Vapaus, June 20, 1922

              fjlstaina, kesäfc 20 p. - Taesday, Sme 2Uh,
VAPAUS
Uanadan snonali^sen fyöväestdn äänenkannattaja, flmee-
197 Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, tontai ja lauantaL
H. PUfiO, J. W. SLUP
jlTÄstaava tounittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Uberty) . „ ^
' The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
IJshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Saturday. • •
Advertising rates 40c per ccl. Inch. Mimnium cnarge
for singJe iusertion 75c. Discount on standing advertise»
xnent. The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada.
oikeutta rajoittavien säädösten poistaniiDen, seka ääni
oikeusikärajan alentaminen.
20) Rauhan säilyttäminen ja kaikkinaisten sota
tai puolustusliittojen vastustaminen porvarillisten ja
imperialististen valtioiden kanssa.
21) Hyvien välien aikaansaaminen Neuvosto-Ve
näjän kanssa.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
§1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joUl» on takaukset.
Dmotuksesta 75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
Umotushinta 4Qa palstatuumalta. — Alin hinta kerta-värsyistä
60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Umot. alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (muuten kuin
aviuäittoilmotnsten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil
naotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St, Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69. Sudbury, Oqt.
Rej^stered at the Post Office Department, Ottawa, as
gecond class matter.
Suomen Sos. Työväenpuolue vaali
taistelussa
Suomen eduskuntavaalit tulevat toimitettavaksi ensi
syksynä. Eri puolueet valmistuvat parhaillaan vaali­taisteluun.
Kaikkien porvarillisten puolueitten ohjelma
merkitsee, joskin hiukan erilaisilla sanoilla tulkittuna
yhtä ja samaa, työväenluokan orjuutuksen, sorron ja
riiston laajentamista ja lujittamista. Sosialidemok
raaltinen petturipuolue teeskentelee ajavansa työläis­ten
vapautusasiaa, mutta sen sijaan mitä ovelammilla
keinoilla pyrkii ehkäisemään työtätekevät nousemasta
tehokkaaseen taisteluun vapautensa puolesta ja us
kottaa että työläisillä on jotain saavutettavissa por
värilliseltä parlamentilta, kunhan se vain on mah­dollisimman
lainkuuliainen ja jaksaa odottaa sekä
alistuu mitä julmimman porvariterrorin ja diktatuurin
alaiseksi.
Suomen Sosialistinen Työväenpuoluekin on val­mistunut
vaalitaisteluun. Samalla kun se on ainoa
puolue, joka edustaa Suomen laajoja työtätekeviä poh­jakerroksia
ja niiden vallarikumouksellista, työväen­luokan
vapauteen johtavaa liikettä, esittää se pikaisim-pina,
.tämänpäiväisinä vaatimuksinaan Suomen työväelle
seuraavat vaatimukset:
1) Kaikkien poliittisista syistä vangittujen työväen
luokkataistelijäin,viipymätön vapauttaminen, niihin lu­kien
vuoden 1918 tapausten johdosta yksityisrikoksel-lisiksikin
leimatut, ja heidän täysiin kansalaispikeäk-fiiin
aäättaminen ilman mitään ehdollistakaan rangais­tukseen
seuraamusta.
Onko vai eikö?
Neuvosto-Venäjä tukahuttaa jokaisen yrityksen Ve­näjän
proletariaatin ylivallan kukistamiseksi ja tien
raivaamiseksi tsaarismin paluulle. Onko työläisillä sen
takia syytä kieltäytyä yhteisestä taistelusta ihmisarvoi
sen palkan puolesta? Onko vai ei?
Neuvosto-Venäjä asettaa oikeuden eteen vallan
kumouksellisen proletariaatin jaloimpain johtajain
murhaajat, myrkkykuulasankarit, jotka ampuivat Le
niniä dumdumkuulilla, tsarististen kenraalien, Kols
häkin, Denikinin, Wrangelin ym. liittolaiset. Onko
työläisillä sen takia syytä kieltäytyä yhteisestä taiste
lusta työttömyyttä vastaan? Onko vai ei?
Neuvosto-Venäjä ei luovuta Georgiaa kapitalis­teille,
joskohta ententekapitalistit ylen haikeasti ikä
vöivät Georgian petroolia. Onko työläisillä sen takia
syytä kieltäytyä taistelemasta olka olassa 8-tuntisen
työajan poistamisvaaran torjumiseksi?
