Vapaus, August 18, 1923

              5
5' f
LaBamtalna, elgknim 18,p. — Sat. Aagiist 18
f*
p
«IS;
VAPAUS .
tr? EBdbinyssa. Ont. joka tiistai, toratai ja laoantaL
VAPAUS
(Liberty) --;'<, •at OBlf öJgan of Finniab WoAe» fa^Canfldi, Pol^
{a SndbMy, Oot, eve»y Taesdsy, Tbimidsy and
Adrertising rotes 40c per eol. ineb. Mjnlmvm cnarge
&y riDrie inserÖOB 76c. DiBCOimt on Btanding advertiae»
isent Tbe Vspans is the best ffidvertising mddiom among
^».»PinnUhPponle^inCanada/ • ••
Vapaaden konttori ja toimitus on Liberty Baildlni;,
lam& St., Puhelin 1088. ^ - Postiosote:
&ot99.' Sndbory, Ont.
Canadaan yksi 7i(.'$4.00f PQoli vk. $2.26, bolmo kk.
|lJI0iaFk8lkk.76d. . „ ,
, Thdysvaltoihin ja Suomeen, ybti vk. 86.60, puoli vk.
18.09 & kolme kk. $1.76.
mikflfa, joita ei aeoraa raha, et tolia IShettfimilBit,
paital asiamieaten joilly on takaukset. ^
Dmotoshinta kerran Jnlaistnista flmotoltBista 40e.
pabtatunroalta. Suurista UmotDksista sekä ilnotaksistn,
joiden tc&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntnva
olennua, Kuoloilmotnkset $2.00 kerta ja 60e. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotäkset 50a
&erta, $L00kolniekert«a;avioeroiImotttk8et $2.00 kerta,
18.00'(kaksikertaa: syi.'tymSilmotDkset $1.00 kerta; ha-iDtaantieto*
Ja osotellmotnkset 60c. kerta, $1.00 kolme*
bartaa. ~> Tilapäisilmotaksista pitää raha seurata mn-kana.
Jos ette mUloin tahansa saa vastausta ensimäiseec
&ir)eeseenne, kirjottakaa uudelleett^ liikkeehoitajan per-
Monallisella nimel'ä. . . ^
V. KANNA8T0. Liikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotot-flinotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Resintered at the Post Office Department, Ottawa^:äs
f«r(tnd clam» matti»?,
1 (
I ' 7:
Soraääniä NdVa Scotiassa
Pictou kauniista Nova Scotiasta saapuu uutisia,
«ttä hiilenkaivajat; siellä puhuvat hiilenkaivajain jär­jestöstä
eroamisesta protestiksi Lewisin jtludasnnaista
menettelyä vastaan äskeisessä lakossa. Kerrotaan, että
Lewisin häikäilemätltöinästa \ menettefytsta suuttuneet
mainaritr suunnittelevat yleisten kokousten pitoaj joissa
yhteisellä pää^ksellä katkaistaisiin kaikki yhteys (Uni­ted
MineWonersin kanssa ja merkiksi siitä järjestön
lup^ltljat poltettaisiin. Samalla suunnitellaan'^itse­näisen
hiilenkaivajain järjestön perustamista.
Niin huutavaa vääryyttä kuin Lewis haVjottikin
mainareita vastaanerottamalla heidän luottamustaan
nauttivat union virkailijat ja nimittämällä viime Vir-
\ kailijavaaleissa häviölle joutuneet hengenheiniolaisensa
^ tHalI^>^ sekä määräämällä mahtjpoiiti^esti lakkolaiset
palaamaan työhön, ,ei tätä pahaatyÖtä kuitenkaan voi-
, da korjata järjestöstä eroamisella. ^Eroaminen , tässä
tapautcsessa olisi samaa kuin ^hajaannus, jonka kautta
jouduttaisiin kilpailevan unionismtn onnettomalle pd-
I l^IIe. lewisin johtamasta järjestöstä erpamlsta vaa-*
fiyaini^ sutittuiiius on luonnollista ja .ymmärrettävä'
njutti», jos'se johtaa hajjaannukseen,' on se. vdungo|csi
itse^roejill^ js kaikille työläisille. Sisäisten ,va&
' toinkäymistenkin ^e^aä pitaa työläisten bsata säilyt*'
m hsnkalallo työllä ja v M l a koköoniaolu jouk-.
