Vapaus, January 24, 1930

              2 0 - 1930
Seuraavia
Isaatavana Vapauden kirjakaupas­ta
S u i "
JENNIE ANDERSSON
I 3 1 2 0 F iJfTA^I^MEB, HELKÄ H I E E KA
COLUMBIA KVINTETTI
: OftKESTEiU J A ijAULAJAT
LftooF HAWAIIN Y ö , VALSSI
AAMUINEN KOI . .
JAHRUN UUSI KVINTETTI
UiOT VANHAT TOVERIT, MARSSI
. LUNDBY VALSSI
TOM VEHKAOJA
3124F SOTILAAN L A U LU
^ KASAKAN L A U LU
Ylläolevat ovat 10 tuuman recordeja, hinta 75c.
Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta |1.25, ovat todella
I arvokas lisä levyvarastossanpe.
I59035F LIGHT CAVALRYvOVERTUHE, I—n osa
SIBELIUS, COLUMBIA SYMPHONY
5300VD FINLANDIA (Overttre)
PETITE SUITB (Debussy)
INTERNATIONAL CONCERT
59039F SPRING, BEAUTIFUL SPRING, V A L ZE
LOVE AND S P R I N G . V A L ZE
COLUMBIA CONCERT ORCH.
59026F THE. SKATERS, V A L ZE
OVER T H E WAVES, V A L ZE
59036F POET AND PEASANT (Suppe), Part I—II
69041F GZARDAS PRINCESS, V A L Z E (Mustalaisruhtinatar)
KAVALIER, V A L Z E (Puolalaista verta)
SEURAAVAT UUTUUDET SAAPUI­VAT
TÄNÄÄN
KUUNO SEVANDER
3134F TULETKO TYTTÖNI: TANSSIIN
RÖMPERIN TANSSIT
LEO KAUPPI
3135F EMMA VALSSI
VILLIRUUSU
MATTI SÖDERLUND
3133F AAMURUSKO SOTIISI
PARAATI MARSSI
Yllämainitut levyt ovat ehdottomasti kauniita ja niusikaa-liselta
kannalta katsoen arvokkaita. Mikä on m.m. Jennie
Anderson? Hän on itunnustettn suomalaiseksi Galli Gurci.
Entäs "Sotilaan laulu" Re^nä von Emmerizista? Se on histo­riallinen
laulu ja sellaisenaan. hi^tojäalHnen jarvonM, .
Periantainä^ta^ Fri., Jan. 24
|.;t , ••• i-j.bn-a mjhin^-v ig%f'/
BOX 69y SUDBURY, ONT.
• • i/T;Tr'^JT"j.J',' "TITO*
>:jfiA ' I I ; ! I I - f 'in;
Neuvostoliiton kommunlstlipiiolui
yleissihteeri toveri' StaUn ott
aut koko maailman poryaris-
Ja soslailfasclsmln villan koh-
1. Hänestä on juoruttu jo vuo-usia
kaikenlaisten lehtirakkijen
piUa. Tuntuukin senvuoksl ää-tolelenklintoiselta
lukea
Julkaisemamme Helslnglii Sä-kirjeenvalhtajan
artikkeU
. 50-vuosipäivän johdosta.
Iin sävyssä kuvastuu peläs-n
porvarin mielipide Neuvosto-n
viimeaikaisista suurista saai-a.
ja kaikki jaao saaviituk-asetetaan
"diktaattori" S t ^ i n
"ksi. Yksin toveri Stalinih a n ­ne
sentään eivät ole, inutta
olttaja antaa ainakin aayistuk-sitä,
että Stalinin ansiot kom­ein
sotarintamalla ovat suu-
Yksinkertaisen porvarin tunnus-jollalsia
näyttää päSsevän j u l ­kisuuteen
vain silloin tällöin, mutta
jotka senvuoksl saavatkin juuri eri­koista
mielenkiintoa.)
Moskova, jouluk. 19 D, 1929. (J.
Ed. Srom. Tänään voidaan jo kai­kella
varmuudella väittää, että
S t a l in on historiallinen persoonalli­suus.
sUlä vain historiallinen henki­lö
voi saattaa Neuvostoliiton laajui­sen
valtion oman tahtonsa voimalla
ja asiaan kuuluvat ulkonaiset j a s i ­säiset
edellytykset luomalla aivan
uuden yhteiskunnallisen järjestyk
sen raiteille.
EWcä el kukaan maailmanhLsto-r
i a n suurista historiallisista hen­kilöistä
ole osannut viettää viidet-täymmenettä
syntymäpäiväänsä —
j a tämä päivähän on knitonHr, viy-,
vin huomattava lietki__g)mlselämäs- J
sä — nun edulliseua ajamtoiiaalla
k u i n juuri S t a l i i u n nähiä päivinä on
onnistunut sitä viettää. Hän on
Sooden luokkasodasta
Kirj. T. LEHEN.
(Jatkoa n:roon 16)
Punaisten sotavalmistelut
naalia kertaa kun porvarillisten
"stlen vapaussotavalmistelut.
"^tulivat Suomen porvariston
Ksi kansalaissodassa, oUvat kes-eet
vuosikausia, j a samalla kun
aristo suunnitehnanmukalsesti
eentapaisesti, useiden kuukau-fcumessa
valmistautui varsinai-kansalaissotaan.
oUvat jitmais-sotavalmistelut
ennen kansalals-
" alkua niin vähäiset, että niistä
^ voi puhua. •
^^ff^isesta vallarfkumouksen
Jstelutyöstä ei • tietysti, voinut
puhettakaan, kun e i k e r f a n oi-'
lixe^^L ^»»ankumcniksellMa
wet^ eikä edes van&iftumoukii
supeä sosialidemokraattises-
Puolueessa, joka oU alnoä • työ-
Puoiue maassamme. Va&ka
S u - • • kokoonpanoltaan
hengeltään puhtaasti proletaari­mnii
» ^ "Z^r ^v^tt^ifacavvaa eenneemmmmiiss - ^ otSi^'^^ hylkäävällä kan-
"s. revislonlsmlin.
se^attenkin korkeintaan vain
^ o l t e n vielä vallankSSem-
Puolue M se siis v c ^ olla
° « johtamaan nUtä tnisia
f«f J ^ ° ^ ° ^ « i s i a tehta-iotka
historia asetti
työväenluokan ratkaistavaksi v. 1918.
