Vapaus, November 1, 1923

              \ ' C^nsdan saonjolaisen työväestön ääneakanattsja, ^metf
tyy S&3&qry&s3." Oat.. M a tiistai, torstai ia lanantai.
V A P A U S
(Liberty).
The only organ of Finnieb Worken in Canada, Fob.
» e ^ in gndbury^ Ont., every Taesday. Tharsday and
AS?ertisinj; rates 40c per col, incb, täimmm ebarsre
' for flingle infiertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
IThe Vapaus is the best advertisins medium among
the Finnish People in Canada. •
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
SiOrne St, Puhelin 1038. Postiosote: Bqx 69. Sudbury,
Ont :
V
TILAUSHINNAT;
« : Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk.
aL60 ja yksi kk. 75c.
:'^\:y.YMysvaMiäniaSixomeett, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.0O!la kolme kk,$L75. !
;? Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset. . .
/Jii^ ette milloin tahansa saa vastausta fertftimäiseen
..^toeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soondlisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. yikkcenhoitaja,_
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja, laujantain
lehteen torstaina kello 3. '
"'m Registered at the Post Office Department, Ottawa,
*a8 seeond class matter, j
VeslJQn esmsMi tuia selvästi oa osottosut, hhaum
kei£essä uudelleen rakentamUesss ee ei riitä, kutea
joka siihen juottaa on samanlaisen erdtdyksen/tnudit'
tsma kuin 00 sekin, että vain taloudellinen lakkotoi»
minta^ välitön js välillinen tyomaatalslelu ja sen Isa»
jentaminen on sekä mahdollista «ttä riittävää kapita»
listlsen järjestelmän kukistamisebL
Senpä vuobi jo Marx aikoinaan terotti köyhälistön
valtiollisen toiminnan välttämättömyyttä^ Luokkatais*
telussa tarvitaan työväen yhteinen luokkapuolue, aiv^n
samoin kuin taloudellisia taisteluja varten - on välttä­mätön
palkkatyöläisten yhteinen rintama teollisuusuni '
öiden kautta.
Oikeus työhön
Liettuan aiguiiatillii&eii
Tyonteko-pikeus sellaisenaan on' niin vaatimaton Liettuassa ei ammattiliike ole oi
asia, ettei sen koskaan olisi luullut muodostuvan tär- lenkaan keskitetty.. Sen jälkeen
keäbi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Ja kuitenkin kuin liettuan ammattiliittojen kes-
I
f^^^j: syttyvät? IViin kauan kuin
^j totia on ollut, on myöskin bllut niiden vastustajia ja
» niiden juonriollisten syiden .selittäjiä. ^-
^^^^^^^ ; . j[a valta ovat pääasiallisiet
JByyt sodankäyntiin.» -
=;^^^^ ."R^ Dryden sanoi: «Harvoin syntyy sotaa
; f muualla kuin missä rikkaus siihen viekottelee.»
h:<^J^ myös*
&Mn ailmsaii osolti mitä^ selvimmällä^.joskin' ylimal-yähSsfilh'tavalla
mistä sodat johtuvat ja sanoipa 'työ­läisille,
ettei heillä ole väh porvarien
.sodirta* Näin sanoo Ga
' ; <^ asuu ja työskentelee Bri'
^tanniassa,''Dumrudgen kylässä' tavalli^^
& jotka ovat jo Ranskan
kansan synnynnäisiä vihamiehiä, valitsevat näistä ^o;
raidan « sanolcaammepa koi
' mekymmentä ^otakielpoista miestä! Dumrudge^ on ne
-omalla-kustamiuksellaankasvattanut.^ ja
/^maAem eittänyt ne minuuteen asti ja tehnyt niistä
kykeneviä anuna niin että ykdi o0^:^s)0ai
I toinen rakentaa, kolmas on taitava seppä Ja-heikoin
V; lein kykenee i käsittelemään muutamia satapaunasia*
Huolimatta; kaikista itkuisia jä^; kirouksista otetaan
/ne sieltä ja puetetaan punaiseen, pukuun Ja yiedään
Sföfjpola; ^löivallov* 2,000
^^4^^ Isäähän! tai sanokaammepa vaikkapa vaan
< Espanjan eteläosaankin ja ruokillaan- heitäV kunnes
;"tarvii&an: • - '^"r"^ • " ' " ^ ' y[ Htl «Ja sitten lähetetään samaan paikkaan Etelä
| | llspanjäap 30 r^anskalaista käsityöläistä — samalla ta*
»'«iio^vf ^^^'^ heidätkin kuljetetaan pois, kiinnes vihdoin lop-
