Vapaus, April 24, 1925

              SoiiiBesta
irdangin ammatillisen
^ JSries^ lyöyäki
^ a t t a a uuden in-temationalen
per
rustamista
«.lidisk. 27 p:n iOaOn pidettyyn
anunatillisesti- järjesty-
^ ^ t ä e n kokoukseen oU saiqm-
. ^-v^eä hjA-in runsaasti. -
»%nauUi5en keskosnenvoston
kivasi kokouksen M. IBinne.
S^^kaiHjat oU kokouksefle T E -
^ otettiin ensimäisenä asiana kS.
^teitäväksi , '
^j,uUi»n lifcettiminen ItMuainiÄli-työtoimiston
konfereiuMin
. Geneveen. '
• K^yroyksen alusti toveri E. Jo-jgU,
selostaen laajasti kansainväli­sen
työfcoimiston luonnetta j a niitä
dosnliteita, joissa se perustettiin
seiä Suomen ammattijärjestön ed^s-tajakokoirksien
kantaa tässä kysy-
> nyksessä. , ^ .
Kun tämä kysymys oli ensimaisen
keiran ammattijärjestön edustaja-iokonkseäsa
käsiteltävänäi", päätti
ednstajakoJcous, ettei ammattijärjes­tönä
ole syytä lähettää edustajaa
riistäjien konferensseihin, jolloisiksi
työtoimiston konferenssit pakosta-
Jan nniodostuvat. Tätä, päätöstä
dakäi noudatettiinkin, mutta nyt si-Ö
on kaksi kertaa rikottu. Vi 1923
pidetty edustajakokous katsoi, ettei
tilanne ole suinkaan muuttunut" sel^
laiseksi, että se aiheuttaisi tässä ky­symyksessä
päätöksen muuttamisen
ja niinpä edustajakokous edelleen­kin
pyeyi edellisen päätöksen kan­nalla.
Kun gyt näitä päätöksiä o^
jo kahdesti rikottu, ei ^ suinkaan
edellytä sitä, että olisi edelleenkin
rikottava. Kokouksen ön nyt rat­kaistava,
onko nyt syytä edustajaa
^ lähettää. Kansainvälinen työtoimis-to
ei ole vielä suinkaan luohnettaan
muuttanut. .Siellä , on edelleenkin
kolme porvaria- yhtä työmiestä vas­tassa
eikä sieltä suinkaan ole noi­taan
erikoisia tuloksia asioiden näin
ollen odotettavissa.
Alustuksen johdosta syntyi' vilkas
keskustelu, jonka aikana kaikki pu-heenyuorpjen
käyttäjät vastustivat
edustajan lähettämistä ja. painosti­vat,
että sellainen päätös on ehdot­tomasti
ednstajakökouspäätösteh
Vastainen.. Kokous hyväksyi asias­ta
seuraavat ponnet: -. '
i: 1) Kokous tuomitsee sellaisen
menettelyn, että, vastoin ammatti­järjestön
edusta jakokoul{sen selviä
päätöksiä on lähetetty edustaja
kansainvälisen' työtoimiston - konfe­renssiin
ja varoittaa ammattijärjes­tön
toimikuntaa jatkamasta- tällaista
edustajakokouksen päätösten rikko-fflista.
/ > ' ' - > ' '
2) Jos täs'^, tai muissa kysymyk­sissä
ammattijärjestön • toimikunta
inenettelee edustajakokouksen pää-ttsten
• ja hengen vastaisesti, katsoo
kokous välttämättömäksi,/ että am-aättijärjeston
edustajakokous ^ on
mahdolKsimÄian ^ian, s-o. eiinen
.sääntöjen määräämää 'aikaa koolle
kutsuttava.
Seuraavana kysymyksenä otettiin
käsiteltäväksi
utmatjllUen * liilclceen IcaasaiavAlI.
•yyskysymya.
