Vapaus, October 9, 1930

              ^^^^ '-^^ p-^^;^^4i4fiA
Pyytäkää vapaa
keitto-ohjekirja
Carnation Co.
l^imited
Aylmer, Ont.
Torstaina, lokak. 9 pmä— Thu., Qct 9
VALMISTETTU
CANADASSA
Carnation on parasta "kokonaista mai­toa"
valikoidusta karjasta — ei mi­tään
lisättynä, ainoastaan osa vedestä
poistettu.
Turvattu maitolaji
janostajat ruven-
(t käyttämään ar-ottomia
maksu-osoituksia
Dttomien osakkeiden myymi-irraareille
on jo tullut niin
;si kaupunkilaisten herran-
;n elinkeinoksi, että siitä tiis-lää
kannallaa puhua. Joka
uu lekeniisiin kuljeksivain
auppiastnn kalissa, syyttä-tseään
eikä sitä, etteikö heitä
ylliksi varotettu,
le aikoina on alkanut yhä
maha suunnalta kuulua ya-a
uudesta farmarien pelkut-eihosla:
arvottomain maksu-en
käyttämisestä karjan os-
Moncäsa Ontarion kunnassa
ikunut karjan ostajia, jotka
naksaneet ostamansa elukat
Pienviljalyksen elin^
voiiQa muutamissa
maissa
(PelJervo-lehdestä)
Useissa Europan maissa on maa­talouden
alalla pulakausi vallinnut
j o useita vuosia j a näyttää mainit­tu
pula maataloustuotteiden hinto­jen
viime aikoina yhä laskeutues­sa
käyneen entistä vaikeammaksi.
K u n taloudellisesti vaikeina aikoi­na
. ollaan taipuvaisia kiinnittämään
erikoista huomiota tuotantokustan­nusten
alentamiseen, on maatalou.
den kannattavaisuuskysymystä poh­dittaessa
noussut esiin ikäänkuin
itsestääri kysymys siitä, onko pien-v
i l j e l y s maatalouden liikemuotona
tarkoituksenmukainen, vai onko
katsottava, että useiden valtioiden
•sodanjälkeisinä vuosina harjoitta-osotuksilla
eli shekeillä jo-'T*^ ^.^7?^^" pientilojen
. . . . . . . , . „ • ' . l u o m i s e k s i on ollut harhaan osu-
I pankkiin, missa heiUa e i ' ^^.tta.
Kun katselee pienviljelyksen ase­maa
eri maissa, näkee, että var­sinkin
siellä, missä pienviljelijät
ovat sodanjälkeisinä vuosina jou­tuneet
tekemään paljon varoja ky­syviä
perusparannuksia j a huomat­tavammin
velkaantuneet, on hei­dän
toimeentulonsa ollut hyvin
vaikeaa. " Niinpä esimerkiksi
Norjassa
m i t ä ä n varoja. Mo-nuiden
tapauksien joukossa
aan e r ä s t ä k i n farmgrja tällä
jutkauleliin kokonaista 700
ia yhdessä kaupassa,
närien ei pilaisi luovuttaa
taan muuten kuin käteistä
laipankin hyväksymisleimal-ustellua
maksuosotusta vas-
Petkullajia on vaikea saada
maan ikol I l o s i s t a a n , sillä
nilen he tietenkin kulkevat
lä nimellä. Oikeudenkäynti
kalliiksi, j a j o s heidät sai-
Suomiluksi, n i i n mitäpä niil-ii
ottamisia?
Iissä sanotaan Ontariossa
leiden
jviime heinäkuulla pidetyssä pien.
viljeli järjestön vuosikokouksessa
kävi selville,' että eräissä osissa
maata o l i , täytynyt ryhtyä 'poik­keuksellisiin
toimenpiteisiin, kun
velkaantuneet pienviljelijät eivät
jaksaneet maksaa korkojaan j a v e l ­kojen
lyhennyksiä, vaan olivat
vaarassa menettää tilansa. Mutta
vaikka' tällaisia yksityistapauksia
lemen veijarien näyttäneen esiihtyikin, o l i kumminkin Norjan
aalaisiita". Miitta on sa- pienviljelijäväestö kokonaisuudeksi
katsottuna osoittautunut hyvin
elinvoimaiseksi pulakautena. Nor­jassa
oli v . 1929 lopussa pientiloja
117,000 eli useita kymmeniätuhan­sia
enemmän kuin 12 vuotta sit­ten.
