Vapaus, November 1, 1929

              Canadan
"dollarista
LÄHETYSKULUT
40c lähetyksistä alle $20.00,
60c lähetyksistä $20.00—$49.
99, 80c lähetyksistä ?50.0Ö—
$79.99 ja $1.00 lähetyksistä
$80.00—$100.00 sekä 50c jo­kaiselta
seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sähkosanoinalahety]uMt&
ovat lähetyskulut $3.50 lä.
hetykseltä. .
Suomen rahaa ostetaan.
Kurssi $2.46 sadasta
men markasta.
Suo-
Laivapilettejä
myydään
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaudelle ottavat rahaväU-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
^316 Bay Strjeet,
Fort Arthur, Ontario
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
^ CHARLES HAAPANEN
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
JOHN WIRTA
957 Broadview Avenue,
Toronto, Ont
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohjois-
Ontariossa
ästa ^JestSistä Ja niiden valkutuk-e>
käytävä päättävää taistelua va>
egmmlstoraisen' IHkkftemmf; Johtoker-^
Koko inaata M
EBI raOIJL'T'A MAAUL kÖKCONT V l » ^ i S8 . I ^ U S T A f ^ ~ UUSO^
BIATOENTTYOLiaSMAlSEr IJmETTXVA^^
- KOUKSELEiB:^
Maatakäättävä fyBläis- Ja talQn>
poikaisnalsten neuvottdukokpus alkoi
tJc. 5 p. H e i s i n ^ tyiSväentalon (q^nto-salissa.
Kun tov. Katri Järvinen oU
julistanut kokouksen' avatuksi, korosr
taen naisten mukanatdön välttämättö­myyttä
luokkataistelurtntazaalla,
sosdem Johtajia vastaan V^ytRyftn tals>
telun tehostamista, todettiin, että to-kciikseen
oU saapuiaiut eri {udkbUta
maata yhteensä 98 täysivaltaista edus­tajaa.
Tämän Jälkeen esittivät ulkomaalai­set
vieraat tervehdyksensä. Näistä sai
enstmSisen puheenvuoron Ruotsin
Y l i kymmener^ miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
tämän vuoden ajalla j a jokai­nen
lähetys on teenoyt hjrväs-ti
perille.
Me emme ketään kiihota ra­hojansa
Suomeen lähettämään,
mutta jos niitä kerran lähete­tään,
tehtäköön lähetys työ­läisten
oinari liikkeen. Vapau­den,
kautta.
I Joululalu^l^si on Phonogrphi edullinen. |
g Phonographeja sekä levyjä saa Vapauden Sudburyn j a Montrealin i
1 konttorista*. 1
is osottLeeälhlae:t täkää toisilta paikkakunnilta tulevat välitykset nimellä j a ^|
I VAPAUS, Box 69, Sttdbary,i)nL j
OiHnuiiMiinnnniiniirönnronnnini^
aisioilla, kuten K 5 s ^ taiia näkyy ole-
'van. •
Mutta, nyt kun on Jo kulunut'^'kuu-kausiä
kerrotun kirjoituksen Julkaisus­ta,
eikä ykössi yieläkäS^^^
iceneen hänen viittauksoi^ "siitä ku­vaavasta
taiistästa": kohdistuu eikä
näytä olevan toivoakaan, että Kössin
kunniantunto heräisi, niin ei meillä
ole muuta mahdollisuutta, ktdn päät^
tää hänen sysrtöksiehsä, jrtimen provo-kaattorisuus.
^ J a meille da myös tun­tematonta
n^tä tarkoitteet KSssi^
palvellut? Oinko h&a tahtonut suo-
Teryeisiä MmpäM
Laforestista
Täällä hakkauttaa kaksi ranskalais­ta
* urakoitsijaa 8 Jalan paperipuita
Sudburyssa käynyt miesten värvääjä
kertoi Ja kehui kämpaUe naielilä yär-vätessään,
että työtS ön koko tal­veksi
Ja että siellä vallitsee miti}
parlmimmat olosuhteet. Kolmen vii­kon,
kuluttua kävi"" kuitenkin' älyille
että alueella ei bUut riittävästi hak­kautettavaa
metsää, minkä vuoksi: 1§9
läisnatsten edustaja toveritar l i . I4nd-berg.
Joka esitti. ktdcoukseOe Ruotsin
vallankumouksellisten . l^QIälsnaisteD
,tervehdyksen. Tov. L . iloitsi siitä, että
hänellä oli tilaisuus seurata Suomen
proletaaristen ziaisten edustajalllkkeen
neuvottelukokousta. Sanoi tämän Ui^-
keen olleen tähän saakka heikkoa
Ruotsissa siksi, että sikäläinen refor-mistihen
AJ:n Johto <m asettunut vas­tustamaan
tätä tohnintaa. Uskoi kui­tenkin,
että tämä vastustus lähiaikoina
voitetaan, vardnkin sen Jälkeen, kun
ruotsalaisessa kommunistisessa puolu­eessa
esiintyvät oikelstovlrtaukset lop­puvat.
Toisena tilkomaalalsena puhui ruot­salainen
toveritar Johnson, Joka kaut-takulkumatkallaan
ollen toi. tervehdyk­sen
N-lUton työläisiltä, ^lälsvaltios-sa
vierailleiden skandinavialaisten to­vereiden
yfcdtyisten tovereiden kuten
Sirolan yjn. puolesta.
/ramän Jälkeä kuultiin tervehdyk­siä
SOS. työv. Ja pienviljelijäin eduskun­taryhmältä,
SL Aminätti/a^Jestöltä.
maaJ, raittius- Ja Järjgstönaörfth l i i ­toilta,
VV. huoltoyhdistykseltä, nuoril­ta
työläikltä yjn. K i r j a n i ^ {erveh-dykää
oU lisäksi saapiuUitrThdysval-tojen
Ja N^fiiton I^ÖlälsnalsIlta.