Kommunistinen Internationale on sitä käsityskan­taa,
etteivät ammattiyhdistykset ole olemassa sitä var­ten,
että puoskaroisivat kapitalismin tervehtymistä ja
ajaisivat työnantajain kanssa luokkainvälisen yhteis­toiminnan
politiikkaa, vaan torjuakseen kiskurien
hyökkäykset ja myötävaikuttaisivat työväenluokan va­pauttamista
proletaarisen vallankumouksen kautta. On­ko
työläisten sen takia kieltäydyttävä esiintymästä yh­teisesti.
tehdäkseen lopun loppumattomasta kallistumi­sesta?
Onko vai eikö?
Vapauden levitykseeo asetetta aib pittpjrt f—'"''^'''^^^
Nyt kun Vapauden levityksen
painostamiseksi asetettu aika on
umpeenkulunut, lienee paikallaan
tarkastaa saavutettuja tuloksia.
Kuten muistetaan asetettiin kilpai-luajksi
puolitoista kuukautta, eli siis
toukokuun 1 päivästä kesäkuun 15
päivään. On vaikea oikeastaan rat­kaisevasti
sanoa, olivatko asiamie­het
tehtävässään haluttomia vai on­ko
nykyinen aika Canadassa todel­lakin
niin epäedullinen, että tulok­set
eivät olleet sellaiäet kuin . olim­me
toivoneet niitten olevan. Ase­timme
eri paikkakunnille vissin mää­rän,
jonka kunkin paikkakunnan oli­si
saatava uusia tilaajia, sen ohes­sa,
että aina entiset uudistukset
tehdään. Kuitenkaan tuota määräk­si
asettamaamme summaa eivät ole
saavuttaneet muut kuin ne paik­kakunnat,
jotka olemme aikaisem­min
julkaisseet. Niillä paikkakunnil­la
siis on tehty kunniavelvollisuus
työväestön omaa sanomalehteä, sen
p'arfiainta agitaattoria kohtaan. Mut­ta
vaikka nyt kaikki paikkakunnat
eivät päässeetkään osalliseksi tuö».
ta toivotusta saavutuksesta, niin
emme voi niitäkän moittia, sillä
kaikesta huolimatta uskomme, että
kaikkialla on ainakin yritetty.
2) Ehdoton maahanpaluuoikeus j a täydet kansalais­oikeudet
kaikille poliittisista syistä maanpakolaisuu-^
^ 3} Työläisten murhaamiseen eyyllisten valkoisten
rikoksistaan rangaistukseen saaltaQiinen.
4) Rautateiltä, konepajoista, posti-, tulli-, y. ra.
valtion laitoksista, avunannon tai osallisuuden takia
v. 1918 vallankumQusliikkeeseen, tai myöhemmin po­liittisista
syistä erotettujen työläisten ja virkamiesten
entisiin toimiinsa saattaminen. , .. ^\
5) V. 1918 vallankumouksessa työläisiltä hävitetyn
tai ryöstetyn omaisuuden korvaaminen.
6) Puhaorvoille valtion varoista jatkuvasti suo­ritettavan
avustuksen järjestäminen.
7) Työväen oikeuksia vahingoittavien «lynkäedus-kunnan:
» laatimien lakien kumoaminen.
8) Tulli-, y. m. välillisten verojen poistaminen ja
kaikkinaisten verojen siirtäminen suuromistajain suo­ritettavaksi.
V 9) Viljelyspakko, maan hankkiminen tilattomalle
Väestölle. Kaiken viljelyskelpoisen maan luovuttaminen
todellisten viljelijäin haltuun. Pienviljelijäin vapaut­taminen
tilojensa lunastusmaksuista j a suojaaminen
pääoman sortoa vastaan.
10) Riittävän työttömyysavustuksen järjestäminen
ja työn oikeuden tunnustaminen.
11) 8-t. työpäivän ulottaminen' kaikille aloille ja
sitä vastaan tähdättyjen hyökkäysten torjuminen.
12) Asuntokurjuuden lieventäminen j a vuokrakis-konnan
ehkäiseminen.
13) Varojen kieltäminen suojeluskunta- ja ohrana-laitoksilta
j a näiden laitosten lakkauttaminen.
