Vapaus, June 5, 1929

              ^'1
S i v u 2 Keskiviikkona, kesäk. 5 pinä — We<L, June 5 No. 132 ~ 1929
VAPAUS frr'J''^ n o u h U e a tjftimtia «isoa U a c s k a a s s t t e K fla*«7r Smdb^
S. C. N E IU
T O I M I T T A J A T j
A . V A A B A ( » « i k a « « ; . B. A . T E K H U S E N . B . P E H K O S E N . M . P O H J A N S A L O .
B<«uter«l at tk« P O R OfSea Depanmeot, O c t r n . a» aeeooJ cUa» mMXia.
V A P A U S (Lil>«rty> ' .
Tha «Jr o»p« of F u i a l A IForUn fa Caaada. P c S / l i A a d »JaH* a» S»<g»i»Ty. OnUTM. .
T U - A C S H P J N A T :
1 ^ USO. 6 k t 1 2 ^ . S k k . »1.7S ia 1 k k . 11.60. — Y h a T a r a l t o a U Ja S e o a a e a ( c k « BmoaHa
• f t a s a i l l a : 1 »k. »6.00. 6 k k . J 3 J t , 3 k k . «2X0 ja 1 k k . »1.00. ' •
Refori dstä ja taanbimiikselfi^^ yhteiV
riidamassa Ei^Iam^
toksista. Suomessa on seiiaisena p i ­dettävä
; varsinaisen palkkatyöväen
jatkuvaa siirtsroistä. vasemmalle j a e-tenkin
maaseudulla tapahtuvaa ka­pitalistisen
järjestelmän perusteiden
murtxmaista. Luokkavastakohtien kär-
I t V l O T U S H L V V A T V A P A U D E S S A : t. r*,
r i j J e » a a.toa»otBkaet tlM keita. »2JI0 kakai kertaa. — A . i o l i i t t o o a » e o n e a i e o p B « i t o . . o t a l u « ^
» « I a u a « m a . — N i a a u A a t t o i l f f l o t o k a e t SOe kerta. UM 3 kertaa. - Sratrmiilmotultfet »1.0O k«ta.
•Z.00 3 k c n a a . — A r a n t o C T o U i o o t n k ^ » 2 ^ kerta. »3JOO kakai kertaa. — K i i U » a » o t o U r t « I J » ker»*.
— KooIemaaaBjotnkael «2JOO kerta. 50c liaamakao kiUoalaoaeelu u i mainortnjlts. — " « " " " ' ^ ' « « . . J * | JjctaiStCluIen iohdosta •MletIr>oiak.et SOc kerta. $1M kolme k e . u a . - T i U p i i a i l o o t u j i e » ja . t o « t t » « e n t t o o n e a oo. »aadrt. « . ^ ^ « i i i t c i u j c i x j u i i o g s u i.
uketetiäTä i i t o t a a b i a u etukätee». . . i varoitukscsra sanotaan
z : — ^ ~ 7" Z . _ j ! "Girm-Kamgar"-järjestöön, joka on
L e t . e e a aiottujen i l » o . a . . e n p i : i 5 c l U k o n t t o r i . » kello 4 l p . i l n . e ^ y m ! . > i . . «n .<UU.»eua « ^ p . » , n i . myötävaikuttanut lakOH SJ-ntymiSCen,
Vapauden toimitn»: Hconeurto M 7 . I f a c k e r Bnildinfc 4 D a r t a m St. PoBelin 536W.
Englannin kommunistinen puolue
cn antanut selityksen, jossa esitetä^a
tarkkoja tietoja, jotka kumoavat E n g ­lannin
ammattiyhdistyskongressin
pääneuvoston Englanrin järjestyneil­le
työläisille antamassa "varoitukses­sa"
esitettyjä väitteitä Bombayn l a k -
Pääneuvcston
mm., että
sa tuomioistuimessa, kirjotti vähää en-taavat
siihen, että paitsi.xacsan elin- päiväksi klo 10 ap. S. J . Porcupicea os.
etujen ja virkanyrkkien erioikeuksien haalille.
välistä ristiriitaa, joutuvat työtäteke- j Toverit, metsätj-öläiset, ottakaa asia
vät taistelemaan myöskin kansalaisol- | heti keskustelun alaiseksi kämi^Uäniio
keuksien säilyttämisestä. Vaalitaistelu, ja lähettäkää edustajanne tähän ko-
— - on alkanut työväen sanomalehtiä vas- j koukseen.
jistymlnen ja"työläisten "elinehtojen taan tähdätyillä toimenpiteillä, k i r j a l - ] Äiiää antako tuplaveeläisten h?:,
huonontuminen irroiltaa työläisiä j lisuustakavarikoiila j a yUytyksillä käy-; hattelioiden pettää itseänne kaiken-nen
vangitsemistaan, kun hän jo ilJj pääoman puoleHe menneioen sosdemjdä työläisten järjestymisoikeudenkin j moisilla verukkeilla, jotka todellisuu-saanut
jollain tavoin tietää vangitse.] jQhta^ain vaikutusvallasta. Tätä ta- kinippuun. Vaaleissa tullaan antamaanjdessa eivät tarkoita muuta kuin työn.
mismääräyksesta .seuraavan seUtyksen: | pahtuu valtiollisista ' toimenpiteistä ja
K u n Jdrjotan tätä palattuani ko-j vunjouksellisen luokkataistelun hä-t
i i n pitkältä järjestelj-matkalta. on: Yätsemisestä huolimatta. Viimeisin to-
Jos on rikos järjestää nälkää näke-1 diste siirtymisestä cn m.m. Ammatti-vangitsemiseni
lähellä. järjestön edustajakokousvaalit. joissa | ta pakkopaitaan sellaisten lakien a\"al-
vlä joukkoja, jotta tällaisesta kauh2e-- !js sccssddeemm jloohhttaajlaaiinn aasseettttaammaatt eehhddookkkkaaaa ; la kuin cn sotatilalaki, vai saadaankc
asta kurjuudesta tehtäisiin loppu, niin saivat viidennen osan työläisten äänis-mlnä
olen tehnjt tämän rikoksen. E m - \ tä. Työtätekevän taIonpoikais\-äestö^
- - kuuluu vain muutamia satoja työläl-/ me ole minkään yksit>-i=henkilön vi-i kapinallisuus on seurausta pitempiai-vapaoden
k o n t t o r i : ubertr B u i i d i n * . 37 t c . c St. p - b e i i n 11Ö8. Po.tJo«>te: B o x « . S o d b a r , . o«a. 1,5,^ EdeUeen siinä alleviivataan san. j hcllisia. mutta me olemme nykyistä i kaise:ta maatalouspulasta. yleisesti
Vapaaiiea paJBo j a l a l o m o : Lihtnj Boitdlsc. 37 L o r s e St. Pcbella JSXTV.
