Vapaus, December 4, 1922

              . 4 p.
VeiSp mtafet ja puuen anseija
Winiam Cbamberlain
Matkustaja Venäjällä nykyään hara
mäftyy nähdessiän matkustajalii-ilcente€
n uudenaikaisuuden ja oival-li-
uiiden rautateillä. Varrattuna
epäjärjestykseen, joka vallitsi "val-j^
nkumouksen aikuisempina vuosi­na,
on parannus ollut todella ih-1
jneteltävää. Junat lähtevät ja saa- '
puvat määrääjällään, vain harvoin
sattuen riivytyksiä ja onnettomuuk­sia.
Ei enään näe iimisiä hyökkää­vän
jo ennestään täyteen ahdet­tuun
junaan jokaisella asemalla.
Vaunut ovat puhtaita ja tarjoavat
Jyviä nukkumapaikkoja. Vieläpä
ruokailuvaunutkin, joka, ensimäi-seicsi
poistettiin liikenteen tullessa
majoitetuksi, palautetaan käytän­töön
joillakin rautatielinjoilla.
Mies jonka huolena nyt on
Venäjän rautatietv on Felix Derz-hinski.
ennemmjn Venäjän pelätyin
"henkilö, «Dessaan kuuluisan salapo-liisijärjestön,
chekan johtajana.
Derzhinski op tyypillinen puolalai­nen
nlkomubdoltaan, hänellä on
vaalea tukka ja syvälle painuneet,
siniset silmät. Vuodet jotka hän
vietti kärsien rangaistusta Siperias­sa
tsaarin hallituksen aikana ku­vastuvat
syvissä viivoissa hänen:
kas\'oissaan. Yksi huomattava i l ­miö
hänen konttorissaan on kir­joitus
seinällä, jossa ^sanotaan, «Xäit-teleminen
kielletty*'. nähtävästi
suunniteltu- ehkäisemään venäläistä
tapaa yhdistää keskusteluun liike-j
asioista tuntimääriä ^seur^keskttd;»-!
lua.
tuottivat ennen sotaa. Toisin sa­noen,
kuletusjärjestelmän parannus
on ollut nopeampi kuin muiden tär­keiden
teollisuuksien parannus, jo­ka
on seurannut uutta taloudellista
menettelytapaa.
Rautatietyöläisten mieliala on to­disteena
Derzhinskin hallinnon käy
tännöHisyydestä. M a t kustaessani
Permusta Moskovaan Siperian ja­nassa,
puhelin konduktörin ja usei­den
junassa olevien työläisten kans­sa;
ja he kaikki todensivat sen sei­kan,
että tilanne oli paljon parempi
heille kuin mitä se oU ollut, ennen
vallankumousta. Heillä oli «nem-pi
syötävää ja vaatetta, ja heidän
työsuhteensa olivat paremmat. Hc
myöskin sanoivat, että heidän ti­lanteensa
oli parantunut sen jäl­keen
kuin oiusi taloudellinen menet­telytapa
®li otettu käytäntöön. Si­sällissodan
aikana olivat he työs­kennelleet
puoti-militaristisen pa­kon
alaisena ja olivat saaneet hy­vin
vShfin palkkaa. Sen jälkeen
kun Derzhinski oli ottanut hallin­non
käsiinsä olivat hie saaneet pa­rempaa
palkkaa ja paremman vaa-
[tetaiTcsen, ja siitä seurasi että he
johtivat" . 4)nnistunutta hyökkäystä
voittamattomaksi luultua Perekop-nientä
vastaan ja ajoivat paroonin
fa hänen sotaväkensä päistikkaa
Slustaan mereen. Jälleen, Krons-tadtin
merimiesten kapinassa ke­väällä
vuonna 1921, kulkivat nämä
joukot poikki jään pommittaen lin­noitusta
ja hajoittaen kapinan.
Venäjällä on nyt noin 140 Kur-santsin
koulua, ja nämä opettavat
m että jäsenemme eivät tällekään
tilaisuudelle huomiota antaneet. On
fivj-tä epäillä antavatko enään mil­lekään,
löytyykö vetoumuksia, jot­ka
heihin ottaa, tuskin. Onko työ­väenluokan
asia suuri mitättömyys,
jos niin on, lopetettakoon, kaikki
toiminta sen eteen ja ristittäköön
itsemme katoolisen kirkon helmas­sa,
silloin on kai kaikki niinkuin
80,000 oppilasta. Näistä kouluista
päässeet oppilaat, harjoitettu lo- P'^^
jaalisuuteen nykyistä hallitusta koh- Työkokousasioito. 26 p. hiarrask
taan ja täynnä vallankumoukseni- käsiteltiin ja päätettiin seuraavis-sia
oppeja, ovat pelottava ase neu-~ ta%asioistai Friends^of Soviet Rus-vostohallituksen
kädessä, aseena jo- sian työkalulistat tilitettiin ja lä
ta voidaan käyttää sisäistä kapinaa hetetään asianomaiseen paikkaan
taikka mahdollisia hyökkäyksiä vas- O. Kärkkäisen perheen hyväksi ke­tään,
joita tehdään ulkopuolisten räyslistat niinikään tilitettiin, tulos
voimien taholta.
— Suom. A.I.K.
,•• •••• • iärjesijen
B. C:n ITÄINEN PIIRIKÖ-
MITEA
voivat suorittaa menestyksellisem-roin
työnsä. ^
Derzhinski' oli sitämieltä että pa-!
rannus Venäjän rautatieliikeötees-;
sä johtui suureksi osaksi sodan .lop-!
pumi.sesta ja normaalitilaaaibBen pa­laamisesta.
