1929-03-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
&m2 Lauantaina, maalia 9 p;na^-gai., jnarcn y VAPAUS VAABA. T O I U I T T A l A T s S. C. KEIL. B. A- TENHUÄE». B. PEHKOXCi. U. POKJAXSALO-ScpMsed tt tlie P M Office Dcj>«ntncst, Otu««. M « e o ^ « U » « a u » . nJIOTCSHINNAT VAPAtDESS.*: ^, - ov »AO k«t*, $ 2 i » k*lui k«rit*., — ATioIiiUooe » « » « I l e « » « « « ' ' f » ) ; ' * ! J*' — AMtstceraUaotakiet l«ru. fSXO kak«« b t r t « . — Kut-xJmotoJu^ « I J» <HO(eilB«calwt SOe kert». I I J » fcolsse l e n u . — Ta»i>»U:imo<Uj;eo j« il«o€««t«ona«urien oa, MCMS, iiketctsiri UaoCxAisM ctvUleea. 1 .k. ttM. 6 kk. t2J0. J kk. «1.75 jrV*uf."|l'^'^- YidTiraltoim J. Saom«a »mun. •Hoonitfe: I i t »M. 6 kk. «1.80. » kk. tIM j* l Ik. jtM. . ' • VAPAUS (Liberty) ' n.. - Tie o.Ir « « « <rf F i « !A Torkert in C«»<U. P.bt^eJ d»Ilr «» Sadl>«ry. 0nt.r«>. Lefcteeaeicior i l i « « . k ^ piOi clU ko»«on«. k.Uo 4 lp. ito«.tyg.Ui»ii.;n e^Um^J «kiy»i»»i- Var>»det> toimitm.: Hoooet,-» 207, M«rkey BelMiDS, 4 Durk«o Sl. PaheJia S3ffSr. Vt^Oa, Umao€,: Libmr tSmUif. 37 Lottie Sl. PoheU» KCC P<»tio«te: Boi ft>. SoÄorT. Onl Xapmdea jieJoo J< bi«a«: tibert/ BaOdlac 37 Loree Sl. Pokelin SSKTVf. • • C e v n l •d.CTli.iai » t e . 7Sc. j»« eol. iock. Minimom rk.rje for «intU lomertioa TSe. Tire Vnpe». tm tki XitM xirertuiiis ise^iua ttaoog tbc lioBJih People in Cinxti. ' I j . etle miUoiB U l . . n « »u ri^uM eii.imäl«en lrrj««en»e, kirjotuku oadelleeo Iiikkee«bciu}«a li*;IU oiiMm: /. V. KA.SNASTO. Iiikkegah»fui». ' — • Kommufustipttolne tervehtää Canadan työläisnaisia Työläisnaisten kansainvälisen päivän johdosta on Canadan kommunistipuolue julkaissut tervehdyksen, jossa lausutaan, että Canadan kommunistipuolue on koko olemassaolonsa ajan osuttanut niilä syvintä mielenkiintoa työläisnaisten elämää ja taisteluja kohtaan. Se on tehnyt näin siksi, kun työläisnaiset ovat osa työväenluokasta. Kommunistipuolue ci ole hetkeksikään lakannut osottamasta työläisnaisille sitä tietä, jota heidän on kuljettava, jos mielivät vapautua kaikista beita painavista epävarmuuksista ja taakoista. Ja tämä tie on luokkataistelun. Se ei ole milloinkaan laiminlyönyt osottaa miksi kaikki muut tiet, kuten reforraismi, porvarilliset naisten vapauUamisliikkeet ja muut sellaiset, ovat harhateitä ja miksi niitten kulkemisesta ei ole mitään pysyväistä hyötyä. Luokkataistelun tie ei ole vaivaton tie. Mutta taistelu käy helpom-maksii kun työväenluokan miehet ja naiset seisovat olka olassa, taistellakseen luokkavihollisiaan, kapitalistiluokkaa vastaan ja yhdessä päättäväisesti ryhtyvät tekemään loppua nykyisestä riistojärjestelmästä. Monet siteet sitovat naisia menneisyyteen. He ovat.olleet vähempiarvoisessa asemassa. Mutta kapitalismi, halutessaan rikkauksia ja kehitystä, on pahasti horjuttanut monia perinnäistapoja. Eritoten on se niuut-tanut koko kotielämän. Kapitalismi on jo hävittänyt vanhanaikaisen kodin. .Vain muistoesineitä siitä on jälellä. Kuitenkin kapitalistiluokka ja sen kannattajat syyttävät kodin hävittämisaikeesta kommunisteja. Syy,kodin rikkoutumiseen on se, että sen aikaisemmat toiminnot, sen työ ja naisten pminatit ovat tulleet siirretyiksi tehtaaseen, ja naiset ovat vuorostaan seuranneet niitä. Tätä on tapahtunut niin suuressa määrässä, että tehtaissa ja työpajoissa työskentelee nykyään melkein yhtä paljo naisia kuin miehiäkin, ja niistä on naineita melkein yhtä paljo-kuin naimattomia. Naisten kapitalistien tehtaisiin ja työpajohin joutuminen aikaansaa tilanteen, joka tuo vieläkin suurempaa hävitystä kotiin. Sillä naistyöläiset halvempana työvoimana syrjäyttävät miehiä ja hitaasti, mutta varmasti työläisten koko elintaso tulee alenemaan. Tämä tekee työläisnaisille välttämättömäksi ammatti- ja teollisuusliittoihin järjestäytymisen yhdessä miesten kanssa taistellakseen elintaisonsa alenemista vastaan. Nykyään maailma on täynnä levottomuutta ja kurjuutta. Kaikkialla suuret työläisjoukot kärsivät. Tarvitsee vain mainita työttömäin työläisten suuri armeija Suurhritanniassa, brittiläisten kaivostyöläisien ja heidän vaimojensa ja lastensa kauhea hätä ja Kiinan työläisten kärsimykset. Kaiken tämän kurjuuden ja kärsimykset