Vapaus, November 8, 1923

              m- Cam^ suomalaisen työväestön fiäDenl»nattaja,'ilme5>
tyy Sndbuiysäsa, Oat, joka tiistai, torgtai ja laoantaz.
V A P A U S
( L i b e r t y ) '
T^^ öf Finnifib WorkeT8 In Canada. Pub-lishcd
in'Sudbn^,'Ont; every Tnesdäy.Tbnrsday and
Advcrtising rates 40c per cöL inch. Minimum charge
£or sirifije ineertion 75c.rDi8count on atandine advertise-ment
The Vapaas 18 tbe best advertising mediam among
the Finnish People »n^ Canada.
* Vapauden konttori ja toimitns on: Liberty Buildini?
LorneStiPiibelin 1038. PostioBote: Box 69. Sndbnry,
Ont. ' '
TIMUSHINNAT:
Canadaan yksi ^rk. $4.00, puoli vh $2.25, kolme kk.
«1.50 ja yksi kk. 76c. . . , « .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75.
; Tilauksia, joita ei seuraa ,raha^ ei tulla lähettämään,
paitsi aBJamieSten; joilla on takaukset
annettava hallinnollisia valtuubia.'.Baijerin^ raja on
turvattava fascistihyoUcayksiä vastaan^ Stresemann-Hil-ferdin^
n hallituksen romahduspolitiikkaa vastaan on
Saebsenin rinnalla tarmol^asti edistettävä. .Naita
vaatmiuksia kannattaa sosialidemokraattinen tyoviesto
ja kun ne hyväbytaan,.lujittuu Keski-Saksan puna-nen
valtioryhmä Baijerin ympäri kerääntyvää taantU'
musta vastaan. V
Keinottelijat ja farmarit
lakkoon
Kirj. 4. Vaara.
Ilmotusbintc kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä el joka kerta inuuteta, annetaan tuntuva
alennufl. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja ffOc lisää jokai.
: seita mni8tövär8yUä.J«menmuato8ilmotukBet 60c ke^^^
$1.00 kolme kertaa. A^aoeroilmotukset $2.00 kerta, $8.00
kaksi kertaa. Syntjimailmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilraotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa,
— TilnnäiHtlmotoksista nitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotot ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ;
Regi8tere<] at the Post Office Department Ottawa,
as eecond class matiter.
1 Saksan nousu
Saksan vallankumouksen ja vastavallankumouben
ulkopolitiikasta kirjottaa Kari Radek. Saksan kansa
on mitä syvimmässä'alennustilassa, eika mikään hai*
litseva luotdca ole tähän asti kyennyt estämään sitä,
että se painuu toisten jalkoihin, tulee siirtomadbusan
asemaan. Kaikh, porvarihallitukset tappioista asti ovat
antautuneet vihollisen armoille. Ne ovat t^eet par»
haansa kelvatalcseea ententen orjavoudeiksi Saksan^
työtä tekevää bnsaa vaHlasn. Voidakseen torjua Sak*
san kansanorjuuiuksen/'täytyisi aseistaa sen 15 milj.
liSBläistä. Mutta sitä ei porvaristo uskalla tehdä. Ja kun
. nuo miljoonat ovat hallitusta vastaan, ei se kykene
maata puolustamaan, .
Herrat; Hitler ja Ljidendorff uhbavat luoda yal
lan, joka kohotta;a .Saksan kansan arvoonsa. Mutta
, , heidän puheeq^'on .pelkkää ääntä ja savua. Se haih
' tuisi heti, joi he valtaan pääsisivät. Sillä hiili- ja rau^
taherrat, joiden asialla/he ovat,' sekä elintarvekeinot
telijat, heidän isäntänsä^ ajattelevat toisin.
' Sola<i^i,käy<lä vain silloin, kun armeijalla on mo-i^^
ali tallelläf'kuii'^8e,uskoo asiaansa; Saban kansan
. nousu alkaa »ita^hetl^esta».jolloin sen työväki ja pik-
^ ,knväen laajat brroksi tuntei^at^kärsivänsä ja vuodat-
- jtavan^ .jriSHäan oman asiansa puolata» .Herrat nataio-
' nVlistit erehtyvät, sanoo Radeki kun väittävät Kororau.
ijiBlisen Inteniotionalen tahtovan komentaa Saksan
^^[' kansan, ia vallahkuräfousta^ulkoa tuoda. Kansan sy-vejsta
riveistä,, sen-syvästä hädästä nousee kumous,
Ja jos ei vallankumoubellinen kansa kykene valtaa
'ottamaan, on Saksa, vuosikymmeniksi pyyhitty pois
kansakuntien.jöulcosta;' • /
. vMutta'n)itä\oi''k^n8a tehdä, kun se vallan ottaa?