' -kovolinonsa. " i ,( ' , ; ^''
^ Kumka helppoa ja luonno|Ji8elta näyttävää olisi­kaan
nostaa tällä kertaa huuto Nova^ Scotian hiilen­kaivajain
^järjestöstä eroamisia ja vieläpä ainakin aluk-
•ii jonkunlaisen uuden unionkin perustamiseksi. Sellai­sella
liikkeellä olisi veres pohja. Vielä, vähemmän
aikaa työväenliildceissä ,mukan& olleissa on jtavallisesli
sellainen tunnelma, että jsjs^ ^järjestösso^ilmenee pie-
Hinkin' epäkohta, niin silloin' höllennetään .suhdetta
. koko järjestöön, kyllästytään öiihen ja käännetään sei-
^ n s ä ^lle, sen sijaon että jär'je9tön «Hmellisenä «VOHQ
' ^yhdyitäifliln entistä tiukemmliiidihilftiaaB epäkohtien
kölf]aatt|«ek8i. Sikäli .ItUn Nova StiöllaH hillfehkaVva-
»Im jiifjeslllsla on kysymys, sen yht^iy^^sä Ilmenneet
epäkohdat eivät ole'ollenkaan sellaklat että syy niistä
lankeaisi varsinaisesti järjestön niskoille; Lewisilaista
virkavaltaa vastaan voidaan 'tällä kertaa kaikkien te-
^ hoisimniin taistella pysymällä tiukasti tiniossa ja aja­malla
päättäväisesti lävitse työväen luokkaetujen vaa-limnksla
i^liraävissa tirkailijaiji vaaleissa ja, jokaisessa
tulevassa mahdollisessa tilaisuudessa. .
Työväen järjestöjen pirstoämineh, silloin kun se
tapahtuu työläisten itsensä taholta, on osottautunut
maailman helpoimmaksi tehtäväksji. « Samoin meidän
iattjestpjemme ja laitöslemhie epäluulon alaiseksi saat­taminen.
Mutta vastoinkäymisten tullen työläi
opittava pyrkimään entistä tiiviimmin toisiinsa, sen
. sijaanrettä anneltaisiin valta hajottaville voimille.
Yhdysvaltain uusi presidentti,
Lehdistön ja ihmisten huomio on viime aikoina
ollut erikoisemmin kiinnitetty Yhdysvaltain uuteen
pre8identtiin,^Calvin Goolidgeen. Jläntä tietysti kat­sellaan
ennen kaikkea poliittisella silmällä tarkotuksel-la
päästä selville, mitä hänen hallitukseltaan on odo-tetlavis8a.
y Jotkut ovatkin jo löytäneet avaimen hänen
politiikalleen siitä, että uusi presidentti on farmarin
poika. Loppu selviää itsestään. ^
; On kuvaavaa, että CooKdge on presidentin toimeen
' astuttuaan aivan ensitditävänään antanut lausunnon,
eUä hän ei tule sallimaan läikaavan kivihiilen kaiva-jain\
lakon puhkeamista. Tässä uhkauksessa me jo
kuulemme uudi^n presidentin luontaisen ääqen.
hs Hardingin hallitus oli vanhoillinen, niin 'vielä
vanhoillisempi tulee olemaan Coolidgen hallitus. Se
farmaripoika, joka jaksaisi ymmärtää suurten kan­sanjoukkojen
edistysmielisen elämän pyrkimyksiä, on
jo aikoja- Coolidgen jättänyt, jos sitä lie koskaan ol­lutkaan.
Ja. Yhdysvaltain jiykyinen valtiollinen tilan­tee,
.sikäli kun työväestöstä on kysymys, vetää jokaista
presidenttiä aivaii kuin väkisillä vanhollisuuden suo­hon.
; Sitäpaitsi CÖolidge on persoonallisilta kyvyil­tään
ja valtiollisilta avuiltaan liiaksi pienikaliberinen
ottaabosn esille tulevissa kysymyksissä joi&un:_^an;
^«Siriinnfiismtä vanhoillisuutta- tavottelevan-fem
nan.
^Yleispiirteissään ön Coolidge selittänyt, noudatta­vansa
edeltäjänsä Hardingin politiikkaa. S| |eikkäf
elta hän jo heti ahissa on ollut niin kärkäs lausumaan
tuomionsa lakkoja vastaan, on omiansa osottamaan,
että hän ainakin lakkojen murskaamisessa tulee voit­tamaan
edeltäjänsä. Coolidgella on sitäpaitsi siinä
suhteessa jo musta historia takanaan. Massachusettsin
kuvernöörinä ollessaan hän m.m. murskasi valtavan
{ioliisilakon Bostonissa, jolla teollaan hän lopiil^-
sesti hankki luottamuksen porvaripolitikoitsijain kes-,
kuudessa. Varsinaisen valtiollisen kasvatuksensa on
Coolidge; saanut piintyneiden puritaanien parissa, jolle
nykypäivinä hyvin yleinen porvarillinenkin radikalismi
on kauhistus ja joka työväen vallankumouksellisissa
liikehtimisissä näkee pahan, jota vastaan orf taisteltava
porvarillisten voimieni kaikilla keinoilla.