Tällaisen kehityksen johdosta
lausui "Norjan ^talonpoikain ja
pienviljelijäkunnan" esimies edellä­mainitussa
kokouksössa seuraavaa:
terve j a elinvoimainen suku, joka • jäin työstään saamajcorvaus tässä
voi ottaa voimakkaasti osaa koko' mainitun kahden viimeisen vuoden
yhteiskuntamme kehitykseen". i aikana ollut toisena 9 j a toisena
Norjassa pantiin toimeen viime'; 12 pros. alhaisempi kuin maata-vuonna
kesäkuussa yleinen maata-j lo^styömieheh.
loustiedustelu. Tämä teki mahdol-j Käsitellessään äskettäin
liseksi päästä selville maatalouden j
kehityksestä viimeksikuluneina . 12 ' Ruotsin
vuotejia, sillä tämän edellinen maa- !
taloustiedustelu tapahtui v. 19^7. i "laatalouden kannattayaisuuden
Xyt kuluneiden 12 vuoden a i k a n a ' t"*^*^'n»"styössä-keräytynyttä ameis-oli
Norjassa nautakarjan luku kas- toa lausui johtaja Nanneson tasta
seuraavasti: "Käsilläolevan tutki­musaineiston
perusteella voi tus-k-.
n osoittaa jotakin tiettyä maa­talouden
liikemuotoa toista ete-vämmäksi.
Ne edellytykset, joiden
alaisina eri t i l a t joutuvat työsken­telemään,
ovat luonnollisesti hyvin
erilaiset. Mutta puhdas tuotto on
ensi sijassa tuloksena siitä, kuinka
hyvin maatalousliike kaikissa yksi­tyiskohdissaan
sovitetaan olemas­saolevien
edellytysten vaatimusten
mukaisesti. Tässä suhteessa <wi
maatalousliikkeen johtajan sovit-tautumiskyky
j a taloudellinen kun­to
yleensä niitä tekijöitä, jotka
ensi sijassa määräävät, minkälaiset
liiketulokset ovat."
Kun ottaa huomioon, että sodan­jälkeisinä
vuosina teollisuusmaissa
miljoonat teollisuuden palvelukses­sa
olevat työmiehet ovat olleet
työttöminä j a että vähän väliä on
täällä esiintynyt vaikeita työtais­teluja,
voi hyvin ymmärtää, miten
suuri merkitys on sillä, että sodan­jälkeisenä
aikana on useissa mais.
sa joko maareformin tai asutustoi­minnan
kautta valmistettu tilaisuus
monilukuisille perheille päästä k i i n ­ni
maakamaraan j a saada itselleen
pysyväinen koti. [Edellämainittu
Tanskan osuustoimintalehti lausui
tästä seuraavaa: "Jokainen, joka
on talonpoikaista syntyperää, tun­tee,
mikä merkitys on sillä, että
ottjOma koti, oma maa viljeltävänä,
oma lehmä lypsettävänä, j a tietää,
millainen on mielentila yhteiskun­nallisiin
kysymyksiin nähden, riip­puen
siitä, katsellaanko näitä asi­oita
oman ikkunan kautta vaiko
työläisasuntojen ja vuokrakasar-mien
rappusilta."
N i i n k u i n edellisestä on käynyt
selville, näyttää pienviljelijäväestö
nykyisenä lamakautenakin sitkeän
työn avulla j a voimakkaiden osuus­toiminnallisten
järjestöjensä tur­vin
kykeijevän vaikeudet voitta­maan
j a viemään eteenpäin maa­talouden
ja kansakuntain yleistä
kehitystä.
Suomme kernaasti yksilölliseen
mailmankatsomukseen ihastuneelle
p o r v a r i l l e sen i l o n , että tässä n i a -
ilmassa vielä on j o k u vuorenkolo
isia pelkuiiajia nähty British
liiassakin, ja ne ovat olleet
än puhdasverisiä brittiläis-ä
canadalaisia. Arvottomain
osotusien suhteen olisi rikös^
Ivyllä nykyisestään kiristetlä-llä
niiden käyttäminen on
liian yleiseksi myös metsä- " O h o l l u t hyvää kansanvaltaista
'äsa farmarien kansaa j a noHtiikkaa maassamme,
että on
jen maksussa, etenkin met-j
a TioiixuKKaa kiinnitetty väkeä maahan", j a j a t -
ä FiLrö !• 1 • t koi s i t t e n : " E i ole monta maata
• t.ka M.ta l a k i nyky.sel- ^^^il^^gg^^ j^iHa olisi parempia
"en rankase, jos miehellä j tulevaisuuteen enemmän luottavia
"1 on dollarikaan ollut s i i - tyytyväisiä työntekijöitä kuin on
"'«'ssa, johon hän shekkeiä talonpoikais- j a pienviljelijä
ef'lc eöe.v lK",- • a 'pri talistin•e"n "oikeus' .^I vluäoeksatössnaomsamne . yleiSsi-k äjlai akmumina tttiäsimviäsn-
^)nain larmarien eikä työ-1 tvs kasvaa j a osuustoiminnallinen
suojeleniista varten pelok- järjestäytjmiinen lujittuu, voi se
^aan sen asiana on ensi s i - ' tehdä maatalousyhteiskuntamme
tur^aia vritieliästen liilcenP «vahvimmaksi j a parhaaksi maail-elinkeJnn"
" . massa. Sillä on oleva kykyä luoda
2^nkeino. vapautta". valoisia j a onnellisia koteja ja
.•anut 6.5 pros., sikojen 21.5 pros.,
vuohien 35.6 pros., siipikarjan 55.5
pros. j a kaniinien luku 166 pros.