Radek vastaa,,«Itä .70s,^il|oönan kansaa ei vojda tu-
., hotoi Eika ingläntt voi hallia, Ranskan pitävän Reiniii
.rantojja hallussaan. Mutta.ei Englanti Saksan kansan
^ puolesta RansVpa pidätä,* Saban oma voima on pää-ieijjä.
Sata viiotta sittejiV pelasti Saksan myös Eng-
•/s lännin ja Ranskan ristiriita,^mutta vain sibii että
samalla S ^ ^ kans?, nousi ja loi armeijan, jolla
torjui m.
i Työväen ia tatonooikäin hallitusta
, kohti
- Keski-Saksaösa/oH ennen vallankumoijsta suuri
joukko pikku ruhtinaskuntia. Vallankumous vapautti
niiden kruununkantajat taakastaan. Ja bikki nuo pik­kuvaltiot
yhdistiStHi» yWebi lasavallsbi Saksan vijl-takunnassa.
Näillä mailla on paljon piltku teollisuut­ta,
multa myös suurta. Työväki jyrkkähenkistä. Kom-
' munisteilla suuri ja)ansi}a. Kommuhistiedustajain ään
ten varassa on io kabi vuotta siellä toiminut sos.
dem.' hallitus.' Äskettäin saiXse* epäluottamuslauseen
30 äänellä, 22 vastaan, kommunistit olivat vetäneet
s pois kannatuksensa.: Tuon hallituben^lyöimbä vas-
, than kohdistettujen aortotekojen lakia. Erityisesti louk­kasi
tvoväkeä sotilasmaisen * poliisin sqoittaminen maa­seudulle
ja viimeb!\Takennustvoväkeä vastaan. Suurla­kon
aikana kohdis»ettiin työväkeä'vastaan piiritystila,
riistettiin työväeltä perustuslain takaama kokoontu­misvapaus.
\irkakonei8to8sa, varsinkin poliisikunnas-sa
on vielä^ paljon taantumusainesta. Fascistijäijestöt
, saavat maassa' rehottaa- ^Aikoivat pitää itse punasessa
Gothcssa «saksalaispäivänsa». Mutta sen esti työväen
kaartien, «sntakuntien» päättäväisyys. Hallitus ei ryh-tvnvt
toimiin työpaikkojen sulkemista vastaan, jopa
Ivhensi työaikaa valtion liuskakivilouhimoissa. ^osia-
^^lidemokraatit pyrkivät irti heitä vastaavasta riippuvai­suudesta^
joksi nimittivät sit§, että olivat kommunis­tien
äänten varassa. Pyrkivät «suureen kokoomuk­seen
», kuten valtakunnassakin. Mutta työväki ei tah­do
sitä. Eivätkä sos.-dem. itsekään halua eduskunnan
h^oittamistä; Pelkäävät"vaaldssa öikei
kommunistien hyötyvän. Tämän takia ja työväen^^
kojen painostubesta neuvottelevat^ uudelleen kommu-
, nblien kanssa kannatuksesta Mllitubelleen. Kommu­nistit
ovat valmiit .antamaan kannatuksensa. Ehtona
on tyopatkkaneirvpstojen^ kongressi johon kutsutaan
Yhdysvaltain farmarit ovat kiinnitysvelassa Yhdys­valtain
bpitalisteille seitsemän biljoonaa kahdeksan­sataa
miljoonaa dollaria. Ohikuluneen kolmentoista I g ^ ^ j g ^ i j i g y ^ ^
v a o t o . h j * » »ian>i»«sa ovrt Wall kadp. kei- ^ sätamaiuiesten
nottehjal lisänneet kimnitybia farmarien maihm ;
6,130,849,000 dollarilla eli ^e^älläsadalla viidellä-1 /
kymmenellä prosentilla. Vuonna 1910 kiinnitykset
Amerikan farmeihin tekivät yhteensä 1,726,851,(M)0, ^ ,• ^ +„{„f^
• m .-^ TkT dollana. Ny t on fta rmi-m aifa k1 iinnr-t.y1b essa~ 7T ,8O5S17 ,7T(AMA ),-I,^j''^on..^ ^jay ^pf;ä^ä,o man ^jv^ä^l^i^se t taiste-
000 dollarin arvosta. On huomattava, että tuo fiunima1„,^g^ ^ai pienemmässä mittakaa-sisältyy
ainoastaan maakiinnityksiin. Tähän ei ole luet- yagga^i ovat Marxin :oppien mulaan
tu niitä miljoonien dollareitten kiinnitybiä, jotka kos- 1 uokkäj^aistdun ilraaisnfläuotoja.
kevät karjaa, ajokaluja, maanviljelyskoneita ja mduta Suurin osa kapinallisia tydläisE hf-irtaimistoa.