Junat eivät enään 'ol-^
leet ahdinkoon asti täynjiä-sotilaita,
jotka joko menivät taikka palasi­vat
rintamalta. Uusi raäarftys jon­ka
mukaan jokaisen täytyy' maksaa
piletistään, poisti sellaiset, jotka hu­vikseen
ajelivat edestakaisin rauta­tielinjoilla
matkustuksen ollessa va­paan.
Lisääntyoeiilä iailoillaaTi voi
rautateille asettaa virkoihin tottu­neempia
työläisiä. Matkustajat it­sekin
osoittivat uutta henkeä ja
liittyivät työläisiin* pitämällä vau­nut
puhtaina ja kaluston rikkomat­ta.
'
Kysyttyäni DerhbsllStä mielipi­dettään
valitukset suhteen, joka
johtui siitä, että rahtimaksut olivat
niin korkeat Venäjäx xoUtateillä
että. se .haij^tasi tavarain lähetystä,
vastasi hän:
fArvelen 'että nämä valitukset
johtuvat osaksi siitä seikasta, että
rautatiellä kuletus oli ennen vapaa.
Nyt näyttää kohtuullinenkin maksu
liialliselta. Sitten «nsialussa ei
meidän hintamme olleet vielä oi­kein
järjestetyt Ne »livat liian
korkeat • joissakin tapauksissa, liian
alhaiset toisissav Me olemme nyt
asettaneet koko hintojen määrää-miskysymyksen
komiaslonerin huo­leksi,
johon kualuu ednätajia rau­tateiden
komissariffista, ja useista
pääteollisuuksista./ Tämä komissi-oneri
suunnittelee rahtimaksut tie­teelliselle
perustalle ja uskon että
valituksien syyt tällä aäjflla pian
poistuu. Koetamme avustaa teol­lisuuden
jälleen nousemista niin
paljon kuin mahdollista, ,ottamalla
huomioon aseiden yxityksieit ^va^äl-lisuus-
suhteet ja antamalla hintojen
alennuksia poikkeustapauksissa.»
Venäjän köletasHikenne :alkaa
päästä yäkavanlaatnisesta ja pitkä
aikaisesta kriiastä, joka alkoi mail-mansodan
mukana. Sot^onlrkpjen
ja ampumavarojea kudetus sususessa
mittakaavassa ^setti raskaan, taa­kan
venäläisille., rautateille; ja ku'"
letusvälineitten huonontuminen, jo­ka
alkoi sodan mukana, jatkoi li­sääntyvällä
nopeudella vuosien^ 19-
18-19 kestäessä. Sisällissota täy­densi
mitä mailmansota oli alkäaat.
Useina aikoina vuoden 1919 ku­luessa,
oli melkein koko Siperia ja
etelä-Venäjä 'Kolchakin ja Deniii-nin
hallussa. Perääntyessään nä­mä
Valkoiset johtajat murskaavut
ja hävittivät kaiken — veturit, vau­nut,
ratapenkereet, siltoja, laivoja.
Ensimmäiset parannuksen merkit
ilmestyivät vuortna 1920, Trotskin
ottaessa )iaRuunsa rautatielinjat,
ollen hän sotakomissioneri. Riko­tat
sillat korjattiin, ylösrevityt ra­dat
rakennettiin uudelleen, ja sa
maan aikaan^ kuljetettiin aotajouk
koja ja ampumavaroja Puolan ja
'Venäjän tulevaisuuden ^rmeija
tdhe olemaan paremman johdon
alaisena. ' Tähän tulokseen pääsee
l-varmäankiri jokainen joka vierailee
.Tfioskoväh lähellä sijaitsevissa up-l^
edrien harjoitus-kouluissa. Kaikil
lä Venäjän kansalaisilla on oikeus
hakea oppilaaksi näihin kouluihin
mutta valitessa ehdokkaita - sinne
otetaan mieluummin poikia jjjotka
kuuluvat työväkeen ja talonpoikais-perheisiin.
Hakijoitten täytyyj alis­tua
kolmen eri tarkastuksen alai­seksi,
terveyden, luonteen ja älyn.
N.k. tKursantsi» on koulujärjes­telmä,
jonl^ avulla harjoitefaan
kaikille sotapalveluksen aloille, jal­kaväkeen,
tykistöön, ratsuväkeen,
insinööriksi ja ilmailun alalle. Po­jat,
jotka läpäsevät tarkastuksen
asetetaan yhteen näistä kouluista,
jossa he saavat olla kolmesta nel­jään
vuoteen. Tämän ajan kulues­sa
he opiskelevat kaksi tuntia ja
loppu ajasta kulutetaan soliks-harjoituksiin
kesän aikana. Talvel­la,
kaksi tuntia harjoituksiin ja
loppu ajasta opiskeluun. Näin tä­män
j ä r jestelmän käytännössä
eräässä tykistökoulussa, Koulon ul­kopuolella
joukko miehiä harjoitte­li
sytyttämään kevyttä l^nttätyikiä
nopeasti'. Rakennuksen sisällä, sa
maan aikaan^ opiskeli maantiede
luokka. Kysymyksiä Venäjän ra­joista,
Sakhalinin asemasta, meren
vaikutuksesta Venäjän histiKrmn
tehtiin ja vastattiin nopeasti., Tfleen
sä oli oppi jota heille anaettnn
kokouksessaan marrask. 12 pnä
päätti järjestää iltamat P"rijärjes-^"^jjYe^i^^^^
$27.65.r Komitea edelleen hommaa
iltamia mainittuun tarkotukseen.