'Sellaisena me katselemme Yhdysvaltain,uutta pre­sidenttiä.
Työpäivän lyMnnys terästehtaissa
Kapitalistisen järjestelmän huutavimmatkin cpa
kohdat saavat jmonta kertaa olla huomaamattomina,
ilman että kukaan korottaisi ääntänsä .niiden poista*
laiseksj. .Kaikkien Äim^^ kapitalististen vääryyk­sien
ja nurinkurisuubien paljastaminen }a niitä vas­taan
taisteleminen kuuluu työläisille. ^ Itse kapitalistien'
ja työläisten väliöen ristiriidan järjestölraällinen tun­netuksi
tekeminen ön alunpitäen ollut yksinomaan jär-jestyneiden
työläisten asia. »
' Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun Amerikan
järjestyneet työläiset nostivat hälyytyksen terästeh­taissa'
vallitsevasta 12-tuntisesta työpäivästä. Tuplia
hälyytyksellä murrettiin aukko teräshelvetin kattoon:
Oli paljon työläisiä, jotka eivät edes tietäneetkään,
että vielä nykyaikana voisi olla voiinassa I2-tuntinen
työpäivä sellaisissa, näännyttävissä hikipajoissa kuin
mitä Amerikan terästehtaat, ovat. Huonosti AJärjesty-neiden
terästyöläisten itsensä keskuudessa kuului vain
sieltä Jäältä heikkoa nurinaa vallitsevia työsuhteita
vastaan. Terästrustia palkkaorjat raatoivat vaan äänet­töminä
ja melkein kerienkään huomaamatta mitä hel-vetillisemmässä
orjuudessa.
Mutta sitten kajahti järjestyneiden työläisten lei­ristä
voimakas huuto 12 tuntisia työpäivää vastaan.
Siitä tehtiin päivänkysymys. Ihmiset havahtuivat te-rästyöläistei}
kurjasta kohtalosta. Heidän asemansa >
parantaminen tuli ei ainoastaan heidän itsensä, vaan
kaikkien jäiijestyneiden/^työläisten asicdcsi ja vielä pre­sidentti
Uarding: tunsi itsensä valvotetuksi lausumaan
suosiollisia mielipiteitä terästyöläisten työpäivän lyhen­emisen
ipuolesta, kannea emien pitkää terästrustin joh-föipies
tuomari' Gary 'katsoi' jöudut,ön'iiläntee3eeni - jol­loin
12 tuntisen työpäivän jatkaminen on' käynyt mahr
^<|ottomaksii jos mieli :välttyä vakavammilta seurauk­silta.
\ ' ' ^ " ', J>-.,.J''-.J r
Taistelu 12 tuntista työpäivää vastaan terästehtais­sa,
on> jo voitettu kanta. Näinä päivinä ilinotetaan jo
muutamissa terästehtaissa otetun käytäntiiön kymmen­tuntinen
työpäivä; Lyhyemmänv työpäivän saavutus ö«
«nnen kaikkea itse työläistenjieräämiseri voitto;
Pbrvarillinen hallituskomento ^
kallistuu .
'CmiiA\ fflääkunnan h&llhuk^iik^ säMöln^kuI» Itse
GÄflädan hällitukseenkih oH .-kerta Idisönsa perästä va­littu
yallitseyienporväifi^iiöltteidfeä'edustajia sellaisilla
lupauksilla; että hallitttkteft menoja tullaan supista-maan
ja kansan!jou|dcojeft taakkaa sekä siinä että mo-nwsa
muussa suhteessa huojentamaan. Mutta hallilus-kustannUsten
viisari ori lakkaamatta kaikkialla, sään­nöllisesti
kohonnut. Ja mitä suurempia • säästöjä hal­lituksiin
valitut midhet ovat luvarineel, iitä' enem^
on varojen haaskäuä kohonnut.
yuonna IQOl.nousiVat Canadan tt\ maakontieri
hallituskustannufaet yhteensä Hl4d,059 döllatiin, eli
S2.65rkutakin adtikasta kohti. Vuonna l ^ l |[iousivat
maakuntain ^ hallitusten, kua^ai^nukset .Ja,. 112,417,862
dollariin, eli"i^*'d611awin'!.ja 85 seattiJR» kutakin asu­kasta
kohti. *" .
kaikkien alimmat halliuiskrii^ännukset ovat Quebe-cin
maakunnassa, ^nousten nykyään noin kuuteen dolla^
riin henkeä kohti. Kaikkeitt korkein on British Colum-biassa,
tehden 30 dollaria kutakin asukasta kohti. Sit­ten
vuoden 1917 ovat British Columbian hallituskulun-git
nousseet J5 dollaria henkeä k(Ati.