Edelläolevaan summaan ei myöskään si, väbyvätkin tuon käsitteen., Mutta
eälly farmarien buppiaille olevat velat, eikä pan-r.'!".*"^^» «»^ttaa sitä johonkin vis-keille
olevat velkakirjavelat, jotb yhteensä rttmevBxl^^"^^^^'"^
.... •.. j 11 ..j ' satamamiesten lakkoon, niin kapi-biljoonnn
dollareihin.. ^ nalliset työläiset V k a u f u v a f .«
Toisinsanoen farmimaat Yhdysvalloissa ovat ,lui- kysymyksessä kahteen leiriin. Yh-suneet
suurille pankkiireille. Farmarien, saadabeen deDä puolella he, jotb kiinteästi
maat jälleen haltuuhsä,- oii kyettävä mabamaan seits^- kannattavat lakkolaisia ja «pitävät
män hiljoonaa kdidekaansataa miljoonaa dollaria kiin- ''«'«Jän taistelua omana taistelu-nitysvelktfja
ja siinä sivussa ansaitsemaan toimeentu- K^"' pmlella ne, jotka
lonsa ja mabamaan vielä saman verran muita velkaa f taistelua toisirvoisena asia-
' j -i ' inn 11- ^ ^ ^ ha >ja siten epäsuorasti avustavat
.ja 8 vuoden aikana 120:11a pros. nousseet v^rot tygnantajia. Viimebi m-ainittu tun-
Asiantuntijat myöntävät, että on kovin vaikea ihan tunee ainakin lakkolaisista petturin
tarkallpen arvioida farmarien kokonaisvelkoja, mutta kurjalta käsitteeltä; ja niin surku-he
ovat laskeneet ne viidebitoista hiljoonabi doUa- telta|aa kuin-rse onkin,:on se silti
jjfegi. , . j hyvin yleistä työläisten keskuudtes-
Farmarit bvat monenlaisilla keinoilla yrittäneet ^«»^^a 1^^°» BUU-:
f^, ^^m, muu. yU, » n e a , . * * i e , Ä^tt
fluohon he ovat painuneet Tarkoitubella saada farma- Lyyj^ .^^^^ ^^^^ p^^^^^^ ^^^jj^-^^j
rin luovuttamaan nisunsa armeijalle. Wilaonin halli- je suhtautämiselle.
tus varasi hänelle toimeentulon mahdollisuuden sodan Satamatyöläisten p^ka 80 ient-kestäessä.
Mutta nyt siitä on tullut loppu. ? tiä 'tunnilta ja $1.20/ tunnilta yli-
Ainoa pelastus farmareille on liittoutuminen teolli- «pasta on paljon korkeampi, verrat-
8uu8tyoväe8tön kanssa. - l'"-"^ *«^^ten vähemmän ammattitai-
' ' Itoa. vaativien työalojen palkkaan.
Se)On>: tu
at/niistä^^
rusteeOa toisten teolUsnnsalain työ­läisten
tulee sanoa satamatyöläisil­le;
TeidSn taietelonoe on meidän
taistelaBUBe; teidän voittonne on
meidän voittomme Sentähden ja­kamaton
bnnatukserome teille tais^^
teUessanne avonaisen työpajan
hyökkäystä vastaan. Teidän- voitr
tqnne kannustakoon meitä järjes­tymään
= yhtä tiiviisti kun tekin 0-
lette järjestyneet ^ Työväenluokan
voima on järjesftöissä olipa sitten
kyseessä työselkkausten, työttö­myyden
tai vallankumouksen ajan­jakso.
, ' '
noi kokoobessa, cik5 hin saaosut
että ainoitaan mitä-Ärtbarista Mr-jotetaan
^vat' he pitäneet mnan
kirjotuk^ oikeina ja- muut p ^ -
aeet paperikoriia — Muiatatkos?
Ja et suinban rinä ollut antanut
tälle raportille siunaustasi
Poliisiakin caJbtetta viinapullon
kantamisesta. Niin kävi Fort ^iVil-liamissa.
Poliiapäällikkö W; J.