Friends of soviet Russian sihteeril­tä
tullut kiertokirje luettiin ja pää­tettiin
seuraavaa; The Labor He­rald
kuukausijulkaisun ja Workerin
asiamieheksi valittiin Matti John­son.
Kirjeessä mainitut Venäjältä
tulleet tavarat voitaisi käyttää mark
kinatavaroina. MySs Venäjän Fil­mi-
asiasta selvää ottamaan valittiin
kaksi henkinen komitea, Hj. Länsi
ja IrUialikö. Wa7}upin osastolta
tömme rahaston kartuttamiseksi. syystä kun mainittujen listojen ot-ten
nämä tulee olemaan ikäänikuinj
malli-iltamiat talvella lähtiessä.
[sia on tehty soda^ pälU>
jälkeen. Matkustajaliiken-
Wrangelin rintamille. , Muitakin
parannuksia
tymisen jälkee
ne on saatu melkein samanlaiseksi
kuin_mitä se oli ennen sotaa-
Keskimääräinen, jokaisen vaunun
päivittäinen matka on pitennetty;
ja käyttökunnottomien vetureitten
määrää on vähennetty, vaikka se
on vieläkin peloittavan korkea. On
arvioitu että vetnreiden. lukunläärä,
jotka nyt kuljettavat rahtivannuja,
on yfei 1/3 siitä, mitä se oli
ennen sotaa. Tämä on edellä Ve­näjän
välttämättömästä tarpeesta,
vain harvat teollisuudet tuot'
jonkinlainen yhdistelmä korfceakou
lu- ja yliopiston opetuksesta.
Koulujen päämääränä on antaa
poliittista yhtä hyvin iuin milita
rististä ja akademi harjoitusta
Kursseilla opetetaan historian ma­terialistista
käsitystä. Venäjän "val
lankumouksen kehitystä, ja muita
sen laatuisia oppeja. Koko ilma­kehä
kouluissa on suunniteltu edis­tämään
uskollisuutt^vaJlankumoiHk
selle ja nykyiselle poliitKselle kai
litukselle. Seinillä on lacduja, joi
hin on .painettu vallankumoukselii
sia voimalauseita, «Kaiklden mai­den
Työläiset,, Liittykää Yhteenb
ollen tavallisin. Jalkaväen Icoulun
suuressa huoneessa on taulia,'jossa
on.^ niiden oppilaitten - nimet , jölka
kaatuivat sisällissodaJBsa. - Toisella
puolen taulua on niidsn nimet jo^
ka olivat erikoisen ^eteviä. < Mel­kein
kaikki.opettajat J3^.vanhemmat
oppilaat ovat olleet sodassa ja joil­lakin
heillä on korkein kanniamerk-kl
jonka neuvostohallitus antaa.
.Toinen keino, jolla hallita* pyr­kii
sitomaan sotilasoppilaat itseen-
.8ä ja työläisten järjestöihin joiden
j)oiiittisesta kannatuksesta se on
jiiippuvainen, on, antamalla jokai-selte
koululle jonkun hallinnollisen
departementin taikka tehtaan. Ty-iistökoulu,
jossa vierailin, on tä­ten
.yhteydessä sisällisen kaupan
jconussarion kanssa. Hallituksen
antaessa koululle sellaiset tarvik­keet
kuten ruuan, vaatetuksen ja
suojan, antavat työläiset tehtaissa
silloin tällöin heille paperosseja ja
herkkuja.
Mieliala näissä_ kouluissa on erit­täin
hyvä. Oppilaat ovat säännöl­lisiä
ja tarkkaavaisia harjoituksissa
ja opinnoida ja heidän .asuntonsa
ovat'puhtaat Jyrkän kurin ja
järjestyksen vallitessa ovat kuiten­kin
suhteet korkeampien-upseerien
ja oppilaiden välillä kohteliaammat
ja .vähemmän virayiset kuin' voisi
odottaa mjlitaristjsessa laitoksessa.
Jalkaväestön komentaja, «^ka toimi
minun opastajanani, oli huomat­tavasti
mieltynyt työhönsä ja yl­peä
miehistään. .
Kursantein* oppilaat ovat jo "osoit­taneet
korkean militaarisen arvon­sa:
Kenraali Baron Wi'angelin, vii­meisen
valkoisen johtajan, dlleesa
Krimissä syksyllä 1920, ne olivat
Nämä iltamat tullaan pitämään jo- " ' ' " ' ^ " " '.. , _ : \
, . „ .,, 1 „ .. . sikossa on kovin epäselvä ja nar-ka.
sella pa^kkakunnala ,^a^^^ asian esitys. Jos mai-sa,
missa on osasto toimmn^as^s^. ^ .^^^^^
f ajatus kartutta^ pn- ^^^^^^ ^^^^ ^ ^ ^ ^ ^^
nmme r^^stoa, paat.nmje,^ j^^^^^^^ ^ ^..^.^^ Tatkijakomi-taa
nus-4t a• • aVg i»t.a.Lt sionijt riaisuuksu, t/e aan valittin seu.r aava^t *to verit: TJ .