työläisjoukkojen keskuudessa aiheuttaa kapitalistisen Järjestelmän kyvyttömyys työtätekevien toimeentulon takaamiseen. Mutta työläisten elämä ci huolestuta niitä, jotka hallitsevat tässä järjestelmässä — pankkiireja ja rahamiehiä — joita myös kutsutaan imperialisteiksi — ja niitten trusteja ja yhtiöitä. Hallitsevat huolehtivat voitoistaan, öljystä, kumista, sijotusalueista ja markkinoista työläisten tuoUamille tavaroille. Heidän voitonahneutensa ja taistelunsa riistoalueisla syöksee kansat sotiin ja näissä täytyy työläisten aina tehdä suurimmat uhraukset. Viime maailmansodan tuloksena imperialististen isäntien uudet ryhmät hallitsevat suurinta osaa maailmasta, ja heidän kilpailunsa on saavuttamassa yhteentörmäyspislecn. Edessä on uusi imperialistinen sota. Työläisjoukkojen hämäämiseksi näitten kilpailujen ja ristiriitojen suhteen perustetaan sellaisia laitoksia kuin KansainHItto, järjestetään rauhanneuvotteluja ja ailekirjotetaan rauhansopimuksia. Mutta nämä eivät merkitse mitään. Ne ovat pelkkiä naamioita; Sodat eivät ole hetkeksikään lakanneet sitten vuoden 1914. Mutta tällä hetkellä on tekeillä suurempia aseellisia yhteenottoja. Vuosien 1914—18 maailmansodalla oli toinenkin tulos. Tämä oli Venäjän työläisten ja talonpoikain kapina sotaa ja heitä sotaan pakottavia isäntiään vastaan. Nyt, vuonna 1929, Neuvostoliiton työläiset ja talon^ pojat ovat isäntiä itsensä yli ja rakentavat omaa yhleiskurttajärjestelmään-sa, jossa ei sallita yhden ihmisen riistävän toista, Nem-östoliilon työläisten kaikissa taisteluissa naiset ovat olleet mukana miesten työtovereina ja tämä on taannut heidän menestymismahdollisuutensa. Kaikki nämä asiat sisältävät kapitalististen maitten työläisille opittavia läksyjä* Monen monet ovatkin oppimassa näitä läksyjä ja tulevat pian toimimaan aivan samaten kuin Venäjän työläiset. Siitä, että kommunistit pelkäämättä ja vapisematta osotlavat nämä tosiasiat työläisille, siitä johtuu, että heitä vainotaan ja jopa murhataankin melkein jokaisessa maassa. Heidät kuvataan näyttämään padoilta niitten työläisten silmissä, joilla ei ole tilaisuutta itselleen selvittää näitä aisioita, ja erikoisesti koetetaan vaikuttaa työläisnaisten mielialaan, jotta voitaisiin pelottaa heidät vakavasti ajattelemasta kommunistien opetuksista. • Kun kommunistit sanovat työväenluokan miehille ja naisille, että heidän täyttyy taistella taakkojaan ja sortoaan vastaan ja luonnollisesti niitä vastaan, jotka heille taakkoja sälyttävät ja heitä sortavat, niin osottavat he ainoaa tietä, joka Oli avoinna työläisille. Kun kommunistit osottavat työläisille, että luokkataistelun tien päässä .on heille varattuna jotakin parempaa,' niin johtuu se siitä, että kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä, jonka työläisten itsensä on rakennettava ja sitä tehdessään hävitettäväi riisto ja sorto. Naiset tulevat saavuttamaan vapautensa tässä uudessa yhteiskunta-jarjesteimässä. Kodinkahleet tullaan murtamaan tässä uudessa yhteis-kimnassa. Tässä uudessa yhteiskunnassa ei tulla sallimaan työtätekevien naisten kaksinkertaista riistämistä, sillä naiset^ tulevat olemaan tasavertaisia miesten kanssa kaikilla aloilla. Heidän äitiystehtävänsä tullaan asettamaan sille kuuluvalle korkealle yhteiskunnalliselle tasolle ja se tulee saamaan kaiken suojeluksen. Ja valtio tulee erikoisesti huoltamaan heidän lapsiaan. Kaikki tämä siksi kun valtio tulee olemaan työtätekevien valtio. Työläisnaiset, tuleeko tätä kaikkea peljätä? Canadan kommunistipuolue vetoaa teihin, kehottaen teitä harkitsemaan ymmärtääksenne näitä asioita. Kommunistipuolue pyytää teitä liittyinään sen taisteluihin. Kommunistipuolue järjestää ryntäyksiä tulievia imperialistisia sotia vastaan. Se järjestää r)-ntäyksiä Neuvostoliiton puolustamiseksi, jota vastaan imperialistit lakkaamatta valmistautuvat hyökkäämään. Kommunistipuolue järjestää ryntäyksiä järjestymättömien työläisten järjestämiseksi: Canadan työläisnaiset, liittykää kommunistipuolueeseen näissä taisteluissa. Kauan eläköön kansainvälinen naistenpäivä! Pian tulkoon se päivä, jona kommunismi havaitaan kautta maailman levinneeksi! Neuvostoliiton naisosastojen il lenvuotistaival ''Bolshevistinen neuvostoval-lankumous hävittää sorron ja e-riarvolsuuden niin syvälti, ettei mikään puolue eiliä mikään vallankumous ole niin perinpohjin tehnyt". — lenin- Ensimäinen Yleisvenäläinen työläisnaisten edustajakokous pldettiizr marraskuutta V. 1918 Moskovassa. Koko-ukEessa oli 1.147 edustajaa. Talonpoikais natsia oli vain jokimen. Suomalaisten edustajina olivat tov. Aura Kiiskinen Ja aUekirjoittanut. Tällä kokouksella oli valtava vaikutus. Se herätti laajat naisjoukot aktiiviseen työhön. Se laski perustuksen puolueen työskentelylle työtätekevien naisten keskuudessa. Ja se kokosi ne kokemukset, jotka oli saatu teollisuuskeskuksissa, {»aasiassa Leningradissa ja Moskovassa työläisnaisten vetämiseksi neuvöstotyöhön. Ensimäinen Yleisvenäläinen naisten edustajakokous hyväksyi delegaattiko-koukset niiksi työmuodoiksi, jolla puolueettomia työläisnaisia vedetään- yhteiskunnalliseen työhön. Kysymys synnytti kyllä aikanaan paljon mielipiteitten vaihtoa. Vilkasta väittelyä käytiin myös siitä, onko erikoinen työ naisten keskuudessa ollenkaan tarpeellista. Väittely sai puolueen taholta myönteisen ratkaisun. Puolue tunniis- U välttämättömäksi naisosastojen työskentelyn takapajiUsten joukkojen Keskuudessa ja merkitsi työskentelyn naisten keskuudessa puolyetyöksi. Ensimäisen edustajakokouksen pää-töksillä on vaatimattc-Vtiuksistaan huolimatta suuri merkitys. Niissä merkitään joukko käytännöllisiä toimenpiteitä naisten kasvatuksen, työn, elämäntapojen ja äitiyden helpoitta-miseksi. Kokous laski perustuksen lasten yhteiskunnalliselle huollolle ja kasvatukselle. Ympäri maata alettiin perustaa lasten seimiä, tarhoja,-,ruokaloita, lasten tarkastussairaaloita: lastenkoteja y.m. Ensiniiälsessä naisten edustajakokouksessa esiintyi myöskin tov. Lenin. Silloin hän ensikerran lausui sanat: "Jokaisen keittäjänkin on opittava valtion hallintataitoa". Hän puhui sangen vaatimattomista asioista, mutta jokainen sana vakuutti sosialistisen vallankuQiouksen voittoa. Hän puhui sosialistisen vallankiunouksen mahdottomuudesta, jos naiset eivät 6- le siinä mukana. Hän sanoi että taistelussa uuden järjestelmän puolesta on siinä kunniapaikka naisUla, että tähän saakka ei yksikään tasavalta o-le voinut vapauttaa naista, mutta neuvostovalta voi ,sen tehdä, että meidän maamme on ainoa, jossa nalsst cvat täysin tasa-arvoisla. Osoittaessaan miten paljon neuvostovalta on tehnyt naisen vapauttamiseksi, tov. Lenin huomauttaa samalla miten paljon on sellaisia ssikkoja, jolta ei voi dekreetillä poistaa. Uskonnosta hän m.ra. sanoi: Taistelua naisten 'uskonnollisia ennakkoluuloja vastaan tulee käydä sangen varovasU. Väärin tfflcevät ne jotka suorittavat tätä taistelua räikeästi. Me tiedämme että jos tällainen taistelu loukkaa uskonnollisia tunteita niin se heikentää Joukkoja, meidän vclmammehan on taistelun yhtenäisyydessä. Vain vitkailinen ja kärsi-välliiien toiminta voi antaa hedelmiä. Ennakkoluulojen syvin lähde on kurjuus ja tietämättömyys. Kas siksi on naisen asema näihin asti jäänyt sellaiseksi että häntä nimitetään orjaksi. Nainen on tukahdutettu kotitalou- Kirj. LyyU Latukka assa kuvastuvat neuvostovallan eri aikakaudet. Työ ja toiminta naisten keskuudessa järjestjy kutaldn hetk^ vastaavaksi Alkuaika on taistelua sisäisiä ja ulkoisia vihollisia, taloudellista sekasortoa vastaan. Esim. Judenits-hin hyökkäyksen aikana kunnostautuivat Leningradin työläisnaiset rinta-matehtävissään. Viipurinpuolen kaupungin osa lähetti 2,000 työläisnaista juoksuhautoja kaivanman ja piikkilanka- aitoja pystyttämään. Vasiliostrovan vielä kaksi vuotta sitte oU Europan luista ja niinollen eloton ja mielen-kiinnoton). Huilimatta puutteellisuuksistaznme ja tM*ikko^i'f'<gtft""'"<^ Canadan k<Hn-muhistinen puolue on Canadan ty9- väevOxxikan vallankmnoukseninen etujoukko; kapitalistisen valtion kasvava hyökkäys puoluettamme vastaan on afTftViyi myönnytys sUtä. että he tuntevat Ivckkavihollisensa ja että ne eivät ole, .Simpsoneja. Bruce ja, .Woods-uircrtheja ja Bfeapseja. yjn. Suunnattomat valmistautumiset im- ^ ^ Venäjällä 12-50 ikävuoden ikäisistä periallstlseen sotaan ovat ilmeisiä Jo- Työläisten ottama kanta on kaunaisista 52.4% lukutaidottomia ja vain ^ smmnalla: kapitalismin ristiriidat; soMdaarisuuden osotus. sutä. että Yllä edelleen saaptm eri puolilta maata työläisten oma-aloitteise3ti kerättyjä varoja tai suoranaisesti yksilöiden lahjoittamia eriä Vapauden ja tcven Vaaran jutun puolusttisrahas. maaseutu laskettuna 59.8%. Maaseu- paljastuvat (kiihtyvä taistelu markki-' Vapaus johtaa taistelua harvainval-dulla on myöskin 8.