14) Poliittisen ja oikeudellisen vainon lopettami­nen,
täydellisten toimintavapauksien hankkiminen kai"
k i l l e työväen luokkataistelujärjestöille ja kaikkien kan­salaisoikeuksien
ulottaminen armeijassa palveleviin so-tilaihin.
15) Metsä-, maa-, ynnä muiden kurjimmassa ase­massa
olevien työläisten aseman korjaaminen ja pakol-lissäannöh
kumoaminen.
16) Tehokkaan työväen, erittäinkin naisteh j a nuo-tison
suojeluksen voimaansaattaminen.
17) Kieltolain säilyttammen ja tehostaminen.
18) Työväen sivistys- j a urheilupyrilitöjen tuke-loinen.
19) Kaiklglen tyotätekevleti j a vähävaraisten ääni-
Kommunistit taistelevat kapitalisteja vastaan jo
kaisen kanssa, joka on avun tarpeessa taikka joka
asettuu heidän johtoonsa, he taistelevat kaikkea vas
taan mikä vaarantaa työläisten edut. Onko työläisten
sen takia kieltäydyttävä astumasta suljetuin rivein
taantumustu vastaan, taistellakseen uuden kapitalisti
sen maiimansodan vaaraa vastaan? Onko vai ei?
Kaikkien maiden Scheidemannit ovat olleet myötä
vaikuttamassa sen nelivuotisen hiailmanteurastuksen
kulkuun, jonka uhreina kaatui miljoonia proletaareja.
He ovat, murhanneet ja teljenneet vankiloihin kym­meniätuhansia
proletareja ja pitävät nytkin kahleissa
uhansia, joiden ainoana rikoksena on taistelu kapita-ismia
vastaan. Onko heillä siis oikeus vaatia Neu
Vosto-Venäjää säästämkän niitä, jotka taistelevat pro
^etariaalin ylivaltaa vastaan ja tsarismin palauttamisen
puolest&?r Onko vai ei?
Kautta mailman on käynnissä kapitalistinen hyök­käys.
He mielivät käyttää hyväkseen jopa Venäjän
hätää luodakseen kapitalismille Venäjälläkin valta
aseman. Onko tässä syylä proletaareille johtajains
kaikkien saboteesiyritysten uhallakin pakottaa kokoon
proletaarinen mailmankongressi? Onk^ vai ei?
Ammatiliiseii liikkeen kommunis^
tuminen Norjassa
Norjan raulatieläisliiton kongressi, joka alkoi tou­kokuun
27 pnä, hyväksyi 84 äänellä 41 vastaan liiton
sihteeristön tekemän ehdotuksen, mikä koski luopumista
Amsterdamin Inteinationalesta.
Niinikään on Norjan kunnallistyÖlälsteti maako
kous toukokuun 27 pnä 66 äänellä 10 vastaan päät
täiiyt erota Amsterdamin Internationalesta. Samoilla
äänisuhteilla päätettiin lisäksi liittymisestä Punaiseen
Ammatilliseen Internationaleen.
Täten eroaa Norjassa ammattiliitto liiton jälkeen
amsterdamilaisten reformistien kelkädta, eikä ihme­kään,
sillä ovathan varsinkin viime viikot järkyttävästi
osoittaneet, mitä mailman proletariaatin häijyjä vihol
lisiä istuu Amsterdamin Intiernationalen, samoin kuin
sen sisarinternationalien neuvospÖytäin ääressä päät­tämässä
proletariaatin taistelutarmon heikentämisestä
ja palvelusten tekemisestä maiimankiskurien yhteiselle
rintamalle. Juuri tämäkin kasvava amsterdamilainen
pakovesi on omiaan osoittamaan, että proletariaatin
mailmantaistelurintama luontuu sittenkin — alhaalla-käsin,
suurten proletaaristen joukkojen omasta aiot-teestä
ja tahdosta.
