Vapaus, June 30, 1925

              Ä i f I I M I
Tiistailta, kesäk. 30 p. — Tms., Jime SOtli, 1925
- „c-. joissa on selvä ajatas, vaik-'pohujapaikalle E. OUikkala, joka se-
S^heäkö iiäsiala, kuin sellaisten losti kysymystä, onko meillä työläi-
S^den kanssa, joissa on kaunis sillä syytä langeta "pessimistiseksi",
ja paljon kaikenlaisia väli^ tai paremmin, -onko työväenliike
^!^^ejä käytettynä kuinka sattuu, inn^Tm"*- « « - « « . o o » , „oi.„i„c*„
Eutta sekava ja hajanainen ajatus,
fiia-ksi mainitunlaisista kirjeistä
t^do korjaaja saada käyttökel­poisia
"tekemälläkään". Kirjeen-vaitajain
ei siis pidä Idrjbituksis-
£gan pyrkiä turhanpäiväiseen koris­teluun
ja epäselvään filosofeerai-
Inun.
Dtamapuffien y.m.s. kirjoittami­sessa
pitäisi noudattaa tätä samaa
metodia. Niihinkin tulee aina aset­taa
sisällystä vastaavat otsikot, e i -
l[ä pyrkiä panemaan otsikkolauseek-g
mitä sattuu. Lyhyet j a selvät
otsikot ovat aina kansankirjeiden
uutisissa parhaimniat.
Untiset ja tapahtumat tulisi ker­toa
mahdollisimman tuoreina. Huo­no
on sellainen tapa kirjeenvaihta­jalta,
että jos tapahtuu jotakin tär­keää
esim. maanantaina, äitä k i r -
jotetaan vas^a loppuviikolla. Asia
IcyDä silloinkin . saattaa »olla sellai­nen,
etteivät siitä ole mxint lehdet
kertoneet, mutta jokaisessa tapauk-sessa
se o a silloin jo lehteen men­nessä
vanha, - ^ m a koskee osaston
jnenneiden tilaisuuksien selostuksia
ja yleensä kaikkia asioita, joilla on
uutisluonnetta, Kirjeenvaihtajain
dis on aina pyrittävä lehdelleen ker­tomaan
asiat tuoreina. Jokaisen
kirjeenvaihtajan on tämä seikka
painettava mieleensä. Jos sitä nou­datetaan,
se sanomattoman paljon
auttaa lehden vilkastumista.
joutunut ottamaan taka-askeleita,
siinä kulussa, missä vallanlramouk-sellinen
liike läksi menemään eteen­päin
maailman . sodan päätyttyä.
Puolituntia kestäneessä puheessaan
teki hän koko seikkaperäisesti sel­koa
tästä kysymyksestä, vedoten lo­puksi
tämän mantereen työläisten
toimintaan. Puheen jälkeen lauloi
osaston mieskuoro j a Mrs, Kela lau­sui
runon.
Henkisen ohjelman jälkeen alet­tiin
urheilu. Osanottajia ilmestyi
ainoastaan poikasten kolmiotteluun
sekä pikkupoikain ja pikkutyttösten
kilpailuihin sekä Arthurin j a W i l -
liamin osastojen väliseen köyden ve­toon,
jossa Williamin pojat esiintyi­vät
voittajina. Kenttäohjelman jäl­keen
siirryttiin taasen Williamin
Pirtille katsomaan kappaletta " V e -
rijuhlat", joka näyteltiin toistami­seen
sunnuntai-iltana. Yleisöä oli
taaskin haalin täydeltä. Esityskin
sujui meikäläisiin oloihin nähden
hyvin, ja varsinkin katsoen lyhyeen
harjotusaikaan, mUcä niinkin vai­keata
kappaletta varten oli käytet-
Kirjeenvaihtajain tehtävät ' ovat
moninaisia j a vaativat. asianomaisil­ta
henkilöiltä asianliarrastusta ja
uhraantuvaisuutta. ITe eroavat osas­tojen
muista tehtävistä siinä, että
ne pääasialliseni täytyy suorittaa
yksinäisyydessä, josta syystä eivät
läheskään kaikki osastojen jäsenet
osaa antaa kirjeerrvaihtajan työlle
arvoa. Jos iri^3eenvaihtaja ei ota
osaa muihin osastotehtäviin, vähek­sytään
useasti Känen toimintaansa
osaston ja puolueen hyväksi, vaikka
hän kirjeenvaihtajan tehtävien täyt-'
tämisessä kuluttaa lähes kaikk' va-;
paa-aikansa. Hluttä kirjeenvaihta-'
jan, joka tahtoo olla tehtävänsä t a ­solla,
ei sovi sellaisesta njrrpeintyä,
hänen on pyrittävä vain tehtäviensä
täyttämisessä yhä parempiin ja pa­rempiin
saavutuksiin. Siten mwie-tellen
eivät osaston jäsenet voi'
ajanmittaan kieltää tunnustustaan
hänen työltään.
Kirjeenvaihtajan on tarkasti seu­rattava
osaston y.m. kokouksia ja
päätöksiä sekä lähetettävä. niistä r a ­portti
lehdelle mahdollisimman tuo­reena.
Samoin on hänen oltava pu­hetilaisuuksissa
j a 'kaikkialla, mistä
vain on mahdollisuus saada kirjotus-'
aiheita sanomaleTiteen.