"'""'^pts|)Umatlortieni ponnistusten: perästä nuo Icaksij
äiigjoutuvalffi^iid^
J l p l v i l'^'^^. P?*"^ kasvoja noita kolintiakymmtntä vastaan ja
ky: «A«n)>ukk!»^^
^SRfäenl^ymm^nen terveen, hyödyllisen ammattila!s«i
! sijassa on maailmassa kuusikymmentä raatoa, jotka
»MäSäVsaa haudata^J^
ii' il . ' «Oliko näillä miehillä mitään sanasotaa keske-a
r H l;ft^;tiiaSn?3B
|iia oli heidän välillänsä heidän tietämättään näin 8uu>
m,. ressQ dtaailmassa' kauppayhteyden perusteella keski
ml »äistä loistensia apttamistakin,
i ^ o , ; ttutta ijmikel; ^äitien v
Oi sinua, ^ina pyhä ykinkertaiduus! Heidän hai
'^>^ lltitsmiöhensä olivat joutuneet riitaan keskenään ja sen
f-;, ;fiijaan, että ne ampuisivat toisensa laittoivat he nämä
tybmeliinit ammuttaviksi.» ? • i If ' |V - tämä on. syy,sotien syttymiseen'kansoleii feicd^^^
K , «haltitusmiehet joutuvat riitaan keskenään». ^ Ja
1^1' kettä ovat'sitten nuo-hallitusmiehet? Eivät muita kuin
'MV''^ hallitsevan luokan e<|usteljia, jotka joutuvat riitaan ktl*
}/' paillessaan ryöstösaaliista ja petkuttavat työläiset tais-
W';<elemaan puolestansa.
| \ - . ! • •
] { f i l l i ' ' ^ Jokainen hyvä ajatus tarvitsee toimeenpanijansa.
- Työläisten oikeubista ja vapaudesta' on puhuttu pai-
'-^jon;; mutta .näiden aatteiden toimeenpanijaksi tarvitaan
^"tf^fj; yävoimaka^käsi^ työväen vallankumouksellinen liike. Il-
'l*% * ^»»an käytännöllisiä työskentelyä ei tule köyhälistön
'* U '^»^'^"kumousta.
,, Kuinka paljon onkaan puhuttu sotien tuTmiolli-
: suudesta ja siitä inhimillisestä hulluudesta, mitä sodat
^ itseensä kätkevät. Mutta kautta aikojen on puhjennut
I uusia yhä verisempiä sotia toistensa jälkeen. Vaikka
; .ihmiset ;oma$sa itsessään ovatkin.'kironneet sodan, ei
' ' >'^™^ ajatus ole kypsynyt käytännölliseksi toiminnaksi
,'*|a haisteluksi sotien lopettamiseksi. Jäqestynyt työvä-
'Ifv "'""^ voima, joka on ottanut käytännölliseksi IV*^*?! tehtäväkseen solien lopettamisen kukistamalla ne voi-
',*rjj, VJnal ja vallat, jotka sotia synnyttävät.
niin on tapahtunut. Kapitalistisen järjestelmän omi- kastoimiston jäsenet vanuttiin, ei
naisuuksiin kuuluu kieltää työntekokin jäseniltään, liettuan hallitus ole ^sallinut katsya
Torontossa on työttömäin lähetystö käynyt kau- ^f^^ ^"»^^^^ käsittävää, ammatti^-
. , -'^'i'-- -^^2" distyskokousta. Järjestöjen on tyy-pmigin
pormestarm luona anomassa tilaisuutta tehdä ^y^j-^. pitämään, kokouksiaan kih-työtä.
Siellä täällä ympäri Canadaa näkyy taasen va- lakunnittain taikka piirittäin. Useita
kavia työttömyyden oireita. Meidän emämaassamme kertoja' on kyllä yritetty kutsmi
Englannissa nousee työttömäin lukumäärä nykyään y]eisliettualainen kokous) mutta ai­noin
puoleentoista miljoonaan. Kapitalismi ei ole an- na turhaan,
tanut heille elämän"" mahdollisuuksia edes niillä kur- - ammatilliset työväenjär-jilla
ehdoilla, joiden alaisena yleensä työläiset raa- * j f ' " ^^f^
\ ^ . ,t n I I • i . • •• Sita paitsi ne ovd);-hyvin sekavasti
tavat, nimittäin joutumalla yksityisten kapitalistien ms- jjokoonpantuja. Toisissa kihlakun-tettäväbi.,
nissa järjestöt ovat perustetut am-
Työnteko-oikeuden vaatimus on vaatimattomin ja mattien mukaani Toisin paikoia
luonnollisin vaatimus millä työläinen voi koskaan tä- taas järjestöt on.muodostettu älu.-
män yhteiskunnan rauhaa häiritä. Mutta tämäkin vaa- «en mukaan .välittämättä amma«sta
timus on muodostunut-luokkakysymykseksi. 'IMyi ^'''''^'^^^^
työnteko-oikeudesta on muodostunut niiden taisteluksi, r^^"" . . , , . . „ , , . . . . . . . . esuntya seka ammatittam jarjesty-
^qiden hartioilla on koko työväenluokan etiyen vai- ^\y,ex\!CaxM yhtymistä. Yh-vonta.