Samalla oli myös viljelysala huo­mattavasti
lisääntynyt.
Seurauksena tästä maatalouden
voimakkaasta noususta on ollut
yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen
maassa. Vielä v. 1921 t u o t i in Nor­jaan
naudanlihaa, sianlihaa, voita,
munia j a juustoa noin 1,000 mil­joonan
Suomen markan arvosta.
Nykyään Norja on näiden tuottei­den
suhteen jotakuinkin omillaan
toimeentuleva. Suunnaton raha.
määrä, joka ennen meni ulkomail­le,
jää n y t N o r j a n omille maanvil­jelijöille,
lähinnä pienviljelijöille.
Merkillistä on huomata, että maa­talouden
nousu on ollut voimak­kainta
Pohjois-Norjassa ja länsi­osissa
maata, missä tilat ovat pie­niä
ja edellytykset maatalouden
harjoittamiseen huonommat kuin
Etelä-Norjassa. Maan monilukui­nen
pienviljelijäväestö näyttää vai­keuksista
huolimatta tarmokkaasti
ponnistelleen eteenpäin j a saavut­taneen
suuria tuloksia.
Norjan pienviljelijäin menestymi­seen
on aivan ratkaisevasti vaikut­tanut
pitkälle kehittynyt osuustoi­minnallinen
j a ammatillinen järjes­täytyminen
heidän keskuudessaan
j a hyvin johdettu maataloudellinen
neuvonta- ja valistustyö.
Norjassa onkin pienviljelijäin
opetus- j a neuvontatoiminta ollut
sodanjälkeisenä aikana virkeätä ja
siellä on myös osuustoimintaliike
viime vuosina mennyt voimakkain
asTcelin eteenpäin. Varsinkin mu-nanmyyntiosuuskuntien,
osuusteu­rastamojen
j a meijerien jäsenmää­rä
on lisääntynyt. Kun Norjassa
on äskettäin järjestetty lainsää­dännön
avulla asiat niin, että
maanviljelijöillä on mahdollisuus
saada itseverotuksen kautta riittä­västi
varoja järjestöilleen maito­taloustuotteiden,
lihan ja kanan­munien
laadun parantamiseksi ja
menekin vakiinnuttamiseksi sekä
kotimaisilla että ulkomaisilla mark­k
i n o i l l a , on toivottavaa, että Nor­j
a n tuotannollinen osuustoiminta
edeMeen voimistuu j a että se voi
tehdä täällä entistä suurempia pal­veluksia
maan suurilukuiselle pien­viljelijäväestölle.
N i i n k u i n tunnettua, on
Latviassa
sodanjälkeisenä aikana suoritettu
laajakantoinen maareformi j a saa­tu
syntymään y l i lOO.OOO uutta
pientilaa. Näistä uudisviljelijöistä
sai ainoastaan 10 pros. viljelmän­sä
sellaisessa kunnossa, että maa­palstalla
oli tarpeelliset rakennuk­set.
Muu osa' viljelijöistä on jou­tunut
itse varustamaan viljelmän­sä
rakennuksilla. Siinä laajassa
selvityksessä, joka Latvian taholta
annettiin viime vuonna kansainvä­liselle
maatalousinstituutille Roo­massa
maareformin vaikutuksesta
Latviassa, todettiin, että melkein
k a i k i l l a uudisviljelmillä oli tällöin
jo valmiina asuinrakennukset ja
80 prosentilla karjatalousrakennuk-set.
