Vapaus, January 31, 1948

              lAuantaina/tamniUc. 31 p---Saturday, Jan. 31
- Zodepeiideot X^bbr
of' Rimisb C^nadtapR. £ s -
tJMiitfifd Kov. 6tb 1917. Authorized
*sii»cond dass mtäl by the Post
iOfZice.;Dnartmeot. Ottawa. Pub-
Ilfiliedthz&e weekljr: Tuesdays;
•S^uraäays and Satiirdays by Vapaus
' AlUidxing Company Ltd., at 100-102
rEbn St. W.. Sadbtuy, Ont^. Canada.
Telephones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4-426S.Manae:^
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address Box 69, Sudbory. Ontario.
Advertising rat» upon application-
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vk. S5.506 kk. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk^ $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4,00
bänmaallisuus ja työväenliike
. J on aikoihin c^^Ietiy! Isänmaallisuuskin leimataan nyt lyö-
: väenliikkeen paheeksi: Ja eri maiden työväenliikkeet nosta%aikin
:i isänmaallisuuden lipun, omien maillensa itsenäisyyden ja vajjauden
.puolustamisen taistelulipun yha korkeammalle. ;
Kuvaava seikka tässä yhteydessä on Suomen maalaisliiton eriiän
huomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äsket­täinen
pakina, missä syytetään Suomen kommunisii.sta sisäministeri
: Leinoa liiallisesta isänmaallisuudesia.. Näin kirjoitti Tompan Tuomo
; ministeri Xeinon uudenvuoden tervehdyksestä: ; .Sisäministeri
Leinon puhe oli tyypillistä salonkikommunismia, Sensijaan, eitä hän.
olisi siteerannut oppi-isäänsä Parta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja-ijoffia,
lainailikin hän Johan \VilheIm Snellmania . . Jo on to-,
della aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maan­osa
johtavaa kommunistia liialli.sesta isänmaallisuudesta!
' . Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur-
*, roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä
i kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa
•parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu
pkansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja, poliittisten etii- ;
'Jen puolesta muodostuu nykytilaniees.sa taisteluksi kansallisen vapau:'
Kden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Täten kysymys isänmaalli-
: suudesta saa tykkänään uuden sisällön ja merkityksen aina siinä
on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi-f
jat rupeavat syyttämään maansa kommunisteja siitä jos he lainaavat
toy Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen, italian molemmat
feftyöväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaallisen,
f Sv taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli Yhdysvaltain isän-
* nöimispyrkimyksiä vastaan.
i
Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla
„:fejLrakennettu kaikkien isänmaallisten voimien yhteinen rintama suur-li.
pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä; vastaan, jotka ulko-maisen
pääoman ja moraalisen tuen avulla yrittävät ehkäistä vasta-voitetun
demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen.
Kaikkialla siirto- ja puolsiiriomaissa työväenliikkeen eri haarat ,
MUUT LEHDET Työläisten yhfenäi-
HALKKUVAT VÄAK.ilÄ PLUTA . syydessä on niiden
•'Rajvaaja" ja Toromon "Vapaa Sa^
na" vuodatiiavat nyt krokodulinkyy- i 1^ ' •
neleita n^. virolaisky.ymyksen J ^ ^ - ! {0(1611111611 YOMIS
dosta ja sehii&vat asJaa kuten paho-'
osallistuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demor
itraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta.
Jvieraan maan. sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras
'esimerkki.
r«? Samoin;täällä kotona. Canadassa, CCF:n teräväsanaisimmat
kritiikot^ /LPP: n johtomiehet ia unionistisen liikkeen lukuisat edus-^
«itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä,
e l e t t ä se on antautunut Yhdysvaltain hallituksen painostuksen edessä
? F Ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit
4 viittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyt­i
t ' tämä isänmaallisuuden lippu: on muuttumassa todelliseksi taisteluli-
^4 puksi. mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin
-.'•'muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut-
.3? tanut: sen kohdan . m i s s ä kaikkien johtavien maiden työväenluokat
ovat nousemassa johtavaksi ja määrääväksi kansalliseksi voimaksi.,
5i Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti kan-
:< säkunnan asioihin ja etuihin.
4^^-: . Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia porvaristolle mikii
•f(^1'joutuu tässä tilanteessa yhä huonompaan asemaan .siinä määrin, ettii ^
r^JJ-^-on työväenliikettä syytettävä Jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, ku­ten
tämän kirjoituksen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakun­t
a nanparhait puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päät­tävästi
kaapata i.sänmaallisuustunnu5 omiin rautaisiin käsiinsä niiltä,
jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa. ;
Me kaimatamme Helsinkiä
Oikein tai väärin, mutta mc olemme sitä mieltä, että Suomen
tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina, ja että Suomen ulko-
- jä sisäpolitiikka tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne ori-sentoituvat
ensimmäiseksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suonien kan-r
san parhaita etuja kohti.
Tämän vakaunvulxsemme i)erusleella me emme voi liittyä niihin
: • Toronton Vapaan Sanan neuvoihin, mitä mainittu lehti epäilemättä
A p>-ytämätlä Suomen hallilukselle viime tiistaina toimitu.spalstaltaan
^ antoi. Mäinitu.<;.sa kirjoituksessaan \'apaa Sana kieltää Suomen
H; hallitusta tekeniäsiä keskinäistä puolustusliittoa Neuvostoliiton kans-;
» 53 ja tätä neuvoa perustellaan mm. seuraavasti:
\ "Suomen kieltäytyminen jyrkästi allekirjoittamasta mitään soti-
#4 lassöpiniuksia A*enäjän.^^^ maan kanssa herätläi:?iih\ieisesti
iii sangen suurta huomiota ja lisäksi se, antaisi länsimaisille kansanval-i~
i täisille ntaille sangen voimakkaan aseen \'enäjää vastaan . . . Mutta
WVsen me väithmnie.elta se terasuiisi esimerkillään monia .Euroopan kan-soja
taisteluun vapautensa puolesta • kommunismin v a a r a a vas­taan
. . ."