Dodds Fort Williamissa vani^ttiin
eilen illalla sentähden että oli vii
napullon omistaja ja siinä hoin-oiassa
oli siäen mnitaldn sekäantu-
$17.75, j o ^ iShpUi.-. ,
Port khm uutisia
.Laokkasuhteiden todellisuus^
Luokat eivät muodostu. vain mielijohteiden mu- kateissaan korkeasta tuntipalkasta
kaan, eivät järjesty kokonaisuudeksi jonkun ulkoapäin sanovat: satamatyö ei olfe mitään
tapahtuvan ohjauksen mukaan.- Ne syntyvät tuotan- ammattityötä,: sitä tekee kuka vaan
nollistfen olojjen^ mukana. Xes^aika synnytti läänitys- miksi tu^ee heidän saada enempi
herran ja alustalaisen, ammattimestarin ja sällin, uusi P«l^Jf«f Toiset taasen
^ , ; ^, j . v .' - s ii,i,ii„{„k« ovat käärmeissään sentähden kun
aika on luonut tehdaskapital«tin ja pa.vapalkkäla«en. j .^„^ ^. ^ «.tamatöihin päi:
Näiden eri ryhmien valilla on ollut paljon voimak-1 ^j^. ^ j ^ . g^^.^ j^^^
kaita etutaisteluja, ja tulee edelleenkin olemaan niinha^tu^jt^-^^g-ljjj^^ijjfytj^
kauan kuin yksityistä tuotantotapaa on olemassa. Ka- jrussyytuoiT saatanallisen käsitteen
pitalistisena kautena on tämä luokkataistelu muodos-jihmenemiseen on lähtöisin siitä ha-tunut
entistä kiihkeämmäksi, sillä tuotannon palve- MasUikkeestä, jota joku vuosi sit-lukseen
otetut luonnonvoimat, koneet ji uudet kebiV ;«n^pB.II;n yhteydessä istutettiin
, . 1 t . • . ^ . " 1 - » »"."«»s työläisten mieliin, jotka eivat muu-nöt
ovat tehneet kapitalistin vorton työläisen tyosteI ^^j,^^^ ole Uian nopeita,antamaan
ennen kuulumattoman korkeaksi. Taman asemansa tah- hj^jj^j^^^^^jj perusteelBselle järjes-too
kapitalisti kaikin mokomin säilyttää, vieläpä mah- L^igeiie^ •
dollisuuden mukaan lisätäkin voittoaan. Tässä pyrki- Tällä kertaa ei ^le olemassa mi-myksessä
on kapitalistin puolella koko valtio- ja yh- tään oikeutta edes epäilyksen var-teiskuntakoneistol
Sent^den tuleekin ^köyhälistöjouk^
:6jen luokkataistelun kohteebi yhteiskunnallisen vai
an voittatainen omiin' käsiinsä, 'toisin sanoen yhteis­kunnallisen
vallankumouksen tavoittelu.
E^yhälisli^n voitto
Eri luokkien asema siinä luokkataistelussa, jota
parhaillaan käydään, on hyvinkin selvä. Omistavat luo
cat koettavat kiinteästi pitää kiinni entisistä oikeubis-taan.
Apulaisia saa se niistä väestökerroksista, kuten
esim. viikamiehistöstä, jotka uskottelevat kuuluvansa
capitalistiluokkaan, vaikkeivät todellisuudessa, sitä ole­kaan.
Kun fiiotanto-olojen kehitys ja teollisuuden bs?
kittyminen kuitenkin etiiien pitkää on ajava'yhä suu
remmat joukot väestöstä palkkaköyhälistön riviin ja
pienet yksityisyrittäjätkin kilpailun vaikutubesta jou­tuvat
samalle proletaariselle tasolle, voi jo Ennakolta
laskea, että taistelun lopputulos on lankeava köyhälis­tön
voitoksi. Sen nopeata ratkaisua ehkäisee ja hidas­tuttaa
kuitenkin \se, että kÖyhälistövoimien kasvaessa
ei porvaristokaan ;ole toimetonna. Se myöskin vahvis-taa
valtaansa^ ja varustautuu jatkuvaan taisteluun nou­sevaa
köyhälistöluokkaa vastaan. Köyhälistön omat
luokkatiedottomat brrobet jatkavat tätä kapitalistien
valtakautta pitemmäksi kuin muussa tapauksessa olisi
asianlaita. Valtio- ja yhteiskuntakoneistoa pitelevä por­varisto
ja sen palkkalaiset asettavat köyhälistön voiton
tielle lukuisia esteitä, mutta kuitenkin turhaan^ sillä
köyhälistön voitto ja sosialistiseen tuotantotapaan siir­tyminen
on kiistämätön asia.
