Vapaus, June 27, 1925

              ^1
> ; ii
1 f
UV f*'
fteadan snomalahen työväestSn äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudbaryssa, Ont., joka tiistai, torstai ja laosntaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-
Ushed in Sudbory. OnL, every Tuesday, Thursday and
^**Reistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa second class matter.
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapat«
la the best advertising medium among the i-innisn
People in Canada-
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1,00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatquma.
Nimenrauutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa,
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KnolAmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
llitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^ _^
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
bolmekertaa. ' . i* . -
Tilapäisilraottajien ja ilmotusakerittuurien on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
»1.60 ja yksi kk. 75c. , , , r« i- T
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $6.50, puoh'vk,
13.00 ja kolme kk, $1.75. —
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tu.Ha lähettämään.
paitsi «siamiesten joilla pn takaukset
Jos ette millin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallisella nin.ellä. , ,^ ,
J. V. KANfC^STO. Liikkeenhoitaja.
Keski-Ontarion alueen kesäjuhlat
Canadan suomalaiset vallankumoukselliset työläiset
ja maanviljelijät ovat useina vuosina järjestäneet ke­säisin
yhteisiä juhlia. Niitä pidetään joka kesä sellai­silla
alueilla, joilla useammalla paikkakunnalla^ olevat
suomalaiset järjestyneet, työläiset voivat ottaa osaa nii­hin.
Ja toverien yhteisten ponnistuksien tuloksena
ovat nämä juhlat vuosi vuodelta muodostuneet yhä
mahtavammiksi ja yhä suaempia suomalaisia työläis­joukkoja
kokoaviksi.
Jokainen luokkatietoine^ työläinen käsittää, että
tällaiset juhlat ovat suuresta merkityksestä luoldcatais-teluliikkeellerame.
Puheitten, runojen, laulujen, soi­ton
ja näytelmien ohessa tehdään niissä selvää niistä
inenettelytavoista, joilla riistetty ja sorrettu työväen-luoldca
voi vapauttaa itsensä, kukistaa kapitalisliseri
järjestelraärt, jossa ilmenevistä epäkohdista ja ristirii-taisuulisista
se saa joka päivä kärsiä. Niissä voite­taan
uusia joukkoja vallahkumouksellisille aatteille ja
kehotetaan jokaista yhä suuremmalla . ahkeruudella,
tarmolla, uhrautuvaisuudella ja pelkäämättömyyäellä
jatkamaan työskentelyä proletariaatin lopullisen voiton
saavuttamiseksi.
Yhdet tällaiset juhlat on järjestetty vietettäväksi
Creighton Miriella ensi määnantm^^ ja kes­kiviikkona.
Nämä ovat Kommunistipuolueen Suoma­laisen
Järjestön Keski-Ontarion alueen osastojen yhtei­set
Jcesäjuhlat. Valmisteluista päättäen tulevat ne oh­jelmansa
puolesta muodostumaan todellisiksi proletaa­rien
juhliksi, joihin Keski-Ontarion suomalaisten työ­läisten
ja maaaviljelijäin tulee rientää suurin joukoin
ja antaa porvarien itse juhlia järjestämiään «Domi­niona-
päiväjuhlia^
Märxiläisuudeii lipun alla
«Aikakauslehtemme ensimäinen numero ilmestyy
aikana, jolloin sos^dem. «marxilaisuus» juuri on teh­nyt
kavalluksensa teoreettisen tilinpäätöksen», sanoo
alkukirjoituksessaan ojikossa mainitulla nimellä 'Ber­liinissä
ilmestyvä aikakauskirja. Tarpeen onkin syvän
kynnön tiedonaura, nyt kun sosialidemokratia ajalehtii
uudestisyntyvän mystillisyyden, riutuvan filosoofisen
idealismin, hienostuneen porltolakirjallisuuden, «tai­teellisen
» mädän; uskonnollisen kaatuvatautisuuden ja
sukupiiolellislen hurjistelujen lokavirrassa. Muita tä­män
haisevan raadon aatteellinen arvottomuus elää vie­lä
menneisyyden harhojen kainalosauvain nojassa. Ne
kainalosauvat^ on murskattava- Surkean MacDonaldin
ja raukkamaisen Bernsteinin takinleipeissä sätkyttele
väin Kautskyn ja Hilferdingin «rakentavaa sosialis
mia» vastaan on asetettava todellinen vallankumouksel
linen marxilaisuus, jättiläinen jota porvarit ja niiden
«sosialistiset» lakeijat pelkäävät.
Sota on kouriintuntuvasti todistanut marxilaisen
kannan oikeaksi. Siinä ilmeni tuotannonvoimien val­ta,
kapinoiminen kansallisiin kaiteisiin ahdetun kapita­listisen
riiston kuristavia kahleita vastaan. Ja se sota
osoitti, ettei kapitalismi kykene esille loihtimiaan tuo*
tantovoimia vapautamaan. Niinpä päästikin sama^sota
irralleen vallankumouksen koko kapitalistista järjestel­mää
vastaan.