Alustavan puheenvuoron käytti
tov. 'M, Rosenberg, selostaen laa­jasti
kapitalistisen järjestelmän
luonnetta ^'a niitä taloudellisia- lake­ja,
joiden alaisena se on, painos­taen
erikoisesti että taloudellisen ti­lanteen
kehitys , ja vaihtelut vaikut-tavat
myöskin työväenjärjestöjen
toimintaan ja niissä vallitsevaan
suuntaan. Mainitsi esimerkkinä
Englannin ammatilliaen liikkeen ke­hityksen
ennen maailmansotaa. Siel­läkin
oli selvästi havaiirtavissa-^jsP
ttattitaitoisten. työläisten' «linehto-i
«n huomattava-• paraneminen' sa­maan
aikaan, kun ammattitaidotto­man
väestön elinehdot Buononivat;
Tämä johtui siitä, että Englannin
kapitalistien kannatti maksaa am-aattitaitoiseUe
WstöUe' huomatta­vasti
- parempia palkkoja ednjlisten
talouaeUisten konjunktnnrien täh­den,
omaa voittoa sflti pienentämät­tä,
pistämällä värillisiä' työläisiä
ja valtaamalla yhä nnsia,*^ edullisia
ttarkkina-alueita Aasiassa ja Afri-uhrattiin
\sa näin saaduista
eaunnattomista voitoista ammatti­taitoisten
työläisten elinehtojenpa-
»ntamiseksL Tästä olikin *5carauk-
8ena, että ammatillinen liike sai ai-
|an er&oiäen, erittäin rauhallisen
luonteen. Sama ilmiö oli hävaitta-
Saksassa. - .
Kun sitten muutos talöuddlises.
sa tilanteessa tapahtui, muuttui am-ttatdlisen
liikkeenkitt' luotaa, Maä-f°
iansota, joka oU setinuks<ina ta­loudellisen
tilanteen ' kehityksestä,
»»«<«i«*ui etäänlaisekäTajapyFkiksi
jnimatiUisessakin J ä s f c e ^ ' Tolaet
ö«tttvät, että kap-taKsÖea onnia-
™tJ selviytyä maailiÄinsodan aihe-lsitastroofirta\
j a xienÄ-jat
sen ^ o k s i sitä «oiEenuum; t o i -
T^oea entisten otojen p ^ ^ m r a n i§
«deDeenlsa olevaa iBabdo]l|$audet
lanoin vanhoja - nenettdytepoja
sondattaea tokJcäa eaavnttaa. Toi>
sen: saosta arvioi tilasäen toian.
fiavaitäin, että taloodelliaes. tSas.
teen Icelutys oli ioipce^nt eteienpäin
niin paljon, ettei enään oUatoah-dollisnaksia
kapitalisteille noaen
maxiddna^ahieiden riistämiseka «aa-da
teolUsaottaan kantoon. Päin­vastoin
«ntiässäkin siirtomaissa oli
niiden oma teoIKsuus kehittynyt ja
THfnekkimahdolKsnndet siten ulko­maisille-
-kapitalisteille pienenneet.
Käsitettiin, ettei kapitalistisen jär-jestdmän
onnistu enään nousta en­tiselleen
j a seurauksena tästä on
tietenkin luokkataistelun kärjisty­minen.
Nyt onMn tä|nä arviointi
osoittautunut oikeaksi. ^Talouselä­mässä
ei ole muutosta parempaan
päin suinkaan tapahtunut; Tästä
onkiq ollut seurauksena, että Ams­terdamiin
lukeutuvissa . työväenjär­jestöissä
alkaa virtaus vasemmalle
yhä voimistua. Siitä on Englannis­sa
havaittavissa selviä esimerkkejä.
Kun nyt näemme, ettei ole toi­voa
tilanteen paranemiselle, < pitää
työväen varustautua itseään puo­lustamaan.
Tällainen keino on ko­ko
maaypian ammatillisen työväen
yhteenliittyminen. Sikä onkin vaa­dittava
sellaisia toimenpiteitä joh­dolta,
jotka yhteenliittymistä edistä­vät.
Puheensa lopetti tov. Rosen­berg
mainiten, ettei Suomenkaan
työläiset ole olleet muuta kuin -kan­sainvälisen
kapitalismin* riistouhreja.
Nykyinen talvikin , on siitä. selvänä
todisteena. — Ainoa rikkaus, mi­kä
Suomella on, metsät, on jo
myyty kansainväliselle kapitaaliU^
jja seurauksena siitä on ollut työtijö-myys
ja kurjuus työväen^ keskuu^
dessa ja köyhtyneet talonpojat..
Alustuksen johdosta virinneessä
keskustelussa kaikki puheenvuoron-käyttäjät
kannattivat uuden Inter­nationalin
-perustamista ja hyväksyi
kokous edellisessä kokouksessa täs­tä
kysymyksestä hyväksytyt. ponnet,
että ellei ammattijärjestön toimi­kunta
halua toimia näiden päätösten
mukaisesti, on aen ryhdyttiva toi-menpiteitiin.
