Vapaus, July 29, 1930

              ya-astata
ettäj^^
me "'"n>fc»ii
myöntä-r
eissä on velu-iden.
Kuin-meillä
nai-kun
vain
On vasta
aisia. jotka
tietoisia. Pai.
uhrautuvai-ja
Itsetut-luokkatietojsia
meillä 'on.'
änä, jos^ si-tapausta,
osottavat
tapaus on
enl Kulld-ani
tuU jnL
i jäitään, n.
olivat niin
ruuan kl.
kyisessä yh-
Säälin heL
mäkin lapset
idessaan tä.
;stelmän tu.
rtalooni ker-stä
lapsista
. että näi.
;ä oli juurL
Ytyäni mfkät
lasten äitr-oikeuteen,',
hyvin per. -
lustelln oliko
. Hän työs-kuukauden
}uun katka,
oiäisten palkat
että sillä on
perhettään •
Tämän sanoi
mutta se ei aut-maksamaan
udessa. Täi..-
ttanut tehdä
ja oikeus
maksamaan
työläisilleen,
kin työläisen, '
heensä, vaik-mta.
'
tapahtumassa '
aan syylliseksi'
Siksi, että-että
syy kaik- "
puutteeseen on
palkkataksojen'"
uksen.
löytyy ny."
lukematto. -
n, että mei
attä Ja ym. • '
iva luokka- •
päästää mle-o'-.
hän tässä nyt '
, kunhan oU.
saa. Näin em.
itä on paljon.,,
taan hinreäm-vaativat
tät-^
järjestelyä. ..,
hjelmakokoukset
ovat valistus,
rkeästi tarvit-a
kehitystäm-
Nyrkkilehtcen
kirjoitta» ha-,
tsiaan (myöskin,;]
isastoon). Niistä,
pphnist» tao^.,]
une.
llehdeUe kirjot...
177-—1930 Tiistaina, feinäk. 29 p;iiä — Tues., July 29
SUOMEEN
v;e..v Yorkista Oslon tai
' Kööpenhaminan kautta.
,, _- elok. 2
VIU - E. O . 9
L t e d State. - 23
Ä Olav - Elok, 30
C.c.r 11 - Syyk. 6
Tos tahdotte sukulaisiUen-tuttavillenne
joutui-
* mulcavan ja ha van mat-l
' Kanadaan, ostakaa heille
crenaid (täällä mak-fe
piK n4dän linjaa,
i v kokemus takeena. Asia-iehiä
kaikkialla.
ustamalla New Yorkin
utia Suomeen on Teillä kak-eiuB.^-^
ette New Yorkin ja
tkaila vam yksi muutto lai­ta
toi^ei-n Kööpenhaminassa.
.NDlNÄVIAä"
ERICAN LIHE
969 St. Antoine St.
Montreal, Que.
461 Main St.,
. Winnipeg, Man.
glh Ave. i Ist ^t., E.
Calgary, -A.lta.
321 Fourth Ave.,
Seattle, Wash.
J. W. AHLQVIST, ,
Box 69,
Sudbury, Ont.
ityö kuto-ludessa
totuus OBf-;
vuuttaa hyvätt-
,ha tulee boo- 1
. kunnes liik-f
mitään muiK';'
maksut kä;
a lato». Hat
t korkeimmii:
el voida »io»'
lettömästi. Pofc-'
jen parenm^jj
esim., m
ärjestäytyifr,
än kntometJ^
eita saad(
husettsin .
ääräinen P«l**j
(ennen " .
iriidassa Al»b^
määräisen P»*'
ikä on %l*
kaa) ja
nosta Alabami
likkaa «ai
3shiren valt
leka on, nun
ttää toisella
ävaltiot, r=
palkoista
calennaksen
a edelleen,
kun työnäni
tahaas*. xo\
havaitsee, ci
-ia keskimäai
11a (täy**?,,,,
leti snnnnittcK
voisi asel
jtsevicn
[aikeen o^^i,..
'«liebiä tyohoa
notta "Sontheni
nimi työnanto-l
tykselle) vaat"
oDa heikoi
P«ttkansaa^«|
i otettu
työvirasto^
•jojttama
otton
: /'Snk
raoksi
kasvattavissa valtioissa v.
19 muodostivat 36 pros. koko
oraotyöläisten palkkaa ansaitse-ta
joukosta. Kaikkien teolli-idessa
olevien naisten prosentti-
Tä öH 24.5 pros.
psiin nähden on suhde luon-lisesti
aivan sama. Kutomo-llisuus
on ollut aivan alkuas-iaan
saakka lapsiorjuuden keh-
. Jokainen parannus koneteol-ijden
alalla merkitsee sitä, et;.-
taas voi uusi lapsi ottaa mie-tai
naisen paikan. Viime ai-a
on lap.';iorjuuden lisäänty-n.
oHut hitaampaa, koska on
Bvoimaa saatavalta. Mutta l i -
pntyneen kilpailun kautta vede-
1 vieläkin halvempaa lapsivoi-tehtaisiin.
Vuoden 1920 Sen­joissakin
valtioissa on ole-a
jonkinlaisia lakeja hyvin
ta työvoimaa vastaan, mutta
liivät merkitse juuri mitään,
[äin ollen me huomaamme hal-etelän
työvoiman halventavan
hjois-valtioiden työläisten palk-i,
koska molemmat alueet ovat
kjestymättömiä. ^ Meillä asete-
In halpaa naistyövoimaa hiukan
|rfeampipalkatun miestyövoi-
6n tilalle. Ja meillä on kilpaile­ma
vieläkin halvempaa lapsi-övoimaa,
mikä astuu sekä mies-.
fi naistyvoiman tilalle.
"Naiiet ja lapiet enasn."
JVähän markkinoita, kutomoteol-uuskapitalistien
välinen kilpailu,
tällä hetkellä Amerikan ja
pglannin kapitalistien välinen
ailu, tekee tilanteen vielä huo-
Immaksi. Tuhannet lakossa ole-
|t Englannin työläiset eivät ole
iKineet niin paljoa palkkojen
[enemisesta nais- ja lapsityövoi-kilpailun
kautta. Heillä on
^iestymiskausi takanaan. Mutta
he häviävät lakkonsa, niin
On sangen yleisesti, jopa sel-vänäköisimpien
, porvareittenkin
piirissä tunniistettu tosiasia, että
porvarillinen näyttämötaide — ku­ten
porva^^Ulinen taide yleensä —-
on muuttunut niarkkinameluksi,
äisällyksettömäksi hälinäksi, "ma­neeriksi
ja tottumukseksi", jolla
' o n taipumus kuolla", kuten eng­lantilainen
porvarillinen teatterin
".uudistaja" E. Cordon Graig on
sangen sattuvasti asian Ilmaissut.
Ja rappeutukoon porvarillinen
taide koko porvarillisen yhteiskun­nan
rappeutuessa, kuolkoon se sen
mukana. Me emme sitä pahoitte­le.