Ccaeral'a<!Trnljic( r l t e * . 7S; per c o l . i n r h . Mioimam char»e for aiagla laaertio»,-7*e.
IB ISO peat a d i r r t i a l n c m e t l i a o a n o n ] tlie F i s n i r i 'eopla i a Canada.
T b » Vapana
Jas ane imaioia takanta ata Taatactta en«imäi«en k i r j e e ^ e n o e . k i n o l t a k a s oadeUeen l i i k k e e a h o i u l ao
itetla oimeaä! J . V . K A . N N A S T O . l i i k k ' : e M « i u J a . •
Suomen Ammattijärjestö ei liity Amsterdamin
internätionaleen
Äskettäin pidetty Suomen .Ammattijärjestön kongressi hyväksyi kan­sainvälisyy
skysymykscstä seuraavan päätöslauselman:
Edustajakokous yhtyy Aj:n toimikunnan lausunnossaan esittämään
käsitykseen siinä, että valtava enemmistö Aj :n jäsenistä on sillä kan­nalla,
että olisi aikaansaatava sellainen kansainvälinen ammatillinen jär­jestö
johon voivat liittyä niin hyvin Amsterdamin internationaaleen kuin
Punaiseenkin amm. internationaaleen kuuluvat sekä nykyisin riippumat-
' loniat amm.at. järjestöt! .Näinollen edustajakokous katsoo esityksen Ams-tcrdamin
internationaaleen liittymisestä jäsenten suuren enemmistön
taJidon vastaisek-si. Edustajakokous on sitä mieltä, että yhteinen amma­tillinen
intcrnationale on aikaansaatava pääomaa vastaan käytävän hor­jumattoman
luokkataistelun pohjalla. Näihin tosiasioihin nojaten edus­tajakokous
päättää:
1) hylätä esitykset Ammattijärjestön liittämisestä Amsterdamin in-lernalionaleen.
^
2) Edustajakokous velvoittaa Ammattijärjestön toimikunnan tar­mokkaasti
toimimaan yhteistyön ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi eri
maiden, 4:uten Neuvostoliiton, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Itämeren
maiden ammatillisten järjestöjen kanssa, asettaen tämän yhteistyön pää­tarkoitukseksi
saada aikaan kansainvälinen konferenssi tai kongressi
kaikkien maiden ammatillisten järjestöjen kokoamiseksi yhteiseen am­matilliseen
internätionaleen pääomaa vastaan käytävän horjumattoman
luokkataistelun pohjalla. '
Jos yhteinen ammatillinen intcrnationale cdellämainitulla pohjalla
saadaan aikaan, valtuutetaan Ammattijärjestön toimikunta päättämään
siihen liittymisestä. Ellei loijnikunta voi tbimillaa liittymistä ilman
crfmielisyyttä, on asia alistettava jä-fjenäänestyksen ratkaistavaksi, sekä
muissakin yhteistoimintaa koskevissa seikoissa oltava kiinteässä yhtey­dessä
jäsenjoukkojen kanssa.
3) Ammattijärjestö pysyy edelleen riippumattomana kunnes yh­teinen
kansaim^älinen ammatillinen internationale on muodostunut.
4) Edustajakokous kehoittaa liittoja liittytnään alansa vastaaviin
kansainvälisiin sihteeristöihin (inlcrnationalcihin) jä vaikuttamaan niis­sä
kansainvälisen yhtenäisyyden hyväksi luokkataistelun pohjalla, sekä
soUniamaan ja ylläpitämään yhteis- ja avustussopimuksia varsinkin lä-
Iiirapienriaapuriniaidch vastaavien liittojen kanssa.
Englantilaiset näyttelevät Berlinin tapahtumien
johdosta hurskauttaan
Kaikille työläisille ovat viime vappuna Berlinissä sattuneet työläis­ten
teurastukset vielä tuoreessa muistissa, teurastukset, jotka toimitti
.Berlinin sosialidemokraattinen poliisimestari Zörgiebel'. Näiden teurastus­ten
yhteydessä murhattiin poliisien toimesta myöskin eräs ..australialainen
sanomalehtimies.' Nyt intoilevat englantilaiset lehdet, Lloyd Georgen
äänenkannattaja "Evening News" etunenässä, että Berlinissä asuvat eng­lantilaiset
odottavat, että Englanti vaatisi tarkkaa ja ankaraa tutkimusta
Berlinin tapahtumien johdosta, koska poliisin antamat raportit ovat täyn­nään
ristiriitaisuuksia.