Samalla huomautettiin maini-'
tussä kertomuksessa, että uudisti- j
lat, jotka yleensä olivat alle 15}
ha pinta-alaltaan, olivat voineet
osuustoiminnallisen yhteenliittymi­sen
kautta saavuttaa itselleen suu­ria
etuja tuotteiden laadun paran­tamisessa
j a niiden kauppaamises.
sa kotimaisilla ja ulkomaisilla
markkinoilla. "Maataloustuotteiden
kaupassa", niin lausuttiin tässä
esityksessä, "on osuuskunnilla var­sin
tärkeä merkitys. Noin 75 proa.
maitotaloustuotteista on osuuskun­t
i en valmistetta. Suunnilleen 75
pros. kauppaan tulevasta voista
kulkee osuuskuntien kautta. Lihan
j a lihatuotteiden kauppa on taas
melkein kokonaan järjestetty osuus­toiminnalliselle
pohjalle. Osuus­kunnilla
on myös huomattava osuus
maan viljakaupas.sa."
Latvian pienviljelijäin j a heidän
perheenjäsentensä ahkera työ, jon­ka
tehoa on lisännyt tiivis osuus­toiminnallinen
järjestäytyminen,
onkin aikaansaanut sen, että maa­taloustuotannon
määrä Latviassa
oli V. 1924 jo 15 pros. j a v. 1929
yhteensä 40 pros. suurempi Jtuin
ennen sotaa. Pienviljelys on näin-|j
ollen osoittautunut elinvoimaiseksi j l
kuokan ja s i r p i n kanssa, missä SUUTJUdff RQIKKA
suur\ilieivs on mahdoton, l a nus-sä
kalastuksen, merenkulun y.m. KÖSSI K A A T RA
sivuelinkeinojen turvin voi elää
kaikkeen tyytyAäistä alkuihmiseni Postista tuUessani kummasteUn.
1 c l i • . "1 " 1 I I " ' i un o l i n i i n paljon ihmisiä kerään-elamaa.
Sellaasta vakea on ky l a ^^^^^^^ \ö^elm edustalle,
vaikea saada töllistään ajetuksi paikka ei ollut sellainen, että siinä
naru tukki kurkun. Samallaista se
oli suutarin muijan naurukin, ja
nauru hänen harmaan-huolestuneil­la
kasvoillaan vaikutti aivan s a ­moin
kuin suruharso hänen rie­vuillaan:
kurjuuden parahduksena.
Mutta hansn naurunsa ei näyt­tänyt
tekevän mitään vaikutusta po-iisiin,
joka vain huolettoman vä-keliinsä. Mutta Jcuh siitä-nyh.t&iS'»
£ittea yhä huimaavammaDa -vai^£
dilla, kunnes löytävät itsensä, xaasm-.'^
tieltä. • K u t e n suutarinväkL
Ja kun yhteiskunta o n vielä m*n •.
tirmelias, etä sieppaa katon päftu ^3
päältä, käy kaildci i u i n tanssL' N y t '
esim. olisi äuutarlnmuija ehkä epä­toivon
vimm.alla takertunut hök-
'inpitämättömänä, kohenteli virka-
'akkiaan. Ja kattolaudat narisivat
idellesn, kun. niitä kiskottiin irti,
aikka läjähteliviit. kun niitä v l s -
cottiin maahan, j a sammaleet l e n -
•elivät ja koko hökkeli huojui .la
hmiset töllöttivi\t tylsännäköisinä,
•rillä katseltava ei toden totta ollut
nltään hauskaa. Mutta mitäs suuri
jtnillään verotuksella. Omilta v i i - olisi kenenkään tehnyt mieli h u -
jelvstöiltään se aina joutaa riis- vikseen seisoskella. HökkeU oil
tä*j äporhoi.l le t.yjöh, ön,! k.,u .n la.r xl-^^h^ä^tJä^ä^ ^ kokoonkyhätty ja tontti
taan — j a v a i k k a ei oikem j s u - , ...joj^iajtaa. mikä räme oli koko
täisikään, on aina valmis lähte-, paikkakunnan kauhistus. Sillä seu-mään
vaikka pelloltaan kosken kv 1 - o l i kirkonkylää, johon" oli vähin
vönteon. Paiskii töitä katkelak- " ' i n paisumassa huvilayhtelskuntaa
. . . . ,, .,, ... muualle, paitsi suohon, joka oli
seen semmoisilla p a l k o i l l a , " » t a .ääntänyt itseUeen palkan ihan
p o n a r i armossaan näkee hy\äksi: keskelle kylää ilmaji että pitäjä
maksaa. Onpa vielä k i i t o l l i n e n . ; taikka valtio olivat voineet slUe
kunhan jotakin saa. Koettaa olh»!'»itään: sillehän ei voinut mitään
. , ..... ^ . . . . . . . , ! rakentaa. Suutarm mokki j a joku
joka käänteessä kuuliainen esival-. ^^^.^^ ^ j ^ ^ h y l l y i Uman pe-l
a l l e j a miehksi papeille, toivoen | rustuksia. mutta muuten oli koko
siten saavansa periä "taivaan v a i - ! neva vaiurastuvan kylän ilmeisenä r;oisi sitä estää. K u n rikkaiden pe- J a äiti njienettää lapsensa j a lapsst
tiin katto j a taiyaQlUnen isäkin o l i
vielä niin huomaavain^ii, että a n ­toi
piiviensä sataa tihpiteUa alas.
