Vapaus, April 25, 1922

              Ttistaina, hiilitiL 25 p . » Tnesday» April 25th.
päivässä laM
raflanne taitaisin
iESE£ iMMN mmm wm,
mk% mmkt mmm, EIMOI-MAISiA
MMIA JA BfÄlSIiL
Kun olette menettäneet terveytenne, ktin aja-taksenne
tylsistyy j a ruumiinvoimanne heikkonee,
Inm olette tarhaan koettaneet parantautaa kiihoitusalneilla ia
fcamnaavilla iMkkeillä, niin koettakaa Nas^a-Tonca. Silloin
dette ihmeeksenne haomaava, miten pian tunnette itsenne
Videks! ihmiseksi! Yhdeksän kymmenettä osaa kaikisU ihmis­kunnan
vaivoista, kuten huopo ruokahalu, ruuansulatus, vatsa-
Kaasu ia turpoava vatsa, kova vatsa, maksataudit, reumaattiset
aäryt, päänklvistys, hermotaudit, elinvoiman puute, hermostu-
IMisnns ia unettomuus, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, hei-fcosta,
vesimäisestä verestä ja huonosta verenkierrosta.
Jokaisen elimen, jokaisen njuraiintoiminnan tehokkaisnos riippuu
Hermo-Voimasta. Hermo-Voima on vatsan, maksan, mumuaisten
ja suoliston, sydämen lyönnin Ja verenkierron toimeenpanevp. voi­ma.
Nuga-Tone on parfiäin apu hermoille sekä fyysillisesti rap
pentuneelle. Miksi? Siksi että se on yhdistelmä kahdeksasta tär-
Iceästä luovaata aineesta, joita parhaat lääkärit suosittelevat, ja
«n siinS erikoisen runsaasti raataa ja fosforia—raviätoa verelle
ja hermoille.
Nuea-Tone panee maksan toimintaan, saa suoliston kuntoon,
Biin että no liikkuvat Bäännölliscsti. Se eloiltaa munuaiset,
poistaa myrkylliset liika-aineet. Ei eriään kaasua eikä turvotusta,
ei pahanhajuista hengitystä eikä tahnaista kieltä! Ei enUän kipua ja
särkyä 1 Nuga-Tone antaa ihmeellisen ruokahalun, hyvän ruuansula­tuksen,
lujat hermot ja sikeän, vohnistavan unen. Nuga-Tone rikas­tuttaa
veren, parantaa verenkierron, antaa terveyden punan kasvoille
ia kirkkauden silmille I Se tejtee voimakkaita miehiä ja terveempiä, kauniimpia plsla.
l^Dga-Tone ei sisällä opiumia eikä-huumaavia aineita—ei mitään mikä pakoittaisl niitä
nauttimaan kauemmin kuin on tarpeellista. Nuga-Tone lähetetään pienissä paketeissa.
8e on sokerilla päällystettyä, hyvUnmakulsta ja helppoa nauttia. Koettakaa sitä, ja ta
tulette esittämänn sitä tuttavilicnnckin. •
MEIOAN EHDOTON TAKUUMME: Nuga-Tonen hfata on yksi ($1X0) dolUri pul­lolta.
Jokainen pullo sisHltäH yhdeksilnkymmcntä (90) pllleriS, kokonaUen kuukauden
tarpeen. MyydS^ kuusi pulloa, kuuden kuukauden .tarve, vijdellii ($5.00) dollarilla.
Nuga
In. To ettB*Övtä"««ittiHkttän7 "Mo pidämme' vahingon.
NaiSttlkaa i^Juga-tonea kaksikymmentä (20) päivää, ia ellette ole tyytyväinen tuloksiin,
luttakaa jdlelia olevat 'l aati"k on k' nnissssaa meille, niin ne lähetfinune rahanne heti ta­lävIä
senttiäkään. Me pM
KÄYTTÄKilÄ TÄTÄ KUPONKIA TlUVreSSANNE.
National Laboratory, Fin, 30—1018 So. Waba8h Ave,, Chi(»go, D l .
Herrat:—Lähetän tässä kirjeessä. jolla lähettäkää mbialle..........pulloa
Nuga-Tonea.
KimI
Sata ja numeroielil R. F. D
tbmmVl,. Valtio ..«•*•
fr
The Biiffalo Store, Timmins, Ont.
Käykää ostamassa ostoksenne meidän kaupaltamme, niin sa­malla
tulette näkemään että on edullisin paikka ostaa, sekä nais­ten,
lasten ja miesten vaatteita.
Tulette varmaan saamaan tyydytykten.
OAHER & SON, Omutajat.
äiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiintiii^
I THE BRITISH GLOTHING GO. f
s 238 Queen St. Ea«t, Soo, Ont. "
5 * Miesten ja poikasten vaate, kenkien ja kalossien myynti ai- E
5 kaa huhtik, 13 p,, kestäen kaksi viikkoa. Teidah kannattaa kat- =
=; soa meidän varastoa ennenkun ostatte muualta.
^iinriiiiiiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiiMniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiuiiiiiiiuiniiM
iiiiiiiimiiimiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiHHiiiimiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiv::
i SUOMAUiNEN RUOKATAVARA- I
1 KAUPPA & LEIPOMO
g Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähetetään tilausten mukaan, S
- . Nopea ja huolellinen.tilausten suoritus. .5
1 SUPERIOR GROCERY & BAKERY 1
mm
=: 513 Simpson St. Puhelin S. 1326. Fort William, Ont. E
^fiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiNiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiimHiiHMniniiin
NIGK ELLIES
Timmins, Ont.'
Kauppa naisten ja miesten vaat­teille.
Kaikkia yläluokan valmiik­si
valmistettuja vaatteita.
Parasta ja halvinta.
P. O. Box 498, seuraava Dulton-sista,
39 Aye., Timmins, Ont.
iat
l a i s i a , miehiä ja lapsia halutaan
rajaton määrä ^ LAHTI KASSUN
SAUNAAN, se on auki joka lauantai
klo 1 ip. klo 12 yöllä. Sauna sijait­see
21 Argentile St., samassa talossa
on räätäli sappa.
Canadian Bs^gi^e
Transfer
Johtava kuorma-ajo komppania
Phone 259 34 Lorne Street
SUDBURY. ONT.
Auto Troki ja pitkänmatkan muuf
toajoa. — . Huonekalu varasto­huone
ja puunmyynti paikka.
Auki yöllä ja päivällä
ED. TOMPKINS
RAUTAKAUPPA
Emossa. ^
Meillä on satavana kaikkia raken
^ nustarpeita, tillejä, kalkkia, nuoraa,
feattopaperia, uuneja, huonekalustoa.
Rautatavaraa kaikenlaista. Hevos-haarheksia
ja kaikenlaisia hunttaus-välineitä.
Paja ja hevosen kengitys paikka
eamassa.
^^D TOMPKINS
HARDWARE
Emo. Ont.
DR. F. G. FRASER
HAMMASLXXK&RI
Johnson Block
(Cochranen rautakauppaa vasta­päätä)
Phone 167.
SELKÄRANGAN
ASETTAJA
Dr. Jas. Newbiirn
KIROPRAKTORI SPESIALISTI
Phone 1881
168 I<areh S t Sndbiuy, Ont
AUTOAJURI
UUSI SUURI AUTO
Tullessanne kaupunkiin löydätte
minut kun kysytte Auto Standiltä
taikka soittamalla Phone 60.
Plummausta
Lämmityslaitteita
Sähkötyötä
Tinausta
Polkupyöriä ja
osia myydään
PERGY MORRISON
Phone 265 Sndbury, Ont.
PARHAAT KENGÄT ja VAATTEET
MIEHILLE
Meillä on saatavan uusia mitä par­hainta
lajia kenkiä. Vanhoja korja­taan
huolellisesti.
J . DAIGLE •
Phone 1485 — P . 0. Box 7L
110 Durham St.. Sudbunr. Ont
Miilligaii
LARIMIESTOIMISTO
GSm Street, Sudbury, Oot
Hän oli nuori, nuorin tovereis­tamme.
Kalpea, heikonnäköinen,
hiljainen. Mutta hänessä oli tul­ta,
sisäistä tulta. Sen näki silloin
kun hän puhujalavalle nousi. Ih­metellä
täytyi, mistä puheessa oleva
voima, äänen lujuus ja varmuus
löytyi. Mutta sitä ei ihmetellyt
enää, jos hänen silmiinsä katsoi.
Niissä paloi tuli, jonka heijastus oli
sielun sisimmästä. Se oli heijas-
^ s t a ihanteista runsasrikkaasta sie­lusta,
suuresta sisäisestä elämästä.
Niin. Hän oli toveri. Luokka­toveri,
aatetoveri, taistelutoveri....
Me rakastimme häntä, me kunnioi­timme
häntä. Me toivoimme hänes­tä
yhtä ensimmäisistä^ pojistamme.
Me elimme vainojen aikaa. Mei­tä
vihattiin, meille kostoa vannot­tiin.
Miksi? Siksi, että me olim­me
työläisten tafstelun eturiveissä.
Me halusimme, me tahdoimme kaik-kemme,-
ialliille asialle antaa. Mei­dän
nuoressa veressämme sykki
taistelun tuli voimakkaammin kuin
muiden. Me lausujmme totuuden
julki. Emme pelänneet, emme säik­kyneet.
Me tahdoimme totuutta,
ja siitä vihat.
Toveri oli ensimmäinen tässä
työssä. Hän kirvelevät totuudet
lausui ja usein. Hän lausui totuu­den
silloinkin, kun vainovallan miek-kaherrat
tai salaiset kätyrit kuuli­joiden
joukossa väijyivät. Kuulija­kunta
säpsähti hänen sanojensa
rohkeutta. Veret kuumenivat, "^sy­dämet
sykkivät ja tuhannet silmät
hehkuivat. Kaikki toveria ihailjvat,
mutta moni pelkäsi hänen puolestan­sa....