Siinä syy, minkä vuoksi kalkki vaka­va,
vallankumouksellinen valmiste­lutyö
lykkääntyi viime hetkeen, jol­l
o in oltifai pakoitettuja ottamaan
taistelu vastaan.
Vastapainoksi porvarillisille suo­jeluskunnille
ryhtyi Suomen työ­väki
j o kesällä 1917 k a i k k i a l l a perus­tamaan
omia vastajärjestöjään, joitä
ensin nimitettiin Järjestökaarteiksi
myöhemmin punakaarteiksi. Tämä
pimakaartien perusteleminen ja n i i ­den
nopea kasvaminen, joka tapah­t
u i rimiän yhä voimistuvan
lakkqliikkeeh kanssa, oli selvänä osc
tuksdok yhä kasvavasta kumouksel­lisesta
mielialasta Suomen työväen
keskuudessa. Punakaartilaisten luku­määrä
nousi kansalaissodan alkuun
menn^sä nohi 20,000—25,000 mie­heen,
mutta taitseluvoimana oli p u ­nakaartien
merkitys vähäinen, ^ lä
DllUa puuttui pari kaikkehi tärkein­tä
seikkaa, joita taistelussa tarvi­t
a a n : aseita Ja melkein täydellisesti
alkeellisinkin sotilaskouluutus.
Kansalaissodan alkuun mennessä
tosiasiallisesti r>iin sanoakseni juuri
viidenkymmenen syntymäpäivänsä
aattona ^ a t t a n u t läätäntöön kaifepr
sen, mika hänelle oh tarpeen voi­dakseen
esiintyä koko Neuvostoliiton
ja maailman yleisen mielipitesn s i l ­missä
voittajana j a kieltämättömä­nä
diktaattorina, jonka tahtoa ei
ainoastaan Neuvostoliiton puolentois­ta
miljoonan vahvuisen kommunisti­sen
puolueen, vaan mvöskin neuv.-
valtion puolentoistasataa miljoonaa
käsittävän väestön on noudatettava.
Eikö sitten ole totta, että nyksri-sin
koko trotskilainen oppositsioni
on maahan nujerrettu ja että sen
entinen johtaja jossakin maanpako­laisuudessa
kirjoittaa muistelmiaan
vaikka hänenkään 50-\-uotispäivän-sä
e i ole kaukana?
Eikö ole totta, että Stalin. Neu­vostoliiton
kommuinstisen puolueen
keskuskomitean pääsihteeri — oi,
kuinka pitkä tämä aitoproletaarinen
arvonimi onkaan! — keskuskomite­an
arkistossa tallettaa lyhyttä, mut­ta
paljonpuhuvaa selitystä, jossa
vaarallisen — ja kuinka vaarallisen
todellakin vielä vähän aikaa sitten I
— oikeistosuunnan kolme johtajaa,
Buharin, Rykov jyt^omski, ilmoitta­vat
luopuvansa kaikista mielipiteis­tään
j a painavansa päänsä sen l i n ­j
an edessä, jota juuri Stalin ja hä­nen
mukanaan kommunistisen puo­lueen
valtava enemmistö ovat puo­lustaneet?
J a eivätkö puolueen ja neuvosto-halUtuksen
pätevimmät instanssit
viime kuukausina j a viikkoina ole
vahvistaneet viisivuotisohjelmaa, jo­ka
on saattava valtion tehostetun
industrialisoimisen j a maataloudelli­sen
koUektivoimisen raiteilla ja jo­ka
käy juuri siihen suuntaan, jon­ka
suhteen hän on osoittanut, että
se ei ainoastaan ole licninin ja
M a r x i n oppien mukainen vaan
myöskin reaalinen ja mahdollinen
toteuttaa?
Ja eikö ole totta, että tämän
suunnitelman johdosta kaikkialla
Neuvostoliitossa leimuaa luokkatais­telun
liekkejä, jonka pyhän tais­telun
on määrä täydellisesti juur­ruttaa
neuvostovaltion väestöstä pois
viimeisetkin l^apitalistisen ideologian
jätteet, j a eikö Stalhi itse ole 'esit­tänyt
tunnuslausetta "kapitalismin
juuret on poistettava", osoittaakseen
puolueelle, valtiolle ja koko maail­malle,
että me olemme laajan m u l -
Htsuksen ja sisällisen uudestaanrar
kentamisen vuoden kynnyksellä?
Eikö ehkä kaukaisessa idässä ole
nopeasti järjestetty erikoisarmeija
joka jo on osoittanut osaavansa tais­tella
ja puolustaa Neuvosto-Venä­jän
rajoja, ja eikö sen toinliiita eh­kä
ole saanut aikaan käahriettä ve-
'Mläis-kiihalaisjssa suhteissa ja tuot­tanut
rauhan, jota neuvostovaltio
ehdottomasti tarvitsee, voidakseen
j u t i r i toteuitJaa Stiälihin sisäpoliitti­set
pääriiäärät?
Eikö ole totta, että Neuvosto-Ve­näjän
lähettiläs jo on Lontoossa ja
että Iso^Britannian valtakunnan lä­hettiläs
bolshevikivallankumouksen
jälkeen odottaa Moskovassa pääsy­ään
toveri K a l i n i n puheille?
ketikkUn näihin kysymyksiin, jotr
ka aivan suorasan^esti ^ j a aivan
en;^i sijassa ovat, yhteydessä Stalin!^
himeii^ fjanssa, on nykyisinvastatta-
-eh^ttopiiastl.. myöhteis^
^ N i i n , Stalin on nykyisin kaikkein
ehsimäinen ja vaikutusvaltainen
henkilö Neuvostoliitossa. Tämän to­teavat
parhaiten ja aivan avoimes­ti
ne lukuisat onnittelut, joita Sta­linille
päivittäin saapuu valtion jo­ka
taholta ja joita kaikki suurem­mat
tahi pienemmät puolue järjestöt
tehtaat, teollisuus- j a muut laitok­set
sekä ammattiyhdistykset lähet­tävät.