^12 ikäisistä ty- «oista, »raaka-aineista; lisääntyvällä vastaan laajojen pohjajoukkojen töistä 65% lukutaidottomia. Uuotteiden paljous ja supistuvat mark-^^t^^^^^sen vapaustunteen mukaan. Sosialistisen rakennustyömme e- kinat; kotoiset markkinatariffit) — kasvattaa heitä tietoisuudessa, opettaa dessä olevat vaikeudet ehkäisevät'ja luokkataistelu — sosialismi ja Neuvos-. rohkaisee, hidastuttavat työskentelyä^naisten kes- toliitto yMeM puolella ja kapitalismi: ^ ^ kuudessa. Neuvostovalta ei ole voinut imperialiäni ja porvarillinen demokra-1 Sccih Porcal4nen työläisnalstea o-myöntää tarpeeksi varoja kaikkia nii. tia toisella puolen; sekä uudelleen . t ä laitoksia varten, jotka buojentai- nouseva siirtomaiden kapinaliike, piiri järjesti erikoisen joukko-osaston i s i v a t ^ ö l ä i s - ja talonpoikaisnaisten Kaikkea tätä potee kapitalismi ja rintamalle. Toistatuhatta jmista läksi j asemaa. Vastaisuudessa onkin työs- imperialismi nyt enemmän kuin mil-rintamalle punaisina sisarina sekä työskentelivät monissa muissa rlnta-matehtävlssä. Samoin tekivät työläisnaiset muissakin kaupungeissa ja teollisuuspaikoissa. Ansiokasta «työtä tehtiin rintaman selkäpuolella sairaaloissa, Punaisen Armeijan varustamisessa jne. Myöhenunin alkaa rauhallinen ra-kexmuskausi. Työlälsiiaisla aletaan kiinnittää eii laitoksissa työskentelemään. Kiinnittämistä laitoksiin suoritettiin jo osaksi. kansalaissodanJän ai. kana. Tammikuun 1 p:n 1920 oli Leningradissa kiinnitetty eri laitoksiin 3.006 naista ja seuraavan puolen vuoden aikana lisäksi 1,798. Joulukuussa v. 1920 hyväksyi lU Yleivenäläinen läänien naisosastojen kokous päätöksen. Joka myöhemmin erikoisella a-setuksella viahvistettlin v m Neuvostojen edustajakokouksessa, työtätekevien naisten siirtämisestä kaikkiin kentelyn painopiste suunnattava äi- loinkaan ennen. Tämä on todellakin saston tovemoslahja "South Porcupine,- Ont.. maaliskuun 7 pnä. — Meidän naisoasstomme edel-- leenkin protesteeraa sitä vainoa vastaan, jota Ontarion maakuntahallitu.<; viranomaistensa kautta harjoittaa jäi- ;jestyneitä työläisiä ja heidän järjestäjään kohtaan. Samalla vaadimme toveri Vaaran vapauttamista ja lähetämme ensialuksi puolustusrahastoosi kansantalouden elimiin. Maamme johtavissa elimissä samoin kuin 'teollisuudessakin on työläis. Ja talonpoikaisnaisten luku jatkuväisti lisääntynyt. Ei ole ainoatakaan neuvosto, ammattiliitto- ja osuustoimintajärjestöä, joissa ei olisi naisia mukana. Kymmenen vuoden aikaa suoritetusta työstä puhuvat tilastot selvintä kieltä. Kylä- ja kaupunkineuvostoissa työskentelee. 153,600 naista. Ammattiliittoihin kuuluu 2,569,000 naista. O-suuskuntiin kuuluu 3,000,000. Delegaatteina on 2,500,000 ja naisten lehtien yhteinen painosmäärä ön 700,000. Idän naisten keskuudessa on työtä tehty paljon. Siellä on neuvostoissa työskentelemässä jo 50,000 iialsta. Kun ensimäinen naisten edustaja, kokous merkitsi erikoiseksi tehtäväkseen äitiyden ja lasten suojelun, n i in voimme tyydytyksellä mainita että sillä alalla on myöskin huomattavia saavutuksia. .Mainitsemme vain että lasten varhaiskasvatuksesta huolehti-j i a läitoksja tjoimU 1,838 ja lasten seimiä^ maaseudulla' 6,000. ICuolevälsuus lasten keskuudessa onkin alennut vuoteen 1913 verraten 8 prosentilla. Naisosastojen työskentelyn tulokseksi on merkittävä että naisten lukumäärä .puolueessa kasvamistaan kasvaa. Sc on kylläkin alhainen naisten yleiseen lukumäärään verrattuna, mut. ta kun.ottaa huomioon naisten yhteiskunnallisen elämän takapajuisuuden ja senkin seikan, että neuvostovallan taloudellinen asema ei ole tarpeeksi korkea tarjotakseen kyllin nopeasti uudistuksia naisten vapauttamiseksi kodin piiristä, niin ei toida kovin nopeaa kasvua odottaakaan. Leningradin puolue järjestön tiedot tässä suhteessa ovat