Kilpailujen epäonnistuminen voi
johtua monestakin syystä ja ovatkin
useammat asiamiehemme esittäneet
noita syitä. Pahin kaikista lienee se,
että viime talvinen ja vieläkin jat­kuva
suuri työttömyys ja maanvil-jelysväestön
köyhyys ovat tehneet
kilpailulle suurinta haittaa. Tämän
lisäksi on monia muita syitä, ollen
yhtenä sangen tärkeänä se, että ih­miset
yleensä liian paljon luottavat
asiamiehiin. On tietysti olemassa
asiamiehiä, jotka voivat käydä t i ­lauksia
vaanimassa jokaisen paikka­kuntalaisen
luona, mutta myöskin
on olemassa monia paikkakuntia,
joissa jo yksin matkat ovat niin
pitkät, että asiamiehen on miltei
mahdoton käydä puhuttelemassa jo­kaista
raatajaa, olkoonpa hän sit­ten
teollisuus- tai maanvilj^lystyö-läinen.
Juuri sellaisilla paikoilla oli­si
osastojen jäsenten. Vapauden t i -
laajain ja kannattajain astuttava
asiamiehen avuksi kauppaamalla lä­himmälle
naapurilleen lehteä. Sitä
ei kuitenkaan ole otettu niin tär­keänä
asiana kun se todellisuudessa
on ja siksi voidaan kilpailujen epä­onnistumisen
syyksi juuri se puoli
täydellä syyllä suurimmaksi osaksi
asettaa. Asiamiesten meille lähettä­missä
kirjeissä on myöskin^ selitet­ty,
että heidän aikansa osastojien
muissa tehtävissä tahtoo kulua niin
tyyten, että asiamiestoiminnan kun­nolliselle
kehittämiselle ei ole pal­joakaan
aikaa. Olemmekin tuosta
epäkohdasta tehneet huomautuksia,
mutta emrine tiedä missä määrin
osastojen toimitsijoiden taholta sel-aiset
on otettu huomioon ja ryh­dytty
epäkohdan korjauksiin. Jos sitä
ei ole tehty, olisi se otettava ensi
«htäväksi osastojen kokouksissa ja
vapautettava asiamiehet monista
muista asimiestoiminnan tehok­kuutta
estävistä tehtävistä. Onhan
meidän p u o l u e velvollisuuksiemme
ensimäisenä ja juuri tärkeimpänä
;ehtävänä vallankumouksellisen kir-allisuuden
ja sanomalehdistön levit­täminen.
Millä muulla kuin agitat-sionilla
me voimme edistää työväeh-iikkeen
eteenpäin meno^. Ja eikö
ehtemme sitten ole juuri yksi tuol-aineii
ägitatsioniväline, jota olisi
evitettävä joukkojen keskuuteen
mahdollisimman laajalle. On var­maan
ja siksi se olisi otettava kaik­kialla
juuri siltä kannalta, että tuon
agitatsionin eteen tehtäisiin ,'työtä,
ei muutamien harvojen taholta,
vaan kaikkien vaiveutuneitten luok­kamme
jäsenten taholta. Ja nyt
kun edelleen uudistamme, että val­itsevat
epäkohdat tulisivat korjat­tua,
toivomme että ne myöskin teh­dään
ja te/hdään perinpohjaisesti.
metsämiehet halua tilata. Siis yleen­sä
voidaan sanoa kämpiköllä vaIli^
sevan sellaisen tilanteen, että niil­lä
olevat työläiset eivät halua saa­da
tietoja ympäri mailmaa tapah­tuvista
kumouksellisista liikehtimi­sistä.
Kuitenkin jokaisen työläisen
ensimmäinen velvollisus on hank­kia
itselleen tietoja, sillä vain sel­laiset
työläisjoukot, jotka omaavat
suurimman tietomäärän voivat me­nestyksellisesti
taistella kapitalistis­ta
järjestelmää vastaan. Toverit ja
työläiset, metsissä, kaupungeissa,
maalla ja kaivannoissa työskentele­vät
raatajat, koettakaapa ottaa tut­kiaksenne
luokka-asemanne syytä,
ei^ ennekkoluuloisesti, vaan rehelli­sesti,
niin te tulette huomaamaan
mistä merkityksestä jokaiselle on
tietojen hankkiminen, oman sano­malehden
tilaaminen. Meidän leh­temme
Vapaus selostaa vallankumo-nksellista
joukkoliikettä ei ainoas­taan
tässä maassa, mutta koko ma- s
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan 1
dollarista i
Pofetissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla |3.50 kaiiöita Bcmm.:
Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki lähetPttv
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. '
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A . T. Hill, 957 Brcad-
= view Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
= BOX 69, V A P A U S ,
Pilettiliike tehtävä J , V . Kanmuton nimessä.