Valtiossa, missä yksityinen
henkilö ei merkitse juuri mitään
missä koUektivisuus on kaikki kai­kessa
kajahtaa vain yksi nimi
vain vhden miehen ansiot luetel­laan
j a puhellaan vain yhden a i ­noan
auktoriteetista. Tämä kaikki
on täällä uutta, sillä ei koskaan ole
tapahtunut, ' eikä j&fcalin itsekään
sallisi Itsestään näin puhuttavan
laajassa julkisuudessa, ellei hän olisi
vakuutettu siitä, että hän olosuhtei'
i e n suotuisuuden vuoksi j a omalla
työllään on siten valmistanut vii­dettäkymmenettä
syntymäpäiväänsä
^ttä hän nyt voi sallia tällaisen
jolshevlstisen poikkeuksen tapahtua
K u n tänään lehteilemme n e u v^
tovallankumoi^bsen historiaa, täytyy
meidän tosiaankin t u l l a siihen joh.-
topäätökseen, että historiallinen v a ­l
i n t a on löytänyt itselleen oikeim­man
tien. Leninin kuoleman jäl­keen
löysi historia Stalinissa voi­makkaimman,
häikäilemättömim-män,
suoraviivaisimman j a n:iyöskin
oli punakaarteille koko maassa kai­ten
kaikkjaan ehkä korkehitaan 1.-
500 kivääriä. Nekin oU jaettu muu­tamille
harvoille paikkakunnille:
Helsinkiin, Tampereelle, Kotkaan
Kuopioon, Viipuriin. Muut paikka­kunnat,
niiden joukossa monta voi­makasta
työläiskeskusta, joissa oli
suuret punakaartin osastot, jäivät
riielkein kokonaan ilman aseita. Täs­sä
oli yksi syy siihen, että ei voitu
heti kansalaissodan alussa laajentaa
vallankumouksellista aluetta kauem­maksi
pohjoiseen, ettei voitu sitoa
vihollisen voimia pohjoisessa. E l o l ­lut
millä aseistaa Tampereen poh­joispuolella
olevat työläiskeskukset
eism. Jyväskylän seudun tehdasalu­eet,
Pohj.-Suomen kaupungit, Oulu,
Vaasa jne. j o i l l a olisi ollut kansalais
sodan alussa suuri merkitys. On
myöskin muistettava, että lahtarell-la
oU samaan aikaan y l i 10,COO k i ­vääriä
j a satakunta kuularuiskua.
Eikö sitten ollut mitään mahdolli­suuksia
hankkia a.seita ajoissa puna­kaarteille?
Näyttää siltä, että olisi
ollut, sillä jo muutaman viikon k u ­luttua
kansalaissodan alkamisen
jälkeen saivat nunakaartit aivan
riittävästi aseita, ja mahdollisuudet
kai olivat joitakin viikkoja ennen
suunnilleen samanlaiset. Se, että nä­mä
mahdollisuudet eivät tulleet a i ­kaisemmin
käytetyiksi, on hyvin ym
märrettävää, kun tietää että varsi­naiset
kansalaissodan valmistelut a l ­koivat
viime hetkellä.
Punakaartiemme pää v i ka oli kui­tenkin
sotiiaskouluutuksen saaneit-ten
päälliköitten puute. Tämä puu­te
oli sitäkin täydellisemni. kun ei
maassa ollut lähes 20 vuoteen min­käänlaista
armeijaa. Työläisten jou­kossa
oli v a i n siellä täällä, harvoja
yksilöitä, jotka olivat hiukankaan
" h a j u l l a " aseitten käytöstä, puhu-tahrattomimman
henkilön. Bolshe-vikien
taajat rivit myöntävät itse­k
i n sen nyt. Stalin o n aina me­netellyt
n i i n kuin bolshevistinen mo­r
a a l i käskee bolshevikien menetellä.
TT^n on oUut vehkeUevä y a j l a h k u i ^
uksellisessa taistelussa j a järjestely­työssä,
hän on öUut urhoollihen v i ­hollistensa
edessä, vaatimaton' .omis­sa
tarpeissaan, suoraviivainen tove­reitaan
kohtaan jopa raakuuteen ja
häikäilemättömyyteen saakka, iUnan
henkUökohtaisia vaatimuksia, anka­r
a ja rehellinen. Hän on a i n a osan­nut
taipua puolueen arvovaltaan
hän on aina kurintuntoisena aset­tunut
sille paikalle, mille puolue
hänet kulloinkin on määrännyt.
Mitä merkitsee, että hänen muodol­linen
sivistyksensä ei ole laaja, että
hän tuntee ulkomaita hyvin vähän,
että hän ei ole mikään kor­kean,
mutta harmaan teorian, vaan
yksinomaan vallankumoukesllisen
käytännön mies? Bolshevikit tarvit­sevat
Lenmin kuoltua miestä, joka
voi säilyttää Leninin ophi puhtaana
ja lähteä polkemaan hänen latu­j
a an ja joka ei väisty siltä m i l l i ­metrinkään
vertaa, he tarvitsevat
sellaista, joka voimakkaalla kädellä
voi pitää koossa valtavan suuren
valtion ja joka ei samalla anna
tuntea, että vain hän itse liaUitsee
j a ratkaisee asiat., vaan ainakin
antaa, päältä näyttää, että muutkin
yhdessä hänen kanssaan hallitsevat
ja ohjaavat. Stalin on mies, joka
sUhen pystyy, hänen suhteensa el
ympälrstö, nimittäin hänen kaikkein
lähimmät, yhdenvertaiset toverinsa
tunne, että hän yksinään ratkaisee
asiat, hän astuu bolshevistisen dik­tatuurin
valtaistuimelle aina yhdes­sä
koko lähellään olevien bolshevis­tisten
'alijohtajien kohortin kanssa
kuten vertainen vertaistensa jou­kossa,
ja pidättää itselleen tällöin
vahi kaikkien niiden kollektiivisen
tahdon tulkin osan, jotka muodos­tavat
puolueen ja valtion yleisen
mielipiteen.