, ylimairiiisen edn»taJ8-
kokouksen kooilekatBumisekti.
i i i i a B i i l ^ i i H i K . A w a i M^
taan, vaan ,oa aea lajnlte^lEeli^al'
taanhyväkiynjl;
SUURI HAHDOLUSfUUS ^ PAI<
JAS UAAVEmVA
Suomen porvaristo poUu edeHeeB
viBckaasti Iehdissäns& sotalaivasto^
kyvystä. Todetai^ Soomen " l a i ­vaston"
oiyymi' Tt^|tgt:^^^miirnYijjn lai­vaston
maailmassa ja tdtdiäa r oV
keita suunnitelmia sourten merisota-voimien
l^omisekä. Näillä . porva­rien
vamsCelnsuannitelmiUa on tie­tenkin
taustanaan ajatoa aod^sta
iteuvostovaltaa vastaan. Ja>i}iin
rohkeasti reistulee - porvariston e&r.
täinen ajatus, että *'Suomen 4air
vaston toiminta said rajoittua
yksin puolusttdcseen, vaan «on aina
pidettävä mielessär että paras puoi
lustus on hyökkäys, minkä vuoksi
on kiinnitettävä' huomiota myöskin
offensiivisiin mahdollisuuksiin". '
Näitä hyökkäysmahdollisttuksia
kehuu porvariiäo kyllä suunnittele­mallaan
laivastolla olevan. Porva­risto
kehasee, ettei "tarvit^ suuria­kaan
merisotavoimia Venäjän lai­vastot^
sulkemiseksi Suomenlahden
matalaan ja luonnollisia suojapaik­koja
vailla olevaan pohjukkaan, jol­loin
Venäjän koko liikeyhteys me^
ritse länteen tulisi • katkaistuksi".
Tämän loistavan' suunnitelmansa
ohella porvaristo kyllä myöntää, et-
'tä neuvostovallan -laivasto on voi­makkaampi
-kuin ktukkien muiden
•Itämeren maiden merivoimat yh­teensä
ja että"tämä Suomen lai­vaston
suuri mahdollisuus on vielä
paljas haavekuva". '
Valkoinen f porvaristo siis itseldn
tuntee. suunnitelmiensa mahdotto:^
mnuden, -mutta kun -kerran on suor
malainen asehullii porvari, niin pi­tää
s sitä leveillä edes haavekuvia
luomalla.
AMMATTIJÄRJESTÖ LÄHETTÄÄ
EDUSTAJAN, GENEVEEN.
; Maalisk. 28 pnä kokoontui am-^
njattijärjestön . suuri toimikunta
päättämään ammattijärjestön osan­otosta
ensi toukokuulla Genevessä
pidettävään ^kansainvälisen työjär­jestön
konferenssiin. Keskustelun
jälkeen toimitettiin asiasta äänes­tys,
jolloin (ehdokkaan nimeämisen
puolesta-:, annettiin: 16 ja sitä vas­taan-
8 äantä4> Toimikunnan^--jäse­nillä
lienee ollut asiassa liittotoi-mikutiensa
evästykset. Ehdokkaa­si
nimitettiin ammattijärjestön v.t
puheen johtaja . E. Huttunen.
Edelläoleva ammattijärjestön suu­ren
toimikunnan päätös edustajan
lähettämisestä ^äanot,tuun kansain*
väliset^ työjärjestönyr konferejissiih
on kolkannen kerran. tap&htuva toi-menpidO'
ammattijärjestön edusta­jakokousten
asiassa' tekemiä selviä
kielteisiä päätöksiä vastaan. Pää­tös
siis, samoin kuin edellisetkin
tätä asiaa koskevat toin^npiteet
osoittavat^ että f ammattijärjestön
nykyinen johto aäettuu selvästi kor-keamfman
orgaanin -— edustajako-konkserif
pS&töksiä vastustamaan.
Missä määrin tämä edustajakokous­ten
päätösten halveksuminen ja yä-lihpitämätön,
suhtautuminen itse
joukkoihin nähden, jonka päätösten
toteuttajia jöuri ammatillisten jär^
jestöjen johtavain ainesten tulisi
olla, on eheyttävä ja yhdistävä tä­män
maan ammatillista työväenlii­kettä^
siihen katsomme olevan syy­tä
palata toisessa yhteydessä.