„j,ko asasna ivnoniotasiitsu i s*ta li ehptuoo.r ai•m -me dere s va-vsaäHh«h™atä ni1-- l .m-lMe,Is !t a A*t J. tileSl.e aea.t n• v o\j• ia v a.tMN .s xV^Kto ora>lsa tni• . kSca äuno-­neiden
osastojen toimintaan. Tai- , _ - i , ,
,v„i>to„i;mm;inn+ta «osca, sfto issa on- ailu„ ssa, ^j o- t.y ä^MaiM.. tun ...k.. omite. a», ,. puoleen an-
' ^ tamaaii itsestään icaellmen ja suo­ra
selvyys, he hommaavat sitten
todistukset Suomesta jä sitä tietä
Ensimäjnei, iäUaiaen ohjelma- ja antamaan toverUaöton kuka sen an-tanssi-
iltama on Bobien ©saston galJsee ja taas päinvastoin, lahta-haaliUa
joulak. 9 pawä. Ohjelma ,ejne lahtarin kohtelun. Kokous
naihm iliatsuihin m erilcoisesti m- päätti huomauttaa Valteri Mäelle
hkoitua,^ sisältäen, puheita, runoja, ^ ;H, Kaartiselle jotka olivat osas-kupletteja,
mSl^k-ÖÖri, setä erikoi-.^on valitsemina Venäjän talouden
sesti tätä tilaisuutta -.varten kirjoi- uudelleen rakentamistyökalujen ke-tettu
pieni näytöskappale, jonka ni- rävskomiteassä ja ovat paikkakun-ffii/
on «V«iilni?«en iäSni». K a p p a - . « u y t t a n e e t pois, keräyksen
leen tekijän näette itse kappalees-.aijja^a kuitenkin kaksi viikkoa oli-sa.
Lopuksi .on rreimat tanssit. Me y^t paikkakunnalla valitsemisen jäl-naet
tuomme. orkesterin mukanam- ^een eivätkä millään tavaUa toiini-me.
.Sisäänpääsykin on järjestetty neet asian eteen, keräys kerta kaik-win
iialva-kfli, että kaikille on ^i^^^^ epäonnistui. Tämä siksi että
laianis saapaa tähän harvinaiseen ,^uuäUa tiedetään kelle toimia an-tilaasiaiiteen.
Se on 50 senttiä yksilö- petaan. Osastomme on enempi kuin
nä ja JOB ä u ^ .euöcosi imufcana, paheksuvalla kannalla heidän me-pääsette
molemmin 75 sentillä, ^^ttelynsä johdosta. Ohjelmaren-
Lapset malcsavat puolen, siis 25c.'.j^^ • ^^^^^^ 26 p. marrask. onnis-
Vein makuuttaa, että :8illoin ei su- ^^^^^^ ohjelmaa ei ollut var-r
n i e t ä ä n paina,.ken^saapuuttähan paijon, mutta, arvokasta. Usea
tilaisuuteen. — J. B. I ohjelmanumeron -suorittaja taaskin
vanhaan tapaan oli jäänyt pois. Ko­kous
päätti sovittaa osaston kurin-pitotoimenpiteitä
henkilöihin jotka
sivuuttavat o})jelmansa suorituksen
kaksi kertaa perätysten. 'Muutenkin,
TyotanBBtt töimaenpanee -osaston i päätettiin kaikellaVtavalla tiivistää
agitatsionikftmitea iorstai-iltana (t. mainittua toimintaa tarkotastoan
k. 7 p.) vastaavammaksi. Onko osastomme
Lasten loaaslo on a:yhtynyt joulu- jäsenistö näivetystaudin valtaama,;
juhlan valmistuksiin, ^ mutta .rahaa vai onko se liian kannianhipoinen? I
tarvittaisiin ja .tottakai sitä saa- Ei toverit, sillä tavalla ei jouiioa
idaan? ,kasvateta, sen tosiasian pitäisi tei-
«T/iStanaait» jo itsestään .antaa ^''^ ^y^^'"
, erikoisen sisällön ja mielenkiinnon vin. Kokouksessa joskus käydään a
'ja toiseksi J£.un muistamme Jcaikki '^«s''^" lähdetään,
rientää mukaan, .nib on .mabdollis- P<»«' ette koskaan tiedä osaston;
ta .onnistunut juhla jkpsille. .Sisään- J"ol*sevista asioista, eikä järjestöm-i
pääsy vain 25 senttiä iaikilta. »"^ OttaTcaa-huomioon, py-;
^ . ... ,„ sähtykää ja ajatelkaa onko työvä-
£n„ «unmmta. (tl. 10 ^^^^^ joukkotoiminta mikään
p.) on sitten, ^dm-iltama..joka.^^^^^^ joka niin ajattelee on
m järjestetty mkem .erikiusfllla j^„„^„„ ^^^^^
iuolella. Varmasti ruttaa koko i - ,jj . Tä^tä lähtien jokainen in-laks.
ohjdmaa. .Seuraa-va ueUelo ^^^^^^ 3„„ ^^j^j^^^
on JO M u : puhe, ^^o. iauluja, ;k„kau8tilaisuuksissa, ei tarvitse ke
soittaa, omassa pajassa ^^mistettu mykkänä istua asioiden kä-kuvaelma
ja kupletti .^eia i^a- ^^^^^^ .^^^.^^„^_ Si„^.„
kunkausien lomalta paalannut ,«Nyjk- ^^.^^ oikealla^taval-k.,_
xlmestw. monipuolisena. Kaikki päätettyä, eikä niistä ole jälki-selvittelyjä.