Tällä ei kuitenkaan tahdota sanoa
sitä, että,kirjeenvaihtajain olisi py­rittävä
kaikista vähäpätöisistä asi­oista
"uutisia tekemään", vaan ha­lutaan
painostaa kirjeenvaihtajain
valpasta asiain seuraamisen tärke­yttä.
"Tikust asian tekeminen" ja
siitä laajasti kirjoittaminen ei ole
suinkaan mikään suositeltava tapa.
Sellainen ori käytännössä porvari-lehdissä,
mutta tyoväenlehdille ei
M sovi eikä siihen pyritä.
Työväenlshti on työläisten kärsi­mysten
ja taistelujen kuvaaja ja
tulkki. Se kertoo kaikki asiat nii­den
oikeassa eli todellisessa valos­sa.
Sen ei tarvitse uutisiaan "vä­rittää",
sillä tosiasiajn kertominen
sellaisenaan puhnu työväeniuokan
1°."!^*"" aseman puolesta. Mutta
siltä huolimatta muutamain asiain
yhteydessä on kohtuullista, koska
lehtemme tärkeimmässä' merkityk­sessä
ovat agitatsioni- j a propagan-dalehtiä,
esittää kommunistien pyr-kimysmaali
ja valaista asiaa siltä
näkökannalta. Mutta eivät lähes­kään
kaikki asiat ' kaipaa erikois-selostuksia,
sillä ne itsestään puhu­vat
työväenluokan pyrkimysten
puolesta.
Uutteralle ja edistyshaluiselle
kirjeenvaihtajalle kaikki nämä sei­kat
paljastuvat vähitellen, öcään-kuin
itsestään, työnohella ^sikäli
kuin hän edistyy ja saavuttaa käyi
tännollistä kokemusta. '
^ Eteenpäissä R. P .
tavissa. , '
"Verijuhlat" on juuri sellaisia
kappaleita, joita meidän pitäisi saa­da
useamn^in näyttämölle. Tosin
voi joku sanoa että kappale on liian
raaka kaikkine kidutuksineen, mil­lä
siinä lakkolaisia kidutetaan, ^un
ottaa hunmioon kaikki raakuudet,
mitä työväenluokan jäsenet saavat
kärsä, niin ei näytelmässä esitetä
niitä läheskään siinä määrin bmn
todellisuudessa tapahtuu j a mitä
suoraan lehtikirjotuksistakin jokai­nen
<on saanut lukea. Kappaleessa
ihnEnee tyydyttävästi työväen jmik-kotoinrfnta,
jota ehdottomasti jiitää
oQa meidän taisteluissamme porva­ristoa
vastaan. Käy selville että -por­varisto
ottaa osaa taisteltuni työläi­siä
vastaan koko luokkana, joten^
meidän myös }>p taistelumme järjes­tettävä
yhteisesti koto työväen
luolckana, ^ eikä minään Icorsinoihin
sidottuina ryhminä. Vaikka kappa-
11B TOI pitkä, niin siitä toinlimatta
e i se ole pitkäveteinen, -miksi mo­net
kappaleet tahtovat muodostua^
Huumorinsa t)n siinä myöskin, jo­ten
sekään puoli ei ole siitä unoh­tunut.
Kappaletta voi pitää yhte­nä
parhaana tuotteena, mitä meidän
näyttämöillämme esitetään.
Matti Nulikka, joka on ollut
syytteessä vaimonsa pairainpitelystä
j a itsemurhayrityksestä, tuomittiin
2 vuodeksi Manitobas" ]kuritushuo-neeseeni
Niinkuin tässä lehdessä
jo ennen on mainittu Ihyökkäsi N u -
tikka vaimonsa kimppuun hänen o l -
Jessaan levolla, haavottaen vaimo­a
n s a . S i t t e n oli hän mennyt ulos
j a yrittänyt tehdä itsemurhan leik­kaamalla
kaulansa poikki, josta ef
kuitenkaan johtunut kuolemaa, sil­lä
hän vietiin sairaalaan, jossa pa­r
a n i Joutuessaan oikprttifCTi sai
hän edellä kerrotun Auomion.
Osaston oayttämölla tullaan erit­tämään
ensimäisenä sunrcmpana
kappaleena "Taistelun alkn'". Kap­pale
on mitä kauneimpia näytel­miä,
joten jokaisen tulee pitää mie-^
lessään, että tulee katsomaan tätä
kanmsta näytelmää kun se «site-kun
ei ole siitä maailmalle mais­tettu
huudella. Muuraus on ollut
valmis aikoja sitten. Pienempiä
töitä valmistellaan. Ensin alassa
jotkut luulivat, että Moskovasta on
saatu^ määräys, että se täytyy teet­tää
ilmasella työvoimalla, mutta nyt
ehkä nekin henkilöt ovat tullelfc
huomaamaan, että se onkin jouk-kotoimintaa
j a sitä tuetaan kaikin
keinoin. Ehkä jo käsittävät että
siitä tehdään joukkojen kokoontu-mishuonetta.
Nyt se on pian val­mis.
Kuuluu kuiskeita että se a-vataan
käytettäväksi 16 päivä hei­näkuuta.
Silloin sopi\ jokaisen tul­la
katsomaan josko se on tarkotus-taan
vastaava. Siinä, tulee myös
olemaan lukutupa, jossa sopii
käydä joutoaikojaan kulottamassa.