Sosialidemokratian teoreettinen häpeämättömyys i l ­menee
erikoisesti «Kansainliiton» ylistämisenä «rau­han
» ja «yhteistyön» aseeksi. — Aikana jolloin varus
taudutaan lentokoneista pudottelemaan sentnerinpainoi
sia myrkkykaasuporameja, jotka tuhoavat laajoja asu-
«usaluieita, jolloin ennenkuulumattomat ihmisjoukot
ovat aseissa, jolloin imperialismin maailma varustau­tuu
sotaan siirtokansoja ja Neuvostoliittoa vastaan
sellaisena aikana julistaa sos.-dem. «rauhallisen kapi­talismin
» uutta aikaa, heittää luokkataistelun teorian
yli laidan, asettaa vallankumouksen tilalle «kasvatit-sen
», ja proletariaatin diktatuurin tilalle «kokoomus-hallituksen
» sekä siirtyy marxilaisesta materialismista
yhteisrintamaan uskonnon kanssa!
Tätä konnuutta vastaan on noustava taisteluun tosi
marxilaisuuden lipun alla, marxilaisuuden, jota vastaan
porvaristo on kohdistanut idt&kuisen vihansa. Sillä se
marxilaisuus ei ole koiramaisen alennuksen ja luok­kataistelun
kavalluksen, vaan vallankumouksen teoria.
Eikä koskaan ole aika antanut sellaista ainehistoa Mar­xin
puolustaman proletariaatit diktatuurin valaisemi­seksi
koicemusperäisen teorian avulla. Suurpääoman
Iii
herruus mahtavien parMiliittoutumain kautta, valtio- •••••"••—••••»•»•......•«•
vallan sotateknillistea välineiden täydellisyys saatanal­listen
hävityskeinojen alalla, vanhan järjestelmän ja
vanhain suurvaltain perustain järkkyminen, maailman
talouden keskusten siirtyminen uusiin maanosiin —
kaikki tuo keöoo uusien voimien mullistavan maailmas­sa.
Työtäteke>'ä kansa julistaa valtatahtoaän, siirto-maakansojen
miljardilukuiset massat kohottavat pää­tään,
neuvostokulttuurin kukoistus — kaildci 'tämä ke­hottaa
teoreettiseen syventymiseen.
Marxilaisuuden väärentäjät syyttävät meitä siitä,
eitä muka tahdomme asettaa leninismin marxilaisuilden
tilalle. Sitä ei voida tehdä, sillä leniniläisyys ei ole
mitään muuta kuin itseään marxilaisuutta. Se on sitä
nykyaikana, jolloin aikamme on antanut sille uusia to­distuskappaleita
järkyttämättä hiuksen vertaa sen me-toodista
tai sisällöstä. Se on meidän osotettava työ-väenjoukoille-
Todistettava että kommunismi on nyt
ainoa vältä, joka kieltää pääoman johto-oikeuden ja
valmistautuu murskaamaan sen kehitystä ehkäisevät
kaiteet.
Hävittävänä ja rakentavana esiintyy nykyisin tämä
marxilaisuus. Siksi voimmekin ennen aavistamatto­massa
mitassa valaista kaikkia ajan kysymyksiä. Mar­xilaisuus
valtaa uusia alueita tieteessä. Suunnitelmal­lisen
talouden rakentuessia rakentuu myös tieteellisen
monismin eheä» aatteellinen rakennus marxilaisuuden
herruuden merkeissä. Vallan valtaus laäjain maitten
alueilla tekee mahdolliseksi marxilaisuudelle vallata
yhä useampia<^ ideologisiakin, komentavia kukkuloita,
antamaan kauhujen jatkua Sofi^tssa • ja komissionin
jsettamisella ja konferenssin pitämisellä vitkuttamaan
Työväenluokan voittoisa marssi eteenpäin taistelussa
merkitsee samalla marxilaisuuden y(^tonmarssia. Se
voittaa porvariston keskiaikaiset ja reformismin. peri­aatteettomat,
madonsyömät teoriat.
Mutta emme tyydy v^in vihollisen tuhoamiseen,
Teoriamme täytyy paljastaa omakin heikkoutemme.
Johan selitti Marx, kuinka proletaarinen vallankumous
alinomaa arvostelee itseään. Ja eikö juuri Lenin osan
nut arvostella virheitään! Tosiolojen loppumaton itnut-kallisuus
tekee virheet kiertämättömiksi. Virheitä i l ­menee
teoriassakin. Siksi on koottava kaikki voimat
marxilaisuuden lipun alla.