Kokoukseii' v ^ valittua seu­rasi
lianne-selostus,: Jonka antoi. Betr
ly Peltonen. Laajiassa alustuksessa k u -
vailtUn kapitalismin iiykyistä tilaa eri
maiSKL;,
Keskustelim Jälkeen hyväksytti^ a -
lustajan esittän^ i»ät6^1auselma yksi-^
mielisesti ollen sen seuvaavai '
1. Kahsalnyälisen'k^^
teellisen väklintumisprbsesän tibrjumi-nen
oh Jatkunut Ja kehitt^ynyt yleisek­si
kapitalismin; teräväksi puIaksLJTämä
llsmia raJoentavan Neuvosttdiiton. n ^ -
roksissa. ibnenevlä oppoDrtuntetisla htd-perteluja
vastaan.••'luokkataistelulilk-keenune
pysyttämiseksi rehdiilftVvalo
lankumouksellisen' luokkataistelun tiel-
15:
, f) kaikessa tolndnnassamme pyrit­tävä
yhä kcHrkeaznmalle Joukkotoimbi'
nan asteella muistaen että vain laa­jan
Ja: voimakkaan kumoiiksplHsen
Joukkoliikkeen avulla pystymme haqk-.
kimaan itsellemme o&euksia Ja saa-ilnuui%
iä^^ sosialistisen päämääräm-niiEeksJL
2), luokkasuhteiden kärjisty- me.
mlsecn, uusiin enttstfttejSväm^^
yhteentOimSyksiin luokkien välillä,
uuden vnn«miriitT»«iii:flftlH»!«'n laineen
Porvarillisesta äitien
nousmm. Jota nousua useissa maissa crga^tlovaUofkunnan
päivästä
^ esl[tyksestS
OT'5ntovalttavissa.--Äisainvälinen;^ä^ seuraava päätöslausel-sosialidemokratia
c«i paljfctuhut yhä •
selvemmin kapltalismto asian puolus- Taistdlessaa^ luokkansa" yUvJUan
tajaksi. sihtyen kehityksessään sosiaU- säilyttämiseksi., ei porvaristo hälkäUe
fascismin?asteelle (Berlinin tapauksel valitessaan, , a ^ el
viime vappuna). ^ «"^ P y ^ - J<«
^ ^ ^- se vaan palvelee kapitalistista riistoa
2. Samat pihteet. Jotk^ ovat kan- * ^ ggjj edelleen säilyttämistä. Tässä
sainväUsessä tilanteessa, ihnenevät I kielessä ovat porvarit useina vuosina
myöskhi Suomen «lanteessa. Suomen järjestäneet n.s. älUen päiviä, onnis-kapitalismi;
«lää syvällistä pulakautta, (.^g^ ^^^^^ tempaamaan mu-
Ja työtätekevien^ talonpolkalfmatistPn
Jcukot ^vedetään tyOvHi^Tuokan y h ­teisiin
taloudellisiin *a<gt,oin<^tn sekä
heidän erikolsvaatJmustensa puolesta
(sama palkka samasta tyOstä^ äitiys­vakuutus,
yötyö, jne.);
2) tcdQittava tarmolla n&isten am-matUlisen
Järjestäytymisen UsfiämN
seksi, sekä naisten toiminnan aktivoi
misekd rtmmaaillsessa liikkeessä, pe­rustamalla
nat^aostoja liittojen Ja
keskusneuToStoJen yhteyteen;
3) perheitten emännät on yhdistet­tävä
Jokaiseen ,JtaIou4ellIseen taiste­luun.
myöskUi lakkoihin yhdessä lak­kolaisten
kanssa;
4) työläisnaisten edustajakokouksis­sa
on ajoissa työläisten taloudellisia
talstelukysymyksiä käsiteltävä Ja am­matillisten
keskusneuvostojen on asiat
näihin kokouksiUi valmistettava:
5) työläisnaisten lehden sekä Jokai­sen
vasenunistolaisen i^välehden on
kiinnitettävä vakavaa huomiota työ­läisnaisten
vetämiseksi taloudellisiin
taisteluihin.
Työläisnaisten sohde lasten-liikkeeseen.
Kysymyksen alusti. Hellä Järveläi-
Pääkcn^aiy&Mtffi V
koko Canada* van«Q. «aorfttaar kaiiE>-
Ma; maan viralllseUe «dovtokMlh
kuuluvia tehtivii, «ataa--pMMia
matkastasta yarten' kotimMhaa tai
mnuaUe, vahvistaa asiakirjoja. U l a .
nökaift y . u . , sehrittU pärfntO^ la
muita Snomen kansalaiaiin kohdl».;
tnvia asioita.
Osoite:
Coaralat* Gaaaral of Flalaad,.
Boom 918
14X0 Stanley Street, HontraaL
(Comer S t Catharine and Staaley)
AKSELI RAUANHEIIia
pftikoasoU.
Lisäksi on Suomella edoitajiaa
Canadasaa: Konsuli Eriek J . Kofte^
Port Arthur, O n t — Adiel Saari­mäki,,
819 fiay St.».Torrnto. O a t <—
H. P. Albert Hermanaoa, 479 Meia
St.. Winnipeg/ Man. -~- Thonua
Franssl, Boat L . , Copper Cliff, O a t
Charles E . MaffnuBsnn (*4::T)oek S t ,
Saintr John, N . B . , G . Wb TSRaoel^
651 Howe Street, Vancouver. B . 'G.
tainsa opettajien toimintaa Ja Jos ha>
nen. Laajassa Ja asiallisessa alustuk- vaitsevat opettajain .tekevän Itseaaft
r o ^ r ^ i l t a ^ ' o n k i i h ^ ä po^^^ fssaan selosti alustaja työläislasten! tavalla tai toisella syypääksi työväen-'
riston sotavarustelu, kiihtyvä hyök- palkkatyöväen että työtätekevien
käys työväenluokan elhatai»n huonon-j^Q^l^aj^j^jy^ keskuudesta. Ve­tämiseksi.