AATTEELLISIA YHDISTYKSIÄ
YRITETÄÄN VEROTTAA
k. T. kertoo, että Viipurin maa­laiskunnan
valtion verotuslautakun-ta;
ijoka tällä kertaa on kokoonpan­tu
yksinomaan porvarillisista jäse­nistä,
on äskettäin lähettänyt kai­kille
mainitun kunnan alueella toi­miville
aatteelUsille yhdistyksille
kirjelmän, jossa vaaditaan, että mai­nitut
yhdistykset ilmoittaisivat tu­lonsa
verotusta varten viimeisen
viiden vuoden 'ajalta. Ilmoitukset
olisi ollut tehtävä viimeistään maar
liskuun 24 päivään mennessä,! Ellei
ihnoitusta ole tehty,, uhataan mai-nitässa
kirjelmässä, että vero tul­laan
asettaman 20 pros. korkeam­maksi
sekä lisiksi menettää asia­omainen
järje^ö valistusoikeutensa.
; Tä^ä- toimenpide, /jjofca on tulo­j
a ommsuusverolain vastainen, tun­tua
y ^ kummallisemmalta sen ta­kia,
että Igrseessä' on jälkiverotas
viideltä vuodcfta- Viipurin maalms-kunnan
valtioveroIaatiJcnnta on kui­tenkin'
mk^sempina -vuodna ;,-tehnyt
nimenomaisen päätöksen > aita, ettei
mainittuja järjestöjä veroteta. Tä­hän
voiotaslaatakaDnan paätökr
seen on myöskin yhtynyt maaher­ran
asiamies.
, KmrnnalHfldta Mitenkin tantan
se, että maaherran asiamies 4&. ole
tämyt - "amnstotasta audnitaBUUt«f^
sdvisti lainvastaisia ifiätösta va»-
MIES AMPUNUT VAIMONSA
, . KERAVALLA
Maalisk. 28 p:n aamupäivällä ta­pahtui
Keravalla m u r h a : yövahti
Villehard - Tamminen ampui asun­nossaan
Ali-Keravan tien 10:ssä
vaimonsa. Aviopuolisot olivat vä­hää
aikaisemmin riidelleet keske-nääni'
Mies;,,joka on valtion rauta­tiellä
yövahtina s^den pitää tasku­asetta,
oli tuonut tämän aseen -koti-;
aam sanottuun aikaan töistä palat­tuaan.
Aviopuolisot olivat taäs-al­kaneet
riidellä, jolloin mies oli uhan­nut
ampua vaimonsa. Tällä kertaa
v^imo oli pelastunut pakenemalla.
Mutta vähän myöhemmin toivat
naapurit vaimon kotia..: .Tämä oli
paetessaan luokkaantunut — j a t a l -
'löin mies hyökkäsi vaimonsa kimp­puun
ampuen kohhe kertaa. Näistä
kaksi, laukausta osui ja 'kuoli vaimo
puoli tuntia myöhemmin, '
Ampuja pidätettiip ja vietiin Ke-,
ravan poliisin' huostaan. Mies on
kaiken todennäköisyyden ' mukaan
tehnyt tekonsa harkitusti,' sillä m.ml
ampuma-asetta ei «hän olisi saanut
tuoda kotiin, vaan oKsi se pitänyt
jättää asemakonttoriin työstä pääs­tyään.
Siitä huolimatta hänf oh
sen ottanut mukaansa, nähtäyästl
anipuakseen vaimonsa.,
- Molemmat aviopuolisot ovat 60-
vnötiaita ja ovat olleet naimisissa
niin kauan, 'että heil% on jo aikui
sia lapsia.
SMiM iNbtnaiabna
i f i i i i ^ iMfcIn o»t«a luikki m^atärpMl.
Linjoille lähetetään mySs huolellisestt j a nopeaa aqor^tetaaa t!>
lankaet ' ' ' ^ - ' '
INTERN ATIONAt GROCSn^T
Omistajat: E. Seppälä ja E . Kotanen..
292 Bay St* Paheita 305 N . ^ R T ARTHUR.
Aika on huono
: SIKSI O L E N K I N PUDOTTAerUT P U K U J E N
\ HBVNAT ALAS!
Siis Port Arthurin ja ympäristön, 8UomaIaiset*-^atkaa' pukanne
laiaulu. Saatte ne huomattavasti Lalvemmalla kuin muualta.
HUOM.! Ensiluokan työ. Sopivaisuu>i taataan.
VÄINjtSSAHL
281 Bay JSbrMt. —
1
Enulnokao riatäliliike. Port Arthnr, Ont.