kyllin kuvaavia. V. 1918 oli naisjäseniä 354. y. 1925 ja 10,357 Ja V. 1928 oli lukumäärä kohonnut Jö 23,- 614. Muutamilla työaloilla ovat naiset hyvin järjestyneet. Esim. Punanen laivanvanxstajatehdas on tässä suh-, tien ja lasten suojeluslaitosten Jär- imperialististen sotien Ja proletaarL jestämiseen. Viimeaikoina on esim.. sen vallankumouksen aikakautta, muutamissa suhteissa menty taakse- f Marsilais-leninilälsyyden pohjalla. päin. Esim. seimet eivät ole voineet Kommunistisen Intemationalen j(di-palvella työläisnaisia niin hyvin kuin dolla, Canadan kommunistinen piuolue aikaisemmin. Supistetaan avustuksia-horjuinattomasti kulkee eteenpäin, lasten ruokintaa ja hoitoa varten eikä taisteUen. valistaen Ja kooten työväen- i^ynuöenen dollaria, noudateta tarkoin lakia raskauden ti-'luokkaa lopulliseen ratkaisevaan ti- Työläiset kaikkialla! Olkaamme vallassa oleviin nähden. Ilintekoon kapitalismin kanssa — lm- meillä Ja vastatkaamme kapitalistUuo. Tehtävämme toisena vuosikymmene-;perialistIsen kapitalismin kukistami-! * ^ ^''"**^-'^^y**^^^°™c« että o-nä on: laajojen, monimiljoonaisten' seen ja.-työläisten Ja talonpoikain hal-työläisnaisten. talonpoikaisnaisten. Ja lituksen perustamiseen, erikoisesti palkkatyöläisten ja köyhien vetäminen neuvostoihin, ammattiliittoihin ja osuustoimintaan. Näitten järjestöjen kautta tulee edelleenkin vetää työläis- Ja talonpoikaisnalsia kommunistisen puolueen ympärille ja kasvattaa heistä puolueen aktiivisia toimitsijoita. Teesiluonnos tilanteesta ja puolueen tehtävistä Vapaus-lehden viime keskiviikon, maaliskuun 6 päivän numerossa (55) oli jäänyt julkaisematta yllämainitun teesiluonnoksen viimeisen edellisen luvun "Taistelu kahdella rintamalla", viimeinen kappale ja viimeinen luku, "Puutteemme", kokonaan. Ne julkaistaan tässä yhdessä viimeisen edellisen taan tässä yhdessä viimeisen edellisen luvun eli viidennen kappaleen kanssa: Oikelstovaara HIIJKAN FUNIKKmAUHUSTA Punikkikauhu se alkaa yhä enemmän kummitella täälläkin, päättäen niistä •'edesottamisista mihin täällä on ryh. dytty erään L - O i . 'pääkirjaimia käyttävän yhdistyksen taholta. AUekirjoittanut ei lähemmin' tunne tuota Järjestöä eikä sen toimintaa, eikä se ole niin tarpeellistakaan. Se saattaa olla joku dominionin körttiläisten lahkokunta, koska sillä on numero 111, siis justiin sama kuin Härmän kört-tiiaistenkin, kansanomainen . tunnusmerkki Miiuteiikin' he kutilostavat' o-lemme lähteneet yksi kaikki yhden puolesta harvainvaltaa.- kaikkien ja kukistamaan Kaikki raatajat riveihin, suuri taistelo kutsuvi meitä! Silmä kirkkaaksi, katse suoraan, nyt omaa armeijaa lujaks' luodaan! Ei kukaan syrjään jäädä saata, ole kanssamme taikka vastaan, sill' horjunnan on aika laata. kim köyhät kamppailee kalleim-mastaan. . Luokkas' kutsuu, siis lähde mukaan, ei myöhälsyyttäsi moiti kukaan. Pois orjan mieli ja pystyyn pää, ja eespäln, eespäin ain' rynnätkääf levän kokolailla tukevia kirkonmiehiä ja oikein "tosikrlsUtyltä". Johdonmukaisempi nimi mielestäni kylläkin olisi, ompi sääntö herran" se on korkla ja vaikkapa "tosiuskollisten valehtelijain hyvä, amea lyhtytolppiin, silla sitä te kuitenkin tarkoitatte? Lehden toimituskin 'jo-neksineen" voisivat saada vähän lohtua paatuneelle sielulleen; voisitte £- losta kämmeniäime hykerrellen virittää vaikkapa vlrrenvärsyn, että: "näin Canadalaisessa puolueessamme, sa-, moin kuin koko kansainvälisessä liik- metsästystä keessämme. päävaara ilmenee nyky. hetkellä oikealta. Kasvaneena objektiivisesta tilanteesta Canadassa, tätä^vaaraa on tarmokkaasti vastustettava, pääasiassa kuitenkiii aatteellisen taistelun ja vakuuttavan taivutuksen kautta eikä yksistään mekaanisella leikkauksella. Vakiintumisen ajanjakso- ja teollisuuden laajentuminen; sosdem. ja-am-mattiunlobyrökratian vaikutus; "hy-liiga". sillä nämä "pyhän allianssin pöpöjä näkevät veljet näyttävät liikkuvan ja olevan matkassa valheen kengillä. SUtä on elävimpäna ja parhaana todisteena tuon liiton viime helmik. 