torniin huoneisiin suoraa, xUln olisi
tietysti ollut suoraa hullutusta jää-dä
enää hökkeliin.
Ja aivan oikein: seuraavana' päi.
vunä kun taas menin postiin, sei­soivat
hökkellselnät alastomina ja
yleisökään asialle mahtoi: suutarin- hyljättyinä. Kärpäset toshi surlst-äellä
el k a i ollut mitään kontrah-i vat, kuten aikaisemminkin, kal£ila.i.-
tia taikka joutuivat he jostakin j tikoilla j a suutarin väien kissa n u h -
muusta painavasta .syystä maan- jotteU porraspuun alla Ihmeissään,
iielle, ja kun köyhä nuljahtaa mutta Itse yäesitä ei näkynyt j ä i -
naantielle, el ole mitään voimaa | keäkään. Olivat kai satamoituneet
taivaassa eiku maan päällä, mikä vaivaistaloon t a i jumala ties minne.
takunnan". Mutta kaikki maalliset
hyvyydet jättää suosiolla porvarin
nautittavaksi. Kärsii, kärsii, kär­simästä
päästyäkin, kun on ker­ran
tähän "murheen laaksoon"
pantu. Mikään sorto, riisto ja vää­ryys
ei saa häntä nousemaan ka­pinaan,
ei edes kapinallisiin aja­tuksiin
riistäjäluokkaa vastaan. E i ,
vaikka siihen sitkahtaisi.
Sellaisesta
kytketystä
porvari vasta oikein tykk
sellaisesta "mielentilasta yhteis­kunnallisiin
kysymyksiin nähden",
kuin voi olla sillä, jonka katse ci
kanna kauemmaksi kuin mitä
häpeäpilkkuna. Ja eritotenkhi suu­tarin
mökhi seutu. Sillä maantie
kulki ihan melkein mökin seinustaa,
ja aina kun satoi, lennättivät autot
lokaa hökkelin "julklslvuiin". ja
kun sade lakkasi, pöllysi siihen to.
mua kuin puuteria mutta paljon
paksummalta ja harmaampaa kuin
puuteri tavallisesti. Ja sitten oli
suutarlnväellä kala-afääri: myivät
turskaa ja silakkaa, jotka saapuivat
aina "yhdentoista junalla", olivatpa
sitten sattumalta tuoreampla taik­ka
vanhuuttaan eltaantuneita. Y m -
pienviljelijäväeslöstä Päri tuvan nurkilla oh suomuksie
«..i-l-:;:; To Ja märäntyneltä kalanjätteltä, jf
törröttr valtal.
sena phiona vanhaja kalalaatikoUr
aina katon rajaan asti: kelpasi siini^
kärpä."5ten kuhista j a hajujen lemu­ta.
Mutta suutarin lapset, j a näitS
oli paljon ja pieniä, voivat silti
paksusti, kiipellivät kalalaatlkoillB
taikka kahlasivat lokalätäkölssä. jot­ka
välistä olivat n i i n syviä j a suu­ria,
että nuoremmat multulat oli vat
n i i h in joskus upota.
omaan turpeeseen
"oman" saunan ikkunasta näkee.
Mutta olemassa ön — tosin vie­lä
kehityksen alaisena — jo toi­nenkin
ihmistyyppi: yhteiskunta-ihminen,
joka näkee omaa nenän-päätään
ulommaksi ja käsittää, et­tei
riiston-alainen työtätekevä luok­ka
voi ikinä vapautua riistäjistääh
ilman tämän luokan yleistä housua
yhteiseen taisteluun rahavallan
poistamiseksi. Ymmärtää, että yh­teinen
etu on jokaisen yksilönkin
etu — että satojen miljoonien to­veruus
on vankempi turva kaikissa
vaiheissa kuin jonkun riistäjäpor-hon
tecskenru;lty suosio,
Pellervon kirjotuksessa anneltu
päänsilitys pienviljelijöille johtuu
ainoastaan siitä, että orjamielinen
tai hietanummien välinen notkel- pienviljelijäväestö on välttämätön
ma, mihin ei kannata viedä nyky-'ehto porvarillisen riiston jatkumi-aikaista'
koneistoa kilpailemaan '•^Me.
iJiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiiiiuiiuiiiiiiiiiiiiiiiniiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiir^
I JOS AUOHE MÄTKllFM SUOMEEN |
5 l^irjoittakaa meille j a tehkää paikkatilauksenne sekä ilmoitta- :
= kaa millä junalla saavutte Montrealiin. Välitämme laiva- S
r lippuja kaikille l i n j o i l l e . Avustamme matkan järjestämisessä ;
= vapaasti. , :
1 JOHN STAHLBERO [
I VAPAUS MOimEAL BRANCH
I 1196 St. Antoiiie St., Montreal, Que. J
r-''V«mtMiinuiiiiiiiiiiiiiiiiniiliiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii>
. Suomalainen Käherrysliike Melba
318 Queen St. W., Puh. Adelaide 0070
Sähkökiharoita annetaan uusimman menetelmän mukaan.
Kaikkea alaan kuuluvaa työtä suoritetaan kohtuullisilla hin­noilla.
Sulkeutuen arv. yleisön suosioon.
.SUOMALAINEN APTEEKKI
ROHDOSKAUPPA
Montrealissa, Que., 151 Ontario St. E.
Täällä voitte saada kaikkia lääkkeitä j a rohdoksia niin­kuin
vanhassa maassa. Käykää meillä tai kirjoittakaa meille.
Lähetämme lääkkeit j a rohdoksia kaikkialle Canadaan.
Peter ja Richmoiid Sts. kidmassa j
TORONTO. I
^mmmmMkt
myös sellaisessa maassa, jossa so­danjälkeisenä
aikana on jouduttu \
luomaan uudelleen maan v a l t l o l l i -j
nen j a yhteiskunnallinen rakenne j
j a laskemaan uusi perusta talou-delliselle
toiminnalle.
Vanhassa pien- j a talonpoikais-viljelyksen
luvatussa maassa
Tanskat«a 1
on sodanjälkeisinä vuosina varsi-;
nainen talonpoikainen viljelys a n - '
tanut jonkin verran paremman ta-j
loudellisen tuloksen kuin husmandi--
eli pienviljelys. Kumminkin orij "
Tanskan pienviljelyskin kyennyt so- \ .y^mm
danjälkeisen ajan tuomista monis-^i'
COAL & WOOD CO.
KOVAA JA PfiHMEXA KOLIA _ KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEÄÄ PUUTA
202 Mackey Bldgr. — Puiielin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA L O B N E STREET PUHELIN 8«.
uoRialaiset, kääntykää puoleeni
kolia ostaessanne. Myyn parasta kolia,
ninnat alhaiset, alla muiden hintojen.
^ ALA^aC0€OAL
'OMER ST. ^ PH. ELGIN 2761. — TORONTO. ONT.
ta vaikeuksista kunnolla suoriutu­maan.
Tanskan osuustoimintaleh-dessä
äskettäin julkaistussa tutki,
muksessa osoitetaan, että 12 pe­räkkäisenä
tuotantovuotena, alka- j i •
en vuodesta 1917—18, on Tanskan i
; pienviljelijä saanut keskimäärin !i [
työstään 28 pros, korkeamman pai-1
kan kuin maataloustyömies. Vaik^j \
k a k i n keskimääräinen tulos on täl-i
lainen 12 vuodelta, o n . p i e n v i l j e l i -j
N a i s i l l e j a miehille suosittele» kylpyjään. Etevät hierojat
tavattavissa^ . ^
AvDiena; Keskiviikkona Ja torstailta kello 3—IZ.
Perjantaina 1—12. Lauantaina f—2 yöllä.
Snn:Ht»taina> 9 ap> 1 <P.
56—58 Widmer St, Toront», Ont.