KRISTIINAN KIRKON KASSAS*
) TA VIETY 87,000 MK.
Maalisk. 24 pnä havaittiin kris-°
tiinan> kaupungrin kirkon, kassassa
'olevissa'varoissa kavallus, 'joq-ka
suuruus nousee 87>000 mkaan/ Kir­joon
rahastonhoitaja on vielä Työn^
Äänen . tietämän mukaan vapaalla
jalalla, joten on epätietoista tällä;
kertaa, ilmoittaa kavallukseif teki­jää.
Poliisiviranomaiset ;toimittavat
asian johdosta tutkimuksia, joten
lähemmät tutkimukset toonpvat e^
nemmän selvyyttä asiaan» ;
TYÖVÄEN URHEILUSEUROILLE
6.500 MK. ja PORVARILLI-
• ' SILLE 8.500 MK.
Äskettäin pitämässään kokoukses­sa
päätti: Helsingin. rahatoimikamari
urheilulautakunnaii ehdotuksen mu­kaan
jakaa kaupungin kuluvan vuo­den
menosaäntöön urheilutarkoitak-^
siin varatun 1^,000 markan sttu-.
ruisen määrärahan seuraavasti:,, ^
Nuorten Miesten Kristilliselle
-yhdistykselle 2,000, Förbandei för
fysisk fostran för Pinlands kvin-rior-
nimiseU^ järjestöUe 2,000, -^Sui^
men naisten liiknntakasvatasliiton
Helsingin paikaUi8toi|nikunnalle
2,000, TUL.!» Helsingin pihriri; nais­osastolle
2,000, Helsingin voimiate-^
Iijoille 1,500, V.- ja U.-seara J y -
lyfle 1,500, KnllcrvoUe 1.000, Vi-;
sall«^ IjOOO, TeollisuBSseatujen e?
vankelioimisseoiralle 1«000,^ Käpy^;
Iän nrheilijpille 600 ja Toiveelle
500 markkaa.^ '
V A L T I O T Y Ö P Ä I V Ä Ä P I D E N T Ä.
M Ä S S Ä
«Riihimäellä on rautatien korjaus-^
sakille ilmoitettu il^tä lähtien otet­tava
» käytäntöön 9rtuntinen työpäi­vä.
Ei luulisi volavan mitään pa­kollista
aihetta päivän ' pidentämi­seen^
kun työttömänä, on työvoimaa
siksi paljon, ettei yksiltä miehiltä
tarvitse vaatia ylliijiäräistä työtä,
toisten samaan' aikaan ollen ilman
työtä. Mutta -kun valtionrautatiet
ja niihin kuuluvat «työpaikat on sel­lainen
työvoiman käsissä, että yk­simielisyys
ei tule kysymykseenkään,
saatikka sitten 5e> että asemansa
parannusta yrittäisikään, niin mo­nen
.mielestä on Srtuntinen työpäi­väkin
vjelä lyhyt< Tänäkin talvena
moni työtön on saanut ')tkävä]<seen
katsella.' kun valtion vakinaisessa
.työssä olevat ovat etuilleet ympäri
kylää puiden pilkkojina ylitöikseen.
Samoin viime -kesänä. miltei vuoro­kaudet
ympäri paasattiin rakennus-kozjauksissa
polkemassa toisten työ­läisten
palkkoja. ;;^autatien vakinai­selta
^ palveluskuniialta' pitäisi olla
"firaapeU"-työt kielletty, mutta nyt
se näkyy näinä kuluneina vuosina
olleen yleinen tapa^
. 1,300 TALONPOIKAISTILAA
ULOSMITATTU VIIPURIN ,
LÄÄNISSÄ ,
Joku aika sitten kehoitti sisar
asiainministeriä. Viipurin läänin
maaherranvirastoa' tekemään tilas-
|toa paldcohutatoJs^flpatuista. ,,iTitiati;.
loista. Luetteloissa piti* eroittaa
toisistaan ne, jotka, oli ulosmitattu
valtion; s^aatavista sekä yksityissaa-teyista.
Toimenpide lienee johtu­nut
siitä, että jos tilat myytäisiin
pakkohuiibjkaupalla, tulisi toimenpi­de
lisäämään tilattoman väestön,
lukua.
.Lääni|ihaUitus on nyttemmin lä>
piettänyt pyydetyn tilasto^ ministe­riöin.