Neuvostoliiton sosialistisen jälleenn
rakentamisen ' viisivuotissuurmitelma
on aivan ensi sijassa liittynyt S t a l i ­nin
nimeen. K a i k k i n^urretaan, p^uo-vaillaan,
J3 räkehnetaaja nyi(«^isi^f'
Neuycstoi^itöss^'uiidesta^i^h ,' ^. i^uUrl •
niuilistus murskaa kbko^VjajsetjV,y,?i^SR
tökeiTfokset, muttajgg,Jh|rktta» Jnjr^^^.
k i n ' '.ihh'ostustaJ^"ib;s;s^a '^laajpj^a,; yä;
.estökerroksissä^. _ ,,^'t.^,Uri^/.',ppäa;' 'Tuis­kuttaa"
tuota \,nii3p,,sanottua . y a l -
lankumoukseliästa ' innostusta.'.'^kä,
häntä itseään,lähimpänä oleviin että
vallankumouksen kaukaisimpiin yk­sinkertaisiin
sotureihinkin. - k o ko
valtio on kuumeisessa rakennustyös­sä.
Stalin persoona on läheisessä
yhteydessä tämän rakennustyön
kansa, se kasvaa tämän .rakennus­työn
mukan^. ^ u t t a gm nayöskiii
Kennustyon kestavyyt%, vaan iitk»
jopa salaa työskentelevät sitä v ^ ri
taan. E i siis ole aivan yarmaa, että
rakennustyö pimistuu etta.Neu-vostoUitosaä,
viiden vubden kulut­tua
on esihitipvä sosialistinen ilmiö
Vaikka senvuoksl Stalinin asema
nykyisin onkin ehdottoman luja Ja
varma, ei voida sanoa, minkälaiselta
sc näyttävä, jollei saada toteute­tuksi
kaikkia niitä edellytyksiä, jot­ka
kuuluvat Stalinin jälleenrakenta-mispolitiikkaan.
Viisivuotissuunnitel­ma
on "stalinismia" käytännössä,
se on työ, joka elimellisesti j a vie­läpä
fysiologisestikin on yhteydessä
!i;ojan.?a kanssa. On siis odotettavis­sa,
että Stalinin sitkeys, voima ja
raaka häikäilemättömyys on lähim­pien
vuosien kuluessa saava kaikki
Neuvostoliitossa olevat elävät ja
kuolleet varastot jälleenrakentamis-ajatusta
palvelemaan. Valtava jän­nitys
odottaa neuvostokansoja, vaik­ka
ne tähän saakka eivät ole tun­teneetkaan
mitään varsinaista per­soonallista
hyvinvointia. Jokaisesta
NenYostoliitosta
Kulutusosuustoiminta
proletariaatin 13:n-tena
vuotena
mattakaan mistään perusteellisem­masta
sotilaallisesta kouluutuksesta,
samalla kun valkoisilla oli suuri va­rasto
kenraleita j a muita upseereita
ja samalla kun he kuumeentapalses-tl
työskentelivät uuden näällikkökun-nan
valmistamiseksi.
Asian näinollen olisi meillä ollut
vielä suurempi syy kuin valkoisilla
k a i k i n käytettävissä olevin keinoin
työskennellä tämän punakaartiemme
suurimman puutteen poistamiseksi.
A i n a k i n näin jälestäpäin katsota)
näyttää, että joitakin mahdollisuuk­sia
olisi ollut. Ninpä esim. näyttää
siltä, että melkoinen määrä Saksas­sa
kouluutettuja jääkäreitä olisi ol­lut
voitettavissa meidän puolellem­me.
Siellä oli työläisiä j a muita a i ­neksia,
jotka ennen kansalaissotaa
myötätuntoisesti suhtautuivat työ­väen
joukkoliikkeeseen ja jotko koet
tlvat solmia suhteita sosialidemo­kraattisen
puolueen johdon kanssa
Kuitenkaan ei puolue näy tehneen
minkäänlaista yritystä saadak-sensa
nämä a i n e k s e t riveihinsä kansalais­sodassa.
Toinen paikka, josta voitiin jossa­k
i n määrin saada kouluutettuja pääl­liköitä
oli ^venäläinen sotaväki. Tä­mä
mahdollisuus tuU myöskin käy­tetyksi
n i i n laajassa määrässä kuin
sc yleensä voi t u l l a kysymykseen, sil­lä
venäläisten upseerien käyttäminen
suvu-emmassa määrässä olisi ,ollut
vaikea ensiimäkin kielivaikeuksien
vuoksi, toiseksi sen vuoksi, että heis­tä
el vallan moni ollut halukas " r i s ­keeraamaan",
ja kolmanneksi sen­vuoksl,
että punakaartilaisemme ei­vät
erittäin luottavaisesti suhtautu­neet
tsaarinaikuisiin upseereihin
• Kulutusosuustoimintamme kohtas!
Neuvostojen vallan kahdennentoista
vuosijuhlan, itsenäisenä järjestönä
joka yhdessä muiden osuustoiminta-riiuotojen
ja valtlonkaupan kanssa
muodostaa kauppa- ja vaihtovälityk-sen
yhteiskunnallistetun sektorin
.joka puolestaan yhtenäiesnä rinta­mana
pakottaa yksityiskauppiaan
luo\tittamaan asemansa yhden toi­sensa
jälkeen.
Neuvostoliiton yleisessä kaup­pavaihdossa
tekee fculutusosuustol-minnan
osuus nykyään 40.1 pros.
samalla kun sen osuus käteismyyn-nlssä
nousi 56.7 prosenttiin. 5-vuo-tissuunnitelman
mukaan kulutuso-suu^
sliikkeen ominaispaino kokc
maan käteismyynnissä talousvuonna
1932—33 on kohottava 75 prosenttiin
Kulutusosuustoiminnan liikevaih­don
kohotessa prosenteissa sen osuus
numeroissa laajenee myös horju­matta.
Esim. kulutusosuustoiminnan
liikevaihto, joka v. 1927—28'.oli 14.1
miljardia rpl., kohosi viime vuonna
hämmästyttävästi, nuosten 18.3 m i l ­jardiin
rpl-, samalla on mainittava
että yyksin suoraan teollisuuden
kanssa tehtävien sopimusten liike­vaihto
kohosi 4,280 milj. ruplaan
joka tekee noin 80 pros. valtion
teollisuuden laaja kulutusta varten
valmistamista tuotteista.