Kajoamatta tältäkerlaa, Berlinin: tapahtumiin, tahdomme vain mai­nita,
että englantilaisten .por\-arilehtien vaatimus onr vain täyltä farisea­laisuutta,
eikä suinkaan tarkoitettu sellaiseksi, että Berlinin poliisin
suorittamista murhista todella tehtäisiin perinpohjainen tutkimus ja syyl­liset
saatettaisiin rangaistukseen. Korkeintaan englantilaiset voivat vaa­tia
tutkimusta toimeenpantavaksi australialaisen sanomalehtimiehen mur­han
johdosta. Kommunistien teurastaminen ei Britannian vallanpitäjiä
liikuta, sillä hc ovat itsekini tottuneet, varsinkin siirtomaissaan, teurasta-raiaan
häikäilemättömästi turvattomia, ihmisoikeuksia vaativia alkuasuk^
kaita. Jos murhattujen kommunistien jtfukossa ei olisi sattunut ole­maan
yhtä Britannian "maailmanvallan" kansalaista, niin tuskin olisi
englantilainen por^arilehdistö vaivautunut kpko verilöylystä mainitse­maan
muussa mielessä kuin että siellä oli pidetty vain* yllä "hyvää jär­jestystä",'
kuten englantilaiset mainitsevat omissa alusmaissaan toimite­tuista
verilöylyistä, i
' Englantilainen poni-aristo haluaa näytellä maailmalle hurskauttaan,
mitään muuta ci ole tarkoituksella vaatia Berlinin tapahtumiin tutkimuk­sia.
Työläiset . kuitenkin kaikissa maissa osaavat suhtautua tällaisiin
tekohurskauksiin omalla tavallaan, tietäen, ettei enempää englantilaisella
kuin saksalaisellakaan porvarilla ole mitään oleellista erotusta silloin
kun kysymyksessä on siilitauturiiihen vallankumoukselliseen työväenliik-is'Ontarion
metsätyöläisten edustaja­kokous
•Kuten loisessa paikassa lehteämme olevasta kirjotuksesta selviää, pi­detään
Canadan Puutavaratyöläisten Teollisuusliittoon kuulinien -Poh-jois-
Ontarion metsätyöläisten edustajakokous Sb. Porcupinessa t.k. 9
pnä, jossa tulee käsiteltäväksi nykyisin vallitseva tilanne" pohjoisen met-sähakkuualueilla.
Kehoitammekin siis kaikkia metsätyöläisiä Pohjois-Ontarion alueella
valmistautumaan edustajakokoukseensa, harkiten tarkoin tilanteen vaa­timat
toimenpiteet. Kaikille on tunnettua, että metsätyöläisten palkat
ovat viimeaikoina laskeneet huomattavasti pohjoisen, sadoin kuin mui­denkin'
alueiden metsätöissä ja nämä ovat seikkoja, jotka panee työläi­set
ajattelemaan yhteistoimintaa tilanteen korjaamiseksi. Paras keino
metsätyöläisillä, kuten muillakin teollisuusaloilla, on luja järjestäyty­minen.
Vain sen avulla voidaan lyödä takaisin kapitalistien hyökkäys,
samoin kuin myöskin tehdä tyhjäksi erinäisten "työväenliikkeen"' nimeä
kantavien koplakuntien provokaattoriset toimenpiteet työläisten taistelu­tahdon
horjuttamiseksi. . .
Toivomme siis pohjoisen metsätyöläisten mahdollisimman lukuisesti
oscllistuvan taisteluun parempien palkkojen ja olosuhteiden saavuttami­seksi.
Kaikki järjestyneet työläiset ovat tukijoinanne taistelun sattuessa.
; gen provosoivalla tavalla sitä, ett-i
tämä järjestö on kokonaan Kominter­nin
käskyläisten hallussa. Lisäksi
"varoituksessa" väitetäär, että lakkoa
ei ole ollenkaan julistettu, vaan että «-e
on ilman muuta .syntynyt " K o m i n t e i -
nin aasialaisen jjolitUkan shakkivc-tona".
Kommunistisen puolueen selityksess;ä
osoitetaan, että "Girm-Kamgar''-liIt-toon
kuuluu ainakin n. 65,000 työläistä
Reformistien johdossa olevaan Intian
tekstiilityöläisten liittoon sen sijaan
kuuluu vain korkeintaan 8,000 jäsen­tä,
joka el Intian satamiljoonalseen
kansaan verraten merkitse mitään.
Kommunistinen puolue alleviivaJa .«e-lostuksessaan
erikoisesti sitä seikkaa,
että ammattiyhdistysten pääneuvos­to
julkaistessaan "varoituksensa", on
tahtonut antaa valheellisia, mutta
"hyviä" "todistuksia" Englannin taan-tumushallitukselle
sen jouduttua var­sin
vaikeaan pulaan Intiassa..
Intiassa vangittiin joku aika sitten
jcukottain radikaalisia ammattiyhdis­tysjohtajia,
jonka toimenpiteen joh­dosta
sitten suurelta osaltaan syntyi
Bombayn tekstiilityöläisten lakkokin.
TaantumushalUtus haluaa nyt "todis­teita"
näitä» Vi^ngittuja ammattiyhdis­tysjohtajia
vastaan. J a Englannin re­formistiset
ammattiyhdistysjohtajat o-vat
kiiruhtaneet apuun. "Kansainväli­sen
ammattiyhdistysliikkeen historia
ei tunne mitään tähän verrattavaa pe­tosta",
sanotaan kommunistipuolueen
julistuksessa.
. Tunnettu Intialainen kansallis j o h ­taja
ja ammattiyhdistystoimitsija K.
N. Joglekar, joka vangittiin Intiassa
viime maaliskuulla yhdessä toisten
vallankumouksellisten ammattlyhdis-tysjohtajaln
kanssa, ja joka heidän
kanssaan asetetaan myöskin syyttee­seen
kesäkuulla Meerutissa toimivas-järjestelmää
vastaan, ja minä tulen'. velkaantumisesta j a verotaakan kasva-tekemään
parhaani, jotta tästä yhteis-1 misesta. Viimeinen kato on vain pal­kuntajärjestelmästä
saataisiin mahdo!-' jastanut tämän rappion räikeässä va-llslmman
pian loppu. lossa. K i m sen lisäksi kokemukset sos-vastaus
myöskin siihen, onko kansan, antajien etujen palvelemista,
nylkemistä välillisillä ja välittömillä j Näyttäkäämme että me metsätyöläl-veroilla
lisättävä, sota varastelu ja jat- c g t emme ole semmoisia raukkoja kuin
kattava, kansa pr:e:t=.va sodanvaral-j mitä työnantajat toivoisivat meidäa
" ' olevan.