Ja työläisten tohnintaoike-tQg,,j^ naisen voimakkaampaan
uksien riistämiseksi ;fasdstlsella ta- yalstpon, äldintunteeseen Ja valheeni-kasvatusta
porvarillisessa
nassa.
Ehdotti hyväksyttäväksi seuraavan
päätöslauselman:
yhteiskun- luokan periaatteiden vastalseen~ m e ­nettelyyn
puheenaolevassa 'asiana,
ryhtymään koulujen Jöht(Auimlssa <>-
le\'ah työväen edustajalnr; avullf^ « 1 -
valla joissa pyrkhnyks|ss& Suomen sos-^^^^ ^öläb- Ja t a - jJ^^^^S^^^^r^*»,*^
dtuekme vaJto htpaojravta raisvtootao^e sUS uioJma; ;p^^ kapi- oIinjnoiikstsui neJeat pkuyotlkteamjikäsäin, ovosaatn plourovkaarsU- ku,s teltu^a an työlä.i slasten järjestötoi-talismln
pula, työväestöimhe elintason t S e r ^ e S o ^ , " ^ t t S S «»ingasta toteaa kaikkien kapitalisti-huonontuminen
JävaUttollisen vainon maaihnansa piiriin' siten estäen luok- f k a s v a t u s - Ja slvis-
Hristyminen, ori l^ärjlstänyt luokka-' kataisteluvolmlemme välttämättömän >y5^J»^<>J«ö ^^oituksena ole^^^
suhteita. Jouöuttanut kasvim. ' värillisen malhnankätsomukseh Juur-vasenmlstumista
(vuoden kestäftyt ^j^Jruttaminen myöskin työväenluokan
tamalakko. huomattavia voittoja v l ^ ^
kunnallis- Ja eduskuntavaaleissa, vdl- heihin yhtyneiden s o s l a l i d e m o k Ä a t - ' f ^ »»H^ w P p r v a r l l -
makas joukkojeh-^^llnt^en punai- tien paljastamiseksi tämänkin kysy- "^»^kasvatuksen luokkalponne. Kas-myksen
yhteydessä. vatettava luokkamme .lapset omien
Tunnuksien sisältönä olkoon
seha päivänä Jne.), ja'«yÄännyt työ­väen
Joukkoliikettä yhä enemmän yai-
IftipknmoyVgpiUs*'» lubkkiatalstelun poh-kasvatusperlaatteiden
ja luokkahen-kemme
mukaisesti. Ainoastaan' työ<
^ X Porvarlyhteiskunnan kykenemät- väen Järjcstönuorten avulla me* voUn'
Jalle, mikä on aiheuttanut^ eräitten «jmyys missään suhteessa suojella , ^ ^^^^^^
vasemmistolaisten Johtomiesten kes- työtätekevää äitiä enempää kuin hä- ™e tätä kasvatustyötä suorittaa, Oman
kuudessa oppportunistisia.hoipertelu3a.i^ lastaankaan. K a p l t ^ ^ n rils-. J^f/^^f* ^J^» voivat työlälslapset
3. Lähtien tällaisestä tilannearvioin- ^^^^^ idsm&. Vain työtätekevien "öUyttää luokkansa talsteluhengen
nista, niäärittelee maatakäslttävä nais­ten
edustajakokous naisten edustaja-liikkieen
lähemmlksi päätehtäviksi:
a) taistelua imperlalisUsta sotava­rustelua
Ja lähenevää isnpOTialistista
sotaa vastaan.' maailman' eiisimäisen
työväenvallan puolustamisekd, on te-hostiettavai
Ja temmattava siihen mu­kaan
mahdolllslnunan suuret työläis-ja
talbnpoikaimälsten' joukot. TShän
oma valtio kykenee luomaan edellytyk­set.
Joiden suojassa työläis- ja talon-kapitalismin'
sisäisteri' Ja. tdkcmaisten
ristiriitojen kärjlstymtoen Johtaa kier-tlbnätta
1) uuteen Jmpolalistlseen
maailmansotaari, mikä on suunnattu
raan palveUa^idhollisiamme? vai pilke hes puolet työläisistä oli siihen men-luo
vata .ty&nää perhediplomaöaa?. ^^^^^ - j ^ lähtenyt pois kämpältä,' sillä
Ja se on nieffle tietämätöntä, o ^ palkka
"Kössi" joukiojen ym- vai alapuolel-^^^^ dollaria koortdlta, niin Jälelle
la? Mutta; joukfaflen:mukana hän el Lg^^yt katkastava metsä on nifai har-kumminkaan
ole, siitä päättäen kun
ei ole edesyastuuntuhnetta^ väikkia
kyllä häneUä luohtoia ori esittää syy^
töksiä Uman perusteluja. Sen me
kumminkin tiedänune varmasti, ettei
Tannolassakaon Järjestyneisiin lukeu­tuvat
työläjset tieteriisä suojele lah-tareita.
——Kössin toiseen kirjoi­tukseen
on tarpeellinen antaa, vähän
lääkettä. Jottaj- sekin 'puhdistuisi y l ­peyden
moskasta,' ' i r i^ lääkitään
toiste, se, kun se kerran oli lehdessä
eri kerrallakin.
Huomautan , y a i n i l o p u ^ että lii­tytään
Joöl^oila Suömalalse"en Järjeis-töön,
eikä aniieta järkyttää mieltäm­me
"Kössin" laisten syrjäampujain.
V - r-johnVo^
leikillään sanonut luulleensa sitä hä-neksL
Mutta toslssiian — kuka nyi
toki olisi eiÄillytkään kaupungin
rumpalia, "niin ylösotettua miestä".