Länneltä uutta työvoimaa. V. L
M p. saapui ensimäinen lähetys,
ISO nikstä käsittävä joukko, miehiä
1. N. Co. paikalliseen kaivantoon
CREIGMTON, ONT. lisää työvoimaa. Tarkotus on tuot
Huoruo-caaatomme juUat 18' p- 1^ ^ma :200:taan sitä mukaa kun
marraskuuta onnistuivat hyvin, si- saMaan .«ijöitettua. Kahden viikon
mittain ohjelmansa puolesta. Lap- ajan on jatkuvasti joka päivä kaik-set
näyttivät kappaleen «Nouseva ki paikalla olleet miehet otettu töi-kosto>,,
i:unoja, kertomuksia ja iau- hin. Kaikki merkit viittaavat, että
uja oli" aivan riittämään asti, vaik- toag niklceHUe on avautunut suu-ka
"tämä oli ensimäinen Creighton remmst markkinat. Komppania taas
osaston historiassa laatuaan, niin alkaa Buaremmassa mitassa teke-haalille.
tavat 35 prosenttia^siitä, mitä ne juuri Kursantsfn -oppilaat, |o«c8
kuitenkin tuo miellyttävä lafiten
kappale «Nouseva kosto» näyteltiin
niin hyvin että meikäläisissä oioisga
lei paremmin voida koskaan sitä teh­dä.
Muuten tuo saavutus oli suur-
Jjjten vaikeuksien takana, lapset kun
vielä eivät osaa suomenkieltä lu­kea
kuin juuri joku. Suuri ansio
tästä lankee naispyhakouluopetta-jille
Mrg, Kolarille ja Mrs. Saarel­le.
Täytyy .olla ehdottomasti jörö-luontoinen
henkilö' johon lasten
esittämä ohjelma ei tee jonkinlais­ta,
vaikutusta, siksi että se esita-tään
niin vapaasti ja jalosti ja vie­lä,
entfen kaikkea, siinä näkee nou­sevan
polven suuren merkityksen,
joukkonousun alkeet, joka tulee
Juutta maailman järkyttämään nou»
BuJIaan raha- ja sortovajlan perus­taksia,
luomaan jaloa lovetta, iloa
ja rattoisuutta. Se iAi paha että
OBOsiommejmri joakko jätti Jämän
mefc'4t»pau>i^p^nH)if:m^ii2, on ih-mään
mdUä 'liikevoittoa. Moni koh­ta
. puhua kyllin selvää kieltä jär­jestymisen
tarpeesta. Järjestykääm­me
' ja vaatikaamme, tehkäämme-|
toiskielisten keskuudessa järjegtä-mistyötä,
Karvantolaki säätää 8-
tunn. päivätyön tapahtuvaksi maan
alla, siitä huolimatta kapteenilla on
otsaa määrätä 2$ m. vailla 7 ole­maan
valmis .alle menemään. Tämä
tuli uusien tuloikkaideri mukana. A l ­kaa
taas olla vanha Creighton kurs­si
käynnissä. ^
Sanomaleiitia., Jokainen tilaamaan
puolueemme äänenkaniaattajaa Va­pautta,
myös toisia vasemmistotyö -
väen lehtiä, mutta -ennen kaikkea
Vapaus joka miehelle ja joka ta­loon.
. Vapaus on sisältönsä puoles­ta
parhaiten toimitettu vasemmi^-
kommunistinen pohjakerrosten sa­nomalehti.
Joko kaikille tulee? JJ«
ei, niin Kiiruhda Matti /Biihiniäcn
Juo. — Rakki.
A. C. RY VASRELTA
filite €S.
Hiuiun selvitystä Industrialistin
No. 265, jossa Mile 154 H. Hjr-mavirran
kämppäkomitea näkee pö­pöjä
kun muka lähtee Vapaudessa
ollutta kirjotustani vääristelemään.
Kirjoitus on j-leensä niin ala-arvois­ta
roskaa, että ei se itseasiassa kan­nattaisi
vastata ollenkaan. Koetan
oikaista ainakin, mikäli se koskee
minun persoonaani.
• Ensiksikin kämppäkomitea ^cirjot-taa
seuraavaan tapaan: «Vaikka M.
J. ja Jukurit syyttävät yksilöjä
(onko mainittu kämppäkomitea ol­lenkaan
lukenuts^ kirjoitustani Va­paudesta,
vai osaako se lukea ollen­kaan?).
Lainaan sen kohdan vielä
tähän. «Mutta olihan täs^ä jcuukau-si
takaperin Industrialistissa kirjo-tus
Mile 154, jossa koetettiin ke­hästä
H. Hormavirran ^mppäolo-ja
oikein kämppäkomite^n puoles­ta
». Kas näin kirjotin ja miten se
kämppäkomitea on tullut siihen «ä
sitykseen, että. minä syytän yksi
löjä, puhutaan asiat suoriksi, eikä
aina vääristellä, pitäisi tuon ver­ran
muistaa eikä käyttää allekir-jottaneen
nimikirjaimia .sellaisissi»
paikoissa joissa ne eivät vähääkään
vastaa tarkotustaan. Eikä ole muu­ten
mukayaa tuoda syytöstä se-kottamalla
M. J. ja Jukurit, sillä
ehkä nämä ovat eri miehiä. Pitäi­si
tuo(ra suoraan syytös sitä va3-
taäjj'' j6tä kulloinkin aikoo syytRt^
Mutia'te sekotatte piimät ja veNii
sekasin, että ei saa kukaan selvää
että mikä asia on esillä.
Ja edelleen sanotte, että sM. J.
ja Jukurit kehoittaa meitä järjes­tymään.
