kansa­laisina
jäimme; Viipuriin muutamaksi
päiväksi, jossa saimme paperimme ja
JunaUppumme kotiseuduillemme; Nel­j
ä ; p ä i v ä ä luovutuksen' jälkeen olin
kotona Tallinassai missä kotiin palaa­vien
toimisto auttoi m i n u a saamaan
kaiken tarvitsemani.
Nyt työskentelen omalla. erikoisalal­lani,-
radio teknikkona eräässä Tallin^
nan tehtaassa. Täällä voin.paljon pa­remmin
kuin Suomessa;-; K a i k k i a : ta­varoita
myydään vapaasti ilman ra-jotuksia
j a palkkani riittää hyvin ruo­kaan,
vaatteisiin - ja kaikkiin muihin
tiirvitseniiini tavaroihin.
— Heinrich Meremaa.
Suomen lehtien
lausuntoja
(Valinnan suorittanut Yrjö:
Rauanheimo)
Maamme-laulun 100-vuotisjuhlan
johdosta eri lehdet kirjoittavat seu­raavasti:-
Uusi Suomi (kok.) kirjoittaa:
"Säkeistöt sellaiset kuin "Tass' au­roin,
miekoin, miettein on isämme
taistelleet",. "Taan kansan taistelut
ken voi;ne kertoella, ken" ja "Tass":
eestamme on antanut se veren altti-h
i n " vetosivat "Vänrikkien" johdanto-runossa
voimakkaasti silloiseen suku­polveen
ja ne vetoavat yha: kipeästi
nykyiseen sukupolveen, joka on joutu­nut
kantamaan historiamme kalleim­mat
uhrit, isänmaan vapauden altta­rille.
Ne pvat piirretyt, lähtemättö­mästi
kestävämpään aineeseen kuin
kiveen: jokaisen tosisuomalaisen sy­dämeen;
Sentahden tämä sadan vuo­den
takainen Flora-juhla, tämä
Maamme-laulun syntymän 100-vuotis-muisto
on meillenun merkityksellinen
lahemen. lämmittävä ja velvoittava.
Se oli kansalUstunteemme tietoiseksi
tulemissa suun merkkipäivä, joka po­pularisoi
ja levitti laajalti tiedoksi ne
aatteet, toiveet j a tunteet, Jotka heh­kuttivat-
suppean^akateemisen—oppi—
neiden, ajattelijain, ja runoilijain p i i ­rin
mieliä;"
Ruotsinkielinen ~ Hufvudstabsbladet
kirjoittaa artikkelinsa lopuksi mm.
seuraavaa:
"Kansallistuntoamme positiivisessa
mielessä ei luotu valtiopoliittisella v i i ­saudella:
tai neuvottelujen- paatoksella,
vaan runoilijamielessä, joka pystji
ymmärtämään ja tulkitsemaan kan­saansa
j a maatansa. Luonnollisesti el
sellainen ollut edes meillä poikkeuk­sellinen
ilmio vuoden; 1848 Euroopassa.
Herätteet ja ideat lensivät yli rajojen,-
mutta Runebergin runoudessa, Paci­uksen
sävelissä, Cygnaeuksen janoissa
ja Topeliuksen kuvauksissa sulautui­vat
ne yhteen heräävien unelmien
kanssa suomalaisella pohjalla ja muut
tui>-at sen kautta joksikin erikoiso-maisuudeksemme.
:;Hengen j a runoili-janakemyksen
leimaa ovatkin ne sit­ten
kantaneet; Ehkä miehet 1848-lu-vulta
eivat kaikessa ylvastelisi Jälke-
Jaisistaan ja heidän pyrinnöistään.