Mutta miehen mentyä nauroivat hä­nen
puuhilleen Jä IvaiUTOt takana
päin, että kaivakoon nyt kunniansa
sieltä, mihiö jOn sen haudannutkin:
potattlmaalta.
Nämä kunniänbaku-uhkallut ja tie­dustelut
vain varmensivat juoruja
koska niistä ^kuitenkaan pi tullut §er
valmiimpaa, Ja levittivät niitä yhä
laajemmalle. vTurha ori yrittää m a t
Ilman stmta tukkia. Sen tuli TUtm
Petter e r i r i e r i p f t ^ näken^än j a ko­kemaan.
Ja se.] kokemus oU katkera.
''Pieniä potattia,
Asla oUjcmain tavoin päässyt kau-puiigln
kattqiöikaln tietoon. Ja sil­loin
se oU aUttariiattomSssa. Kiille e!
kukaan mitään mahda, et jumala eikä
poIllsL
Ikimulstdslsta' ajrfsta oli katu-rakUen'luoviitiaiäätttäniinoikeuksiin
kuulunut^ Juo6tif'aäk^Ba'parvena' rum­palin
jälessä kadunkuhriasta toiseen
matkien rumpalia^ takoen kapuloinp
jotabi rikktj^ii^pätiastiaa tai muu­ta
rämls«^;-ttfetaten' Ja flvehUen
vaa, että sUtä ei pääse leiviUe.
Kämpglle mentäessä, ÖU. luvattu td-tioastan'
4.50 dollaria kOortilta, riiikä
olfcl noi^sut viiteen dollariin kbor-tilta
kun* olisi katkastu miestä kohf
äen vähintään 50 koörtia. Mutta u n l -
ÖD delikeltto toveri tJrho Katajat
avulla saatiin palkka hStt aluksi nou­semaan
vUteeriodllariin koortilta, sU.4
lä Kataja esitti miesten pviolesta vaa-tiniukesn,
minkä työnantaja katsoJ
parhaaksi hyväksyä.
Myöhemmin kämjÄllä poistettiin
aterialn Välinen kahvin saanti, mikS
oU aluksi iQvattu. '
KämiÄn kokki esiintyi suomalaisia
työläisiä kohtaan huonommin kuin
omaa kansallisuuttaan, * ranskalaisia,
ensitilassa taloudellisesti Ja .Jjoiuttt-sesti
vouna-kkaakst, .kehittyvän soda-kohtaan,
riiuut^n ei voi erikoisempaa
mainita tässä suhteässä. ; '
Aluksi OU kämpällä neljä imion Jä­sentä,
mutta he olivat pakotetut riols-tmnaan.
Joten tällä kertaa ei Kim­palla
Uene ainoatakaan.
Käriii<a yritettiin saada edusta^
Jaa kämppien edustajalin kokoukseen
mutta varsinkin riiaassa.fcauenunl%
VilKmeet "old : tlmerif* panivat vas­taan,
^v&t huoniaririteet iedes sitä, et»
taistelutm on kytkettävä taistelu fas
clsiiala vastaan, ;työväeri itsepuolustuk­sen
puolesta, Jäjrestäriiänä joukkoko­kouksia
ja mielenosoituksia kaikkia
porvariston taantumuksellisia ..hyök­käyksiä
vastaan, ammatillisten j a po­liittisten
luokkatalstelujärjestöjemme
yapautuakseeri^ kapitalistisesta riistos­ta.-
.'/^,,
polkaisälti kykenee täyttämään äWta- ^«^JZ^^^^il ^ ^ ^ ^ ' ' ^ ' ' . ii
kelvollisuudet ja antamaan kasvavalle f " S SM
sukupolvelle kuuluvan turvan. ' ?.^'^if"',?" *5«tatetevl-
2) Paljastaa porvarien ja sosiaUde- voimakkaasti noustava lau-,
mokrSfn tSeiSt terSSt S^J^^^JSif^^f."'^*'"
jotka'tähtäävät työväenluokan orJriuK S ? „«SSS^^*^ JI^H^^''"
tamlseen Ja täydelliseen alistamiseen'^.^-Y^^^f^ettava. Tehdäksemme
ik,a-p« Hitao l«ics«m, iin„ iiki re/eonn ao lliloe . I lastenlMkkeemme yhä völmakkaam-
3) Osoittaa, että vain yhteistoimin­nassa
työväenluokan kanssa Ja yhteis­tä
luokkataistelua käyden voivat työ-*
kannatus. Meidän no saatava, työläisto^
työväeriluokfmhenkitieri Ja aineellinen
kariatus. Meldä o saatava työlälsto^
lälsälditkln vapautua Ja saada heiU. JSLr^jSjÄ. ^^SSfltS"
itiHiiiivsn •iirvft.h ift «ioiftti liikkeen merkityksen, erikoisesti työ- •S^xSS^ orSSklsllla paj-lf^^nabllla on tärkeä tehtävä selos-koma
n S l^rvflJit. ja s^laU^^^^, ^ ,
ja lehtlemme olemassaolon ja niiden mokraätit kutsuvat kokoon äitien I ^ - "^J^Sf kysymyk-suojaamlsfen
puolesta: " viä, jolWn myös. työläisnaiset osalUs-1 f^" työläislasten vanhem-b)
lisättävä työiälsniistdi osuutta tuvat, mentävä stone ja paljastettava' P^,„5™«^^ lapsensa omiin laa­ja
aktUyisuutta,ty^^^^ Siinä mielessä torin ^ - o n f f ^ i j ^ » ^ ^ - - ^
ammatijllsäri talsteltm alalla, taistel- lausuttu. i »«*.aiwvuu*«wi» iMu«M<t»viHJ
tava; tarinolla eliriehtojemme liuoribri- Lisäksi on Järjestettövä kokouksia
ta,inii^tykslä vasbian, pareiripten} ja niissä Tceskusteltava työläis-^ Ja ta-nalsten
kokousten, on keskusteltava
Järjestönuorten liikkeen tukemisesta
paikkojen ja 7-ttmtisen työpäivän seM lonp^^^ lähellä olevista ky- ja kooheohtitsatammisleasetsat,a se«keäll allaslsltlfetn jnärajiefscktfai-.
nailsteri' erikolsvaatlmukseri (sariia symykslstä. sekä perinjuurin osoitetta- C_?^?«^~r!M«
pialkka/sarimi*a työstä y.m.); puolesta;
tenrinattavä uusia järjestymättömiä
naisjoukkoja talöudelUisiin' taistelui-himme
Ja anuriatillislln Järjestölhim-
Kiehumaan!