II In^rnatsionale ja Zankov
Belgialainen «Punalippu» on julkaissut englanti
laisen sosialidemokraatin, alahuoneen jäsenen eversti
Malonen kirjeen. Kuten tunnettua, oli Malone heti
Soifian ailentaatin jälkeen Sofiassa, i Kirjeessä sanotaan
ro.m.:
«Toisen Intematsionalen toimeenpaneva komitea on
julkaissut ylistyksen Bulgarian^ sosialidemokraateista
näiden kannan johdosta Zankovin terroriin. Se on ko­vin
valitettava- Se on ulvahdus Moskovaa vastaan, rai
voisa sanatulva kommunisteja ja talonpoikaispuolue
laisia vastaan, joita ilman mitään perustetta syytetään
kirkkoattentaatin alkuiinpanijoiksL Sosialidemokraatit
lausuvat moneen kertaan inhonsa' attentaatin 200 uhrin
puolesta. Mutta he pivät puhu sanaakaan niistä 16,000
henkilöstä, jotka jopa heidän oman virkaveljensä Van-dervelden
ilmoituksen mukaan on viime kuukausien ai
kana murhattu Zankovin hallituksen toimesta. He vai­kenevat
myös osanottonsa johdosta Zankovin valtio
keikaukseen ja murharetkeen Stambuliskiä vastaan. Sa­moin
kuin puolueensa osanottoon nähden Zankovin hal­litukseen
1924».
Sitten kun Malone on^ 'korostaen talonpoikaispuo
lueen saamaa suurta äänimäärää, kumonnut * sosialide:
mokraattien lörpötyksen Stambulbkin diktatuurista,
jatkaa hän edelleen:
«He puhuvat, että Moskova käyttää rdboja. Mutta
vaikenevat, että heidän ystävänsä ZankoV saä Mussoli­nilta
avustuspa rahojen ja aseiden i^uodossa ja wran-gelilaisilta
muussa muodossa. Vaahtoavassa äänilajis­sa
syyttävät he kategorisesti Moskovaa kirkkoattentaa-tin
järjestäjänä.
Wedgewood, Mackinder ja minä olimme joitakin
päiviä .attentaatin jälkeen keskusteluissa Bulgarian ul­koministeri
Kalsovln kanssa, jolloin hän selitti meille,
että attentaatti oli suoritettu Belgian alotteesta. Samaa
on selittänyt sisäministeri Russevkin.
Bulgarian sosialidemokraatit selittävät, että he. aset­tuvat
demokratian ja poliittisen ja taloudellisen edistyk­sen
pohjalle. Tällä tarkoittavat he ilman epäilystä ter­roristi
Zankovin tukemisia, jota toiselta puolen tukevat
Mussolini ja fascistit.
Samaan aikaan näyttää siltä, että Bulgarian sosia­lidemokratia
op suostutellut Toista Intematsionalea
antamaan kauhujen jatkaa Soifiassa ja komissionin aset­tamisella
ja konferenssin pitämisellä vitkuttamaan
toimintaa bulgarialaisten työläisten hyväksi». |
Tässä mitä englantilainen sosialidemokraatti tietää
ja tahtoo kertoa.
Viimeisen puolen vupden ajalla ei tilaajamääräkatsauksfa Z
ole Vapaudessa julkaistu. Täina~~on tapahtunut .siksi, että tov- •
Kaapro, ollessaan Vapajiden toimittajana, asettui jyrkästi koko j
katsauksia ja yleensä kaikkea puhvaamista vastaan. Tov. Eaapron l
mielipide oli, että lehteä on toimitettava siten, että se itse myy •
itsensä, ilman puhvausta. Z
Mutta siitä huolimatta, että tov. Kaapro uurasti enemmän :
kuin yleensä kukaan toimittaja, tekemällä vähintäin neljätoista •
tuntia jokaisena vuorokautena työtä, ei Vapauden tilaajamäärä J
ottanut noustakseen; päinvastoin on se viime helmikuusta alkaen ;
osottanut hiljaista laskua. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, •
että lehti on ollut entistään paremmin toimitettu ja siitä huoli- l
matta, että sen toimittamiseen on, avustusten hankkimisen muo- ;
dossa, kiinnitetty enemmän huomiota kuin edellisinä aikoina-. Z
Nykyinen työttömyys tietystikin on otettava yhtenä tekijänä Z
huomioon, silloin kun puhutaan lehtien tilaajamäärän noususta ;
taikka laskustai Mutta tällä kertaa ei "huono aika" näytä olevan Z
päätekijä, jonjka huomaa siitä, että tilaajamäärä on pahiten las- l
kenut nifllä paikkakunnilla, joilla, työt ovat vähintään yhtä hy- •
vässä käynnissä kuin koskaan ennen, kuten esim. Pohjois-Onta- Z
rion kultakaivoskämpiköillä- Ja muutenkaan ei nykyinen työttö- •
myys ole sitä. laatua, että sen erikoisesti pitäisi lehtien tilaaja- •
määrään vaikuttaa, sillä työttömyydestä hutJlimatta on nykyään Z