» Ahah, kipeä paikka, kun
kehottaa järjestymään yhteiseen lö-jaan
vallankumoukselliseen rinta­maan.
Mitä tulee jäsenkertiti iian-tamiseen,
niin uskon että «Jen kan­tanut
jäsenkorttia ainakin niin kau­an
kuin H. H. känippakomitenn jä­senetkin,
vaikka en tosin .itiinkään
pienen koplakunnan jäse.iikfcrttia.
Ja taas näkee H. H. kämppäkomitea
pöpöjä kun sanoo «euraaspaa: «Vie­lä
kehoittaa madiä länndltä hake­maan
oikei^ W, !P::n jaitentin saa­nutta
uiii&ä>. Ja minä syksinkertai-sesti
san<in, että Wörkoi's Party on
aima vaBankiatnouk<^linen järjes­tö,
johon roeÄdän 'Olisi kaikkien
yhdyttävä.
Edelleen is&ndttc, että «kämppä-komitean
kirjötuksessa harmittaa
teitä se iun '.kehotetaan järjesty­mään
». Ei lun se, löttä vääristtlet-te
tosiasiat. Että <oldt ei olleet niin
iy-vät kiiin .te .liiitä kehasitte. TSl-
Ja vaiin saitte nöehiä tulemaan kau­hean
paljon sanotulle kämpälle, et­tä
oli miehiä «uunatkin täysi.
Ja edelleen: •tM. J . jo Jukurit
koittavat ihaji^ttaa järjestöämme»
Mutta •ettekö tdhneet sitä itse eil
loin knn ajoitte meiidät lilos O. 6
II-:sta'?
EdeDaen .«anotte: «Toivotte että
Ismtasimnre täältä vääriä tieto ja».
£S kun että annatte .aina suoria ja
fisiallista <eikä valheellisia. Matta
kuten lolevasta näkyy olette
liyviä antamaan \vääfiä .tietoja, ai­nakin
snikäli :se koskee kirjoitusta-
Edelleen «anotte että «toverit E.
Mäkis-kämpällä ilukovat .tämän heil­le.
Ja eelmttää niikä on kämM»ä-komitea
». Ketä tarkoittaa tällä
kämppäkomiteälla <<attä lukea tämä
heille». Mitä ivlkc minuun, niin
osaan lukea ainakin .sen verran, et­tä
tulen sillä toimeen, vaikka ei
suinkaan niin hyvin kuin H. H.
kämppäkomitea. —^ Ja myös
ymmärrän hyvin milÄ oii kämppä­komitea,
että ei se ole sellainen jo­ka
vääristelee itpsiflsidita..
Sitten tuotte iatalan syytöksan
Vapautta vastaan, että jos ei suu
mene tukkoon, niin julistamme poi-kotin
Vapautta vastaan. Lapsia niin
pelotellaan, että konttlöijä tulee, —
Miksi ette heti käänny virkakun­nan
puoleen, et^ se auttaisi teitä
siinä jalossa toimessanne? Siinä ai
nakin paljastatte oikean sangreni-aisen
karvanne. Matta eipä ole
ihme. Näemme sen joka maassa
miten kaikenkarvaiset nosket hyök-käävät
vallankumoukeellifiia lehtiä
vastaan. Niin miksi ette ie —,
M. J.
hän koko matkan junassa miettinyt
ja suunnitellut menettelyään . ..
Hän astui rappusille, nousi talon
ovelle ja kilisti kejloa.
Vähän kuluttua kuului kevyttä
kävelyn sipsutusta sisäpuolelta ja
sitten oven lukko rapsahti, ovi raoit-tui
varovasti ja kauniit, mutta
unentöhreiset keski-ikäisen naisen
kasvot ilmestyivät oven rakoon pyö
reine, kysyvine, ystävällisine ^ilmi
neen.
Jones nosti hattuansa, sitten ky­syi
hieman hämmästellen:
«Asuuko Mr. John Edwards tässä
talossa?» ^
«Asuu kyllä», vastasi nainen hil­peän
vilkkaasti. «Tahdotteko tava­ta
häntä? . . . Tahdotteko mennä
heidän huoneeseensa, vai kutsunko
mr. Edwardsin tänne alas?»
«Heidän»'... Heitä asuu siis aina
kin kaksi samassa huoneessa», ajat
teli Jones. «Mutta sehän on hyvin
luonnollista . , . pääsee yqjiemmällä
vuokralla. Mutta onkaan hänen
luonaan niinollen tilaa olla yötä?
. . . No, niakaanpaan vaikka latti­alla.
..»
Nämä ajatukset kävivät Jonesin
päässä kuin välähdyksenä.
' «Haluan hänen huoneeseensa.
Olen hänen appensa,» vastasi hän
naisen ky.symykseen.
«Hänen appensa! .... Herra jes-ta!
» huudahti nainen iloisesti hal-tioittuen.
<.\stukaa sitten sisälle!
Miiiä. johdan heidät ylös lie|idän
ovelUeii'.... Mutta tietävätkö, he' tii-
JoStalrifrte; kun eivät ole minulle '-tnj-tiän'
maininneet, vaikka tänäkin il •
tana puhuttelin heitä?»
«En ^e ilmoittanut tulostani mi­tään.
»
«Mut)a scpäs vasta yllätys! .... Mi­tenkään
. irouva ; Edwards hämmäs­tyy?.,..