Ryhtykäämme tarmckkaassen. yh-teistcimintaan
järjestymättä Canadan
Puutavaratyöläisten Teollisuusliittooa
(L.W.I.U. of C.)
K a i i k i e n lähetettyjen edustajien t u -
fjlevarsa eduskunnassa entistä voi­makkaampana
kuuluville maan työ­tätekevän
väestön joukkotahto, jon.k£
ympärUle parlamentin ulkopuolen?
työtätekevien voimat järjestyvät varsi- lee oUa L.W.I.U. of Canadan täysin-naisia
taisteluja varten. Taistelun pää- maksaneita jäseniä.
Työläiset j a talonpojat ovat kaikkien dem johtajain ja kapitalismin "re-rikkauksien
ja maan hedelmäin to­dellisia
omistajia. Tämän maan tie­toisten
järjestyreitten työläisten nou­sevaa
. voimaa ei voida millään estää
formipolitlikasta" cvat antaneet kiel.
teisen tuloksen, paljastaneet nämä
reformit huijaukseksi, on luonnollis­ta,
että porvaristo ryhtyy etsimäär
Olemme kainolla toiminnallamme j turvaa fascismista tukahduttaakseer
herättäneet laajat joukot päättävät- kansan tyytymättömjTden.
seen työhön vapautensa j a onnensa Suuresta merkityksestä kärjistyvien
puolesta. Ainoastaan he itse voivat luokkavastakohtien vallitessa on ollut
murskata orjuuden kahleet, jotka p i ­tävät
kansaa kurjuudessa, j a he voi­vat
myöskin tehdä lopun koko riisto-järjestelmästä.
Joukot ovat selvästi osoittaneet t a h ­konsa.
Viimeisten kahden kolmen vuo­den
tapahtumat ovat mitä selvimpln£>
todistuksina tästä. Vetoan kalkkiin
nuorisoUlttolhln ja kongressin radi­kaalisiin
jäseniin seka anunattiyhdis-tysjohtajUn.
että. he osoittasivat kas­vaneensa
tilanteen tasalle ja pitäi­sivät
lippuaan korkealla.
Lopuksi vetoan koko maan työläi­s
i i n ja talonpQiklin. Olen vakuutettu
sUtä, että tämä vaino heidän johtaji.
aan vastaan ei tule lamauttamaan
heidän mieltään. Työväenluokan täy­tyy
nousta voitokkaana j a o t t a a vas­tuu
itselleen.
Vetoan teihin ja uskon, että te t u ­lette
pitämään voimakkaiden ammat­tiyhdistyksen
traditioita korkeaUa. T o i ­von,
että työläiset murtumattomalla
tarmolla tulevat rohkein mielin liitty­mään
# lujasti ammattiyhdistystensä
ympärille. Olen vakuutettu siitä, että
työläiset rohkeudellaan ja mignekkyy-dellään
tulevat nostattamaan itselleen
uudet johtajat omista riveistään.
K a i k k i e n maiden proletariaatit, yh­tykää!
Teillä el ole muuta- menetet­tävänä
kuin kahleenne, mutta koko
maailma voitettavana.
Missä merkeissä lähtee Suomen työväki
vaaKtaisteluiffl?
T A I S T E L U F A S C I S T I S I A P Y R K I M Y K S I Ä J A K A P T T A L I S T I S T A H E R R A -
V A L T A A V A S T A A N T Y Ö T Ä T E K E V I E N V A L L A N P U O L E S T A T A I S ­T
E L U N P Ä Ä K Y S Y M Y K S IÄ
Suomen sosiialistisen työväen ja
pienviljelijäin eduskyntaryhmän toi­mintakertomuksessa
tehdään selkoa
eduskunnan kevätistuntokautena esil­lä
olleista kysymyksistä j a ryhmän sc-kpi
sosdem y.m. puolueiden eduskunta­ryhmäin
suhteista niihin. Julkaisemme
tässä kertomuksen alussa olevan
yleiskatsauJcsen
Kulimeen Istuntokauden luonteen-oipalslmpUn
poliittisiin ^ ilmiöihin on
luettava ensikädessä fascistlsen aja-tuskannan
leviäminen porvariston kes­kuudessa.
Tapahtumat eduskunnan
hajoltus j a sen yhteydessä paljastu­neet
seikat osoittavat selvästi, kuinka
pitkälle tämä kehitys on ehtinyt. Por­variston
leirissä oh puhuttu parla-menttarlsmln
rappiosta, eduskuiman
kelvottomuudesta j a vaipumisesta " a l ­haisen
puoluepelln välikappaleeksi".
Oh etsitty aiheita eduskunnan syrjä­yttämiseen
ja kaiken taloudellisen ja
valtiollisen määräysvallan keskittämi­seen
äärimmäisten taantumusainelston
käsiin. Porvarillinen kansanvalta ei
näytä meilläkään porvariston mielestä
enää tarjoavan tarvittavia mahdolli­suuksia
kansan hallitsemiseen j a riis­tämiseen.
Porvariston oman rintaman jatkuva
hajanaisuus, jonka ulkonaisia merkke­jä
ovat hallltusvaikeudet j a tuloksetto­mat
/eduskuntakeskufetelut sanioin
kulh lisääntyvä taloudellinen pulakau­si
ja yleisen kapinahengen levJiimincn
työväen ja talonpoikien keskuuteen
ovat kiihöittamassa porvariston kallis­tumista
fascismlln. Fascismin yleise­nä
piirteenä ennen varsinaista vallan
anastusta on ollut eräänlainen "radl-kalisuus".
jolla vallankaappauksen
puolelle hankitaan myöskiia kansan tie
tämättömiä aineksia, seikka, joka ei
vallankaappauksen jälkeen ole miten­kään
estänyt pukemasta työtätekeviä
täydelliseen pakkopaitaan ja riistä­mästä
heidän kansalaisoikeuksiaan.