Kun toverille lausuttiin julki, et­tä
hänelle voi tulla rohkeudesta tu­ho
ja turma, hymyili hän, hymyili
niinkuin lapsi hymyilee. Viattomas­ti,
lapsellisesti, pelottpnmsti
Joskus hänen silmiinsä tuli kum­minkin
surumielinen, raskas ilme.
Hän lausui silloin vakavasti:
— Jos minut viedään, ^niin toiset
toverit tulevat paikalleni. Kym­menet
nousevat riveistä ja tot9us
kaikuu entistä kirvel^vämpänä sor-tajain
korviin....
Sitten hän vaikeni ja ikäänkuin
kohtalonsa nähden lausui:
Yksi ja toinen meistä poJs
temmataan, mutta aatteemme, ku-mousaatteemme
ikuisesti elää.... S i ­tä
ei sorreta, sitä ei sortajain kau-hunluoliin
kytketä. Se kulkee kuin
aamurusko, purppuroisin värein y l i
kuoleman kauhussa kärsivän ihmis­kunnan.
' Aatteemme on voittama­ton
kuin juijpala!
Eräänä yönä, synkkänä syysyönä
toveri pois joukostamme temmattiin.
Mustan vallan kätyrit tulivat kuin
laukat ja Iskivät kalpeaan,-nuoreen
toveriin. Toveri, joka oH alle kah­denkymmenen,
oli tullut mammo­nan
vallalle liiaksi vaaralliseksi,
länet täytyi saada vaikenemaan
liutaan mihinkä tahansa. Ja hänet
saatiin vaikenemaan..'..
Mustan mammöpavallan perka-eellinen
vankilajärjestelmä -imi hä­net
olemattomiin. Hänestä ei tul-
,ut tietoa minkäänlaista. Sinne
synkkiin linnaholveihin hänet upo-
;ettiin. Siellä kahleisiin hänet kyt-cettiin..
Sinne yksinäisyyteen, jota
ei häiritse muu kuin vartijain yksi-
• ;oikkoiset askeleet kenties elämänsä
aja'ksi. Hänen Vlämänsä ei voi olla
pitkä, sillä hän on sairas, heikko ja
calpea..;. Hän, toveri tovei-eista
uljain, parhain....
Nyt on toveri poissa. Hänen ää­nensä
on vaimennut, hänen sanan­sa
ovat haudatut. Kolkot kivimuu­rit
ja valkoisen vallan kiroukset
häntä painavat. Kosto lepää hänen
yllänsä. Kahleet painavat, ruos­ka
vinkuu. Yksi lohdutus olisi
meillä tovereille, jonka haluaisimme
hänelle linnan siivillä .viedä risti­koiden
taakse. Se olisi: toveri! S i ­nun
ei. tarvitse^ surra. Rivit ovat
jälleen tiivistetyt. Uljaita veljiä
on tilallasi. Nouskoon vaikovalta
vaikka saatanan hahmossa, niin sit­tenkin
taistelumme jatkuu. Siksi,
toveri, kärsi, kestä! Vapauden päi­vä
kerran koittaa. Oikeuden hetket
astuvat vääryyden alhojen ylle.
Meidän joukkomme on lukuisa kuin
meren hiekka, loppumaton kuin täh­tien
sumu. Yhden pisaran he meis­tä
tuhota voivat. Mutta jokaisen
pisarankin poistaminen on alkua
myrskyn vimmattuun lauluun!
Niin. Tämän haluaisimme tove­rille
sanoa. Mutta vankilan muurit
ovat suljetut kuin hauta. Sinne ei
äänemme kaiu. Mutta mitäpä me
toverille siitä sanommekaan. To­verihan
kaiken tietää ja ymmärtää.
Hänen sielussaanhan sykkii ku­mous
ijäistä valtalsuluansa. Se
sykkii vapaudessa, vankilassa jä
kuolemassa. Se sykkii kaikkialla!
Hän on kumoustoveri, toveri par­hain.
— R—lutio.
o—'——
Joko olet hankkinut
u u de n tilauksen Va­paudelle?
K i r j . A. Lunatsharski.
Vallankumouksellisessa valtiossa,
neuvostovaltiossa, on kysymys tai­teesta-
asetettava näin: Voiko val­lankumous
antaa jotain taiteelle ja
voiko taide antaa jotain vallanku­moukselle?
On itsestään selvää, ettei valtio
voi väkivalloin tyrkyttää vallanku-moiiksellisia
aatteita ja ''makua tai­teilijoille.
Tämänlaisella Väkivaltai­sella
tyrkyttämisellä voi kehittää
vain vallankumouksellpisen taiteen
väärentäjiä,' sillä todellisen~taiteen
ensimmäinen ominaisuus on taiteili­jan
sydämeUisyys.
Mutta paitsi väkivaltaisia muotoja
on olemassa tosiakin: Uusien taitei­lijoiden
vakuuttamisen edistäminen
ja tarkoituksenmukainen kasvatta­minen.