SUDBURY, ONT.
ilmaa käsittävässä mittakaavassa. fflll""i""l"inilllllllHIIIIimilIHIIIIIIIIIIIII||I|||||||||||||||||i||,,,|,,iu^,,,,ll^
Ja meidän täytyy saada muiden — '
maiden vallankumousesimerkeistä ja
kokemuksista oppia, voidaksemme työläisten yhteenkuuluvaisuuden
Kansainvälinen kommunisti-
Bulgarialainen toverilehti kertoo attentaatista, joka
äskettäin on tehty kolmea mies- ja naistoveria vastaan.
Ollessaan autolla niatkalla erääseen kokouspaikkaan
ammuttiin tovereja kohti useita laukauksia, jolloin
kakdi heistä haavoittui. Voidaan varmuudella todeti,
että murhayrityksen tekijät olivat hallituspiireistä, näil
läkääo kun ei mielestään enää ole alati kasvavaa kom­munistista
liikettä vastaan muuta vannaa keinoa kuin
murhakeino, millä silläkin on mahdoton tappaa itse
liikettä. Esitaistelijat voidaan teurastaa, mutta aate
elää .
Kapitalistisen tuotantotavan aikana on tärkeätä
maatyöväen järjestäminen, etteivät kapitalistit *aa maa­seuduilta
rikkureita silloin kun teollisuiistyoväki tais»
teleiB työ- j a pälkkaolojensa korjaamiset J)Uolesta. Ja
vielä tärkeämpää öh maaköyhälistön järjestärnfheta ka-pilalisitiiö
voittäibiseksi, sillä ilman maaseudnn (Jitiö-ietariaätin
apua ei sosialismi-töteiran.
ottaa tarkasti huomioon, mitkä me- osotukselle: amenkalaisten tovenen
nettelytavat kuUoinkin osottavat ja ' ^ ^ J ^ " ^ ' Josta Karjalan histonan
minkälaisissa tilanteissa parhaim- y^^' kauneimmista sivuista tulee tu­miksi.
Vain tilaamalla omaa lehteä levillekin polville kertomaan,
voi asioita seurata säännöllisesti ja «Karjalan Kommuunissa»
tarkotustaan vastaavasti. Jokainen Juhana,
kämppämies siis pitäköön huolen, ' "**'""
että hänelle vastaisuudessa tulee Latomakonecmme mer-lehti,
joka seuraa laajemmalta työ- L-iUiGflf vuihoai
väenluokan taistelua. KlUlSei VamCCl
Tulok.et eivät .aa lamaannuttaa. ^un tieto Karjalan Työkansan
Kommuunin perustamisesta vajaa
Ja vaikka nyt suoraan olemme- kaksi vuotta sitten levisi raailmalle
kin pakotettuja sanomaan, että tu-r otettiin se työväen, mutta varsinkin
lokset eivät olleet sellaiset kuin pienen maapallomme erikulmilla
olisimme odottaneet, eli että olem- asustavien suomalaisten keskuudes-me
tilaajamäärän kanssa pysyneet sa ilolla vastaan. Tiedettiin että
entisessä asemassa, niin ei sen pi- Karjalan Kommuunin toimitsijoik-täisi
ketään lamauttavan, sillä edel- si oli asetettu yhdessä venäläisten ja
leen meillä on olemassa mahdolli- karjalaisten kanssa suomalaisia vai­suuksia,
joita on jokaisena aikana lankumousmiehiä. Kuin itsestään he-käytettävä
hyväksemme. Asiamies- räsi ulkomailla olevissa suomalaisis-ten
ja Vapauden tilaajain sekä kan- sa työläisissä ajatus siitä, että Kar-nattajain
on edelleenkin työsken- jala muodostaa tyyssijan ja vapaan
neltävä lehtemme levittämiseksi, i l - toimintapaikan Suomesta tavalla tai
man väsymystä, sillä velvollisuutem- toisella siirtyneille kumouksellisille
me määrää tässä suhteessa tehtä­vämme.
Ei saa väsyä, sillä vasta
sen jälkeen kun työväestö on saa­vuttanut
päämääränsä on sillä ai­kaa
lepoon. Siksi eteenpäin vain
uudella voimakkaammalla kurssilla.