Teollisuustuotteille on kulutusky-sjTitä
kohonnut jo 83.4 pros. 78 pro­sentin
asemesta v. 1928—29, maa­taloustuotteiden
alalla kulutusky-syntii
lähentelee 70 pros.
Kulutusosuustoiminnan raha-ase­ma,
voimistuu huomattavasti. 5-vuo-tissuunnltelman
loppuun mennessä
on osuuspääoman kohottava 1.5 m i l ­jardin
rol. samalla kun kaikki omat
varat kohoavat yhteensä, 3 miljar­d
i in rpl,, ottamatta vielä huomioon
jäseniltä saatuja etumaksuja jotain
erikoistarkoituksia varten.
Kulutusosuustoiminta käsittää ny­kyään
jo riveissään y l i 33 mllj. hen­keä,
mutta 5-vuotissuurmitelman
loppuun mennessä Jäsenmäärä ko­hoaa
47 mllj. henkeen.
Osuustoiminnan taistelu jäsen­määrän
yhteiskunnallisen kokoonpa­non
puole-sta on kannustanut Tsent-
•i^sojusia, ^seitamaan kaikQssa läs^-
iuudessaan kysymykseni välttämat-
' töiiii^cJestU' i ' k6operolda ' lokakuur
1 liräBri • inlönnessä' v'i' 1 ft30 • köyhälisi:
tÖtalDudet. lOp-prosenttisestl, sakö.
tuotannollisten j ammattiliittojen Jä­senten
kaupungissa ja batrakkien
maaseudulla kodperblmisesta • nlyös
lOO-prbsenttlseötl.
Teollisuuden muutamat alat, k u ­ten
teetuotanto ym., jotka ovat
kiinteässä yhteydessä kulutusosuus­toiminnan
kanssa, ovat huomatta-
^ vassä määrin kulutusosuustoimln-j'nan
'hallussa. Näiden ' teollisuuslai-'
tosten liikevaihto, joka v. i, 1927-^1;,
oli ,,800, jmiy. rpl.,, kohoaa ,ö-yuptis
suunnitelman loppuun mennessä sl-tt'ri:-.
Ä*s'e'y^littää Ö;'mlljaridn. '
Kälutusosuustolminta on yksi tär-'
ketftmilstä ,; hankiritajäi:jeslöistämmf
ja sen osuijs hankinnassa j a suuruus
on vuodesta vuoteen poikkeamattr
kavsanut ja sisältää v. 1928—2f
täytyy omassa vaikutuspUrissää?
tulla pieni Stalin, siis mies, Joll
on teräksiset hermot ja kuumeinei
työnhalu ja joka on askeettisen vaa
timaton. Stalin pyrkii muodosta
maan bolshevikeista j a neuvostokar
soista "stalinisteja".
Mutta jos tämä ei onnistu, sV
loin ei myöskään koko työ voi on
nistua. Silloin voimme nähdä, kuin
ka Stalinin valtava persoonalllsm
horjuu ja kukistuu. Hänen nousunf
oli suurpiirteinen j a suunnitelmar
mukainen, hänen laskunsa voi oli-valtava
j a kaoottinen! — Siitä huc
limatta hänen viideskymmenes syn
tymäpäivänsä on parhaiten järjes
tetty riemujuhla, minkä maailman
historia yleensä tuntee.
jotka milloin tahansa voivat pettät^
TäUaiseen epäilyyn oli rllttäväs'
.syytäkin. Mutta paljon vaikuttive
tuohon venäläisten vieromlseen kan
.salliset ennakkoluulot, jotka tieten
kään eivät voineet työväestä tyyte
hävitä. Se käsitys, että "ryssä on a'
na ryssä", istui monen työmiehen
km päänupissa.
M u i t a mahdollisuuksia ei valmiik'
kouluutetun päällikkökunnan saam'
.seksi ollut. Asian näinollen, jos oli
ymmärretty päällikkökysymykse
.summaton merkitys, olisi mahdoU'
scsti voitu, j u u r i s t a vaikeuksista hur
limatta, ennemmin tai myöhemml'
jotakin tehdä päällikkökunnan kou
luuttamiseksi punakaartin omista ri
veistä. Tämän tapaisiin toimenpltei
sii.s ryhdyttiin kuitenkin vasta kan­salaissodan
loppupuolella.
Vielä olisi puolueellamme ollut yk
.s; keino käytettävänään,- jolla jo.ssa
kin määrin olLsI voitu päällikkökun
nan. puute korvata. Puolueella oi
Keskuudessaan hyvä joukko järjestö
f:vö?sä kouluuntuneita. järjestysky
kyisiä voimia, jotka olisivat varmast
paljon voineet saada aikaan sotilas­työssäkin.
Tätä ci kuitenkaan tullut
tehdyksi, vaan oUvat puolueen par­haat
organisaattorit kansalaissodan
loppuun saakka kaikenlaisissa muis-hp.
tehtävis.sä, jotka varmasti olivat
vähemmän tärkeitä niin kauan kuin
käytiin sotaa. Tietystikään ei olls)
ollut tarkoituksenmukaista, jos puo­lue
olisi kalkki parhaat vohnansa ko­ko
kansalaissodan ajaksi määrännyt
yksinomaan sotatehtäviin, sillä ei­hän
vallankumoustaisteluja käydä
yksinomaan kivääreillä. Mahdolli­simman
laajojen kansanjoukkojen
« 8 mllj. rpL, mutta v. 1929—30 jo
532 mllj. r p l.
Johtaen suunnatonta varustamista
Ja hankintatyötä, el kulutusosuus­toiminta
Jätä huomiotta yhtä omien
osakkaidensa (kulttuurisen {kasva­tuksen
tärkeintä tehtävää.
Tämän työn suuremmolsuudesta
puhuvat kulttuuritarpelshn myön­nettävien
varojen määrät Kulttuu­rirahasto-
summa, joka on merkitty
vuodeUe 1929—30 58 mllj. ruplaksi
saavutta viidessä vuodessa summa
345 mUj. rupi.
Osuustoimmta ei rajoitu jo ole­massaolevaan,
verrattain huomatta­vaan
kulttuuris- elämäntavallisten
laitosten ketjuun: seimiin, las-tentarhoihm,
- jne., sekä kehittäen
kirjojen käyttöä on ottanut viimei­sinä
vuosin laajasti osaa myös maa­seudun
radioimiseen ja elokuvilla
varustamiseen.