Muistakaa toverit, että osasto on
varannut sinne siksi paljon J^ilaa,
että jokainen alaosasto voi toimia
mielensä mukaan. Ei tule olemaan
enää tilan ahtautta kuten tähän
asti. — Ithel.
Toronton nutism
Konunaaistipuolucfin Toronton
osastojen yhteinen kansainvälinen
kenttäjuhla pidetään lauantaina
heinäkuun 11 päivä, alkaen kello
kaksi iltapäivällä, ukrainalaisten
vuokraamalla kentällä West Toron­tossa.
J(^kainen> kenttäjuhlaan läh­tevä
pääsee vaikeuksitta perille,
kun menee Dundas vaunulla niin
pitkälle kuin se kulkee. Vaunun
pysähdyspaikalla on kenttäjuMako-mitean
jäseniä, meidän suomalai­nenkin
edustaja, ohjaamassa juhla­vieraat
kentälle. Kenttä on pienen
matkaa vaunutiestä sivussa. Ken­tällä
on järjestetty juhlakomitean
toimesta arvokas "henkinen ohjel­ma
sekä erilaisia urheilukilpailuja.
Lisäksi tanssia illalla. Kentälle on
tehty lava tanssia varten, joka on
valaistu sähköl^, joten pimeän t u l ­len
voidaan tanssia jatkaa. Itun-sasta
osanottoa toivotaan suomalais­ten
taholtakiii. Sen \-uoksi ei suo­malainen
osasto ole tälcsi illaksi !iär-jestänyt
mitään haalille, joten -^on
toivottava, että annamme, voimaik-kaan
kannatuksen Tcansainvaliselle
kenttäjuhlalle. Jnhilia on pitänjrt
yhteen sattumien -vuoksi siirtää jo
kaksi kertaa. Ensin ne oli aiottu
heinäkuun 4 päiväksi. Sitten Tieinä-kuun
18 päiväksi, ja nyt lopullises­t
i on sovittu, että ne vietetään hei­näkuun
11 päivä, alkaen IceHo kak­si
iltapäivällä, joten ne, jotka ovat
aikaisempia ilmoituksia tästä juh­lasta
kuulleet ottakoot tämän huo­mioon
ja pitäkööt nyt täniän lopulli­sen
juhlan pitoajaksi määrätyn päi­vän
mielessään.
tään.
Kaapunkimme valtunston viimeit
sessä kokouksessa oli pakoni -vie­raita,
sillä valtuuston kokoakseen
oli saapunut 18 edustajaa erilai­sista,
yhdistyksistä Arthurissa. SS-nä
oli edustajia Idrkkolnuumta,
raittiusseuroista, herrasväen ^yvän-tekeväisyysyhdistyksistä
y.m., kaik­ki
ollen pahalla tuulella siitä, että
Port Arthorin ja Fort ' WJIIiamm
kesäjuhlat 20—21 päivä t.k. onnis­tuivat
mitä parhaiten. Lauantai-U-J^
na oli kokoontujjut TVilliamiin
haalin'täydeltä yleisöä katsomaan
kappale "Verijuhlan" esittämistä,
öamoin d i Arthurin osaston haalil­le
kokoontunut rauri joukko juhla-tanssim.
Sunnuntaina oli kentällä
yleisöä ihmeteltävän paljon, juhla-komitea
ei oUut niin suureUe jou­kolle
aavistanut/.varata ravintolaa
eräälle kaupunkimme pääkadun var­rella
olevalle hotellille on annettu
oikeus rakentaa ulkoilmakapakka
hotellin yhteyteen.'• Edustajat to­tesivat
että siinä tullaan tarjoile­maan
"piiriä", jota nykyään on l u ­pa
mjrydä, j a sillä tavalla nuoriso
saatetaan alttiiksi juopotteluun, kun
sitä oikein ulkona tarjoillaan. Vaa­tivat
että kaupungin ei tule sallia
sellaista rakpntaa, siihen tarkotuk-seen,
Kdupunkinjme majuri antoi
lähetystölle vastauksen, että heillä
ei ole oikeutta kieltää ketään myy­mästä^
"piiriä", sillä nämä paikat
toimivat hallituksen lupakirjalla.
Heidän ainoastaan on katsottava, et­tä
rakennus tulee kaupungrin sivn-lakien
määräysten mukaan raken­nettua,
jonka myös ovat tehneet,
— J .
SaoltSte.
joten qU haettava kaupungista pal­hon
lisää ravintola aineita, että v o i -
^ yleisöä tyyjjyttää.
Kenttäohjehnassa oli e n ^ lanloa
Port Arthurin fökaknoröKa, jonka
Jo» vahan pakisid taalta Soosta.
Vaikka ei täällä nykyään ole juu­ri
sanomisen arvoista- KaiMci n ä ^
tää olevan valmista. Terästehtaal­t
a taasen lähetettiin miehet sua-ximmalta
osaa' nälkätaipaleelle. Se
Protestikokous t2ueen'»<pui8tossa.