'-'i' Vapaan Sanan mielestä Suomen pitäisi .jälleen viitata kintailla
liii^jin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden välikappaleeksi,
•^^'^r.Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, kunhan vaan saadaan
Suomesta "'voimakas ase Venäjää vastaan'", sanoo Vapaa Sana!
'" _ Meidän käsityksemme on. että Suomen kahsa on saanut tarpeek-
.seen tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää
Jl, sitä virhettä uusia. :Meidän kasiiykiemme nnös on. että suuri cnem-
-mistö canadänsuomalaisista pitää. Suomen kansan onnea ja rauhan,
:V'mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin: sitä;. että Suomesta saa-
V 'täisiin \'apaan Sanan uneksuma -ase Venäjää vastaan",
^f^v Jos taas Suomen" kansa demokraattisen hallituksensa ja edus-
/kuntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.^i
lailekirjoitta^ puolustussopimus joidenkin naapurivaltojen kesken Ja;
'J' erikoisesti-Neuvostoliiton kanssa, niin meidän canadansuomalaistt-n
i;'•myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan-
'i .omaisin keinoin ja läheisessä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa
•>V>voi Suomen kan.sä selviytyä nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me olem-
,?r-me niin "vanhanaikaisia", että panemme ehdottomasti Suomen kan-
„'!~5an omat edut etutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan
j.y\fusfasistisen ajatuksen, että Suomesta pitäisi tehdä "voimakas ase
^Ä^enäjääf vastaan", missä ominaisuudessa Suoriil ja .Suomen kansa
lamen raamattua. .Mutta Yapaa Poh­jola
<.SKDLj kirjontaa asia.sta mm.
.seuraavaa:
"He pakemvat omasta maastaan
Suomeen -.vaittyak-seen ; joutumasta
naisiarmeijaan ja. sna tieia , rnyos
taisleltmaan .Saksan puolesta Neuvo.s-loliittoa
va.staan. TaJloin kuitenkin
Anthony a.seit! hesdan vaJjttavak.seen
Joko lulla palauteluk-s: .sak-salaisille,
-sus surrnan suuhun, tai .Jiittj'a Suomen
armeijaan tai ehka myo.s ryhtyä laaiiä
typvelvolJj.se.^si kaukai.sim korpun.:
Useimmat valiusivai .Suomen armei­jaan
liittymisen ja joutuivat siten
taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan,
vaikka olivat .sen kan.salai.5ia. Viro­laisien
saattaminen lallaLseen pahaan
välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarrykse.
ssa Horelhh kanssa ja
monien:, muidenkin oikeistolaisten
myotavaikutuk.sella."' ;
Kun. sitten. Valpo rauhansopimuk-
.sen täyttämiseksi ryhtyi varovaisuus-,
toimenpiteisiin virolaisagenttien suh­teen
jatkaa lehti —. pahensi oikei.s-tolehdisto
heidän asiaansa viranomai-
.siin .suuntaamallaan . kiihoituksella,
mmka lisäksi naita asioita hoitava u l ­koministeri
Enckell viivyttelyllään au
-heutti uuden pyrkemman huomautuk-
.sen Neuvostoliiton taholta. Lehti jat-kaa:--'-
"Vanhat kokemukset ja uudetkin Oi­reet
panevat otak.sumaan, etlu oikeis­tomme
aikxjo kayltaa taman pako-lahsjutun
hallituksen vasemmi'stomi-ni.
stcreita vastaan.: Tämän johdosta
on syytä jo ajois.sa todeta, etia^^va.sem-mi.
stolle ei ole: mitaan vastuuta koko
jutusta. Vastuu kuuluu alusta lop­puun
oikeistolle; Oikcistolai.set miehet
ovat .saattaneet pidätetyt .siihen ase­maan
ini.s.sa he nyt ovat, oikeistoon
kuuluvat, olleet vastuus.sa asian .hoi-dassa
-ja oikeiÄtolaiset vihdoin ovat
hyökkäilyillään todennäköisesti ai­heuttaneet
Neuvostoliiton . puutiumi-
.sen asiaan."
KäDipällä. —
TEXNESSEKN "OIKEUTTA"
"Konekivääri ja nuija nayttaa t u l ­leen
varsinaisiksi 'työsuhteiden' väli­neiksi
Nashvilles.sa; Tcnnesseessä, jos-,
.sa CIO:n terastyolaisten järjestöön
kuuluvat lyolai.set ovat olleet lakossa
marra.skuun. 10 paivasta lahtien.
"Kymmenen maantiepoUisia otti e-raan
GlO.n virkailijan käsiteltäväk­seen.
Kaksi kylkiluuta rikottiin. Hän
sai pahoja kuhmuja ja. vaatetus re-vitiim
riekaleiksi. Valtion poliisit
pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiel­lä
ja 'läksyttivät* heitä nuijilla.
Eras UST.n virkailija vangittiin 'ir­tolaisena'
ja CIO:n jarjestämiskomi-tean
tirehtööri teljettiin vankilaan te­kosyiden
perusteella. Valtion polii­sit,
Jotka on aseLstcltu lyhyillä koneki­vääreillä
JK pistooleilla, ovat uhkailleet
lakkolaisia . . . " - r - Työmies.
ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO
"Halpa .<Ran.skani frangi vihjaa Ii­saa
.suuna siirtoja", sanoo the \Pinan-cia
Post ennustaessaan, että Englan­nin
punnan ja ehkäpä Canadan dolla­rinkin
täytyy seurata mukana..