Meitä se ei kovin sureta. Mut­ta
sitä läheisemmin meihin koskee
sei, että tämän maan tyäväenkin
näyttämötaide on vajonnut syvälle
porvarillisen kuolevan taiteen rä
meikicöon. -
Meillä on joskus tästä asiasta
puhuttu julkisuudessa. Vielä e-nemmän
vaihdettu mielipiteitä työ­väen
kulttuurikysymyksiä harras­tavissa
toveripiireissä." Mutta var­maankaan
ei ole sanottu vielä lii­kaa.
Eipä edes tarpeeksi. Sillä
onko tosiaankin työväen kannnal-ta
oikea asiantila tämä: me ko­koamme
varoja teattereittemme
hyväksi, teemme vuosittain niitten
kannattamiseksi uhrauksia, jotka
kyllä kipeästi muuhunkin, luokka­taistelumme
tukemiseen tarvittai­siin,
me toivomme korvaukseksi
niitten terästävän joukkojen tais­telumieltä,
syventävän työväestön
proletaarista, vallankumouksellista
tunnetta ja tietoisuutta — mutta
niitä niiltä itse asiassa saamme?
Tyhjää operettiremua, mautonta
jalkojen rimputusta ällöttävän kii­maista
tai imelää hienostopiirien
rakkaudenluritusta, patenteerattuja
porvarillisten aatteiden ilmaisuja
ja luokkasovinnon hengellä höys­tettyä
vesivelliä. Ei paljon muil­ta.
Poikkeukset parempaan päin
ovat harvinaisuuksia.
Monta kertaa, kuh on uhrannut
iltansa jossakin työväen teatteris­sa,
tuntee näkemänsä ja kuule-mhasa
pohjimmaista sisältöä ajatel-
, ... I lessa suoranaista kiivotuksentuii-lolttamattomat
nmih-at ^ aikui.st^^ n^tta, harmia, kiukkua. Naita
kovin vähän toivottavia tunteita ei
tunne yksinomaan kunkinkertaisen
esityksen vuoksi sinänsä, vaan
„ . , . . . , j myös sen vuoksi, että melkein jo-nayttaä
hiukan yh 6 pros. oi- j ^ ^ j ^ ^ ^ työväenteatterissa vietetty
" .?f.'*^I'li!''''^f.: y»«ä uudelleen elä­västi
mieleen tilanteen koko laa­juudessaan
ja koruttomuudessaan,
nimittäin millaisessa porvarillisuu­den
löyhkäävä.ssä rämeikössä työ­väen
näyttämötaide yleensä kul­kee
ja millaisella ala-arvoisella,
nukuttavalla herpaisevalla mo.ska1-
la se työläisjoukkoja ravitsee.
Toisaalta tätä tunnetta kiihdyt­tää
tietoisuus siitä, että työväen-näyttämötaide
oikeille vallanku­mouksellisille
raiteille siirrettynä
voisi olla valtavana proletaarisen
luokkataistelun, aseena.
Tämä on toteamus. Se nostaa
puolestaan kärjekkäänä, päivän­polttavana
kysymyksen: mitä on
asiantilan parantamiseksi tehtävä?
Emmekö me suomalaiset vallan­kumoukselliset
työläiset kykene
ratkaisemaan kysymystä siten, kuin
sen ovat ratkaisseet Itävallan,
Tshekkoslovakian, Amerikan ja en­nen
muita Saksan työläiset. Em­mekö
me pysty luomaan vallan­kumouksellista
teatteria, heittä­mään
samanlaista pommia teatte­rimaailman
ke.skelle, kuin heitti
laa on, että aivan heti sama! piuutamfa vuosia sitten viimekri-ttävä
riistäntä, minkä alai»i- mainitussa maassa Ervin Piskatpr,
Amerikan nai.set ja lapset ovat, ''"in nyt heittänyt "nuor-
Vutuu myö.skin englantilaisilJ^' ten näyttelijäin ryhmä"?
c " • . . . . . jjyjj kysymys näin asetetaan,
on heti aluksi .merkittävä se koru­ton
tosiasia, että tällaisen teatte-
Silloin englantilaiset ja
Benkalaiset kapitali-stit kilpaile-
| t k e E k e n ä ä n n ä h d ä k s e e n , kumpi
V laskea palkkoja nopeampaa, i r i " pohjaksi tuskin kelpaa yksi-ten
ja lap.^^ien palkat pudoten
y^m nopeimmin ja käyttäen
ota tasoittajana kaikkien mui-
Pkm palkkojen alentamisessa.
|iorkshiren
Ilme kutomotyöläisten
pitkää kuukautta kestänyt
ra kamppailu on taistelua no-tuttamisjärie.
stelmää ja pal-lennuk.
sia vastaan. Se on
yli koko maailman kuto-
'olaisten vlei.se.nä taistelusta.
pKölSKU T.%PPA.\UT K A K SI
M I E S T X SUOMESSA
5 pnä klo puoli 10 aikaan
_at taiolii^et Konsta Löytönen
r^DJvo .\yberg s>-smän pitäjän
kylissä Vanjärvessä ole-
«etelin .saareen. Täällä mle-
,a^owat kuunnella radiota ja
^at tässä tarkoituksessa anten.
v Z l r ^ ' ^ ^ yUtse kulkevan 20.-
TOittza vahvan korkeajännitys-
Paa.ie. Miehet saivat läU
'-Jan sähköiskun, eVtä
Silmänräpäyksessä hen-e.
Ti;r.at olivat kotoisin | on huomattavasti näyttelijätaipu-m^-^
la r., j^^.^.— muksia, joista olisi verraten iielppo
koulita uutta, vallankumouksellis­ta
näyttelijävoimaa. — ,Tälle ta-ja
f/.i Löytönen 53 vuo-
»-ouas, p^rxieetön.
niin
ttiTät
kään nyt jo olevista, varsinkaan
huomatuimmista työväenteattereis­ta.
Ne melkein kaikki ovat yleen­säkin
jo kovin yhteiskunnallisesti
rämettyneitä. Niillä ei ole sellai­sia
vallankumouksellisia, selvällä
yhteiskunnallisella ja liiokkataiste-lijan
' vaistolla ja toimintalarmoi-
.sella rohkeudella varustettuja joh­tajia,
jotka tällaiseen uudistuk-
.seen ryhtyisivät. Sitä paitsi ne
elävät porvariston pakollisen hol­houksen
alaisina; ovat suuresti
riippuaisia kunnan ja valtion
avuirta. '
Mutta meillä pii kyllä runsaasti
eri työväen näyttämöillä toimivia
vallankumouksellisia huoria työ­läisiä,
jotk^ ansaitsevat p^jbn pa­remman
tofmiarän kuin ponrarilli-
.•5eh näyttämötaiteen liat^rastelussa-näivettymisen.