Amerjkalaista hyväntekeväi­syyttä
Presidentti Goolidgelle^jamito
laceUe onEuirppM^
taholta t^tyi^itysjietta a
t ^ l ä l ä h Ä i s i i n J S ^^
salle. i
atittai»^ Y^
fön ilniotetaän; asiidlc;
suudessa ei Yhdysvdtam farmareilla kuitenkaan^ o
myös pientaloi^oikajö edustajia. Sen hyyabymää oh^ enää viljaa sanoltavastikaan myytävänä, sillä se on jo
'$elmaa on halUtöbeh^. noudatet|&va. Turvabi jarjeste-|keinottelijoitten kasissa. Pääasia viljak^inolteiijoille
taan asestettnja^sata^ Työväkeä haittaavatt poik- on se, etta ne saavat myyda hyvään hintaan viljaa^
kenstilat hävitetään./TySvaen, pienten liikemiesteiK saavat sotaviljs^orporatsioonilta rahat ja välttpat an-ja
pientalonpoikäin yhteisille kontrollikomiteoille on lamasta Sabaan epäilyksenalaisia laottoa.
jolla puolustaa vtaota surkeaa suh­tautumista.'
f Amerikalaisen työväen­liikkeen
vararikkoon kulku, jota on
edistetty juiuri moisen suhtautumi­sen
kantta,! on liian- irooninen to­distus
sitä vastaan. Seattlessa avo-!
naisen työpajan; rehottaessa, sata-matyöläjsten
'iSytyy työhön pyrki­essään
täyttää b^vake, jossa oh
kuusikymnpientä eri kysymystä, kos­kien
työläisen ;kykeneväisyyttä ja
muita taipumuksia .seka tunnus­merkkiä.
San Pedrosta kiijotti Ge­orge
,Qrayton viime kevännä
«JTäällä satamamiehet kokoontuvat
laivain omislajain yidigtyben haa-iiin
myymään työvoimaansa ja mi­kä
näky? Työläiset tappelevat kes
kenään. kuin tiikerit saadakseen
työn. Kädet kohotettuna he huu­tavat:
ottakaa 'minut, mestari, mi
aulia on nälkä; toinen: ottakaa mi­nut
minä annan teille 10 prosent-ia;
toinen: ottakaa minut^ minä
annan teille $5.00 käteistä rahaa!,
, ne; Entäs Butte Montana, entinen
Western Federation of Minersin lu-impia
pesäpaikkoja, nykyään avo­nainen
surkean :-kuuluisan «rust-ing
» kortti ^järjestelmänsä kanssa.
Ja meillä on vielä tuoreempi esi•^
merkki ihan tääÖä Canadan länsi­rannalla.
V. 1020 Canadan metsä­miesten
nnio^ kontrolleerasi työläis­ten
asunto- ja työsuhteita.' Mutta
tukkiparoonien union murskaus-
Toreri Martti Hendrickson, jär­jestön
puhuja, on 'vieraillut paikka-,
kunnaila nykyään ja pitänyt kaksi
tpuhetta Arthurissa ensiraäisen 26
päivä lokakuuta ja toisen 2 p. mar­raskuuta.
Ensimäisessä puheessaan
selosti hän Workers Partyn ohjel-,
maa; etenkin \k sen* kasvatuksellista
puolta. Luku- ja keskustelurenkaat
itsebsvatusta varten, jotka Wor-kers
Partyn sääntöjen jälkeen 011
järjestettävä joka osastoon, jossa
jokainen voi pienissä ryhmissä opis­kella,
olla' samana opettajana ja
Oppilaana. Kasvatuksellista työtä on
tehtävä, enempi ja \ enempi, sillä
nykyinen aika vaatii että jokainen
voi tai^iccn tullessa astua millin
työväen järjestötoimintaanX tahansa
ja samalla, ainoaltaan tietoisena me
voitamme. ^
Toisessa puheessaan hän selosti
sitä t^ötä mitä suom'alainen työvä­enliike
on tehnyt tällä mantereel
la, selostaen niitä' aikoja jolloin
ei vielä ollut minkäänmoista työvä
enjätjestötoimintaa tällä \mantereel
Ia, yleensä iitä elämäntasoa millä
tavoin silloin elettiin sekä samalla
moraalitasoa. Taasen, .vertaillen' ny­kyistä
'suoölalaisten •elämäntasoa,
johtopäätöksellä kun ihraiset tulevat
tietoisemmiksi niin myö3S»e tulevat
vaativammiksi, mitenkä ennen suor
malaiset olivat ensimäisiä^lakonj rlk-kureita
jos jossain lakko puhkesi.