Ulosmitattuja tiloja on lää­nissä
1,278, joista 708 valtion las­kuun,
504 yksityistett' sekä 20 val­tion
ja yksityisten laskuun. Suu­rin
^osa ulosmittauksista on tehty
Äyräpään kihlakunnassa 349 ja Kä­kisalmen.
kihlakunnassa 141., Ulos­mittauksista
on siis suurin osa^ teh­ty
E^arjalan kannaksen seutuvilla.
Ylläolevat tiedot antavat gelväh ku-
'van siitä, mihin maassa har­joitettu
valtiovarain ' tuhlaus joh­taa.
Sotalaitoshullutteluun uhra­taan
mielettömiä summia, jotka on
kansalta kiskottava veroina, saat­taen
V pientilallisten til^t vasaran
alle.
nä monia suuria herroja ja ovat
he suomalaisten porvarilebtien. ker­toman
: mukaan pitäneet ' "palavan
Isänmaallisia ja heimo-asiaa selvit­täviä
paheita, isänmaallisen mieli­alan
vallitessa juhlavieraissa.'^
Suomenmaalaiset .''heimoveljet"
ovatkin taas viimeiaikoina olleet e-rittäin
vilkkaassa toiminnassa, mitä
vain perästä kuuluneekaan.- Var­maan
itaas' yllämainitussa Helsin­gin
kokouksessakin tehtiin muuta­kin
kuin pphuttinn kauniita sano­ja,
sillä merkeistä päättäen, eiväk
herrat vielä ole unhoittaneet kaik*
kea aktiivisuuttaan^ silloin kun he
itse voivat piiloutua toisten selän
taakse ja on tietoa hyvistä saalistus-maista.
SCANDINAVIAN - AMERICAN
CANADAS% S|]t»^
OSUIN TAI KOOPEimAIUNAN KMflTTA
Yhä lisSSntyvSn kannatuksen johdosta mikä meidän <caaadai^
sen relttlmme osaksi on tuUat on yhtiö lisännyt seuraavat «at-kavuorot
HalifaaitU «aoraaa SkaojlinaaviaaB;
ParJehdnkMt HalifaauU, N . S.
S. S. U H I T E O S T A T E S ; Hnlitikuan 18 p.
S. S. U E L L I G O L A V , JoolBktfun S p.
VESIKAUHUA ITÄ.SUOIIESSA
^ Pasiear4altokselIe . on •. äakettäin
taota neljä irattaraivotaatisen^i^
ran ];rareniaa liealdlöä. > ^ on
la^lme • Kenomäelti. Heidän ba»:
vanaa ^ t ^Ae vaikeita. Viimeksi
ssapni 'Parikicalaslk 12-vnotias tyt*
TAMMISAARESTA VAPAUTUI
v.k. 23 pnä Yrjö Falen Lahdesta,
Antti .Kuivanen Terijoelta, ) A r v i
Heleniin, Väinö Salmi j a Väinö
Nyman • Helsingistä, • Antti . Varppe-nius
Lahdesta, Antti Saksala, Väi­nö
Lehto Kajaanista, Yrjö Valle-nius
ja Iisakki Matero Suomussal­melta.
; Tervetuloa, paljon kärsineet to­verit,
"vapauteen"!
"HÄTÄ-ÄÄNIÄ POHJOLASTA"
. Ydlkolevalla otsikolla julkaisee
Vaasassa ilmestyvä maalaisliiton
lehti "Ilkka", jallaolevan kuvauks^
Pohjois-Suomen tukkityömailta.- K u ­vaus
on sellainen, että se ilman mi-
{ään lisäyksiä paijestaa työläisten
j a 'pientali^Uisten aseman Suomes­sa:
Kirjoitua on seuraava:
"Pohjanperiltä, jota on verrattu
Suomen < rKlondykeen, alkaa kuulua
pahoja uutisia, tukkihakkuut ja a-jot
ovat nyt jo lopussa. Kuusa­mosta
kerrotaan, että siöUä vaait­see
hyvin ahtaat ajat; ansiotyöt se­kä
paikkakunnalla että rajapitäjis­sä,
ovat Jo loppuneet. Paikkakunta­laiset
ovat suurin joukoin 'palan-nedt
työmailtaan. Ansiot' ovat ol­leet
niin' huonot, ettei' heillä ollut
mitään mukanaan. xUseiniimat ovat
JQ joutuneet hakemaan, kunnalta,
apua jota kunta kuitenkaan tuskin voi
tarpeeksi paljon hätään ^joutuneille
antaa. Tilanne nyt j o on' paljon
huonompi kuin monciiä talvena tä­tä
ennen ön ollut.