Ammatti-osastojen Tceskusneuvoston
toimesta pidettiin protestikokous
Queen's-puistossa Treslcrviikko illalla,
24 päivä kesäkuuta. Kokouksessa
protesteerattiin hallituksen menette-telyä
vastaan; sen salliessa lähettää
sotilaita Nova Scotian Icaivähtotyö-läisten
lakkoa ronrskaamaan. Ko­kouksen
avasi neuvoston puheenjoh­taja
White, joka selosti tarkoituk­sena
olevan avustaa taistelevaa jär­jestynyttä
työväestöä liaikilla mah­dollisilla
keinoilla. Totesi Nova
Scotian lakosta, että Canadan hal­litus
yhdessä kaivosyhtiön kanssa
aikoo sotilaiden voimalla murskata
tämän lakon. Siksi on neuvosto
päättänyt pitää kaupungissa jatku­vasti
protestikokouksia, saadakseen
kaupungin väestön tietoon hallituk­sen
menettelyn. Jokaisesta 'koko­uksesta
tullaan keskusneuvoston toi­mesta
lähettämään siellä hyväksytty
vaatimus hallitukselle. Puheenjoh­taja
esitti puhujaksi, Miss Cohnin
Nova Scotiasta. Hän selitti, efiä
jos Nova Scotian kaivantotyöläiset
häviävät nyt lakkotaistelussa, iota
Canadan hallitus. on sotilaineen
murskaamassa, on häviö odotetta­vissa
tulevissakin lakkotaisteluissa.
Työläisten velvollisuus on avustaa
toisiaan, niin tässä maassa kuin ko­ko
maailmassakin, taistellessaan -'oi­keuksistaan.
Cohn kuvaili oloja
lakkoalueella ennen lakkoa, sanoen
tämän yli neljäntoista tuhannen
perheen olleen pakoitettu elämään
vuosikausia oloissa,-jotka ovat sa­noin
kuvaamattoman kurjat. Nel­jä
j a -viisi henkinen perhe elää yh­dessä
pienessä huoneessa, saaden r a -
•vintoa 2 kertaa päivässä, j a sen
vaan joka toinen päivä. Tämän s i l ­loin
kun oli rauhalliset olot. Per­heen
isä kun sai viikkopalkakseen
jatkuvasti 10—^20 dollariin viikos­sa
j a elinkustannukset ovat koko­lailla
korkeat Nova. Scotiassa. Hal­vin
liha maksaa 30c pauna, leipä
16c maito 20c j a tähän tapaan
kaikki. Joten tuo neljätoistatuban-tinen
ihmisperhe on vaatetuJcseltaan
alastonta. Heillä ei ole juuri n i ­meksikään
ruumiin verhoja. Ei lap­silla,
eikä aikuisilla- Heidän kes-hallitsi
selvillä esityksillään kuuli
joita ja selosti valaisevasti kaivan-totyoläisten
oikeutettua taistelua.
Seuraava puhuja Jack MacDo-nald,
selosti järjestäytymisen vält­tämättömyyttä
yleen^. Viime päi­vinä
oli puhuja saanut Nova Scoti­asta
kaksi eri kirjettä. Joista toi­nen
selosti lakon kulkua j a kehitys­tä
siellä. J a toinen käsitteli kaivan-tomiesten
palkkoja, jotka yhtiön
poistelujea kautta kuluivat , niin
pieniin, ettei työläisellä ollut kotiin
tuotavaksi kuin kymppidollarin nur­killa
-viikossa,. joka jäi kaivantomie-hen
keskinkertaiseksi palkaksi. Näil­lä
Wrjeillä puhuja osoitti, miten
kaupungin johtavat porvarilehdet
valehtelevat, kuvaten palkat enem-män
kuin puolta korkeimmiksi. Ja
samalla koittavat uskottaa, ettei
siellä ole enää lakossa muuta kuin
pieni joukko. Ja että kommunisti­nen
ryhmä on alkanut rettelöt yh­tiötä
vastaan. Tällä puhuja sanoi
näiden porvarilehtien toteavan sen,
että taistelevat työläiset o-vat kom­munisteja,
jotka Besco yhdessä Ca­nadan
hallituksen lähettämien soti­laitten
kanssa aikoo lahdata. Tä­män
estämiseksi kehoitti puhuja jo-,
kaista työläistä nousemaan tuliseen
taisteluun. Jokainen ammattiunioi-den
yhtymä kautta 'maan nostakoon
voimakkaan protestin. S^sotetta-koon
koko teollinen elämä Cana-dassa,
jotta hallitus pakotettaisiin
kutsumaan lahtarijoukkonsa pois
lakkoalueelta^ foiden lähettämistä
työväe^ö mitä ankarammin halvek­sii
j a protesteeraa. Tämän tapai­nen
päätöslauselma jätettiin hyväk­syttynä
kes'kusneuvoston toimitetta­vaksi
Canadan hallitukselle. Sa­teen
alkaessa ei voitu kokousta jat­kaa
pitemmälle. Seuraava kokous
pidetään samassa puistossa, maa-nantai-
iltana kello kahdeksan^ kesä-
Ituun 29 päivä. Tilaisuudessa ke­rättiin
kolehti lakkolaisten hyväksi.'
Canadan -hallitnksen rautateitt«n
26 kerroksisen talon, joka rakenne­taan
King ja Yonge katujen kul­maan,
ilmoitetaan tulevan maksa­maan
kuusimiljoonaa dollaria. Ra­kennustöiden
pitäisi pikapuolin al­kaa
kuumeisella Mireellä.