nut. Se ;vaan todistaa että meidäii
virkakuntamme rappeutuneisuus- on
hyvässä mitassa, ei kai tarvitse ih-meteliä;
- jos. kat^nngissamme ku­koistaa
Jcaikenmoinen V pahe ilman
että virkakunta siihen vähäkään
tarttuu. Tämä ei^ole muutoin ensi-mäinen
kerta, sillä tämä on jo pi­temmällä
oHut Vaikka ei siitä ole
julkista asiaa tehty ennen, mutta
tietenkin :^ on ollut jotkut erityiset
ekqä, että tästä tehtiin nyt julki^
nen asia. ,
Lapsien luuvatnbesta' o enempi
ruvettu - ottamaan huomioon, sillä
jos vaikb minkä nimisiä yhdistykö
siä on nykyään eri /kirkkokjmnat
perustaneet ;voidaikseen sillä tavoin
saada suurimmat lapsijoukot yni-parilleen;
Maan varsinaiset koulut
j o t ^ ei tarpeeksi pysty lapsiin kas­vattamaan
sitä isänmaallisuutta mi­tä
nykyään bpitalistiluokka tar­vitsee
valtansa pitämisebi niin on
näillä eri yhdistybillä ruvettu sitä
työtä tekemään. Eikö meidän työ^
Iäisten pitäisi ottaa myös tämä hnö-'
mioon ja ruveta enempi panemaan
painoa: nuorison ja lasten bsvatukr
seen mitä yleensä vielä tehdään.
Meidän pitää ymmärtää ^ tosiasia,
et^ä nuorison on tulevaisuus ja sik­si
on heille kasvatettava heti selvä
työväen luokkafka^omus niin silloin
me. tiedämme että meidän toimin­tamme
ei ole. mennyt hukban ja
että se joskus toteutuu jonka edes­tä
me olemme toimineet ~ 3.^
vielä S L * ^ ^ ^ ^^
öitten Päähän efS^^^^^,
»au kuin teoUinen S > ^
f ä varjossa voi oU.^r
Suomen vankilassa ,1 -
ta. Vidä kerran
viravia
mu
^ asemanne ja s i U o ^ , ^ *
fan astutte toisten tover^Jt^^^
sa samaan luokkaan
Meilli oa k^,M^^ ^
raskuun 28 p. Toivoa .V
BaataBi jotakin hyvää
ta olisi h y ö t v ä ^ - - ^ ^ V;
bnsainvälisS.
kjUteko^elle. imt
köb paöon koxjaamlsta. i^J^j
mennyt niin pahaksi, e tä Lt" •*
nelä. parantaa,
Toiste lisätään Jos sopii
•*sbn k i i t ti
WABIGIZIG, ONT.
Viime faeinSkaun g n
tivat.melkein kaikki Yf^i^
saston jäsenet ja muutanm t.
paikkakuntalaiset kokouS j ?^
SiUoin farmiUa tarkotukseUa
f ^ - n Petersonin o s ^ t f ^ J
to Saloa vastaan viime taivm
tyyn ilmiantoon. *
Kokouksessa .selvisi, ettei rffi.^
am PetersoniUa ole ollut osaa «
nottunn ilmanfoon ja että haiut
päinvastaisesta ovat valheellisia k
on niinollen jokaisen kokouk3e4'
olleen velvollisuus ne seUaiseksi .5.
littää. Tämän julkaisemisen myö-hästyminen
on aiheutunut yksin»,
maan allekirjoittaneen laiminiyöj
nistä."
John Virta, kokouksen puheenj
Wabigi2ig 1 p. marraskuuta,
1923. .
Iii paiHakoilta
PÖYTÄKIRJA
tehty Woodsin kämpällä' ylei^
sessä kämppäkokouksessa, Mile-
140 A . C , Ry„ Mak. 28 pi,:^
BRUCE MINES. ONT.
Jotpa tau hiukani krapsuttoliun
mustaa valkoiselle kuulumisia tää
tä hiljaiselta nurkalta.
Luulin vallan olevan jo unholas­sa
tämän, meidän ' osastopahasen
muulta .Aaailn(alta,mutta;' ei niin
ollutkaan .aivan .^ilmibi Jevlsi ko­ko
naamani^ kun näin Vapaudesta
että tänne tulee oikein järjestön
puhuja. -Aivan oikein, kyllä olem
me sen tarpeessakin, että hiukan
edes pysyisimme^ valveilla tänä krii­tillisenä
aikana ja kuuluisimme oi
mutta nyt ei näe enään useinkaan kein tositovereina työväenpuoluee-suomalaisten
nimiä lakkorikkurilis- geen, emmekä hapuilisi tyhjää ilmas-talla.