Eleillä alkaa olla
runsaasti yritleliästä, toiinintatar;
moista j ä kykenevää nuorisoa si-nipuseroryhmi-
ssä. Värsihkin nuo-ri-
son rivebtä nouäfeie f^ivä päi­vältä
yhä unsia voimia, joilla kyllä'
lassa katseensa suunnata. Tämä
terveellä, rohkealla vallankumous-vaistolla
varustettu nuoriso olisi
varmaan kiitollinen, jos sen voi­mia
kyettäisiin käyttämään todel­la
vallankumouksellisesti myös työ­väen
näyttämötaiteen palvelukses­sa.
Mitä siis ei ole tehty? .Aina­kaan
toistaiseksi ei ole näkyvissä
lujaa, kokoavaa, organisoivaa, oh­jaavaa
kättä. Ei ole kyllin roh­keata
ja kykenevää elintä (tai to­veria)
joka ottaisi järjestelytyön
suorittaakseen, uskaltaisi käydä tä­hän
ehkä uhkarohkealta näyttä­vään
yritykseen.
Ja uhkarohkeaa se todellakin
voisi olla. Ehkä meillä on huo­mattavasti
huonommat ulkonaiset­kin
edellytykset kysymyksen suo­tuisaan
ratkaisuun kiiin möhier
muitten maitten työläistovereilla.
Mutta yritys ei kai sittenkään oli­si
' likikään toivoton. Sillä var­maankin
tällaisen hankkeen kan­nattajajoukko
jo alu.sta olisi ver­raten
suuri. Ja sitä mukaa kuin
se toteutuisi tekoina, toimintana
se varmaankin kasvaisi. Muistet­takoon
vain, miten suuren työläis­joukkojen
suosion ovat saaneel
osakseen esim. nuoret, vasta aloit­televat
sinipuseroryhmät. Niitten
toiminnasta saatu kokemus eittä-mättömästi
o.soittaa, ettei sninkaar
tämänkään maan työväestö Vie
roksu näyttämötaiteellisia keinojc
käyttävää esit.vstä sen vuoksi, että
se on poliittinen, vaan pikemmin
päinvastoin sitä erikoise.sti suosii.
Kuitenkin tällaista yritystä or
jo alunperin suunniteltava silti
pohjalta, ettei se tule saamaar
jatkuvaa kannatusta koko- ja puo-liporvarillisilta
joukoilta, niinkuin
nykyiset porvarillistuneet työväen-näyttämöt
muutamissa tapauksissa
.saaVat. Yhtä vähän siinä voi liiot-taa
porvarillisen yhteiskunnar!
apuun. Se on alunperin ajatel­tava
riippumattomaksi, kaikeste
porvarillisesta holhouksenalaisuu-desta
vapaaksi yksin proletariaat
tiin nojaavaksi. Se olisi saataVa
mahdollisimman liikkuvak.<^i, sen
olisi voitava e.siintyä uscammil^.ä
paikkakunnilla, .se pitäisi voida
"viedä joukkoihin". Ja nykyisten
yksinkertaistutettujeh Invastusme-netelmien
käytäntöön tultua siihen
olisikin käsittääkseni entistä suu­remmat
. mahdollisuudet. (Muis­tettakoon
vain yhä ylei-semmih
käytäntöön tulevien yerhokulissien
yksinkertaisuus ja liikuttelun lielp-pous,
muistettakoon kaikki se,
mitä niitten avulla voidaan saada
aikaan, esim. eräs mo.skovalainen,
tänä keväänä maaseudulle kier­tueelle
lähtenyt teatteri on ratkais­sut
syvyyskysymyksen hyvin yk­sinkertaisesti
: ,taka-alalle asetetun
tumman samcttiver}]on avulla saa
daan katsojassa syntymään tavat
toman pienessä tila.sj?^. vaikutelma',
kuin .siinä edessä avautuisivat ää­rettömän
laajat yilj&väiniot).
Kysymyksen suotuisa . ratkaisu
e i siis, ainakaan näin "maalli­kon"
silmällä katsoen, ole aivan
mahdoton. Rohkeutta, uskallusta;
aloiteikykyisyyttä siinä kyllä tar­vitaan.
Mutta eiköhän meillä sitä
kin löydy — kunlian kysymys vair
tunnetaan kyllin tärkeäksi, päi­vänpolttavaksi.
Otettakoon työväen teatterikur-juus
esille juuri käytännölliseltä
kannalta. Keskusteltakoon siitj'
yhteisvoimalai.sten, vallankumouk
Bellisten näyttelijäin, työläisnuori
son ja yleensä proletaarisen kult­tuurin
harrastajain kesken. Ryh
dyttäköön tavalla tai toisella. käy­tännöllisiin
toimenpiteisiin, ottaen
opiksi ja phjaksi ne kokemukset,
joita muitten maitten työväestö on
tällä alalla jo saanut. Luotakoon
ensin vaikkapa vain yksi vallah-kumouksellinen
näyttämö maan
keskukseen tai jollekin muulle
paikkakunnalle. Kehitettäköön sii­tä
liikettä edelleen useampien val­lankumouksellisten
näyttäraöitteh
luomiseksi.
Kysymys on huomion arvoinen'
Itä ja Länsi-lehdessä
Otto Oinonen.
hoUe sopisi käsittääkseni ensi ti-1 piiilee 20 miljoonaa, maailman tub-
'tanndn käyrä on ottanut uuden
hyppäyksen alaspäjn, kauppavaih­to
putoaa räikeästi), että eivät
enää porvarilliset ideologitkaan
kiellä kriisin olemusta,, eivätkä voi
enäii lohduttaa itseään sen kopr
junktuuri- tai "pörssi"-luonteella
ja heidän sosialidemokraattiset
^saappaanniiolijansa, odottaessaE|i
parenipiä aikpjai vaikenevat teo­rioistaan
"järjesiyneestä kapitft-lismisÄ",
"ultra-imperialismista"
jne. ^ ttäpeällisestj _on vararikkoii-turiut
"teoria" Amerikan erikoi­suudesta,
jota erikoisesti kannat^
tivat Amerikan kommunistipuö-
'.ileen luopiot. ^
Lopuksi se on osoittanut sosia-lidemokraattieh
arsenaalista ole­van
Buharinin "järjestyneen kapi­talismin"
teorian kestämäitömyy-
Jeh, jökä teoria vakuuttaa, ettu
'markkina ja hintakysymys, k i l -
. ^'('»ikriisi tulee yhä ^nemmän
maailman talouden probleemiksi;
tnuuttuen maaii sisällä järjesty­neeksi
probleemiksi".
J o tammikuussa Hoover lausui,
että 60 päivän kuluttua tulee mur­ros.
Nyt Amerikan porvariston
vakavimmat edustajat ovat pako­tettuja
tunnustamaan, että, joka
kuukausi yleisein taloudellisen t i ­lanteen
osoittimet yhä vain huo­nonevat
j a että ei ole» mitään toi­voa
nopeasta tai hitaathraäatä
konjunktuurin muutoksesta. Yh­dysvalloissa
,— tässä kapitalistisen
maailman linnoituksessa. TussU
mielessä puhuvat myöskin vaka­vammat
englantilaiset ja saksa-
'.äi.set taloudelliset julkaisut -—
"Economist" ja "Viertelsjahrhef-te
fur Komjunkturforschung".