Tällaisia ovat työn lyhyet yhteen­vedot,
tällaisia 5-vuotissuunnitelman
määrittelemät saavutukset.
Käyden yhdessä muiden' kansan­talouden
alojen kanssa kiihkeätä
taistelua 5-vuotissuunnitelman. suu-remmoisert
sosialistisen rakennus­työn
ohjelman määrittelemien ra­kennustöiden
toteuttamiseksi, on
kulutusosuustoiminnan edessä jouk­ko
monimutkaisia tehtäviä, joiden
ratkaisemiseen ja osaksi niiden vie­läpä
täydelleen laajentamiseenkin
käyden täytyy sen tänä vuonna
ryhtyä.
Kukapa el tietäisi Neuvostoliiton
kulutusosuustoiminnan peruspuutet­ta,
joka sisältyy kuluttajain palve­lemisen'
alhaiseen tasoon.
Tämä paha, jolla on koko joukko
objektiivisia ^syitä, kuten eräiden
tavaroiden puute ine.. riiopuu huo­mattavassa
määrin siitä, että osa
kooperatlivien työntekijöistä on luo-kallemfe
vieraita, osaksi omaa
osuustohninnassa oloansa henkilö­kohtaisia,
kieroja tarkoitusperiänsä
toteuttamaan pyrkiviä henkilöltä
Toinen vielä paljon huomattavam­pi
osa osuustoimlntatyÖntekijöLstä e?
yksinkertaisesti osaa tehdä työtä ja
siksi vllplttömimmästä halustaan
huolimatta el voi tvvdvttää kulut­tajien
vaatimuksia.
Nämä seikat ^asettavat kulutuso-suustohnlnnan
eteen koko laajuudes-saan
kysjmiyksen kaaterlen valmis­tamisesta
ja edelleen kasvattami­sesta.
Tämä on yksi vaikuttavimmis-ta
ja lykkäämättömimmlstä kulu­tusosuustoiminnan
tehtävistä. Juur!
sentähden täytyy tänä vuonna k u ­luttaa
kulutusosuustoiminnan työn­tekijöiden
valmistamiseen yli 22
m i l j i ' rpl.i I
. T o i n e n yhtä, tärkeä kulutusoäuus-to^
lnfiarXj e<jlessä oleva tehtävä on
Smlen varojen mobilisoimisen vält-tämattöi^
irys kalkenahsten väestön
osuustoimlnndllistetun osan^ rahallls-ven
maksujen voimistettu idasaaml-'
nen.: ,
Neuvostoliiton hallituksen suorit­tamat
jättiläismäiset sijoitukset
maan- -teoUistuttamiseen; jotka pa­kottavat
valtion supistamaan kau-oallisten
Järjestöjen rahoittamista
asettavat kuliitusosuustoiminnalle e'
linoastaan kansantalouden uudel-
'^eni'akehtamisen '^inpon säiiyttämi-
-eksl, Vaah' myöskin' tämän tempon
-edelleen;! kehittämiseksi, tehtävän
w»na !' tpifneen ; kaikkea mahdolU-
•Imman ' ratkaisevaa osuusmaksujen
'itumiaksujen jä lainojen keräämisen
•oinilstamlseksl väestöltä.
Osuustoiminnan on vohnlstettavq
luomlotansa elämäntapojen yhtels-unnalllstuttamlsen
alalla, uudel-
^en Järjestettävissä Ja olemassaole-issa
teoiilsuUsnlireissä. järjestäen
'nne tehdaskeittlöltä, yhtciskunnal'
sla pesulaitoksla, lelpätehtaita, las-nselmiä
Jne.
Kollektivisoimlsen suuremmolner
asvu maaseudulla, mikä johtaa mo-
In paikoin kokonaisten täysin koi:
ktlvlsoitujcn rajonien muodostu­miseen,
asettaa kulutu.sosuustoimln-in
eteen uusia tehtäviä kollektivl
>imIs-prosessin auttamiseksi. Suu
•ntaen kollelttilvlsten talqfuksler
'genten varustamista j a jnuonitustf
•"kä saaden siten aikaan lisäänty
i n kollektiivisiin talouksiin llitty
'isinnon, lähentäen niihin kauppa
•»rkkoa, järjestäen IkollektivLster
iloukslen yhteyteen elämäntaval­listen
laitosten vericoston, lähentäen
kollektiivisten talouksien aktUvia
Innokkaaseen kulutusosuustoiminnan
asioihin osallistumiseen, kiinnittäen
erikoista huomiota neuvosto- Ja k o l ­lektiivisten
talouksien säännölliseen
Ja täydelliseen varustMnlseen, tulfee
kulutusosuustoiminta todella autta­maan
maatalouden yhteiskunnalli­sen
sektorin kasvua.
Täyttäen nämä tehtävät tekee
kulutiisosuustoimlnta suuremmölsta
ja tehokasta avustustyötä Neuvosto­j
en maan koko karisantalcuden so­sialistisen
uudelleenrakentamisen
-ilttaminen vallankumoulcsen puo-
Ue on vähintäin yhtä tärkeää. J '
mä on ennen kaikkea poliittLstr
ötä. Tuotannon järjestämistä r
yöskään voida lyödä laimin, siir
itä riippuu menestyksellinen .sodan
i y n t l . Mutta silloin kun käydääv
'taa, on sota pääasia. Tuotannov
Irjestäminen tulee pääasiak.sl silloli
m sota on voitettu.
'^Itä tulee vallankumoulcsemme po
ttlseen valmisteluun, n i i n tahdom
e vain hyvin lyhyesti toistaa n
iäajatukset, mitä silloisen soslalf
-imokratian johtajat ovat myöhem
nin Itsekritiikissään Ilmaisseet, K a r
mvallan tunnuslause j a äärimmäl
^n kansanvaltaisen valtiomuodo;
ipaamlnen, jolla toivottiin mah
ollisimman laalola talonpoikais
oukkoja j a muita kansan keskiker-oksla
saatavan meitä kannatta
laan, ei ollut omiaan ketään mel­an
puolellemme vetämään. Horjuvf
-eskiluokka olisi naremmlnkin voitr
etää puolellemme, jos olisi päät-ivälsesti
toimittu.