Kaikki nämä toimenpiteet
on meidän otettava huomioon työs-kennellässämme
vallankumoukselli­sen
taiteen elähyttämiseksi.
Viimeaikaisella porvarisella tai­teella
01^ sangen ominaista täydelli­nen
sisällön puute. Jos me jossain
tapaisimmekin vielä sisällistä taidet­ta,
niin oli se vanhan viimejätteitä.
Puhdas formalismi esiintyi liian voi­makkaana
kaikkialla: musiikissa,
maalaus-veistotaiteessa sekä kirjalli­suudessa.
Tästä kärsi luonnollisesti
tyyli. Ja itse asiassa ei porvariston
viimeinen aikakausi voinut tuoda
minkäänlaisia muotoja, ei olemassa­olon
eikä arkkitehtuurimuotoja, se
loi vain eriskummallisen järjettömän
eklektismin. Muodolliset tavoittelut
johtivat hullunkurisuuteen ja kau­nistelemiseen
tahi omituiseen, tar­peeksi
elementaariseen pedantismiin,
joka oli kaunistettu mitä erilaisim­milla
päänvaivaa tuottavilla järkei­lyillä.
Sillä muodontödellista täy­dellisyyttä
ei määrää puhtaasti muo­dollinen,
tavoittelu, vaan sellaisen
koko aikakaudelle' yhteisen tarkoi­tuksenmukaisen
muodon löytäminen
joka vastaa joukkojen tunteita ja
aatteita.
Sellaisia tunteita ja aatteita, joi­ta
olisi kannattanut esittää taiteessa,
ei porvarillisessa yhteiskunnassa vii­meisten
vuosikymmenien aikana o l ­lut
olemassakaan.
Vallankumous tuo tullessaan eri­koisen
laajoja ja syviä aatteita.
Se sytyttää ympärilleen jännitettyjä,
sankarillisia ja monimutkaisia tun­teita.
Tietysti vanhat taiteilijat eivät
voi käsittää tämänlaista sisältöä,
eivätkä myöskään kykene taitees­saan
;sitä esittämään. Heistä, näyt­tää
kaikki tämä jonkunmoiselta raa­kalaismaiselta
alkuperäisten intohi­mojen
ja ahtaiden ajatilsten virta­ukselta,
sillä he ovat liian lyhytnä­köisiä.
Useille heistä, etenkin lah­jakkaille,
voi tämän kaiken Selittää
ja noitumalla avata heidän silmänsä.
Mutta meidän on kiinnitettävä eri­koista
'huomiota nuorisoon, joka on
paljoa vastaanottavaisempi ja jota
voi kasvattaa itse vallankumousvir-ran
tulisilla laineilla. Näinollen,
odotan minä sangen j a l j on vallan­kumouksen
vaikutukselta taiteeseen,
yksinkertaise'sti sanoen, toivon tai­teen
vapautuvan dekanttimaisuuden
pahinimasta -asteesta ja puhtaasta
muodollisU|Udesta sekä pääsemään
oikeaan tÄäväänsä suuremmoisten
ajatusten ja kärsimysten mahtavaan
hurmaavaan' kuvaukseen.
Mutta rinnan tämän kanssa, on
valtiolla toinenMn tärkeä tehtävä
kulttuuritoiminnassaan, vallankumo­uksellisen
, ajatustavan, tunteen ja
toiminnan levittäminen koko maassa,
tätä kaikkea silmällä pitäen kysyy
valtio itseltään: voiko sille tässä suh­teessa'
olla hyötyä taiteesta? Itse
se myös vastaa tähän kysymykseen:
jos.,vallankumous voi antaa taiteelle
sielun, niin voi taide antaa vallanku­moukselle
suunsa.
kommunistisen j totuuden levittämi
sessä, jos ne vain'eivät ole liian
kevytsisältöisiä vaan omaavat syviä
aatteita. sekä voimakkaita tunteita
Teatteri on usein nimitetty suu
reksi puhujalavaksi, suureksi saar­natuoliksi
niin että tähän seikkaan
ei tarvinne pysähtyä. Musiikilla on
joukkoliikkeissä ollut aina tärkeä
merkitys: hymnit ja marssit ovat
niille välttämättömiä. Meidän on
vain levitettävä tämä lumoava mu
silkin voima joukkojen sydämiin
ja saatettava sen määräsuuntainen
jännitys korkeimpaan asteeseensa
Meillä ei vielä tätänykyä ole tilai­suutta
laajassa mitassa käyttää pro­pagandassamme
hyväksemme arkki­tehtuuria,
mutta läheisessä tulevai­suudessa
tulevat meidän kansanta­lomme
olemaan vastakohtina noille
eri uskontojen kirkoille, jotka niin
valtavasti, ratkaisevasti vaikuttavat!
yhteiskunnalliseen sielunelämään.
Sellaisia taiteen muotoja, jotka
ovat kehittyneet vasta viimeaikana,
kuten elävät kuvat, — voimme suu­rella
' menestyksellä käyttää hyväk­semme.