Merkille pantavanaseatkana mainittakoon, että
vaikka hallintomenot ovat näin tavattomasti kasvaneet,
ei työläisten elintaso ole.laisiidcaan.kohonnut. Suurim
mau osan työläisten palkat ovat vielä asteella, joka ei
takaa edes välttämättömimpiä elämän tarpeita.
Lähempi tarkastelu osottaa, että hallitusten' kustan­nusten
lisääntyminen on johumut järjestään niistä teh­tävistä,
joilla hallitusläitokset palv^evat puhtaasti
tyonant^am etuja. '
— Eräs sandhialehti lausuu kyllästyneenä^ että
historia on suuri romuläja. Siksi sitä ovat kyllä por
värilliset historioitsijat yrittäneetkin tehdä, mutta on­neksi
ovat työväen historioitsijat antaneet historlankir-joltamiseen
uuden avaimen historian materialismin
kautta.
— Canadan parlamentin naisjäsen, Miss Maophail
on sanonut» että hänen toimutaansa liittyvät' huolet
saattavat hänen hiuks^fcnsa harmaaksi. Siinäko on por
värillisen naispolitiikon suurin uhraus.^
Jauholaariin , putoami­sesta
tuloksena
; -osuuskauppa ' ^
- Syksyllä 1905 oli eräitä kirves-miehiä
työssä Vaasan Höyrymyllys­sä.
Joukossa oli .m.m. ,>M. Mäenpää
ja H; Kauppi., TäQöin sattui niin
hauskasti, ett^ 'Mikko putosi eräiltä
tfelineiltä suureen jauholaariin niin
että jauhot pölähti ja Mikolla oli
iaysi työ päästä jauhola^rista pois.
Myllyssä työskennellessään saivat
miekkoset* tietää, että sieltä myy­tiin
säkittäin - erästä riisiryyniä 45
p. kg., "josta vähittäiskauppiaat ot­tivat
60 pdä kilosta. TäUöiri heräsi
Mikossa vahva, ajatus työväen, o-suuskaupar
perustamisesta, tarko
luksella sen avulla päästä, niin
suurta myyntivoittoa kiskovista vä-hittäiskaupplaista;
< Hän ei pitänyt­kään-
tätä ajatusta' sisällään,; vaan
kertoi sen omalla eloisalla taval­laan
työbvereilleen, jotka puoles­taan
olivat hankkeeseen myöskin in»
nostuneita. Ajatus johtikin käytän­nössä
siihen ett^ perustettiin' yb-teisostojärjestö,
jossa toimivana
henkilönä -oli IMikko itse, ostaen ja
jakaen tayaraf toisille.; Tämä kir­vesmiesten
puuhaama _ ^ yhteisosto-järjestö
.oli toiminnassa Vaasan
Työväen ^suuskaupan - perustami­seen
saakka ja on sitä. niinollen pi­dettävä
T. O. L:n varäinaisena «sie­menenä
» (ja iMäenpäIn Mikkoa tuon
paljon merkinneen siemenen kylvä­jänä;
Mikon jaubolaaigin putoami­nen
oli siis varsin kohtalokas ja
historiallinen -tapaus."'• -i « i ^ " '^
Sällien kurinpito
Puusepän-ammattilaisten s ä a ri
nöissä, jotka Tukholman «pormes­tari
ja raai' helmikuun 6./p:nä
1662 vahvistivat, on muun muassa
seuraavat «järjestysobjeet»: i; .;
4 ja 5 pyk. Kun sällit'ovat ko­koon
tulleet •— — avaa sällien van­hin
sitä varten > määrätyn mestarin
edustajan kanssa. kirstun ja ottaa
sieltä sääntökirjan Sekä jättää 'sen
vieraalle sällille tai sille, joka j>ar-haiten
lukea^ osaa. —-' Tämä saa­koon
lukemisesta kannun olutta.
11 pyk. iSällin tulee^ istua ^öy*
^ässä paljain päin —
ohessa kauniisti, siististi ja sopi­vasti
käyttkytyä j.n.e.- v
13 pyk. "jokaiseriKiSeurassa olevani
sällin tulee ahtaa yksi^ markka
nautittavaksi ja iloksi. Jos^ on joku,
joka tahtoo juoda enemmän, jpak-sakoön
myös' enemmän. v
14 pyk. jos lian ei jaksa
maljaa .kahdella kertaa juoda, Ve­täköön
sakkoa yhden äyrin hopeas­sa.