NÄKEE VAARAN TYOVAEN
YIITE.NAISTY.MISESSA
Viitaten pääministeri .Kingin lau­suntoon
kuinka tärkeätä osaa järjes-tovoima
vie vaalitaistelussa ja kiilloit­ta
cs.sa tory ja vaalitaistelun valmiste­luun
"The Financial Post", varoittaa
porvareita tyovacnlukkeen yhtenäi-:
.syyden vaarasta seuraavasti:
• " . . . Mr., Kingm neuvo on •enkoi.sen
ajankohtainen sen työn johdosta nii­tä
CCP-CCL liitto nyt tekee kommu­nistien
tukemana ..:.. Nyt ,kun . CCL
on antanut: tukensa CCP.: 11c viimeksi­mainittu
sai, taysaikaisen henkilökun­nan
pyrkimystensä avuksi.
"Vaikka^ aikaisemmat vaalitulokset,
Gallup Polls äänestykset ja kaikki
muut merkit osoittavat, että' GGP ci
ele edistynyt; iiiincanadalaisten, jotka
eivathalua heidän totalitaarisia suun­nitelmiaan,
tekevät viisaasti kun eivät
aliarvioi CCF;aä, eivätkä sitä mitä sen
(.CGP:n) UUSI liitto CGL:n-jä kom­munistien
kanssa : voi saavuttaa, jos
suuren, yleisön sallitaan olla. poliitti­sen
vahnpitamattoniyyden •normaali­sessa
tila&sa,"
Nain lehdessämme
jokin aika sitten, ehdotuksen "joka
.miehen nurkasta" ja olen ehdotuksen;
tekijän kanssa samaa mieltä. Olenkin
mielenkiinnolla .seurannut, etta alkaa­ko
nakya kirjoituksia meidän metsä­miesten
keskuudesta; mutta en ole-viela
huomannut. .Näinollen aloin ky^
h a t a i ä t a kirjoitusta toivos.sa, että
toi-setkm metsämiehet- ja myöskin
metsi.ssa työskentelevät Kara'et kirjoit-'
taisivat kokemuksistaan ja näkemyk-
.sistaan lehteemme, etta olisi edes yk­sikin
kirjoitus viikos.sa meiltä "pihka-^
housuilta".
. N y t alkaa hiljalleen haiskahtaa se
rnetsarunnancn toivoma normaaliai­kaan
palautuminen, jota he kaikin
keinoin yrittävät tuottaes.saan lisää
työvoimaa. Euroopan pakolaisleireistä;
Nyt kun työnantajilla alkaa olla työ-:
voimareserviä, niin. he alkavat käydä
artyi.semmiksi aivan kuin nälkäinen'
,susi, saadakseen aikaan hermostunei­suutta
metsä työläisten keskuudessa ja
sjtä.tieta yhtenahs-yytemme ja uniom^
me hajalle. .Silloin olisi helppo lyödä
palkat nälkärajan:alapuolelle. Mutta
meidän tulee myöskin tiivistää rivim-me,
ettei niin tapahdu. Meidän tulee
lähestyä- henkilöitä, jotka ovat vielä
tavalla: tai toLsella: työnantajien vai-kutu.
svallan ajaisia ja selittää heille
mihin joukkoon he todella kuuluvat
.seka vciaä heidät riveihimme.
Mitä tulee naihin uusiin siirtolaisiin,
olkootpa he sitten fa.sisteja tai mita
hyvänsä, niin minun mielestäni heitä
tulee kohdella .vstavalhsesti ja. koettaa
saada heidät ymmärtämään se, etta
heidän tulee Inttya.mcihm, vaikka
yhtiöt ovat hoidat tuottaneet tänne
puolustamaan omia,: tarkoituksiaan.
Jos mc kohtelemme heita epäystaval-iLsesti,
teemme S i i n a virheen, joka on
myöhemmin vaikea korjata. Sitä
juuri työnantajat, toivovatkin, etta
ryhtyisimme naitä uusia tulokkaita
.sortamaan, jolloin metsatyolaisten
elintason . ala^^päinaniinen: olisi hel-pompaa.
—r Asa.
Yellowknifen
kulta-alue
Kun Glifford Spragge, yritti pela.staa pientä koiraa Lake Ontario.sta, lähellä .Scarboroa, petti jaa hancn allaan ja
seitsemaUa henkilöltä otti jonkun alkaa ennenifuin saivat onnettcmuudcn uhrin pelastetuk.si. Tässä häntä kuljete­taan
kelkalla rannalle.
Ranskan unionistit
hylkäävät hajoittajat
Kirji Benoit Frachon
(Kanskan t.vovaenliilon yleissihteeri)
Paris. — Työläisien voiman (Porce
Ouviierei h?.joit:ajavoimatyrittävät
kaikkensa saadakseen meidät usko­maan
heidän menestykseensa. - Saan-,
nollisesti he ilmoittavat satojen alue-j
a ' paikailisunioiden liittymisestä.
.Boazanquet. joka narraa vielä monta
ihmi.sta. jotka kerran pääsevät selville
.silta o.s3sta mita. han nyt vie. huutaa-levittaneensa
miljoonia union korttia.
It.so.Amerikan As.S3ciated Press- o-söittna,
etta nama korut painetaan-ja
jaeiaan kenelle hyvänsä, joka haluaa
nnta. eika nuden välttämättä tarvit-
.se olla union jasenia.; •
Meidän toverimme ilmoittavat poh­joisesta;
ett.a naita kortteja jasenve-
Canadan uusin huomattava kulta-j lomeikkeineen jaetaan rakennustyö-
Parhaat pikajuoksijat
vuonna 1947
Nc«' York, — The Amaieur Athle-tenkerhiunien
tietojen, mukaan saa­vuttivat
seuraavat..pikaj«oksijat par­haat
.;ajat. viime.: vuoden aikana 100
m. juoksussa:
10;3-^McKeuley, Janiaica.,
10;3—Bailey, Trinidad
10.4— rWilkinson. Englanti
10.5— McLachlan, Austfaalia -
lO.ö^Bally. Ranska,
10.5—Fischer, Saksa.