Työttömyyden perimmäisistä syistä ovat selvil- tära' koko maata käsittävää järjes­tä
vain ne, jotka kapitalistista järjestelmää ymmär- töä ei kuitenkaan ole olemassa. Vil­lavat,
Taistelu oikeudesta tyiöhöp -muodostuu lopulta me aikoina on tähän seikkaan kiin-taistelubi
työväenluokan vapaudesta. »Jtetty huomiota j'a" koetetaan ai­kaansaada
järjestyminen samanrau-kaiseksi
yli maan tuotantoperiaat-
Ulikaavia pilviä hiilenkaivajain tai- ^^en pohjaiia.
* l " > Tässä oh aikomus menetellä silla
yaaJlia tavalla, että sellaisiella tuotannon
Federated Pressin tiedonanto kertoo, että! hiilen- ala^a. missä työläisiä on suhteeUi-kaivajain
järjestön ja BdysvalUin hiiliyhtiöiden vä- ^ " Jäi^jestetään yli koko
linen pehmeänhiilen tuotantoa koskeva sopimus pSät- "^^f. yhteisek^^luto&si. jolla ^ on
. , ^ - , > , , . , . . : , osastoja en paikkakUnniUa. Sellai-tyy
ensi kevaana.ja työnantajat nyt jo valmistautuvat tuotannon aloilla taas, kuten
entistä perinpohjaisemrtin vastustamaan union vaati- ^y^^ maatalouden, jolla työskente-mubia.
Huomattavin toimenpiteensä on hiilituotan- lee paljon työläisiä, järjestetään en-'
non jatkuva laajentmnihen ei-union alueilla. Huolimat- sin piiriliittoja Öa nämä keskenään
ta laisinkaan siitä, että pehmeähiiliteöUisuds ön riyt yhdistetään koko maata käsittäväksi
jo kohotettu tarpeettomasti markkinoihin ja kysyritään tuotantoliitoksi, jota johtaa' yhtei-,
« " L J »1» • 1 . . . . . . . . . nen toimikunta. Tällä tavalla pääs-nahden,
o. n ,a vattu m.o ni.a4 'kiyt mmeVn iä . uU^s ia ei-uuni-on' kI ai-- ,t aan, pien.is täi ^a.m mattiliitosta., j.ois.s a
vantöja ja Iisaa suunnitellaan. Kentuckyn valtion kai- ^„ ^^j^ muutama Ocymmenen jäsen-vantojen
tarlcastajoin raportti osottaa Wiliyhtiöitten tä. Toistaiseksi ovat edellämainitui
ottaneen palkkalistoilleen 8,000 miestä lisää viimeisen suunnitelmat- järj^stompödosta vaan
vuoden aikana," vaikka' samalla pii pakko •vähentää paperilla, mitään' ei 'ole aikaansaa-työpäivien'lukumäärä
69:stä 54:ään ensimäisen kuu- ' t - . . '
den kuukauden ajalla. ' ^ Luokkataistelun pc^hjalla olevien
_ „ .. . . , ^ « « / V A A Jii1*oJen rinnalla on vi«lä kriatilli-
Taman Iisabi, hiilivarastot ovat jo 10,000,000 gjäyn jänjestojä. Johtajainsa vai-tonhia
suuremmat kuin mitä he olivat juuri ennen v. tarinnasta huolimatta alkaa niiden
1922 lakkoa. Rautatiet riiattavat varastoissaan olevan jäsenistö yetäytyä^ .varsinaisen pro-|
50tCk)(^000; tonnia kaikkien tapahtumain'< V
syndikalistiseen unioon SOiOOO. Ita­lian
työläisten liitto oli katolilainen.
Nyt näissä järjestöissä on aino-astaan
noin kolmasosa eli miljoona
jäsentä. - Niistä kahdesta miljoonas­ta
työväenjärjestöistä, eronneesta oh
noin miljoona liittynyt foscistien
perustamiin cunioihin». Nämä fas-cistien
perustamat järjestöt ovat
sellaisia, joihin kuuluvat työnriistä-;
jätkin ja työläisiä koetetaan taivut­taa
katsomaan myös työnriistäjien-kin
etua. Näihin jäiriestöihin job-tajibi
valitaan sellaisia^ jotka kan
nattavat yhteistoimintaa työnriistä­jien
kanssa. Fascistijärjestöjen tar-kotus
on myös päästä keinolla millä
hyvänsä monopoliasemaan, mitä
työnriistäjät ;ja yleensä porvarit
kannattavat koko voimallaan.