Samaa on havaittavissa Suomessakin:
jatkuvan "aatteellisen" valmistustyön
tuloksena on pikkuporvaristonkin l u i ­suminen
fascistlseeh ajatuskantaan.
PjTkimys avonaiseen diktatuuriin
on seuraus itse kapitalistisen yhteis­kunnan
sisäpuolella tapahtuvista mun-taistelu
porvariston vasenta siipeä vas­taan,
jota työläisten on täytynyt käydä
omien rivlensä puhdistamiseksi. T a ­loudellisten
taistelujen vaiheet m-at o-soittaneet,
kuinka vaarallinen viholli­nen
on luokkasovlnnon iieiie vaipunui
sosialidemokratia, joka käyttää asei­naan
työläisten luokkataistelujen sot­kemista,
jopa rintaman murtamista­kin.
Työväen aatteellinen selviytymi­nen
on pannut sosdem johtajiston y-rlttämään.
keinoja valitsematta, työ­läisten
joukkovoimien hajoitusta. K i i h -
keintä on ollut taistelu työväen ur­heiluliikkeen
ja ammatillisen liikkeen
yhtcinä^yydessä. liähiaikoina pidet­tävät
edustajakokoukset (A.-järjestön
kongressi on jo päättynyt tätä'julkais­tessa)
tulevat; osoitt?i.niaan. kykenevät,
kö sosdem johtajat toteuttamaan työ­läisten
joukkovoimien hajoituksen k a ­pitalismin
hyväksi. Eräiden huomatra.
vien pitempiaikaisten työtaistelujen
päättyminen työläisille epäedulllses*.!
ja sosdem johtajain sekaantuminen
n i i h i n ovat jokatapauksessa erinomai­sesti
osoittaneet, kuinka arvokkaita
palveluksia he voivat kapitalisteille
suorittaa. Heidän iukemanaan on teh­ty
ja tullaan todennäköisesti vastai­suudessakin
tekemään yrityksiä työ­läisten
taisteluvapauksien rajoittami­seksi
pakoUisen "työrauha"-menetel-män
muodossa.
Kevätistuntokausi päättyi eduskun­nan
äkilliseen hajoitukseeri, jonka u i -
naisena aiheuttajana oli virkamiesten
palkanl^orotusvaatimuisten {hylkäämi­nen.
Hajoitusta on täydellä syyllä p i ­dettävä
kansan enemmistön tahtoa
vastaan kohdistuneena iskima, vaikka
eduskunta ei suinkain ole ollut kan­san
todellisen "tahdon tulkkina. V i r k a ­miesten
palkkauskysymyksessä katsoi
edusk. enemmistö kuitenkin olevansa
pakoitettu hylkäämään haUituksen e-sityksen
ja virkamiesten väatimiikset.
Maalaisliitto oli siihen pakoitettu y-leisen
tahdon painostuksesta; sosiali­demokraatit
pelkäsivät palkkatyöläis­ten
tuomiota. Kummaltakin taholta y-ritettlin
kuitenkin lohdutella herroja
epämääräisillä lupauksilla, että ahtai.
kysymyksenä tulee olemaan kapitalis­tisen
herravallan ja työtätekevien
nousevan vallan välinen kamppailu ja
sen edistäminen.
Hajoitettuun eduskuntaan kuulunut
työläisten ja pienviljelijäin eduskun­taryhmä
päättää tehtävänsä siinä l u ­jassa
luottamuksessa, että työtäteke­viin
kuuluvat valitsijat voitokkaast:
.huolehtivat sen t5'ön jatkamisesta uu-dessa
eduskunnassa ' horjumattoman
luokkataistelun pohjalla.
P.-Ontarion metsätyö-
Iäisille kaikilla
kämpillä
Sen jälkeen kun Pohjois-Ontarion
metsätyöläiset viime syksynä kärsivät
tappion taistelussaan parempien työ­ehtojen
puolesta, ovat metsäkapita-listit
käyneet yhä häikäilemättömim-miksi
työläisten palkkojen polkemises­sa.
Niinpä nyt alkavalla kesä-katkasu-kaudella
tarjoovät;' he viime vuotisista
kyllin kurjista taksoista vieläkin huo­nompia
palkkoja. Tämä siitäkin huoli­matta,
vaikka paperipuiden hinnan to.
detaan kohonneen 50 dollariin koor-tilta.
.
Tämä jappareiden häikäilemättö­myys
poistaa viimeisenkin tuen siltU
I.W.W:n järjestäjien leipäväitteeltä,
että "turha on tämmöisenä aikana
ryhtyä lakkoilemaan ja rettelöimään,
sillä palkat eivät enää kuitenkaan
tästä alene", väitteeltä jolla he viime­syksynä
tuloksellisesti. hajoittivat työ­läisten
rintamaa. Samalla se taasKin
paljastaa joukoille kenen asialla nämä
suurisuiset "järjestäjät" oikeastaan
kulkevat.
Nyt on astunut metsämiehille eteen
kysymys, alistuako tuohon työnanta­j
a in häikäilemättömyyteen, vai l y h ­tyäkö
taistellen vaatimaan edes vä­hänkin
äiohtuuUisempaa korvausta
raskaasta työstään, josta toiset niittä­vät
satumaisia voittoja. Työnantajat
uskovat metsämiehet niin masenne­tuiksi,
että ne eivät uskalla enää nous­ta
etujansa taistellen puoltamaärt.
Ovatkohan he oikeassa?
E i , he eivät ole laskeneet oil:ein. He
cvat unhoittaneet ottaa laskuihinsa
sen, että elämisen välttämättömyys
L.W.I.U. of Canadan Pohjois-pnta-r
i cn alueen toimisto sijaitsee So Por-cupinen
poikatalolla. Postiosoite: Box
519, S. Porcupirie, Ont. Sekä kirjeelli­sesti
että persoonallisesti voivat metsä-työläiset
kääntyä asioissaan tämän
puoleen.