Olisi -naurettavaa laajasti
«elostella elävien kuvien propagan­da-
ja agitatsioonivoimaa, sillä sehän
pistää jokaisen silmään. Ja kuvi­telkaamme
mielessämme minkälaisia
tulevat olemaan meidän juhlamme,
kun me yleisen sotilasopetukseh vä­lityksellä
muodostamme rytmillisesti
toimivia tuhansiin, kymmeniintuhan-siin
nousevia joukkoja, jotka eivät
enään muistuta ihmislaumaa, vaan
tunnetun aatteen puolesta todelli­sesti
järjestynyttä, kollektiivista,
rauhallista armeijaa.
Yleisen sotilasopetuksen kasvatta­mien
joukkojen taustalla liikkuvat
toiset pienemmät ryhmät, meidän
rytmillisten koulujemme oppilaat^
jotka, saattavat tanssin oikealle pai­kalleen.
Kansanjuhla on korista­va
sitä ympäröivän kehyksen, joka
tulee kaikumaan musiikista ja kuo­roista,
joka lukusilla näyttämöillä
on näytelmien ja laulujen ja ru­nojen
välityksellä esittävä tuntei­taan
ja aatteitaan suurelle riemas­tuneelle
ihmisjoukolle, jonka se vä­hitellen
tempaa mukaansa yhteiseen
toimintaan.
Tämä on juuri sitä, josta uneksi,
johon pyrki Ranskan vallankumous,
tämä on sitä, jota edustivat demo­kratian
sivistyneimmät henkilöt, tä­mä
on sitä, jota me jo lähestymme.
Niin, silloin kun moskovalaiset
työläiset marssivat meidän HI In-ternationalen
ystäviemme ohi, sil-loiri^
kun yleinen sotilasopetus vietti
juhlaansa, silloin kun Pietarissa
pörssin pylväskäytävän edufstalla
hähtiin suuri kulkue — silloin jo
saattoi tuntea sen hetken lähestyvän,
jolloin taide, väliääkään kärsimättä,
päinvastoin voittaen, on muodostu­nut
yleiskansallisten, vallankumouk­sellisten,
kommunististen aatteiden
ilmituojaksi.
• _ . o
'Port Mkrifl
Selostusta Iivari Vapkan puhei­den
johdosta. Suom. OBU:n kan-naflusrenkaan
ja metsätyöläi^tfen
hankkima • puhuja, Industrialistin
toimittajana ollut Jivari Vapaa pu­hui
täällä Työn TemppeliFä Kahtena
iltana, 11 ja 12 p. huhtikuuta.
Ensimmäisen illan puheenaineena
oli: Teollisuusunionismin perusedel­lytykset
ja ne talcludtelliset lait, jot­ka
pakottivat IWW liiton synty­mään
ja jotka sitä edelleen kehit­tivät,
muodostaen sen rakenteen
ja luonteen.
Puheensa yhteydessä koitti Vapaa
todistella IWW:n oleyan vallanku­mouksellisen,
Marxin teorian poh­jalla
olevan ralkkatyöläisten järjes­tön,
ja että Marxin opin mukaan ai-ten
työläiset liittykää yhteen! TeHTä
on menetettävänä ainoastaan kah­leenne,
njutta voitettavana koko
maailma.!
Vapaan väite, että kapitalistinen
järjestelmä ei hävitä pienviljelystä,
sillä se on edullinen kapitalistien
eduille, osoitettiin ei olevan sopu­soinnussa
Marxin opin kanssa. Sil­lä
Marxin mukaan hävittää k«fpita-listinen
järjestelmä pienviljelyksen
niin pian kun pääomat kasaantuvat
yksilöitten käsiin, ktaten esimerkik­si
Englannissa, jossa v. 1908 ei
enää ollut yhtään itsenäistä pienvil-jeliää,
— Näitä todisteluja ei Vapaa
v<5inut kumota. Vapaan väite, että
IWW liittoa johdtetaan calhaalta
ylöspäin», osoitettiin paikkansa pi­tämättömäksi.
