1922-04-25-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
yaaJiskuun vallankumous 1917 ..'sellainen rajumyrsky, joka pani vliiän keisarillisen yhteisbmnan •;iiamudat sekasin. Koko kapita- Saltion loistava, rappeutunut Sakerros meni pirstaleiksi ja ha- 4 i tiellensä, sorretun ja riistetyn i5yhälistön murtautuessa päivänva- Venäjän miljoonaiset poh- • jtukot osoittivat, koko maailman i t e k e v i l l e , että niin voittamatto- V ja ikuiselta kuin ^uosisalo- .,0 pviiittäraä sortojärjestelmä iävttääkin, ja niin voimattomalta lukemattomilla kahleilla orjuutettu, hajanainen ja tietämätön i-öIäiskaJisa tuntuukin - niin tu- ]ee k-umrainkin hetki jolloin kasar-mien, tehtaitten, työläiskorttelein ja ^ak)lien miljoonainen'- jouUco puhkaisee pois valtaluokan kaikkine voimakeinoineen' ja sorloko-iieistoineen. Hoviherrain, ministerien, santar-miupseerien ja muun loistavan ros-kaväen. ohella puikkivat tehtailijat-lön pakoon maaliskuun llmnen päivän valjettua jylisevänä, tuomio-päivänä. Kun työläiset sankari-työnsä suoritettuaan alkoivat palata takaisin työpenkkien ääreen, olivat tehtaitten hallinnot piiloutuneet. Meidän täytyy saada palkkamme, meidän täytyy saada tuotanto käyntiin, ajattelivat työläiset. Heillä oli vallankumouksellista alotetta ja tarmoa, ja Tie valitsivat tehdaskomi-teoja, jotka ottivat tehtaat ja työpajat haltuunsa ja alkoivat panna niitä käyntiin. Ja noitten mitä vaativimpien ja taitoakysyvien tehdas-lallintojen tehtäväin suorittaminen rupesi työläisille suureksi osaksi onnistumaankin. Mutta kun myrsky laantui ja tehtaan herrat näkivät, etteivät työläiset olleetkaan niin verenhimoisia, kuin .jiiitä nuo vuorenraskaaseen sortoon itsensä syypäiksi tehneet ka- •pitalistit olivat syystä kylläkin odottanet, niin alkoivat he palata takaisin riistoalueillensa. Mutta tehdaskomiteoista ne eivät enää koskaan päässeet, eikä tehdasproleiari-aatli enää vetäytynyt takaisin. Kapitalistien täytyi sietää niitä rinnallaan. Mutta siellä missä tehtaan herrat eivät laisinkaan uskaltaneet palata takaisin j ä i k i n tehtaan hallinto työläisten käsiin. Se oli siis tehdaskontrolli minkä maaliskuu toi tullessaan. Siihen johti työläiset osaksi k ä y t ä n n ö l l i n en pakko, osaksi tietoinen pyrkimys sosialistiseen v a 11 a nkumoukseen. Kun Pietarin tehdaskomiteat tou- -kokuun lopulla 1917 pitivät ensimmäisen konferenssinsa, jossa oli 600 fdustajaa. niin käsiteltiin tässä proletaarisessa parlamentissa — lausuu Tomski «Kommunistisen Inter-nationalen » nro 9 1921 — tuotantoa, ei jonain proletariaatin uiko- ja yläpuolella olevana, vaan mitä suurimmassa määrin omana asiana. Tuskin kolrae kuukautta maaliskuun vallankumouksen jälkeen kaikui kokouksen puhevuoroista hetken terve proletaarinen analyysi ja kuului ensimäisen lähestyvän yhteiskunnallisen vallankumouksen kohahdukset. Kun valta oli vuoden lopulla vallattu neuvostojen käsiin, oli köyhälistö jo kypsynyt toteuttamaan sosialistisen kumouksen ja ryhtymään teollisuustuotannon s o s i a listiseen järjestämiseen seuraavien vuosien kuluessa. Keväällä ja k e s ä l l ä 1917 alkoivat kapitalistit lisätä taloudellista sekasortoa yleisellä sabotaasilla, raaka- ja polttoaineitten hankinnan jlaaiimmiinnllvyöö nniilä jopa liikkeensä tykkänään sulkemisella, koettaen siten taloudellisella sodalla lannistaa työväen, jonka nujertamiseksi poliittisella arenalla oli kaikki voimat jainitetty. Seuraus oli, että työläiset alkoivat yhä enemmän ottaa ^™'ta ja työpajoja haltuunsa. Työväenkontrolli. osoittautui niin ^ilUämäitömäksi tuotannon jatkami-etteivät mensheviikitkään sitä J^«">eet kieltää. Mutta näillä vallan- «fflouksen kaupustelijoilla oli mie-muuttaa työväenluokan kont- Porvarivaltion kontrolliksi, he '""täällä kuten muuallakin suo-valtiokapitalismia. Ammat- ^^'•^-'lysten kolmas edustajakonfe- .^"^ joka kokontui kesällä 1917. mensheviikeillä oli vähäi- «einniistö, päätti varoittaa am- '^yädistybiä ottamasta iteelleen hallinnollis-taloudellisia tehtäviä — jotka kuuluvat muka kapitalisteille — ja uskoi se sensijaan tuotannon järjestämiskysymyksen kapitalisti-valtiolle. Tähän järjestämistehtä-vään oli vaan vedettävä mukaan kaikki tuottavat luo^L Näin mensheviikit Mutta tehdas-komiteoitten proletaarit päättivät mainitussa konferenssissa suoraan, että tuotanto voidaan yhteiskunnan edun mukaisesti järjestää ainoastaan • silloin kun koko valtiovalta siirtyy työläisten, sotilaitten ja talonpoikain edustajain neuvostolle. -Mutta ammattiyhdistykset — niitten täytyi piankin olojen pakosta ryhtyä tehdaskomiteain rinnalla ja niitten kanssa toimintaan tuotarmon kontrolleeraamiseksi, vieläpä tuon kontrollin järjestämiseksikin siellä missä vielä ei ollut tehdaskomiteoi-ta., Ja kub taloudellinen sekasorto kapitalistien toimesta yhä paheni ja tehtaanherrat alkoivat yhä uppinis-kaisemmin kieltäytymään kaikista palkankorotus- y.m. neuvotteluista työläisten ja heidän järjestöjensä kanssa, ei ammattiliitolle jäänyt muuta kuin liittyä yhteiskunnalliseen vallankumoukseen nousevaan proletariaattiin. Niinpä Moskovan metallityöläisliiton edustajakokouksessa lokakuun 15 p:nä hyväksyttiin päätöslauselma jossa m.m. sanotaan: «Mahtavaan syndikaattiin järjes-tynjrt teollisuuspääoraa, jolla on tarkoituksena lannistaa työväenluokka tuotannon tuhoamisella ja sen kautta synnyttämällään työttömyydellä, ja samalla aikaa murskata vallankumous, tuo pääoma haastaa työläisiä yksityisiin lakkoihin, jotka ennestään järkytettyä tuotantoa saattavat yhä pahempaan sekasortoon. Edustajakokous vaati että Moskovan työväenedustajain neuvosto viipymättä ryhtyy koko teoUisuuselämän vallankumoukselliseen järjestämiseen ja yhdessä Pietarin neuvoston kanssa heti lakkauttaa vallankumoi uksellisella vallalla liikehtimiset, pakoittaen työnantajat tyydyttämään kaikki työläisten taloudelliselliset vaatimukset ja erittäinkin antamaan käskykirjeen tehdaskomiteain kontrollista työhön ottamisen ja työstä eroittamisen suhteen». —. Samallai-sia päätöksiä tekivät toisetkin ammattiliitot. Lokakuun vallankumous, vaikka se siirsikin vallan köyhälistölle eli tarkemmin sanoen loi «kaupunki-ja maalaisproletariaatin sekä köy-hemmän talonpoikaisväeslön diktatuurin », kuten heinäkuun 10 päivänä 1918 julkaistussa Neuvosto- Venäjän perustuslaissa säädetään, ei kuitenkaan luonnollisesti yhdellä iskulla luonut sosialistista tuotantotapaa edes teollisuudessa. Sellaisen vaatiminen työväen vallankumoukselta, on joko vississä tarkoituksessa sopottavain menshevikkien tai sitten ajastaan edelle loikkivain kiihkoilijain vaatimuksia. - Lokakuun vallankumouksessa tehdaskomiteat tulivat isänniksi kaikissa tehtaissa ja työpajoissa. Työväenkontrolli pantiin täytäntöön koko tuotantoon nähden ja muodosti se yhdessä pankkien ja suurteollisuuden pääalojen kansallistuttamisen kanssa kehityksen ensi asteen, josta vähitellen siirryttiin eteenpäin. Ennen lokakuun kumousta ei kontrollin periaate tullut paremmin pohdituksi. Osinski lausuu kirjassaan «Sosialismin rakentaminen», että «jos kysymme, minkälaiseksi puolueemme ennen lokakuun 25 päivää oli ajatellut työväenkontrol-iin systeemin kokonaisuudessaan, ja millaisen talousjärjestyksen pohjalta se aijottiin rakentaa, niin emme mistään löydä seilvää vastausta». Ja hän huomauttaa, että bolshevikit esittävät tunnuslauseensa luokka-kontrollista vastapainoksi menshe- Viikkien lörpötyksille «kansanvaltaisen