Jos hänMopettaa, eikä voi juo­da,^
tyhjäksi, olk^^on sakko kahden-y
kertainen. . f,f'
16 "pyk. Jos'joku sälli mestarin
vapaa» oluen ääressä läikähyttää
enemmän k'uin> hin Voi kädellään
peittäär siiorittafcoonvyaivaist^n-^af^^^^
kuun , yhden '^liöpi^taalariä. -
16 pyfc, Jos ^ joku sälli "juo enem­män
kuin liän sietää, ja ylenanto
siitä seuraa, maksakoon rangaistuk­seksi
puolen r^iikon palkan ilman
armoa — —^.Jos.jokh sellaisen huo­maa,
eikä ilmoita ja ..se myöhemmin
ilmi tulee, kärsiköön santai^ ran­gaistuksen:
17 ^yk. Jos joku röhkinee va­paan
o|ueri ääressä alkaa riitaa ja
tappelua — tai jos hän pilkkaa
Jumalaa, sakotettakoon armotta .ko,>
koeviikon palkällaj puolet kirstuun
ja puolet toisten sällien nautintoon.
18 pyk. (Jos joku sällit häpäisee
vielä sanoilla, taiviepäkohteliailla pu­heilla
loukkaa^krinhilli^a naisia tai
neitseitä — vf»|^$Qri.-hän armotta
sakkoa puolen viikon palkan, y.
47 pyk. Älköön kukaan sälli oi
ko työssä sunnuntaina tai. juhlapäi­vänä
saaman aikana, puolen viik-kopalkan
sakon uhalla.
48 pyk. Sälli aaakooa joka vnosi>'
neljännes viettää vaiuamaanantai»
ta. Jos Jfin sen tekee aseammifi,
vetäköön' sakkoa koko viikon pal­kan.
49 pyk. ilCello 5»tä aamulla kello
7:ään qOalla olkoot ^ t mestarini
työssä ja viettäköötsitten vapaasti
itansa.
'54 ja 55 pyk. Kun sälli, m&m,
mestarinvaimo tai lapsi kuolee, iti-lee
sekä mäsftarin että sällien saat-,
taa vain^ hautaan.^ Joka ilman
laillisia äyytä jää tulematta, vetä-^
köön sakkoa yf^den taalarin tai jäl­kimäisessä
tapäulis^ssa yhden mar­kan-
hopeassa. ' ^ - ' .
Kysymyksiä ja vasta­uksia
.
Vuonna 1922 oli/Canadassa
kaikkiaan 514,000 autoa, joista suu-'
rin osa Ontariossa. Tänä vuonna
on autojen luku suuresti Gsäänty-
,nyt. •.
— Canadaan kuuluu kaikkiaan
yhdeksän -maakuntaa, joista Quebec
on kaikkein suurin, sen eteläraja
kulkien jokseenkin kokonaan St
Lawrence-joen vartta pitkin. ;
r~—.. Kuuluisa filmlkoomikko Char
les ^ Chaplin on syntynyt ^Lontoossa,
Englannissa näyttelijävanhemmista
Niin pitkälle kuin Chaplinin sukua
tunnetaan,; ovat vhänenesivanhemr
pansa olleet näyttelijöitä.
— Columbuksien Hitailkunta vi­rallisesti
"on hyväntekeväisyystarko-tuksissa
perustettu salainen veljeys-seura,/
joka/^imli roomalaiskatoli­sessa
hengessä. ,Se. on perustettu
helmikuun 2 päivänä vuonna 1882
JHevr Havenin kaupungissa Connec­ticutin
valtiossa^ . Tämä -järjestö
harjottaa' yleensä' katoolista agitat-sionia
ja viime vuosina on alkanut
järjestelmällisen .'taistelun työväen^
liikettä ga tj^öläisten vallankumouk­sellisia
oppeja vastaan.. Yhdysval­tain
politiikassa on Columbukseri
ritareilla' suuri, vaikutu»? josta jo
varhaisemmilta ajoilta on todistuk­sena
~ se, että' - esimerkiksi «Colum-buksen
päivä, on' Yhdysvalloissa ju­listettu
yleiseksi kansalliseksi juh­lapäiväksi
--Columbuksen ritarikun­nan
vaatimuksesta. Kalkissa suh­teissa
on Columbuksen ritarikunta
mitä taantumukselllslnta' joukkoa.
— 'Lasiastian särkyminen kun sii­hen
kaataa kuumaa vettä johtuu
siltä, että kuuma vesi älcklä laa­jentaa
lasin sisäpuolen ja aiheuttaa
murtumisen kun ulkoreuna el laa­jene
vastaavassa Märässä. Kun
taasv^kaataa kuumaan <^ lasiastiaair
kylmää'vettä," johtuu särkyinlnSi
siltä, kun sisäpinta yhtäkkisestä
j^htymisestä kutistuu kokoon, ai­heuttaen
murtumisen kun kuuma
ulkopliita el Kutistukaan yhtä suu­ressa
määrässä. Ohkanen ' lasiastia
ei säry Petikään niin helposti kuu­man
tai kylmän veden vaikutukses­ta
'kuin-"^ak8li sen' ''johdosta kun
astian reunat voivat jäähtyä tai
kuumeta yhtäkkiä samassa suhtees­sa.