Lopussa huomautti: paljon on kiinni, .jota emmeole^ nähneet
tosin vielä tehtävää joukkojen kas-Lmmekä tule näkemään. 'Hartain
vatustj^össä ennenkuin voidöan luot- toivoni olisi,' että kaikki ottaisivat
taa heidän vallankumoutsellisuu-Ugmän puhetilaisuuden huomioonsa
teensä, mutta millään tavalla ei nai- jg jjoettaisivat tehdä työnsä ajoissa
täkään tuloksia mita on saavutefr; Lttä emme millään muotoa poissa
tu voi pitää ihan mitättömjpä. Sitä olollamme kunnostaisi itseämme, sil-kasvatustyötä
jonka Workets Par- jg niejUe on kovasti tarpeen, että
tyn ohjelma sisältää, on täytettävä Laa„n,g ^jes jonkun kerrah vuo-ja
tehtävä, kirjallisuus on yksi sei- Lessa kuulla oikeaa puhetta kuinka
lainen joka on Saatava enempi ja Lgidgn on suhtauduttava työväen-enempi
joukkojen luettavabi, tie- puolueeseen ettemme ole pettdrei^
toisuus on voimaa, s hf^ sille aatteelle mille kuulumme.
Paini-innottos näyttää taas aika- siispä kaikki suomalaiset tältä pe-vari
ihmisiin samassa määriii pe- rublta koettakaa kääntää töppö-siytymään
kuin se oli entisaikoina-Lnne kärjet toveri Erkki Matsonin
kin, etenkin täällä Arthurissa. Nyt Luoneustolle toveri Hendricksonia
on vähän ajan sisäUä^ ollut kolmet kuulemaan mitä uutisia se tietää
yleiset "painioitehit, viimeinen "ollen Lniän vUoden tulobista. Sitten plk-,
Sulo Kokon ja Jack Taylorin välil- /unen varotus teille miesväki, •eitä
lä^ job tilaisuudessa näkyy ihmis- unohdatte sen äkkiv^räi sinne
ten olevan täydeij innostuksen v^- Linna se ei saa aikaan häiriötä,
lassa. Paini on t^'etenkin hyvää ja LiUä se olisi surkuteltavaa, tämä
kehittävää, jos sitä taiten painitaan, on vain muistoon pantavaa,, ettei
mutta silloin kun se menee luiden unohdu povitaskuun. Sitten tulevis^
ja paikkojen rikkomiseksi, niin mi- La huveista parahdan sen verran^
kä raakuus on jo silloin siinä, eikä Lttä otti ja tuota tätiväki on ko­mikaan
taide enään tule kysyniyk- Lasti touhussa, ne ompelevat ja neu-seenkään.
Tälläkin' alalla ovat ih- lovat ja kutovat ja mikähän mitä-miset
vielä paljon sitä mitä ennen jdn tekee ja/kun kyselee niin aina
Roomassa härkätaistelun-«ibna, sil- kuulee, että sinne' myyjäisiin, jot-ä,
yleisö ei pidä painista jos ei se ka pn joulun aattoiltana. Mistä sen
ole raakaa taistelua toisen parem- „äin'> aikasin tietää mitä sinne tu-muudesta.
U^^^ j^^^^^ tjg^g^ g^jj verran, että
En olisi luuUot viitsivän Indust- sinä yönä ei jouda torkkumaan. Sen
nalistm kirjeenvaihtajan valehdella tiedän jo etukäteen että ne ,kek-taas
sen Arnbergin ja Hillin väit- kerit on Jakki Harjun farmUla. No
telyraportin suhteen, "
1&23.
liPyk. —-Valittiin puheenJofataJLv
Valituksi tuli 0. Juusola, ja «iitee-riksi
allekirjoitatnut
2,pyk. — Luettiin edellisen koko-.
,uben,.pöytäkirja, josta otettiin ka^;
sitelt^väksi ^ toinen pykälä, : jdii
kuuluu seuraavasti: cLuettiin Ho:-
mavirran kämpältä tullut kirje, jo^
ta ilmeni että koortilta paperipuiiL
katkasusta "maksetaan $3.50 tripil­le
maileissa 68, 160 ja 127, sekL
13.25.Vmailissa 138», Keskustelti'n
yllämainituista maksuista. P.tkäa-keskustelun
jälkeen tuli ykäimieli-nen
päätös vaatia $3.50 tripille j a ;
$4.25 valtatien, varteen.
3 pyk. —• Otettiin Keskustelta­vaksi,
niitä teh(^n kun työnantaji
ei suostunut vaatimukäiimme. Rt-1
kän keskustelun ja lopuksi äsnes-tyben
kautta tultiin siihen päätÄk--
seen, että kun ei hän suostunet;
vaatimuksihnme, niin lähdetään kair ,
kin pois niin pian kun kukin saa.
otetun metsäpalstansa tehdyksi
4 pyk. — Päätettiin valita seK ;
ainen henkilö, joka katsoo ettäi^i
kaikki' noudattavat tätä päätöstä. ;
Tähän, tuli valituksi Freedis L«vo.