valtion» kontrollista ja heidän aatteellensa «kansanvaltaisesta vai-tiokapitalismista », jotka haaveellisi na, epäjohdonmukaisina ja ulkokultaisina oppeina oli paljastettava työläisille. Suuren historiallisen palveluksen teki toveri Lenin — lausuu Osinski edelleen — siinä, kun hän jo toisena päivänä lokakuun vallanku-moukäön j ä i k i n arvosteli vallankumouksen sosialistiseksi, ja kavi taistelua ennen lokakuuta esitettyjen epäjohdonmukaisten ja erilaisten hinnuslauseitten muuttamisebi joh-donmukais- sosialUtiseksL Sillä vaikka vallan siirtyminen työmiesten, sotamiesten ja talonpoikain edustajain neuvostoille alkujaan (ennen köyhälistökomiteain muodostamista ja vaseministo-es'erräm hallituksesta luopumista*) merkitsikin työläisten ja koko talonpoikaiston (paitsi maalaisporhojen) diktatuuria, ei tällainen diktatuuri missään tapa uksessa voinut olla pitkäaikainen ja muodostaa erikoista ^ päättynyttä kehityskautta. Piddn aikaansa se vähitellen muodostui proletaarisen ja puoliproletaarien diktatuuribi, jotka koko ajan olivat olleet hallit sevana päävoimana. Perusteeltaan oli sen luoime sosialistinen. Tällainen asiantila vei nopeasti häviöön työväenkontrollin aatteen tuotarmon järjestelysysteeminä. Tä mä häviö ilmeni selvästi seuraavalla tavalla: Meikein samaan aikaan perustettiin 1) työväen kontrollin pääneuvosto ja 2) Korkein kansantalousneuvosto. Ajan vaatimuksia vastaavana jäi eloon aino astjtani viimemainittu, kun edellisellä sensijaan oli yksi ainoa istunto, jonka jälkeen se-hajosi likvideeraten t^nsä Korkeimmalle l^ansantalous-neuvostolle. Sillä korkein kansantalousneuvosto oli sosialistisen rakenteen ja kansantalouden sosialistisen hallinnon elin, ja siksipä se nielikin työväen-kontrollin neuvoston, joka oli perustettu vain kapitalistisen talouden säilymisen varalta ja ainoastaan sen säännöstelyä ja sen johtajain töitten tarkastelua varten. Sosialistisen hallinnon järjestelmä ilmenee dekteetistä, joka annettiin jouluk, 5 p:nä 1917 ja joka määrää perustettavaksi Korkeimman k a n s a n talousneuvoston. KKTN :n tehtävänä, sanotaan dekreetin 2 pyk. on «kansantalouden ja valtion-raha- asian järjestäminen». Tässä tarkoituksessa KKTN laatii yleiset normit ja suunnitelmat maan taloudellisen elämän säännös-telemistä varten, saattaa sopusointuun ja yhdistää keskus- ja paikallisten säänöstelyelinten toiminnan (polttoaine-, metalli-, kuljetus-, kes-kuselintarvekomitea, vastaavat kan-sankomisariaatit kauppaa ja teollisuutta, elintarveasioita, maanviljelystä, raha-asioita, sota- ja meria^i-alussa kesällä 1918 oli KKTN:n listuttamisesta. Ensimäisenä vuon-luetteloissa 7 alue-, 38 kuvernement-ti- ja ,69 ujesti-kansantalousneuvos-toa, jota paitsi muilla nimillä oli 40 muuta taloudellista neuvostoa, yhteensä siis 154. Sosialistisen t a l o nsjärjestelmän verkko siis ensimäisenä puolivuotena levisi hyvää vauhtia yli koko maan, luoden pohjaa tuotannon sosialistiselle järjestelmälle. Paitsi tehtaitten ja työpajain valtaamista tehdaskomiteain kautta, oli ensimäisiä proletaarisen vallanku-mouksenotteita kai>italistisen talouden kurkkuun pankkien valtaus. Valtakunnan pankki järjestettiin ensimmäisenä pankkivirkamiesten lakon johdosta. Vasta kuitenkin jou lukuun 17 pnä suoritettiin Moskovassa jai Pietarissa yksityispankkien miehittäminen neuvostovallan aseellisella voimalla. Samana päivänä anneltiin dekreetti kaikkien yksityispankkien kansallistuttamises-ta ja niitten yhdistämisestä valtakunnan pankkiin. Mitä tulee teollisuuksien valtion haltuun ottamiseen, tapahtui se as-teettain ja järjestelmällisesti, ollen verrattain hidasta vuoden 1918 puoliväliin saakka. Liikkeitä takavarikoitiin — etenkin raskaan teollisuuden liikeyrityksiä — ensi aluksi rangaistukseksi kapitalistien sabotaasista. Se tapahtui vuosien 1917 ja 1918 vaihteessa, ja asetettiin näihin liikkeisiin tehdasjärjestöjen valitsemat työläishallinnot. Toiselta puolen, kuten mainittu, tehdaskomiteat tehtiin heti vallan-kumouksen alussa jonkunlaisiksi isänniksi, marraskuun 16 pnä 1917 annetulla dekreetillä, joka määräsi toteutettavaksi ty ö v ä e nkontrollin kaikissa tuotanto- ja kauppaliik keissa, joihin nähden siis oikeastaan pantiin täytäntöön työväen luokkaholhous, kuten sitä Miljutin sanoo «Lokakuun vallankumous jo proletariaatin diktatuuri» nimisessä historiateoksessa kirjoittaessaan tuotantolaitosten kansallistuttamisesta. Dekreetti näet ei' poistanut kapitalisteja ja tirehtöörejä hallinnois- 4a, eikä antanut liikkeitten johtoa työläisten käsiin. Työväen kontrol-lijärjestöjä ei tehty liikkeitten edustajiksi. Esim. valtakunnan pankki ei voinut niitten nimeen antaa lainoja. Mutta ne saivat liikkeen asioissa tehdä päätöksiä, joita ainoas-oita y.m. varten), Yleisvenäläisen taan ylempi kontroUilaitos, sekin na kansallistutettiin kaikki pankit ja koko kauppalaivasto. Samana vuon na tapahtui osakeyhtiöitten likvi' deeraus, samoin kuin muittenkin erilaisten kapitalististen järjestöjen likvideeraus. Luonnollisesti peruste taan samanaikaisesti neuvostovallan lyöläiselimiä, ryhdytään jouk-kotoimenpiteisiin kansantalouden järjestämiseksi uusilla perusteilla, mutta kuitenkaan ei vielä työn painopiste ollut siinä, vaan kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän poistamisessa. Ensimäinen vuosi on sosialististen joukkojen myrskykausi kapitalismia vastaan, kapitalismin kahleitten särkemistä kaiken sen hävittämistä, jonka kautta kapitalismi oli harjoittanut herruuttaan. Toinen vuosi — se on aikaa, jolloin toiminnan painopiste on luovassa positiivisessa työssä kansan-tafouden uijien muotojei^ perustamiseksi ja järjestämiseksi, hallintokoneiston täydellisentämiseksi ja parantamiseksi, tuotannon kohottamiseksi jne. ' Aukusti. M paikkalninnOta NOLAJ.U, ONT. Kontrollineuvoston toiminnan ja samoin myös työväen luokan tehdas ja ammatillisten järjestöjen toimin nan, yhdistää ja ohjaa ei ainoastaan paikallisen, työväen, sotilaitten j.i talonpoikain edustajaneuvostojen ta loudellisten osastojen työtä, vaan myös paikallisten työ-, kauppa- jt teollisuus-, elintarve- y.m. komisaa-rien työtä. Dekreetin mukaan siis valtavan laajat tehtävät tällä sosialistisen järjestelmän korkeimmalla taloudelli sella elimellä. Mutta sen valtuudet määriteltiin myös varsin laajoiksi. 3:nnen pykälän mukaan KKTNrlle annettiin oikeus ottaa takavarikkocm. pakkoluovuttaa ja pakollisesti syn-dikaatteihin järjestää erilaisia teollisuuden ja kaupan haaroja ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin tuotannon, jaon ja valtion raha-asiain alalla. Näiden «muiden toimenpiteitten » käsitteeseen sisältyy luonnollisesti rajoittamaton määrä sitä alaa koskevia toimenpiteitä. Muodollisesti siis KKTN on taloudellinen diktatuuri sillä sen toiminta käsittää muodollisesti koko kansantalouden. Mainitun dekreetin mukaan KKTN:n jäsenpaikat täyttävät noin kahdeksikolmasosaksi ammatil lisen keskustan edustajat, siis ammattiliitot, ja jälellä olevan kolmannen osan muodostavat ylimpien neuvos-tolaitosten edustajat. KKTN ulottan silti toimintansa omien neuvosto-elimiensä kautta kaikille kansanta-ouden aloille. Paikallisten neuvostojen taloudelliset osastot määrittelee dekreetti KKTN:n paikallisiksi elimiksi, ja ellei niitä ole, muodostaa KKTN omia paikallisia elimiä. Ensimäisessä istunnossa jouluk. 