Fascistijärjestöissä on ' ainoastaan
10 pros' teollisuustyöläisiä, 50 pros.
talonpoikia, 30 pros professionaar
leja, liikemieliiä, kirjanpitäjiä, pie­niä
ja suuria maanomistajia j.n.e.
Maatyöläisten järjestö, jossa ennen
fascismin ilmestymistä oli 800,000
jäsentä, on nyt vain nimellisesti ole­massa.
• Huolimatta työväenjärjestöjen jä­senten
vähenemisestä työväenliike
ei suinkaan ole kuollut Olevan
lahtariterrorin takia se ei uskalla
aktiivisesti ja uhkaavasti toimia,
mutta vastustus ja uhmahenkikin
alkaa lisääntyä, ja tyovifenliike nou-seiB
entistä kumoubellisempana Fas-cismi
on k<julu mikä opettaa vallan-kpmouksellisnutta.
Ainoastaan luokkatiedottomat ja
raukkamaiset ovat liittyneet fascis-tijärjestöihin
ja luokkatietoiset kul­kevat
omaa tietään.
•Kun 'noskelais-gömiperilaiset joh­tajat
V. 1920 syksyllä kykenivät es­tämään
että työläiset .eivät ottanee
tehtaiden valtauksen 'lisäksi .valtio
valtaa käsiinsä, niin tämän' takia
Italian työväestö on saanut maksaa
tavattoman kalliin, hinnan kärsiä
fascismin > terrorista. ' Aivan liian
kalliiden opetusten kautta- -työväev
tö oppii vallankumouksellisuuden.
pelot ia osakd lukutsldonomat nee-kerisotUaat
pa3a^vat Basskssta mU'
ksoaan aasi Msitys voimastaan Js
oikeobistaan ja päättäväisenä huo­lehtia
filtä, ett§ ne lopaobet, joita
tfveihin otettaessa niin rsnsaskäti-sesti
oli annettu, myöskin täytehän.
Palattuaan takaisin huomasivat he,
ettei ollut tapahtunut kerrassaan
mitään, mikä olisi voita leimata en*
tjsen raa'an kohtelun lieventyml'
seksL
Neekerit tekivät ^haan vasta­lauseitaan
ja' heidän tyytymättö­myytensä
kasvoi. Se ppKkesi ;Idi<
vaaksi. hyokkäyshaluisebi agitatsio^
niksi. Kokoubia pidetlain ja aano-malefatiä
levitettiin: :: Vaadittiin lo-letarisen
; J8r3e,stöh mulkaan. Tois­taiseksi
nämä jajrjVstöt ovat kuiten­kin
vaan krits<;i|lisen puolueen osas^
toina ja valtiopäivillä niiden edus­tajat
työskentelevät kristillisten * de-mxykraattien
ja maalaisliiton .ryh­missä.';
.
Liettuan työväen ammattiliikkeen
järj^tämistä suuresti
M
'faloudellinen ja valtiollinen taistelu
, Milloinkaan enutie pääse asiain tilaan, jolloin pelk­oa
teojlisuiAsitt^Jrt järjestäytymisen rajojen määrää-sininen
riittäisi; silloin kun on-kysymykisessä valtolois
Järjest5^misen, hyöty
•Miteii työväen oq suhtauduttava työnantajain pyr-klmybiin?
OIöpmeko;edelleen;8 että kun­han
säännölliset olot palautuvat; paranee työväen ase­ma
ilman muuta? Tuskinpa kukaan työläinen ijskoo uudelleen
asemansa paranemiseen, ellei sitä itse tositeolla yritä vaikeuttaa se, että ballitus ankaras-
>ja kun työläisillä ei siihen muuta keinoa ole kuin ti vainoaa ja vangitsee järjestöjen
yhteisin' voipiin, m. järjestynein rivein, ybi kaikkien toimtvimpia jäseniä ja aihdistelee
j,a. ka•ik i'd; yhden p^u olesta,. ..o n. j.o..k. aisenj y' bil.Ö .n . v, el,v ol- v^iimTe.v"uo^nna' i lmes^tty^i. ^a'm*^m"'a t«ilnli st?e n
liBuus toimia siten, etta järjestöt saadaan taistelukun- jgjjestöiiftn aikauslehti, mutta se
toisibi, Järjestötoiminnan tulobista voidaon jo nyt-, laidfautettiin, vastaava toimittaja
kin , paljon puhua, vaikka työväenjärjestöt ovatkin vangittim ja pistettiin "keskityslei
vielä nuoria ja järjes^eidjen.työläisten^^^; k riin. Viime; aikoina^^^^i^^^
pieni verrattuna muihin, maihin. Useillo esimerkeillä miaaÄvilijelysltröläisten ^entolehti;
voidaan osottaa, että työpalkat; ovat huomattavasti pa- ammattUiikettä-koskevia
remmat niillä aloilla, joissa työläiset ovat järjestynei- '^»'i^t''!^^^ « S' .. « 1 ". .1 . . , ' terissä, jota hallitus ei saanut taka-a.