12 p. täällä pidelyn vuosikokouksen yhteydessä vaUtun komitean ulkomaalaisten, erittäinkin suomalais, ten järjestyneiden työläisten ajo-kiUiottava Mrjfelmä. Katrjelmässä laskettelevat hiin j>ak-sua palturia, että oikein liettää. Tuo kirjelmä kuulemma edeUeen lähetetään lUtoh ylempään virastoon The Grand' Lodge of Ontario West Ja luonnollisesti sieltä maan haUitukseUe. Tuon tekeleen aUa komeUee vl^ää neljän "gentlematinin" nimet. AUekir-joittaneeUa ei ole käytettävänään joheksien "taitavaa kielenkääntäjää": joten en voi tuota mainittua kirjel-vinvoinnin" propaganda; vaUceudet i mää kokonaisuudessaan sanasta sa-työskenfelys^ työväenluokan monUUr-' naan kääntää. Kuitenkin koskettelen Javaisuuden; takia (ulkolaissyntyisiä ' sUnä olevUn pääkohtUn. monista kansallisuudesta); puolueen heUtkous numeroUlsesti ja aatteelUses- Nämä uskoUiset ja lainkuuliaiset vei Jet nimittäin kirkuvat mitenkä uUto-siin suhteisiin- ajautmninen; karkoitta-mis-" gmotiinl" ja hyökkäykset ulko-maalaissyntyisiä vastaan, työstä eroit-tamiset ammattijärjestäytymisen takia Jne. — kaikki tämä luo esteet "taistelim" kasvuUe ja sosdem. ten-teessa mainittava. Siellä on jokaisesta densseiUe. teensä ja siltä ei häntä voi pelastaa sadasta naisesta 39 puolueen jäsentä. Vastakkainen puoU täUe oikelstovaa- «,.i,aa« .™ .... ....... . ralle - suurin vaara - on "vasemmisto" vaara. Jonkinlainen vaikeuksien aUarvioiminen. yhteyden menettäminen: joukkoihin, yhteisrintaman ti;"^apitaUstUuokan puristus puolu. maalaisten, erittäinkin suomalaisten etta kohtaan perspektUvihä UlekaaU- työläisten keskuudessa kommunistiset mikään demokratia, sen voi tehdä vain sosialismi. Nainen vapautuu vain siUoin, kim onnistutaan toteuttamaan pUckutaloudesta siirtyminen suureen yhteiskunnaUiseen talouteen. Vasta siiloin voidaan odottaa naisen todellista vapautumista". VaUakumoustaistelut antoivat tuU-kasteensa Venäjän työläisnaisUle. Mainitsemme vain helmikuun vaUanku-muksen ja Leningradin työläisnaisten esUntymisen kansainvälisenä naisten-' päivänä sodan lopettamisvaatimuksl-neen, heinäkuun tapahtumat v. 1917, joita seurasi työläisten työläisnaisten ja kommunistijohtajain vangitsemiset, Lokakuun päivät. JoUoin työläisnaiset oUvat mukana talvipalatsin valtaamisessa, sekä taistelut PuUtovan luona Kerenskin vaUtokaartUalsjoukkoja vastaan. Kaikki nämä puhuvat työläisnaisten sankarillisesta osanotosta vaUankumoustaisteluihin. Johtava työ työläisnaisten toiminnan Järjestämiseksi suoritettiin ensin puoluekomiteain yhteyteen perustettujen työläis- ja talonpoikaisnaisten a-gitatsloni- ja propakandakomiteain a-vuUa. Leningardissa kuuluivat kcanite-aan mjn. tov. Konkordia SamoUova, Vera Slutskaja, KudeUi, Nikolajeva yjn. Komitecri^^ta oU myöskin rajooneis-sa Ja toverit sivutoimenaan hoiteUvat työtä naisten keskuudessa. Nämä komiteat muutettUn v. 1919 työläis- ja talonpoikalsnaisosastoksi ("naisosastoiksi"). Kun toiminta naisten keskuudessa yhä laajeni, osottautui komi-teain työ riittämättömäksi. Ne oUvat kuitenkin suorittaneet suurenmoista työtä miljoonien työläis- ja talonpoikaisnaisten sekä kotiemäntien kes- Useimmissa ori suhde kuitenkin sellainen, että sadasta naisesta on vain 5 puolueen Jäsentä.' Puolue merkitsee naisosastojen kymmenvuotisen olemassaolon Ja päättää sUrtää työläis- ja talcUiioUtalsral-sia edesvastuulliseen työhön pD(Dluees-sa ja valtion tehtävissä. VUmeaikoina onkin useita työläis- ja talonpoikaisnalsia valittu läänien toimeenpanevien komiteain puheetvjohtajiksi. läänin-komiteain sUiteereiksi ja monUn mui-. hin puolue-, neuvosto- ja ammatti- Uittojen tehtävUn. Tov. Petrovskl mainitsi naisososto-jen 10-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa tämän johdosta: Me toivomme että nainen osaa niillä paUcoiUa. joihin valtio hänet asettaa ilmaista toimeliaisuutensa. Meidän tehtävämme on vain. toverit akUvistit. älyUäm-me, ja toimeliaisuudellamme auttaa puoluetta ja haUitusta etsimään ja vetämään joukostamme esiin kyvykkäitä naisia, että he vieläkin menes-tykseUisemmin kuta tähän saakka astuisivat eri tehtäviin miesten rinnalla ja auttaisivat puoluetta ja neuvos, tovaltaa suorittamaan sosialistista rakennustyötä. ToiseUe vuosikynunentaipaleeUe lähtiessä on merkittävä myöskin ne puutteet, jotka hidastuttavat ja vaikeuttavat työskentelyä naisten keskuudessa Pahimpana painajaisena on lukutaidottomuus. VMihan Järjestelmän perintö lepää