23 pnä 1917 vahvistettiin KKTN dek-reetin paikallisista kansantalousneu-vostoista, alue-, kuvernementti y.m. kansantalousneuvostoista, j o i d en myös tuli korvata entiset työväen edustajain neuvostojen taloudelliset osastot. Tshekkoslovakkien kapinan *) Se tapahtui kesällä 1918. kokoonpantu proletariaatin edustajista, voi muuttaa. Mutta niitten kontrolli oli joka tapauksessa siksi laaja — se ulottui, kuten dekree-tissä sanotaan, «tuotantoon, tuotteit ten ja raaka-aineiden ostoon ja myyntiin, niiden suojelemiseen sa moinkuin liikkeitten rahalliseen puoleen» — että kontrolli monissa tehtaissa muuttui suorastaan niitten valtaamiseksi. Pian kumminkin, kuten jo mainittu, vuoden 1918 alusta, alkoi sosialistisen talousjärjestelmän rakentaminen ylhäältä päin KKTN:n johdolla, jolloin myös proletaarinen kontrolli alkoi muuttaa valtakunnallisessa mittakaavassa järjestetyksi proletaariseksi hallinnoksi ja kapitalismin tilalle tuli sosialismi — sosialistinen ylimenokausi siirryttäessä kapitalismista kommunismiin. Kansallistuttaminen ei ollut käden käänteessä tehty. Vasta tammikuun lopussa 1918 alkoi tuotanto-liikkeitten laajempi valtaus valtion haltuun. Tammikuun 26 pnä kansallistutettiin j o k i kauppalaivasto. Kansallistuttamista jatkettiin edelleen mutta vasta kesäkuussa, 28 piiä, Hili dekreetti «yleisestä natsionali-seerauksesta », joka käsitti eräitten alojen kaikki tehtaat sekä vissin suuruisilla (vähintäin 1—3 milj. ruplan) pääomilla käyvät tehtaat muilla aloilla. Toveri Miljutin kirjoituksessaan «Kaksi vuotta proletariaatin talou dellista diktatuuria Venäjällä». «Kommunistisen Internationalen» siv. 1,112, tekee seuraavan yleis katsauksen: Ensimäinen vuosi on kaikkein kapitalististen muotojen hävittämistä. Riistäjien riistäminen, tuotannonvä-lineitten ottaminen kapitalisteilta ja tilanomistajilta, kapitalistisen järjestelmän tuhoaminen — kaikki se muodosti ensimäisen vuoden toiminnan sisällön. LokaL 26 pnä 1917 julkaistiin dekreetti maanomis-tajain ybityisomistuksen lakkauttamisesta, kesäkuun 26 pna 1918 dekreetti koko suurteollisuuden kansal- Osastomme vartinainen kokous oli t.k. 9 päivänä, mutta pahan lumimyrskyn vallitessa ei ollut kokoukseen saapunlat kuin jokunen jäsen, ollen poissa osaston vakinaisia virkailijoitakin, josta lalusuttiin paheksuminen. Oli saapunut Järjestön t.p.k. keräyslistoja Venäjän nälkää-kärsivien hyväksi ja toverit Piiti Katainen, Einar Pelto ja Wille Mäki ottivat ne vapaaehtoisesti keräystä varten vastaan. KeräyslL-^ta Long Laken osastolta palautettiin takaisin sellaisenaan. Päätettiin perustaa osaston keskuuteen oma käsinkirjoitettu sanomalehti, kerran kuukaladessa ilmestyväksi, nimellä Känsäkoura, joten kehoitan kaikkia osaston jäseniä avustamaan mainittua lehteä kirjoituksillaan. Paikkakunnallamme hiljan perustetulla farmariyhdistyksellä oli iltamat osastomme haalilla t. k. 15 p. illalla, johon yleisöä oU kerääntynyt koko paljon, myöskin toiskielisiä. Mutta oli myöskin saapunut mökäöljyn valmistajia, joten myrk-kyjuomaansa tyrkyttivät sitä janoaville, josta seura|ak'8et tulivat näkyviin. Sillä eräs jo enno«tään huonoista tavoista tunnettu kpntrimme nuorista miehistä mökäöljyllä voideltuna käyttäytyi sopimattomasti, ja jos ken tahansa koetti häntä siitä nuhdella, sai Hänet silmilleen, jopa jokunen verinaarmujakin kasvoihinsa viinavillin terävistä kynsistä. Näyttää siltä, että silä myöten kun kesä saapuu, edistyy ainakin tällä kontrilla myöskin paheiden harjotus. Onko se kaunista ja jalostavaa työväenlluokan jäsenille, esiintyä yleisissä tilaisuuksissa väkijuomien vaikutuksen alaisina? Ei ole sekään jalostavaa, että neljän kuninkaan raamatulla koetetaan nylkeä toisiltaan hiellä ja vaivalla ansaittuja ropoja. Canadassa on perustettu uusi työväenpuolue johon yhtyi tämänkin kontrin S, S. Osasto, miutta näyt-; tää siltä, että se vähäinenkin innostus joka on vallinnut jäsentemme keskuudiessa on tyyten loppumassa. Mistä johtuu tuollainen välinpitämättömyys, tuollainen velttous, aikana jolloin olisi toimittava ripeästi, jolloin jokaisen olisi uhrattava energiansa mahdollisimman tarkoin, saattaa tietoiseksi sellaisiakin -jotka vielä uinuvat tietämättömyydessä. Me työläiset, johon luokkaan kjuu-lutte te pienviljelijätkin, emme koskaan pääse irti sortajaimme kahleista jos välinpitämättöminä odotamme, sillä kukaan ei meitä peljätä kurjuudesta muu kuin oma luokkamme, myöskin silloin olemme velvoitetut jokainen itsekohtai-. sesti olemaan apuna taistelussa ja uhraamaan sen eteen vaikkapa henkemmekin jos niin tarvitaan. T, k. 16 p, oli meillä pjahuja, joka selosti teollisen union toimintaa ja tehokkuutta työläisiin nähden. Pari tuntia kestävässä puheessaan hän esiintoi mitenkä tärkeästä merkityksestä on työläisille järjestäytyminen. Puheessaan hän kosketteli myöskin Kolmatta Kansainvälistä, sanoi siihen ei liittyneen kuin ainoastaan osan työläisten järjestöistä. Kritiseerasi ankarasti Moskovan kongressia, vääristeli sen menettely- ja toimintapoja (tietysti Williamsin oppipoikana), sanoen sen olleen ainoastaan koplakunnan joka edeltäpäin oli suunniteltu, sekä määritelty minkälaiset ainekset kustakin maasta pääsevät edtjsta-maan alaisiaan järjestöjä, unioita. Siis K, K, puhujan käsityksen mukaan oli suoranaisesti tuhkan heittämistä työläisten silmille. Poliittisten järjestöjen suhteen oli sillä kannalla, että ne johtavat työläisiä harhaan, sillä niissä järjestöissä toimivat johtajat .ovat ainoastaan työläisten pettäjiä, sillä he käyttävät toimintavaltansa ainoastaan omabi edubeen ja ratsastavat työ- Iäisten hartioilla, eli toisin sanoen elävät herroiksi työläisten kustannuksella. Selosteli taloudellisen järjestön, nimittäin sellaisen kuin on IWW, olevan ainoan ja oikean, joka köyhälistön yksin voi pelastaa kapitalistien sorron alta ja saattaa vallankjamoukselliseen voittoon sillä ybinkertaisesti ei tarvita muuta kuin otetaan teollisuudet ja tuo-tantolaitobet pois kapitalisteilta köyhälistön käytettäväbi, niin on koko suuri vallankumous kuoritettu. Mutta entä nuo lukuisat muut työläiset, jotka myöskin kuuljuvat köyhälistöluokkaan, vaan jotka tä-näpäivänä eivät kuulu teollisuus-työläisten suureen armeijaan, minkälaisen kohtalon rusikoitavaksi he silloin joutuvat klun ainoastaan te-ollisuustyöläiset, suoranaisesti palkkatyöläiset, järjestetään, sillä niin kuin puhuja huomautti toJoudellisiin järjestöihin kelpaavat ainoastaan puhtaasti palkkatyöläiset, niin kuka pelastaa silloin miaut ainebet kapitalistien orjuudesta? Kuka heidät on tekevä tietoisiksi käsittämään köyhälistövaltion tärkeän merkityksen jos nimittäin ei olisi olemassa muuta järjestöä työläisillä kuin ainoastaan tuo ylistetty taloudellinen järjestö. He niinmuodoin saisivat jäädä sivultakatso jaksi tietämättömäksi, hyljätyksi, kelvottomaksi, osaaotta-maan köyhälistön taisteluun, vaikka he suoranaisesti ovat myöskin siihen Uuokkaan kuuluvia. Puhuja tunnustikin ettei hän osaa puhua pienviljelijöille sillä niiden asema köyhälistön taistelussa on hänelle vieras, vaikka hän muuten kehoitti esim. vanhempia lapsilleen terottamaan köyhälistöaatteen merkitystä, luokkatietoisuutta, miutta missä merkityksessä, sitä hän ei selittänyt. Hän sanoi olevansa ainoastaan palkkatyöläisten puhuja ja päinosti-kin puheessaan erikoisesti niiden asemaa i koskevia kysymyksiä. Siis hänen puheensa pienviljelijäin keskuudessa ei ole suurestakaan merkityksestä, sillä useimmilla, etenkin pienemmillä