Minnekkä kiiru, niin tuikasen
Mhn? — '
Tolsia potattia, uusia potattia
Kaivamaan!'V
Ensi kerran tätä kuullessaan llitu£
Petter niin tyrmistyi, että kuulutus­ten
lukemisesta ei tahtonut tulla mi­tään:
huutokaupalla myytävät Ja
"varkaan käden kautta" kadonney
tavarat menivät niin sekaisin, että
hänen täytyi kolme tai neljä kertae
Jättää kesken ja alkaa uudestaar
alusta. Ja pojat ilakoivat ympäiillä
hypi^en Ja kiljuen kuin paholaiset
Sama näytelmä uusiintui joka kadun­kulmassa.
Joskus el Tiitus Pptter
jaksanut hillitä kiukkuaan,.vaan pyS-rähtt
ympäri Ja juhnistuneena ryhtyi
hätistämään tuota koiralaumaa pol£
ktoteieUtään. Tietysti siitä el olhri
niille muuta kuM i ^ ä .
mei'^eääxm^ 'päättävästi sosdem.
^ohtajaliij^ttän^
Iceemriiepirstoriilsto vastaa
va siihen suuntaan, että AJ. ajaa hor-
_ j umattä ainmatillisen liikkeen yhtenäir
päUe tullessaan auttanut urakkapal- ^Kaperihamtaan sppimu^n;^ _^
kfen suhteen kuten edellä on ker- telMstettava. tohnhitaa
kan suhteen, kuten edellä on Ker ^^^jj^^en paljastamiseksi; s^^
Jöukollie Ja tehtävä, tarmoj^ta, ty;ötä'
yhte^sriritamiari; Rakentamiseksi - a l i u^
ta käsin Joukoissa;
d) lujitettava työläisten Ja talonpoi­kain
taisteluliittoä j^hostainalia tais-tel^
tohnlntaia työtätekevien talönpoi-katenalsteri
eliriehtojen puolesta} alet­tava
valistustyö työtätekevien naisten
iirolttamlsAsi , "Lotta Svärdelstä" y
mjs, porviarilllslstä rialsteri mllitaristi-rottu....;•<•.
- • V.
Postinkulkuun' nähden yoidaajli tb-
^eta^ että yasf^ kpimeri^^ Indt^
iria siitä kaa )y&p3^ käm­pälle,
saapuivat lehdet yhdessä nipus­sa.
TodenriSlkölsestt oU nUtä aiheett.t
pidätetty r^aisiiien
osottaamriten huonossa .tiedonvälitys-yhteydessä
käinpiilä %{tekentelevai
työläiset hyvin usein Joutuvat elä-määiL--
Kiilkumles.^^:^^^^ - /
nut väkeä mkkeeUe, Joka sillä oli: tarr
kotuksenakin. NttniÄ ei pormestari;
pitänyt juttua kovinkaan vakavana.
Alaikäisten' kanssa ei maksa vaivaa
ruveta rähjäämään raastuvassa, ku­lunkeja
vain. Joista lel voi saada kor­vausta,
koska useimmassa tapauk­sessa
ei poikain vanhemmHlakaan
saatikka pojilla itsellääri. ole mitään
ottamista. Lupasi. kuitenkin toimit­ta
jonkun poliisin itämään sUmällä
etteivät pojat * mehe lliaUisuuksiin
Muuten hän kalktts^ ystävyydessä
neuvoi parhaaksi keinoksi, ettei olla
miliänsätöanjtoko poikain kujeista
Mitä syytä häneUä, n i t u s Petterillä
oli "ottaa Itseensä" tditäpotattlsäes-tystä?
zahän hänestä mitään'puhut­tu.
' • ' •
va ryÄa^na^mrjrko^m «"S ,
pItSstlsessa yhteiskunnassa. T a r p e e n ' T ; " » " ' ^ ^ ^ , ^ * ^ ^ ^ ^ P«>I«-
tuUen on järjestettävä mielenosoituk- ^^^^J^^tl ^^^^^^
sla ja lapsikulkuelta. Joissa luokkam- kakasvatusta vastaan,
me taistelutunnuksia esitetään vasta­painoksi
porvariston asettamille tun­nuksille.
Pyrklmlkset koulnlen mUitari.
r.,.„ f M l m l s e e n ..
vattajan tärkeältä palkalta;
4) keholttaa: työväen aanomalehdis-töä
tarkasti seuraamaan Ja selosta­maan
puheenaolevan asian kehitystä;
5) keholttaa kaikkia työlälsvanbem-pla
lähettämään lapsensa tyOvUn
raittius- tai Järjestönuorten osastoon,
jossa lapset saavat työväen luokka»
hengen mukaista aatteeUlsta Ja kfty-'
tännölllstä kakatusta, säkä
6) kokous lausuu toivomuksensa, et*
tä kaikki työväenjärjestöt. nUden l a a - >
tuun katsomatta, ottavat. kysymykses­sä
olevan työväepluokan tulevatsuu-*
delle mitä suurimerkitykselllsUnm&a
kysymyksen perinpohjolsen keskuste­lun
alaiseksi Ja ryhtyvät sellalsUa
käytännöllisiin toimenpiteisiin kuin
asla kullakin kertaa antaa aihetta.