miehiä työssä yhtä paljon kuin edellisenäkin vuotena. Työttö- ;
myys ei johdu erikoisesti siitä, että työmaita olisi suljettu, vaan Z
siitä, että työväkeä on liian paljon, siirtolaisia kun on kymmenin- I
tuhansin kuletettu maahan viimeisen vuoden ajalla'. Z
Tietystikään ei voida kieltää sftä tosiasiaa, ^että palkat ovat :
nyt pienemmät kuin viime vuotena ja tämä jossain määrin vai- •
kuttaa lehtemme tilaajaraäärään. Mutta ehdoton tekijä ei tämä- ;
kään ole, sillä palkat ovat alentuneet etupäässä ainoastaan niillä i
työaloilla, joilla liikkuva työväestö työskentelee, ' etenkin metsä- |
töissä ja metsätyöläiset eivät ole milloinkaan olleet muuta kuin Z
hyvin pienenä prosenttina Vapauden''tilaajia. Näin ollen näyt- ;
tää siltä, että on olemassa joku muu syy siihen, 6ttä tilaajamäärä •
ei ole noussut, vaan laskenut, joskin laskeminen on ollut verrat- Z
tain pieni — ei sataa tilaajaa puolen vuoden ajalla. Jä tämä' ;
syy on siinä, että liikkeemme toimesta,ei ole teJ\ty levitystyötä. •
Tovereitten taholta yleensä kyllä selitetään, että jatkuva puh- •
vaaminen j ^ vetoaminen ainoastaan väsyttää ja että sillä ei ole ;
minkäänlaista tuloksia tuottavaa vaikutu^. Mutta viimeisen Z
kuuden kuukauden aikana ei. ainakaan Vapauden taholta ole ve- •
toomuksia lähetetty eikä puhveja .julkaistu, ja kuitenkin ori ieh-' Z
den tilaajamäärä alentunut, siis or\ väsytty. Siksipä lieneekin Z
parasta, että aletaan taas näiden pahvien julkaiseminen ja ajot- ;
täisten katsauksien; teko. , Z
Julkaisemme nyt tämän kirjotuksen jonkunlaisena alkuka- ;
neettina, mainitsematta niitä paikkakuntia, joilla tilaajamäärä on ;
laskenut, enempää kuin niitäkään, joilla se on noussut, jonkalai- Z
sia paikkakuntia kylläkin on myös olemassa. Tulkoon kuitenkin ;
mainituksi, että Pohjois-Ontarion kultäkämpiköiltä luulisimme voi- «
van saada lisää tilaajia, tai ainakin tilaajamäärän pysymään siinä, :
missä se on ennemmin ollut ja mainittakoon myöskin^ se, 6ttä •
juuri noilla kämpiköillä Vapauden tilaajamäärä on etupäiUsa Z
oöottanut laskemisen oireita. •' Eräänä päivänä lähetimme yhdelle ;
pohjoisessa toimivalle. Vapauden parhaimpiin lukeutuvalle, asia- •
miehelle joukon nimiä, joiden iälaukset ovat Jkatkeamassa. Vas- :
tauksessaan sai^o asiamies iainoastaan yhdessä tapauksessa rahat- ;
tomuuden syyksi siihen, että ei tilausta uudistettu. Toiset syyt Z
olivat seuraavanlaisia: "Eauntaa Härmän markoiksi rahansa", :
"Ankara nuukuus vallitsee",; "Liian itara tilaamaan lehteä". 'Ku- ;
ten nän^ä vastaukset osottavat, ovat ^'yt tilausten katkeamisiin Z
muita eikä huonosta ajasta johtuneita. Ja tällaiset syj^ ovat pois- ;
tettavissa, kunhan vaan tehdään tarpeeksi voimakkaasti lehtemme •
levitystyötä. Z
.Järjestömme ensi edustajakokouksessa tulee: esille kyssonys •
vakituisen kiertävän asiamiehen pitämisestä Pohjois-Ontarion alu- •
eella. Ja jos ei siellä ennen lopu itaruus, niin kyllä silloin, kun Z
sinne taas lähetämme jonkun kyvykkään miehen. Parhainta siis j
uudistaa tilauksensa nyt jo. ' i Z
LEVITYSOSASTO. !
seurauksena koko järjestömme rap­peutuminen.
Vaikka luokkatanne Ja -tietoisiius
onkin selvänä ehkä Euuremmalle
osalle järjestömme jäsenistöä, eivät
puolueemme todelliset menettelyta- ^ , , v.*
yat ole läheskään kaikille selvinä, Kokouksen menoa eivät pelastusarl
huolimatta sutä, että puolueemme soittokunta eikä uskonnon
voi työväestö vapautua kapitaUj+j
sen vallan ilkeistä, moninaisista so»
totoimenpiteistä.
Kokouksessa Nova Scotian lakko-laisiUe
kerätty kolehti tuotti S 7 i
Japan in ammattijärjestö seuloo
osastojaan
Japanin ammattijärjestön hallinto on päättänyt erot­taa
66 ammatillista järjestöä, jotka ovat kommunisti­sen
vaikutuksen alaisia. Päätös on herättänyt suun­natonta
katkeruutta suuressa osassa Japanin työväestöä,
koska erotetut ryhmät kuuluvat koko Japanin amma
tiilisen liikkeen etujoukkoon ja aina astuneet ensimäi-sinä
taistelussa työnantajia vastaan.