Äskettäin^ selostettiin lehdissäi
miten oivallinen oli talvi ollut tuk-kiyhtiöiden
kannalta. Nämä pe­rässä
tulevat viestit kertovat siitä,
minkälainen' oh talvi ollut sikäläi­sen
kansan 'elinehtojen kannalta.
Taas asettuvat eri osaisten : ih­misten
elinehdot vastakkain, antaen
kuvan elämästä, jota, tullakseen
ymmärretyksi, ei muuta valaistusta
kaipaa,"
. Pääsee se porvariltakin joskin to­tuus.
* ••
M I E S M U R H A K U R I K A S SA
Maalisk. ' 21 pnä oli Kurikan
Taiskulankylässä porvarOliseila N u i -
^jan talolla iltama. Iltamaan saapui­vat
humateisina räyhäämään talolU-senpojat
E. Bintapiirtdla ja Eero
^lalipastt. Miesten kesien on jos­tain
syystä tullut vanhaa vihaa, "jo­ka
fltamassa' puhkesi ilmi tappe­luksi
«ail seurauksey*, että Alali-pasti
ampui Bintapiirtola^ pistoolil­la,
useamman-kerran,; josta oli kuo­lema
seorauksena. - .
HE^MOUSASIAAKIN AJETTU
Joku^^aika sitten x>n iHelsine^sa
oliot koolla "Akateemisen Karjala
senran" vaosikokons; Timä seu-
TBiioka on lannetta -erikoisen i n -
nokkaanli v. 1921—22 ' rosvohyök-l^
rksen Järjestäjänä on
ykn rSnomen fascistie^ pääjärjes-töista,
joita, pidetään^' sM Suomen
lomsalia^^^^ veroina: kiskotoil-la
varoina. • ^ '
T U O T T O I S A K A U P P A - A LA
on valkoisena Suomessa pirtun kul­jetus
Ja kauppa, vaikka kaikki muut
tuotanto- ja kauppa-asiat siellä kär­sivätkin
vakavaa häiriötä /ja niitä
uhkaa ainainen romahtaminen, on
piriukauppa kehittynyttä ja tuot.
toisaa. Sitä todistaa sekin seikka,
että pirtun kuljettamiseksi keksi­tään^
mitä moninaisempia keinoja.
Sitä kuljetetaan '^autoilla, mootto­reilla,
hevosilla, junilla y.m.m; mah-,
doUisilla ja mahdottomiltakin .näyt­tävillä
kuljetusvälineillä ja paikois­sa.
Uusin kuljetusmuoto kuuluu o-levan
se, ^ttä on valmistettu erikoi­sia
faneerisia rautttievaunun tolp­pia,
joissa on ollut sisällä peltinen
kanisteri. «'Tolpat" on .tä;ytetty jos­sain
Etelä-Suomessa, pistetty vau­nuihin
ja niin ne ovat reissanneet
Pohjois-Suomcen, jossa pirtu on by-r
vässä hinnassa. ,
• Kuka lukee ylläolevan jutun pirr
(tun- kuljetuksesta, niin" täytyy heti
I huomata, että mukana tässä koplae-aa
on pitänyt olla myöskin ^ rauta­teiden
henkilökunnassa olevia^ hen­kilöitä,
muuten se ci ole voinut ol­la
mahdollista. Rappeutaneispu? ja
keinottelu valkoisessa Suomessa on*
kin tunkeotunnt, kaikkialle. Ja mi­ten
se muuten voisi ollakaan.
t5,' jota taivotaotiaen IdsSa oH pnr-itrt
j a raainnnt pslioin. Potaaita. > „ ^ «
on «iten äHiietitelByitteeasS. K. Senran Itokoukscss» on ojlat 12»-
POSTITC^MISTOJSEN MIEtUVAL-TAISUUTTA
Kolhon aseman postitoimistossa ci
oteta vastaan Työväenjärjestön
Tiedonantajan t i l a u l ^ , vaildca Jcb-fi
on merldtty ]ic!seen postitoimis­ton
.'sanoaialehtilaetteloon,.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
, «MlfstakalateB matkain hinnat
S i a i t s kU 145.50 ja ostakaa edestakainen piletti Torkuun
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $18J^.OO.-
Erinomaiset mnkavaudet kolmannessa luokensa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikaUiselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ maticustusta, var­ten
Suomesta myydään kakkialle Canadaan. . • ;
Lähempiä, tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie^
hen puoleen tai ikirjolttakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIANiAMERICAN LINE
461 Main St. Winttipeg.C«B.
J. V. KANNASTO'
Böx 60, Sudbary, Oat., Can.