maanviljelysseuduilla, ei ole montakaan sluorastaan palkkatyöläistä. Farmarien mielipiteitä udellessani sain sen käsityksen puhujan suhteesta heidän olosuhteisiinsa verraten, ovat ho kokonaan olemattomia olentoja Joilla el olo mitään arvott Yie'11 tulevankaan yhteiskunnan rakentamisessa, ' Osastomme on päättänyt toimeenpanna köyhiiHstön päiväni». Vappuna, juhlat omalla torpallaan, jotka kuuluu alkavan jo kello 2 jpp. Ohjelmaa kululuu tulevan runsaasti ja illalla esitetään mahtava nelinäytöksinen näytelmä «Etuvartiotaiste-lu », joka viime kerralla esittäjien sairauden takia täytyi jättää. Kuulemani mukaan pitäisi esitettämän myöskin näytelmä, jonka lapset ovat hommanneet. Siis saapukaa läheltä ja kaukaa juhlimaan ja naut-l; imaan Nolalun henkisen elämän tuotteista. — Raportteri. o- — WANUP, ONT. Toveri Martikainen kuollut. Kansalaisemme Otto Martikainen kuoli täällä 21 päivänä jpaaliskuuta. Jos on olemassa jokia joka haluaa asiasta lähempiä tietoja voi kirjottaa osotteella: Hugo Erickson, Quortz, Ont. Osastojen ja Järjestöjen ösoteilmotukset väliä. KiiJeenvaihto^)sote: s.s. osasto, Finland, via Barwick, Ont, Creenvalleyn S. S. Osaston Idijeen- • vaihtajan osote on Nikolai Kohtala, Blngfey, Alta. Keaki-Ontarion AlnetoimikunBan sihteerin osoite on: J. W. Slup, Box 26, Sudbury, Ont Kivikoiken S. S. Osaston kokoubet pidetään joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina kello 2 päivällä, Osote S. S. Osasto Kivikoski, Via ', Port Arthur, Ont. INTOLAN 8.S. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimSinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. 0- sasto, Intola, Ont. Lake Coteaun Finnish Social Socie-tyn työkokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina, kello 1 päivällä. Posti- , osote: Box 13, Dunblarie, Slask. Lons Laken S. S. Osaston kirjeenvaihtajan osote on Oscar Ahlgren, Box 76, Copper Cliff, Ont. Ko-koukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 ip. Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset pidetään joka kuun toinen sunnuntai klo 2. kirjenvaihto-osote: H. Kallinen, Kivikoski, via Port Arthur, Ont. Mondin s.s. osaston kokoukset pidetään joka kuukauden toinen sunnuntai klo 8 ill. Osote: Ss. osasto, Box 40, Mond, Ont. Myrakyn S. S. Osaston osote: Myrsky, Sointula, B. C. Nolatun 8.8. osaston kuukausi kokoukset pidetään Joka kuun toinen sunnuntai klo 2 päivällä, Kirje-vaihto- osote on: S. osasto, Nolalu, P. A. D., Ont. Nipiffon S.S. osaston työkokoukset pidetään joka kuun 2 ja 4 sunnuntai Ja kirjeenvaihto-osoto on: S.SA o-sasto. Box IB, Nipigon, Ont. \ North Branch S. S. Osaiton virallinen kokous on jokaisen kuukauden kolmantena sunnuntaina. Kirjeenvaihto osoite on: Oscar Lehtinen, Box 578, Port Arthur, Ont. Port Arthurin S. S. Osaton kir-jeenvaihto- osote on: 102 Secord St., Port Arthur, Ont. Quibcllin s.s. osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuun toisena sunnuntaina klo 1 ip. osaston talolla. Kirjeenvaihto-osot<j; S.p. osasto, Quibell, Ont, ' • : .'V Salmon Armin S. S. Osaston työ- : kokoukseet pidetään jotoisen kuun toinen ja neljäs sunnuntai, alkaen kello 1.30 j. pp. Kirjeen- - vaihto-osote on: Jliss Mary Hill, R. R. No. 2, Salmon Arm, B. C. Sault Sle Marien S.S. so.sletyn työ-kokotikset pidetään joka toinen sunnuntai ja ohjelmakokoukset toisilla, 8a.ston omalla talolla, alkaen klo 8.30 ill, m Hurpn St^^ Sudburyn s.s. osaston kokoukset pidetään Liberty Haalilla joka toinen sunnuntai. Johtokunnan kokoukset kahdesti kuukaudessa, Postiosote: Box 26, Sudbury, Ont, Soutlf Porcupinen S.S. osaston työkokoukset pidetään joka toinen sunnuntai klo 2 ip. Kirjeenvaihto-o- Bote: Box 309. , Bowie S.S, Osasto, P.O. Solsque, B.C. Canadan Suomalaisen Sosialisti Järjestön sihteerin osote on: A. T, Hill, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Cobaltin 8.8. osaston osote on; Box 810 Cobalt, Ont. Creighton Mincn s.s. osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai klo 7 ill. Kirjevaihto osote: Box 92, Creighton Mine, Ont. Colemanin s.s. osaston kokoukset pidetään joka ensimäinen ja kolmas sunnuntai klo l i . p. Kirjeen-vaihto- osote: S. S. osasto. Box 31, Coleman, Alta. Coteaun Hillin s.s. osaston työkoko-ubet pidetään joka kuukauden 3 sunnuntai. Kirjeenvaihtajan o-sote Lio Kallio, Sawyer, Sask. Fort Franceten Finnish Social Society, Box 685, Fort Frances, Ont. — Kokoukset pidetään joka tiistai kello 7 J. pp. Fort Williamin 8.8. osaston työkoko-ubet pidetään joka kuukauden 1 ja 3 sunnuntai. Kirjeenvaihto-osoto 211 Robertson St. Ftniandin 8.0. osaston työkokoukset pidetään osaston ialolla joka kuun ensimäinen flonnontai klo 11 pai- THORHILDEN S. S. Osaston viralliset kokoukset pidelään jokaisen kuukauden kolmas sunnuntai kello 2 i.p. edellise&sä kokouksessa määrätyssä paikassa. Kirjeenvaihto osote on Mrs J, W. Pasanen, Box 30, Thorhild, Alta. Timminiin s.s. osaston kokoukset pidetään joka toinen sunnuntai klo 2 ip. Kirjeenvaihto-osoto: S.s. o-sasto, Box 147, Timinins, Ont. Toronton S. S, 0;n klrjeenvajhto-osote on tästä edes: Jussi Latva, 201 Browning Ave,, Toronto, Ont. Toronton 8,8, osaston Agitationiko-mitca toimii ohjelma iltaman jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina ja Nuoriso-o.saston kokous ja ohjelma iltama pidetään viimmeise-nä sunnuntaina kuukaudessa. Kokoushuone on Occident haalilla, Queen ja Bathurst katujen kulnlas-sa, Tarmolan B.s. osaston työkokoubet pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai! klo 2 ip. Kirjeen-vaihto- oHote on: E, W, Smolander Box 510 Port Arthur, Ont. Vancouverin, B, C. Suomalaisen O. B, U:n osaston kokoukset pidetään joka toinen ja neljäs keskiviikko kuussa Finnish Societyn talolla, 2605 Pender St. East, alkaen kello 8 illalla. Kirjurin osote: H. Roos, 2605 Pender St. E., Vancouver, B, C. White Laken S.S,'osasto pitää kokouksensa joka ensimäinen sunnuntai kuussa klo 1 ip. P. O. osote Carlin, B- C, Webster( Corneräin S.S. osaston knu-kausi kokoukset pidetään ensimäinen sunnuntai kuussa. Lähin rautatie asema on Hancy 0. P. R. var- - rella. Kirjeenvaihto-osoto on: Wilho Katainen, Websters Oomers B. C. Yhdyivaltain , S. S. Jarjetton Kes-kustoimistoh, Kielenkääntoviras-ton Jä Näyttäinaiifton osöttcct ovat: Finnish Socialist Federation, 3323 N. Clark St.» Chicago, m. Kirjevaihto ja rahat ovat 11. hetettavat ylläolevalla osotteella.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 25, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-04-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220425 |
Description
Title | 1922-04-25-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
yaaJiskuun vallankumous 1917
..'sellainen rajumyrsky, joka pani
vliiän keisarillisen yhteisbmnan
•;iiamudat sekasin. Koko kapita-
Saltion loistava, rappeutunut
Sakerros meni pirstaleiksi ja ha-
4 i tiellensä, sorretun ja riistetyn
i5yhälistön murtautuessa päivänva-
Venäjän miljoonaiset poh-
• jtukot osoittivat, koko maailman
i t e k e v i l l e , että niin voittamatto-
V ja ikuiselta kuin ^uosisalo-
.,0 pviiittäraä sortojärjestelmä
iävttääkin, ja niin voimattomalta
lukemattomilla kahleilla orjuutettu,
hajanainen ja tietämätön
i-öIäiskaJisa tuntuukin - niin tu-
]ee k-umrainkin hetki jolloin kasar-mien,
tehtaitten, työläiskorttelein ja
^ak)lien miljoonainen'- jouUco
puhkaisee pois valtaluokan kaikkine
voimakeinoineen' ja sorloko-iieistoineen.