Its2 suutarinverstaan laita oli n l ir
ja näin. Isäpappa oli elellyt kala-afäärillä,
mistä muija ja vanhena-mat
lapset pitivät huolta. Suuta,rl
oli ulkohahmoltaan kuin parahin
pamppu, paksu ja komea, ja sitten
kun hän oli ostanut muotiin tulleet
nahkaliivit, seisoskeli hän mielel­lään
maantiellä kädet housuntas­kussa
ja leveilL Sillä synti olisi
ollut sanoa, että hän olisi eritoten
vihkiytynyt ammattiinsa, eikä se
olisi mitään auttanutkaan sen jäi
keen. kun huvllayhteiskuntaan s i ­joittui
monia uusia suutareja. Haus­kempaa
sen sijaan oU kännätä, m i ­tä
sai työstään irti ja mitä muija
sai ansaltukEi kaiäiXäupaila. Sanal­la
sanoen kulki suutarimestari kuin
ruusu nevalsessa yrttitarhassaan,
kunnes yhtäkkiä otti Ja kuoli. .Muls-tan
kun näin hänet viimeksi. Mö­kin
nurkalle "aukiolle" oli saapu­nut
karuselli, jonka posetiivi vinkui
lauantal-ehtoon ja sunnuntain. Sen
luo kerääntyivät kalkki seudun nuo­ret
j a muut huvlhalulseti eikähän
suutarhnestarinkaan ollut siihen
pitkä poiketa. Hän oli jälleen saa­nut
päänsä täyteen: kustansi kalk­ki
lapsensa hoijakkaan Ja ajoi ren-tonä
itsekin j a huusi r.lln että paik­kakunta
kaikui: hei! j a h i h ! Ja
suutarin mukulat piipittivät Isään­sä
matkien: hei! Ja h l h ! Mutta
parin päivän perästä sai suuta"?*
keuhkokuumeen Ja kuoB palkalla:
palovllna ja olut olivat heikentä­neet
niin äijän sydämen, että kel-j
kahtl.
Ja sitten liikkui suutarin leski —
vähäpätöinen Ja kalpea olento, ja
kun on puutetta j a paljon lapsia J ^
juoppo mies, niin tulee väklsten vä-häpätölseksi
Ja kalpeaksi — suru­harsossa.
Suruhar-so pukee vallas-naisla,.
Joilla on hienot vaatteet,
j a moni turpea porvarlsmamma
kantaa harsoa epäilemättä kauem­min
kuin .suree, sillä se pukee
Mutta tuollaisella puollrepalslsella
ja epäsiistillä naishenkilöllä kulu
suutarin muija on .se vain kuin
silmään pistämässä. Ja siksi tolsek.s'
sopil^kysyä, oliko hänellä mitään
«rikoffiempaa surun syytä, sillä kai­kesta
päättäen olisi väen nyt luul-lut
pärjäävän paremmin, kun kala-afäärin
mahdolliset voitot eivät c
nää menneet Isäpapan Janoiseen
kurkkuun, vaan lasten nälkäisiin
suihin.
Olisi luullut niin. Mutta luulo el
ole tiedon väärti. Sillä suutarimes­tarin
janoinen kurkku oli nähtä­västi
ryypännyt vähän etukäteen­kin,
taikka .sitten olivat hautajaiset i
vieneet mökin raha-asiat hunnin- i
koon, taikka lieneekö kala-afäär! j
huonontunut, pääasia näet oli, että {
suutarin roikan tie oli mennyt k o - )
kcnaan tukkoon. . i
Ihmisillä näet. Jotka seisoskelivat
suutarin väen hökkelin luona pos­tista
palatessani el ollut sen kum­mempaa
katseltavaa kuin suutarin
perikunnan häätäminen. Toden tot.
ta: ylhäällä katolla heilui poliisi
parin kolmen muun miehen kera
kiskomassa irti kattolautoja minkä
ehtivät, huonekalut oli raljattu r a t -^
tallle maantielle, lapset Juoksente- ;
livat hätääntyneinä sinne tänne {
nurkissa j a itse suutarin eukkorle-pu
sei-sol taampana kalapöytänsä
j a vaakansa ääressä Ikäänkuin el
olLsi mitään erikoista tapahtunut,
minkä vuoksi oli paras jatkaa a -
W 4 | fääriä. Mutta sitten kohotti hän
kalpeat kasvonsa katolle j a naurah­t
i ! Niin naurahti, sillä niitäs slInS
olisi Itku auttanut, j a siksi toiseltji
on vakeata sanoa, milloin köyhät
Ihmiset nauravat, milloin itkevät.
Ilmaisivatpa he tunteitaan tuolla
• t a i k k a tällä tavalla. Itse tunteet
ovat kuitenkin tavallisesti aina sa.