L . W . I . U . of C. Pohiois-Ontarion
Alaekomltean,
puolesta K. Salo, (sihteerit
mVÄEN URHEILU
Kilpailuselostus
—r , pakottaa työläiset tappioistaan hupll-den
taloudellisten aikojen mentyä he. matta uusiin yrityksiin edes siedsttd-
Pirunkalan syleilyssä
Toisinaan on hauska katsella pik­kuporvarien
kiemurtelua suurpääo­man
kynsissä. Se oh kuolinkamppai-lua,
sillä f inanssipääoma kietoo vastus­tamattomalla
voimalla yksityiset y-rifteli
jät lonkeroihinBa. murskaa ne
ja imee itseensä kaiken mehun niistä.
Eihän sellainen toivoton kuolontalste-lu
muutoin mitään hauskaa nähtävää
olisi, jos el tuo junialaapelkäävainen,
Isänmaallinen, siveellinen ihannesielu,
joka pikkuporvarissa asuu, viimeiseen
hengenvetoonsa asti niin katkerasti
vihaisi j a syvästi halveksisi meitä raa­koja
työläisiä j a meidän kumouksellisia
aatteitamme. "Vapaassa kilpailussa" si: korottivat pörssikelnottelussa tar-sortuva
yksilöllisen etunsa tavoitteli- > vittavain pankkilainojen korkoa korot­pa
ei ansaitse kenei-Xaän sääliä, sillä tamistaan, aina 12 j a 15 prosenttiin,
hänen osakseen on langennut juuri se ' M u t t a sekään ei heti auttanut, sillä
tilalsten pikkuyrittelljäin. s.o. tila­päisten
keinottelijain j a onnenkoetta-jien.
suurensuuri enemmistö säännöl­lisesti
menettää omat j a "varastetut"
(alkupelissä tienatut ja sitte laina­tut).
Menneinä kuukausina ovat sanoma­lehdet
olleet _tulvillaah New Yorkin
pörssin ennenkuulumattoman hiurjasta
huijauksesta: kuinka osakkeet vaan
nousemistaan nousivat, vaikka pankit
koettivat varottaa, että tästä ei hy­vä
seuraa; ja vihdoin niiden täy­tyi
ryhtyä pakkokeinoihin tuon mie­lettömän
pelikiihkon vaiinentamisek-pvat
valmiit kyllä tämän kysymyksen
järjestämään. Ainoastaan työläisedus-tajain
kanta oli täysin selvä: erinäisiä
korkeampia virkamlespalkkoja ' o n a-lennettävä
j a alemmille valtion palve­lijoille
j a toimenhakijoUle ja nimen­omaan
valtion varsinaisille palkkatyö­läisille
on lisättäv|i. Huomattavampia
korjauksia vaadittUn valtion rautatei­den,
posU- ja lennätlnlaitoksen ja
myöskin valtion sairaaloiden alemman
henkilökunnan palkkoihin. Tähän oh­jelmaan
eivät tietenkään edes sosdemit
yhtyneet koska he tosiasiallisesti hau­tovat
mielissään korkeampien virka,
herrojen kanssa jatkuvaa yhteistyötä
kansan hallitsemisckst.
Tulevissa vaaleissa joudutaan vetä­mään
rintama useitten huomattavien
kysymysten kautta. Eräät merkit viit-
Elkä tässä leikissä tuhoutuneet a i ­noastaan
alottelljat. vaan tuhannet
vakavaraiset välitysliikkeetkin. Niiden
t4ihon aiheuttivat pankit taposenta-hallaan.
Pankkilainoja, näet, el pörs-slkelnotteluuh
koskaan myönnetä I l ­man
pätevää vakuutta. Vakuudeksi
antavat välittäjät pankin haltuun
Icailckeln varmimpia arvopapereitaan,
kohtalo, mitä hän kaiken ikänsä pii
uneksinut voivansa valmistaa kilpaili-keinpttelijat
hfuikklvat .rahoja muista
lähteistä. Europastakin virtasi monia
joilleen, toisille pikkueläjille, saatik- i miljoonia, varsinkin brittiläistä pääo-ka
meille kumousmielisille, jotka hän I ™aa. etuilemaan Amerikasta saatavil-monastl.
tämän nykyisen järjestelmän, j l a korkeilla koroilla. Mutta kun Y h -
sen lakien ja laitoksien puolesta k i i - ; dysvaltain reservipankki-lautakunta , _ ,
vaiUessaan olisi halunnut elävältä n i e l - i ^ d o i n kiskasi koron 20 prosenttiin, ligenssi" ounastella, että kuinkahan
tässä oikeastaan on menetelty. Eikö-jolta
sitte vähitellen lunastavat pan­kista
sitä myöten kuin saavat niitä os­tajilleen
myydyksi. Mutta varmat ar­vopaperit,
sellaiset k u i n teolUsuusbon-dit,
tavallisesti kasvavat vain 4. 5 tai
6 prosentin korkoa. Pankkikoron nous­tessa
vaativat pankit välittäjiltä kor­koeron.
Välittäjät suorittivat sen niin
pitkälle kuin jaksoivat, mutta kun
pankkikorko nousi aina 15 j a 20 pro­senttiin,
kävi se heille ylivoimaiseksi.
Mitä tekivät silloin paiikit. Työnsi,
vät välittäjien niille jättämät ar\'opa-perlt
ennestäänkin paniikin vallassa
olevaan pörssiin myytäväksi, vaikka
hsrvin tiesivät niiden hiellä menevän
aivan polkuhinnasta. Mutta mitäpäs
pankit siitä välittivät/ kunhan saivat
saatavansa.
Nyt alkaa pikkuporvarillinen "intel-vän
elämisen mahdollisuuden saavut­tamiseksi.
.