81 Upper W«terSt.. H a l l f a i , C a i t .\
ERICH J . KORtE.^
Port Arthor, Oat.; C u ^
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
RUOISIN-iUIIEIiKAN UIUA
flallfaahta Snomeen (Göteborgin kautta) 8—9 ^iniDrokaudlMtii.
TURKTIM:^TKAT
HALVAT 4- 1 >'>
f-
HALIFAXISTA
S.S. Stockholm maanant.hutik.27
NEW YORKISTA
• DrottalnBholm, lamaat, toukok. 9
Stockholm» torstatna toukok; 28
Drottntngholmt tliit. kesiik. 9
Stockholm, tiiceaina kefik. 30
Drottningholm, tont. helnäk. O
Stockholm, lauantaina «lokavn 1
Drottninghplm, tortt.; «lokuun 20
Tarkempia tietoja, neuvoia/Ja
kallisasiamieheltä tai osotteella ^
SWEDISH AMERICAN LINE
' 818 St. Cathertao .Slra«t,> W«at» Mbatrval, Qim;
470 Main 3t., Winnlpeg, Man.
71 Upper St., HaKfax, N.S. 73 Monroe St„ Datroit, MIch. 6tli fb«r.
J. V. KANNASTO, ERICK J . KORTE, *
.Box 69,1 Sadbury, Ont«, Can. Port Artbar, Oat, Ctu^
KOLMANNESSA LUOKASSA
Skioneäa ja talcaisfo ^Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh- .
teensä vain 186 dollaria/ siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti >
Toisessa luokassa maksaa kain-pikin
,matka f 166 J a cabln
luokassa JfllO. • '
Matka alkaa Ja päättyy Uajani
omilla toivoilla. Ei mitäftn^
tulli- tai passitarkastuksia e i ­kä
mitään mutta vUyytyksifi
Ruotsissa.) ' . I
Tilatkaji hyttipaikät n y t
piletit saadaari ItUiimmlUta iiai-
Vanha, tunnettu ERKKILÄIf LIIKE /
Omlatejati E R K K I L Ä & MILTON ' ' ^ .
130 CumborUnd Street S., , fort Arthur, OaUrlo.
(Bay kadun kulmauks^sa)
Suodttete*-^-«-ii:.
M I E S T E N JA P O I K A S T E N VAAT^tUSTAVARAKAUPPAA
ioka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineeh Ja ehdottomasti
'helpoimmillahihiioilla, tavaran laatuun nähden paikkalrannallai:;
Y k i l Ja sama hinta kaikille. — J a — ,
' C A N A D I A N N O R T H E R N H O T E L L I A , ^
rauhallisine Ja phhtaine huoneineen» .
—sekä— ^
K A H V I L A - , V I R V O K E . JA T U P A K K A M Y Y M X L Ä X .
mm
mm
KaiUii sen jo tietävät
etti earbalnmat* ja monlpuoIUeffiinat vlr^atusjaonat Tbufider .Bay
- altuelu taa kan tilaa aa Ittteraatioasf BottllDg Wor1uIlta. -
Phone 2003 North.
InternationarBottling Works
157 Machar Ave. « ^Port Arthur, Ont
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
«HOWDy''uusi juonia.
' 4-^^ : / ^
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIX aioa van^«to»M.
STIR IXnilNG woRi;s
P. O. Box 1028 SadbaiT,' Oot. Pboaa'948
m
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meilliL.VfilitetaSn kaikkU
rookatavarakaupaa alaan koalavaa tavaraa. : o
Hpom.! Vaihtaa Ja ostaa kaikkia farmitootteita.
F, N Y i . A ND
229 Graadwall Av*.' Pori Artbar, 0»UaA»*
A»dan k Seiv>& SAUNA
Avdiuia 4 kerta» iiHkotUi:>Itl^talna^ fcatfclvUklcoBa^"ptjaatafaa'Ja
laaantalna kallo 1 j.p.p. kello |2tta ySIlJL
9pr«e« St. Paheita'1107 —-r SaOiiiy,'Oat.
lähellä Vapaiden koattoria. '
i i
lii»