10.5—Lupsa. Rumania
10.5—Moina. Rumania;
il0;5—Lymg; Englanti.
10.5— Damelson. Ruotsi.
10.6— Braekman, Belgia. ,
10.6—David. Tshekkoslovaki.i.
10.6—Pallesen. Tanska.
10.6—Karakulov, Venäjä.
10.6—Kleyn. Hollanti.
10.6-^Momi. Italia.,.
10.6—Pei-ruconi. Italia.
10.6—Tito. Italia.
10.6^\Vigner. Saksa,
alue onYellöwknifen alue dreat Slave
Laken rannalla .North\vest Territoris-sa,'
jonka keskuksena on Yellowknifen:
kauppala, jonne on äskettäin: raken­nettu
$175.000 kansakoulu, $250,000
Punaisen Ristm sairaala, jos.sa on 40
sairasvuodetta-. $200,000 hotelli, jojssa
on 50 vierasvuodetta: ja ilmailukenttä,
jossa, on 60O ja 5.200 jalan pituiset k i i ­toradat..
,
Sancre-joelle noin 94 mailin-etäi-r
syyteen Yellowknifes:a rakennetaan
parhaillaan 8,000 hevosvoiman vesi­voima-
asemaa kaivantojen voimatar­peen
t.vydyttamista siimalla, pitäen.
.Sen odotetaan valmistuvan tulevaan
.syksyyn mennessä. • ...
Rautatien paatekohdasta - Grun-shavvssa,
Albertassa. rakennetaan par­haillaan
kaiken kelin.maantietä.Great
Slave Laken etelärannalle, vastapää­tä
Yello\vknifen kauppalaa.. Tyota on
kohdannut lukemattomat vaikeudet
mutta tien otaksutaaii valmistuvan
liikennöitäväksi : myöskin .;. tulevaan
.syksyyn mennessä. • :•
KAIVANNOT
Giant ; Yello\vknife-kaivanto saat­tanee
ryhtyä tuottamaan kultaa ensi
kesäkuussa Jä syksyyn mennessä, kun.
saadaan Snare Rivej-in. voimaa, ko­hoaa
mylly käsittelykyky 500 tonniin
vuorokaudessa
: Negus-kaivanto käsittelee nvkyaän
125 tonnia vuorokaudessa; mutta tiio-täntokyky
korotetaan lähiaikoina 150.
tonniin. Kultaa .saadaan -tasta - kai­vannosta
keskimäurin, puoli .unssu-i
tonnia kohden.
Toinen tiiotantokunnossa: oleva kai­vanto
on Consolidated Smeltcrs-yliti-ön
Con-käivänto, joka viime vuoden
kahdeksan ensimmäisen, kuukauden
aikana tuotti kaikkiaan 3:4.554 unssia
kultaa ja 2.648 unssia hopeaa
yr Thompson-Lundmark-kaivanto.: on
kolmas tuottava kaivanto. Se aloitti
syysk.'20 phä uudelleen kullan jauha­misen
100—150 tonnin.myllyssaan. :.
Alueella -•• oli aikaisemmin, kolme
muuta tuottav.aa-.::kaivantoa, Consoli­dated
SmeltersmPtarmigan:ja Ruth-kaivannot
seka Bealieu Yello\vknife.
jotka -keskeyttivät tuotantonsa kiven
aihaiseii kultapitoisuuden takia..
Kaikesta- huolimatta , on alueella,
noin 150 mailin kehässä Yello\vknifen,
ympärillä; :käikkiaannQin. 12 kaivan­toa,
joista : saattaa, kehittyä kullan
tuottajia. .
Brittiläisiä sala-
. poliiseja on /
karkoitettu Sveitsistä ,
New York. — Svengin hallituksen
ilmoitetaan:' --. karkoittaiieen ..maasta
kaksi brittiläistä: salapoliisia,: jötkä.
menivät Sveitsiin .jokin päivä sitteii:
tuikimaan^btutlilaisten turistien raha-'
asioita.
• -Sveitsin radiossa sanoitnninm.seUT:
raavaa: "Sveitsi ei halua ulkomaisia:
vakoilijoita 'iiuuskiraaan: ulkomaisen;
valuutan alaisia raha-asioita. Uiko-;:
maisten^ "poliisiviranomaisten ' tutki-
[mukset saliltaan ainoastaan rikosasir
'oissa ja silloinkin vain erikoistapauk­sissa."'
laisille heiltä itseltään asiaa tieduste-
.lematta.' ••• .-• _. -
Hajoittajien tilastot joidenkin teol­lisuuksien
jäsenmäärästä- osoittavat
— ja nama tilastot voidaan todistaa
— etta heiUa. on. enemmän jäseniä
kuin työläisiä naissa teollisuuslaitok­sissa
Mutta kaikesta liioittelustaan huo-
Umatia he sentään - hyväntahtoisesti
mvontaväf meille 2,000,000 ja-senta. ^
Analysoikaamme T a u h a l h s e s t i tätä
tilannetta- Me esitämme:, vain • tosi-
! a s i o i t a , cikamitaan muuta .kuin-: tosi­a
s i o i t a . Täiia vuonna meidän, uniom--"
me on lähettänyi; ulos yhta monta
u n i o n k o r t t i a kum .samaan .aiKaan
viime vuonna,- Ranskassa.: on laki,
l o n k a , mukaan union jäsenet: on re-kistcroUäva
:, k e r r a n v u o d e s s a ; : mika
muodollisesti tarkoittaa .sita, etta työ­läisten
täytyy .j-oka.vuosi liittyä, uu­delleen
unioon..— Suomentaja.v -
. Montt- alueetv ovat ilmoittaneet
meille, että tinion. korttien jakaminen
t a p a h t u u nopeammin nyt kuin vuosi
sitten. 95.- alileumosta on -.vain . 5
alueunion j o h d o n enemmistö mennyt
Työläisten voiman mukana. Heidän
tilalleen --on heti,pantu Työväenliitol-ie
(CGT): uskolliset., johtajat, jotka
kaikkialla ovat,-saaneet työläisten- e-nemmiston
kannatuksen. -.-
Vain kolme unioa on joutunut:teke-.