Sotahuutonamme pitäkäämme, että
«kaikkien maitten työläiset, liitty­kää
yhteen, meillä ei ole muuta me­netettävää
kuin kahleemme, mutta
koko mailma. voitettavana». Miksi
emme pyrkisi tekemään työtä tuon
Marxin lauseen toteuttamiseksi. Va­pauden
levittäminen sisältyy tuohon
lauseeseen. Sikti jolta mies kuin
sotamies! Vapauden tilaajamäärää
on kohotettava joukolla. Osotta-kaamme,
että me olemme siihen
täysin kykenevät.
Vapauden levitysosasto.
• -O-Talkootouhuissa
ilaajamöärä on pysynyt samana.
Tulokset Vapauden levityksestä
ovat nyt meidän edessämme ja
saamme niiden johdosta sanoa, että
emnie pysyneet jotakuinkin samas­sa.
Toisella viikolla tilaajamäärä
osottaa hiukan kasvua, mutta jo
taas toisella se osottaa laskua,
johtuen siitä, että tilauksia ei ai­kanaan
uudisteta. Tosin sauiet
määrät entisiä Vapauden tilaajia
ovat siirtyneet YMysv^oihin j a
Neuvosto-Karjalaan, joten lasko on
ymmärrettävissä, mutta jjaTjon 'Oh
Canadassa vielä suomalaisia, joille
ei tule minkäänlaista työväenlehteä.
ämpiköllä esim. on suuret määrät
miehiä, .jotka eivät tilaa mitään leh­teä.
Todistuksia meillä onkin enem­män
kuin riittävästi siitä, mitenkä
tiedonhaluisia kämppämiehet yleen­sä
ovat Useat Vapauden tilaajat,
jotka työskentelevät metsä- ja muil-kämpiköJllä
ovat kirjoittaneet
meille, että siellä ja tuoHa kämpäl-on
30—40 miestä-ja ^sinne ei
tule muuta kuin yksi lehti. Jotkut
•voivat sanoa, että Vapautta ei tule­kaan,
matta esim. Industrialisti tu­lee.
^Tuo suhde Industrialistiin näh­den
on-aivan sama, Sitäkään eivät
Amerikalaiset toverit ovat Petros­koin
tovereille antaneet mieluista
puuhaa: purkaa vaunuista ja korja­ta
talteen Ameriksta saapuneita lah­jatavaroita.
Useamman kuin yhden
kerran on jo nähty suomenkielisten
kommunistien, viöläpä puolueetto­mienkin
tovereiden, puuhaavan hi-kipäin
koko purkaus-asemalla, tai
viinaränen avaroissa suojissa lato­massa
säkkejä ja laatikoita kaunii­siin
pinofhin. Ainapa silloin myös
nähdään muutamia tovereita astus-kelevan
rauhallisina kameelien, här­käparien
tai hevosten vetämien
kuormien kupeella, suojellen näitä
kallisarvoisia joutumasta ilkivaltais­ten
kähveltäjien kynsiin.
Työt sujuvat mainiosti purkauk­sessa
ja kuormauksessa varastoihin,
mutta keli on kerrassaan kurja,
lantaa kun on paksu kerros kaduilla
ja iljanteella luistavat pahasti >iär-kien
luiset sorkat ja kameelin ka­viot.
Mutta sujuu sfe vetokin sen^
tään kaikesta fanolimatta.
Maanantaipäivänä sitä jallefen ol­tiin
talkoissa sekä kameelit, härät,
«ttä me muut talkoomiehet ja vai­vattomasti
tyhjeni 4 vaunua läs­kistä,
kaakkaosta, vaatteista jmnä
•ttiiiista tilpehÖoreiBta, Vaivattomasti
ne rekeenkin kääntyivät ja reestä
varastoon kääntyivät. Niinkuin hih­naa
vain kävi työ. Kameelikin 'tyy­tyväisyydestä
oikelh^äännätt^li, kun
muutamat 'toverit -lapioivat pitkästi
kadultakin pois lantaa, jotta reki
paremmin luistaisi. — J a luistihan
Se.
Valokuvaajamme ikuistutti sekä
kameelit, -että härät kuormineen,
jotta lahjottajatkin saavat tilaisuu­den
ihailla talkoopuuhien monikir-javaista
yksimielisyyttä.