Sillä ennen W0-
liamsin lähtöä Moskovassa pidettyyn
Punaisen Taloudellisen Kansainvä­lisen
kongressiin, päätettiin IWW:n
konventionissa, että Williamsin pa­lattua
ja julaistua raporttinsa siel­tä
Moskovan kon^essista, tullaan
IWW:n jäsenten keskeisellä yleis-äänestyksellä
päättäniään, yhdy­täänkö
Punaiseen Taloudelliseen
kansainväliseen, tahi ei? — Wil­liams
on aikoja sitten palannut,
raporttinsa julaistla, vaan siitä huo­limatta
ei ole annettu yleieäänestyk-sellä
ratkaista asiaa. Mutta sen
sijaan on IWW:n toimeenpaneyako-mitea
tehnyt kielteisen päätöksen
ja julistanut julkisodan PTK ja
Kolmatta Kansainvälistä vastaan,
eroittaen m. m'. IWW:eestä yksilöi­tä
ja ryhmiä sen syyn takia kun
ne ovat kannattaneet yhtymistä
Punaiseen T. Kseen. Eikö tämä,
jos mikään, ole «ylhäältäpäin joh­tamista
»? I
Vapaan vastaus: Se ei ole totta,
että IWW:n konventsionissa olisi
tehty sellaista päätöstä, sillä minä
olen lukenut sanotun konventsionin
pöytäkirjan moneen kertaan, ja mi­nä
voin vakuuttaa, ettei se konvent-sioni
ole koskaan päättänyt ratkais­ta
yhtymistä PTKtvitlise^^ yleisää-nestyksellä,
sillä se pn IWW:n pe-ilassääntöjen
vastainen; perussään­nöissä
sanotaan, että IWW on po-liittis-
vastainen ja eikä se tule työs­kentelemään
yhdessä poliittisten
puolueitten kanssa. Tämän pykä­län
nojalla myös tpkomitea oli oi­keutettu
tekemään kielteisen pää­töksen
PTK:seen yhtymisestä.
"Edellinen puheenvuoron • käyttä­jä:
Minulla on vara peräytyä.
Eihän minulla .ole konventsionin
pöytäkirjaa mukanani. — Keskus­telua
kesti kello 2 asti yöllä ja
täytettiin vilkkaasti puheenvuoroja,
joista olen maininnlut ainoastaan
;oitakin,' osoittaakseni lukialle, mis­sä
puheenaineen kohdissa keskustelu
pääasiassa liikkui ja missä kohdin
todellinen marxilainen-ja nykyisen
WW':rr. tpk kanta törmäävät vas­takkain,,
ja mikä täälläkin aiheuttaa
yhtämittaisen keskinäisen, kahnauk­sen.
taa,-*ttei PTK:n Vn„,
Venäjän ammatiuS',^^^ ^
yolaiset luvultaan t^^^t
ovat
johtajat kirjoihW ^ ^ ^ ^^
vaikka eivät työläl^t 01?'^^'*-
vät suhen vKi'Lf".'?J"^ jäi.
"»an tyms^t-;^^
aman «<lodisteli> taast^^"-
Jamsin raportin p e ^ t ^ . ^ i -
kuuttaen, että eivät knm ^*
nä kuitenkaan onn str?,'!^^'^H-kongressissa
Mo ^ s a ^ " ^ ^
"»oukselliset EuropaTUt^-
set järjestöt ja iww S ' ^ *
sitä hyväksyneet. Ja näin?
voineet yhtyä PTK: ^ s/^^'
kumka järjestöjen CJ^f?
johtaac alhaalta ylösoäir .'"^
IWW, eikä päinvasS '
Toisen puheenvuoron v
selvitteli nykyistä IWW-n t ^'
Osoitti sen taantumi
sen vallankumouksellisen
liikkeen vastustukseni •
"*»en yksistään •
. ^ Järjestöt. Ja e tä >^t,.
johtajat yrittävät
kä jä
Kukapa ei tieiäsi agitatsioonin noastaan teollisuustyöläiset ovat hy-
^„j^^^^^„^.„ vallankijmoukselliseen
työväenjärjestöön. Osoitti m. m.
IWW:n tässä suhteessa ottaman
kannan sekä selosteli kuinka vaa­rallista
muka on ottaa pienviljeli­jöitä
(se tahtoo sanoa sellaisia kan-tofarmareita,
joiden täytyy tehdä
15:takin tuntia viuorokaudessa työ­tä,
saadakseen nijikan ravinnon i t ­sensä
ja perheensä ylläpidok-sii) IW
W. liittoon jäseneksi. Sillä niistä
kannonkiertäjistä kehittyy ^politii-kuksia
». «johtajia», joita IWW:ssä
ei.vielä ole {???!!!) Johtajien va­kuutti
palveleivan kapitalistiluokan
etuja, tehden vississä tarkoitukses­sa
viittailuja useasti Kolmanteen
Kansainväliseen ja Punaiseen -Ta­loudelliseen
Kansainväliseen sen
Wi)liamsin raportin, perusteella.
Kaksi tuntia kestäneen plaheen jäl­keen
alkoi keskustelu puheen joh­dosta.—
Sillä kuulijain joukossa oli
teollisuusunion jäseniä, jotka eivät
voineet sulattaa kaikkea sitä mitä
Vanaa heille koetti syöttää.
Ensimmäisen puheenvuoron käyt­täjä
todisteli Marxin teorian ja
laulantojen mukaan olevan kaikki­en
työläisten tervetulleita maailman
vallankumouksellisten t y 61 ä i s ten
taistelurintamaan — tekivätpä he
työtä maatilkullaan eli suutariles-tinsä
ääressä j . ' n . e. Sillä Marxin
huudahdus Iraulula: «Kaikkien mait-voimaa?