Hoviherrain, ministerien, santar-miupseerien
ja muun loistavan ros-kaväen.
ohella puikkivat tehtailijat-lön
pakoon maaliskuun llmnen
päivän valjettua jylisevänä, tuomio-päivänä.
Kun työläiset sankari-työnsä
suoritettuaan alkoivat palata
takaisin työpenkkien ääreen, olivat
tehtaitten hallinnot piiloutuneet.
Meidän täytyy saada palkkamme,
meidän täytyy saada tuotanto käyntiin,
ajattelivat työläiset. Heillä oli
vallankumouksellista alotetta ja tarmoa,
ja Tie valitsivat tehdaskomi-teoja,
jotka ottivat tehtaat ja työpajat
haltuunsa ja alkoivat panna
niitä käyntiin. Ja noitten mitä vaativimpien
ja taitoakysyvien tehdas-lallintojen
tehtäväin suorittaminen
rupesi työläisille suureksi osaksi
onnistumaankin.
Mutta kun myrsky laantui ja tehtaan
herrat näkivät, etteivät työläiset
olleetkaan niin verenhimoisia,
kuin .jiiitä nuo vuorenraskaaseen
sortoon itsensä syypäiksi tehneet ka-
•pitalistit olivat syystä kylläkin
odottanet, niin alkoivat he palata
takaisin riistoalueillensa. Mutta
tehdaskomiteoista ne eivät enää koskaan
päässeet, eikä tehdasproleiari-aatli
enää vetäytynyt takaisin. Kapitalistien
täytyi sietää niitä rinnallaan.
Mutta siellä missä tehtaan
herrat eivät laisinkaan uskaltaneet
palata takaisin j ä i k i n tehtaan hallinto
työläisten käsiin.
Se oli siis tehdaskontrolli minkä
maaliskuu toi tullessaan. Siihen
johti työläiset osaksi k ä y t ä n n ö l l i n en
pakko, osaksi tietoinen pyrkimys
sosialistiseen v a 11 a nkumoukseen.
Kun Pietarin tehdaskomiteat tou-
-kokuun lopulla 1917 pitivät ensimmäisen
konferenssinsa, jossa oli 600
fdustajaa. niin käsiteltiin tässä proletaarisessa
parlamentissa — lausuu
Tomski «Kommunistisen Inter-nationalen
» nro 9 1921 — tuotantoa,
ei jonain proletariaatin uiko- ja
yläpuolella olevana, vaan mitä
suurimmassa määrin omana asiana.
Tuskin kolrae kuukautta maaliskuun
vallankumouksen jälkeen kaikui kokouksen
puhevuoroista hetken terve
proletaarinen analyysi ja kuului
ensimäisen lähestyvän yhteiskunnallisen
vallankumouksen kohahdukset.
Kun valta oli vuoden lopulla
vallattu neuvostojen käsiin, oli köyhälistö
jo kypsynyt toteuttamaan sosialistisen
kumouksen ja ryhtymään
teollisuustuotannon s o s i a listiseen
järjestämiseen seuraavien vuosien
kuluessa.
Keväällä ja k e s ä l l ä 1917 alkoivat
kapitalistit lisätä taloudellista
sekasortoa yleisellä sabotaasilla,
raaka- ja polttoaineitten hankinnan
jlaaiimmiinnllvyöö nniilä jopa liikkeensä tykkänään
sulkemisella, koettaen siten
taloudellisella sodalla lannistaa
työväen, jonka nujertamiseksi poliittisella
arenalla oli kaikki voimat
jainitetty. Seuraus oli, että työläiset
alkoivat yhä enemmän ottaa
^™'ta ja työpajoja haltuunsa.
Työväenkontrolli. osoittautui niin
^ilUämäitömäksi tuotannon jatkami-etteivät
mensheviikitkään sitä
J^«">eet kieltää. Mutta näillä vallan-
«fflouksen kaupustelijoilla oli mie-muuttaa
työväenluokan kont-
Porvarivaltion kontrolliksi, he
'""täällä kuten muuallakin suo-valtiokapitalismia.
Ammat-
^^'•^-'lysten kolmas edustajakonfe-
.^"^ joka kokontui kesällä 1917.
mensheviikeillä oli vähäi-
«einniistö, päätti varoittaa am-
'^yädistybiä ottamasta iteelleen
hallinnollis-taloudellisia tehtäviä —
jotka kuuluvat muka kapitalisteille
— ja uskoi se sensijaan tuotannon
järjestämiskysymyksen kapitalisti-valtiolle.
Tähän järjestämistehtä-vään
oli vaan vedettävä mukaan
kaikki tuottavat luo^L
Näin mensheviikit Mutta tehdas-komiteoitten
proletaarit päättivät
mainitussa konferenssissa suoraan,
että tuotanto voidaan yhteiskunnan
edun mukaisesti järjestää ainoastaan
• silloin kun koko valtiovalta
siirtyy työläisten, sotilaitten ja talonpoikain
edustajain neuvostolle.
-Mutta ammattiyhdistykset — niitten
täytyi piankin olojen pakosta
ryhtyä tehdaskomiteain rinnalla ja
niitten kanssa toimintaan tuotarmon
kontrolleeraamiseksi, vieläpä tuon
kontrollin järjestämiseksikin siellä
missä vielä ei ollut tehdaskomiteoi-ta.,
Ja kub taloudellinen sekasorto
kapitalistien toimesta yhä paheni ja
tehtaanherrat alkoivat yhä uppinis-kaisemmin
kieltäytymään kaikista
palkankorotus- y.m. neuvotteluista
työläisten ja heidän järjestöjensä
kanssa, ei ammattiliitolle jäänyt
muuta kuin liittyä yhteiskunnalliseen
vallankumoukseen nousevaan
proletariaattiin. Niinpä Moskovan
metallityöläisliiton edustajakokouksessa
lokakuun 15 p:nä hyväksyttiin
päätöslauselma jossa m.m. sanotaan:
«Mahtavaan syndikaattiin järjes-tynjrt
teollisuuspääoraa, jolla on tarkoituksena
lannistaa työväenluokka
tuotannon tuhoamisella ja sen kautta
synnyttämällään työttömyydellä,
ja samalla aikaa murskata vallankumous,
tuo pääoma haastaa työläisiä
yksityisiin lakkoihin, jotka ennestään
järkytettyä tuotantoa saattavat
yhä pahempaan sekasortoon.