Yhla selvästi ilmenee jarjestjrmisen merkitys työ- varikoiduksi j o k o naisuudessaan,;
väensuojelusta tar^tavien lah*en ja asetusten'vai- vaikka yrittikin. ,
vopnassa. Ei myöskään ole väheksyttävä sitä työtä, Lähiaikoina tu^in on työväellä
mitä työväenliike on aikaansaanut työväen henkisestä tilaisuutta, saada omaa äänenkan-alennustilaöta
kohottamisebi, porvarien ankarasta vas- nattajaansa, varsinkin kun sosiali:,
ustamisesta huolimatta. , * demokraatit ovat käyttäneet hyväk-seen
tätä ammattiliittojen tuaa ja
julbisevat omaa jtdkaisuaan, ijon-
PuUtteen la&i ka mmi on cAmmatiUiSet tiedon-
• . . ' ' • annot», mutta joka ei ihnesty kpm-
Työläinen. Pysähdy hetkeksi ja tee tutkimus, onko minkään säännöllisesti. Sitäpaitsi
sinulla.kaikki ne edut ja oikeudet, jotka sinulle ihmi- sosialidemokraatit ovat' useita br-sena
kuuluvat: Saatko riittävän ravinnon itsellesi sekä toja esittäneet, että heidän johdolr
perheellesi ja onko vaatetuksesi kunnollinen?. Entä ^^«"^ muodostettaisiin keskus-kuinka
on kotisi laita? Onko asuntosi tilava, valoisa Järjestö,; jonka olemassaolon h ^ i -
. ... . , « , .1 . , tuskin tuhsi sallimaan, jopa pitaisi
ja lammin seka oletko varma suta, ettet joudu asunnos- toivottavanakin.
'telu koko yhteiskunnan herruudesta. TeoIHsuubittain I\: Järjestyminen riittää kapitalistisella ajolla, multa yh*
.' ,'>iskunnalHsen vallan siirron taisteluissa , jo sen jäK
tasJ händeitäväbi? Tunnetko koti- ja taloustavaroi- Karkki tällainen
den puutetta,, kaipaatko kirjoja ja sanomalehtiä sekä vaikeuttaa säännöllisen ammattilli-osuutta
tieteisiin; v taiteisiia ja huvituksiin? , sen liikkeen kehitystä Liettuassa.
Tämän itsetulkimuben tulobel ovat varmasti sa-manlaiset
sinulle, kuin mitä ne ovat jokaiselle työläi- pgs^jgniiii seUTaukset
selle. Kukapa työläinen saanee kunnollisen ravinnon, tjsilinfloj»
puhumaltakaan vaat€tubesla, asunnosta ja muista lar- lUIUdlSSa
vikkeista. . Lontoon Daily Heraldin Rooraan-
Miksi sitten puute on työläisille yleinen ja jat- kirjeenvaihtaja kertoo fascistfliik-kuva,
sillä uhraavaAan he kaiken voimansa j a a&an-^ keen vaikutubesta työvaenliikee-si)
uusien yhteiskunnallisten arvojen lttömisebi,teke-; seen ja osottaa miten tuhoisasti; se
mällä joka päivä raskakotuötanholMtya^^^^ on siihen vaikuttanut Enn^nfas-
, . jEuJKlux-^an; esimt|i^JAmiKrik^
ensi kerran kafasalais^an' (ij861.f^.
1865). jälkeen.; Se; p«^tettiin ' loit^
tomana irsalaisena, - järj^töna i v a ^
ihoisten poliittisen ^h^rräyailap^^
lyttämiseksi sen jälkeen ikiiiivsoäa^
loputtua neekerh pli^i; S^
neet laillisen vapautensa. ; Siihen ai­kaan
oU sen varsinaisena toimia
na poliittisessa: elämässä jotakin
vaikutusta saavuttäneideP lieeke^^^
dten ; teurastaminen, ja niiden valko
Jhoisten terrorisoindnen: ja; p^elotta'
minen ä o t b osoittivat liian > vähän
luokkavihaa ja olivat teipuyaisia
käytännössä hyväbymään neekereil­le,
ne oikeudet, mitkä heille jq .lail­lisesti
oli' myönnetty. .Se; kehittyi
jl^estöksi,, joka leriM y;U: kokp^^
dysvaltain eteläisen osap7;eU;^^
eeUe; ?;jDb; on: noin^^ neljä; 3ce^
niin suuri kuin Saksa ja esitti liirr
keätä r osaa-puoläaillisessa; neekerien
oikeuksien: riistossa~:^isodan jälb^
nä aikakautena: ( 1866-T^1»8Ö) .
Kun-;"omistaYat cvalkqiset sittepi^
min huomasivat, etteiv neekerien; fva^
pautus ^'suinban: merkinnjivfnäiden
tosiasiallista ^taloudrfiistÄ:^^^;^^
mistä,' katosi.rEianieteläv^
poliittisesta elämästä. Mutta yhtä
liyvästi :olivat i tämän; liikbon; liik­keellepanevat
voimat snitsuvana tu­livuorena/;
joka ainai- silloin tällöin
kehittyi purkaubiin yksityisten lyn-chausoifceustapausteui
neekerien hä­päisemisten;
ampumisten.<jä murha-
. [polttojen muodossa. Missä sorret-suunnattomastijtujj
^^^^^ lukumäärältään on
runsaasti
esti sanottuna sentäiden, etta pääomanomistajat, s.0.
työnantajat ottavat työläisten työn tulobista niin suu-ren
osan, jolla heille itselleen ei jää .pa^abi muuta
kuin senverran, että aivan välitöntä nälkäkuolemaa ei
tule. ' ' ,~
cistiliikkeen ; näyttämölle astumista
Italian eri taloudellisiin työväenjär­jestöihin
.kuului yli 3,000,000 jäsen­tä^
jakaantuen seuraavasti: Yleiseen
työväenliittoonknUloi 2,500,000,
Italian >;t^d}ästeQ Uittoon ,500,000.
painetaan
rotu, valkofhoisten rotnV on jatku­vasti
ifaermostubeisuuden» tilassa;
koska se pelkää näiden soirettujen
nousua.
Tätä rauhan aikaa kesti aina
maailmansodan loppuun; •[• Neekerit
oli vietyv armeijan riveihin,,ja, kun
heille oli luvattu, että heidän palve­luksensa
isänmaalle palMtaan pois
tamalla se laillmen ; ja^puoIHalHiiien
huono kohtelu,; mikä eroaa' muiden
ihmisten kobtelusta ja Itse asiassa
painaa neebrit oijuate(un rodun
asemaan, kuolivat he omasta \halu3-
taan tidtansittain Argonnien tals^
teljatentereilla. Oppimattomat, köin-pultakin
50 vuoden vanhojen perusi
tuslain määräysten toteuttamista
neekereiden suhteen. Etelän nee­kerit
alkoivat yhdessä pohjoisen
neekerien bnssa toimia rotutietoi-suutensa
herättämiseksL
Nyt etsivät hallitsevat valkoihoi­set
asetta, joka toisi heille mahdollir
suuden alba taistelun tätä heitä
pelottavaa: ilmiötä vvastaan. Ybityi-set
järjestymättömät "valkoisteii. yä'
Irivailanteot eivät kykene murta­jaan
tätä kasvavan : tyytymättö­myyden
aaltoa. Oli tarpeen- järjes­tetty
lakien' ulkopuolinen -toimin^.
Eräälle vähän tunnetulle csankaril-ie
» V, B.jSimonsille jäi toimeksi ve­tää
menneisyyden tuhkasta esille
KihKlux-iKlanin. naamio ja yhdessä
34 kannattajansa kanssa perustaa
«Ku-IKIux^K^anin ritarien • näkymar
tön valtakunta». Simons teki suun­nitelmansa
käyttääkseen rotuvas^^
kohtia omabi ja pienen joukkueen­sa
eduksi. Suuri osa liiton kassaan
tulevista lahjoista,maksuosoituksiS;
ta y.m. tuloista menee Simonsin
taskuihin,..vaikka hän virallisestikin
saa 100 dollarin vijkkopalkan.'
Klan-järjestö bsvoi v nopeasti.
Kuten rikkaruoho suotuisella maa­perällä,
levisi se kaikkiin etelän ^val­tioihin.'
Ohjelmalla: 100 prosenttia
amerikkalaisuutta, ; katolilaisia ja
juutalaisia vainoamaan ja cvalkois-ta
naista «nojaamaan» vetosi se ih­misten
vihaan ja ennakkoluuloon,
minkä sodlanaikainen .kylvö oli ai
kaansaanut; amerikkalaisessa kan­sassa.
Yhdysvaltain eteläivflltioissa
käyttää hallitseva rotu sitä neeke
reitä; vastaan? pohjoisessa ses on
keskiluokan järjestö, vierasmaalaisi
ten, katolisten ja juutalaisten, m,ut-ta
ennen kaikkea ty51||sten vas-:
tustaija, lOO-prosenttisen;; amerikka­laisuuden
sirmana terrorisoine työ­väenjärjestöjä,
sosialistisia puhujia,
mustaa <radika1eja> ja ylipäänsä
pitää 'yllä; daillisuutta ja; järjestys-:
tä» omalla laittomalla tavallaan.
Se on salainen järjestö ja on sil­lä
monia /osastojaatt' ja melkoisen
luotettavien tietojen > mukaan oli
siinä jo v. 19^1 yli 300,000 jäsen­tä
ja se suunnitteli''oman; oppilai-toben
perustamista.
Klanin jäsenet tekevät työnsä ta-^'
vallisesti öisjn,! jolloin lie' naamioi­tuina
ja kiireestä: kantapäähän val­koisiin
. puettuina ratsastavat täi
marssivat katuja pitkin kantaen
joukkonsa edessä'^ «liekehtivää ris­tiä
».
Kaikesta huolimatta on Klu-Älux-
Klan tähän asti ollut enemmän las­ten
pelätin kuin todellinen vaara,
mutta rbiken todennäköisyyden mu-ban
ottaa suurpääoma sen palve-
Ubeensa ja järjestää sen laitto-,
maksi valkokaar^been saksalaisen
orgesch- ja italialaisen fascistijär-jestön
malliin. Tu^eyista vak^vi^sa
aloudellisissa taisteluissa tulee : se
nii) laati tusnetuQ kommasöässi
Neuvosto-Venäjän poolesta». H*,
vioikeus on tuominnut syytetyisti
työm, O. A- Eantasen Helsii^-ti
ja työm. U. l. E. Hänuisea Bai-tal^
mnulta kummanlun valtiopetok^
sen valmistelusta I v. koritushui-lieesesp
ia.,menettämän bnsaja?»-
})U>Hamabes3a: määräajaksi geki
Santasen, Hännisen, peltiseppä IV
IShteisen Tampereelta ja talolh»..
poika U» Mäkeläisen Vimpelistä,
^itySm. Luoteen
teht. työm. J. W. Vainion Högfor­sista;
Buutari P. Ikosen TymäväM,
työm. K, Kumpulaisen Iisalmelta^
raät^i Ar Kirveen Käldsalmesta ji
kirvesm.'. Hi Kaupin mäaispetolöes-ta
kunkin 2 v. 3kk. kurituEhuone^
seen sekä olemaan bnsaiaisluotta-musta
''• vailla •' Rauhasen määräajaksi
seH-'Uhtäsen, Mikkolan, Mäkeläi­sen,
Luomeen, Vainion, Kirveen ja
Kaupin kttnldn 5 vuotta. Rantasea
ja Hännisen rangaistukset on jh-distetty
niin, että heidän on sovi­tettava'rikobensa
3 v. kuritushuo-nerängaistuksella
ja oltava kansa-läi^
uottamusta vailla 5 vuotta,
Jiftussa syytettyinä olleet rouva.
'Lydia Josefiina Kallion, toimittaja.
J; A. Isabsonin ja konttoristi Elia
Wilhelmiina Fagerholmin hovioiTc^
us sitäva'8toin on vapauttanut kai­kesta
edesvastuusta, ja on näistä.
2/;; ensinihainlttua jo aikaisejnmiti
laskettu vapaalle jalalle, kuÄ-^sitä-västQin
Elin Fagerholm on vieli
sy:jft€tty.nä muiden syiden takia.
Eri paikkakunnilla
KIVIKOSKI, ONT.
Meidän otaitomme menetti yhdes
nnokkaah puolufetoverin kuoleman
kautta^; Arthur Porsbergin, joka ölr
aina näytöskappaleissa, otti osaa ai­van
väsymättömänä ^ ja koetti olla.
mukana aivan siksi kun yoi. Häntä
o luultavasti vaivasi reumatismi pi­temmän
aikp, koska kuului valitte-^
levän pakotusta jäsenissään' koko
viime vuoden ajaii, joka ; W e in
saattoi hänet toimintakyvyttömäk-;
si,-: josta on levinnyt monenlaisia
jourupuheita. Tohtorin ^ lausunnon
mukaan piti olla hermoiiiyrkytys/
vaaU; luulen että reumatismi on.
kyllin kuolettava tauti jos ei siitä
ajoissa vapaudu.
'A.' Forsberg nautti yleisön suo­siollista
luottoa* myöskin kunnan
asioissa,; hän toimi meidän kunnari
kirjurina kaksi vuotta. Hänen kuo­lemansa
johdosta ei tilikirjat jou­tuneet
yleiseen kokoukseen, jpb pi­dettiin
marraskuun 24 päivä. Sii­nä
tilaisuudessa ilmeni, että vai­najalla
oli varmaan suora ja rehel­linen
toiminta kunnan asioissa, kos­ka
hänen kimppuunsa hyökkäsi
muutamat;; jotka eivät olleet saa­neet
mielivaltaansa käyttää naapu­reitaan
kohtaan, Hän kunnan kir­jurina
aina ratkaisi asiat suora&v
tietä,. ettei halunnut käyttää puo-ueellisuutta.
. Tämä vainaja oli
meidän kantofarmarien ystävä, joka
hänen ystävänsä olisi lähtenyt kun­nioittamaan
viimeiseen lepoon saat­tamista,
vaan ei. löytänyt e:des lai­natakkiakaan
päälleen, että oHsi'
voinut lähteä. K«peät mullat tove­rin''
haudalle. V
Toverimuistolla
Kirjeenvaihtaja.
yhdessä tunnetun «Amerikan lego­nani
kanssa > epäilemättä' olemaan
voimabs .ase amerikkalaisen kapi­talismiin
käsissä, ase, jota vastaan
Amerikan rtyöväenluokka on- alka­nut
.taistelun ja jota' vas^n sen
täytyy taistella jollakin sellaisella
tsepuolustuksen muodolla kuin > on
italialwnen Mriditde pololo».^^^^/
On mitä suurinta Ja tarkoituksel-'
lista suurkapitalistien valhetta, kun
KuriKluJHKlaii; esitetään, kuten jois­sakin
elävissäkuvissa esim.- «Kansa
kunnan synnyssä» romanttisessa ja
kauniissa valossa. Se on kerta kaik­kiaan
Ameribn häpeällinen, mur-i
ha järjestö ja sellaiset kuvat ktdn
tiKattsakunnan; synty»; ovat alusta
[oppuun kaikkein mustinta valhetta.
Mitä syvimmällä inholla katselee
niitä' jokainen; joka tuntee, asioiden
totellisuuden. Tuollaisilla 'k&villa
voimakkaampi jatkuvasti 7\ •! 71 , T
maahan, sieUä hallitseva ^^^fJ"* bnsan hy-
SO. PORCUPINE, ONT.
Osaston . kolkoulaessa. alustettiin.
kysymys,; josko haalin, rakennusra­hastoa
kartutettaisiin osastomme-jäsenten
verotuksella.: Asia 'päätet­tiin
jättää osaston seuraavaan ko­koukseen,
joka on 9 p. 1 jouluk. 8.30
ip. Toivomme että jäsenet on kaik­ki'
hilloin kokouksessa kun äänes­tetään
iverotuksesta, ettei sitten tule
jälkipuheita.
V Vapaat joululuhjät on 24 p. jou­lukuuta;:
Joululahjansa voi jokainen
antia tilaisuudessa. Jotain 'suurta-tulee:
tapahtumaan joulukuun 25 p.
illalla haalilla, sen sanon, jo etu­käteen,
lähemmin ilmoituksena.
Uutisten kirjottaja.
•väbymään tuollaiset häikäilemättö­mät
mui^järjestöt'
ifomiiimijistieii tuomit
semiset Suomessa -
Turun hovioikeus on nyttemmin
antanut päätöksensä 14 kommunis­tiseen""
puoluekokoukseen tammi-kuussa^
l922 osaiepttanntta:; vas^n
nostetussa jutussa. Kuten tunnet­tua,.,
hyväksyttiin mainitussa . ppo-luekökot^
essa f perustelut-, joiden
mukaan ; puoluetoimikunta;; mttem-
; • A. C. RY. MILE m
Jospa kertoisin jonkun sm&u maa-ilmaJIekin
tältä perukalta. En ole
nähnyt- kirjotubia täältä lehdessä
ollenkaan;'Nukutteko toverit? Vaik-b
ei ^meitS monta suomalaista ole­kaan
,täällä„ niin silti pitäisi tietää.
velvolEsnutensa, että kirjottaa edes
jonka- rivin, meidän työläisten 0-
maan lehteen.,Sehän kehittäisi mei-
<Jän taistelutarmoamme, joka ei
meissä ole vielä liian pitkälle pääs­syt;
kehittymään. Onpa se timäki?
paikb '"sentään suurteollisuuden
viallassa ja^ me olemme sen väli­neinä.
Teemme raskaamman työn
ja clätämmff; näitä nyBcijöitä, jotka
kyllin Säälimättä ottavat hikemme
irti .haröoifitamifie.^ väsy-einä;
lEtasim' kämppäin saävumine,
olisi'Se«mubvaaktm näkisi sano­malehden
tai jonkun' (^ettavaisea