Toronto katiptmsin oinistamalla
katuvaunutieHä ilmoitetaan yökulje-tusmaksuja
alennettavan heinäkuun
ensi päivästä, Y^maksu on ollut 15c
Njrt ilmoittaa, hallinto alentavansa
yöllä kulkevain kyytimaksun kym­meneksi
senöksi. Päivämaksut py­syen
entjselfäftn. , .
Osaston puolivuosikokous pidetään
sunnuntaina lieinäkuun 5 päivä kel­lo
8 ip. Suomalaisen Seuran Imo-neustolla.
Saapukaa joukolla.
ole jaksanut kulkea aikansa muka­na.
Toverit, me emme saa ottaa t a -
ka-askelia, v ^ n meidän täytj-y
mennä eteenpäin oman luokkamme
j a vallankumouksellisen liikkeen
velvoittamana. — Raportteri.
COLERIAN-BLf IRMORE. ALTA
Ken joakolla jotain hommataao,
niin aina siitä syntyy Jotain. Niin­pä
viimeiset piknekit olivat siitä to­distuksena..
Kesäkuun 21 päivänä
ne olivat ^Siellä oli ohjelmaa, ur­heilua
y,m., niin että sai henki se­kä
ruumis.^ Miehet olivat valko­lakeissa
mojakan ja kahvin keitos­sa
ja he laittoivatkin maukkaita
annoksia. Juhlassa oli järjestäjät,
joten kaikki kävi säntilleen. Toi­votaan
vain sellaista edelleenkin.
Toveri Emil HillUIe, Colemanista,
sattui tapaturma kaivannossa pari
•viikkoa sitten, flän on vieUU sai­raalassa.
En tiedä koska hän pää­see
pois. , Luita ei sanota olevan
r i k k i . Toivotaan pikaista parantu­mista.
McGilvery komppanian kaivos oh-k
i n oikea surmanloukku. Kun kä­vimme
Hilliä katsomassa, niin oli
sairaalassa viisi saman yhtiön kai­voksessa
loukkaantuneita. Kuulin
että "paasit" olivat moittineet mie­hiä,
että ovat huolimattomia. Se­hän
on vanha virsi, moni siellä on
jalkansa katkassut j a muita vikoja
saanut.^ Työläiset ovat pakotettuja
menemään kaikkiin surman loukkui­hin.
Ei se tunnu oikein ilahdutta­valta
maata sairaalassa kun on o l ­lut
huono aika. Nyt olisi työ tar­peen,
kun on iso perhe, eikä tapa­turmasta
saatu korvaus tunnu mis­sään.
Se. on niin pieni.
Kesa on niin kaunis, mutta työ­läisen
kesäilon pilaa olemassaolon
taistelu. Tulkoon tuho sellaiselle
järjestelmälle. Se olkoon jokaisen
ajatus: — Mary North,
yksi suuri sahamylly j a yksi takaus­yhtiö.
United Graia 'Growers' Ltd. pe­rustettiin
%-uonna 1907, jolloin sen
pääoma oli ainoastaan 311.00. Se
myi silloin 2,340,000 bushelia viljaa
$790 voitolla, joka oli tyydyttävä
ennätys sillä yhdistystä ei perustet­tu
sillä aikomuksella, että sen pitäi­si
riistää voittoja maanviljelijäin
tuotteiden välittämisestä. -Tämän en-simäisen
vuoden menestyminen toi
yhdistykselle niin suurta luottamus­t
a maan%'iljelijäin keskuudessa, että
kahdessa vuodessa pääoma oli kas­vanut
$120,000 ja voitot $53,000.
Seitsemän vuotta perustamisen jäl­keen,
tämä maanviljelijäin omista­ma
liike oli kas%'anut miljoonan dol­larin
liikkeeksi sillä pääoma silloin
oli enemmän kuin miljoonan dolla­ria.
Se välitti silloin 28,000,000
bushelia viljaa $225,000 voitolla ja
samalla aikaa sai maanviljelijöille
suurempia tuloja viljastaan.
Tämän jättiluisyhdistyksen ennä­tys
on hyvä esimerkki' yhteistoimin­nan
mahdollisuuksista maanviljelyk­sessä,
lausuvat talouden tutkijat.
Ennen sen perustamista viljan myyn­t
i Canadassa oli sekasortoisessa t i ­lassa.
Kasvattajat saivat tuotteis­taan
sen mitä yksityiset välittäjät
sattuivat aina antamaan. United
Grain Grovvers' yhdistyksen kautta
nyt tuotteet ^-virtaavat markkinoille
säännöllisesti silloin kun niillä on
paras kysyntä seurauksella että
maanviljelijUt saavat parempia tulo­ja
tavarastaap.
Kurja
inniita
VERMILION RIVER, ONT-kuudessaan
tekee keuhkotauti tnhoi
saa jälkeä. Ihmisen 'Jokapäiväises-sä
elämässä tarvitta-via tarvikkeita,
olikin käynnissä 3 kuukautta. TaasUj pnhujan selostuksei^ mukaan No-snlettiin
määräämättömäksi- ajaksi | ya Scotian hiilenkaivajilla ole oUen-j
a mitään suorempaa työmaata ei i a a n . Mutta siitä huolimatta* te-ole,
johon olisi toiveita päästä.