Päätös johtaa valtaiseen kamppailuun ammattijär
jestön johdosta.^ '
Japani alkaa siis tässäkin suhteessa kuulua .«sivis­tysmaihin
». Eihän esim. ole kulunut pitkä aika siitä,
kun Ruotsissa kohotettiin ääni kommunistien erottami­sesta
ammattijärjestöstä, ja esim. Saksassa on tämä o i
lut jo vuosia yleisenä käytäntönä vieläpä niin juurta-jaksaisessa
^mitassa, että on pidetty huolta siitä, etteivät
erotetut saa edes työtä. Ja Amerikan unioissa on sa­ma
jahti myös käynnissä taantumidcsellisten johtajain
taholta. r
Näin puoluekokouksen ja järjes­tön
edustajakokouksen lähetessä on
paikallaan alkaa perinpohjainen tar­kistelu
osastojemme toiminnassa se­kä
epälcohtien korjaamiseksi tehdä
uusia suunnitteluja, vaikkapa kuri-toimenpiteitä
lisäämällä niihin koh­tiin,
missä osastomme suoranaisesti
unohtavat puolueemme ensimäiset
vaatimukset jokaiselta puolueeseem­me
kuuluvalta yksilöltä ja niistä
muodostuneilta osastoilta. Puolue,
johon Canadan suomalainen järjestö
kuuhiu, on Kommunistisen Kansain­välisen
puolue, joten osastoissa pi­tää
olla kommunistisen puolueen
periaatteet ja menettölytavat selvil­lä,
puoluetyötä tehdessään.
Kommunistinen työväenliike pe­rustuu
sanan varsinaisessa merki­tyksessä
alituiseen taisteluun kapi­talistisen
järjestelmän hävittämisek­si.
Senpä vuoksi Canadan ikommu-nistisen
puolueenkin pitäisi olla tais-telupuolue,
tinkimättömän luokka­taistelun
puolue. Se taistelu, jota
puolue käy' vastustajansa voittami­seksi,
on jokaisen jäsenen myös yk­silönä
merkittävä omakseen ja toi­mittava
sen mukaan. Ja tämä toir
*minta onkin se oikea ja tärkein
puoluejäsenen rehellisjryden ja kun­toisuuden
ilmaisija. Eivät suuret
sanat ja pitkät puolustuspuheet ole
minkään arvoisia. Ei se vielä ole
mikään puoluejäsen tai osasto, jo­ka
sanoillaan sitä vaan todistelee.
Ei jäsenkorttikaan riitä todistamaan
puoluekuntoa ja lubtettavaisuutta.
Sitä niin usein käytetään kilpenä
vieraita tarkotusperiäi peittämässä.
Työt ne ovat, jotka osottavat rak­kauden
suuruuden asiaamme. Tä­mä'
jääväämätön totuus on jokai-
^en puolueosaston ja sen ykälön
juurrutettava itseensä, ja kun sitä
muistaen sovittelee jokapäiväisen
toimintansa, tulee myös jotakin-teh­tyä
ja vähemmän puhuttua kaiken­laista
joutavaa, kuten esimerkiksi
"kommunistien taistelulinjalla tava­taan"
ja siitä huolimatta toiminta
osottaa, että sanoja on täydelli­sesti
puoluetta vastustavien linjalla.
Puoluejohto jos antaa ohjeita, nii­tä
ei täytetä, ei toimita niiden mu­kaan,
vaan aletaan demolcraatlisia
muotoja käyttämällä etsiä puolue­osastoista
tukea omalle yltiöpäisyy­delle,
ja sen kautta saadaan sekaan­nusta
aikaan ja vedetään asiaan, "pe-,
rinpohjjin tutustumattomia puohieto-vereita
ja osastoja mukaan samaan
virheelliseen menettelyyn, vaan sil­lä,
että luotetaan omaan tietpisuu
teen ja sivuutetaan puoluekokouk­sissa
valitun johdon määritelmät
tuosta tai tästä kysjrinyksestä, sekä
menettelytavasta. Puolueen demo­kraattisen
sentralismin mjakaan
muodostettu johto sivutetaan, ja
aletaan käyttämään vanhoja sosia­lidemokraattisen
puolueen menette­lytapoja.
Siis sen tähden, ettei ol­lenkaan
käsitetä puolueen nykyistä
menettelytapaa eri" kysymyksien
ratkaisussa, vaan mennään jo niin­kin
pitkälle, että itsekkyys alkaa
pursua matalamielisenä omain luot-totoimiin
nimitettyjen toverien par­jaamisena
ja halveksumisena, sekä
loppujen lopuksi siihen, ettei puolu­een
puhuja saa enää oikeutta pu­hua,
ellei/hän ennakolta anna var­muutta
puhumastaan aineesta. Tä­män
tähden kannattaa jokaisen puo­lueemme
jäsenen lisätä kuntoisuut­taan,
silla muussa tapauksessa
olemme paliasti vajoomassa periaat­teelliseen
holtittomuuteen, josta on,
pian kokoontuu pitämään jo neljät­tä
edustajakokoustaan. Menettely­tapojen
perinpohjaiseen tuntemiseen
ovat entiset sosialidemokraattiset
menettelytavat vaikuttaneet. Toisin
sanoen osastoissamme on epäilemät­tä
luottotoimissakin tovereita, jot­ka
eivät ole vapautuneet edesmen­neen
sosialidemokraattisen puolueen
menettelytavoista, vahvasti •'g«la m.
m. uskovat, ettei mitään suurem­malta
näyttävää asiaa voida aina­kaan
ilman yleisäänestystä ratkais­ta.
Ja lisäksi piti järjestömme, joh­to
liiaksi kauan järjestön lehden
vastaavana toimittajana täysiveristä
noskelaista, joka ei henkisen köy­hyytensä
tähden tiennyt omasta it­se
stäänkään, oliko hän proletariaat­tia
vaiko "protoplasmaa" ja siksi
hän lehden suuntaa heilutteli sinne
ja tänne, ja sen kautta horjutti jär­jestön
jäsenistössä luottamaista puo­lueemme
menettelytapoihin, vallan­kin
sillä, että hän alkoi julkisen par­jauksen
järjestön ylintä orkaanla
vastaan.
Tällaisista on puolueemme ja jär­jestömme
päästävä, mitä pikemmin
sen parempi, ja sama menettely on
kohdistuva puolueen taholta osaa*
töihin nähden. Jos edelläfaiainitun
kaltaisia osastoja löytyy keskuudes­samme,
on järjestörtime niistä va­pautettava,
pitäen ohjeenamme pa­rempi
pienempi ja varma, kuin suu­ri
ja sekava.
i a tätä silmällä pit3en tulee jo­kaisen
Järjestömme osaston ja jä­senen
tarkistaa kantaansa ja me­nettelytapaansa,
että tämänlaisten
epävarmojen ja ominpäin toimivien
järjestössä pesiminen saadaan mah­dottomaksi.
Luottotoimiin, se on
keskusjärjestön toimeenpanevaan
Jcomiteäan, kokouksissamme valituil
la tovereilla täytyy olla ehdoton
kurinpitovalta. Se on ainoa keino,
jonka avulla saadaan vieraat ainek­set,
jotka järjestömme ja puolu­eemme
yhtefyteen pesiytyvät, pois­tettua.
Kun järjestömme pidetään elä­vänä
toiminnan ja taistelujen jär­jestönä,
jonka Canadan Kommunis­tipuolue
yhdistää kansainväliseen
vallankumoukselliseen internatsiona-leen,
on myös silloin sen laajenemi­nen
saavutettavissa. Työ ja toi­minta
elävöittää, järjestöämme,
mutta tyhjällä sanahelinällä se kuo­leutuu.
Sen toinen elinehto on hy­vä
sisäinen kuri ja järjestys.
Nyt kun pikapuoliin kokoonnum­me
järjestömme piirien, puolueen ja
järjestön edustajakokouksiin, niin
näissä tunnon tarkasti harkitkaam­me
keskuudessamme , tapahtuneita
virheitä, niin yksityisten osastojen
kuin järjestömme johdonkin teke­miä,
sekä uudella tiivistetyllä toi­minnalla
lähtekäämme korjaamaan
ennen tehdyt virheet ja antamaan
puolueellemme sen arvon ja kunni­oituksen,
jonka se ehdottomasti tar­vitsee,
onnistuneesti' kootakseen
maan työväestöä taisteluun kapita­listista
järjestelmää vastaan, sekä
aina muistaen, että me> lomalai­nen
järjestö, kokonaan olemme Ca­nadan
Kommunistipuolueen alaise­na,
joka edellyttää^ että se mikä on
puolueemme menettelytapa, on mei­dän
se omaksuttava ja sen mukaan
vietävä toimintaamme eteenpäin.
Suurin velvollisuus, mikä on suo­malaisella
järjestöllä, on jäsenistöm­me
valistuminen, sekä yhä uu­sien
rekryyttien hankkiminen jär­jestömme
kautta Canadan Kommu­nistipuolueen
jäsenyyteen, jossa
hankinnassa me tarvitsemme jokai­sen
jo mukaan Uittyneen nais- ja
miestoverin voiman ja kuntoisuuden
sekä hyvin harkitun menettelytavan,
jonka kautta parhaiden saamme Ca-nadassa
olevat suomalaiset työläise''t
käsittämään velvollisuutensa olevan
liittyä Canadan Kommunistipuoluee­seen.
— J . L.
Tomton DHtisia
Hyvin onnistuneen prolestikoko;
uksen toimeenpani Kommunistipuo­lueen
Toronton osastojen keskusko­mitea
sunnuntai-illalla, kesäkuun 21
päivänä Yonge ja Albert katujen
kulmassa., Kokous oli toimeenpantu
protestikokoukseksi €anadan halli­tusta
vastaan siksi, että se on lä­hettänyt
hallituksen sotilaita Nova
Scotian hiilenkaivajien lakkomaille.
Lakkolaisten hallitukselta pysrtäes-sä
avustusta saadakseen perheilleen
leipää, lähetti hallitus sotilaita. Voi­makkain
sanoin kokouksessa, noin
kahdeksalle sadalle kuulijalle, ku­vailivat
tilannetta Nova Scotiassa
toverit J . MacDonaldi Malcolm Bru-ce
ja M. Spector,. jotka jokainen
pistivät parhaat kykynsä liikkeelle,
selostaen koko kapitalistisen järjes­telmän
saatanallisuutta työväenluok­kaa
kohtaan sekä samaUa selvällä,
ymmärrettävänä tavalla kuulijoille
osottivat, että .vain hyvin järjesty­neenä
taloudellisesti ja poliittisesti
kifliottajat voineet millään tavalla
häiritä, huolimatta vaikka asettuivat
seremooneineen aivan kokouksen Ig.
hettyville. Asiaan innostunut joak
ko kaikella innolla ja hartaudelli
seurasi puhujien joustavaa ja «ei
vätajuista esitystä. Virkavalta^*
oli saapuvilla koko paljon, mutta
hekin olivat puuttumatta kokouk-sen
menoon.
Seuraava protestikokous pidetään
Queen puistossa keskiviikko-iltana
kesäkuun 24 päivänä. '
KenttAJaUat, keskiviikkona, hei-nakuun
1 päivänä, alkavat kello l i
aamupäivällä ja jatkuvat koko päi­vän,
Don-laaksossa, johon jokai­nen
paikkakunnan suomalainen hei-posti
osaa, kun kerran tietää, mis-sä
on tienhaara alas joelle, jossa
tapaa kentän. Juhlatoimikunnan
puolesta on ohjaaja Suomalaisen
Seuran talon edustalla, joka huo­lehtii,
ettei yksikään juhlavierais-tamme
mene harhaan. Kentällä suo­ritetaan
monipuolinen henkinen ja
urheiluohjelma. Urheiluseuramme
Yritys on järjestänyt kuusiottelun
miehille, kolmiottelu naisille, 3 mai­lin
juoksun miehille sekä lapsille
pussijuojsSun, pojille alle 16 vuot­ta
ja saman ikäisille tytöille viiden­kymmenen
jaardin juoksun ja köy-denvetokilpailun
ukko- ja poika­miesten
kesken.Jos kilpailijoita il-maantuu,
järjestetään naisillekin
köydenvetokilpailu. Kentällä tulee
olemaan hyvä, monipuolinen ravin­tola,
joten pidettävistä kesäjuhlis­ta
toivomme muodostuvan paikka­kunnan
suomalaisen väestön jouk-kojuhlat.
Sateen sattuessa viete­tään
juhlat Suomalaisen Seuran
huoneustoUa, joten juhlayleisöä
pyydetään tämä ottamaan huomi­oon,
etteivät jää juhlille saapumat­ta,
vaikka ilma ei olisikaan ensiluok­kaisen
selkeä. Kentän ollessa näin
lähellä Suomalaisen Seuran huone-jistoa,.
voi juhlayleisö helposti ken­tältä
siirtyä sateen sattuessa ta­lolle.
Kesajnhlatoimikunnan toimeenpa­nema
iltama, julflapäivän aattona,
tiistai-iltana, kesäkuun 30 päivä,
alkaa kello kahdeksan illalla, jossa
ohjelma pxt monipuolinen ja kaunis
huvinäytelmä Saimaan rannalla esi--
tetään samassa tilaisuudessa. Lo­puksi
on tanssia, jota tarpeen tiil­ien
voidaan jatkaa yli kahdentoista,
koska nyt on arkipäivän ilta, joka
lauantai-iltasin on pyhän tähden
kielletty. Jokaiselle iltamalipun os­tajalle
on toimikunta 'iltamalipun
yhteydessä päättänyt antaa kesä­juhlia
varten tehdyn juhlarusetin
ja on siitä huolimatta lipun hinta
vain 50 senttiä, joten toimikunta
toivoo runsasta osanottoa jo juh-liemme
alkajaistilaisuuteenkin. —
Tanssisoitosta huolehtii tätä tarke­tusta
varten muodostettu erikoinen
orkesteri, joten soitossa tulee ole­maan
selvä tahti.
Osaston puolivuosikolcuos pide­tään
sunnuntaina, heinäkuun 5 päi­vänä,
Suomalaisen Seuran huoneus­toUa,
alkaen kello 8 illalla. Osas­ton
jäseiiiä pyydetään ottamaan tä­mä
huomioon ja saapumaan moni­lukuisena
järjestämään osastomme
toimintaa seuraavaa puolta vuotta
varten.
Suurkaupungin yllätti suurenlai-nen
tulipalo sunnuntaina iltapäiväl­lä,
kesäkuun 21 päivä, Bay-kadun
kohdalla laivarannassa, jossa yksi
varastohuoneista alkoi palaa, joka
sisälsi 35,000 pientä säkkiä sokeria,
sekä lisäksi tuhannen laatikkoa pa­lasokeria.
Tulen sammuttaminen
antoi kaupungin palosotilaille työtä
kahdeksan tunnin ajaksi. Lisäksi
kaksi heistä sai niin vaikeita palo­haavoja,
että oli kuljetettava sai­raalaan.
Tuli yahing'oitti sanottua
varastoa $75,000 arvosta.
ÄU jättänyt lapsensa ja viisi dol­laria
rahaa. Sunnuntai-iltana, kesä­kuun
21 päivänä, oli Sherbourne-kaduUa
olevan pelastusarmeijan
lasten kodin rappusille jätetty 2
viikon vanha tyttölapsi, jonka vaat­teista
löytyi viiden dollarin raha.
Mitään merkkiä ei ollut, jonka pe-rusteeUa
voitaisiin alkaa etsimään
äitiä.
$850.000 maksaa s i l u Leasidcn
j a Todmorden välillä olevan Don-laakson
ylitse, jonka tekemistä on
alettu yhä äänekkäämmin vaati-"
maan. Sillan valmistuttua tuha
kolme nyt erillään olevaa kylää
ikäänkuin yhdeksL Nämä ovat itäi­nen
York- ja pohjoinen York towB-ship
j a itsenäinen Leaside, jolla on
oma haUintonsa, ja jossa ^sijaitsee
useamman miljoonan tehtaat Ja_w-tyy
työtä amakin tuhannelle työlai-selle,
joilla maticat ovat perm vai-keitä
j a pitkiä, joten.. siUan i ^ f -
nnstöiden alkamista vaaditaan «BIB-van
vuoden ajalla.
»1- ih-ls
CHASE RIVE
yjjjse Idrjeajsäni
•'j-jjeii alaspolkemises
. ^ - s s a k k a ja m
jj2jeo kaivoskompp:
0^ mennessä pan
60 sentin p
alennuksen. I
päättäen näyt
jä3 saaren kaivosisä
Jaolta sjunnitel
cenpide työläisiään
•ai tavallista, niinp
oentiin "ylitse siel
matalin", ?:oska
ij esi komppaniat pan
tiBän palkan alenni
jai tämän kesäk. a
jen suurin lxivosko
"Western Fuel- C
laittoi myöskin ilmi
censa pääilf, että
laskemaan sanottuui
ne«ä 60 sentiUä pä
ten osa täkäläisistä
jo ovat tehneet. Tä
porvarilehden tiede
iaan, koskien tämä
Inus tällä kertaa noi
lläoän menetelmän
vostyöläiset Nanaira
tooDe jonkkokokouk
BiD lehden tiedona
95 pros. näistä työi
vjstelauseensa tämä
palkkojen alas polk«
iji halusivat myös!
isännistön mielipidet
ältä taholta vastatt
maakaan siitä tu
puolelta peräytymääi
dytä työläisiä niin
kee kaivoksensa" (1
laisten tilaisuuksien
[telaan).
Tämän jälkeen ka
tivät toisen joukkoko-'
i; koon tässä sivumen
B,luksi, että ensimäis
m-1 uksensa saivat työläi
g-lpanian omistamassa
Bi^kai ilmeni sen verra
S !ta, että. seuraavaa i
,fil;|ten olivat jo pakf
M >aan yksityisen äiaa
||oli jouduttu hylkää
i||tauden tähden, ja ip Jlblkosalla), jossa Jie
ilmielisesti pysyä ipöij
Vf^seksi kuin myöhän
Il, teat tiedustelemaan
|l>paniain työläisten ;m
1^ |sa jo oli tämä aleni
^ i n myöskin mlttei
^ B ollut. Tasa sam
Jl^a oli myöskin Häsnj
•arvoisuutensa "'tyÖE
|couverista ja oE (eäir
|a jotkoille, selyitel
||f|tuksen kantaa tällaii
;|len sattuessa. Eän
'puheessaan sitä, -ett
|nitään sellaisto la
lolta, jolla TOiisi
sia työn ja pääoman
leja, todeten ja tu(
in puheessaan sen
in liikkuu ja vali
tomppania ei ttiile
pän taipumaan ant
;|eista. Me ticdämn
i'''|allitnksen kannan j
ploin kun on kysy
jaholta kaikenltösten
tilaitten ilähettämises
uten nykyääaim ]
^est Vi^niassa ja
"kassa. Silloin ei i
Raakaan epäillä, täi
Tilee olemaan halliti
ottnihin kysymyiäii
lopputuloksena t
'alaisten kapinaBia
' * n se, että «IttE
likkiaan viikon Ja
'itäen sillä ajalla m
2, sanotun komp-
•t_ viimeisessä koko
'ät yleisäänestyk
'^0 julistaa varsim
'ta työhön komj
aehdoUla. Ääne
|nnt osaa 722 työ
tri^^t hylättiin. , L:
ftj?olesta annettiin
^ un palaamisen
fl Tämä olisi &
»|Binaisen lakon a
m ei kuitenkaan-
^ottajalle tuntem
Kuitenkin oli i
jsenpantu uusi ään
"Otto oli ollut vie
^'«Jisempi, ja vc
[f' että palataan
llf palkalla, joka
saarella yleen
ämarien palkka $4
itimiesten vielä ai
' Jolm ulompana j
rt^jsttelee, että
Ij^fyaan noin yleea
Keskinkertaine]
^kun ottaa huor
^Äorkeat elinkustj
^vaUitsevat, ni
alle nälkä
^fJevat niin kork
^^«artetyillä vältti
31e tarvikS