raskaana taakkana har-tioUlamme. Se painaa eniten köyhää väestöä. Meidän pitäisi keskittää huomiomme maaseudim köyhään väestöön, mutta se on lukutaidotonta. Ja — , siksi työ siDäalaUa käy sangen hitaasti kuudessa. Mutta ennen pitkään osot-1 Tälläkin alalla on jo saavutuksia tautui tämäkin toimintamuoto tarkolJ mutta paljon on vielä työtä ennenkuin tustaan vastaamattomaksi ja nepin lukutaidottomuus on kokonaan Ukvi-alkualkolna, jpUoln naisosastot eivät' doitu. Vertailu entisyyden ja nykyi- Järjestöt työskentelevät useampien petollisten salahimien suojassa, kuten Workers Union, Independent Workers yjn.. Ja täten tehneet itsensä vikapääksi suoranaisesti'niiaan lakien rik-kömuksun ja edeUeen, he ovat san. gen moitteeUisesti .suhtaantuneet kristillisiin saarnamiehiin ja pappeihin nähden, pelpteUen ja uhkaiUen helo; (pappeja) heidän työskenheUessään maamiestensä keskuudessa, käyttäytyen samaten myöskin nUtä kohtaan taktUkan hylkääminen Ja laiminlyön- Jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin ti taistelussa ämmattiunlobyrokratiaa Ja kirkollisiin menoihin; ja että mi- Ja sen eroittamispoUtiikkaa "vastaan, tenkä suomalaiset toimeliaasti propa-siUä perusteUa että tyÖ on toivotonta Beeraayat opettaep jumalankielto-op-ja tuloksetonta; propagandalUseksi pejaan ja uskottomuutta kouluissaan lahkolaisuudeksi rappeutumisen vaara, kuin myöskin joukko-kokousten • muo-käyttäen vallankumoukseUisia fraa- dossa heidän haaleillaan; ja että heU-seja sensijaan että . jokapäiväisestt lä oh syytä uskoa, että tuota vahln-työskenteUsi työläisjoukkojen keskuu- golUsta opetustyötä tehdään Suomen voineet ulottaa vaikutustaan laajoihin' syyden väUUä osoittaa työmme tulok^ aaisjoukkoihin, surryttun del35,^att!-? set. Tsaarin aikana oU Jokaisesta sa- Jarjestelmään. jonka toiminta-aika on! da^ta naisesta 11 lukutaitoista, mutta todennut tarkoitustaan vastaavaksi. nyt on sadasta 35 lukutaitoista. Me Naisosastojen kymmenvuotishistori- emine saa kuitenkaan unohtaa, että dessa ja taistelisi työläisten vaatimuksien puolesta, siten voittaen jotikot ja paljastaen byrokraattien ja sos. dem. toiminnan käytännöUisten mielenosoituksien ja kokemuksien kautta taiste. lun kulussa; vieläpä aUarvioiden kokonaan Joukkojärjestöissä työskentelyn merkitystäkin. Eristäytymisen vaaraa vastaan on leppymättömästi taisteltava. ' . Pontteonme Puolueessamme on monia vajavaisuuksia ja puutteeUisuuksia. Yhteenveto näistä voidaan, tehdä seuraavasti: hyvin vähän toimintaa yksiköissä; huomattavaa höUyyJtä järjestöUIsesti; suunnitelmallisuuden puute ryntäyksiin nähden (tämä luonnollisesti voi-luokkasotaaa .osallistuneiden puna. päälUköiden ja kaplnanjohtajien toimesta; ja edeUeen heUlä on syytä uskoa, että rahavarat tuota tarkoitusta varten saadaan Neuvosto-Venäjältä (sUs oikein polseviikkien ruplia!); ja edeUeep he suosittelevat, että maa-kuntahaUituksen tulisi toimia siihen suuntaan, että tuon tuhoa tuottavan Uikkeen johtajat saatetaan oikeuslaitosten tuomittavaksi ja maastakiarkcd-tettavaksl. Lopuksi p y y d e t ä haUitusta laatimaan lainsäädäntö, mlhkä no-jaUa voidaan pakoittaa kaikki ulko-maankieUset sanomalehdet ja aika-kausjulkt^ sut painettavaksi ja ulosju. laistaräksi myöskin englarminkielisenä painrfcsena. Yllä olevan Usätsi täällä ibnestyvän hirsipuu-intemationalen äänenkan-kannattajan, piskuisen lehtirievun UA-mltus rientää ilomielin ja hdiikuvalla innolla tukemaan edeUä sanottua toi-daan korjata mahdollisimman pikal-s ^ nyt järjestetyn kansallisen aglt-prop- jaoston ja alemmissa yksiköissä menpidettä. yhtyen samaan'mTottUn sita vastaavien jaostojen muodostaml- seUttäen. että nyt on kaverit kerran-sen avuUa); tuskin oUenkaan työmaa- kin osanneet nykäistä oikeasta narus-lehtiä; hätätilakoheiston puute; heik- ta, lisäten omasta puolestaan, että ke-kous ammattiuniotyössä; kyvyttömyys nenkään ei tuBsi antaa asuntoa tai ammattiunioiden vasemmistoUikkeen muuta suojaa eikä osoittaa pienintä-muodostamlsessa; vain muutamia työ- kään myötämielisyyttä noita muuka paUckaryhmiä; jätteitä kieUjäi:Jestö-i laisia punaisia kUhoittajIa kohtaan toiminnan aatepohjasta; tuskin oUen-jko^ he' avoimesti rehentelevät- että kaan huomiota