Muutamilla järjestyneemmillä kämpil­lä
onkin miehet jMiättäheet näyttää
työnantajilleen, että heitä el ole nu­jerrettu,
että he ovat valmiit uusiin,
.entistäkin' tarmokkaampiin toimenpi­teisiin
vaatimiensa palkkaehtojen puo­lesta.
Että kärsityt tappiot opettavat
meitä vain paremmin taistelemaan.
Yllämainittujen kämpillä työskente­levien
työläisten kehoituksesta onkin
L.W.I.U. of Canadan Pohjois-Ontarion
aluekomitea ryhtynyt toimenpiteisiin
yhteisen alueen kämppien neuvottelu,
kokouksen kooUe kutsumiseksi, jossa
kokouksessa tullaan: laatimaan yhtei­nen
toimintasuunnitelma jappareiden
hyökkäyksen tyhjäksi tekemiseksi.
Kokous on kutsuttu koolle kesäk. £
lä nahkoineen karixnneen; niin jopas tepsi. Osakemarkkinat sai­vat
järkyttävän iskim, parhaittenkin hän tässä vaan pelattu "väärillä kor-
T>fir<:<:5ir*.,nnff«i„ oi arvopapencn hinnat laskivat tuhotto- t€iUa^?-Ne-pankit, jotka suurinta me-l
i i S J u f Saana P«rvin.'v^^ "^^P^^"* pahimpia pörssirysä- lua pitivät siltä, kuinka ketaottelu-
Tfl^ ^? T uivat kum; yksiä mitä koskaan on nähty. T u - kiihko meni ihan pois laidalta, ne o-m^
SZ^Jl^ZlZT^^v-"^^^^^ mUjoneeri-alokkaat, iotka oU-!vat niittäneet suiSiattomia voittola
S S T h o S ^ n S S^";r^^^^^^ niikapaivat korkeitten hintojen aikaSia sitou-ituosta samaisesta huijauksesta, miiä
S se&k^luSä ahnautta .tuneet yähittäismaksuilla Imiastamaan ] ne n l i i i hiirskaalla naamalla olivat ol-
Jkn^i^t^^lZl-^^.^^^^ hintoihin nousevia o- leet moittivinaan.
, dhae enIlkmina,i stjaa rrauhtoasat'i?. MJouktut ak ueui-luaum mteaht- - svaaknkseai tak.e pphiukoemrjäalsäiivsaiät . yhfäkkiä
ole-' Kun rysäys tuU ja arvopaperit pörs-
Isissä menivät polusta, löytyi niille
kuitenkin aina ostaja . . . . ostaja jo.
kaiselle myytäväksi tarjotulle paperille.
Ja pikkuporvarillinen intelligenssi
rupesi aprikoimaan, että ke t ä h än
ne ostajat olivat. E i suinkaan ne pik-kueläjät,
jotka pUkkähinnasta olivat
myyneet osakkeensa, enää halunneet,
jos olisivat voineetkin, niitä ostaa t a ­kaisin
vaivoikseen. Eikä nekään, jot­ka
mökkejään, autojaan j a henkiva-kuutukslaan
panttaamalla koettivat
pitää tilaamiaan osakkeita nimissään,
kyenneet ajattelemaankaan uusien os­toa
tällaisena aikana.
Ne niitä ostivat, j o i l l a o l i r a ­h
a a . Ostivat polusta, silloin kun kaik­ki
toiset niistä koettivat päästä eroon
hinnalla millä tahansa.
Kellä oli rahaa?
Pankeissa sitä on, pankkimiesten kä­sissä
ovat rahaiset rahat. Se rahaäy.
tyrien kopla, jonka vallassa on pank­kikoron
ylentäminen ja alentaminen,
tietää tarkalleen, mikä on minkin pa­perin
todellinen arvo j a milloin niitä
on edullisin aika myydä, milloin ostaa.
Tämä väljämahainen pirunkala se nyt
pani lukkeelle imulokeronsa: monen­moiset
luotto-, takaus-, omistus- ja
rahastusyhtiöt, sekä erikoista suo­jelusta
nauttivat yksityiset pörssiva-laat,
jotka aina toimivat käsikädessä
pankkien kanssa. •
PeUkiihko. joka pikkuyrittelijöille on
moitittava pahe, muuttuu hyveeksi,
kun sitä suurhuijarit harjottavat l a a.
lassa mitassa, ja päällepäätteeksi ^
"merkatuilla korteilla.
» •
Täällä Canadan paolella
tuo New Yorkin pörssiä kohdannut
pyörremyrsky synnytti ainoastaan
Long Laken v.- jä u.-seura Jyry::
järjestämistä kansallisista urheilukil­pailusta
2 p:nä_^ kesäk. Long Lakc:i
osaston kesäjuhlien yhteydessä Long
Laken urheilukentällä. Kilpailujen
ajan vallitsi ver>a*.tain kolea ilma
ja kylmä tuuli puhalsi kokolailla, jo­ten
tuloksien suhteenkin 'se aiheut­ti
jonkun verran huonontumista.
Yleensä oli tulostaso näin alkukesän
kilpailuihin nähden tyydyttävän hyvä.
Seuraavassa mainitsemme eri lajien
parhaat saavutukset niin poilzasten
kuin miestenkin ottelusta.
Miesten pituushypyssä: 1. I. Järne­felt,
Yritys Creighton, 6.09 ra, P.
Häkkinen, Kisa Sudbury, 6.03 m. 3.
V. Göös, Yritys Creighton, 5.63 m.
Kuulantyöntö: 1. Järnefelt 11.78 m.
2. V. Penttilä (viili i 10.71 m. 3. S.
Kotila, Yritys Creighton, 10.66 m.
Korkeushyppy: 1. I. Järnefelt 158.5
cm. 2. P. Häkkinen 153.5 cm. 3. V.
Göös, V. Lammi, Jyry Long Lake, V.
Kontula, Kisa Sudbury ja V. Pent­tilä
148.5 cm.
Keihäänheitto: 1. E. Perä. Yritys
Creighton, 42.45 m. 2. I. Järnefelt
42.39. 3. A. Kantokoski, Yritys Creigh­ton.