Mutta mitä on agitatsioo-ni,
missä suhteessa eroaa se selvästä,
kylmästä objektiivisesta propagan­dasta,
jonka tarkoituksena on esit­tää
tosiasioita ja loogillisia raken­teita,
jotka ovat' ominaisin meidän
mailmankatsomuksellemme? Agi-tatsiponi
eroaa propagandasta siinä,
että se panee kuohumaan kuunteli­joiden
ja lukijoiden tunteet sekä
vaikuttaa suoranaisesti, heidän tah­toonsa.
Se panee hehkumaan ja
loistamaan kaikissa väreissä koko
vallankumouksellisen saarnan. Niin,
juuri saarnan, sillä me kaikki olem­me
saarnaajia. Propaganda ja agi-tatsiooni
eivät ole mitään muuta
kuin lakkaamatonta uuden, syväl­lisestä
tiedosta johtuvan uskon saar­naamista.
•
Voiko kukaan epäillä sitä, että
mitä taiteellisempi ön saarna, sen
voimakkaammin se vaikuttaa? Tie­dämmehän
että taidepuhujat ja sa-nomalehtimiehet
paljoa nopeammin
löytävät tiet sydämiin, kuin taiteel­lisesti
lahjattomat. Mutta kollek­tiivisen
propagandistin kommunis­tisen
puolueen, tulee tätä silmällä
pitäen asestautua kaikilla taiteen
muodoilla, sillä se näin ollen tulee
olemaan apuna agitatsioonille. E i
ainoastaan suuri seinäilmoitus, vaan
myöskin hillitympi kuva voivat.ol­la
silmiinpistävinä apuvälineinä
Toisena' iltana puhlui Vapa^kan-sainvälisyys-
kysymyksestä kaksi tun­tia
kestäneessä puheessaan, väittä­en
kuinka Kolmas ja PTKansainvä-inen
ovat poliittisia, «politiiklusten»
johdon vallassa, ja kuinka PTK on
ceinotekoisesti seitsemän henkilön
cokoonpanema, eikä työväen talou­dellisten
järjestöjen, kuten pitäisi.
«Todisteli» mlliamsin raportin pe­rusteella
'kuinka sitä johtaa Kolmas
kansainvälinen, eikä taloudelliset
.ärjestöt. Yritteli «todistella^ PT
C:n ei' olevan tosivallankumoukselli-sen,
joten tosivallankumouksellisten
työläisten ei sovi siihen kuulua.
Vaan ainoa todellisten' vallankumo­uksellisten
työläisten järjestö on
rakenteella oleva Teollisuustyöläis-ten
ja syndikalistien kansainvälinen,
syystä, että sitä tullaan johtamaan
«alhaalta ylöspäin», eikä, kuten PT
K:tä, ylhäältä alaspäin
Puheen päätyttyä alkoi keskuste­lu.
Ensimmäisen, puheenvuoron
käyttäjä osoitti kuinka väärin se on,-
että/ koitetaan soimata kommunis­tista
liikettä sillä, että heillä on
toimitsijoita, «johtajia.» Niitähän
on ollut ja tulee yhä edialleenkin
olemaan jokaisella huomatulla his-torialliselä
joukko ja työväeniik-keellä.
Todisteli PTK:liikkeen laa­juutta
eri maissa, huomauttaen, et­tä
siiliä ei ole ainoastaan johtajia,
vaan miljooniin nousevat 1;yöläisten
järjestöt. Se että yksilöt ovat ko­honneet
«johtajiksi», riippuu siitä,
että he ovat tunteneet samoja kärsi­myksiä,
samoja tunteita 'kun joukot.
Sama vilpitön halu vapa|utua kapi­taalin
kiroista kuin heilläkin, vaan
vielä sen lisäksi he ovat tottuneem­pia
pukemaan ajatuksensa sanoiksi,
ja ovat kaukonäköisempiä kuin
yleensä heitä jrmpäröivät toverinsa
sekä tuntevat paremmin ne n^enet-telytavat,
joiden avulla voidaan pa-raiten
vapautua kapitalistiselta riis­tolta.
Sentähden ovat Venäjän to­verit
valinneet tovereistaan omat
ijohtajansa», se oh tomitsijansa..
Samoista syistä ovat IWW:n jäse­net
valinneet Vapaan puhujakseen.
— Eihän siinä mitään pahaa ole!
Vapaan vastaus: P. T. K : n pe-liasti
seitsemän miestä. He nimelli­sesti
edustivat 8,000,000 taloudel­lisesti
järjestynyttä työläistä. Ja
nykyisin pitäisi PTK kuulua 17,-
000,000. Mutta minä en ole jiähnyt
mitään tilatsoa niistä. Koetti osoit-
J e n j a totesi kuinka
kyism johdetaan «ylhäältä a i ^"
M a m i t s i miten Vapaa e d e l ^ " ; -
tana keskustelussa oli väälTn
totuutta, kuten S u o ^ L l ^ t '
Inton akitaattorit, saadr
e « n vaalikarja;
ahtoo sanoa, että Vapaa ehkä J
teh kuten ennen jesuiitat: cTark^"
tus pyhittää keinot.) 1,05^-
^ f alla Väitti Lr t
aan» lukeneensa IWWm ionven
tionm pöytäkirjan, mikä konvent
sioni pidettiin vähää aikaiseJ;
ktain Williams lähti T??TZ
ressiin. Siinä IWW:n konventsil
nissa päätettiin, että kun ffilliaa.