Uusia kysymyksiä
— Mikä on Koraani?
.~ —- Kummassa oii enempi asuk­kaita,
Pariisissa vaiko Berillnlssä?i
— Kuinka pitkä- on Suezin kana­va-
ja jnillolnka sitä alettiin raken­taa?
• '
' Kuinka"; suuri . dn Canadaan
kuuluvien maa-alueiden' pinta-ala?
Mikä * taivaankappale on kaik­kein
liklmpänä maata?
Saksan kommunistisen
puolueen uusi tak-tukka
Saksan Kommunistinen 'Puolue
on Nähnyt nykyhetken vaariat. Se
-on täysin selvillä pikkuporvariston
nykyisestä neuvottomuudestäi ja tie-tofnen
.silta,- ettei la8clsmi''>D|e' vielä
tähän ..memtessä.^.kovin syvälle tun­keutunut-"'
pikkuporvariston^^jceskuu^
teen, koskei sen T»le ötöiistunui
osoittaa olevansa joku valtatekijä;
Pikkuporvaristo op tahdoton Väli­kappale
voimakkaimpien käsissäj ol­koot
'nämä sitten valtaa pitäviä Ita-h
l ' valtaanNnousevla, olkoon keisa­rikunta,
tasavalta tahi proletariaa'
tln diktatuuri. •
Keisarikunta kuuluu, mennleisyy-teen.
Tasavalta on kadottanut auk­toriteettinsa.
Fascistlt koettavat
voittaa joukot, «kansallisen dikta­tuurin
» puolelle. 8.0. sotllaäselkkal-lljoltten
ja suurkapitalistien dikta­tuurin
puolelle.
Mutta kommunistit tietävät hy­vin,
että kurjuuden ja epätoivon
nopea kasvaminen niussä joukoissa
tekee helpoksi voittaa ne jokaisen
politiikan puolelle, joka auuntaV
tuu TOllitsevaa, voimatonta valtaa
vastaan.-
Tälfö ferasteelta lähäen puhu-teanklA
' Saksasi fcommunlstapuolu-een
oiödesta taktiikasta. Ennenkun
puollälymystön ja älymystön lÄkku-porvarilKset
joukot ovat joutuneiet
taantumtrlöeii käsin, talitoö kom-mUnlstineTi
puolue ottaa käsiinsä
Ranskan- Imperialismia ja saksalal
senkapltallsmln riistoa vastaan
suunnatun kansallisen vastarinnan
johdon. Puolue tjäitoo f osoittaa
tallfe -sokealle ja ipäättomälle jou­kolle,
että ^aln työväenluokka voi
tarjota ja ylläpitää itod^Uista val­taa
Saksassa. '
Ja tämä mahtavan Venäjäi^ tyo-läi^
allan kanssa liitossa oleva' 'Valta
on ainoa vastarintaan kykenevä vai-
.mVÄENLUQKAN VOIMA
Missä on työväenluokan yhteiskunnallinen voima?
Ensiksikin sen lukumäärässä: tyoväenluo^ahan alkaa '
suuri osa kansasta;, kehittyneimmissä maissa on palkkatv"'-^ll
top'huomattavana enemmistönä. Mutta väejnmistösia " ^'
enemmistö, esim., lukuisa ryysykoyhälistö ei vo> kehitt ••"•^'"'!'^
voimabi,. Suuren lukumäärän lisäksi täytyy siis tulla vieP ''^"^
kan taloudelUnen: meirkilys. Työväenluokka iäy yhä ene^
kiyman .taloudellisesti tärkeimmäksi luokak^. Yhteiskunnan ^
on suurteollisuuden työväestö paljon tärkeämpi kuin vieir* -
köyhälistöksi vaipuneet pikkuporvaria ji^ t^lonpoikaiskerLw'"^i
Mutta eivät ybin Ipkumäärä ja taloudellinen merkitys v •
jollekin luokalle v<^imaa, jollei se luokka ole itsetietoinen
Jollei joku luokka thnne'omaa erikoista asemaansa, omia erik"'"''^'^
jos-se ajatuksettomalla tai herpaantuneena kantaa sortajaiJa^h*'^^'
ia uskoo, että se on ikuinen maailmanjärjestys, silloin ei sitä Ir^'^
vähääkään sen suuri luku ja merkitys. Näiden lisäksi lä Jy J'^J
i p p i ä ja tietoja. Ainoastaan, luokkatietoisuus tekee suuren luk^"*--'!*^,
luokalle itselleen suureksi^ lukumääräksi,^ ainoastaan sen kauti " ^ i ^ ^
^ietdi^ksi-siit^Vdimagt^,! jd^ktf^siHe-Ä^^ seikka että se'
delli^esti korvaamatojt.; ja- Voi' käyttää" sita~ voimaansa omien 1^