Saada nyt isänsä vieraak­seen
ihan noin tietämättä mitään
etukäteen.,..» ^
«Oäottakaahan! Mitä te sanoitte­kaan
mr, Edwardsin rouvasta?» ky­syi
Jones omituisen korahtelevalla
äänellä, koettaessaan kiivetä, naisen
perässä matolla päällystettyjä rap-
«Mutta minähän pidätä» Hö8t*Ä
liljan kauvan!» huudaljti mäma'
nyi, vilkaisten pelästyneeaS J^a^
siin. «Käykää vain koputtaaiaaal
minä kiirehdin pois. 5oi sitten Utf
vitsette huonetta yöksi, niin oil-nulla
on antaa.»
Hän lähti ketterin jaloin rappU'
sia alas. Jones kääntyi kiihkeäsri
hänen peräänsä, saaden äkkiä ha»
lun kysellä häneltä heistä vähä
enemmän, ennen kun raenee koput­telemaan
heidän ovelleen. Sillä. voi-sivathan
he sittenkin olla kokonaan
vieraita ihmisiä.... Mutta nainen
meni kuin siivillä alas. Jones py­sähtyi
uudelleen miettimään, las-keuduttuaan
puoliväliin ensiinmäi*
siä rappusi§. «Miksikäs en .heti
menisi .... " mitäpä se lisätiedoista
paranee.... Jos ovat vieraita ihmi­siä
— jos niin onnellisesti ön T--
niin pyydän vain anteeksi häiritse­mistäni;
jos taa^ ovat Johan ja
Ethel .... tai joku vieras nainer
Johnin kanssa .... niin .... joutaa
vat he muitta mutkitta joutua kat­somaan
silmästä silmään minua...;»
«Mutta mitä sitten teen, jos h(
ovat John ja....?> Tämä oli'kysy
niys joka iski Jonesin aivot. aivar
sekaisin. Tietenkin tuli Siänei
esiintyä ankarana.... Mutta entäpi
jos eivät he sillä suostu suhteitaai
opettamaan? .... Hän ei voinut Äja
:^Ila enempääA^., Katso^^jTi^,Heit
vajn oli mni&v&ill.tj'^n.\i-^^.
noustälcseen' ,takalsin "'*yIosr "IMötf
samalla -kuului bveri- lukojiifapfö^
sieltä heidän oveltaan' -päin" ja si
ten kevyttä astuntaa lattian 'rii:
tolta. Kovin jännjttyen likistäyt
Jones rappussolan seinän värjoc
ja tirkisti sieltä. Ja mitäs ÖU
kaan, hänen tyttärensä. EJthelhi
siinä enkelimäisen kauniina, tukJ
hajallaan ja hulmuva silkkinenf, p
'nasen keltainen kimoöna päällSii
vcsiruukku käsissääii pirteästi, a
teli» toilettihuoneeseen. Joiies; j
dätti henkeään, mutta, sitten ki
toiletin ovi oli kulkeutunut Ethel
perässä, pääsi ]iäneltä ahkinä ku
jiuBi pimeässä, ummehtuneelle hai- tukehtuvalta. Hän jäi sifheo cd
Jonesein vakoiloraiki
Jatk, N:roon 139
Miten mahtaavat he hätimästyä
hänen yhtäkkistä, ihan heitSn aa­vistamattaan
ilmestymistään? .
Ja miten hän taas olikaan asiansa
tofmittamisen suunnitellut? . . . Si
täkin täytyi vielä vähän miettiä . ..
Tuli esittää vain tekosyitä tulol-saisi
tietoonsa hänen odottamattij-man
saapumisensa todellisen tarkoi­tuksen.
Ja sitten oli y'din kierto­teitse
l^oetettava päästä selville mi­ten
hän elelee ja mikä häntä vaivaa
vaJmonsa suhteen . >. No, olipa
leen,, oli hän ajatellut, sillä John
varmasti supttuisi ikipäiviksi, jpVljjäytäVän toisessa päässä. Jonesia
sevassa rappussolassa.
Nainen luuli ett^i hän ollut hy
vin kuullut ja pysähtyi ja puhua
pilpatti saman uudelleen, jatkaen
sitten: «Minä olen oikein iloinen
mrs. Edwardsin puolesta..,. Minä
pidän heistä enemmän kuin kes­tään
muista asukkaistanL.. He ovat
niin l<ienon .ystävällisiä™ Ja miten
onnellisia he ovat nuoressa aviolii-ossaan!
.... Minä vien teidät hei­dän
ovensa taa ja saatte itse ko­puttaa
änään ja yllättää heidät.» "
Nainen lätiti taas ketterin ja­loin
kiipeämiiSn: Jones ei tahtd-nmt
voida settrata häntä. Hänen
hermonsa pyrkivät menemään ' ihan
fiekasin, aivom ollen kamalien ky-symyst
»^ ja tunteitten äkkinäifien
pyörremyrskyn temmellyksen hnu
maamana. Hänen hermonsa ovat
nyt vielä paljon vaikeamman koe
tuksen alaisena kuin vaMn aikaa
sitten »en «salapollsin» kepposen
johdosta, jonka aiheuttamasta I
kntoksesta hänen mielensä el vie
lä ollut ehtinyt tyyntyä,
«Hänko toisissa naimisissa tää
lä!> .... hän ajatteli: «Mahtaakaan
tässä olla jotain sekaannusta?
Enkään vain saanut siltä yövahdii
ta väärän miehen osotetta? JoH
hänen asiansa olisivat täällä silla
kannalla, niin miten ei Ethel olis:
siitä kirjoittanut? ,„. Mutta entäp
jos Ethel itse....? Niin, Ethel itse?»