"Economist" 1 päivältä maalls-
Icuuta kirjottaa. * "Kaikeksi on­nettomuudeksi
on kyllin tosiseik­koja,
jotka puhuvat siitä, että'
Englannin taloudellinen rappeutu­minen
on heijastusta yleismaail-
.•nällisestä kriisistä". , ."Tämä mer­kitsee,
että englantilaiset samoin
kuin saksalaiset ja amerikalaiset-kin
porvarit eivät voi kieltää yleis­maailmallisen
kriisin olemassaoloa.
Nykyinen maailman talouden
suunnattoman laaja kriisi eroaa
luonteeltaan räikeästi niin .sodan-idellisigtä
kujn sodanjälkeisistäkin
kriiseistä. Nykyinen kriisi tapah­tuu
^olosphtieissii, jolloin yhdessä
kiiudemiessa osassa maailmaa on
jo voittanut vallahkumous ja jol­loin
itse tämä voitto huojuttaa'
maailman kapitalismin perusteita
r »
Jack Londonin Idrj^^^^^ |
Kukapa suomalainen ei olisi joskus lukenut yhtä tai useani- wL
paakm kirjaa Jack Londonin runsaa.sta tuotanno.sta. Jack Lon- yj\
don oli yksi aikakaudemme huomatuimpia kirjailijoita. Ja
y h t a merkillinen oli hänen ki.-jallincn tuotantosakin. Tuskin
SHta claman alaa on olemassa, josta hänen kvnän.sä ei olisi
vetan.n valtavia piirroksia. -Miljoonat ihmi.^set, kaikilla maail- ff
^ mari sivi.styskielillä. lukevat Jack Londonin kirjoja. Ne ovat ^
^ yhtä haluttuja henkiseksi. ravinnoksemme kuin auringon valo ^
j a kunnollinen ruoka ruumiillemme.
^ .\llamainitut Jack Londonin kirjat ovat Vapauden kirja- ^
kaupasta saatavana: Viri :; r, i . • - , . , ..- r . t ti *
- ^ ilV """'inn'!^'^''!. niyo.skin nuette kauniit Ranskan rannikot,
T , , . ^ . ilman mitään lisäm:iksuja.
Wi Luokkien Sota, 149 siv., nid .85 Q]] ^
ja^!^ Ihmiss.VQJuin Saarilla, liO-l .siv., .sid $1.00 td^
5; Rautakorko, 352 siv., nid 90 ^
m Rautakorko, sid 1.35 Q^i^V,
Auringonjioika (Kulkurielämää), 1 1 1 siv., sid 1.00
Ttilkaa Kanssani Siiomeen
Heinäkuun 11 paivana
(Lähtien keikiyolla)
Suuressa, mukavassa ja kuulilisassa
valtamerilaivassa
ii NEW AMSTERDAM
(Rotterdamin kautta)
Mr. Paul Saarimäki, Suomen Varakonsulin poika, johtafi.ji
tätä erikoista huvimatkuu Torontosta Suomeen saakka. Liitty^ j
kiiä tähän seurueeseen ja matkanne tulee tapahtumaan ilman- /
mitään huolia. .Matkallanne kotimaahanne, voitte vleMitUa ih»-'1
MenoPiletti $iÖ6«5Q
Edestakainen 18Ö.Ö0
LXJ Kadotuksen Kansa, 2 5 1 siv., sid i.oo ^ i f r /
Erämaa Kutsuu, ,18-1 siv., sid. ,fA Sifi^^Ti
pf, Kulkurielämää, H l .siv., nid. ;.. .48 0%
j»y Ikuinen Salaisuus, 1 8 4 siv., nid. •. . .40
25 Kultamaan Rakkautta, 1 8 2 siv., nid. .40 ^ - » ' ^
'TS Merisusi, 4 3 5 siv., nid i.oo
jj!!;^ .Martin Eden, 5 7 2 siv., sid 1.50
te^ Pakkopaita, 4 1 2 siv., . sid 1.75
*^rS Elsii.:>rcn Kapina. 47Q siv.. sid 1.25
Jj\ Lumikenttien tytär. 3 G 0 siv., nid 75
J9^ Jack Londonin Elämä, 17 kuvaa, kirj. Helmi Krohn, nid. .90
Kaikki kirjat lähetetään postivapaasti kaikkialle Conadassa.
bV Muutamia yllämainituista kirjoi.*=ta on vain rajoitettu mää-
]M rä, jonka tähden olisi suotavaa että määräisitte jonkin toisen Uri'
. [ ) kirjan siltä varalta jos haluamanne olisi sattunut loppumaan. fS.
PS
Mr. Saarimäki on kokenut matkustaja — h ä n haolehtil"-,f|
matkatavaroistanne, antaa mitä tahan.sn haluamanno tietoJÄ j a '
on teidän virallinen edustajanne koko matkalla. Se on tilai-
.-<uus jota teidjin ei tuli.si sivuuttaa. Laivan ulkoreunalla olevat-hytit
ovat orikoi.scn puhtaat. Hyvä rUoka j a kaikenlaista hauB-kuutta.
, ......JB'
TILATKAA HYTTIPAIKKANNE NYT
HOLLAND AMEMCA U i
362 Notre Dame St W., Möhtreäl, Qiiei
J. W. Ahlqvist, 100-102 Elm St, Sudbury
Mr. A. Saarimäki, 319 Bay St, Toronto
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX '69,
Maailman kapitalismin
"vapautumisen"
murtuminen
V, Mitiävalii;^
. knten ki - ' / J * P f o t e t a a n t e l i t a T i l u i hmAetd^t^UU •iriU-
•»•«nen»»- »««»en painoa,-BrjeenpSuttea •«Imutiuta,
miu. J* tahansa jhst taiklu «s^mm^n TS
la^kn
vSristS
VAPAUS, Box 69, Sudbury. Ont
Kaksi vuotta sitten Keminter-nin
VI kongressi osoitti, että ka­pitalismin
suhteellinen vakaantu­minen
kolmannen kauden olosuh­teissa
tulee väistämättömästi yhi'
enemmän horjumaan ja .sen ylei
nen kriisi tavattomasti kärjisty­mään.
Tämä arvio kapitallstiser
talouden kehityksenä osoittautu'
erittäin lyhyessä ajassa täsmälli­sen'
tarkoin oikeaksi. Jo heinä­kuulla
V- 1929 Kominternin Tpk:n
X täysistunto osoitti, että "yhä
.selvemmin paljastuu Amerikan
porvariston toitottaman tunnusMu-seen
vararikko suuremmoisesta ku-koi.
stukse.eta". 7 kuukauden ku
luttua huhtikuulla 1930, Komin­ternin
Tpk:n laajennettu täysi-istunto
päätöslauselmassaan tote­si,
että "kuluneet kolme kuukaut­ta
Kominternin Tpkm täysi-istun­non
jälkeen, lamaannuksen jat-kuesi^
a u-seis-^a kapitalistisissa
maissa ja siirtomaissa, Yhdysval­tain
taloudellinen kriisi hävittää
porvariston sadut "vakituisesta
kukoistuksesta" Yhdysvalloissa ja
antaa murskaavan iskun sosiali­demokraattisille
teorioille "järjes­tyneestä
kapitalismista".
Tästä ajasta oh kulunut väin
neljä kuukautta. Mutta tänä
neljänä kuukautena on maailmaa
kriisi kehittynjrt niin nop«aI]ii
tempalla (työttömien loka hi'
apitalismin
ei ainoastaan emämaissa, vaan
myöskin siirtomaissa ja joUoin
kaikissa maissa toimii kommunis­tinen
puolue. Vuosien 1920—21
kriisistä tämu kriisi eroaa sijnä^
että se voidaan nyt jo tulkita
"heijastukseni^ sodanjälkeisestä
»päjärjestykspBtä ja tuloksena sil­eä,
etta voitettuja maita ei ole ve-ietty
kapitalismin poliittisten ja
taloudellisten suhteiden piiriin".
Yhdessä tämän ,kans.sa nykyjseti
naälimah kriisin erikoisen kuvaa­vana
pjtrteiBhfi oh teollisiiusknisin
yhtyminen yleiseen agräarikriisiiai,
joka saa .yl?ä kärkevämpiä Muo-
;oja, 'Mlttieteh . Jols^aJkih maissa
faaka-älhifelden jä »iHaätaloustuoJ;-
tlejc^en ylitUotaptignB (Yh^Jysvallat,
itanääa, Aiisträlia, AVgentina), ja
toisissa — etupäässä siirtomaissa
<Intia, Itiinä^ — elintarpeideh
tavattoman kärkevänä alituota>nto-na".
.
VI kongressin analyysiä. Maail­man
kapitalistinen talous on tuU
lat kärji.styneen kriisin aikakau­teen
ja kriisi tulee olemaan tule­van
vallankumousnousun perusta­na
j a se tulee myötävaikuttamaan
kan.sainvälisen proletariaatin val-lankumouk.
scn nopeuttamiseen.
Jos jiorvaristo tällä kertaa kehit­tääkin
hyökkäy.stään työväenluok­kaa
vastaan, iniin myös työväen­luokka,
työtätekevä talonpoikaisto
j a siirtomaakansat eivät väisty,
vaan siirtyvät vastahyökkäyk.scen.
Kan.sainväliset päivät — 1 p. elo­kuuta,
6 p.. maaliskuuta, 1 p. tou-l^
ökuuta, Mansfeld jä Öradford,
Kiinan j a Intian tapahtumat to­distavat
proletariaatin ja siirto-maakansojen
aktiivisuuden nou.sua.
Vaikkakaam kriisi ei vielä mer-
SUDBURY, ONT.
Tietoja Engrlannin
osuustoiminta­liikkeestä
Port Arthuriiaiset ja Arthurin YmpaHstitKi^
oja.
Englantilalse.s.sa Co-operatlvo
Ne\vs lehdessä julkaistaan erältä
ihiclenkiiiitoJsla numerolta Englan-nln
asuustolmlhtallikkeen kasvasla
viime vuonna. Jtun numerot ovat o-niiansa
osoittamaan liikkeen vah­vuutta
itocdalen miesten maas.sa,
poimimme niistä muutamia tähän.
Englannin, Walesln, Skottlannin,
Irlannin vapaavaltion ja pohjols-
Irlannin yhteinen a.sukasmäärä on
nykyisin noin 46—47 miljoonaa. O-suuskäiippain
yhteinen jäsenmäärä
näissä maissa on 6.378,309. Tämä
numero csoittaa pääasla.ssa niiden
, ^. - perheiden luvun, jotka ovat llltty-
^ _ e. J<apitali5ti.sen vakäantumiaen ^^t asuustolmintaUikkeesoen. Jo.s per.
romahdusta, niin .se eittamatto-iniästi
todistaa kapitalististen ris­tiriitojen
ulospääsemättömyydestä
ja siitä, että kapitalistiset maat
Lehin kirjoitti v. 1908 agraari-j*
kriisin yhteenliittymise.stä teolli­seen
lamaannukseen:
"Iljnan . agraarikriisin yleistä
perustaa ja teollisuuden lamaan­nusta
eivät »le mahdollisia syvät
poliittiset kriisitkään".
Kapitalistinen maailma etsii kou-
:-istukselIisesti ulospääsyä muodos­tuneesta
umpikujasta. Tätä ylos-pääsyä
se Hakee edelleen ratsio-nalisoimisestä,
siitä suolimatta, et­tä
kaikki.^ ponnistukset ratsionali-
«oimisen toteuttamineksi eivät ole
tuottaneet tuloksia, vaan pikem­min
kielteiisiä fteur£»ukeia, sillä voi­maperäinen
tuotanto on täydelli­sessä
epäsuhteessa mehekkimiark-
(inain vaihtomahdollisuuksiin, pro-j
letariaatin jfi tälohpoikalslon osto­kykyyn
nähden; käpitali-stiset va-'
rastot Qv^t täpötäynnä tavaraa,
joka saa aikaan vieläkin syvem- >
•nän flnanssilamaannuksen ja yh-täniittBisia
pankkiromahduksia.
Suurkapitalististen maiden por-
^aristo im lähtenyt päättävään
hjrökkaykseeh tjröväenluokkaa ja
talonpoikaisjoukkoja vastaan, Sak
iassa. Englannissa ja Ranskassa
ie on hyökännyt yhteiskunnallis­ta
lainsäädäntöä vastaan. Saksa.s-
?a porvaristo sosialifascistien ja
reformistien yhteistoiminnan avul­la
vaatii työpalkan yleistä alen-tamista
10—15 pro.s. ja työajan
pidentämistä 57 tuntiin viikoj-sa
(9>/^ tuntia päivässä). Toisis.sa;
maissa porvariston hyökkäys ilme-1
nee fascistisissa seikkailuissa. '
Tämän rinnalla koko maailman
porvaristo valmistaa kuumeisella;
kiireellä sotaa Neuvostoliittoa va-.- •;
taan, aikoisn tälla tavalla, vaatia
itselleen venäläiset markkinat. Mut­ta
tämS ei ole ainoa päämäärä.
}iyt se enemmän kun koskaan en­nen
on ynimärtähyt että Neuvos-;
toliiton hiyr-skylneh sosialistinen
kasvu merkitsee sitä, että kak.si
maailman systeemiä on törmän- -
nyt yhteen: kaoleva kapitalismi'
JA voittoisa, k^vava sosialismi. ^
Täjitä käiyliin selväksi se, että;
mitä ehemthih tulemme saavutta-'
maan Neuvostoliiton sosiaIi.stises-1
«a rakennustyössä, sitä kiireem-;
min tnllAih valmitrtautumaan i
hyökkäykseen Neuvostoliittoa vas-.,
taan. Elämä on murskannut pie-:
niksi 'sii^pateiksi opportunististen f
ryhmien "tedtiaft". Se on täy-'
deili£«sti vastiuurat' Kominternin!
ovat tällä kertaa välittömän val-laiikumouksellisen
tilanteen muo­dostumisen
tiellä. Kominternin
täisteluesikuntien tehtävät ovat
siinä, että tätä tilannetta käyt­täen
hyväkseen on valloitettava
tJ^Öväenluokan enemmistö, yhdis­tettävä
ja valmistettava joukot
tulevien päättävien taistelujen va-fälle
pääomaa vastaan ja työtä­tekevän
luokan .sosialistisen isän­maan
— Neuvostoliiton puolesta.
Leningr. "Vapaus".
Vapauden hnaraliikkeeseen on soapunut useita hyviä k)rj<
Käykääpä kaupungissa käydessänne katsomassa niitft.
OPikSIJA HUVIKSI
on hyvä kirja, paras väline. Suosittelemme seuraavia:
SEMEN^TTI, Feodor Gladkov
.SPAUTAKU.S, Gioviinniuoli ;....
IKIJISKT IJIIUITULIOT, Lauri Luoto
IKUISKT UHUITIJLET, Lauri Luoto, nidottuna . . . . . . . . ..
T I K N HAARASSA, O. Oinonen
LÄNSIRINTAMALTA E I MITÄÄN UUTTA, E . M . Remarque . . .
LÄNSIRINTAMALTA EI MITÄÄN UUTTA, nidottuna . . . .
PAKOLAISENA, Lauri Luoto
PUNAISTEN P U 0 L P : S T A — VALKOLSIAVA.STAAN.
lehtisiä luokkataistelun uu.simmasta hist. SuomesBO
LASTEN KIRJA, toinen painos
KUNINGAS SALOMON KAIVOKSET, H. Ridcr Haggard ..
HISTORIAN ÄÄRIVIIVAT, H G. WellH, kaksi osaa
IMPERIALISMI, N. Lenin ^
SOSIALIDE.MOKRATIAN KAKSI TAKTIIKKAA, N . Lenin
VALTIO .IA VALLANKUMOUS i . . ..
TYÖMIEHEN TALOUSOPPI, O. W. Kuusinen
JEESUS-TARU, George Brnndes
SUOMALAISTYTTÖ AMERIKASSA, Nellie L. McClung
ADOLPHE, Benjamin Constant
BETTY ZANE, Zane Giey .o« , j .
TULIHARJA, Zane Grey ...':........ i':7Ji:.:^'r'^fi:t''::ri]
i*ffl
. •-'•mm
I.BO VW
1.00' •, j
Leo-i-t-?:'"
1.00^'*
1.00 <"
mm
•26,.
.50.::
.86;^'
.40<'''
.90^! -
16.50 '
VAPAlJDCN KIRJAKAUPPA
pi^detäan auki joka päivä ke)lo kah­deksasta
aamulla kello seitsemään
i i l i l l a . Sunnuntaisin ja juhlapäivi­nä
on konttori suljettu koko päi-väto.
Rahan välitystä otetaan vas­tailu
kirjakaupassa jälkeen kello
NORJAN
AMEKIKAN LINJA
NOPEA KULKU
SUOMEEN
Oäibid täi tukkoLl^AN
kautta
•uoraan N E W YORKISTAs
L X H T Ö A J A T ' ^ E W YORKISTA
"Stavanrerrjord" Elok. 2
"Bercenafjord" Elok. 16
"Stitvangerfjord" Syy.k. 2
Tilatluui hyttrnna nyt.
Cabla looklu, tarini kolrut Inoklu >
fcolmu Ittolcka o»t luikilU parjetidu*.
TooroilU IcJToitM
"STAVANGERFJORD"
ja
"BERGENSFJORD"
. Ckbio looLao binnit on «timetrti 110.00.
Alia Bik*a tale« olemuii IliSjOO.
KitUeta on 12 pro», tieaaut rvimttu
eabio lookao edoKLaiiilU (nitkoilU *Ik«n«.
.|o|c« ei «Ie purj^bfla.ktud/rn kiireiain. Sauri
(iiixS oa voinufu fcjikilli eJttUkaUilU
tiMticoilb ttn-Irti kolmmccua }s fcola>Ba««u
.—o
•eaoe YhdfttlU/ibia tilkki (UntaaMO T<OH-JAS
AMERIKAN MMAI-LA. jok* UryM
ttiluntia jnuiuroukiU ;» tnk'jUca loieJIrtU-
*2a aulkin. MaikilUnne 5uom«eo. roitto
jäidi jo Bert«iiJui maibio j> jalfcu m*t-kMsne
0»!ooa eriii«uui>«IU torirtijuiullj;
Jok» »ie tcidit taiitmmoittm Sotima tustO'
tieo jli ilmin eri ktultonokti*.
Kuin koImiDOTa laoVto malkaiuiain.
loIJb on ttkMUtDluUiptynh Vubioftonlna.
ei iärrHte mraai Elli» Surcile.
UiiStietoj* ja ukai«IatiiIop<perciU »««<n»n
paÄAHltilU uiami«tiJItiiiBm« Uikk* «norua
Norwegrian-America
Line
AGENCY INC.
22mit«liall St-, New York Cit>
hecseen lasketaan kuuluvan keskL
määrin neljä henkeä, huomataan
.siis, että yli puolet Britannian väes-töstä
kuuluu nykyisin osuuskauppa,
liikkeeseen.
Vuonna 1929 kasvoi o.suu.skauppain
jäsenistö 493,174:llä eli noin 8.38%.
Vuonna 1928 oli vastaava kasvu noin
5,49%.
Vaikka teollisuuden tila onkin oi.
lut erittsiln huono, on osuu-stolmlnta-llikkeellä
.siltä huolimatta ollut
rlittävä.stl keinoja toimintansa kar-tuttamiseksi
Osuuskauppojen csuur,.
pääomat nousivat vuoden kuluessa
11.1 prosentilla ja olivat .sen lopus­sa
110.353,321 puntaa. Lainapääomat
kasvoivat 15.57% Mia 14,051,628 pun-taan
ja pankkltallctuk.sct 10 prosen.
tilla 5.053,808 puntaan. Kun nämä
eri muodoLs.sa olevain pääomaln !i-
.säykset lasketaan yhteen, huoma,
taan, että jäsenistö on vuoden ku.
lucssa .«ijoittanut o.suu.skauppaln ra-he.
stolhln yli 13 mllj. puntaa uutta
pääomaa. Jäsenistön halu o.suu.slol-mintaliikkce.
s.sä rahallisen aseman
vahvistamiseen el lä.stä enää voine
kovinkaan paljon lisääntyä!
Liikevaihto oli viime vuonna 224,.
465,000 puntaa. V. 1928 .se oli 209,.
.m5,55. Liikevaihto lisääntyi .siis n.
15 mllj. punnalla. Kahtena viimel-
.senä vuotena on liikevaihto ka.sva.
nut yhteensä n. 24 milj. punnalla.
* • » » •
KANJONIN KUTSU, Zane Grey
NEITI SUORASUU, Clement Vautcl
MATKU.STUS MAAN KESKIPISTEESEEN, Jules Verne
ATLANTIS. Hans Domink . . . . . . . . . . . . . . ..
LENTÄVÄ HOLLANTILAINE.N, Fr. Marrvat . . . . . . . . . ..
ANDREAS J E L K Y ' N IHM. SEIKKAILUT, Ludviflr Hevesy
PASTORI KÖYHIEN PARISSA, Clement Vautel .
PASTORI RIKKAIDEN PARISSA, Clement Vautel
KOTKAN LEMPI, E. Bnrrinfcton
VIIMEISEEN MIEHEEN, Zane Groy
PERIJÄTÄR, Honere De Balzac
Vapaus Port Arthur Biranch
316 B A Y S T R E E T ,
l.l6.
1.00 ,
•.flo •
..7i:^=-
I.OO '
• 1.16;
1.16 . . - i j
.9[0'»f V
'.,..•}• m. :y M -s
PORT ARTHUR, ONT.*'
: . — u i - : : — « - - . . us
Työiäistoveri! Oletko jo tili
Erinäisten tyÖFäenjärjestöjen
CANADAN KOMMTINISTIPrOMIEKN
BIN OSOTE
Kommuni»ti(.u'iIi.flIe Ulirtriiii»! klrje»«lhto
'ITI </„/irilav« »llnolfv»!!» t<»olli.»lI»: Mr. Tim
Rii.k, n-xim 15, UA% Church St., Toronto 2.
Ont,
SVUASSV.^ niRIN AI.tirTOIMriCUNNAN tlh.
Ipctiii o»i>le: Hoi <>'>, Su<ll)ury, Ont.
C. TN. f.rmiN SIJDIMJItV.N OSA.STO.V KOKO-i;
KSf:T |.;.I,iK.iM k»k.i tm»» kuu.M. J"k»
l</jij<n k<«kiviikk/iilij T.'M. T"'"''" «yuknkoii»,
t.,;nrn .,li).-lmiikok<m«. KIrJ-rfiivsihlo-oiot*:
.TUix 26, Sii.ll.iifr, Onl,
Liiketoiminnan valtavaa lisäänty- i r,. w. i. v. t,i C A N A D A N , i'«h)oi».o«i«rioD
• lii<-k'i»iii»iill<! lulrv» kirrciiyaililo, ypri mual
ljli.;rk..:t r,«<.|<li«v«: K. Salo, Boi 519, So.
Vvrt.ittiti":, Orit.
BKAVr.K JAKl-N r. '»«»»l-.ti kokf.uk.^t J>.k« kiiun
i L>-lt'> 1 i/iilvällii uuiKiD talolla.
0.a«l',fi nfilf. V.-it y,7. W',rl)i>nKI«a, Onl. —
V o i K i i l l f iu.riira JrbiiU umlt oo »»DJ».
CANAOAN SIOMAI.AISKN JAItJKSTON. Ullll»-
t-IUD, tihlrcfin on; Jubn WirU, 937
j Ur')»'!*)"^!. Avf., T'/r<inlo, Oot.
1 CANADAN -SCOMAIAISTKN TVOI.AI.STEN IJH-I
m.j|.i;i.irrr'>. i,i;ii.>i..imiiu«ii«n ko« i i<aikk»
o n !?u.)l/<)rr, Ont. I.Iitvn «ilil^l OB V. iBt<o.
btium, "•• li"» .Su'U.iirr, Ont.
i' COHAf.TlN «. a. oM»lf<o o»ote ODJ BOI 810.
i Col.ah, Onl.
' S. J. CrtCICMTON MINKN OSA.STON k'.k<nika<t
; o»«l J'/la kujk3'j'irn t'<in<-n «unnonlil, k«U» 2
I ip. Kifi'»ail/t'<."»')>'r 'ini S. S. Outto, Box
' fl, CiriltSilOD Mine. Ont.
i
SIHTEe- ». NOLAMIN oiai.oa kokotik» • » UMtf»^\, ; i
kuakaudcD 2m»n «maunui kello 2 lp. ' Kui»' ;
»alhto.oaoi»! Vttok NeraU. Noblo. • J . A J I . r y.
Onl. • n".;! •
OSASTON lf^koi^m^»•»^
mistä todistaa .sekin, että toimlhen,
kilölden ja työntekijäin lukumäärä
Oli vuoden lopassa 14.u34 .suurempi
kuin edellisenä vuotena. Kun tämä
tapahtuu aikana, jolloin koko maas­sa
vallitsee yleinen työttömyys, to-doistaa
sekin kuvaavasti Englannin
o.suustolmintalilkkeen suurta voimaa
Ja varmuutta/
Länsirintamalta ei
mitään uutta
s. J. MONTREALIN _ .
pUrtUa ouatno fauoiiantlalla 1449 Notr* I>IIM„ :
St. WcM, (»kalaen kuaa ri>itmilli«n •aBoaaMiT >
krUn 3 ilt«p-jl»IIU. JolilokooBao kokonfcMI^''':
..nxna päivinS krlU 2 llupSlrUU, K«»lej»j;., ,.
»allilo.n^rtB: S. J. Uoolrratin Oftto, IM» '
N»tre Oama 6t. W»t. Maotrett, QtMbte
I-OIfJOISONTARION NAI.S.SIHTEERISTO» 'dafti" • ' -
ir on: Hilma MMili, Bo» JM7. Klikland Ukt, . , ' s : .
Olit. \ V ,^ v^i..!,?-::';:'
s. I. »'ORT ARTHUniN O.5AST0N Mtoaim» .
joka knukauJen » n « i m i i l D M auDiilinlai, Jiilllö.'
kuunun k«k'/uk«H (»k» ku«kaa<J(a »olflTO Jt..^ : ?•
viirnriiicn ni«a»»Blai,, aijttlimHHV»» •l">j»'**^ i- i '
).,ka teinen ke«ki»iikko, .MiaJaaM» l*ko«»t«ll - ' :
J„k« rpaimiinm ja koJmu »iliUl kDok«»d*W,!^;f;
K<ikkl'n kok"'j>trn aika tm kello I iUalU.lur...
J.<nvai(ilo-o«'»le 316 B«r .Sl.. Port Artkar, 0 « t .'
S. ^pqTTSVIIXEN omÄo No, 14, PomipUM^
Ont. ' ; .
S. J. ROSE CKOVEN o»uto« k<>k«*m ;
täin (»ka koakaitden IOIMS «aaniuUi kiUoM '
i-p.p. — KirJ7«nnifale.oaota: . T . XcMtntlrti/j.; .
Rot Crore, H.O. OoUrio
' S. J. fCUr WIU.IAMIN OM.IOD lT«kokouka«t
I oiai jokji.^-n kufjft Tni' m j i n * r n ja kolmaa ann.
niinul kfllo 8 ilUJIa. ioliiokonnan kokoukact
j eiiiUiwȊ tiitliioa, omalla livncuatoIU 211
; KiAi^rXfin .St„ F</rt Villiam, Onl.
.saapui taa.s Vapauden kirjakaup-paan
A.siamiehet ja y k s i t y i K c t la­hettäkää
tilaukKJanne t ä l l e m a a i l ­man
enimmän levinneelle kirjalle.
Lähetetään p o K t i v a p a a . s t i kaikkial-!
le CanadaHKa. Hinta $1.2i>.
• •I 1914
CA.VADA.M KOMMUMSTIPUOLIJEEN NUMMO-j.
AN </«j«i',n ix'ikoki>uk»»^t p i d M ä ä n ktrne
kuuft«a. « i t n i r i n f r n « u n n u n t a i . kallo 1 J.p.p.
0 « ( t « : , W, . S l i B o n a r o n , S««k.. Cao.
5, J. NIPIGON ouaton tjr-^atokonkatt pidetälo
j ' / k a k u u n 2:n j a 4 » • u n a u o t a i , ICirjeraibto.
i o v i i c o n : S. J. Ouffo. J. NrraU,' Box SI.
, U'iii'i'in, Ont.
i s. i. I.AKE COTEAU otarto» No. 41 kokookaet
I pi<l'tSin ' o a . t o n k a a l i l l a -joka koon loinen
S, J. SAtXT STE. MARIEN 0!»A3T<Mi,«Ö..f, -
trvkokoukaet p!/laläiia Joka tolnefc IMIHBliM.'
allcarn krllo 8 J.p.p. omalt* liialilU. .OtsMli <s«.
126 ll>onip»oD St„ Sauli Sle. lUrt»; OB». ' , :
S. J. SOUTtl POBCt;PlNEN orttto» lraikmiik.j-;j-j^^.
vx [lidrtijäa joka fcoakaailea fcolaustMa Mtt. /
nuntaloa, kello 2 lp OaoUt Boi »a». :: 'i^^i^-',,
SOINTUI.AN OSASTO (Caiuljn SdMMltf^K'
Jlrjr.iim Oniio S6) fcnkooBMt voaaU*. kM(lhli<i^^
laan joka kunUuitet) toaittlllHtI ManaUiM
kello 1 päUällä. Odote: Sotatala, M.-U.
SIJOBURVN OSASTON NO. 16 'iii4<i»^<ll'^^^":'
o»ot« oo: S. Oualo, 6o> 26, fiaibitil,
S. J. TIMMINSIN piutoa . l i i o o l ^ irfi*»!^'^^^^'^
joka loinen aoDaanul. OMatoH.VkttliMaBbi»' '; ''-r:^-';'^
-v,te: S, Oauto, Bo« i Ö 9 0 , i / T i « i ^ a V j . < > r t i ' L ' ^^
PaikkakancalU oa ciliatriiäHi Iiri<itJh^7a^Up:-fv, y^^^^^^
kairanto. j< metaatfolijlaltti J i » i » « S » . ''V' • 9 ? ; ; si"
' S. i . TORONTON oaattim tr^okMiäMifVp^^
Toronton SoomaUiaen SamJi'hUtMaMtäik^-9SI^-.^^i
Broa<l»«w Ar*., Jokaisen knaba^Uo ^naHBOlJgl' " :>i
ja kotmaa *utiniu>tai-!ht, »lk«n. It^Oii; •^M.,^r
Ohjelma- J« keakottelnkokimk»*» •pldetM» ' '
>ui>f)ur>Ut k..!!', 1 \KtWä\\'ä* r».li'>.'>tc:
I - 3 u k l J n . ' n , V.:x 2'). r>unl/I«nc, Sa.k,
H.
teos käsittelee a.siakirjain perufs-teella
"LänBirmtamalta ei mitään
uutta" kirjaBEa kuvatun verileikin
syitä. Lähetetään postivapaasti
kaikkialle. Hinta $1-25.
Vapauden Kiiiakaappa
Box 69. • Sudbary, Ont.
s. J. I.AOYSMITHIS oaafton kokouk«f» pMetäia
joka kau-> aeljjt aunnontai. alkaen keDo 7
itlalla. KJiJe/aiblootote: B»x IS3, Ladramilb.
B. C. ,
S. J. LONG LAKEN o«a»ton kirJee«ralblo-o»ol«:
Victor Hänninen, Rbeault. rla Sa<n/arjr. Ont,
Knkftukeet on Jokainen 1 ;s>«n aanoaDtai kanaa*
kello I ip.
LUMRER VORKERS INDU.STBIAL UNION OF
CA.NADAN iiiiinen piiri. Kirjerailito.oaoto od
Alf. HaulamSki. 31fi Secord St_ Pori Ankat
Onl, HjöalihrtjkMrt on tebtäiri jlUoleralla
oaotleella.
S, J. KIRtCLAND LAKEN oiaaton o«oM Mt
Box 240, Kifklaod Lake. Oat.
S. I. LEVACKIN oaaaton No. tl kokonk^t pl-kaiten
kuakaodeo toinen \% Mljtt ma»m»IUS'-. '<
I l t a . alkaen kello 8X», 0 » t « s K. S. paMti ^
937 Broa<l»ie« A»e. ' •• , , r-"^
S. J. VEBST£E'S COSNEBIN •tJif^^Uiua^/' j'J
leenMlbto-oaotei a SalMt. WdM«V C«»f*»v^J,p ;
B- • • •:ry0fM
s. }. VASUPfH ouatoa Itn^kaMfMlMkaM .iiuii
liän joka kaakanatm yim mrimntti ktOt^ft.
y.p.p. Poilio»ol»s •:':4|>i»Mt«,;' -^Otlt' , V;,v_
s. J. VANCOUVERIN OSAStOlt -tW,-.Syr%o%Smt^::
on jokaiten kaoktaaea toltem» k^ilU*tikii^-'
kello 7,10 iiun* C U B I M U i ^ - 3eHE<.t:«i^
V..S trieae t'E«a.-aSlE URA J• T;M^ n*
Kirklaad takt, OM.
AUEniicAN iröuiizk^vaunsi^^
Toimlaton, ä««ntUl>««»:;. v l j * ^ ! .
Keaknkaan J«, mrMiM&dl ;-,piimtii:
Finaiab FetiMitSu. Stt- EMI'
Yort. N. y. KriUtl *
Uketvkaat «A IttaMuitk