omien tarkotuksie^sa,; a j a m i s e n : L Ä vasta tekeeT^:
muutenjgiolleen, jättiläissuuren^ lihgksisen ruumiin eläväksi ia t' ^'
taan kybneväbi. . , . l^mia^
••' Mutta'tietörjoka antaa.työväehjoukoillese^ voiman, ei r a j o t u"
siihen yksinkertaisee;! tietoisuuteen, että* se on erikoinen omia ^
ajava luokka. Luokka \Voi käydä taisteluaan vaslusiajainsa käiiij' ^
sitä paremmin ja menestyksellisemmin. mitä perinpohjaisemrain se toi
tee ja ymmärtää yhteiskuntaolot^ jotka oVat taistelun esineinä. Ja taä^
suhteessa on työväenluokka vihollistaan paljon edellä. Sen käyiettävijsj"
on yhteiskuntatiede, joka tekee jsen kykeneväksi selvästi näkemäin
ymmärtämään kuiljuutensa-syyt ja sen päämäärän, johon yhtei^kimi!,
kehitys pyrkii; Sen kautta, että se tuntee valtiollisia tapahtumia määri ^
vät voimat ja näkee edelfäpäinj mitä tulee tapahtumaan, saa se sen rat
hailisen lujuuden, sisäisen varmuuden, joka pitää sitä pystyssä tai^telul
kaikissa oikullisissa'vaiheissa. Siihen perustuu myöskin se poliittirieif
kypsyysf jota se valtiollisessa taistelunsa osottaa. Se tiede panee ai.
kemään omien tekojensa kaukaisimmatkin seuraukset ja suojeleee siii
ajottaisten hetkellisten. harhakuvien petoksilta. Varmuus jonka tämi
tiede antaa sille tulevasta,lopullisesta voitosta,"'amaa sille lujan siveel­lisen
ryhdin, kun taas luokat,* jotka tieteen, puutteessa hapuilevat jmpä-rilleen
pimeässä ja tuskaisina'tuntevat perikadon lähestyvän,-huojuvat
hohitlominaisinne tänne. Niinpä .on yksi työväenluokan tärkeimpiä voi-'
matekijöitä yhteiskunnan tunteminep ja sen olojen käsittäminen heräävän
lupkkatietoisuuden yksinkertaisimmista muodoista alkaen aina seä kor-keimpiin-
Äfarxin kehittämäin oppien muotoihin, joita me nimitämms
tieteelliseksi' sosialismibi, • sosialistiseksi teoriaksi tai marxilaisuudeb)."
Mutta tieto siitä, miten pitää,toimra,vei; yksin riitä, jos puuttuu toiiiiin4
tavoimaa..Ajatteleva päa;tärvitsee toyerikseen voimakkaan käden, job
panee käytäntöön 'sen, mitf pää suunnittejee. Voimakkaaseen toirain(am
ei yksin riitä ^uri lukumäärä. Koko' sivistyneen ihmiskunnan hbtotia
näyttää meille kuinka kansajoukot olivat pienten vähemmistöjen vsilail
alla ja turhaan kapinoivat' niitä vastaan, sen takia, että vähemmistöt oli­vat
väkeviä järjestyjnisensä kautta! Järjestyminen on välttämätön joijkoa
väkeväksi;tekemiseenj niin kauan kuin luokan muodostavat irralliset yt '
silöt, joista jokainen tahtoo tjsista kuin toverinsa) ei sillä ole mitään voi--
maa käytettävissään. Järjestö-^ sitoo heidät yhteen, yhdistää eri suunÖin„ •
käyvät tahdot yhdeksi ainoaksitahdoksi^ jonkaHakana on luokan y k i j -;
voima. i*>V<v*.' • . » « • - , < . IK ,
ta. Vain työväen hallitus voi koo­ta
maan .kaikki tuottavat voimat
kansallisolkeuden puolustamiseksi
ja jälleenrakentamaan Saksan tu­hottua
taloutta.
Eikä Saksan Kommunistinen
Puolue seiso ';enää yksin -tässä tais­telussa.
Mubah'^ «kansalIi8:;'bolshe-vi8tlnen>
liike on' pari viikkoa' sit­ten
julkaisemassaan laajalle levip
^tettyssä lentolehtisessä (Klaus .J!ic-hen"—
«Kahdennfellatbisb; hetkel­lä
»)' ,oma'ksunut tunnuslauseen^v fIft.
ti., ppryarillis-kapitalistlsesta halli­tuspolitiikasta,
eteienpaiii^ vallanku-^
moukselllsen työväenluökah kanssa
Ranskan Imperialisralkv&'skäaflj!