Edustajakokous vaati että Moskovan
työväenedustajain neuvosto viipymättä
ryhtyy koko teoUisuuselämän
vallankumoukselliseen järjestämiseen
ja yhdessä Pietarin neuvoston
kanssa heti lakkauttaa vallankumoi
uksellisella vallalla liikehtimiset,
pakoittaen työnantajat tyydyttämään
kaikki työläisten taloudelliselliset
vaatimukset ja erittäinkin antamaan
käskykirjeen tehdaskomiteain kontrollista
työhön ottamisen ja työstä
eroittamisen suhteen». —. Samallai-sia
päätöksiä tekivät toisetkin ammattiliitot.
Lokakuun vallankumous, vaikka
se siirsikin vallan köyhälistölle eli
tarkemmin sanoen loi «kaupunki-ja
maalaisproletariaatin sekä köy-hemmän
talonpoikaisväeslön diktatuurin
», kuten heinäkuun 10 päivänä
1918 julkaistussa Neuvosto-
Venäjän perustuslaissa säädetään,
ei kuitenkaan luonnollisesti yhdellä
iskulla luonut sosialistista tuotantotapaa
edes teollisuudessa. Sellaisen
vaatiminen työväen vallankumoukselta,
on joko vississä tarkoituksessa
sopottavain menshevikkien
tai sitten ajastaan edelle loikkivain
kiihkoilijain vaatimuksia.
- Lokakuun vallankumouksessa tehdaskomiteat
tulivat isänniksi kaikissa
tehtaissa ja työpajoissa. Työväenkontrolli
pantiin täytäntöön koko
tuotantoon nähden ja muodosti se
yhdessä pankkien ja suurteollisuuden
pääalojen kansallistuttamisen
kanssa kehityksen ensi asteen, josta
vähitellen siirryttiin eteenpäin.
Ennen lokakuun kumousta ei
kontrollin periaate tullut paremmin
pohdituksi. Osinski lausuu kirjassaan
«Sosialismin rakentaminen»,
että «jos kysymme, minkälaiseksi
puolueemme ennen lokakuun 25
päivää oli ajatellut työväenkontrol-iin
systeemin kokonaisuudessaan, ja
millaisen talousjärjestyksen pohjalta
se aijottiin rakentaa, niin emme
mistään löydä seilvää vastausta». Ja
hän huomauttaa, että bolshevikit
esittävät tunnuslauseensa luokka-kontrollista
vastapainoksi menshe-
Viikkien lörpötyksille «kansanvaltaisen
valtion» kontrollista ja heidän
aatteellensa «kansanvaltaisesta vai-tiokapitalismista
», jotka haaveellisi
na, epäjohdonmukaisina ja ulkokultaisina
oppeina oli paljastettava
työläisille.
Suuren historiallisen palveluksen
teki toveri Lenin — lausuu Osinski
edelleen — siinä, kun hän jo toisena
päivänä lokakuun vallanku-moukäön
j ä i k i n arvosteli vallankumouksen
sosialistiseksi, ja kavi taistelua
ennen lokakuuta esitettyjen
epäjohdonmukaisten ja erilaisten
hinnuslauseitten muuttamisebi joh-donmukais-
sosialUtiseksL Sillä vaikka
vallan siirtyminen työmiesten,
sotamiesten ja talonpoikain edustajain
neuvostoille alkujaan (ennen
köyhälistökomiteain muodostamista
ja vaseministo-es'erräm hallituksesta
luopumista*) merkitsikin työläisten
ja koko talonpoikaiston (paitsi
maalaisporhojen) diktatuuria, ei
tällainen diktatuuri missään tapa
uksessa voinut olla pitkäaikainen ja
muodostaa erikoista ^ päättynyttä
kehityskautta. Piddn aikaansa se
vähitellen muodostui proletaarisen
ja puoliproletaarien diktatuuribi,
jotka koko ajan olivat olleet hallit
sevana päävoimana. Perusteeltaan
oli sen luoime sosialistinen.
Tällainen asiantila vei nopeasti
häviöön työväenkontrollin aatteen
tuotarmon järjestelysysteeminä. Tä
mä häviö ilmeni selvästi seuraavalla
tavalla: Meikein samaan aikaan
perustettiin 1) työväen kontrollin
pääneuvosto ja 2) Korkein
kansantalousneuvosto. Ajan vaatimuksia
vastaavana jäi eloon aino
astjtani viimemainittu, kun edellisellä
sensijaan oli yksi ainoa istunto, jonka
jälkeen se-hajosi likvideeraten
t^nsä Korkeimmalle l^ansantalous-neuvostolle.
Sillä korkein kansantalousneuvosto
oli sosialistisen rakenteen ja kansantalouden
sosialistisen hallinnon
elin, ja siksipä se nielikin työväen-kontrollin
neuvoston, joka oli perustettu
vain kapitalistisen talouden
säilymisen varalta ja ainoastaan sen
säännöstelyä ja sen johtajain töitten
tarkastelua varten.
Sosialistisen hallinnon järjestelmä
ilmenee dekteetistä, joka annettiin
jouluk, 5 p:nä 1917 ja joka määrää
perustettavaksi Korkeimman
k a n s a n talousneuvoston. KKTN :n
tehtävänä, sanotaan dekreetin 2 pyk.
on «kansantalouden ja valtion-raha-
asian järjestäminen».
Tässä tarkoituksessa KKTN laatii
yleiset normit ja suunnitelmat
maan taloudellisen elämän säännös-telemistä
varten, saattaa sopusointuun
ja yhdistää keskus- ja paikallisten
säänöstelyelinten toiminnan
(polttoaine-, metalli-, kuljetus-, kes-kuselintarvekomitea,
vastaavat kan-sankomisariaatit
kauppaa ja teollisuutta,
elintarveasioita, maanviljelystä,
raha-asioita, sota- ja meria^i-alussa
kesällä 1918 oli KKTN:n listuttamisesta. Ensimäisenä vuon-luetteloissa
7 alue-, 38 kuvernement-ti-
ja ,69 ujesti-kansantalousneuvos-toa,
jota paitsi muilla nimillä oli
40 muuta taloudellista neuvostoa,
yhteensä siis 154.
Sosialistisen t a l o nsjärjestelmän
verkko siis ensimäisenä puolivuotena
levisi hyvää vauhtia yli koko
maan, luoden pohjaa tuotannon sosialistiselle
järjestelmälle.
Paitsi tehtaitten ja työpajain valtaamista
tehdaskomiteain kautta, oli
ensimäisiä proletaarisen vallanku-mouksenotteita
kai>italistisen talouden
kurkkuun pankkien valtaus.
Valtakunnan pankki järjestettiin ensimmäisenä
pankkivirkamiesten lakon
johdosta. Vasta kuitenkin jou
lukuun 17 pnä suoritettiin Moskovassa
jai Pietarissa yksityispankkien
miehittäminen neuvostovallan
aseellisella voimalla. Samana päivänä
anneltiin dekreetti kaikkien
yksityispankkien kansallistuttamises-ta
ja niitten yhdistämisestä valtakunnan
pankkiin.
Mitä tulee teollisuuksien valtion
haltuun ottamiseen, tapahtui se as-teettain
ja järjestelmällisesti, ollen
verrattain hidasta vuoden 1918 puoliväliin
saakka. Liikkeitä takavarikoitiin
— etenkin raskaan teollisuuden
liikeyrityksiä — ensi aluksi
rangaistukseksi kapitalistien sabotaasista.
Se tapahtui vuosien 1917
ja 1918 vaihteessa, ja asetettiin näihin
liikkeisiin tehdasjärjestöjen valitsemat
työläishallinnot.
Toiselta puolen, kuten mainittu,
tehdaskomiteat tehtiin heti vallan-kumouksen
alussa jonkunlaisiksi
isänniksi, marraskuun 16 pnä 1917
annetulla dekreetillä, joka määräsi
toteutettavaksi ty ö v ä e nkontrollin
kaikissa tuotanto- ja kauppaliik
keissa, joihin nähden siis oikeastaan
pantiin täytäntöön työväen
luokkaholhous, kuten sitä Miljutin
sanoo «Lokakuun vallankumous jo
proletariaatin diktatuuri» nimisessä
historiateoksessa kirjoittaessaan tuotantolaitosten
kansallistuttamisesta.
Dekreetti näet ei' poistanut kapitalisteja
ja tirehtöörejä hallinnois-
4a, eikä antanut liikkeitten johtoa
työläisten käsiin. Työväen kontrol-lijärjestöjä
ei tehty liikkeitten edustajiksi.
Esim. valtakunnan pankki
ei voinut niitten nimeen antaa lainoja.