40.79 m.
100 m. juok.su: 1. A. KantokoFkl
12.9 sek. 2. L Järnefelt. P. Häkkinen
ja A. Tamminen (villi) 13.0 sek. 3.
S. Kotila ja V. Göös 13.3 sek.
5-ottelu: 1. L Järnefelt. Yritys
Creighton. 359.57 pist. 2. P. Häkki­nen,
Kisa Sudbury, 336.93 pist. ?.
A, Kantokoski, Yritys Creighton,
329.52 pist. 4. E. Perä, Yritys Creigh­ton,
326.90 pist. läliinnä S. ^J^t^a,
Yritys Creighton, 326.40 pist.
Pikkupoikain alle 14 v. 100 m. juok­su
1. K. Nurmi, Kisa Sudbury 15.5
sek. 2. V. Nurmi, Kisa Sudbury 15.6
sek. 3. J . Johnson, K i s a Sudbury 15.7
sek. •
Pituushyppy: 1. K. Nurmi 4.29 m.
2. V. Nurmi 4.09 m. 3. V. äännlnen
Jyry Long Lake 4.02 m.
Poikain 1-ottelu: 1. K. Nurmi 143
pist. 2. V. Nurmi 138.36 pist. 3. J .
Johnsson 134.09 pist. 4. V. Hänninen
128.09 pist.
ParhaUle kUpailljoiUe jaettiin muis­toesineitä,
jci-^a olivat 'lainoittaneet
seuraavat Sudburyn liikemiehet: K.
Lehto, A. Heiskanen. Hj. Hamarl,
Cochrane-Dunlop Hardware. A. SUver-man
ja T. Eaton Co., joissa tässä y h ­teydessä
lausumme kiitokset. Väkeä
kilpailuja seuraamassa kokolailla pal­jon
ja iUaUa haalUla oli haali tupaten
tävnnä yleisöä. — X .
heikkoja malnhikeja. Me olemme k a i ­kessa
jälellä "isosta veljestä". Vaticou-verissa
el pankkikorko yäUttäjille
noussut yli 7 prosentin; väUttäjäui a-slakkaat
maksoivat 1 prosentin lisää
korvaukseksi tiilensä hoitamisesta.
Montrealin j a Toronton pörsseissä lie­nevät
heilahdukset pahemminkin t i i n -
tu' n«e et.
.Erään Vancouverissa ilmestyvän por-varls-
radlkaallsen (tolslh sanoen pik­kuporvarillisen)
lehden toimittaja j u l -
kasee keskustelunsa jonkun sikäläisen
välittäjän kanssa. i^Unä keskustelussa
paljastu koko pörssi keinottelun soi­suus
sekä se helppous j a varmuus, m i l ­lä
pankkipääoma nielee teollisuuspää-oman,
niin selvästi, etten malta olla
sitä tähän suomentamatta.
"Mikä tästä rysäyksestä tulee
peräksi?" kysyi toimittaja.
" K a . osakkeet kyllä taas nousevat
täyteen arvoonsa", vastasi väUttäjä.
" M i l l o i n ne nousevat arvoopsa?"
kysyi toimlttaja.
" K u n ne ovat kaikki joutuneet
pois heikoista käsistä; kun .vähit-täismaksuilla-
ostajlstakin ovat vain
ne jälellä. jotka pystyvät pitämään
kiinni arvopapereistaan, välittämät,
tä hinnan alenemisesta; ja sitte
kun suuri yleisö on taas ostotuulel-la".
selitti välittäjä.
"Mutta kukas niitä osti n>'t r y ­säyksen
aikana?":
"No", vastasi väUttäja. "ei suinr
kaan ce monet tuhannet pikku-eläjät,
joiden on ollut pakko huka­ta
arvopaperinsa;"
"Ketkä sitte ^" \ •
"Kutkas muut k u i n ne, joilla on
railoja käytettävänä."
No.
kokous
puoä
johtokx
KE
Unio]
mahtai
antains
sellä u
tetään
juhlani
taan oi
alkaen
Ohjelm
arvokas
kaa.
TYi
Jospa
uutisia'
ta. sUli
toista,
järkikul
maan ji
talon k
seisahti:
sattuess
se vien
se saat
massa i
k a t t i i i i
sairaala
i l t a n a v
toimitti
toiveita
N i i n .
mista.
pnä, VJ
pienL 1
alkaa ;
kun ei-s
jäseniä
Nyt lii
csastostj
senenä i
Kokou
set tule
ukselle,
vaara, i
Palvelija
nut tov.
vollisuus
vcUisuuk
alusti to
aatteen
Ida Luoi
t i i n muii
kokcuicse
rättyä a
tehostam
tcmukssr
luissanur
miten si(
varjolla
jakasvat*
ja mllita
mys lulis
täväkseer
kita,' jät
vatustyön
ett^ he
kanuunai
dän äitle:
kuudessa
van veril
Y R I T
V . - ja 1
sentehyälL
Don-laaks
susarjaan
800 m.,
keihäänhe
harjaan p
kolmUolkk
K a i k k i s
si sunnui]
kuntoanne
palkintojet
tana Don
Pitäkääpä
takaa kam
"Toisi
mittaja,
suosikki
massa, ei
osakeme
rit ihar
den hli
pankit t
l o i n he :
lä voito
" N i i n "
päitään
. markkin
Sitä varl
vat olemas
lestani lisäi
pörsslpe.lliri
k a i k k i nuo
nyljettävät,
käsissään:
nakolta, kuj
telemaan, v
sa itse mää:
Pelurienki
lisääntönsä,
halveksitaan
gen kovakou
ka kortteja-sät
hihaanss
vat kortteja
iiittolaistensi
mainittu toi
pihisee siv
pankkeja vi
kuuden kuu
tapauksissa
tykkänään 1
vastuunalaisi
sessä oli voi
liikkeilleen :
dessämme m
kin tuomitse'