mään valintansa Työläisten voiman
j ä Työväeiilnton.välillä. Ne ovat:. Toi-mis'.
o-a-olaistcn Virkailijain ja Tu-pakkat\
olai5ten uniot.
: Työväenlnton. vuoden 1947 syys­kuussa
jakama.stä 6,433,500 jasenkor-ti.
sta yllämainitulla kolmella . uniolla
oli 573,000 jäsenkorttia. :
. N i i t ä nnioita johti •:TyÖlaisten -voi­man
miehet; : Virkailijain- -ja tupako
katyolaistenumon jäsenet äänestivät
virkailijoitaan va.staan ja jatkoivat
liittotoimintaa Tyovacnhiton kan.ssa-;
Toimistotyöläisten union johdon e-nemmis:
o on• hajoittajien . kannalla.
Mutta lama '^lantista demokratiaa"
• edustava"enemmisto' edustaa todel­lisuudessa
vahemniLStoa.
ENEMMISTÖ TUKEE
TYÖV.^ENLIITTOA
:Tilanne näissä kolmessa uniossa on
seuraava:
Toimii-totyolaisten union 250,000 ja^;
senesta on 150,000 jo ilmoittanut, et­tä
he f\vsyvat- Tyovaenhit-ossa ja l i ­sää'
tulee vielä jalelläolevästa 100,000
eika hajoittajille jaa 50,000 jasenta
enempää. „ :: • ,
• Virkaihjain umon 305,000- jasenta:
(jotka ovat kuuluneet Tyovaenlnt-.
t o o n ) . j ä r ainakin 200,000 Tyovaen'-
Inttoon,, eikä hakoittajille jaa tuskin
50.000 jasenta.
Tupakkatyolaisten 18,000 jäsenestä
(jotka ovat kuuluneet Työvaenliit-
OsuusfjOimlnta^
kbköui protesigi
liirjfpja yästap
.•Timmins, Oht. Paikallisen': Wor-
:kers: •Cd-pp!-liikkee;n yalistusilta. tami-mik.-
25 pnä onnistui hyvin: Kuuliii
kuiskeita,, että, sellaisia .tilaisuuksia
pitäisi.olla useammin.
Kqkbukseh; avasi ja sen puheenjohT
tajäiia toimi K.' Laakso, joka .'selosti
nykyistä hintatilännetta ja mitä täkä.-
Iäisen" Cönsumers-liiton naiset- ovat
• tehneet asian hyväksi... Kuji täniän
valitsijapiirin edustaja- liittoparla^
rnehtissa vieraili {täällä, pääsivät nai-:
set JDiticän odotuksen jälkeen -.hänen
puheilleen • jä esittivät 'hänelle-' kysy-'
riiy ksiä 1 Esi merkiksi - miksi' Vöin , j ä
mUUt hinna.t:' jäädytetään hiin..ääret^;
tömäh korkeiksi vaikka Canadan kan­sa
vaatii hihtaiiipäiauttamistä; vuo­sien
1945 ja 1946;tasolle, Mr.'Bradelte:
oli 'puhunut' - kauniisti.vastaamatta
silti suorastaan rhihinkään; kysymyk­seen,
oli vain. kauniisti kierrelyt' ja
kaarreliut asioita. /Naisetolivafk^
tenkin, tyytyväiset kuin olivat saaneet
ilmaista, hänelle mielipiteensä ja vaa-toon)
on 10,000 ilmoittanut Jaavansa | ^"""^sensa,
Työväenliittoon: ' -. / : j E. , Laakso selosti-edelleen .'hinta-
Kaiken kaikkiaan 573:00 -jäsenestä-' -'?isiaa keskustelua varten ja kiitti,: nai-on.-
360,000 -Tyoyaenluton kannalla
: Jälellejäaneestä -213,000 jäsenestä on
vam osa, mennyt hajollajain mukana.-
Kolmen muun:union johto kannattaa
hajoittajiin liittymistä . . . joissa on
kaikkiaan . 187,000 ja.sen.i:ä, mutta; ei
ole hioittelua kun sanotaan, etta ai­nakin
puolef hcista jaa Tyovaenlnt-toon
,- ; Ei .sen •paremmin liioittelu . kum
propagandakaan voi seista, naita 'to­siasioita
vastaan. .Tosiasia tietysti
on, että Työläisten: vouiian: hajoitta­jat,
voivat: luottaa- S i i h e n :apuun mita
he sa?vat hallitukselta, ja työnanta­jilta'
joita he ovat niin hyvin palvel--;
leetja jotka ovat valinneet-Jouhauxni:
talousneuvoiton :-pre3idontik. si
sia osuusliikkeen puolesta osoittamas­taan
asianharrastuksesta. Seuran­neessa
mielenkiintoisessa keskustelus-sti-
esitettiin kysymyksiä,, joihin toiset
vastasivat ;vomtinsa mukaan...Tämän­laiset
kokoukset,-joissa saa.esittää ky­symyksiä,
joihm vastataan toverilli­sessa
mielessä, ovat erittäin tervetulo
leita ja valistavil.
.Kokouksessa todettiin; etta Cana­dan
naiset ovat ottanet- tehtäväkseen
miljoonan nimen -keraamisen hintojen
nousua, vastaan. : Nimia keräävät
naisten järjestöt, uniot.y.m; halli­tukselle
lähettämistä .. varten; Ko^
koushyvaks.vi taman: keräyksen ja
protestien lähettämisen tehokkaina
toimenpiteuia; taistelussa hmtakont-
He \ o n ä t va;:taa muodo-taneeiisa i"""!"^ puolesta
satoja unioita-. jotka todellisuudes-sa
ovat: ..sosialistien liikeryhmia. • Tama
ei kuitenkaan esiaTyovaenluttoa ole­masta
yhta voimakkaan kuin: konsa­naan.
•• Meidän-: kaikki militanttiset. jäse­nemme,
ovat vakuuttuneita- siita etta
me voimme:vappuna 'toukok. 1 pna)
julkaista voiton sanoman,- tiedoittrt-malla,
etta .Tyovaenhitossa on. yhta
monta: .jäsentä. :kuin oh vuonna 1947;
• -Kenraali :,Marshall;ja. hänen asia­miehensä
Ranskassa, jotka: yrittävät
hajoittaa .niaamme .työväenliikkeen,
asavat::nähdä-. et-td heidän harhaluu­lonsa
pettää; ja, etta heidän, dollarin­sa
on. käytetty: turhaan. .,
:Lopuksi E. Laakso esittikin asiasta
,hyvaksytcavaksi: protestin, joka . hy­väksyttiin
yksimieli.se.sti.,
. Sitten seurasi ohjelmassa osuusliik­keen
järjestämä tarjoilu., josta par­haat
kiitokset naisille
Lopuksi esitettiin mainio filmi In­donesian
itsenäisyydestä; — Asle.
:He saavat nähdä,, ettei voidaluottaa
niiden launmutukseen ja;julistuksiin
jotka ovat taipuvaisia pitamaan unel­mia
todellisuutena. Heihm ei voida
luottaa erikoisesti siksi, kun lie ovat
kääntäneet' iselkansä työväenluokalle
ja- kansalliselle itsenäisyydelle. ;;
•:. : • —-Humanite-lehdestä. -; .'
TyöHöniyyflä ja ^
hintakiskonla
huipussaan
Port .%rtbur. — Huhrbuii! PaViav|
ja pyryä; pyryä j a pakkasia jo kohti
kokonainen -kuukausi ja yläilman ui!
ko nay;taa yha, vain kiristävän o'^^
i taan.: joten lammitysametta ky^y
jos aikoo pitaa mokkmsa lampiaiajj;
UU.-1::vuo.i on- alkanut ja einir^
jaunyt taakse muisto.neen; .^Jkaa-^
vt:o.n naytlää. nnn hiljaiselta kujj
! kaikrii oh.2 jaanyt hetkeksi lepää,
maun. Mutia a-siat eivät' kuiteiik'3S5
ole siten, siliä, onhar. maailma kuii
viholai-spesa. jossa tapellaan ja huu.
j öetaan .Voimakkaat propagandator.
;ve:<. toitottavat valheelhsia ja v£."i
tcitvju tietoja yleisen mielipuc-eii kii.
hottamiseksi. Tarkoituksena on sala.
ta se todelhnen :tilanne; mihm xi].
l3S.saolijat ovat. asioita jchtamissa.
Työttömyyttä ilmenee monilla aloilla
ja hmtakiskonta on huipussaan. M.>
ne:i perheenäidin on pitänyt järjestää
pienet tulot-nnn,;ettane-ruttavat kai.
liiseen vuokraan..lämmitykseen, vaat.
teeseen ja ruokaan .Jos tähaan itteiie;
kauppaan ja aiot ostaa niin paljon'
ruokaa:.kuin kantopussilla voit ko-tiin
vicda, niin kymmenen, dollaria
ei riita, vaikka kuinka pientä ja-ihau
välttämätöntä ostat; Herkuista ei o!e
puhettakaan :ja koskapa, ne: herku;
ovat työläisten pöydille joutaneet, sai-
SI edes. välttämättömiä tarvikkeita,
Jolla on nelja- tai viisihenkinen per­he,
niin ei sille riita lihakaan paunai-
.sa ja kahdessa ja liha maksaa tänä-paiväiiä
45-59 senttiä pauna.; Enta
VOI, maito, leipa ja. kaikki ne.tarvik­keet,
joita joka paiva .tarvitaan loka-'
paiväisen elämän ylläpitoon. Tämä
tilanne panee monen ityölaist^n ajat­telemaan,
etta jotain olisi . tehtävä
tilanteen korjaamiseksi, mutta.moni.;
kaan ei viela .kasita.. miten .se olisi
tehtävä,' ettei - itsemme ja .lastemme;
tarvitsisi nähdä naikaa.v
.'ajatelkaamme, etta miehemme saa
palkkaa niin vähän, ettei tuntipalkka
riitä voipaunan ostamiseen,:Dollari
ei mitenkään :riita paivassa;.yhden
ihmisen ylö.spuoon.: .Minkälaisensa,
asemassa ovat ne ihmiset, joilla on
iso perhe ja työtä tehdään..70: sentiii
tuntipalkalla ja halvemmallakin. Ei-kö
työläisten, niin miesten kum nais-,
tenkin olisi pysähdyttävä • ajattele-maan
näitä kysymyksiä . syvalliseni-min
ja r.vhdyttavä etsimään ulospää­syä
tästä tilanteesta . littymälla työ­läisten
järjestöihin jä yhdessä kes­kustelemaan
miten voisimme järjes­tää
elämämme paremmin. .Miksi
luotamme, aina rahamiehiin ja an­namme
heidän ohjata elämämme kul­kua!
Täällä'Port Arthurissa suoritettiin
kunnallisvaaht j a meillä oh asetettu
työläisten ehdokkaita, mutta kaikesta;
huohmätta kunnallishallintoon valit-
-tiin juuri ne miehet, .jotka pyrkivät
näihin , .virkoihin turvatakseen vain
oman elämänsä. Tällaiset miehet ei­vät
koskaan ajattele työläisten: etuja
paitsi silloin propagandana,; kun he
näihin .virkoihin, pyrkivät. Taman
olisi jokaisen työläisaänestajan pitä­nyt
jo silloin huomata,., sijla vuosi
vuodelta on valtuustoomme samoja;
oman onnensa tavoutelijoita valittu.
He eivät ole meidän. hyväksemme
panneet rikkaa ristiin, eivätkä he tee
sita nytkään.
Työläisten olisi aika järjestyä: yh­tyä
jä.seniksi- järjestöihin, voidaksem­me
-ylidessä tehdä itsellemme selväksi
senkin kysymyksen, ketämeidan tu-li.
si asettaa ehdokkaiksi .kunnallishal­lintoihin'ja
^ketä äänestää. -. •
Meillä ;on juuri :kaynni.ssa CSJ:n
jäsenryntäysjä olisi.toivottavaa, että
POrt - - Arthurin - suomalaiset- .työläiset
pitäisivät .kunnia-asianaan' lii"->'ä.
järjestöömme jäseniksi eiisi. tilassa.
— T A S
— Jos kaikki CNRin rahti- ja mat­kustajavaunut,-
sökä työvaunut ja lait-teet
pantaisiin kiskoille, tulisi.,:Siita
853 mailia pitkä juna.
Laivoi<
DRO-GRIF
STOC
GRIF
Pilellienl
Gnpsholm. . .;
Droitmngholm
Stockholm . ..
UUSI MO
tekee ensimmäis
päivänä ja NEW
G päivänä. . En
Saadaksenne hyvän
Hälutessanne tarkei
käanty
S W E D I
1462 BISHOP STR!
;— Canadan kalateollisuudessa.työs­kentelee
noin 90i000 työläistä. ,
PÄIVÄN PAKINA
Iisakki Mäenpään muistolle
• :Viime keskiviikkona vietettiin: Sud-buryssa
harvinaista surujuhlaa.:: Sa­lintäyteinen-
yleisöjoukko: oli kokoouT
tunitt •:Pinnish-haalille • .saattamaan
Viimeiselle^ matkalleen Iisakki Mäen-,
paäta.
- ; Iisakki. Mäenpään urheilutoiminta
alkoi- yli' puoli vuosisataa: sitten. Han
kertoi - usein- kuinka. hän .Suomessa
tynnynn.laudoista.tekemillääusuksil-lä;
hiihti'kansakoululaisten : hiihto­kilpailussa
.toisen palkiimon. : Yhden­toista
vuotias poika oli kuitenkin .'.niin
kiukuissaan kun- eisaanut ensimmäis­tä
p a l k i n t o a e t t ä : ' p y r s k ä h t i : itkuun;
Toisena •palkintona oli viisi penniä,
jonka saaminen kuivasi kyyneleet.
Iisakki Mäenpää oli aktiivinen lur-heilumies
ja urheilutoiminnan - käy-
-täimöllineii. toimeenpanija;.. .-Nuorem­pana:
hän harjoitti jonkunverran juok­sua.
Hiihto oli kuitenkin hänen mie-liurheiluaan
ja »viimeisen kerran hän
0,sallistui-hiihtokilpailuun v. 1940. Vie-
L^. 1945 Sudhusyssa' .SCAU.:n :liittojuh-lassä..
nähtiin, Iisakki Mäenpää, .kun­niapaikalla^
Nuorekkaana häii: joh-:
t: voimistehjoiden ja urheilijoiden, a-vausmarssm.-';
• /.Urheilevan..; nuorison
keskuudessa han oli oikeassa elemen­tissään.
Missa hyvänsä-- :Iisakki: Mäenpää
sattui, asumaan.- nnn varmasti siellä
myöskin syntyi' iurheilutoimintaa.
Kaikkein': enii'nmin.hän kuitenkin on
vaikuttanut- -Timminsissa' j a Sudbu-:
ryssa. joilla paikkakunnilla; hän kau-^,
emmin asui.
- Saapuessaan tänne Canadaan v-.
1005 hän - yhtyi; paikallisiin- rientoihin.
Nuorempana-hän oh-innokas näytte­li
jä::^. Mäenpää ;• osallistui: useihin : en.
järjestötehtäviin, i
•: Iisakki M ä e n p ä ä oli polhttisesti tie--
toinen työläinen.: Canadaan;;saapu-^
misensa jällceen hän työskenteli- useis>-
sa eri kaivoksissa;Sudburyniympäris-tölla;
Han.oli innokas umonisti.: Ta-j
man johdosta han joutui-mustahstal.^
le. eika saanut tyota mistään Sudbu-ryn
ympäristön kaivoksesta. Iisakki
Mäenpään kaltaisten esitaistelijoideri
tyo on vihdoinkin kantanut hedelmäri
ja; suurin, osa Sudburyn..; ymparistöfi
kaivostyöläisiä kuuluu nykyään uni­oon.
-T}'öväenliike kokonaisuudessaan oli
manalle menneen ystävämme sydä-,
men asia.. Hän er horjunut. koskaan;
periaatteissaan olipa tilanne millainen
hyvän.sä. , Hänellä -• oh; luja. ::usko sor
sialismm lopulliseen voittoon.
Iisakki, Mäenpää; oli epäitsekäs ih--
minen j a hyvin vaatimaton., Talou-:
delliset. persoonaedut: hän S3?rjäytti;
kun tuli kysymykseen^^uhraaminen
järjestötoiminnan hyväksi;.. Hän:suo-ritti^
jattiläistyön Canadan suomalai­sen
työväenhikkpen riveissä. On vai-;
kea arvioida.: hänen työnsä merkitys­tä.
: Iisakki Mäenpään; kuolema .oli me­netys
koko Canadan urheiluelämälle;
Suomalaiset :;ovat'uranuurtajia ;hiih-;
don.:, rata- ja; kenttäurheilun ; aloilla;:
Parikymmentä : vuotta-:'sitten:' muiden,
kansallisuuksien piireissä ei vielä har-"
joitettu näitä : urheilumuotoja kuin
micättöniässä määrissä. i:Nyt on hiih-:
to yleistä jat; rata-, sekä kenttäurheilu
on temmannut huomattavan.määrän
nuorisoa mukaansa. Kukin- kansalli­suus
on tuonut jotam arvokasta :Ga-,
-nadaan ja suomalaisten OSUUS:maan
urheiluelämän rikastuttajina - on ai­nutlaatuinen.
Iisakki Mäenpää oh uranuurtaja
Canadan urheiluelämässä. Han oU ai­nutlaatuinen
työmuurahainen nuori-,
son keskuudessa. Kaikki urheilusaa­vutukset
.saivat hänet haltioihnisav '
. Jolloinkin tulevaisuudessa; kun ai­heen
rahäniahdin ahtaat muurit: .o»
murrettu -ja kansat, elävät: vapains.
-niin silloin, toteutuu se:unelma mitä
Mäenpään. mielessä kangasti. .FJ'^^'
kulttuuri pääsee, silloin oikeaan, ar­voonsa
ja. tempaamuorisonmukaanr
sa.
Iisakki Mäenpäälle järjestetty hau­tajaistilaisuus
oli vakuuttava.todistuS;
siitä kunnioituksesta . m i t ä manalk
mennyt ^ ystävämme • sai ..osakseen.
Saattajia, oli kokoontunut: runsaasti
läheltä ja kaukaa. Seppeleidei])| •
kukkavihkojen ympäröimän arkun
kahden puolen oli Alertsinvkunmavar:
tio.: Surunvahtcelusanomia: pii - lai^«"
tetty en puolilta maata.
, Joukostamme •, ikuisest i poistuneep,
toverimme kuolemassa päättyi ^>'östa_
ja toiimnna!sta rikas elämä. Hänen
työnsä erikoisesti urheiluliikkeessä
jääpysyväksi ja; kuolemattomaksi..-,-
Uoti. ^' ' , • -
/anhat puoli
häviölle tule
Toronto. — "Traditio:
faisuutta liberaali- ja
alilla ei ole enää ole:
George Harris, United :I
iio and Machine Worke]
Ullien (CIO) sihteeri u;
vosion kokouksessa äsk.
(iän tulee valita CCPin
Itto- kuin maakuntah
Kolmenkymmenen U]
saston edustajat Ontar
becista osallistuivat:
missä tehtiin suunniteln
politiikkaan kuin union
jalkankorotusvaatimuks
den.
Meillä on.edelleen p
Tie", jatkoi Harris, "että
He perustettu työväen
puolue, johon kuuluvat
ryhmät, CCF, LPP ja m
kain vähne kan-san ei
hallitusten -saamiseksi,"
Umon johtokunnan :
ohjelmassa, jonka myös
vaksyi, painastetaan s:
ei ole aika käyttäytyä
tai antaa peräksi taist
meillä "ei olekaan käy
parasta mahdollista tai!
Tilanne maassa, joki
hallituksen nykyisen .
heutama, vaatii paato:
taa konservatiivi- -ja lib
havioon saattamiseen
leissa. .. Tähän johtof
tultu: Abbottin suunnit
käsittää kieltäytymisoh
dan asukkaille, pääasia
tain dollarien puutteen
lellisen tutkimuksen ka
arvioinut huolellisesti
suunnitelma saa aikaai
den valmistamisessa r
kum tyonkm mahdolli
oonottaenja tullut sii
etta molemmat vanhar
eet tulee saattaa häviö
Ottawan uudessa suu
levissä rajoituksissa on
kotimaisten markkina:
nen ja kotimaiset mar
vat 94 prosenttia sähk
Yhdj-svalloista tuotetti
tarvikkeiden tuonti
mahdolhsimman vähäj
'•an kauppasopimuksei
mahdollisuutta vientii;
teollisuuden edessä on
jänne.-;;; ;.••";';;•".-:;•; ;;':
UE on jo aikaisemm:
laajempaa "kahsän h
sanottai-snn . "työväen-toksi",
mikä ;saisi voi
mmattiunioilta.; Muti
Jtlman aikaansaama h;
lisuude-ssa pakottaa
maan toisen^vaihtoehd
Iintisella ;rintamalla.:.
TTMMTNI
SIMMS,, HOOKER <S
. vakuutuksia ja kiin
rnmion Bank Buik
Ont;—:Morketteja,"
;ja ja vakuutuksia. ;.
i HUOM.!
W Ö R K E R S '
RESTAU
of SouJh Popcup
47 Crawford
SOUTH PORCOP»
•:;: Suosittelee: suoma
situnnettua roukaan
Koma.;: Ravintola au
• Siistejä kalusteti
asunnoiksi. Kulutta
täytykää sisälle.
SUOMALAINEN :
J. Erich La
BARRISTER, SC
NOTART Pl
Suite 4, MarshaU-Ec
Timmins Puhelin ;
YKSI JAS
WOR
VAL