Mutta ne saivat liikkeen asioissa
tehdä päätöksiä, joita ainoas-oita
y.m. varten), Yleisvenäläisen taan ylempi kontroUilaitos, sekin
na kansallistutettiin kaikki pankit ja
koko kauppalaivasto. Samana vuon
na tapahtui osakeyhtiöitten likvi'
deeraus, samoin kuin muittenkin
erilaisten kapitalististen järjestöjen
likvideeraus. Luonnollisesti peruste
taan samanaikaisesti neuvostovallan
lyöläiselimiä, ryhdytään jouk-kotoimenpiteisiin
kansantalouden
järjestämiseksi uusilla perusteilla,
mutta kuitenkaan ei vielä työn painopiste
ollut siinä, vaan kapitalistisen
yhteiskuntajärjestelmän poistamisessa.
Ensimäinen vuosi on sosialististen
joukkojen myrskykausi
kapitalismia vastaan, kapitalismin
kahleitten särkemistä kaiken sen
hävittämistä, jonka kautta kapitalismi
oli harjoittanut herruuttaan.
Toinen vuosi — se on aikaa, jolloin
toiminnan painopiste on luovassa
positiivisessa työssä kansan-tafouden
uijien muotojei^ perustamiseksi
ja järjestämiseksi, hallintokoneiston
täydellisentämiseksi ja parantamiseksi,
tuotannon kohottamiseksi
jne. '
Aukusti.
M paikkalninnOta
NOLAJ.U, ONT.
Kontrollineuvoston toiminnan ja samoin
myös työväen luokan tehdas
ja ammatillisten järjestöjen toimin
nan, yhdistää ja ohjaa ei ainoastaan
paikallisen, työväen, sotilaitten j.i
talonpoikain edustajaneuvostojen ta
loudellisten osastojen työtä, vaan
myös paikallisten työ-, kauppa- jt
teollisuus-, elintarve- y.m. komisaa-rien
työtä.
Dekreetin mukaan siis valtavan
laajat tehtävät tällä sosialistisen järjestelmän
korkeimmalla taloudelli
sella elimellä. Mutta sen valtuudet
määriteltiin myös varsin laajoiksi.
3:nnen pykälän mukaan KKTNrlle
annettiin oikeus ottaa takavarikkocm.
pakkoluovuttaa ja pakollisesti syn-dikaatteihin
järjestää erilaisia teollisuuden
ja kaupan haaroja ja ryhtyä
muihin toimenpiteisiin tuotannon,
jaon ja valtion raha-asiain
alalla. Näiden «muiden toimenpiteitten
» käsitteeseen sisältyy luonnollisesti
rajoittamaton määrä sitä
alaa koskevia toimenpiteitä. Muodollisesti
siis KKTN on taloudellinen
diktatuuri sillä sen toiminta
käsittää muodollisesti koko kansantalouden.
Mainitun dekreetin mukaan
KKTN:n jäsenpaikat täyttävät noin
kahdeksikolmasosaksi ammatil lisen
keskustan edustajat, siis ammattiliitot,
ja jälellä olevan kolmannen
osan muodostavat ylimpien neuvos-tolaitosten
edustajat. KKTN ulottan
silti toimintansa omien neuvosto-elimiensä
kautta kaikille kansanta-ouden
aloille. Paikallisten neuvostojen
taloudelliset osastot määrittelee
dekreetti KKTN:n paikallisiksi
elimiksi, ja ellei niitä ole, muodostaa
KKTN omia paikallisia elimiä.
Ensimäisessä istunnossa jouluk. 23
pnä 1917 vahvistettiin KKTN dek-reetin
paikallisista kansantalousneu-vostoista,
alue-, kuvernementti y.m.
kansantalousneuvostoista, j o i d en
myös tuli korvata entiset työväen
edustajain neuvostojen taloudelliset
osastot. Tshekkoslovakkien kapinan
*) Se tapahtui kesällä 1918.
kokoonpantu proletariaatin edustajista,
voi muuttaa. Mutta niitten
kontrolli oli joka tapauksessa siksi
laaja — se ulottui, kuten dekree-tissä
sanotaan, «tuotantoon, tuotteit
ten ja raaka-aineiden ostoon ja
myyntiin, niiden suojelemiseen sa
moinkuin liikkeitten rahalliseen
puoleen» — että kontrolli monissa
tehtaissa muuttui suorastaan niitten
valtaamiseksi.
Pian kumminkin, kuten jo mainittu,
vuoden 1918 alusta, alkoi
sosialistisen talousjärjestelmän rakentaminen
ylhäältä päin KKTN:n
johdolla, jolloin myös proletaarinen
kontrolli alkoi muuttaa valtakunnallisessa
mittakaavassa järjestetyksi
proletaariseksi hallinnoksi ja kapitalismin
tilalle tuli sosialismi —
sosialistinen ylimenokausi siirryttäessä
kapitalismista kommunismiin.
Kansallistuttaminen ei ollut käden
käänteessä tehty. Vasta tammikuun
lopussa 1918 alkoi tuotanto-liikkeitten
laajempi valtaus valtion
haltuun. Tammikuun 26 pnä kansallistutettiin
j o k i kauppalaivasto.
Kansallistuttamista jatkettiin edelleen
mutta vasta kesäkuussa, 28 piiä,
Hili dekreetti «yleisestä natsionali-seerauksesta
», joka käsitti eräitten
alojen kaikki tehtaat sekä vissin
suuruisilla (vähintäin 1—3 milj.
ruplan) pääomilla käyvät tehtaat
muilla aloilla.
Toveri Miljutin kirjoituksessaan
«Kaksi vuotta proletariaatin talou
dellista diktatuuria Venäjällä».
«Kommunistisen Internationalen»
siv. 1,112, tekee seuraavan yleis
katsauksen:
Ensimäinen vuosi on kaikkein kapitalististen
muotojen hävittämistä.
Riistäjien riistäminen, tuotannonvä-lineitten
ottaminen kapitalisteilta ja
tilanomistajilta, kapitalistisen järjestelmän
tuhoaminen — kaikki se
muodosti ensimäisen vuoden toiminnan
sisällön. LokaL 26 pnä
1917 julkaistiin dekreetti maanomis-tajain
ybityisomistuksen lakkauttamisesta,
kesäkuun 26 pna 1918 dekreetti
koko suurteollisuuden kansal-
Osastomme vartinainen kokous
oli t.k. 9 päivänä, mutta pahan lumimyrskyn
vallitessa ei ollut kokoukseen
saapunlat kuin jokunen jäsen,
ollen poissa osaston vakinaisia
virkailijoitakin, josta lalusuttiin paheksuminen.
Oli saapunut Järjestön
t.p.k. keräyslistoja Venäjän nälkää-kärsivien
hyväksi ja toverit Piiti
Katainen, Einar Pelto ja Wille Mäki
ottivat ne vapaaehtoisesti keräystä
varten vastaan. KeräyslL-^ta
Long Laken osastolta palautettiin
takaisin sellaisenaan. Päätettiin perustaa
osaston keskuuteen oma käsinkirjoitettu
sanomalehti, kerran
kuukaladessa ilmestyväksi, nimellä
Känsäkoura, joten kehoitan kaikkia
osaston jäseniä avustamaan
mainittua lehteä kirjoituksillaan.
Paikkakunnallamme hiljan perustetulla
farmariyhdistyksellä oli iltamat
osastomme haalilla t. k. 15 p.
illalla, johon yleisöä oU kerääntynyt
koko paljon, myöskin toiskielisiä.
Mutta oli myöskin saapunut
mökäöljyn valmistajia, joten myrk-kyjuomaansa
tyrkyttivät sitä janoaville,
josta seura|ak'8et tulivat näkyviin.
Sillä eräs jo enno«tään huonoista
tavoista tunnettu kpntrimme
nuorista miehistä mökäöljyllä voideltuna
käyttäytyi sopimattomasti,
ja jos ken tahansa koetti häntä siitä
nuhdella, sai Hänet silmilleen, jopa
jokunen verinaarmujakin kasvoihinsa
viinavillin terävistä kynsistä.
Näyttää siltä, että silä myöten
kun kesä saapuu, edistyy ainakin
tällä kontrilla myöskin paheiden
harjotus. Onko se kaunista ja
jalostavaa työväenlluokan jäsenille,
esiintyä yleisissä tilaisuuksissa väkijuomien
vaikutuksen alaisina? Ei
ole sekään jalostavaa, että neljän
kuninkaan raamatulla koetetaan
nylkeä toisiltaan hiellä ja vaivalla
ansaittuja ropoja.
Canadassa on perustettu uusi työväenpuolue
johon yhtyi tämänkin
kontrin S, S. Osasto, miutta näyt-;
tää siltä, että se vähäinenkin innostus
joka on vallinnut jäsentemme
keskuudiessa on tyyten loppumassa.