Olemme käsitelleet hiukan leikil­lisessä
äänilajissa . talkootouhuja,
mutta siitä huolimatta me osaamme
antaa täyden arvon tälle suurelle
voimille ja avun Suomen taistele­valle
työväenluokalle. Jonkunlainen
kansallisen kommunismin aate tul­vahti
monen rintaan. Olihan Karja­lan
alkuasuks, karjalainen raataja-veli
sekä kielensä että tapojensa
puolesta lähempänä kuin venäläi­nen.
Siksipä jokainen ulkomailla
asustava suomalainen työläinen sa­moin
kuin Suomen työväenluokkakin
loi katseensa vastasyntyneeseen
Karjalan raatajarahvaan valtakun­taan,
kysyvänä odottaen «mikä täs-tä
lapsesta syntyy».
Tiedot Karjalasta olivat kuiten­kin
hämäriä. Selviöksi työläisille
lopuksi jäi, että 'Karjalan raataja-rahvas,
ennenkuin se kykenee luo­vaa
vallankumousta. toteuttamaan,
muita auttamaan, tarvitsee ennen­kaikkea
muiden paremmassa ase­massa
elävien työläisten apua ja
myötätuntoa taistellessaan kaiken
kehittymättömyyden ja köyhyyden
keskellä Suomesta aina Karjalaan
pälyileAriä lajitarien rosvojoukkoja
vastan Amerikan kumoukselliset
suomalaiset työläiset ensimäisinä
ojensivat auttavan kätensä.
Tuskin oli tieto Karjalassa vallit­sevasta
puutteesta ennättänyt At-lannin
toiselle puolelle, kun sieltä
Suomalainen Sosialistijärjestö antoi
selvän ja rehdin vastauksen: «Me
autamme teitä». Amerikalaiset vel­jet
tuumivat, että valistusta ja va-
Hstusvälineitä kait se Karjalan rah­vas
kipeimmin kaipaa ja rupesivat
heti ehta amerikalaisella tavalla ke­räämään
varoja latoma- ja kirja-painokoneen
ostoa ja lähettämistä
varten Karjalaan.
cKarjalan painokonerahastoon»,
jota Karjalan komitea, toveri Y .
Halosen johdolla tarmokkaasti ke­räili,
kertyi dollari toisensa jälkeen.
pian poistuvat kirjapainostamn
kaikki teknilliset vaikeudet ja Ka
jalan rahvas saa luettavakseen se
vää ja ihanaa <pränttiä» «Karj
lan: Kommuunin» palstoille. Kul
viikko vieri toinen, mutta odote
tua konetta ei vain alkanut Pe
roskoin asemalle kuulua.
Kirjapainomme vihainen johta
ahdisteli minkä kerkesi Karvjesto
gaa ja kaikkia muita viraätoja
henkilöitä, joiden luuli tavalla t
toisella voivan edesauttaa konet
perille tuloa. Nämä taas ahdistelivi
puolestaan erilaisia virastoja ja as
mia Petroskoista, Pietaria, Janibu
gia ja Rääveliä myöten säMiösan
millä, kuriireille ja enemmän t
vähemmän mairittelevilla uhkauski
jeillä. Mutta etsitty kapine ei va:
ilmaantunut näköpiiriin.