Mutta he olisivat voineet olla ylpeitä
silta, etta isänmaallisuutemme, silloin
kun. se on parhainta omaaha;
suojelee, uskollisuuäen • henkeä
tomasti, rohkeutta ilman yiimiöi^l
ta •,itsetuntoa , ilman ;agre5si;-isav
vapauden kaipuuta tinkimätti
on maamme kallein penntö?
paivan juhlasta vuodelta 1848"
:„ Vapaa Sana: (skdb kirjoittaa niJ
. "Kuten sata vuotta sitten Xsisk
isänmaan valloittamisesta uusiHei
kille, samoin taistellaan tänään^
maan valloittamisesta työväelle jai
ko kansalle; Kuten: sivistyneistö i
vuotta : sitten ; taisteli histona
edistyksen, porvarillisen vaH
.mouKsen kärjessä, niin on sen;
tanaan edistyksen rintamassa; i
enluokan rinnalla."
Tilastot osoittavat
työttömyyden
lisääntymistä
Ottawa.'•—. Liitiöhallituksen-
-totoimiston tiedon mukaan on '
tomyys.lisääntynyt jatkuvasti
mattavammissa teollisuuksissa
iastot: on. otettu huhtikuun 1 p-j
mennessä. •
Huomattavin' vähennys työsi
. v i e n 'lukumäärässä on • tapahfj!
New. Brunsvvickin, Quebecin ja'
tarion: maakunnissa. Neljässä'
maakunnassa ilmoitetaan :a
- neen pientä lisäystä. Työläisten i
kimaarainen viikkopalkka huo;
-vimmissa—teollisuuksissa- oh
toimiston tietojen mukaan hu
1 pna $39.03 ja maaliskuun, 1
$39.49.
tjimiiiiiiiiriiiiiiMiiiiiiiiniiiiiiiiitiiiriNimirii iinimiimi.
I A. KARI
i KELLOSEPPÄ
I PUHELIN MARLNE 3917
I 187 E. Hastings St
1 Vancouver > Br. Colnniiiil
I CSJ.N VAL D'ORIN
I OSASTON
I kuukausikokous,pidetään JO-j
ikäisen kuukauden ensimmäi-j
I. senä sunnu n tai na. kello 7
fosäston haalilla. -'Kokoukseni
|,jälkeen yleinen tanssi.
Ostakaa vaatefustarpeenne...
International-osuusliikkeestä!
Miehet, jos vaatteita mieli on ostaa teillä, niin
: International-osuusliikkeen vaatetusosastolle sil­loin
johtakaa tienne.
Emännät armaat tää huomioon ottakaa, että
ruokatavarat parhaat meiltä myös saatte.
-Miehet ja naiset, jos teitä kuivailee, niin kahvilla
.hyvällä meillä janonne sammuttakaa.
INTERNATIONAL CO-OP TRADING
COMPANY LIMITED
176 S. Algoma St, Port Arthur. Ont
W. H. LAVERTY • Insurance Agent
3uite 105, Cuthberston Block Fort VVilliam, Oat
(Nova Scotla Pankin yläkerrassa)
PALO-JA AUTOVAKUUTUKSIA • Rahoittakaa Teidän senraart
autonne tai trokinne meidän antamalla lainalla ja .säästäkää ra»*
P u h e l i m e t : konttoriin S. 1673 — kotnn S 2^
TED'S TAXI
Puhelin N. 1630
TED NÄRVÄNEN; Omistaja
318 Bay St., Fort Arthur, Ontario |
* Taloustarpeiden, huoneka»
lujen ja sähkölaitteiden kor­jausta.
BHOWN & MALCOLM
PUHELIN 3458
220 S. Algoma St. Port Arthiu:
« ED. OLLIKKALA — »L KIURU
iPALLOSALI
• 318 Bay St., Port Arthur, Ontario
SUPERIOR Moton
Myy EVINRLDE uttoUiö-venemoottoreiu
SUPERIOR MOTOBS^
127 S. Algoma St. Port ArtTO
omistaja PAUL TÖBMA
Y ö K A A . . .
S H A W ' S
RAVITSEVAA
LEIPÄÄ
Kaakkuja ja lei^oie»
PUHELIN N443
Port Arthur