Versailltöin rauhahsöpiiriubcin* • tfiir-'^
klstamisen puolesta, Neuvosfoj-Ve-näjän
kanssa tehtäVäii liiton puo­lesta
».
Tämä ckans^lis-bolsihevistinea»
liike valloittaa .joka päivä uutta
maaperää. Työ\^äenpiireissä, jotka
eivät ole sosialidemokraattisia ei­vätkä
kommunistisia, otetaan ''se
sangen ystävällisesti vastaan; Taan­tumukselliset
porvariluokat ja fas-^
cistlt ovat hämÄästyneitä ja neu­vottomia
sen edessä. >
Tätä «uutta taktiikkaa» d yhtä
suosiollisesti arvosii^la koko Saksan
foVeripuolueea keskaudessa. On
tovereita, jotka t)itävät dtä vaaral­lisena.
Heidän mielestään leikitte^
iejninen kansallisilla fraaseilla voi
vain Ifflonoifla s w i m k ^ val^
taa työläisjoukkoihin. Ja' silloin
työväenhasllltuksenkin täytyisi pys*:
tyssäpysyäkseen -täyttää iliittolaiB-valtoje
» "vaafironksia. Aktiivisena
vastarinnasta :ei voisi olla pahetta-^
kaan. Se vain toisi matkassaan
uusia rettelöltä, vallan "väkivaltai­suuksia,
saatdja, ^ -vieraan vallan-^
hyökkäyksiä.
Lähiajat tulevat osoittamaan Idi-;
ka on oikeassa, kuka paremmin oh
käsittänyt suuren Saksan IgrsymyV
sen ratkaisun, ja ovatko Saisäh
kansailismlellset porvarit ^ymniäriä-neet
kommunistien fiehoituksfeh.
MSte.MaiieDaiilisk
W. P. s. OwtoB kokonlKin
t.k. ^12 p: n ä keskusteltiin 5euraa-;
vista,.asioista: .:
1 Tutkljakomltean raportti;. Tnt-V
klttavaksl 'oli s a a p u n u t Itarl
•Himberg, 'Bromarkusta. Ei ollut itse
•saapu^Ua, mutta oli lähettänyt
mensa':,;ja'-Osotteensa ja jäsenkort^'
tinsa - tutkijakoralteallö,- Jäsenkortti:
oli n^hkateollisaustyöntekijäia lii-'.:
ton -täysin maksettu jäsenkorttif ;
Kokous antoi hänelle väl^aiiaisen>^):
toV(6>!luoton. Einar Vihtor Lahtij^,;
nöri;''Helsingistä, oli t o d i s t u s m-larityontekijäin
liitolta, että m
nittu . henkilö o n rehellinen liioi- ;
kataistelija. Samoin täysin msbetta-';
jäsepkorttr ylläinainitulta l i i t o l t a j » ' '
Vänkllapassi Lahden vanldleirilt». •;
jossa o l i mätkätty k o l m e n 'yuodem j
tuomio'osanotosta punakaartiin, .
•lamainituUe henkilölle a n t o i kokons;
täyaen toveriluoton.
Todistnkiia oU «»apunnt Saomes-,
t^ seuraaville henkilöille; Matti:
Huhtiala, Lapualta, oli saapunut to-dislus
joka oli S. S. Työväenpä»-
lueen puoluehallinnon • hyväkäyn* ;
että yUämainittu henkilö el ofe ot­tanut;
osaa sisällissotaan j a « * ;
hän pn kaikinpuolin rehellinen ien-kilo.
Kokous antoi täyden toyen- :
luoton. John (Penttilä, Ps^if' i
Ypän,:todistus oli S. S. T F S ^ Ö I - \
puolueen puoluehallinnon ^i^'j
mä. Todistuksessa mainitaan, että
Penttilä o n ollut Venäjän p ^ ^ l ^ ^ ;
sisällissodan riehuessa Suomessa, v»
että .mainittu henkUö" on .r«l>dl«'' ,
tyoväenluokkn j ä s e n . Kokous an^ .;
täyden^ toveriluoton. Matti
to,'Pyhäjoki, Ypäri, oU s a m ^
paasto idistus kuin edelhst«i^ :
Todistuksessa mainitaan ettfli
millään-ta^^la ole ottanut osaj
sällissotaan kommallakaan poo i
Kokous antoi häneUe täydjn
riluoton. Johan- Vuode, V^-^J^^^
Tpäri.-Samoista lähteistä M S » ;
distus. Todistuksessa '^^'^fZ^^.'
ta Vuode ei: ollut slsälhss>ä»^