Lohduttauduttiin vanhalla vitsi
lä: «suuressa Venäjän valtakunna
sa ei mitään hukkaannu». Mutta he
mikuu vierähti lopulleen, maaliskt
kuului ja tultiin hutikuulle, mut
kone vain ei tullut. Jamburgis
ilmotettiin, että kone oli sieltä l
hetetty Pietariin, Petroskoin tav
ra-aseman suojissa sitä ei ollti
Pietarista ei vastattu mitään. M
ninaisen 'harkinnan jälkeen tulti
Petroskoissa siihen lopputuloksee
että Pietarissa sen täytyy olla,
Lähtipä silloin Petroskoista pa
vihaista nuorta miestä keväistä Pi
taria katsomaan, ja päättivät 1
muun lomassa etsiä käsiinsä myö
kin tämän kadonneen lampaan. ^
niinpä löytyivätkin latomakonelaa;
kot Pietarissa Varsovan a^em:
laajoista tavarasuojista. Pietar
Vnjestorg tyytyi selittämään rah;
puutteen syyksi sen, ettei konei
saatu liikkeelle Pietarista. Pää;
äisen alla se kuitenkin lähti tek
mään. rautatiematkansa viinieis
taipaletta ja saapuikin parin viiki
kuluttua Petroskoihin. Vielä vierä
ti kumminkin moniaita päiviä e
neukuin laatikot Petroskoin asemi
ta siirtyivät kirjapainoomme. Mv
ta lopulta ne kumminkin tulivat
suurella tohinalla alkoi koneen yU
pano. Tämä oli työ; jossa ei ain
kaan saboteerattu. Melkein pyön
tä vuorokausia on toveri Eloni
Pietarista puuhaillut koneen yU
panossa, kiillotellut matkalla ru(
tuneita osia, sovitellut ja sihtailit
Toveri Puustinen on kieli vyön a)
laitellut puuttuvia kappaleita, ru
yaillut j a asetellut sähköjohtoja
lamppuja tov. Ekstedtin katsoes
perään, että kaikkia pikkutarpei
on riittävästi ja taistellessa tuhan
en käytännöllisten vaikeuksien vo
tamisessa.
Tässä vars'n ylimalkaisesti kuvi
tuna tämän meille tärkeän ja ra
kaan koneen merkillinen vaelli
Sen yhteydessä tekisi mieli ruto
puoleisesti puhua pahaa eräid
Kun rahaa oli tarpeeksi saatu ko*^ neuvostovirastojemme hitaudesi
koon, tuumattiin, että lienee paras'sekavuudesta ja huolimattomuudt
ostaa koneet 'Saksasta, j a niin lahe-tettiin
kertyneet varat Kommau- Mutta kun loppu on h\Tä, 1
nimme edustajalle Tukholmassa, kaikki hyvin. Nyt valaa tämä kor
Käytiin neuvotteluja latomakoneen
ostamiseksi, koska Jiavaittiin, että
meillä painokoneita ja mnita vält-_
tämättömiä kJrjapainotatpeita on
sentään toistaiseksi.
Viimfe Vuoden lopulla päästiin niin
pitkälle, että päätettiin kone o&taa>
Sattuikin söpiVa tilaisuus. Tukhol­massa
oli nimittäin Vastikään TUot-salaisen
veljespuolueen b"rjäpainoon
hankittu uudenuutukainen amerika-laiilen
latomakone. Konetta he % i -
vät kumminkaan kipeästi tarvinneet,
ja suostuivat sen srksi myymään
kohtuullisella hinnalla Karjalan
Koramuuniile. Kaupat päätettiin ja
niin lähti kone Tukholman ediista-jamme
tietojen niukaan tammikuun
18 päivänä alkamaan vaivaloista va>
ellustaan Ruotsin :pääkaapungtn lai­varannasta
kobti -Petroskoita. Rää-veliin
saapni kone pari päivää TAik-holmasta
lähtönsä jälkeen. Sieltä siB
edelleen rautateitse lahti kohti iKe*
taria. Petroskoissa «Karjalan Kom­muunina-
kirjapainon väki hymystiis-sa
odotteli koneen saapumista ja
lohdutteli; lehden lukijoita sillä, että
. . . . . . • . f
I
matkan lioista puhdistettuna ja ki
lotottuna kirldcaita kirjasinrive
Karjalan rahvaan valistamiseksi
oikeaii kommunistisen tiedon k
varaiseksi sinne, niissä kansa vi(
pimeydessä vaeltaa.
Latomakone oli ensimäin en lah,
jolla Amerikan suomalaiset työl;
set tahtoivat auttaa Karjalan Ko
muunia. Sittemmin ovat he pa
neet toimeen keräyksiä monenlaii
ja lähettäneet meille monia tav
toitSj jotka jo aikoja sitten o\
saapuneet perille. Mutta vaikka n
ensimäiget ovatkin saapuneet v
maiseksi ja viimeiset ensimäisik
tunnemme palavan halun lausua t
tollisuutemme Amerikan kumouks
lisille työläisille tästä Karjalan ka
san^rälistukselle arvaamattoman k
lisarvofeesta Ikhjasta.
Äarjalan Kommuuni».
miMYAPAUS!