Mistä johtuu tuollainen välinpitämättömyys,
tuollainen velttous,
aikana jolloin olisi toimittava
ripeästi, jolloin jokaisen olisi uhrattava
energiansa mahdollisimman
tarkoin, saattaa tietoiseksi sellaisiakin
-jotka vielä uinuvat tietämättömyydessä.
Me työläiset, johon luokkaan kjuu-lutte
te pienviljelijätkin, emme koskaan
pääse irti sortajaimme kahleista
jos välinpitämättöminä odotamme,
sillä kukaan ei meitä peljätä
kurjuudesta muu kuin oma
luokkamme, myöskin silloin olemme
velvoitetut jokainen itsekohtai-.
sesti olemaan apuna taistelussa ja
uhraamaan sen eteen vaikkapa henkemmekin
jos niin tarvitaan.
T, k. 16 p, oli meillä pjahuja, joka
selosti teollisen union toimintaa
ja tehokkuutta työläisiin nähden.
Pari tuntia kestävässä puheessaan
hän esiintoi mitenkä tärkeästä merkityksestä
on työläisille järjestäytyminen.
Puheessaan hän kosketteli
myöskin Kolmatta Kansainvälistä,
sanoi siihen ei liittyneen kuin
ainoastaan osan työläisten järjestöistä.
Kritiseerasi ankarasti Moskovan
kongressia, vääristeli sen menettely-
ja toimintapoja (tietysti
Williamsin oppipoikana), sanoen
sen olleen ainoastaan koplakunnan
joka edeltäpäin oli suunniteltu, sekä
määritelty minkälaiset ainekset
kustakin maasta pääsevät edtjsta-maan
alaisiaan järjestöjä, unioita.
Siis K, K, puhujan käsityksen mukaan
oli suoranaisesti tuhkan heittämistä
työläisten silmille. Poliittisten
järjestöjen suhteen oli sillä
kannalla, että ne johtavat työläisiä
harhaan, sillä niissä järjestöissä
toimivat johtajat .ovat ainoastaan
työläisten pettäjiä, sillä he käyttävät
toimintavaltansa ainoastaan
omabi edubeen ja ratsastavat työ-
Iäisten hartioilla, eli toisin sanoen
elävät herroiksi työläisten kustannuksella.
Selosteli taloudellisen järjestön,
nimittäin sellaisen kuin on
IWW, olevan ainoan ja oikean, joka
köyhälistön yksin voi pelastaa
kapitalistien sorron alta ja saattaa
vallankjamoukselliseen voittoon sillä
ybinkertaisesti ei tarvita muuta
kuin otetaan teollisuudet ja tuo-tantolaitobet
pois kapitalisteilta
köyhälistön käytettäväbi, niin on
koko suuri vallankumous kuoritettu.
Mutta entä nuo lukuisat muut
työläiset, jotka myöskin kuuljuvat
köyhälistöluokkaan, vaan jotka tä-näpäivänä
eivät kuulu teollisuus-työläisten
suureen armeijaan, minkälaisen
kohtalon rusikoitavaksi he
silloin joutuvat klun ainoastaan te-ollisuustyöläiset,
suoranaisesti palkkatyöläiset,
järjestetään, sillä niin
kuin puhuja huomautti toJoudellisiin
järjestöihin kelpaavat ainoastaan
puhtaasti palkkatyöläiset, niin kuka
pelastaa silloin miaut ainebet kapitalistien
orjuudesta? Kuka heidät
on tekevä tietoisiksi käsittämään
köyhälistövaltion tärkeän merkityksen
jos nimittäin ei olisi olemassa
muuta järjestöä työläisillä kuin ainoastaan
tuo ylistetty taloudellinen
järjestö.
He niinmuodoin saisivat jäädä
sivultakatso jaksi tietämättömäksi,
hyljätyksi, kelvottomaksi, osaaotta-maan
köyhälistön taisteluun, vaikka
he suoranaisesti ovat myöskin
siihen Uuokkaan kuuluvia.
Puhuja tunnustikin ettei hän osaa
puhua pienviljelijöille sillä niiden
asema köyhälistön taistelussa on
hänelle vieras, vaikka hän muuten
kehoitti esim. vanhempia lapsilleen
terottamaan köyhälistöaatteen merkitystä,
luokkatietoisuutta, miutta
missä merkityksessä, sitä hän ei
selittänyt.
Hän sanoi olevansa ainoastaan
palkkatyöläisten puhuja ja päinosti-kin
puheessaan erikoisesti niiden
asemaa i koskevia kysymyksiä. Siis
hänen puheensa pienviljelijäin keskuudessa
ei ole suurestakaan merkityksestä,
sillä useimmilla, etenkin
pienemmillä maanviljelysseuduilla,
ei ole montakaan sluorastaan palkkatyöläistä.
Farmarien mielipiteitä
udellessani sain sen käsityksen puhujan
suhteesta heidän olosuhteisiinsa
verraten, ovat ho kokonaan
olemattomia olentoja Joilla el olo
mitään arvott Yie'11 tulevankaan yhteiskunnan
rakentamisessa, '
Osastomme on päättänyt toimeenpanna
köyhiiHstön päiväni». Vappuna,
juhlat omalla torpallaan, jotka
kuuluu alkavan jo kello 2 jpp. Ohjelmaa
kululuu tulevan runsaasti ja
illalla esitetään mahtava nelinäytöksinen
näytelmä «Etuvartiotaiste-lu
», joka viime kerralla esittäjien
sairauden takia täytyi jättää. Kuulemani
mukaan pitäisi esitettämän
myöskin näytelmä, jonka lapset
ovat hommanneet. Siis saapukaa läheltä
ja kaukaa juhlimaan ja naut-l;
imaan Nolalun henkisen elämän
tuotteista. — Raportteri.
o- —
WANUP, ONT.
Toveri Martikainen kuollut. Kansalaisemme
Otto Martikainen kuoli
täällä 21 päivänä jpaaliskuuta. Jos
on olemassa jokia joka haluaa asiasta
lähempiä tietoja voi kirjottaa
osotteella: Hugo Erickson, Quortz,
Ont.
Osastojen ja Järjestöjen
ösoteilmotukset
väliä. KiiJeenvaihto^)sote: s.s.
osasto, Finland, via Barwick, Ont,
Creenvalleyn S. S. Osaston Idijeen- •
vaihtajan osote on Nikolai Kohtala,
Blngfey, Alta.
Keaki-Ontarion AlnetoimikunBan sihteerin
osoite on: J. W. Slup, Box
26, Sudbury, Ont
Kivikoiken S. S. Osaston kokoubet
pidetään joka kuukauden ensimäisenä
sunnuntaina kello 2 päivällä,
Osote S. S. Osasto Kivikoski, Via ',
Port Arthur, Ont.
INTOLAN 8.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimSinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. 0-
sasto, Intola, Ont.
Lake Coteaun Finnish Social Socie-tyn
työkokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden toisena sunnuntaina,
kello 1 päivällä. Posti- ,
osote: Box 13, Dunblarie, Slask.
Lons Laken S. S. Osaston kirjeenvaihtajan
osote on Oscar Ahlgren,
Box 76, Copper Cliff, Ont. Ko-koukset
on jokainen ensimäinen
sunnuntai kuussa klo 2 ip.
Lapin S. S. Osaston kuukausikoukset
pidetään joka kuun toinen sunnuntai
klo 2. kirjenvaihto-osote:
H. Kallinen, Kivikoski, via Port
Arthur, Ont.
Mondin s.s. osaston kokoukset pidetään
joka kuukauden toinen sunnuntai
klo 8 ill. Osote: Ss. osasto,
Box 40, Mond, Ont.
Myrakyn S. S. Osaston osote:
Myrsky, Sointula, B. C.
Nolatun 8.8. osaston kuukausi kokoukset
pidetään Joka kuun toinen
sunnuntai klo 2 päivällä, Kirje-vaihto-
osote on: S. osasto, Nolalu,
P. A. D., Ont.
Nipiffon S.S. osaston työkokoukset pidetään
joka kuun 2 ja 4 sunnuntai
Ja kirjeenvaihto-osoto on: S.SA o-sasto.
Box IB, Nipigon, Ont. \
North Branch S. S. Osaiton virallinen
kokous on jokaisen kuukauden
kolmantena sunnuntaina. Kirjeenvaihto
osoite on: Oscar Lehtinen,
Box 578, Port Arthur, Ont.
Port Arthurin S. S. Osaton kir-jeenvaihto-
osote on: 102 Secord
St., Port Arthur, Ont.
Quibcllin s.s. osaston kuukausikokoukset
pidetään jokaisen kuun toisena
sunnuntaina klo 1 ip. osaston
talolla. Kirjeenvaihto-osot |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-04-25-03