< I \ moja. A m e r i k a n ollut toverini o l i
} ; nähnyt, Jfun myiidatta Italialaista
« radikaalia hirtettiin, j a sanoi u h -
rin naturaneen aina siihen asti, kun' j
ustus alKaa pettää, on' heiirä aina
•nonen monta pDfTästa liu'uttavana
la joka portaalla on a.ina jokin hel­lävarainen
käsi ottamassa vastSiin,
jotta ei kovin läiskähtäisi, vieläpä,
tuten tavallisesti sattuu, pltämäs.sä
huolta, että "mäpnla.skijan'* vauhti
pysähtyy kokonaan. Onhan useam­massa
kuin yhdessä maassa myön-l
e t t y pankeille satoja miljoonia
markkoja liukumisen pysilhdyttä-
•nlseksl samaan aikaan kun työttö.
mille el ole ollut varaa myöntää
tuskin mitään. Köyhille ei kos-caan
ole varaa myöntää tuskin m l -
ään. J a sen vuoksi on heidän vael­luksensa
aina liukumista alaspäin;
ensin tietysti hLssunkissqn. mutlo
äitinsä. Ja väen onnettomuus on
paisunut moninkertaiseksi. Sillä k u n '
yhteiskunnalla el ole muuta keinos
kuin reväistä katto köyhien päältä'
Ja viskata nämä m^antläle sen s i ­jaan,
että paranta"^ näiden hök­keliä
j a kysyisi vanhemmilta, e i ­vätkö
näiden lapset tarvitsisi vä­hän
apua. jotta heistä kasvaisi l a a ,
tuunkäypiä jä hyödyllisiä yhteis­kunnan
jäseniä Ja ylläpitäjiä, n i in
jää köyhille vain onnettomuus,
moninkerTSlnen onnettomuus.
Ja kultShkln o n nyl^ylnen yh"^sls.
kuntamuoto paras kaikista y}itel<3.
kuntamuodoista, ja varokoot vain
köyhät vastavuoroon ikllpeäm^tä
sen katolle!
PALLOHUONB
Matkaili jakoti
96E—963 St. Antoina St.,
Montreal, Que.
NISULA ja MATTILA, onii.t.
(Tr.
Siistiä lämpimiä HUONEITA
vuokrattavana. R U O K A A tprjoil-aan
samassa paikassa.
178 Codar St., Sudbury.
Phone 457 W.
Senia Järvi,
ALMA AARNIO
ottaa vastaan sairaitc
187 Jean St.. Sudbury, Ont.
PMhelin 1072 W .
Donavan mäellä, pussitien v a r r e l ­la.
Sau^na avoinna myös yleisölle
joka päivä kello 10 ap. alkaen.
Kaikenlaista
Neuloma^alaan kuu­luvaa
työtä
otan tehdäkseni, y. m . ,
• myydään valmiita.
MRS. N. UTRIAINEN
4th Ave., vastp. postikonttoria
Timmins, Ont.
5UOMALAINEN
EXPERTTI KELLO.
KELLOSEPPÄ
Ä.
SUDBURY, ONT.
9 DurliaiD St.
P«h«UW 24B6
dbury
Uusi Suomalainen
Ruokala
avattu 256 Queen St, West,
TORONTO, O N T .
Matti Salo
P u h e l i n : Adelalide 7531
PORT ARTHURIN
Luonnonparantola
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
350 Bay St.
SUURIN J A AJANMUKAISIA'
RUOKALA
439 QUEEN ST. W E S t
(Spadina Ja Queen Sts. kalaiassc'^
TORONTG. ONT.
l-Iyvä raoka ja kahvi. Suomalaisef
leivokset. Tervetuloa I »
Hieroja Hugo Seppälä
Antaa hietoptaa AUivon anuttallvk.^
j o k a arkipäivä
6—11 ap. 2—9 ip.
Tulee kotia myöskin pyydettäessä
341 Antwerp St. Sudbury, Ont.
— Puhelin 1954 —
GET
MONETS
WOItTii. f
»1$
tn
dishes
JETI SE OLE pääasia, kuin­ka
PALJON maitoa käylälte, vaan kuin­ka
HIKASTA inailoa käytätte. Bordonin
St. Charles Maito on kaksinkertaisesti
rikasta, ollen puhdasta, maalta tuotua
jo.sta suurin osa vesi on poistettu. Tip­pa
tipalta se lisää enemmän todellista
ravintoa kun tavallinen maito kaikkiin
keittoihin, antaen kermaisemman, ja
maukkaamman tuloksen. Tätä maitoa
voi ostaa kahdessa käytännöllisessä koos­sa:
6 ja 16 unssin kannuissa. Säilyy ävaa-inaltomassa
kannussa ja ön saatavana
jokaisessa ruokatavarakaupassa.
TILATKAA ALLAOLEVALLA K A A V A K K E E L LA
" T H E GOOD PROVIDER" ST. CHARLES UUSI
KEITTOKIRJA.
THE BORDEN CO. LIMITED. 140 St. Paul St. WeM^ l i^mit&AiU
PleasB send me, free, the new St. Chärtea Reoipe Bäok,
NAME.....
ADDRCSS..
563 S-