palaa takaisin P T K : n kongressista,
nnn annetaan jäsenten yleisäänes-tyksellä
ratkaista, liitytäänkö PTK'.
seen, tahi ei. Ja Vapaa, kuten äs-ken
jo sanoin, väitti lukeneensa
edellämainitun pöytäkirjan «mo.
neen 'kertaan», ettei se konventsioni
«ole koskaan päättänyt ratfcaiiU yb.
tyrnistä PTK:väH.een yleisäänestyk.
sellä». Nyt minulla on Tie Vapau.
teen numero, jossa löytyy väittämä­ni
pykälä. Luen sen tälle yleisölle.
Tämä on T i e Vapauteen elokuun
numero, sivu 59 ja se kuuluu seu­r
a a v a s t i : «Connors ehdotti ja; Leo­nard,
kannatti, että, IWWj:n ylity-
'minen kansainväliseen alistetaan jä­senistön
yleisäänestyksellä päätettä-vaksi,
ennenkuin se voi tulla voi­maan
— hyväksyttiin». Muistin
tuon aiv^n varmasti eilen, iltana,
vaan minulla kun ei ollut todistei­ta
mukana, niin sanoin minulla ole­van
varaa perääntyä, ajattelin to­distavani
sen tänä iltana, kuten
olenkin nyt tehnyt. Kysyn: onko
tosiaan IWW;n yhtyminen PTK;-
seen päätetty yleisääneflyksellä?
Eikö tpk yksin tehnyt kielteistä'
päätöstä yhtymisestä? Ja sen li­säksi
on t pk koettanut vaimentaa
menettelyynsä tyytymättömien jä­senten
äänet sulkemalla lehtiensä
palstat heidän kirjoitubiltaan ja
eroittamalla yksilöitä ja ryhmiä
IWW liitosta sen tähden, että nämä
ovat yleisääriestykseen vedoten us­kaltaneet
kannattaa Punaiseen T»-
loudelliseen Kansainväliseen yhty­mistä
! Ja tämän kaiken on tpk tel-nyt
ilman, että se olisi kysyn.vt jä­sentensä
mielipiteitä! Eikö tämä ole
«ylhäältä alaspäin» johtamista, jos­ta
te «politiikuksia» moititte?
V a p a a tahtoi lukea mainitun py­kälän
j a sanoi sitten: Kyllä se on
niin. M i n u a voitte ehkä sanoa va-lehtelijaksi,
jos niin tahdotte. Vaan
t p k ei voinut laskea sitä kysymys­tä"
yleisäänestykselle, koska lWW:a
perussäännöissä sanotaan että se on
poliittis-vastainen. (Ihme ja kum­ma
se I W W : n perustuslaki! Sitä
tulkitaan kohta kuin lakitekeleitä "
ja asetuksia Yhdysvalloissa, joita
toinen tuomari selittää perustusla-kivastaisiksi
j a toinen päinvastoin.
Kun IWW:n puhuja Helien Viti­kainen
oli täällä vuosi takaisin, sa­noi
hän puheessaan ra.m. näin: <!•
W. W : k i n ottaa osaa politiikkaan,
sen toiminta on myöskin poliittista
t o i m i n t a a , j a se tukeekin niitä po­liittisia
puolueita, jotka vilpittoina_3-
ti- käyvät vallankumciaksellista työ­väestön
luokkataisielua, ja vakuut­ti
I W W : n ei koskaan olleen poto-tisvastaisen
». Myöskin sanoi \.m-kainen
olevansa varma nVW:n yh­tymisestä
PTK:seen.) .Muuten osoit­ti
Vapaa Hay^voodin, Laukin, W
H a r d y n ja monet muut IW «;|-
tiset jäsenet sellaisiksi, ettei mi­llin
ole luottamista,, tehden HJ"
huomautluksia kuinka «poMi'^^
set» johtavat harhaan. Ensin o j
hän L a u k i n ckä;iteltiiväkseen>,
tä Laukki ei ole ollut 1 ^ ; ^
kuin. kaksi kuukautta rehell^
sen ajan kun joutui vanblaan^Mut^
ta sitten kun
ja Jaakkolaa ei I\VNS .n y
e r i t y i s e m m i n kuin muita van..t..
ta iiveeläisiä luanastettu hen _ ^
syyti hän kaikenmoista hkaa I ^ •
tä vastaan. J a ^ ^ ^ ^ ^
työväenriveistä lähtenjikaaj, ^
porvariston (?). i°t«nj',
jos hän aina «tsii «Johtajan IJ^.
kpja. yrittää johtaa t y ^ v a ^ ^
haan. Samaa sanoi h a n ^ . ^
IWW;n entisistä jäsenistä j