Alustuksen' johdosta käydyssä fces^
kustelussa kiinnitettiin hriömlc(ta s i i ­hen
että'järjestönuorten liikkeen pl-:
tää^ kohdistaa toimintansa kouIulhbL
ositettiin myös ryhdyttäväksi toi­menpiteisiin
vanhempainneuvostojen
muodostamiseksi Jokaisen koulun a-lueelle
valvomaan, ettei porvariston,
pyrkimykset Usten/ kasvatuksessa on<i^
nlBtulsl.
Päätöslauselmaan ehdotettiin llsftt^
täväk^ vaatimus ufikonnon opetuksen
poistamisesta kouluista ja -vaatimui
vanhempainneuvostojen perustamlses- '
ta, koulujen alueelle.
Kokouksessa oli keskusteltavana ja
päätettävänä muitaUn asioita, vaan
emme tilan, ahtauden vuoksi voi kalk­kia
selostaa.
MIKSEI SITX K l l K A ^ K SnXOIN
HUOMANNIJT!
Kysymyksen alusti N . Kaveuius. Bhi.
Naisten osalUstomiäesta taloudelliseen' lopuksi hyväksyttäväksi seuraa-talstelmin
van päätösalusehrian: *"
alusti ky^myksen, Katri Järvhien.
1) tuomita Jyrkästi kaikki sellai
set toimenpiteet, Joiden tarkoituks^
cl enää pitänyt tarpeellisena olla
^fnukana rummutuksissa. Jatkui vuo­sikausia,
vaikka i m u s Petter tarkasti
varoi i^enlmmälläkään tavalla osotta-masta
huomaavansa koko poikasakkia
Alustuksessa osoitettiin, että, kapi- on koululaitoksen aviillä saada työ-talisml
pyrkii tällä^ kertaa yhä enem-} väenluokanklh" lapset vedÄtyä fascls-män
^turvautumaan naistyövoiman[tisia tarkoitusperiä ajavan työväettä-käyttöto
voidakseen painaa alas työ-, luokkaa vastaan tähtäävän sotilas-
Iäisten elinehtoja, kasvatuksen tielle; '" '
Alustuksen johdosta syntyneen kies- 2) vaatia työväen eduskuntaiyhmäa
kustelun Jälkeen hyväksyi kokous yksi-; päättäväiseisti tdimimaari'eduskrihrias-mieUs^
ti seuraavan: päätöslauselman: sa koultijen militarisoimista vastaan
• Koska naistyövoiman käyttö tuotan-' ja fasclstten tarkoittikslett J a ' tolriierii
nossa kasva;nistaan kasvaa, on väittä- piteiden paljcistamlseksl vaUtsijöiUeeri;
mätöntä • , , 3) itehoittaä ^-ikkia työväehjärjes-
1) että. entistä suuremmat työläis- töjä tarkasti' seuraamaan' paikkakun
Eipä kynä, ei sUnS kenenkään nimeä
matoitta. Mttttarptsiaestari tiesi, ett4
parhaansa mrilääan;' Asdniklri omalla
tavallaan.
Mutta etääriS' runnnutaQ)3ivänä e-siintyi
sakki Järjestyneenä J a näköjään
jonkun verra <]uär'JoteiItuna; I ^ ^ Jou­kosta
JohtaJaria. toiset säestäjinä. Hä»
»dlä riippui nifikaa taitse kulkevassi
^^arussa tyhjä pilmäleill. puinen- to-mutta
iriemaarnmmun äänäll
«°«4sevB. öm, hän takoi hyväsi t a n -
Ja koko säkU hdtL ybteeit
pieniä potattia, suuria p o t a^
Pesotta pataan, kiirtiosti pataan
Seuraavalla viikolla kun pocmestari
hänet taas lähetti rummuttamaan, te­ki
Tiitus Petter hänelle suullisen' va^
Utuksen, että häntä oli f K U r t t ^ yjtr-kansa
toimituksessa". Se oli hänestä
yhtä raskas asia kuin metelöiminen
istuvan oikcsuden edessä tahi Jumalan
jttlveluksen' häiritseminen kirkosär
Sanoi k o v a n s a vaatia latnistä
vastausta .noille katurauhan rikkojille
pjllQBsta Ja kmrninnlniikkaiiksesta ;se-kä
' virantohnitttksen häiritsemisestä.
Sitäpaitsi toivoi hän saavansa poBI-äin
suojelusta oiDessaan virkatehtä­viänsä
suorittamassa.
Potinestari kynä. tiesi asian, nmes-tään,
sniä eiliän niin suuri asla' kni»
täriiä mitenkään : - ^ i D U t pysyä- salassa
pifn pfeiKssS^ kaniranglssa.' K(da> kau-ilman-
sitäkbi kaikki oUvat selvillä
äitfi. ketä pojat, tarkotttvat Ja mistä
he olivat aiheen-ottaneet Vihdolr
alkot nyt Tlit<u BHteriUpkin yaUeta
että' hän oli-lalnoäsäiaa'^ vahvlstaaut
epäluuloa^ itseään ^^Imhtaan' näyttä^
mana n ^ ]]nilseWästi.',kninka k ^
tämä aäa «li b ä n ^ Päätä v ^
inalttaa mieilettä. «Bft oi^^^
koko:Jutusta,- niinknTif ponaestari ol5
neuvonut ' .