nalstyöläisten kes-I heidän taiioituksensa ön hävittää us kuudessa työskentelyUe; kykenemät- kcnto ja koko yhteiskunnaUinen hai tömyys yhdistää jokapäiväinen toi- " minta tärkeisiin poluttläin kysymyksiin; lehdistömme laadun j ä <sisäUöh suoraan litusmuoto. Miksi ei lehden toimitus sano heö . - joraan ykäntein, että punaiset on heikkous (eristynyt työläisten taiste-jlynchattava Joka sielu ja ripustettava EdeUeen lehden toimitus hihkmi, että miksi eivät ne punikit mene Venäjälle kun sieUä on kaUtki niin hyvir heidän mielestään Järjestetty. Jaa-ah. kyUä ovatkin peijoonit hävyttömiä; o-yat tääUä vaan ikäänkuin kiusalla, mullistelevat huvikseen kirkkoja yjn. laitoksia nurin, vehkeiievät ja harjoittavat kaikenlaista toimintaa ja matkaansaattavat kaUckea pahaa; rikastuvat, vaan tääUä, ajavat rahaa kaikki taskunsa^ täyteeii, eivätkä mene sinne ja sinne. Minä haluan leliden tcimltukseUe kohteUalmmln huomauttaa, että me suomalaiset järjestyneet työläiset ja kommunistit olemme tuen teidän lahcäänlsen laulunne kuulleet jo lukemattomia kertoja, joten ei teidän tarvitse sitä meiUe uudielleen virittää, me muistamme sen varsin hyvin. , Muuten lehden toimitus, melute^- saan uUcomaalaisista, unohtaa yhden tärkeän seikan, nimittäin sen. että he Itsekin ovat uUtomaalaisia. He unoh-i tavat, että tämä on väkivallan etuoikeudella ryöstetty maa, vaikkakin maan vaUottajat tosin ovat "urhooUi-sesti" lyöneet .körmyUeen jonkun a-seettoman maan alkuasukkaan ja osan ajaneet pohjoisiUe tundriUe ja julistaneet Itsensä maan oikeiksi omistajiksi. SUnä koko juttu, miitta tälle kaikeUe lehti kaunUstl ummistaa silmänsä, ja sensijaan yrittää lietsoa vi-hantulta Ja myrkyttää englanninkielisen työväestön mieUalaa vihamieliseksi suomalaisia yon. järjestyneitä työläisiä kohtaan. Vielä haluan palauttaa mieUin sitä uskonnon; Ja kirkkojen hävittämistä. Kukahan nUtä kirkkoja oUceastaan haluaa hävittää? Jos minä oUsein muistan,JnUn eiköhän se vaan olekin höyhenpussi- ja tervapytty-ritarien aminattlkuhta, mikä nUtä kirkkoja i l maan räjäyttelee. Suomalaiset kommunistit eivät tietääkseni ole teidän kirkkoihinne sormellaankaan koskeneet; pitäkää kbrkkonne, me suomalaiset punikit kUnhitämme verrattain vähän huomiota taivaaUIsUle asioUle yleensä: huomiota taivaalUsUIe asIoiUe leensä. On muuten omituista miksi oUaan niin huoUssaan suomalaisten "jumalattomuudesta". Näyttää sUtä, että hengenmiesten lampaat ovat käyneet Ulan laihoiksi i a nuo laihatkin lampaat eh-uhkaayat juosta karkuun, kim nuo kommunistlvintlöt vmitsevät kaUtki: eivätkä itse nuo riivatut viitsi mennä edes kirkkoon, vaikka tännekin on tarkoitusta varten laitettu puolikymmen-tä upeaa kirteoa. Mutta ei vaan kelpaa. Nuo peijoonit nal>isevat vaan ja juttelevat vielä jdtein ja ILeninln opeista työmaillaan ja haaleillaan. On täällä sentään vieiä mui-taldn tärkeitä läitoteia, on oluttehdas, viinakauppa l a u s ^ p l a eltdcuva-teatteria, missä näkee simerikalaista koiranaamatoidetta ja kuulee jazz-musUkkia, on vielä rajaton määrä koi-ratorppia ja uhkapeimuoUa ym. Kai-keh_ edeUäolevan Usäksi järjestetään vielä vähintäin kerran vuodessa oikein tiuitevat koira-ajokilpailut, työläisten huviksi ja nautinnoksi, kaikkine huii-morikpiruuksineen. i ^ t t a ei vieläkään kelpaa, tyytymättömiä ovat sittenkin. • Nyt lopuksi, koskia\^kaikki taantu-muksra mustat voimat riehuvat vimmoissaan kooten joukkojaan aUnunas.- ta koirapoUislsta aina höyhensäkki- 3a: tCTvSpyttyritarien päällysmiehiin asti ja kaikella raivolla hyökkäävät
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 9, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290309 |
Description
Title | 1929-03-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
&m2 Lauantaina, maalia 9 p;na^-gai., jnarcn y
VAPAUS
VAABA.
T O I U I T T A l A T s
S. C. KEIL. B. A- TENHUÄE». B. PEHKOXCi. U. POKJAXSALO-ScpMsed
tt tlie P M Office Dcj>«ntncst, Otu««. M « e o ^ « U » « a u » .
nJIOTCSHINNAT VAPAtDESS.*: ^, - ov
»AO k«t*, $ 2 i » k*lui k«rit*., — ATioIiiUooe » « » « I l e « » « « « ' ' f » ) ; ' * ! J*'
— AMtstceraUaotakiet l«ru. fSXO kak«« b t r t « . — Kut-xJmotoJu^ « I J»
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-09-02