Tuo «entäpä jos Ethel itse» —
päähänpisto hänen aivojaan ihan
viilteli ja repeli. Kuin yhtenä vä­lähdyksenä
muistui hänen mieleensä
nyt\möntaNelkkaa, jotka viittasiva
siihen, että Ether on varastanut
mielren siskoltaan,,.;
Vihdoinkin pääsi hän kolmannelle
lattialle, jossa emäntä häntä jd
odotti, seisten pehmeänpyylevän nä
köisenä rappusten suulla pienen
kaasulampun himmeässä valossa, pi­dellen
toisella kädellä solaaukon
reunalla olevan puikkoaidan pat­saasta,
ollen hänkin hieman hen­gästyneenä.
KTUO on heidSn ovensa», sa­noi
emäntä herttaisen lämpimästi
kuiskaten, osottaen käytävän ka­dunpuoleisessa
päässä olevaa ovea.
«He ovat ainoa pariskunta tässä
kerroksessa,» löpcrti hän edelleen
kuiskien, «Tässä kerroksessa on
neljä suurta huonetta, toisissa asu­en
tyttöjä, parittain, kolme heistä
ollen työssä samassa osastokaup-paliikkeessä
kuin Mr, Edward8kin
vaimonsa kanssa. Tai oikeimmln
pari heistä pantiin sieltä viikko sit
ten pois, sellaisessa yleisessä työ-
Voiman vähennyksessä, joten he ny­kyään
ovat joutilaina, odotellen sa
maan paikkaan takasin kutsua. Pi­an
alkavat Joulukiireet, ja he pää­sevät
takaisin. .... Tämä ovi tässä
on toilettihuoneeseen.»
Hän osotti o<ea aivan vierellään,
vastapäätä Mr. Edvardsin ovea
harmitti naisen nopea kieli, jolla
näytti olevan talpumu.s lipittämään
licii kai.kki asiat ylitten menoon.
Hiin tuijotti kuin patsaaksi kivet-tyjiec-^
ä oveen, jonka emäntä csit-
It^r- '""^"-"^-^ TllATKAA VAPAUS
tamaan hänen paluutaan. Kun I
hei sitten vähän kuluttua sipsutt
vesiruukkunsa kanssa takaisin,
meni huoneeseensa, nousi Jör
lattialle, aikoen nyt astella suon
päätä hänen eteensä. ,. Ä|u;tta^ tj
sen täytyi hänen pysähtyä mlf]
mään. Se oli isän rakkaus lasts
kohtaap joka hänet tälläkertaa.
säytti. Hänen mieleensä leima
kuva, miten Ethel pelästyisi, ns
kalaisen kauhuntunteen yalti
joutuisi. Mahdollisesti pyörtyisi
ja sairastuisi,... Ja entäpä John?
Voisi syntyä' metakka, joka ' fij
koko talon väen Hikkeelle,,,,
Ethel joutuisi yht*äkkiä hehgil
mään tukehduttavaa häpeän
maa.... Eiköpä ole viisaampata 1
keutua alas ja astella ulos.?.... ]
ettamaan tyyntyä ja miettimään,
Jondb päätti tehdä niin. Kuii
kin hiipi hän heidän ovensa, taa
painoi korvaansa oveen, kuuilajcs
heidän ääntänsä. Varsinkin ty
rensä ääntä olisi hän halunnut kt
la, sillä isän rakkaus on nyt
maisillaan sijan kaikilta mu
tunteilta hänen mielessään. Se, (
hän näki häntä viladkselta, ja (
hän oli niin enkelimäisen kau
hänessä sen tunteen liekkiin pui
si. Mutta sieltä ei kuulunut li
kahdusta. Hän kumartui. tirkii
mään avaimen reikään.-Siinä
ollut avainta .... lukossa oli kai i
keli huoneenpuolella ovea, Saa'
siis nähdä sisälle sen. reijän kati
Jones laskeutui oikein pölyilleen
tirkisti. Ja mitä hän näki?
Piirongin ja sängyn välillä ii
John yövaatteissaan keinutuoli;
thel sylissään, kietoneena palj
käsivartensa hänen kaulansa ;
päri. Onnellisen näköisinä ka*
ivat he toisiaan kasvoihin, ja
ten yhtyivät heidän huulensa
kään, tuliseen suudelmaan.
Näky oli mahdollisimman kaui
Miten mielellään olisi Jones he
tuon onnen suonut, jos el siinä
ollut muuta. Mutta Laiira,,,.-
net muistaen pöyristytti Jone
mieltä. Mutta häiritsipä se sa
asia heidänkin onneaan siellä. 3
äkkiä erosivat heidän huulensa
Ethel alkoi tuijottaa tuskaili
eteensä.
«Mitä nyt, rakkaani?» kysyi J(
huolestuneesti, matalalla äänellä
«Tuli vain taas mieleeni Laui
Ethel vastasi. «Miten se kes!
onnemme aina viiltää mieltäni,,,,
dämmeni onl jähmettyä aina i
muistan, että tästä onnestam
täytyy kerran tulla traakillinen 1
pu...,»
«Lauran on saatava pian ti
tästä», sanoi John liikutuksesta
rahtelevalla äänellä. . «fMinä usli
ettei hän tule kovin pahasti kä
mään, sillä minä luulen, ettei j
rakasta minua kovin syvästi.....
hän antaa meille anteeksi.... S
onhan hiin niin hyvä..,.»
Jor.es hiipi rappusille ja j
oli hän ulkona kadulla.
Jat: