1927-09-07-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4"- Keskiviikkona, syyak. 7*p;nä—Wed>, Sept. 7 Maanvilieliiäin osasto Farmarien järjestöt luokkataistelukannalle Yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä farmareilla j a heidän järjestöillään on taloudellisten etujensa luokka-luonteen käsittäminen. Elleivät he käsitä työtätekevän luokan taloudellisia oloja, ei todellista edistystä voi farmarien järjestöjen keskuudessa tapahtua. Siitä syystä tulisi jokaisen farmarien edistysliiton (Far-mers' Educational Leagrue) jäsenen tehdä kaikkensa sellaisen tietoisuuden levittämiseksi. Myöskin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, että farmarien yhdistyksien säännöt voitaisiin »uuttaa enemmän tarkoitustaan vastaaviksi, jotta ne öKsivat aopusoin nussa nykyisten pyrkimysten kans sa. Edistysliiton ohjelmassa esite-i. vaosca vastaan. Laki syntyi Lsnd-bundin johtajiston ehdotuksesta Saksin valtiopäivillä, jonka enemmistö käsiään taputtaen sen hyväksyL Luonnollinen seuraus tästä kuitenkin on, että maalaiset yhä; enemmän jovat alkaneet kääntämään selkänsä l i s ^ tietä tulisi pyrkiä saavutta-'Landbundille. maan yhteinen kontrolli maahan, EräsNesimerkki. Leipzi^n lähellä sekä kaikkiin niihin tuotantolaitok- olevassa Dahlenin kylässä joku aika siin ja tuotannonhaaroihin, jotka itten tapahtuneesta vaalissa työläi-käsiAävät maataloustuotteiden vai- «et saivat paljon maalaisten ääniä mistamista ja Jalastamirta. 'listoillensa, koska Landbundin l i s - Voidakseen'tämän suorittaa, tuloe'toilla etutilälla oli eräs suurmaan-tuottajain keskittää^ kaikki voiman- omistaja. Kylässä kohta tämän jäl- 82, Nykyiset farmarien järjestöt'jjgen järjestettyyn maalaisten ko-tulisi saada yhdistettyä koko maata jjoukseen otti osaa myös Landbun-käsittävässä laajuudessa. Sellaisen'din agitaattori, joka yritti vointinsa toimenpiteen kautta nykyiset maa-'„„jj^n soimata j a syyttää proleta- On todetta ettS cseimmat suomalaiset cuitkastaTAt RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA Tähän heillä on monta-pätevää syytä! Näin tekemällä he menettelevät viisaasti! — MINKÄTÄHDEN — — Suomalaiset tietävät että Nal03---iö27 kunnalliset järjestöt tulisivat pääjär-jestön osiksi. riaattia, juutalaisia ja erittäinkin toloudelhses*t^, !f"Ve-t^ta'^ '^Po1I^"ti?tis^e!s!t!i., ^^m^e^^'^ ,^ N^^eu^jv^o^s^t^o^li^i ttoao. ^^H''ä «n> »e"mts aiianpttayyiökil äaaitstitvueajnan tulemme kehittyessamme luomaan * todellisen pohjan osuustoiminnalli-. joukossa. Työläisten taholta tämä tyt luokkataisteluvaatimukset tulee | selle tuotannolle ja jaolle, t u o t t a - i ^ J i r ^ ^ - ^ i^V.^^ ' j i en kontrollin j a johdon alaisina, i j i ^ '^ Toisin sanoen, luomaan tarkoitus-]**y'^,«l^^f!!i' ette, _ ainoakaan taan vastaavan osuustoiminnaHisen 1 " . ^ ' = ^ ^ ' ^ ^ ^ « " f pelkaa tai kun-yhteisön jnioita hanta. Useat samantapaiset Taloudelliset tekijät vaikuttavat y'*^^"^'^ *yö'^^*«" kokousten pro-asettaa etutilalle valistustyön suorittamisessa. ' -4: - Näin ollen on liiton jäsenien tehtävänä saada sen ohjelma hyväksyt- • tyä jokaisessa osastossa /ja järjestössä. Ei ole vaikeata selostaa, että . "nykyisen teollisunsk^pitalismin a i kana on yhteiskunta jakautuneena kahteen eri luokkaan, jotka tuottavat kaiken, jnutta eivät omista mitään, ja niihin jotka omistavat kaiken, mutta «Ivat tuota mitään.' Köyhyyden olemassaolo "rinnakkain^^ää-rimäisien, rikkauksien rihnälla, johtuu työtätekevän luokan työn tuloksien riistämisestä, sekä teollisuudessa että maataloudessa, kapitalistien kautta." Niin ollen ei tuottajilla j a omistajilla ole mitään yhteisiä etuja kapitalistisessa yhteiskunnassa. Luonnollisena seurauksena siis olisi, etta tuottajat järjestäytyisivät teoUi-sauksittain, sekä muodostaisivat tuotantoa |a jakoa käsittäviä osuustoiminnallisia järjestöjä. Valistuksel-siihen suuntaan, että meidän tulee johtaa työmme näiUe perusteille. vosoimiseksi epäonnistuivat maalais-toverien järkevän esiintymisen vuok- Nykyinen järjestelmä on aikansa s - Landbundin lähetit halusivat tie-elänyt; se on tullut k ä y t t ö k e l v o t t o - m i l l a i n e n on maalaisväestön maksi Nykyisin se on vararikossa, .asema Neuvostoliitossa. Kun/Neu- Nykyisissä oloissa meidän tilantedh- jvo%toliitossa vuosikausia olleet to-me kasvaa pahasta vain kurjem-lierit kertoivat havaintojaan ja ko-maksi. Tästä syystä tulee jokaisen .^^era^ksiaan Neuvostoliitosta, erityi-farmarin ottaa tarkka selvyys, mihin luoklcaan hän kuuluu. Jos hän tarkan etsiskelyn kautta huomaa kuuluvansa työtätekevään luokkaan, t a - sesti maailmansodan jaloissa raskaimmin kärsineessä Valko-Venäjän sosialistisessa neuvostotasavallassa, j a näitä oloja verrattain nykyiseen loudellisten olojen perusteella, sil- tilanteeseen "demokraattisessa" Säkiöin hänen tehtävänsä on yhtyä 'sissa, vaativat' kokouksen' osaAofEa-luokkansa taisteluun j a yrittää teh-fjat kolme tuntia kestäneen mielen-dä kohdaltaan kaiken voitavansa jkiintoisen selostuksen jälkeen lä-parempien olojen saavuttamiseksi, himmässä tulevaisuudessa järjestet- Jokaisesta farmarista tulisi kehittyä tavaksi uuden samanlaisen tilaisuu? luokkatietoinen taistelija paremman den. tulevaisuuden saavuttamiseksi. Seuraavaan kokoukseen saapui;' — The Furro Tarvitseeko farmarin järjestyä? Kun seuraamme tätä Canadan yhteiskunnallista elämää, saatamme usein kuulla sellaisia mielipiteitä, «ttä farmarit tässä maassa ovat erit- .täin turvatussa asemassa. He eivä^ ole samanalaisten rasituksien J a riis-' ton alaisina kuin teollisuustyöläiset jne: Elintaso heidän keskuudessaan on korkeammalla kuin monien muiden maiden talonpoikien keskuudessa ; j a monia muita väitteitä kuu- He tehtävän.^ Näistä väitöksistä seu-raa luonnollisena johtopäätöksenä, että farmarien «i tarvitse ensinkään järjestyä. Ei ole muka olemassa mitään syytä, jonka vuoksi järjestöjä kaivattaisiin. ' Mutta saattaakohan tilanne todellisuudessa olla noin? Vaikka tiedämmekin, että esinierkiksi suuri osa suomalaisista työtätekevistä farmareista, kuuluu jo 'erinäisiin jär-jestöilun, niin se; ei ylelä kokonaaii markkinoille kuljettamista varten tuotanto-osuuskuntia. ' Mutta missään tapauksessa e; saisi sivuuttaa ir poliittirta toimintaa'. Tällä kertaa havaitaan sellaisia esimerkkejä, että siellä täällä on olemassa kaikenlaisia kylän itsevaltiaita, "kylänyrkkejä", aivan kuia entiseen aikaan tsaristisella Venäjällä. He esiintyvät ustein niin röyhkeinä, ottä koettavat kaikella tavalla syrjäyttää kunnan j a valtioni otajcri nauttimisesta sellaiset henkilöt, jotka kauluvat johonkin työväen tai farmarien jiirjestöoh. Milloin ei a n neta, heille työtäi ei vuokrata hevosta, ei irakenneta maanteitä heidän farmeilleen jne. Tällaisten kylä-nyrkkien, porvarillisten vaaliagent-tien itsevaltiutta vastaan tulee reippaasti asettaa yhdistyneitten farmarien joixkkovoima. Harkitkaamme näitä seikkoja, e i kä pahentaisi asiaa vaikka joku ON SUORA J A M U K A V A T IE SUOMEEN tai SUOMESTA AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ Ei minkäänlaisia viivytyksiä Atlannin j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte hyväksenne RUOTSIN'AMERIKAN L I N J A N tarjoamaa erinomaista palvelusta j a nopeata kuljetusta. K A I K K I NYKYAIKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN MUKAVUUDET RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoöla valUtsee mitä suurin puhtaus ja ruoIcajärjest>'s on soviteltu tyydyttämään suomalaisten makua. Käyttäkää aina RUOTSIN A M E R I K A N LINJAA ja olkaa vakuutetut löotettavasta palveluksesta ja tunnettfsta mukavuudesta. Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri Halifaziin Itäänpäin New Yorkista seiciL talvisin myoskia Halifaxista KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT: SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA §122.00 EDESTAKAINEN PILETTI §186.00 (Canadan vero $5.00 lisää) Laivojen kulknvnorot New Yorkista Matkustakaa Syysk. 1 p:nä Syysk. 10 p:nä Syysk. 24 p:nä ratkaise asiaa. Se aines.on suurelta , osaltaan sellaista, että se on jo en- työtätekevä farjaari pistäisi kokoon nen farmille menoaan tottunut otr artikkelin näistä asioista tähän f a r - -tamaan osaa työ\^eiviärjestöjen toi- marien osastoon. Sittenpähän sai-mintaan. He ovat vakaumuksellisia luokkataistelijoita ; jo vanhastaan, kunhan vaan jaksavat säilyttää v i reillä entisen kurssinsa. Ja kiitettävästi se on näyttänyt siiilyvänkin. Sitä todistaa lukuisien työväentalojen ja järjestöjen rakentaminen maaseuduille, ylnjpäri Canadaa;. Noiden järjestöjen muodostuminen kuitenkaan ei ole voinut tapahtua ilman tarkoitusta. Sanokaam- 'me, että ne ovat muodostuneet etupäässä kulttuuriharrastuksien vuoksi siirtolaisten keskuuteen. Mutta se jo itsestään osoittaakin järjestöjen tarvetta. Kun siihen -vielä yhdistetään poliittiseen toimintaan osanotto, niin toimiala laajenee t a vattomasti. Millä tavalla sittan voivat nämä luokkatietoiset ; siirtolaisfarmarit ryhtyä murtautumaan ulos tästä kansallisen toiminnan kuoresta ja laajentamaan toimintaansa ulommille "vesille"? Toista kansallisuutta simme keskustelun hyvään vauhtiin. Me lupaamme vankasti seistä sillä kannallia, että farmarien tulee'koota' entistä enempi voimiaan, puolustaakseen sekä taloudellisia että poliittisia etujaan. Se voi tapahtua parhaiten järjestöjen kautta. ' M i s tä järjestöistä saattaa olla kysymys, poliittisen toiminnan elvyttämiseksi, siitä . voimme puhella toisella kerralla. — T.N.C. Maatyöväen elämä Saksissa Vaikka maanv^ljelysmahdollisuu-det Leipzigin piirissä ovat riittävän hyvät, eivät pienviljelijäin elinmah-dollisuudet kuitenkaan ole siellä paljonkaan paremmat kuin muissakaan piireinä, kirjottaa eräs sikäläinen pieneläjä. Mikä syynä? Se, että maalaisten venokuorma on kaikkein painavin Saksissa. E i ole Sak-olevia mahdollisesti ei miellytä sa-'sissa muuta aluetta, jossa verot o l i - manlaiset toimintamuodot, nu sivat niin painavat kuin siellä. . meillä suomalaisilla on. Silloin mei-I Ellei. olisi 14 eri vferomutftoa, jot-dän pitää ottaa selvUle mikä heitä ^ka ovat pienviljelijäin kannettavana, kiinnostaa ja sulautua: toimimaan heidän kanssaan. ; Pääasia ön se, että yhteistoimintamme edellyttää aina vissien yhteiskunnallisten luok-kakäsitteiden selvittämistä. Että aina jollain tavoin pyrimme osoittamaan, että Canadan farmarit eivät ole niin itsenäisiä kuin usein luulotellaan. Vaikka heillä vielä tänä päivänä onkin ehkä parempi elintaso kuin monissa muissa maissa, s i i n sittenkin kapitalistien kiristys uhkaa nyt jo hyvin pahasti farma-xeita. Maantuotteistaan farmari ei saa yksityistuottajanii läheskään niin paljoa, kuin osuustoiminnallisten järjestöjen välityksellä. Sama on kulutuksen laita. Vain harvoissa paikoissa maaseuduilla on osuuskauppoja. Nämä' molemmat puutteellisuudet tulisi saada poistettua. Tulisi perustaa kulutusosuuskuntia eli osuuskauppoja».sekä tuotteiden voisi saksalainen maalainen sangen hyvin tulla toimeen, huolimatta vanhanaikaisista. Saksissa vielä suurimmalta osalta käytännössä olevista tydmenetelnaistä. Painavien verojen ansiota on, että Länsi-Saksin alueen •11,000 keskivarakkaasta j a pienvilr myös paljon maalaisnaisia, jotka kiinostuneina tekivät paljon kysymyksiä -Neuvostoliiton naisten'\^se-masta. — Näiden kokousten jälkeen on Dahlenin kylä muodostunut vahvaksi proletariaati|i linnotukseksi. Koko alueella on maaperä tullut huonoksi Landbundin vaikutukselle. Valitettavasti teollisuustyöläisten kanssa jatkuvasti täytyy keskustella j s kiistellä pikaisen liiton välttämättömyydestä maalaisköyhälistön j a teollisuustyö väestön kesken. Tätä he eiyat voi täysin käsittää. Suurmaanomistajat koettavat nykyään sajrt taa käytäntöön taylor-systeemin työnteossa. Tulevatko he siinä onnistumaan. Se riippuu luok-katietoisen työväestön ja maalaisköyhälistön yhdistyneestä J9ukko->^ voimasta. Se vain sen voi estää. N ' Stockholm . . . . . . . . . . . .. Gripsholm . . . . . . . . . . . . . . Drottningholm . . . . . . . . . . JOS AIJOTTE VIETTÄÄ JOULUNNE SUOMESSA teette viisaasti matkustamalla jommallakummalla RUOTSIN A M E R I K A N LINJAN JOULUHUVIMATKA-LAIVOISTA H A L I F A X I.JST A — S U O M E E N SS "Drottningholm" marraskuun 28 p:nä SS "Stockholm" joulukuun 5 p:nä <Gööteporin kautta) Ainoastaan 10 vuorokautta Suomeen saakka. Matkustakaa näillä laivoilla, silloin vältätte väsjrttävän poikki-knlun Englannin kautta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i. Voitte myös tehdä miellyttävimmän JOULUHUVIRETKEILYN matkustamalla kuuluisalla I Moottorilaivallamme "Gripshohn" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä Ainoastaan 10 tuntia Montrealista. New Yorkiin ' Ainoastaan 10 vuorokautta New Yorkista Suomeen ^ (Gööteporin kantta) ^ Saapukaa MONTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan lähtöpäivää ja ilmoittakaa kirjeellisesti M O N T R E A L I N KONT- • TORIIN osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410 STANLEY ST.. MONTREAL, QUE., milloin j a millä junalla saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa asemalla ja auttavat Teitä avtiliaasti, nopeasti ja maksutta kai- Idssa matkaa > koskevissa asioissa,'.passin kuntoon saami- • . • sessa j . n. e. Halatessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista kysymyksistä kääntykää lähimnfln asiamiehemme puoleen tahi kiijoittakaa suoraan: SWEDISH AMERICAN LINE 1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE. J. V . KANNASTO. BOX 69, SUDBURY, ONT. lM(fioavian4nierikan läjällä Suosittu, mukava ja nope^ tie suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkustaii • on ensimäinen skandinavialainen linja säännöllisellä laivplmfii* Canadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja Canadan väinr jolla rasittava junamatka Euroopan mantereella voi välttvä A f lantin j a Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivalla • Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a mukavilla suomalakni! laivoilla. Skandinavian-Amerikan Linja on tunnettu iiy\Tstä lai voistaan, mainiosta ruu'asta j a palveluskunnan kohteliaasta ia v* tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on käyttää meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallamme Säännöllinen laivakulkuyhteys vuoden ympäri Euroopasta Ha lifax'iin j a itäänpäin New York'ista sekä talvisin Halifax'ista. Suomeen $108.50 Ostamalla edestakainen niletti Suomesta ....$120.00 SÄÄSTÄTTE $i5.50 ja piletti Edestakainen piletti $183.00 on voimassa 12:sta kuukautta. Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa etu maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan j a mukavan" matkan j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. MD Laivojen kulkuvuorot New Yorkista: Syysk. 1 p. Hellig Olav Lokak. 13 p. ........ Hellig Olav Syysk. 13 p. .^.....^rederik VIII Lokak. 25 p Frederik VHI Syysk. 22 p. ........United States TT^PVZ^.^^^^O^^ Lokak. 6 p. Oscar U Jouluk. 1 p. Hellig Olav SfuisUlou Skand!naviaD..^erifcan Llajtn hauska ioulurellci Httl:fai'i5ti Saornrra. Ui-vajtomme lippulaivalla, »iiurella ja imikavalb Frederik VIII, joka Uhtce H a l i f i V i K, joulukuun 9 päivänä, »icltä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan läbtevit v^erailumitkusujat Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska ja millä junalla te saavutte Montrealiin niin lähetämme linjan suomalaisen edu^ tajan ottamaan Teitä vastaan asemalle ja autamme Teitä mak sutta j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annamme johdatusta passi- ja leimausanomuksiin nähden j.n.e. Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamiehemme puoleen tai kirjoittakaa suoraan meille osoitteella- SCANDINAVIAN AMERICAN LINE 1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUEBEC J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale ym. hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia. ' ' Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. ORANGE SMASH BOTTUNG WORKS - Box 1749, 61 Birch St., N . , Timmins, Ont.—Telef 646 J . — K . A. MerilcaUj. 10 päivää jotka täris-tyttivät maailmaa" Ylläoleva on Neuvostoliiton f i l - miteolUsuuden suurenmoisen, juuri nyt Leningrädrssa valmistuksen alaisena olevan filmOuoman nimenä. Kuva, kuten jo nimikin osoittaa, e-sittää lokakuun vallankumouksen vaiheita. Haluten ikuistuttaa tulevien polvien nähtäväksi nämä proletariaatin' voitokkaat, kunniakkaat päivät, omistetaan erikoista huomiota ja huolta historiallisten tapausten asialliselle kuvaamiselle, unohtamatta edes pieniäkään yksityiskohtia. Filmaus, jonka ohjaajana on Einsehstein (sam, joka ohjasi kuuluisan "Risteilijä Potemkinin" f i l - i , „ i i ; i . „ i , „ „ „ j-„»;i,i,„„ % „ K « i„ . . . . . . . 1.^ i. - « • - n halntuksen olinpaikkaa kohti 1=- jo-mauksen) toimitetaan histonallisilla . .1 . , _ tuista näytelmää. Seuraa vastav^l. lankumouksellisteri junkkariosasto-jen (upseerikokelaitten) saapumia nen. Nämä sulkevat s i l ^ , eris-tääkseen työläisten kaopungrinosat keskuksesta. Sitten matruusien maihinlasku ja taistelu junkkarien kanssa. Kuva Smolnan luona esittää palatsiin hyökkäyksen valmisteluja. Kuljetus- ja panssariautoja, uusien tyÖIäispatalJoonien^ saapumisia, sotilaita, punakaartilaisia kahisee sikin sokin Smolnan, tämän entisen aateliston tyttöjen oppilaitoksen e-dustalla. Kaikki.tämä yhdessä val-lankumousesikunnan istunnon kanssa luo unohtumattaman kiivari lokakuun vallankumouksesta. Valtavan vaikutuksen tekee hetk i , jolloin' kaikki lähtevät liikkeelle tapahtumaptgikoilla. Paitsi osaaottavia puna-armeijalaisten ja meri- Sotilaitten joukkoja ja ammattinäyttelijöitä on filmaamisessa mukana paljon tuonaikaisiin tapahtumiin o-saaottaneita, joiden ohjausta on käytetty monien sivuseikkojen kuvaamisessa, jotka ovat välttämättömiä "e-rikoisten silloisten tapahtumahetki-en esittämiseksi. Missä määrin tämä on täytettävissä, osoittaa esim. valmistukset Smolnassa -— silloinen kapinallisten yliesikunta. Saadakseen kuvalle tuon syksyisen vaikutelman, kuletettiin 12 kuormallista läheisestä puistosta kerättyjä edellisen ^^Ioden puanlehtiä, jotka siroteltiin Smolnan edessä ja ympärillä oleville paikoill-s. Rautalanka esteet, konekiväärit, vieläpä palavitt nuotiot olivat muistin mukaan asetetut niihin paikkoihin, missä ne olivat 10 vuotta sitten. Myös silloisen Smolnan kiehuvan elämän todellis-tuttam. iseksi heiteltiin täällä huoneijelijästä keskimäärin 31 kuukaudes- siin„, . .k äytäviin ja portaisiin kuor-sa konkurssin tehden menettää omai- "If^^"^'^ =- savukkeen pätkiä, joita — H e i d ä n maansa joutuu »li muutamia päiviä ahkerasti^ kerätty Leningradin "kauppaklubilla". "Ensimäinen filmattu kuva esittää risteilijä "Auroraa", ssn tuloa Nevalle j a saapumista sillan luo. Josta &3 myöhemmin avasi tulen Talvipalatsia, väliaikaisen hallituksen ölin-pigkkaa kohti. Tapahtumia laivan kannella, ja. taisteluvalmistuksda siellä vastaavat samanaikaiset toimenpiteet sillalla, jonne saapuu 2 Panssariautoa <!stämään sotaväen maihinlaskua taivasta. Töllä; ammutut C laukausta vetivät^ uteliasta kansaa joukottain sillalle j a rantalaitureille, katsomaan tätä ainutlaa-snutensa. oston kautta pankkien, lakimiesten, teollisuuskapitalistien ja porvarillisten maamiesseurojen haltuun. Ne, joita ei onnistuta karkottaa viljelyksiltä raskailla veroilla, joutuvat kuitenldn tuon raskaan kohtalon alaisiksi "maanlunastuslain" (maanjakolain) avulla. Tuon lain avulla on lopullisesti päätetty, että pienviljelijä voidaan tyydyttää r a halla. Sillä tavalla päästään helpoimmin pienviljelijästä, jonka hyvään kuntoon laittama maapalanen samalla voidaan ryöstää pientä korko kuollakseen tai voittaakseen.... Nyt valmistellaan kuvasarjan vaikeinta osaa — itse taistelua. Tämä suuri filmiluoma tulee valmiiksi lokakuun vallankumouksen 10 vuotispäiväksi, j a esitetään se ensi k ^ r a n vall^nkumouS^uhlallisuuksi6n aikana. — Tulevatko sen näkemisestä naultimasn työläiset myös Neuvostoliiton rajain ulkopuolella? Eivät ainakaan kaikkialla.. Porvarillinen yhteiskunta ei kestä todellista vallankumousta edes valkealla kankaalla. ''Rouyn uusi SAUNAl' Ax-oinna joka TORSTAI, PERJANTAI ja L A U A N T A I N A klo i s tä päivällä klo 12:ta yöUä. Taschereau St. Box 616 Roujm, Que. WILLIA1« K O I V U (M) AAMUSIN TUNNETTAVA HEIK-KOUDEN J A VÄSYMYKSEN TUNNE Eg»-iii5inen merkki rappeatuncena elioToImarta on \3»vmTkscn ja be'kkoDden tunne aamnsln ylöi nonsteua ja eiioTöiisun ja tokfalnutannon puute. T ä » Ä kunnosu olevat ihm>-t tavalli«e>tt kärsiräl »turaariila taudeitta: Rnokalialan puatte«*ta, huo- » " » t a ruaB4ata:ak»n>ta. p a i n o n ' mraeHBkmtä. tnn-nnal>- tai oaksaliäiriöiMä. Tcrrakkö k i n i s t a . h e i - ko»ta hrnnouasia. " Titsan (nrrotnkMsta. pään- «jnmtä. pTÖrTTtrskobtaaksIsU. D3rä;tTks«*tä, « p - pihäiriöistä. p a h o a h j i j c ^ t t a hea-itytsesti. I: c u i - s c sU kieirjiä ja iBioii:i>ta saoasisukatsCata u u - Cartage Co,, Ltd. Sudbury,Ont Olemme ,avanneet autoknmien korjausliikkeen joten otamme nyt vastaan kaikenlaista autokumien j a sisäkumien korjausta. TyydjrttSväUyy* tajitaan. I t • t. N A Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. . i Käydessänne Engrlehartissa .tulkaa C. Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, j ' lihaa, y.m. Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib.^ Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa, PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, L A R b i A Y. M. . . ^ « . a UUSIA SUOAV^LAISIA LEVYJÄ SAAPUNUT 75c. W. Larsen Aee. 3031 Helmi — Scottische ' Viimeinen Valssi , Hannes Saalien lanlamia: Meripojan Heilat ja Chrystantemun No. 3036—F. Kalle Kauppi, baritoni 3032 F MaaihriAi Matti Rivakka Polkka Aino Saari, söprano 3039 F Sorakumpujen vainajille Tehtaansa 3044 P.-Mustalais Ruhtmatar No. 3 ^ ilngapieni 3041 , F Marjalunnin Jussi Härmän Pojat ^ 3042 F Aikoja entisiä Heilini soitteli 5043 F Kevät Suomen metsässä Käki, Valssi Hiaki Salomaa <Comic laula) 3045 F Askon "Kolmerivinen Tiskairin Polkka Leo Kaappi 3049 F Laulu on iloni j a työni Heitä huolet pois Pottirahan talee seurata tilausta. Ampliphonic Gram^fooneja . $95.00—$115.00 ' Uusia "Bmnswiel^' GraxnofooneJa . $155-^235 BARKERS MUSIC STORE Phone 1694.88 Darham St., Sadbury Hammaslääkäri an Avoinna 4 kertaa viikossa:. Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina js lauantaina^ kello 1 j.p.p. kello 12:t« yöllä. Spraee St. — Puhelin 1107 — — Sudbury, Out ^ Lähellä Vapauden konttoria. K. V . NURMI, omistaja Box 1028 — - Sudbury^Ont. — Phone 946 | VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ.-1 m& m CO. KOVAA JA PEHMETÄ KOLIA _ KOKSIA — KOVAA JA PEHMEÄÄ PUUTA 202 Mackey BIdg, —IPuhelin 744, Sudbury. VARASTOPAIKKA — — . L O R N E STREET ^ PUHELIN 86. dt-< Nnga-Tone on ntm«Jl"nea tenrrydea i« eUn-raicua n & c a u j j . Tohaosct miehet ja tui*«t tierävit ien jotka ont »iti. naattiiKel. TimS 1351» n i s t l s t u rlk35ta. p n u i s u mtau nmikii beraaoja ja U u k u a ; vo^nustnttaa ja I n u j a U n - juea elinien el-it«<atta3a .ibneelEscsu raSiränS. Kuga-Tooe na paruta liäicettS mitä tiedetaan nto-l a l u l i u i IrsäHmuek». ttnttCTtatnfaen pataniaml- Kk». ja kolo räaxoiin es*3nokkai«e«o kaatoon «aattamiMku. Apteekkarit . rnrrrit «itä takaak. sella tai tabanne f»*'»^».'»- Kcbilkaa pBHoni- •elia ja tulkaa Takaatetnkii. Varokaa sijaisaiiiei' ta. olkaa varma axadaksesae todelUata .Kata- Huone 7, Clinic Blk. McCartaey*a ja BaTk«*n ylipnolclla. Victoria Av. jä Brodie St. kulmassa FORT WILLIAM Vastaanottotonnit: päivisin 9 —6 Lp. n t B S i n : 7—^9. P n h ^ 1008S. _ Toinusto tyttö pahna soomea ia ^ ^ ^ ^ ^ ^ r_ AND BOTTLING WORKS 146 Algoma St, South. — Port Arthur, Ont Saositellaan' HÖYRY-. SUIHKU-, A M M E . - J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJ* Auki joka arkipäivSv M» VirvolasjaomatiUukset UUietet^^ tilattaessa PUHELIN 2400 N . ! LABER6E LUMBER COMPANY Täydellinen varasto rakennustai3)eita , C A N A D I A N C A FE 210 Mtoto St. S ^ b ^ ^ lähellä C. P. B- ^^^9233 Box 186? JOHN
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 7, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-09-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270907 |
Description
Title | 1927-09-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
4"-
Keskiviikkona, syyak. 7*p;nä—Wed>, Sept. 7
Maanvilieliiäin osasto
Farmarien järjestöt luokkataistelukannalle
Yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä
farmareilla j a heidän järjestöillään
on taloudellisten etujensa luokka-luonteen
käsittäminen. Elleivät he
käsitä työtätekevän luokan taloudellisia
oloja, ei todellista edistystä
voi farmarien järjestöjen keskuudessa
tapahtua. Siitä syystä tulisi jokaisen
farmarien edistysliiton (Far-mers'
Educational Leagrue) jäsenen
tehdä kaikkensa sellaisen tietoisuuden
levittämiseksi. Myöskin tulisi
ryhtyä toimenpiteisiin, että farmarien
yhdistyksien säännöt voitaisiin
»uuttaa enemmän tarkoitustaan vastaaviksi,
jotta ne öKsivat aopusoin
nussa nykyisten pyrkimysten kans
sa. Edistysliiton ohjelmassa esite-i.
vaosca vastaan. Laki syntyi Lsnd-bundin
johtajiston ehdotuksesta Saksin
valtiopäivillä, jonka enemmistö
käsiään taputtaen sen hyväksyL
Luonnollinen seuraus tästä kuitenkin
on, että maalaiset yhä; enemmän
jovat alkaneet kääntämään selkänsä
l i s ^ tietä tulisi pyrkiä saavutta-'Landbundille.
maan yhteinen kontrolli maahan, EräsNesimerkki. Leipzi^n lähellä
sekä kaikkiin niihin tuotantolaitok- olevassa Dahlenin kylässä joku aika
siin ja tuotannonhaaroihin, jotka itten tapahtuneesta vaalissa työläi-käsiAävät
maataloustuotteiden vai- «et saivat paljon maalaisten ääniä
mistamista ja Jalastamirta. 'listoillensa, koska Landbundin l i s -
Voidakseen'tämän suorittaa, tuloe'toilla etutilälla oli eräs suurmaan-tuottajain
keskittää^ kaikki voiman- omistaja. Kylässä kohta tämän jäl-
82, Nykyiset farmarien järjestöt'jjgen järjestettyyn maalaisten ko-tulisi
saada yhdistettyä koko maata jjoukseen otti osaa myös Landbun-käsittävässä
laajuudessa. Sellaisen'din agitaattori, joka yritti vointinsa
toimenpiteen kautta nykyiset maa-'„„jj^n soimata j a syyttää proleta-
On todetta ettS cseimmat suomalaiset cuitkastaTAt
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
Tähän heillä on monta-pätevää syytä!
Näin tekemällä he menettelevät viisaasti!
— MINKÄTÄHDEN — —
Suomalaiset tietävät että
Nal03---iö27
kunnalliset järjestöt tulisivat pääjär-jestön
osiksi.
riaattia, juutalaisia ja erittäinkin
toloudelhses*t^, !f"Ve-t^ta'^ '^Po1I^"ti?tis^e!s!t!i., ^^m^e^^'^ ,^ N^^eu^jv^o^s^t^o^li^i ttoao. ^^H''ä «n> »e"mts aiianpttayyiökil äaaitstitvueajnan
tulemme kehittyessamme luomaan *
todellisen pohjan osuustoiminnalli-. joukossa. Työläisten taholta tämä
tyt luokkataisteluvaatimukset tulee | selle tuotannolle ja jaolle, t u o t t a - i ^ J i r ^ ^ - ^ i^V.^^
' j i en kontrollin j a johdon alaisina, i j i ^ '^
Toisin sanoen, luomaan tarkoitus-]**y'^,«l^^f!!i' ette, _ ainoakaan
taan vastaavan osuustoiminnaHisen 1 " . ^ ' = ^ ^ ' ^ ^ ^ « " f pelkaa tai kun-yhteisön
jnioita hanta. Useat samantapaiset
Taloudelliset tekijät vaikuttavat y'*^^"^'^ *yö'^^*«" kokousten pro-asettaa
etutilalle valistustyön suorittamisessa.
' -4: -
Näin ollen on liiton jäsenien tehtävänä
saada sen ohjelma hyväksyt-
• tyä jokaisessa osastossa /ja järjestössä.
Ei ole vaikeata selostaa, että
. "nykyisen teollisunsk^pitalismin a i kana
on yhteiskunta jakautuneena
kahteen eri luokkaan, jotka tuottavat
kaiken, jnutta eivät omista mitään,
ja niihin jotka omistavat kaiken,
mutta «Ivat tuota mitään.' Köyhyyden
olemassaolo "rinnakkain^^ää-rimäisien,
rikkauksien rihnälla, johtuu
työtätekevän luokan työn tuloksien
riistämisestä, sekä teollisuudessa
että maataloudessa, kapitalistien
kautta."
Niin ollen ei tuottajilla j a omistajilla
ole mitään yhteisiä etuja kapitalistisessa
yhteiskunnassa. Luonnollisena
seurauksena siis olisi, etta
tuottajat järjestäytyisivät teoUi-sauksittain,
sekä muodostaisivat tuotantoa
|a jakoa käsittäviä osuustoiminnallisia
järjestöjä. Valistuksel-siihen
suuntaan, että meidän tulee
johtaa työmme näiUe perusteille.
vosoimiseksi epäonnistuivat maalais-toverien
järkevän esiintymisen vuok-
Nykyinen järjestelmä on aikansa s - Landbundin lähetit halusivat tie-elänyt;
se on tullut k ä y t t ö k e l v o t t o - m i l l a i n e n on maalaisväestön
maksi Nykyisin se on vararikossa, .asema Neuvostoliitossa. Kun/Neu-
Nykyisissä oloissa meidän tilantedh- jvo%toliitossa vuosikausia olleet to-me
kasvaa pahasta vain kurjem-lierit kertoivat havaintojaan ja ko-maksi.
Tästä syystä tulee jokaisen .^^era^ksiaan Neuvostoliitosta, erityi-farmarin
ottaa tarkka selvyys, mihin
luoklcaan hän kuuluu. Jos hän tarkan
etsiskelyn kautta huomaa kuuluvansa
työtätekevään luokkaan, t a -
sesti maailmansodan jaloissa raskaimmin
kärsineessä Valko-Venäjän
sosialistisessa neuvostotasavallassa,
j a näitä oloja verrattain nykyiseen
loudellisten olojen perusteella, sil- tilanteeseen "demokraattisessa" Säkiöin
hänen tehtävänsä on yhtyä 'sissa, vaativat' kokouksen' osaAofEa-luokkansa
taisteluun j a yrittää teh-fjat kolme tuntia kestäneen mielen-dä
kohdaltaan kaiken voitavansa jkiintoisen selostuksen jälkeen lä-parempien
olojen saavuttamiseksi, himmässä tulevaisuudessa järjestet-
Jokaisesta farmarista tulisi kehittyä tavaksi uuden samanlaisen tilaisuu?
luokkatietoinen taistelija paremman den.
tulevaisuuden saavuttamiseksi. Seuraavaan kokoukseen saapui;'
— The Furro
Tarvitseeko farmarin järjestyä?
Kun seuraamme tätä Canadan yhteiskunnallista
elämää, saatamme
usein kuulla sellaisia mielipiteitä,
«ttä farmarit tässä maassa ovat erit-
.täin turvatussa asemassa. He eivä^
ole samanalaisten rasituksien J a riis-'
ton alaisina kuin teollisuustyöläiset
jne: Elintaso heidän keskuudessaan
on korkeammalla kuin monien muiden
maiden talonpoikien keskuudessa
; j a monia muita väitteitä kuu-
He tehtävän.^ Näistä väitöksistä seu-raa
luonnollisena johtopäätöksenä,
että farmarien «i tarvitse ensinkään
järjestyä. Ei ole muka olemassa
mitään syytä, jonka vuoksi järjestöjä
kaivattaisiin.
' Mutta saattaakohan tilanne todellisuudessa
olla noin? Vaikka tiedämmekin,
että esinierkiksi suuri
osa suomalaisista työtätekevistä farmareista,
kuuluu jo 'erinäisiin jär-jestöilun,
niin se; ei ylelä kokonaaii
markkinoille kuljettamista varten
tuotanto-osuuskuntia. '
Mutta missään tapauksessa e; saisi
sivuuttaa ir poliittirta toimintaa'.
Tällä kertaa havaitaan sellaisia esimerkkejä,
että siellä täällä on olemassa
kaikenlaisia kylän itsevaltiaita,
"kylänyrkkejä", aivan kuia entiseen
aikaan tsaristisella Venäjällä.
He esiintyvät ustein niin röyhkeinä,
ottä koettavat kaikella tavalla syrjäyttää
kunnan j a valtioni otajcri
nauttimisesta sellaiset henkilöt, jotka
kauluvat johonkin työväen tai
farmarien jiirjestöoh. Milloin ei a n neta,
heille työtäi ei vuokrata hevosta,
ei irakenneta maanteitä heidän
farmeilleen jne. Tällaisten kylä-nyrkkien,
porvarillisten vaaliagent-tien
itsevaltiutta vastaan tulee
reippaasti asettaa yhdistyneitten
farmarien joixkkovoima.
Harkitkaamme näitä seikkoja, e i kä
pahentaisi asiaa vaikka joku
ON SUORA J A M U K A V A T IE
SUOMEEN tai SUOMESTA
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
Ei minkäänlaisia viivytyksiä
Atlannin j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystäviänne
Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte
hyväksenne RUOTSIN'AMERIKAN L I N J A N tarjoamaa erinomaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K A I K K I NYKYAIKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN
MUKAVUUDET
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoöla valUtsee mitä suurin
puhtaus ja ruoIcajärjest>'s on soviteltu tyydyttämään suomalaisten
makua.
Käyttäkää aina RUOTSIN A M E R I K A N LINJAA ja olkaa vakuutetut
löotettavasta palveluksesta ja tunnettfsta mukavuudesta.
Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri Halifaziin
Itäänpäin New Yorkista seiciL talvisin myoskia Halifaxista
KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT:
SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA §122.00
EDESTAKAINEN PILETTI §186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
Laivojen kulknvnorot New Yorkista
Matkustakaa
Syysk. 1 p:nä
Syysk. 10 p:nä
Syysk. 24 p:nä
ratkaise asiaa. Se aines.on suurelta ,
osaltaan sellaista, että se on jo en- työtätekevä farjaari pistäisi kokoon
nen farmille menoaan tottunut otr artikkelin näistä asioista tähän f a r -
-tamaan osaa työ\^eiviärjestöjen toi- marien osastoon. Sittenpähän sai-mintaan.
He ovat vakaumuksellisia
luokkataistelijoita ; jo vanhastaan,
kunhan vaan jaksavat säilyttää v i reillä
entisen kurssinsa. Ja kiitettävästi
se on näyttänyt siiilyvänkin.
Sitä todistaa lukuisien työväentalojen
ja järjestöjen rakentaminen
maaseuduille, ylnjpäri Canadaa;.
Noiden järjestöjen muodostuminen
kuitenkaan ei ole voinut tapahtua
ilman tarkoitusta. Sanokaam-
'me, että ne ovat muodostuneet etupäässä
kulttuuriharrastuksien vuoksi
siirtolaisten keskuuteen. Mutta
se jo itsestään osoittaakin järjestöjen
tarvetta. Kun siihen -vielä yhdistetään
poliittiseen toimintaan
osanotto, niin toimiala laajenee t a vattomasti.
Millä tavalla sittan voivat nämä
luokkatietoiset ; siirtolaisfarmarit
ryhtyä murtautumaan ulos tästä
kansallisen toiminnan kuoresta ja
laajentamaan toimintaansa ulommille
"vesille"? Toista kansallisuutta
simme keskustelun hyvään vauhtiin.
Me lupaamme vankasti seistä sillä
kannallia, että farmarien tulee'koota'
entistä enempi voimiaan, puolustaakseen
sekä taloudellisia että
poliittisia etujaan. Se voi tapahtua
parhaiten järjestöjen kautta. ' M i s tä
järjestöistä saattaa olla kysymys,
poliittisen toiminnan elvyttämiseksi,
siitä . voimme puhella toisella
kerralla. — T.N.C.
Maatyöväen elämä
Saksissa
Vaikka maanv^ljelysmahdollisuu-det
Leipzigin piirissä ovat riittävän
hyvät, eivät pienviljelijäin elinmah-dollisuudet
kuitenkaan ole siellä
paljonkaan paremmat kuin muissakaan
piireinä, kirjottaa eräs sikäläinen
pieneläjä. Mikä syynä? Se,
että maalaisten venokuorma on kaikkein
painavin Saksissa. E i ole Sak-olevia
mahdollisesti ei miellytä sa-'sissa muuta aluetta, jossa verot o l i -
manlaiset toimintamuodot, nu sivat niin painavat kuin siellä.
. meillä suomalaisilla on. Silloin mei-I Ellei. olisi 14 eri vferomutftoa, jot-dän
pitää ottaa selvUle mikä heitä ^ka ovat pienviljelijäin kannettavana,
kiinnostaa ja sulautua: toimimaan
heidän kanssaan. ; Pääasia ön se,
että yhteistoimintamme edellyttää
aina vissien yhteiskunnallisten luok-kakäsitteiden
selvittämistä. Että
aina jollain tavoin pyrimme osoittamaan,
että Canadan farmarit eivät
ole niin itsenäisiä kuin usein luulotellaan.
Vaikka heillä vielä tänä
päivänä onkin ehkä parempi elintaso
kuin monissa muissa maissa,
s i i n sittenkin kapitalistien kiristys
uhkaa nyt jo hyvin pahasti farma-xeita.
Maantuotteistaan farmari ei saa
yksityistuottajanii läheskään niin
paljoa, kuin osuustoiminnallisten
järjestöjen välityksellä. Sama on
kulutuksen laita. Vain harvoissa
paikoissa maaseuduilla on osuuskauppoja.
Nämä' molemmat puutteellisuudet
tulisi saada poistettua.
Tulisi perustaa kulutusosuuskuntia
eli osuuskauppoja».sekä tuotteiden
voisi saksalainen maalainen sangen
hyvin tulla toimeen, huolimatta vanhanaikaisista.
Saksissa vielä suurimmalta
osalta käytännössä olevista
tydmenetelnaistä. Painavien verojen
ansiota on, että Länsi-Saksin alueen
•11,000 keskivarakkaasta j a pienvilr
myös paljon maalaisnaisia, jotka
kiinostuneina tekivät paljon kysymyksiä
-Neuvostoliiton naisten'\^se-masta.
— Näiden kokousten jälkeen
on Dahlenin kylä muodostunut vahvaksi
proletariaati|i linnotukseksi.
Koko alueella on maaperä tullut
huonoksi Landbundin vaikutukselle.
Valitettavasti teollisuustyöläisten
kanssa jatkuvasti täytyy keskustella
j s kiistellä pikaisen liiton välttämättömyydestä
maalaisköyhälistön
j a teollisuustyö väestön kesken. Tätä
he eiyat voi täysin käsittää.
Suurmaanomistajat koettavat nykyään
sajrt taa käytäntöön taylor-systeemin
työnteossa. Tulevatko he
siinä onnistumaan. Se riippuu luok-katietoisen
työväestön ja maalaisköyhälistön
yhdistyneestä J9ukko->^
voimasta. Se vain sen voi estää.
N '
Stockholm . . . . . . . . . . . ..
Gripsholm . . . . . . . . . . . . . .
Drottningholm . . . . . . . . . .
JOS AIJOTTE VIETTÄÄ JOULUNNE SUOMESSA
teette viisaasti matkustamalla
jommallakummalla RUOTSIN A M E R I K A N LINJAN
JOULUHUVIMATKA-LAIVOISTA
H A L I F A X I.JST A — S U O M E E N
SS "Drottningholm" marraskuun 28 p:nä
SS "Stockholm" joulukuun 5 p:nä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-09-07-02