Fäiina seuraavalla o^icaxalla olikin
poliisi rummrittajau' läbettarMQia^ tako
ajan. Ja pojat pysyivät väbS «Uvran-tnfiiTfti
-Summuttivst" kuitenkin' pAimä'
leOiäSn Ja hSjäsfvSt^ potattfloitBnaan
panU oli makeasti:' sanrasut poikain
tAsiUSissfyääle, pormestari j a ^raatl
^kaqpungin mukana. Bommn-tuis
oli h e r a t t a ^ bncanlota Ja «aa­mutta
liiijemmin koin nih:
että;polild ei säannt esT^^aäaaatas
heidän braoinaansa, Josta nmtiilcatn*
yleiso: näkyi niuttivaa snii marels-sa.
eikä kukaan sanoaut iatiSÖeaisA'
V - " - - V ' v : * •..••V. • .e' ' - f ' • • r , - - • - • .* : i -
TSilaisemC bffiil^mp&siS .laOad ^ mie-lenosotns
fienkin- :0]1BM^ k d ^
olevan olemassakaan. Katkaistakseen
kärjen kaikilta huhuilta ja enemmiltä
epäluuloilta Hän heti end illassa
yubkrasL kaupungilta, viljelyspalstan je
kylvi sen kokonaan potaatille.^iriin että
häneltä sittemmin IhjCcnl /potattlr
myytäväksikin. Xninpä Tiitus Pettei
Joskus piloilla£m kehäsi, että hän pitää
poikajoukkoa.- mukanaan kuuluttamas-,
sa hänellä olevan potattia myydä. Se­kään
seUfTB ei saanut poikia helUttä-tämään
otettaan.
Tiitus Petterin Idusaaminen tuolla
potätti-Jutulla oU muodostunut tot>
tumukseksi. Josta pojat eivät vcrineet
luopua, vaikka «disivat tahtoneetkin.
BeMän keksintönsä, oU oUut Ulan by-tonaan
ja muutamine luOtetuiUe tut-taviUeen
hän t u ^ i n muusta puhui-kaan
kuin tästä "loppumattomasta
vääryydet", jota pahani^uovat ja
tukseksl kuin hyödyltti; Ä muihin
työansioihin hän ei eriää kyeririyt
eikä yrittäriytfeöän, p^^
set toimitti'riilrikulri'e^erilfln!:&al;
kateeUIset vihamiehet katurakklen vä- ket kesät'hoiteli vain potattimaätaari
lityksellä tekivät hänelle 'ilman ple- multasi Ja - perkasi ^Uoieiiteemmlii
nintäkään aihetta. Jos. hänessä olls | kuin kukaan, mutta siitä saaduilla t u -
syytä oUut triin mlk8'eivät syyttäneef .lolUa c i i>erhe olisi montajcaan viiUco?
häntä oikeudessa Ja toimittaneet laU- toimeentullut
liseen rangaistukseen? Snnen hän oli
Jos nykyisen ajanlaskumme aUcfieasA,
eli vuonpa 1 o M joku kekseUAa i h -
minen ' tallettanut 1; pennin paalddiiv
vaikkapa "Idän Ja Lännen", tiliUe. ja
penni, oUal,t^hän vuoteen itsU, kasva­nut,
^otaksukaamme vairi 4% mukaan
korkoa korolle, Olia olisi tuo alkiiiuui
mitätön pääoma 1^28 vuodessa; Icasva-nut
6,9 kvintiljoonakst Su(»nen'mar*
kasi. Keholtamme lukijoita olemaan
laskematta tuota hirveätä lukua, '«U18'<^
siihen kuluisi: usea tavaUiriien l^öpäi- '
vä melkoisen turhaan.
..Summaa suuruudesta saamme jon­kunlaisen
aavistuksen, Joq ilmotammtf,
kultaa niin paljon, että siitä voitaisiin
tehdä' 110 maapallon kokoista kulta-paUba.
Eihän maailmassa luultavasti
löytyisi niin paljon kultaa, vaikka^
kalkki pankit trustiutulsivat
Ja toiseksimikäli tiedetllätt. el
imukaan pannut vuonna 1 yhtä penniä
pankkiin säilytettäväksi tähän vuo­teen
asti
xs, '— .niin byi^. etteivät he vtiosl-kymmetiden'
kyenneet keksimään mi­tään
muuta. Se katuralcKl-polvt, Joka
kekshmSn oli t e ^ i y t ' jä 'vielS*sttä seu-isavaldn
polvi, oli Jo kasvanut aUmi
s e ^ eikä nykyinea p oM edes tien­nyt;
nristä as^y^ rummuttaessa oL'
hoettava .'*vietM' potattia, «Uurla "po­t
a t t i a . . . " Boettnn vain, toisten, mu­kana.
Jomakihpojflia ön vielä t a -
6i kärsinyt vaikka neljäkymmentä pa­ria
raippoja ktdn t^tä ainaista k i -
dutusta^ Haskaammatkln rikokset
kuin toisen potattimaalla käynti —
jos sitä olisi tapahtunutkin — toki
vanbentuvj»t kymmenen vuoden kii­luessa,
multa tämä juttu e i - näy^
ikinä y^nhetaevan. Ja yhtelfikimta oL'
voimaton turvaamaan hänen oikeut­tansa
kävellä rauhassa kaupungin
Lauluin variksenpelätiksi
Eräänä syksyisenä kuutamoy^nä
kun hän taaskaan ei saanut unta
nähtiin hänen pukeutuvan työvaatt)el>
siinsa ja Iähtevä£t;.al96. Ajateltiin hä-iien
menneen potattimaalleen, eikä sen
enempää hätäilty, vaikka häntä ei
kuulunut takaisin tulevaksi, el siel'
aamunakaan. OUhaä Jo potatrimosto-aika.
Ja kuutamolla näki sitä ^öt<<
töhdä Jökseenklri y ^ hyvin kuiri
Vihdoin alkotvat hänen aistimeriss päivälläkin.. Siellä sai paremmin yön
pettää:. oU innilevlnaan selkänsä t a -
nettiln heti TUtus Petter Tuhnlalseksl;;
Ruumia oU jo kylmä ja kangfstunut
Joten annettiin sen blla asemillaaa
Pari miestä vain lähetettihi vlemai(a,
sanaa, toinen poliisikamdrlin, tomef
vainajan kotiin.
JäleUejääneltten siinä odotellessa
yritti muuan pahasulnen aklEa hel!t<i
täytyä leikkisäksi, alkaeripälpatt0&:
"Saisi sen Jättää tuohonkin,'jjeloksl
muille potathivarkaiUe. Niinhän V «e
pannaan haukan' raatokin Jcanatar-baän
heUuman pelätiksi."
' Mutta tuollainen ilkeys herätti yleis­tä
paheksumista. Eräs vanha, ailee
sanoikin^ akalle fSjiontisC " ' '
"Hävetä saisit "mbkom^dn myikley-hammast
Jos tuo mies puutteen a l -
kafaä erehtylkin' koskemaäri toisten^ o-kana
ihan selvästi "pieniä potattia
paaa seurailla Tiitus Petteriä «Olain­kin,
kun tämä ei tillut rununntustou-'
Imssa, vaan muuten käveU kadulla. Ja
ikasnknin itsekseen höpistä "potattia^,
JosiTUtus P e t t ^ katsahti taakiieen
oltiin ihan UUaa Ja Jättäyttiiri Jälem^
mälcsi; mutta kun hän taas läliti
velanäSa. olivat ne uudestaan k ! n -
fereffiä. '
inm välinpitäniätiftttaksi kuin T U ­tus
Petter, koettlkin tdceytya^ kävi toe
alituinen: kiusanteko > Ja' vainoaminea
aikaa myötea hSaen lienoMJleen; K o -
suuria potattia" mutta kun hän vii-kasi
taakseen.' ei slälä «nut ketään
Vielä vaarallisempaa niin ruumimi*
selle kuin henkiselle terveydelle oll
yöunen menettäminen. Juuri * kun oli
pääsemaifiillään anneen, rupesi hänen
korvlssaäri ^' kumisemaan'' piimäleilli:
rummutus tavanmukaisine säestyksin
neen. Kaafilstuneeaa'
aina silloin'latoäle. Jossa, tuatikausia
6ä kulumaan' kuhi täällä .tuvassa teu'
tarohnälla, toisten v j a ^ s i n a ."
Sinä aamuna meni multakin pota-tinnostajia
; peltötincuiUeea • samalle
maan. niin 6e/<t:tko8 on fdeni' silher
verraten,^ mitä Mjotftrvasfaaa 'mi ri­kottu.
Vaikka'hän. oli tapansa pa­rahtanut
e l i ^ 'ainaka«i; viiteentoista
vuoteen,,mitään rikettä iehayt, kht-fattiln-
häntä yhä vain. heUittämlitta,
kunnes saatiin, aries ajetuksi"hirteen
. . . . peUckää iUceyttft kalkki fyynL"
Oli sima lapseUlsuuttäkia", koeW
teufan^ vuoroin katkerasti kiroten
Icoht^oaan, vuttoinvirihkien. Ja pää­tään
liMellen. i ^ i n tuU muunkin
perheen y(äÖK> hälrffykfil. Vanhimmat
lapsista olivat ^o, aikuisia. Ja Icävivät
tOteteS^ aubrinunat koulussa. Joten ht
c]isivaii''iarvlnrieet^ nuklcua yönsä rau',
hassa. Kotona alettiia eidilia JbäLukbn
jaxJeaUIaa . Ja a i e l k ^ kamm(*ww
hSata. Jtsekln.liaa kait yxnmaöl <äe-vaiisa
perbeeneea jo eaemmSa rasl^
seudufle, missä ^teltus Pet<«riakir
v u o k r a l t a oU-jKen yartä» Pjl. t < r i ^ irics .puolusfeHa.''ajattelcma|.
sinne tänne Jätetty Joku ykslnäine« tomuutta . . . dhäri^-ae polkaviikarit
puu kasvamaan. Niin oli Tiitus Pet- i aina niin pahia' tatlKrta."
terinkin .;pal8tan Icöhdalla vanha,' oi- { «Aina kuitenkin tikevSi ptihaa.'' '
k«wtaan jo i r l i - ^ ä i M n , ; p e t ä j ä n k ö äsketoen vaalto''mic«.„ ,<3^s]S-tyrä.
Josta naapui^hapen maansa tie- uossako ne pahaa'.tekevät? IS. v a ä a
siväöcfe. Kun' tuo petftja; tuU. näky- «entähden, että . ne ovat tuollaisten
V i t o , rupesi Joku Joukosta sinne aa| J pinillisfen akkojen sikiöitft Ja'inök-muhämärään
tirklslämään, J ^ ihmeis- «evät nildea asialla. Vaitt»
Sään virkkoi:'
"Mirikäs variksenpelätlh se Tuhrii-alnen
on. rustatmut peltonsa reu­naan?*
"' / . • '
^"EUiän pot^tiBe ^nnen. tfe yariksen-pclättiä^
t«rvlteu",:|iufln«attt. tbläeiL,
•-lähMnmakftf ,tql|^.naiitaa, ettei s^
mikaari yfimekpm!il^Ma!t:.mkA,
nä xoIkkuiliirttliytyneepS. ^QSaet tahr
haa mlebl&säkin melkein ytatft.pttifl-llsla."
^ ^' r ^ ,' - - '
MleUala kävi sitä tukalammaksi, m i ­tä
enemm^ asiaa pohdittiin. Jdtad^
nenidköi t o n t t i .ftseasä J o l l a i a t a -
voia shllisäesl J o s e i i u n t i ".Tlttas
Petter TUhaialsea 'lnH)1wn«aTT.'liBlia
Jonkun muun heiikilfin ViQitriiBis^