Eh&a mom Innlee etta meidän
-talon rakennus on jäänyt sikseeti,
kee yhtiö vuosittain huikeita voit­toja.
Viime vuoden pnhdas liike­voitto,
o l i 16 miljoonaa. Puhuja
Taa« on tehtävä osastomme k£)-
kous rapqrtti, johon myöd sovitan
ympärislramme uutisiakin.
T. k. 24 p, oli osiastomme työko­kous,
jossa päätettiin m.m. seuraa­vaa:
Luettiin K,-0,. piiritoiraikonnalta
tullut kirje, koskien Elis Siipolaij ja
Teodor Honkasalon erottamisjuttua,
jonka Jabkiikunta ilmotti käsitel-leensä
j a huomanneensa sen -val­heelliseksi
' j a aiheettomaksi, sillä
he ovat itse jääjieet pois osastos­ta,
KokoTis hyväksyi -johtokunnan
ehdotuksen, että E. Siipola j a T-Honkasalo
asetetaan toisarvoisiksi
jäseniksi, jos tulevat takaisin K.p.
osastoon-
Samoin päätti kokous Peter Hen­dersonin
suhteen, että koska P,
Henderson ci ole noudattanut o-sastomme
kutsua saapua kokouk­seen
peruuttamaan solvauksiaan,
joita P, Henderson on tehnyt osas­ton
jäseniä ja kokousta vastaan,
niin katsoi kokous oikeaksi asettaa
P, Henderson kolmeksi kuukaudek­si
toisarvoiseen jäsenyyteen. Vielä
sen jälkeenkin otetaan asia esille,
jos ei peruuta puheitaan.
Asetettiin johtokunnan jäseneh­dokkaiksi
tulevalle toimintavuodelle
seyraavat toverit: E. H i l l , J . Mus­tonen,
Aaro Kivinen (vanhempi),
Mrs. Aino Kivinen j a vanha joh­tokunta
kokonaan.
Osaston edustajaksi piirikokouk-seen
valittiin J . Penttinen.
Tilintarkastajiksi, valittiin toverit
E. H i l l j a John Mustonen-
'Osostomme jäsenen Erik Pentti­sen
hyväksi päätti kokous laittaa
avunkeräyslistat. Hänen -vaimonsa
on sairaalassa ja ei ole varoja mil­lä
maksaa kulut. Hän ei pääse itse
mihinkään ansiotyöhön, kun on hoi­dettavanaan
kolme pientä lasta ko­tona.
Kokons päätti että tästä lähtien
osaston , jäsenten, jotka ovat e-nempi
kuin kaksi kertaa poissa ko­kouksesta
peräkkäin, on tehtävä
selvä miksi eivät ole käyneet koko­uksissa.
Muuten osaston toiminta menee
eteenpäin tavallisen hyvin, vaikka
eräät huutavan äänet sanoivat, et^
tä osastomme uumisti nyt silmänsä,
k o n " vanhin jäsen osastosta erote­taan-
^
Tottios on että tämä henkilö ei
P.-O. piirikQkouksen pi
toa siirretty
P.-O. pilfttoimikunnan kokoukses­sa
t.k. 21 p. päätettiin sih-täu pii­r
i n edustajakokouksen pito / hoinäk.
26 päivään, syystä, kun puolueen
edustajakokouksen pito on siirretty
ätyysk., 11 p, j a kun keakuaviraato
vasta heinäk. 5 p, määrittelee edus-t£
uien lukumäärän, niin sen tähden
on siirto tarpeellinen, sillä osastot
eivät voi asettaa ehdokkaita puolu­een
j a 'järjestön edustajakokouksiin,
ennen .kuin tietävät edustajien luku­määrän
y.m. Kokous pidetään, k u ­ten
aikaisenimin on ilmotettu, Tim-minsin
osaston talolla, alkaen kel­lo
9 a.p.
Piirijärjestön hyväksi So. Porcu
jpinessa kesäk, 14 p, pidetyistä kesä­juhlista
oli tuloja $422.10 ja me­noja
$190.83, puhdas jäännös oli
?231.27, Juhlat onnistuivat hyvin,
josta kiitos juhlien järjestäjille ja
osanottajille,'
Toveruudella
' P.-O, piiritoimikunnan puolesta
J . OKSANEN, siht.
Canadalaisten maan­viljelijäin
yhteistoi­minnasta
Maanviljelijät melkein kaikkialla
Canadassa ovat viimeisinä vuosina
nopeaan oppineet käyttämään yh­teistoiminnallisia
keinoja tuotteit-tensa
myynnissä.ilmoittaa maanvil-jelysministeri.
Melkein kaikkia tuot­teita
myydään nyt yhteistoiminnal­listen
yhdistysten kautta ja u.seita
"miljoonan dollarin" liikkeitä onil-mestynyt.
Suurin näistä on United
GraIn Growers' Ltd., Winnipegi8sä,
jonka liike viime vuonna nousi 87
miljoonaan dollariin ja joka siis on
yksi suurimpia maanviljelijäin omis­tamia
osuustoiminnallisia liikkeitä
pohjois-Amerikassa.
United Grain Growers' Ltd, välitti
vuonna 1924 879,100,000 edestä vil­jaa,
karjaa $6,500,000 edestä ja
kaikenlaisia tarpeita $1,329,000 e-destä.
Vuoden lopussa yhdistyksellä
oli lähes puolitoista miljoonaa dol­laria
pankeissa j a omaisuus oli kym­menen
miljoonaa dollaria. Varara­hasto
j a ylijäämä oli kuusi j a puo­li
miljoonaa dollaria; voitot enem­män
kuin puoli miljoonaa; 8 pros.
osingot jotka jaettin osakkeitten o-mistajille,
^28^00.
Vuoden lopussa United Grain:
GrovetB' hoiti 373 viljasäiliötä, jois-ta
se itse omisti 295. Se myös omis­taa
252 jauhomakasiinia, 191 hiili-makasiinia,
7 varastohuonetta, jätti-läispääteasemaan
Port Arthurissa j a
paljon muuta omaisuutta, jonka ar­vo
on" neljä miljoonaa dollaria. Y h ­d
i s t y i rakensi -viime vuonna 17 uut­t
a viljaiiakasiinia j a se on nyt pa­rasta
aikaa rakentamassa 16 vilja*
makasiinia. Yhdistyksellä on viisi
apuybdistysta, joista kaksi on ulos-vientiyhttötä,
yksi kustannusyhtiö.
Syys-ilta.
Puukenkänsä kopiseyat jnlkakäy
tävän kovalla asfaltillo. Vastaan
tulevat väistävät häntä, vieroksuen
tuota kurjaa kulkijao, yhteiskunnan
kylkiötu, raukkaa. 'Usean katsces
sa kiiluu iva, pilkka j a helvetillinen
itsehurskauB. Se sattuu kipeästi
sellainen ^katse. Se san hänen itse­tuntonsa
' hereille. Laihat poskili­hakset
pingottuvat. VnistomfliBeati
puristuvat luisot kädet nyrkkiin ja
katse, tuo laimentunut katsoi So
syttyjr taas tuliseksi tuikkeeksi, jos­sa
4tuva8tuu uhma jo ylpeys.
Useat tuntevat kyllä osanottoa­kin.
Mutta minkäs he voivat. Pelottaa
katsoakin tuohon kurjaoni Tai jos
katsovat, sääliä piilee .katseessa pai
jon, mutta kovin kylmää ja pois-työntävää.
"Ne jättävät niin oudon muiston
tuollaiset vastaantulijat!" ajatteli-vät
useat. Tuo ei rohkaissut häntä.
Päinvastoin «e polki matolan mie­len
vieläkin mi^alammaksi. Sc pai­noi
jo kumarat hartiat vielä kuma-ramfniksi.
Se naulasi valjun kat­seen
katuun . \ .
Ilta alkoi jo hämärtyä.
Hän oli saapunut satamaan j a i s ­tuutui
cräällcj pollarille. Alhaalla
loiskivat laineet laiturin kivisiä sei­niä
vastaan. Ulappaa verhosi jo
yön usvainen vaippa • • «
Työ oli vasfikään päättynyt ja
työmiehet poistuneet.
Siinä hän kurja, istuu pollarin
päässä, laiha käsi poskella, katsel­len
'jaineitten^ vallatonta leikkiä.
Pääss^'* on hänellä lierikön riekale,
jonka alta , pistelee näkyviin
sukimattomat hiukset. Risaiset ja
kuluneet olivat hänen vaatteensa.
Karvottuncilla .kasvoillaan lepäsi
kärsivän ilme ja sairaalle omitui­nen
keltainen väri. Hän oli kärsi­nyt
paljon, paljon , , , Kaikesta
sen näki. Koko hänen ulkonainen
minänsä puhui yksinomaan kurjuu­den
ja toivottomuuden mykkää,
mutta hyvin ymmärrettävää kieltä.
Kuitenkin hän oli vielä nuori, tuo
kurja. Vakaumuksensa uhri, tuli­sieluinen
esitaistelija — kärsimyk­sien
turruttama mies.
Miksi hän on täällä?
Kyllä hän sen tietää. Paljon hän
on juuri tätä asiaa ajatellut, ja
päässyt viimein lopulliseen tulok­seen.
Kamalaa se kyllä on, mutta
muu ei auta. Hänen ylväs luonton
ga ei jaksa enää alistua, nöyrtyä.
Paljon, niin paljon hän on näh­nyt!
Vieläkö enemmän hänen pi­täisi
kokea, vieläkö? •
Poskilihakset vavahtelivat. Hän
puhelee puoliääneen. Mutta ku-
'aan ei sitä kuule. Kuuroina, ää
nettöminä seisovat varastohuoneet.
Äänetön on iltaisa yö . . , Ainoas­taan
tuuli, joka liitelee pitkin sata­maa,
heilutellen hänen repaleisia
vaatteitansa, kuulee hänen haaste-lunsa.
Se vain ymmärtää häntä,
iKolme päivää hän vasta on va­paana
ollut. Usein oli hän tästä
vapaudesta, unelmoinut Boxron synk­kinä
hetkinä. Juuri tämä, vapaus,
oli häntä kannustanut, rohkaissut.
Mutta nyt hän tiesi, mitä tämä va­paus
oikeastaan on.
Silloin, kun hän irankilian portin
oli painanut kiinni, seisten ulko­puolella
tuota helvettiä, silloin, l y ­hyenä
hetkenä, hän oli tuntenut jo­tain
ihanaa . . . Sydänkin oli niin
vapaana sykähdellyt laihan povensa
alla. — Mutta vain hetken.