Vielä vähemmän oli kansanvallan
imnuslause omiaan kohottamaar
t.yqTäisJoukoissa vallankumouksellis-a
innostusta Ja pitämään yllä tals-
'/eluhenkeä aikana, Jolloin työläls-ioukot
Jo olivat perinpohjin kylläs-
•iyneet porvarilliseen kansanvaltaan,
ia vaistomaisesti pyrkivät työväen-
'uokan luokkaherruuteen. Tämä tun­nuslause
oli omiaan synnyttämään
puolinaisuutta, epäröimistä Ja epä­luuloa
Johtoa kohtaan taistelevien
työläisten riveissä.
Ylläolevasta Jo näkyy että meidän
sotavalmisteluissamme oli paljon
suuria puutteita. Elkähän toisin voi-
Ammattikuntalaitos
Suomessa entiseen
aikaan
Ammattikuntalaitoksen ensi ajat
sattuivat aikakaudelle, jolloin mer­kantilismin
periaatteita aljettiin to­teuttaa
kansojen elämässä. Tämän
valtiotaloudelllsen Järjestelmän tar­koituksena
oli ylläoitää maalle edul­lista
kauppabalanssla; sitä varten
öU etupäässä edistettävä niitä elhi-keinoja,
joiden kautta saatiin ra­haa
runsaimmin kertymään muu­alta
omaan maahan. Nämä elinkei­not
olivat kauppa ja teollisuus. Jot­ka
molemmat olivat merkanullsmin
lempilapsia.
Jotta merkantllismm tarkoitus
saavutettatslhi, oli suunnitelman
mukaisen, järkiperäisen työnjaon
tolmeenpanemmen välttämätön. Jo­kaisella
ellnkelnoluokalla. Jokaisella
ammatilla. Jopa yksilöllä oli oleva
määrätty palkkansa yhteiskunnassa
oma tarkoin rajoitettu tehtävänsä
Jonka ulkopuolelle el saanut men­nä,
mutta Johon ci mvöskään k u ­kaan
ulkopuolella-oleva saanut tun­keutua.
Jotta kaikki talouselämäs­sä
toimivat elimet vaikuttaisivat yh-täänne
pähi. samaa tarkoitusperää
fohtl, oli yhteinen Johto niille vält­tämätön,
j a niiden itsemäärätty joh-taja
oU valtio.
Ammattlkuntaoloja järjestävähi
ammattlsääntöjen enslmähien käsky
kuuhii, ettei kukaan saanut harjot-taa
Itsenäistä ammattia tai tarjota
työnsä tuloksia kaupaksi, ellei hän
ollut ammatin Jäseneksi kirjoitettu
Ja siinä saavuttanut mestarinarvon
sekä hankkinut porvariolkeutta It­selleen.^
Mestärkiarvon saavuttami­nen
edellytti määrättyjä oppilas- Ja
klsälllvuosia sekä >nesta.rinäytettä>
Ja porvarlolkcuden. saavuttaimisefesl
vaadittiin tdkuu miftteettömfeitö'e^'-'
mästä ynnä: joku i 'mäötätti'!' määtä'
omaisuutta. ; Jokai ^ edQUäfnalnlHti*
ja pätevyysehtoja tävttäny|t, sa^, .ru,-^
veta mestarin palvelukseen' Joko k i ­sällinä
tai oppipoikana. ' ' '
' Oppilaan oppialka' kesti vähintään
okmle Ja' enintään 'vUsl vuotta,
mutta sitä voitiin molemminp^oU-setf
sopimuksen mukan lyhentää
Maistraatin toimena oU valvoa, että
lokalnen mestari piti opissaan niin
nonta poikaa kuin oH määrätty;
.oppilaiden lukua ammattikunnat el-
•/ät saaneet .määrätä. fips , p p ^ i ^
ai omalsiltaan,,ruuan,,vaatteet Ja
rsunrion, oli iiäii' veVvoIlhien'työis-
' ;entelemään'' Irfädrätyt'' tönhit 'm-
•ässä mestarm työpajassa eik&ui&hi-ä
saatu käyttää muissa kuin ,.am-nattlln
kuuluvissa toimissa. Jos hän
ai ylläpidon mestarilta, tuli häilen
ikäydä mestarin asioita", mutta
''ääaslalllsestl tehdä ammattityötä
- Jos oppilas luvatta heitti palv«-
•ksensa, ei toinen mestari saanut
•;taa häntä työhön; .los taas mes­tari
syyttä erotti pojan palveluk­sistaan,
sakotettiin häntä Ja hän oli
elvolimen pitämään oppilasta edel-
^enkin opissa. Jos oppilas tahtoi
luuttaa toisen mestarin luokse tai
OS me.starlt tahtoivat keskenään
alhbaa oppilaita, oli sUhen lupa
anklttava ammattikunnalta. — K l -
illlksl pääsemistä varten el yleinen
mmattlsääntö määrännyt erityistä
'.sälllnäytettä, mutta useimpien am­mattikuntain
erikoissääntöjen mu-aan
.se vaadittiin. Kisälliksi n i ­ittäminen
tapahtui ammattlkun-an
vakinaisessa neljänneskokouk-
•^ssa; klsällikh-ja kirjoitettiin am-
Päakonsolivlrafl^ f
koko' Cainadaa varten 'aoa '
Icaikkia maan virallisene edt
nelle kmilavia tehtäviä, a i ^ , , * ^ -.
seja matkustucta varten kotimaa­han
tav muualle, vahvistaa asiakir­joja,
käännöksiä y ^ , selvittSS ]^
rintk- ja muita Suomen kansalaS-siin
kohdistavia asioita^
Osoite:
ConiuUte General of FinliuiS. -
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer St. Catbarine andJStanle;)
AKSEU RAUA;^(B^IMp;
-pääköhaulu'. J U l ^
Lisäksi on Saoflfella;'edttfctaiina
Canaidassa: Konsuli Erick JTKor-te.
Por* ^ Arthur,^ - Ont. ? Adiel
Saariihäki, 31» Bay St-, Itofdnto,
Ont- — H. P. AlBert Hehhanson,
479 Main St, Winnipeg,-Man.
Thomas Franssi. Box L, Copper
Cliff, O n t , — Charles E . M«ignns-son,
54 Dock S t , Saint John, J t B .
— G. W. Törnroos, 651 Howe St,
Vancouver. B .C
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen Mrkkaa 39 10
Canadan PoUarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c
lähetyksistä $20.00—?49.99j 80c
lähetyksistä $50.00—$79.99 'ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavalta al«
ka valta sadalta dollarilta.
SähkoaanomalähetyktistS övat-UL
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan* KafSd
$2.45 sadasta Smksta. •
Tehkää lähetykset osotteella:.
VAPAUS, ;
Box 60. SUDBURY, Ont;
Laivapilettejä myydään* ;
Tiedustakaa DilettiasioUa
Vapaudelle ottavat rahavälityfc-
« ä Vjästaatt myöskin: ; > i S i ! ; •
VAPAVS ' '
'* ''/»0>jr liRTHURDRANGA
''^yili^Öas^^^fee*''^"^''^
Porti' .^rthur/^iOntaxio ».^i:
. 1196 ,St. Antoina St,
' Montreal, Q t i e V " ' '
AARO KiVmEN ^
. Kirkland Lake. Ont
JOHN vvonir
South Porcnpine,, Or
"eHA'RDEf^<HAAPAmm^
».Oeuaäkmippa, Tiihainsj fi6sf»
9öV Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVIDHELIN» i
«rl paikkakunnilla Keski-Ontario8»a
ut ollakaan. Eihän ollut mahdol-sta,
että puolue. Joka ensikertaa
lottamatta joutui näiden kysymys-n
eteen, oll^I voinut selvästi ka­ttaa,
miten sotaa käydään, mikä
tä varten on tärkeää ja mihin etu-iässä
on huomio kiinnitettävä. E l ­än
meidän neuvonantajinamme os-ilaskysymyksissä
ollut mikään sak-alalnen
eikä muu yleisesikunta, Jo-a
olisi voinut nieille sotilaallisessa
uhteessa neuvoja antaa. Neuvosto-
'enäjä, jonka apu olisi tietysti ollut
•irvetullutta, ei ollut itsekään pal­on
paremmassa asemassa. Ne har­at
sotllasneuvonantajat taas. Joita
leidän onnistui saada käsiimme ve-älälsten
upseerien keskuudesta, mo-essa
tapauksessa olivat enemmän
ai vähemmän satunnaisia henkllöi-ä,
eivätkä Joka suhteessa voineet
/astata niitä monipuolisia Ja uusia
vaatimuksia, Joita kansalaissotam-ne
asetti, koska se heillekin oli mo-lessa
suhteessa "outoa leikkiä".
Eihän voinut rauhallisessa, parla-
Tienttaarlscssa Ja taloudellisessa
taistelussa kehittynyt Ja kasvanut
/alkkpaa vasemmlstolalssoslalldemo-kraattinen,
n i i n kuitenkin sosialide­mokraattinen
puolue. Jolle vallanku­mous
Ja kansalaissota olivat outoja
fa vieraita käsitteitä, muutamien
harvojen viikkojen Ja kuukausien
kuluessa päästä sellaiseen vallanku­moukselliseen
selvyyteen, että se oli.sl
voinut katsoa aseellisen taistelun
ensimälseksl, ainoaksi lähimmäksi
tehtäväksi Ja että se olisi voinut
johdonmukaisesti, päättäväisesti, häi­käilemättömästi
keskittää kalkki
voimansa ja mahdollisuudet tämän
lähimmän tehtävän täyttämiseksi, ja
mattlkunnan pöytäkh-Jaan, Ja siltä
oU suoritettava maksu. , -
Kisälliksi nhnltetty sai ruveta JyÖ,-
hön kenen mestarin luona hyvänsä
ammatissa; Jollei hän saanut faeti
työtä, tuli hänen Ilmoittautua am­mattikunnan
vanhhnmalle tai " k l -
sällimajan" JohtajaUe, jotka tarjosi­vat
hänelle työtä "vuoron" mukaan.
"Vuorossa" meneteltiin niin, että
mestareille tohnltebtiin kisällit sUnä
järjestyksessä, missä he olivat k i ­sällejä
pyytäneet ammathjvanhlm-malta^^
tai kisälUmaJan johtajalta.
Vuoroista pidettiin tarkka luettelo.
Ammattikunta Ja klsälllkotl suorit-
(Jatkoa 5:llä sivulla)
että sc olisi voinut luoda keskuu­teensa
sen rautaisen kurin. Jota täl­lainen
voimien keskittäminen edel­l
y t t i.
Mutta jos puolueemme olisi kyen­nyt
tämän tekemään, el se oUsikaaD
ollut sosialidemokraattinen, vaar.
vallankumouksellinen, kommunisti­nen,
bolshevistinen puolue.
J a tämähän se Juuri oU Jota meil­tä
puuttui. Se onkin se suurin ope­tus,
minkä työväenluokan täytyy ot­taa
Suomen vallankumouksen ja
kaikkien muitten tähänastisten-ty5-
väenvallankumousten kokemuksista
Jotta työväenluokka voisi saavuttaa
suuret historialliset päämääränsä,
täytyy sen luoda Itselleen luja, raur
tahien, vallankumoukselUnen puolue
Joka selvästi näkee nämä läämäarät
j a Johdonmukaisesti ennakkoluulot­tomasti,
käyttää kalkki keinot So<Sk
tähän päämäärään , pyrkiessä - .ovat
välttämättömät, ja j(?ka ennen ^kaik­kea
valmistautuu j a vahttlstaa-'työ-venluokkiaa
aseeUisÄeh ^-ÄuÄoukseen.
; T o i s e l t a puolen, osoittaa'iuurt''Buo-mcn
vallankumouksen kokemus,., että
tällaista todella vallahkumoukseliista.
puoluetta el luoda muutamassa vii­kossa
eikä kuukaudessa, ja että:sen;
muodostaminen on myöhäistä ; sil­l
o in kun ollaan '^llankumouksen
kynnyksellä. Se muodostuu 'vuosien
kuluessa, pitkkiä "rauhan'' j a taan­tumuksen
vuosina, sitkeän, heUitt&-
mättömän työn kautta.
(Jatk.>
mATEAAWAI}S!
•