Myöskin tuli hänen toimefoeen 11-
mottaa Vapaudessa ja Industrialis- •
issa sellaisten henkilöiden nimet,
jotka rikkovat tätS päätöstä.
5 pyk. —'Tämä pöytäkirja pää-tettifn\
julaista Vapaudessa ja Ia-dustrialistissa
kaikkien työläistett
tiedobi, että pitäisivät tämän työ­paikan
muistissaan.
Iföytäkirjan puolesta f
' • L K."ArkkoIa. ' ^ l
Puolueen ja järjesti
asioita
Järjestön jäsenistöfle
ipssa hän 'JikeÄpänäi joulua toosaM lisää, ei
^ ,, , . ^„ . bettaa väittää että Amberg.ei olisi tä saatte paremman tiedon. Kun
hyökkäyben edessä ja edellä mai- sanonut vaitellessään että 03.U. nyt vaan muistatte puhetilaisuuden,
nitun' hajotoshengen» avustamana jäsenmäärä on se mikä se siinä ra- TervetuR^ läheltä ja kaukaa.
nin*prr««t5n nHiftmmA ii-!i»mflan lOR- portissa ilmeni ja että se ei olisi ' Kirsti K.
tosi, ei voi epäillä koska Amberg
sitä katsoi OjBAh konventioonira-j ;SI0UX^^^
nujerrettiin uniomme asemaan jos^
sa sillä on 4yvin vähän tai ei yh­tään
määräysvaltaa työ- ja asento-suhteisiin
niiden. TukMparoonit
ja hajotusme^arit -ovat ^onnlstU'
neet suunnitelmissaan. • Metsätyöläi-set
ovat kärsineet-to
tappion järjestönsä murskautuessa
Onko dkopuorelia' näitä' teolli-suusalojjaö
olevien työläisten talour
deUinen, asema tai vailanknmoubel'
linen voima parantunut vaiko huo-aontunuti.
sii|i4.^ että heidän työläis-toveriensa
.järjestöt on mursbttu?
<KobmU8 josottaa, että se on huo­nontunut;
suhteessa.
Antakäämmc' siis läpikäytyjen en-merkld^
Q^oflttaa meitä. Niiden pe-portista-
niin pitäähän sen olla to- TEmi 00 pieni Icaappala Canadan
si ja koko joukko j o t b oli haa- Nationalen tien .vaireöa, mutta
lissa olivat ^sitä kuulemassa niinjyleismailmaHe tunnettji, koska Suo-tuollaisesta
vääristelystä, tulet suo- mestakin tänne saapuu uusia siirto-'
raan valehtelijabi, mibi sivullisena laisia melkein joka pootissa. Onhan
vääristelet, kosb ei referäattikomi- Canadassa vielä paljon tUaa, voi
teakaan koeta sitä muubi muut- oUa vähän .vapaampaakin, ainakin
taa, eikä liioin asianomaiset väit- puhevapaus on .näin' pikkupaiblla
telijätkään. Pitäisi ottaa parempi vielä täydellinen, jota vastoin .
kuiskan mukaan ensi kerralla eV Mannerheimin - valtakunnassa <
tä ei joutuisi suoranaisebi valch; tyyten ryöstetty,
telkaksi yleisön silmissä. Sitten se Meflli wo»brap.!ioIoeIaMHIa oli-al-puoli
että mibi ei sitä julaistu In- tam^t 20 p, lokakuuta Suomen
dustrialistissa ei tarvitse ihmetellä, luokbvanKen hyväksL - mämat on-siDä
jos ipuistelet mitä Humon sa-'nistuivat hyvin. Puhdas tulos oli
Alempana julkaistaan suomen--
nettUna puolueen laajennetun £
Tp. Komitean kokousraportti ja tä^
keimmät päätöslauselmat T. U- ^ •
L. konferenssista, joten on toivo|-
tavaa että jäsenet tutustuvat nu­hin
ja osastojen virkailijat ino-lehtivat
että ne tulee kokooksesa
käsiteltäväksi, sekä talletetaan toh
minnanohjeina.
Toverillisesti
A. T. HILL, sihteea
KAPORTTT
Canadan Ty51iii»pnoIo«» ^
jenaetnn keJnutoiineenp««?«»
bomitean I»kottMie.Ui E<b»f ^
tomsoa »yyiJnrnn 24, 25 )*
26 P.^
, (Jatko* neroon 133.)
Kumpiidn raportti otettiin ^ '
teltäväksL-Toveri Back esitti et»
koska suurin tekijä Poo^^^^"
m ä ^ oli <mie Wörker, jaJ^ejf ,
tulisi kädtellä kaikki muodot J«2 ,]
iautta se-voidaan v i e # e t e «^