Paljon hän näinä kolmena päivä­nä
<^li saanut kokea, nähnyt " v a ­pauden"
oikeassa karvassaan. Enem­män
hän ei enää tahtonut nähdä.
Enemmän j a kauemmin hän ei enää
Dollarista
LÄHETYSKULUT!
40e' lähetyksistä alle $30.00,
50c lähetyksistä |80--$59.99
asti. 75c läbetyksisät $60.00
—$99.99 ja" $1.00 kaikilta
$100.00 taikka eitä EQurem-milta
lähetyksiltä. Sähkösano-maläbotyksille
on knluf $8.50.
fofontossa ottaa rahaväli^
tyksiä vastaan A. Hautamäki,
957 Broadview Ave.
Sudboryssa ja ymnäristSllä
asuvat voivat käydä vapauden
konttorissa tiedustamasM eri*
kolakurssia. ;
Laivspllettej^ myydEia.
Tiedaatakaa pilsttiaslolta.
VAPAUS
Box 69. ' Sudbury; O n t
ME
jaksanut alentua. Ja muuten el
tästä "vapaudcMa" pääse kuin pa­laamalla
takaisin vankilaan tai .
Vankilaan! 'Sinne hän c i palaa! E i .
Miehenä hän oli elänyt, miehenä
taistellut jä kärsinyt. Miksei hän
miehenä voi — kuoliakin, miksei?
Hän on noussut ylös laiturin reu-nolle.
Kädellänsä hiin tekee omi­tuisia
liikkeitä. Puhelee ääneensä.
Silmissään väikkyy omituinen loiste,
niin kuin hiilo'^en, joka viimelBcn
kerran tulkohtoa j a sitten tummua
— iäksi. . . L a i h a t Imsvonsa ovot
pingottuneet kamalaan irvistyk­seen.
Nyt hän riohtaiseo takin yltänsä
ja hatun päUstansQ. Valloilleen hul-mahtavnt
tummat klharot, yö-tuulen
niitä hellutellesso.
Nyt hän horjohtaa . . . kuuluu
lolskahduä.
I
Kalkki on ^hiljolstn. Tuulikin tau-koao
vallttomasto, kuin kuunnoK
Ien mitä on tapahtunut, Mutta aal­lot
loiskuvat kiviseinää vasten, soit­taen
kehtolaulua hänelle, kurjollo,
yhteiskunnan hylkllöllc . . .
' Yrjö M—Ia.
Sisäistä^ rikkinäisyyttä
jarjestöelämässäm--
me kartettava j
.Työväenjärjestöjen Tiedononta-jassfa
kirjottoa nimim. V e l i:
Järjcstdissämmc ilmenee usein
epäkohtia, jolth olisi pyrittävä hä­vittämään.
Eräs Bcllafncn on jär­jestöissä
ja järjeBtöcIämäesä 'ilme­nevä
sisäinen rikkinäisyys, varsin­kin
yksItyisintreBsc^stö johtuva.
Järjcstöjemme eisäisecn elämään
on saatetta rikkinäisyyttä varsin
useasti, yksityisten henkilöiden kes­keisistä
riitaisuuksista. Jotkut hen­kilöt
ovat riitaantuneet joistakin
plkkusylstä, monasti pelkästä vää-rinkäsltykflestä,
ja, sen sijaan,' että
he tyytyisivät riitelemään j a väle-jänsä
selvittelemään kcskenänaä,
tuovatkin riitansa järjestöön. Täs­tä
on johtunut, että asioiden käsit­tely,
mikä pitäisi tapahtua puh­taasti*
asiallisella pohjalla, käsitel­läänkin
henkilökysymyksinä. Jos
asian suhteen muuten oltaifiin yhtä
mieltä, niin riittää sen vastustami­seksi
ja toisenlaisen kannan otta­miseksi
pakastaan sc, eitä tämä t a i
tuo rlitatoveri on asettunut sllIo
kannalle asian suhteen, mikä kanta
alkujaan on itoelläkin ollut Näin
käsitellään useasti perin tärkeitä­kin
asioita ja tällaisissa tapauksis­sa
saatetaan viedä asioita päätök­seen,
mikä yksitylsintressien johdos­ta
koituu yhteiseksi vahingoksi.
Tällainen on enempi kuin raukka­maisuutta,
se on oman asian vahin­goittumista.
Tällaisesta on meidän
päästävä. Järjestöjen kokouksissa
j a asioissa on kokonaan jätettävä
keskinäiset riitaisuudet vaikutta­masta.
Olisi suotavaa, että sellaiset
henkilöt, jotka tuntevat taipuval-suutta
asioita käsittelemään' yksi-tyisriitaisuuksien
kannalta, luopuisi­vat
silloin kokonaan niiden käsit­telystä
ainakin siksi, kunnes tunte­vat
itsensä vapaiksi turmiollisista
mielteistään. Jos tällaisesta ym­märretään
luopua, saamme pian to­deta
päässeemme aimo askeleen
eteenpäin.
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar ilteen-päin.
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selvm luokkatais­telun
kannalla ulgm
«iflnomalebtiä.
i j . j * J t > ä . t , j . , A . . , !a
mm
"rt*'
% „
Ui
m
,1'.
^y 't m
ii:k'
SP iSri I*.
Im
: " l lp-